1859-02-21


Tässä numerossa löytyy:

  • Pääkirjoituksia:
  • Wilke-vainajan testamentin täyttämisestä;
  • Uuden-vuoden kirjeitä isännälle:
  • Uusinnan ja Hämeen Maaviljelysseuran tulevaisuus.
  • Uutisia Kotimaalta:
  • Helsingistä;
  • Kristiinasta;
  • Waasasta;
  • Wiipurista;
  • Vähä-Kyröstä;
  • Kivijärvcltä;
  • Rääkkylästä.

http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=preCreatedPdf&id=425021&conversationId=7x

Suometarta w.
samankokoisena ja samalla taivalla toimitettuna
kuin nyt, saapi tilata sekä herrain Waseniuksen
ja Kumppanin kirjakaupassa täällä Helsingissä
että kaikissa maamme Postikonttoreissa
Koko muosikerran … hop. 1r.15 kop:lla
Puolen Vuosikerran.. „ 58 kop:Ua,
kuin myös samoissa paikoissa:
Suomenmaan «Karttaa,
samankokoisena ja nmutoinki samaan tapaan kuin
Europan ja Aasian maan°osam Kartat,
Tilaushinta 3tt kop. hop.

Wilke-wainlylM testamentin täyttämisestä.
(Vastaus ..Vraillc Viipurin pitäjäläisille”.)
Tämän »Uotisen Suomettaren 1:sessa n:rossa omat
,,Eräät Viipurin pitäjäläiset” nostaneet ankaran hätähuudon
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle Viipurissa
Wilke-wainajan testamentin täyttämisestä, kokien
siinä kaikilla woimilla pahentaa ja alennella Scnran
tarkoitusta mainitussa asiassa. Seuraukseksi semmoiselle
hätä-huudolle, joka mouessa kobdin todistaa,että
he eimät ole testamentin tarkoin-mietittämää tarkoitusta
ja merkitystä miela oikeen juurta jaksain tutkineetkaan,
tahi että he eimät jaksa sitä oikeen ymmärtää,
eli tahtomat he sen sisällepidon aiivan tahallansa
määräksi selittää, käymme nyt wähäukatsastamaan testamentin
täuttämisen asiaa sekä itseä testamenttia, onko
sitä todella kierretty eli tahdottu edes kiertää, mai olisiko
näideu ,,Eräiden” kanue ja ruma snytös maan
valjasta heidän omaa typeryyttä eli jotain tarkoituksellista
ykspuolisnutta eli mielä jotaiu alhaisempata
asiassa.
Mistähän omat nämät päällekantajat semmoista juorua
päähänsä saaucct, että „Seura mielii itsemaltaisesti
käyttää Nilkcn testamenttia, tahtoessa perustaa kaupungin
lapsille ylä-alkeiskonlna”? Siitäkö että Scnra
itsellensä tehdyn esityksen mnkaan on armellut panna
koulun alkuun kaupungissa sillä ehdolla, että sitä on
mavaus muuttaa maalle niin kohta kuin sen mnutoksen
tarp.lliseksi näkee ja mnutcn sopima tilaisuusilmestyy?
(stttä Seura on tuumannut asiaa näin, ja tullut peräänajateltnaan
siihen luuloon, että konlnn alkuun paneminen
olisi monin puolin helpompi ja sopimaisempi
ensin kanpnngissa, jossa sen oikeaan kuntoon ohjaaminen
Seuralle olisi mahdollisempi kuin maalla, niinkuin
jokaisen on helppo ymmärtää, — niin silläkö se jo on
testamentti kierretty ja silloinko se jo on konlnkanpnngin
lapsille? — Wastaan-riitelijät eimät ole malttaneet
Urkata, että kaupungissa on monta konina, jotka
ciwät yksin ole kanpuugiu lapsille, maan ympärillä
oleman seudunkin lapsille, jos waan niissä tahtomat
kävdä. — Tämän asian on Seura tarkannut, kuin
myöskinsen testamentista tutkiunt ja ymmärtänyt, että
Wilke-mainaja siinä ei ole määrännyt opistoansa erittäin
kennenkään pitäjän lapsille, maan että lapsilla yhtäläisesti
ympäri koko Suomesta on mapaus ja oikeus
päästä tähän opistoon; ainoastaan sen on mainaja

nimittänyt, että yksi poika kumv, liilakin ”ekä Niipnrin
että Lappimeden pitäjästä pitää olettaa opistoon,
jossa paitsi opetusta saamat maalleen ja ylöspidonkin,
tarmiten näiden poikien olla köyhistä ja knnniallisista
»vanhemmista. Mnuten on sitte Viipurin ja Lappimeden
pitäjän ja kaikkein muiden pitäjien lapsilla koko
Suomesta vbtä-armoinen mapaus ja oikeus päästä
opistoon, kuin omin maroin itsensä ylöspitämät. —
Tämän suhteen teidän ci olisi pitänyt määrcnnclla
testamentin sanoja ja nskotclla lnkijoita, että Wilke
,,sclmästi nimittää köyhän kansan Lavpecn ja Viipurin
ja niiden rajapitäjissä, ja että hän niiden lapsille
tahtoi koulua”. Tämmöisiä sanojanne mc enunc saata
mnnksi kutsua kuiu testamentin kiertämiseksi; sillä testamentin
sanat kuuluma siinä kohdassa määrcntelemättöminä
näin: ,,N5illä rahoilla tarkoittaisin minä perustaa
Viipurin tahi Lappimeden scli, jos mainittu
Senra sen mukaisemmaksi näkee, maikka jos johonknhun
mnihin näitä lähimpään) pitäjään köyhän kansan
konlu-laitoksen, jossa paitsi muita kansalle hvödvllissä
tietoja maamiljelystaki pitää opetcttaman. Mntta tnntein
näiden minulta määrättyjen marojcn mähyvden,
kehoitan jokaista Suomalaista talle Opiston alnllc
apua tekemään, Äidin kieltä ja Isänmaan mäncstvsta
edestyttäakscnsä”.
Namät testamentin sanat nyt tutkikaa, sillä nämät
ne juuri asiassa tolkun tekemät. Tässä eli näissä sa»
noissa ei ole sanottu niille ja niille pitäjille ja pitäjien
lapsille, mntta maan — pitäjään! Opisto on,
näettehän, määrätty kaiken köyhänkansan lapsille phteisesti
ja erottamattomasti,mntta maan saamaan siansa
Viipurin eli Lappimeden eli jossakussa näitä lähimmässä
pitäjässä tahi kappelissa. Vilke määräsi opistonsa
stjotettamaksi olemaan yhteen tahi toiseen näihin
pitäjiin, maan ei ollenkaan erityisesti näille pitäjille;
Vilke puhuu kahdesta mapaa-oppilaiscsta Viip. ja
Lappim. pit:stä ja seu perään kohta sanoo:,,Munt?in
otettakaan oppisusia, jotka itsensä omin maroin vlöspitämat,
koko Suomesta”. — Tästä nyt näette knka
testamentin nautana on — että se on Snomen kansa
yleensä — ja eitä teillä, hymät ,,pitäjäläisct”, ei ole
oikeutta himoita niin suuria waroja, yksin kahden pitäjän
ednksi ja mielä niin alhaiseen tarkoitukseen knin
teillä on, että käyttää suuret marat tamalliseksi kyläkouluksi
niitä teidän suuria kyliä m.isten siellä 20:ncn
mirstan päässä sen siellä löytymän ,,nudeu j>i kaaniin
kartanon” mnoksi. Sillä me tiedämme että sama se
,,nmpi unden ja känniin kartanon” sentu on kaiken
surjäisempiä seutuja Viipurin pitäjässä, hnonon tien
takana, jolon esm. wannnilla, joilla kirkkoherrat nsiasti ! tulemat ajelemaan, tuskin moipi sinne päästä, eli jos
pääsee niin on silloin joko hengen maara tarjona eli
tarjona ajo-nenrvojcn särkymisen mahinko. Se olisi
siis että sytyttää knnttilä makau alle, joten raamatussa
sanotaan, jos Vilkcn koulu-laitos —muistakaa Vilkcu
konlu-laitos — perustettaisi sinnesuurten mäkien
ja korpien piirittämään köyhään ja raakaiseen seutuun,
jossa opvilaiset saisimat elää yhtä knrjallista ja raakaa
elämää kuin niiden knlien asnjamct itsekin. Vähässä
ajassa sieltä mieraantnisi oppilaat monen pnntteen
snhteen pois, ja mahassa ajassa opisto menettäisi
oikian armonsa, niin että siellä tuskiu kämisi lapsia
! muualta kuiu inistä muutamista ,,suurista kylistä sen ihanan järmeu rannalla”. — Niiden kylien keskuu- ! dessa olisi tosin kylä-koulu kyllä tarpeen, niinkuin se
olisi tarpeen kailissa kyläkunnissa koko meidän maassa,
mntta semmoisten konlnjm perustus-rahastot eimat
tarmitle olla 20.N00 ruplaa. Se olisi hirmuista tuhlata

tuhlata
tämmöinen summa niin ykspnolisecn ja matalaan
maikutukseen!
Mutta niinkuin testamentti näyttää, Viipurin ja
Lappimeden pitäjäläisillä ei ole mitään marsinaista
oikeutta tämän opiston asettamisen asiassa, että hesitä
saisivat taluttaa miheu kormen kainaloon mieli tekee
ja että sitä olisi kellään oikeus omaan kotiinsa kiskoa;
silla se on Suomalaisen Kirjallisuuden Scnra Viipurissa
joka tässä asiassa hallitsee, ja se tekee koulun
asiassa niinpaljo kuin monnissaan on, sitä, mikä meidän
maan kansalle totiseksi hyödyksi saapnu, jota Vilkemainaja
on tarkoittanut. (Jatketaan.)

Uuden nmoden kirjeitä isännälle.
l.
(Läbctctty.)
Minun rakas Isäntäni!
Sydämeni pohjasta pyydän toimottaa Teille iloista,
onnellista ja rauhallista uutta muotta, tehden sitä
omastani ja mniden alamaistcnne puolesta! Samalla
pyydän saada ilmoittaa kiitollisuutemme siitä lempeydestä
ja dymäntahtoisuudesta, jota menneelläki muodclla
muistitte meille juro-luontoisillc ja ymmärtämättömille
alamaisillenne osoittaa, ollessanne pääkaupungin
iloissa ja humitnksissa!
Vielä tahtoisin erittäin Teille kertoa ensiksikin sen
tvvtymäisyyden ja kiitollisuuden, jolla alamaistanne,
lapsukaiset mastaan ottiirat osoitetun lukuhalunsa ja
ahkeruutensa palkinnoksi lahjoittamanne kirjaiset, nim.
,,Snomalaisia nnteloita” y. m. ja ,,Tnrmiolan Tommin
elämäkerta, selmitetty 8:ssa kmrassa”! Tepäs olikin
lahja lasten mielestä.
Toisekseen lähestyn Teitä nöyrimmillä kiitoksilla
Ioululabjainki edestä, joita se äkkinäiseksi maatetettu
ja joulupukin” meille oudolla nimellä kutsuttu knjeillns
meille jakeli, termehdvksillä ja onnen toimotuksilla
Teidän nimessä ja,,joulukuuseu” meille äkkinäisessä walossa.
Näistä lahjoistanne eimät pienet lapsetkaan
jääneet osattomiksi, ja senpätähden he jnoksentelimatkin
ympäri kuuseuilosta taputtaenkäsiänsä,näntellen joululahjojansa,
ja toisin muoroiu kiimalla kuroitellen rinkcleitä
ja omenia kuusen oksilta. Olisi Teidänki suntynyt
sitä iloa nähdä!
Ia micla miimeiseksi rohkenen lähestyä Teitä kaikkein
alamaistennc pnolesta sydämellisellä kiitoksella stitäki
jnhlalliscsta päimälliftn atriasta, jossa, ehkä itse
kaulana olitte, knitenki Teidän uimissanne kaikkia alnsknntanne
perheiden isäntiä, jouln-jnblau knnniafsi,ramittiin
termecllisella ruumalla ilman pisaraakaan ,,karmas-
knltaa” Se saattoikin tilaisuudcu uiin hiljaisella
ja ranhalli”ella jnhlallisuudella, jota Harmoin näinä
aikoina nähdään rienemmissäkääu kokouksissa kuin tämä
koko 8l):henkincn pövtäknnta oli.
Kaiken tämän lempeytenne edestä kaikesta meidän
simistyttämisestä ja yhteisen hywämme harrastamiseötanne
lähestyn minä kaikkimaltiata Lnojaa ja Isää,rukonksclla
Häneltä talla äsken alkaneella uudella wuo»
della Teille uusia moimia, tahtoa ja kärsimallisyytta
johdattaessaune meitä, typeryyteemme nupnneita alamaistanne,
simistnkseu ja malistuksen poluille. Tosin
moipi Teitä niinkuin kaikkia muitakin simistyksen har»
rastajoita monet mastnlset, mnrsfut ja wastatnulct
kohdata; maau niissäkin uutta lohdutusta, lempeä ja
pitkämielisyyttä toimottaa Teille
Teidän nöyrin palmelijanne:
—k. -n. K……n.

Nusmaan ja Hämeen Maamiljelysscuran. tulemaisuus. *)
Maineessansa mallitaloin mahdollisuudesta pitää Hämeen
puolesta kysymykselle vastaamaan malittn toimikunta
sen seikan vaikeimpana, ett’ci ole helppo löytää
miehiä, joilla olis kylliksi älyä ja ymmärrystä rumeta
Vaikuttamaan seuran karkotuksessa, ja joilla yhtenä olis
taitoa ja kuntoa hoitamaan talouttansa järcllisesti ja
niin, että se käwis esimerkiksi muille. Tämä onki toimikunnalta
roiisaasti ja asianomaiscsti muistutettu.
Sillä kysyä woipi, jos Hämeessä tahi Uusmaalla
löytyy ainoatakaan pienempain tilain haltijaa sitäwähemmän
torpparia, joka itse ymmärtäisi, mikä järclliucn
maanviljelys onkaan, ja joka edes ymmärtäisi asettaa
ja toimittaa Viljelyksensä, työt ja talouden hoitonsa
maawiljelys-sturan käskyin ja osoitusten mukaan, jos
ei seuralla ole panna Varsinaisia opettajia edes mouiaiksi
wuosiksi nemvomaan auvottuin mallitaloin haltijoita
järellissessä talouden hoidossa. Toinen waikca
seikka on se, että seura näillä mallitaloilla, jos niitä
saadaki woidaan, ainoastaan Vähässä määrässä woipi !
toimittaa ja toteen saada aikomuksiansa,kuin ci seuralla
ole Varoja kärsimään niin suuria kustannuksia, joita
täydelliscmpain parannusten tekeminen ja tawallisten
taloin muuttaminen järellisecnkuutoon wälttämätiöm5sti
waatiwat, ja joihin yksinäisillälään tilain haltijoilla
ci ole Varoja, lukuun ottamattakaan niiiä Vahingoita,
joita äkkinäisyydcstä ja tottumattomuudesta naiden
Parannusten ja muutosten tekoon ci woi Välttää.
Kyllä se tulee olla näiden mallitaloin tarkotuksena, että
kaikki parannukset ja muutokset oivat talon tuloilla tehtälvät,
niin että muutti picnempain tilain haltijat pääscwät
Vakuutukseen, ctt’ei ainoastaan isompia tiloja
mutta kuinka pieniäki kannattaa järclliscen Viljelykseen
ja hoitoon panna. Waan kuin eimaassamme olc Vielä
sitä koeteltu, waan sen mahdollisuus on Vasta näytcttätvä,
niin Varmaanki tulee yrityksissä ja koetteissa
montaki erheysta ja tnrhaa kustannusta kärsittäVäksi,
joita talon tulot ciwät woi peittää. Jos sitä Vastaan
mallitaloin perustajiksi Voitaisiinsaada järclliseenmaa-
Viljelykseen tottuneita miehiä ja niillä olisiharjaantunutta
työroäkea, niin mahdollisesti päästäisiin ilman
Vahingoitta ja taloin omilla tuloilla saataistiu kaikki
toimeeu. Tahi jos seuralla olis Varoja kustantamaan
näitä koetuksia ja yrityksiä sekä kärsimään niissä sattumia
Vahingoita, Varmaan niidenkantta maanviljelyksen
parantamiseen olis niin paljo Voittoa,ettei kustannuksia
eikä Vahingoita Voisi pitää minään.
Mallitaloin asettamisen suhteen pitää Hämccn-vnolincn
toimikunta samana, jos niiksi saadaan pienempiä
tiloja Vaiko torpan paikkoja, kumpiko waan onmallitaloksi
maansa ja haltijansa suhteen solvelias ja saatawa.
Maan kumpasessaki tapauksessa on toimikunnan mielestä
tarpeellista, että kontrahti on tehtäwä tilanhaltijan
kanssa ja, jos mallitaloa missä torppaan asetetaan,
myös torpparin kanssa, Viimemainitussa tapauksessa
Vähintäin 15 Vuodeksi waan mallitaloa jollcki tilalle
saadessa, Vähintäin 10 Vuodeksi, ja ainaki niin kanwaksi
aikaa että edut järclliscsta Viljelyksesta ja talouden
hoidosta ennättäroät tulla nakywiin, joka on mahdotonta
alla 10 Vuoden, crittainki kuin seuran Varain
snhteen ja asianki Vuoksi on siihen tingittälvä, että
mallitalossa kaikki mnntokset japarannukset tehdään tilan
omilla tuloilla ja siis Vähitellen. Perustaessa
mallitaloa johonki torppaan, on kontrahti sille jalalle
tehtäwä, että torppari eli se maawiljelijä, joka siinä
tulee mallitaloa hoitamaan,saapi kauwcmman aikaa paikallansa
Pysyä eikä hänelle saa lisättäa Veroa sillä
ajalla kuin torppa on mallitalona, jota Vastaanseura
ottaa Vastataksensa, cttä kaikki tulot torpan Viljelyksesta
pannaan maahan. Waan mallitalonhoitajaksi rupecwan
ei tarVitse toimikunnan mielestä sitoutua umuhun kuin
tottelemaan janoudattamaan seurankäskyjä ja osotnksia.
Tilallisen taasen pitäisi kontrahdissa jättää tilansa seuralle
kokonansa, jota Vastaan scnra ottaa häncn talon
hoitajaksi ja sitoutuu hänelle Vastaamaan tuloja Vuodcssa,
mitä asianomaisessa tutkinnossa löytaän siitä
keskimäärin lähteneen entisessä hoidossansa. Ennenkuin
seura ottaa tilaa Vastaan mallitaloksi,owat kaikki
Varat, työ- ja huonekalut sekä Viljelykset ja tilukset
tarkasti paperille otettawat, ctlä kontrahti-ajan loput-
*) Loppu n:roon 2.

tua näkymiin tulisi,mitä tila on uudessa hoidossa hyö’
tynyt. Seura ei pyydä ollenkaanVoittoa itsellensä,rvaan
pannaan kaikki Voitot maahan. Mallitalon hoitajaksi
rupeewa tilan tahi torpan haltija sitoutuu käyttämään
ainaki yhtä suurta tymvoimaa kuin ennenki on tarivittu
talossa, sekä pitämään kaikki huoneet jamuut rakennukset
sekä työkalut täydessä roimassa kuin myös suorittamaan
kaikenlaiset ulosteot. Uudempia ja parannettuja
työkaluja sekä suurempaa työnvoimaa kuin ennen
jos löytään mallitalossa tarwittawan waau talon
omat warat ei niitä kanuattaVau,saapiseuralytätä niihin
Varoja, jotka kuitcnki owat seuralle palkittawat
mallitalon lisääutylristä tuloista. Itsekunki mallitalon
maalaatua ja tiluksia myöten antaa seura jokaisellekäskyjä
ja osotuksta, mitcu se on wiljcltäwä ja hoidcttawa,
ja on wälttämättömästi tarpeellinen,cttä jokaisellemallitalolle
saadaan lähcllä-asuwa,ummärtäwaincn jaahkera
tarkastaja, joka walwoo että seuran osotuksia noudatetaan,
erittäinki jotaki juurtcnjaksaista muutosta talouden
hoidossa ja jotaki isompaa ja tärkeämpää lviljclystyötä
tehdessä. Tarkka luwunlasku tuloista ja maksuista
ou pidcttäwä ja tili niistä seuralle Vuosittain
tchtäwä knin myös kertomus wiljclystawoista anncttawa,
jotka tilit ja kertomukset sittc owat julkisuuteen
hankittawat. Mallitaloiu hoitajat olvat myös lvelwolliset
ottamaan Vastaan talonpoikaisia nuorukaisia,jotka
pvrkilvat niihinkohtuullista matsua Vastaan oppimaan
parempaa talonden hoitoa.
Tässä on nyt päa-asialliscsti Hämäläisen toimikunnan
koko esitys, josta ei ole muuta kuin hywää sanomista.
Waan kaikesta näkyy, että tämä komiteca eli
toimikunta itscki epäilee asian onnistumista, niin hyödyllisenä
kuin mallitaloin saamista pitääki. Sentäh»
denpä komiteea esittääli, etlä aluksi ja koetteeksi ainoastaan
kaksi mallitaloa perustettaisiin, yksilumpaanki
lääniin.
Uusmaan läänin puolesta mallitaloin kysymykselle
Vastaamaan Valittu komiteea lausuu koko puuhan hyödyttömäksi,
jos mallitaloja ci kannata asettaa jok’ainoaan
pitäjään, ja näkceti semmoisten saamiselleesteet
ja Vaikeudet niin suuriksi, cttä esittää seuran tclcwäu
paraite, jos lakkaa joksikuksi ajaksi kaikesta Vaikutuksesta,
pannen rahansa sillä aikaa korkoa kaswamaan, siksi että
hallitus tnlcc hawaitscmaan tarpeellisuuden antaa seuralle
raha-apua maawiljelyskouluin asettamiseen, joiden
kautta ainoastaan seura Voisi jotaki edullisempaa wai«
kuttaa. Mutta jos seura ei tahdo tauwota Vaikutuk- sessansa, ei Uusmaalainen toimikunta sano tictäwänsä
parempaa esitystä kuin että scnra kokee saada pienempiä
mallitaloja asetetuksi ympäri maakuntaa. Siihen keinoksi
esittää toimikuuta, että olis koetcttawa saada yksinäisiä
tilanhaltijoita puuhaamaa» ja kustantamaan
näitä mallitaloja torppihinsa, joko sitte antamat väiwä-
! työt ja Verot torpasta anteeksi sille torpparille, jolla , on halua ja kuntoa rupeamaan mallitalon hoitajaksi
, isäntänsä silmäin alla ja seuran osotusten mukaan,
Vaiko muuten auttawat torppariansamuuttamassa torpl
paa mallitalolsi. Siinä tapauksessa saisiseura auttaa
! tämmöstä hankkeita ncumoillansa, osotuksillansa jahankkimalla
tarpeellisia uusia työ-koneita ja kaluja mallitaloihin.
Ainoastaan siinä tapauksessa, ettei onnistuisi
saada pienempiä mallitaloja tällä keinoin toimeen, saisi seura itse ruwcta niiden puuhaau. Mutta ensin ja ennen
kaikkia on kuulustcltaroa, jos ja millä ehdoilla mallitaloilft
sopuvia torppia kuin myös niitä hoitamaan halullisia
ja mahdollisia maanviljelijöitä olis saatawana,
mitä semmoiset mallitalot tulistivat maksamaan j. n. e.
Eitte Vasta Voisi seura päättää, jos lvarausa siihen
puuhaan kannattawat.

Hotimaalta. Läänikokoutzta ruotuwaen sijoitukselle Naa- san läänissä alottaa h. y. kcnraalik»wernööri krciwi
Berg 18 v. tuleVaa maalisk. Varhain cdcllä puolipäilran,
Waasan läänin maaherran ja joidenkuidenmuiden,
tcuraalikuVernööriltämääräilyin micötcn läsnä-ollessa.
Asianomaisia ruotuVaentekoou wclwollisialäänissä
onlchoitcttu pitäjänkokouksissa Valitsemaan cdusmichia,
Vähintäinti kaksi itselustaki pitäjästä, tässä kokouksessa
antamaan tietoja ja muistutuksia mainituu sotawäen jao—sta ja sijoituksesta ruotukuntiin. Palowiinan poltto aikaa on hallitus, miten
edclliNuaki Vuosina on tapahtunut, nähnyt hyVälsi,
menneen kesäisen katovuoden tähden snVitouwoista

Pohjois osissa maatamme ja isoin jylva-Velkain tähden ruunullc, lyhentää ainoastaan puoleksi kuukaudeksi tänä
kewäanä cli 16:sta p:stä ja waan 31 p:aän asti tulemaa
maaliskuuta, muita paikkakuntia mainitsematta
Lau—kaan ja Kuortaneen Voutikunnissa Naasan lääniä. Ruununnicroin maksajille eduksi on hallitus tälsiki Vuodetsi armossa sallinut,että tilauhaltijat Naa- san läänissä saawat cnsisattuwassa Veroiu kannossa
suorittaa macnveron, kymmenys-, arenti» ja wakanst- jywät ja kaurat taikka elona tabi rahalla tämän Vuoden
keskimarkekongin mukaau lukuun ottamatta kulctusvalkkaa,
jota Vastaan myllytulli-Vero ja Viinanpolttajais-
wero on maksettawa taikka elona tahi rahalla täuden
markekongin mukaan, kuin myös maksajain ehtoon
on armossa jätetty, jos tahtoivat suorittaa suuremman
tahi Vähemmän osan jywälvcrojansa ruuuulle eloua cli
jossakussa jylvalajissa, joissa nämä rocrot owat maksctt—
awat. Suomenmaan raha- ja kauppakeikoista ajatustansa
ilmottamaan Suomen Senaatilta kokoonfutsllttu
komiteea aloitti wiimc Viikon lopulla istunnoitausa
täällä Helsingissä. Jäseniksi siihen oli kutsuttu:
kauppaneutvokset I.F,Hackman (Viipurista),H.Borgström
(Helsingistä), E. Julin (Turusta) ja K. G.
Wolff (Vaasasta) sekä kauppias I.Snellman (Oulusta),
ruukiu-isänuät kapteini L. M. Vjörkcnhcim ja
ja w. tuomari A. Törugrcn,tilanhaltijat I.G. Sckatelorvitz
(Pybtäälta) ja A. Menrman (Kangasalasta),
seka vankin johtaaja A. Törnqwist ja paukinkamrccri
A. W. Florin. — Kcskustclcmisia johdatti Valtionvarai—
n toimikunnan esimies, scnaatööriF. Langeustjöld. Alkeis-oppilaitoksissa Turun arki-hippakuu- nassa oli Viimcloppuneena lukukautcua eli 1 p:stä
syysk. 1857 samaan p:ään 1858 ollut oppilaista yhteensä
1,453, joista 1,314 poikia ja 139 tyttöjä. —
Hippakunnan lukioissa oli ollut 131 nuorukaista,joista
Turun lukiossa (3:lla luokalla) 80, Naasan lukiossa
Pietarsaaressa 34 ja Hämeenlinnan lukiossa 17; Viimemainituilla
lukioilla ci ollut oppilaista kuin kahdella
ensi luokalla. — Mä-alkeiskouluissa, joita löytyi 4,
oli ollut yht. 509 poikaa, joista Turun koulussa (8:lla
luokalla 2 osastossa) oli 211. Porin koulussa 73.H5-
mcculinnan koulnssa 89 ja Naasan koulussa 136 voi»
taa; Viimemainituilla kouluilla oli 4 luottaa. — Alaalkeiskouluissa,
joita hippakuunassa löytyi 15, oli vht.
674 poikaa, nim. Turun koulussa 101, Naantaalissa 11, Uudessa kaupungissa 48, Naumaalla 03, Porissa
s4a5ss,aKristiinan kaupungissa 42, Kaskisissa 10, Naa- 77, Nvykaarlcpyyssä 34, Pietarsaaressa 32,Kokkolassa
34, Tampereella 00, Hämeenlinnassa 44. Tamminiemessä
(Eikncesissa) 38 ja ala-alkciskonlussa Ah-
Venanmaalla 29; useimmissauäistä kouluista oli 2luokkaa,
waan Kokkolan, Tampereen ja Tamminiemen kouluissa
3 sekä Naantaalin ja Kaskisten kouluissa ai»
noastaan 1 luokka. Uudenkaupungin, Raumaan ja
Hämeenlinnan ala-alkeiskouluissa maiuitaan ollee» eri»
näiuen suomenkielinen osastonsa ja niissä käyneen yht.
38 poikaa. — Naiskouluissa oli käynyt yht. 139 tyttöä,
joista 85 Turun naiskoulussa (3:lla luokalla) ja
Naasan naiskonlussa (2:lla luokalla) 54 tyttöä. — Taas on kaupungin palo tapahtunut! —
Niinkuin kertomuksesta Kristiinan kaupungista tässä n:rossa näkyy, on tuli Viime perjantaina liki vuoli
Vuorokautta siinä kaupungissa railvonnut ja H5wittänyt
taikka kokonaan cli osittain koko 23 kartanoa. —
! Sitte Vuoden 1852 on melkein joka aniosi kaupunki–
laisia Suomessa hirmuisilla tulipaloilla muistutettu,
! että heidän tnlisi enemmän kuin nyt ahkeroida siitä,
ett’ei tuli pääsisi irti, ja wielä enemmän siitä että tulmenasaassmammumtues-
keinot saataisiin johonki knntoon. Mutta näytään pidettäwän edullisempana, että,
ennenkuin rumetaan waiwaamaan anvojausa parannus»
ten tutkimiseen ja ruumistansa sammutustyön harjotuksissa
sekä jotaki wähää kustantamaan hylvain sammutuskaluin
hankkimiseen, annetaan mennä niinkuin
! menee, ctt’ei löydy sitte mitään sammutettaVaa, jonka
! tähden tarwitsisi aiwoja ja ruumista VaiVata, eikä
j enää ole, millä parempaa kustantaisi ja minlä tähden
tarroitstsikaan kustantaa, kuin kaikki on puhtaana ja
! porona. Oikein mieltä murtaa, että täytyy onnettoman
, kaupungin raunioilla näitä sauoja puhua. Naaukuin kerran olemme Vaipuneet tämmöiseenhuolettomuuteen,
! täytyy koettaa, jos nämä herätyssanat chkä paremmin
waikuttaistwatsamalla kertaa kuin kerrotaan,miten saman
z huolettomuuden tähden on satoja henkiä taas joutuuut
buonc-vuuttoou jaalastomnuteeu ja tuhansiaki olisi Voinut
joutua, jos ei Lusja sillä kertaa olisi armahtanut tyyneellä ilmalla! — Onncttomain Kristiinalaistcn
awuksi otetaan täällä Helsingissä hrain Naseniukscn ja kumppanin kirjakaupassa, missä tätä lehteä jactaan,
Vastaan lvapaatahtosia lahjoja ja antajain nimct kir- jotctaan erinäiseen listaan. Varmaan muuallati Suo-
I messa kiiruhdetaan osottamaan kriitillistä aVlillisuutta näi—lle onnettomille! Terveyden tila näyttää nyt Vuoden alussa olleen
yleensä maassamme hylvän puolella. Waan erinomaista
se oli, miten punatauti mennä Vuonna wai-

wasi Pieksämäen, Kangasniemen, Laukaan, Saarijarwen
ja Viitasaaren pitäjiä Keski-suomessa, jotka pitäjät
owat yhdessä jonossa itä-etelästä luodetta kohti.
Mitä kuoloa sama punatauti Laukaan pitäjässä »vaikutti,
kerroimme jo menneeu wuotisen miimc u:ron Li»
sälehdessa; miten se on raimonnut Kimijarmcn kappeliss—
a Viitasaaren pitäjää, kerrotaan tässä n:rossa. Sotilasmanhuksille kiitollisuuden ja muiston
osotusta malmistaaksensa on jo melkein jok’ainoassa
kaupungissamme pidetty rahain keräämisiä.
Helsingin ruotsinkielisten Sanomainko liukertelemisiöta
wai mistä syystä lienee kuitenki sattunut se, että esm. Helsingissä ja Hämeenlinnassa kootut rahat eiwät
tulekaan 1808 muoden sotilaille, niinkuin puuha ja
aikomus oli, waan niistä on perustettu erinäinen
,,kassa Suomalaisille soturi-manhuksille” yleensä. Tätä
kassaa ivastaan ei itsessään ole mitään sanomista, kuin
maan sen perustaminen olis ollut ilmoitettu,niin ett’ei
se paha olis tapahtnnnt, että ihmiset yleensä luuliwat
antamat rahansa tuleman 1808 muoden uroille, ja ne
kuitenki menemät yleisölle tietymättömäan kassaan, jonka
hoitajista niinkuin tarkoitukscstaki ollaan wieläki epäticdossa.
Olkoon miten oli, waan meidän tulee asianomaisille
merkitä, että nyt on kalsi erinäistä rahain
keräys-kassaa, toinen Turussa 1808 lvuoden soturiuroille
ja toinen Helsingissä suomalaisille sotilasmauhuksille
yleensä, niin että asianomaiset rahain an»
tajat mManemat tietää määrätä, kumpaseenko kassaan
lahjoittamat rahojansa! — > 1808 wuoden soturimanbuksillc
jaettavaksi oli Turussa asettuneelle apu-toimikunnalle
jo ivuodeu alussa kokoontunut yli väri tuhatta
ruplaa, joista aputoimikunta oli joululahjaksi Turnn
läänissä eläjille 1808 wuodcn uroille, joita tuunettiin
77 ukkoa, jakanut 3 r. hop. itseknllcki. Senlisäksi ilmoittaa
avutoimiknnta, että 1803 mnoden sotilaille
lahjaksi aimotut radat oivat ennen tulewan huhtikuun
lopvua lähctettäwat aputoimikuilnalle. — Iloista on
muös knulla ja nähdä, että maaseurakunnissa^ on ruwettu
puuhaamaan kiitollisnndcn osotusta uäille manbuksillemme,
seuraten Ianakkalaisten kaunista esimerkkiä.
Niin owat ssspoou pitäjäläiset nykusiu pidetyssä
humituskokonksessa koonneet pitäjässänsä asuwille
uroille rahoja ja päättäneet heistä kunniallisen huolen
vitää, niin ett’ei niille munalta tarwitse apua toimittaa.
— Kaupungeissamme tapahtnneista rahain kokouspuuhista
ei meillä ole tätä euuen ollut tilaisuutta autaa
täydellisempää kertomusta. Ne owatki melkecn
yhdenlaisesti tapahtuneet ja rahoja on niissä saatu
taikka arpakauppaan annetuista kaluista eli humituskokoukseen
maksetnista pääsyrahoista tabi kumpasillaki
keinoilla ja mapaatabtosilla lahjoilla. Sen wuoksilie»
uee kylläksi, että ,,H5maläisen” mukaan maan kerromme
näytteeksi, miten Lomiisän kaupungissa oli tapahtunut.
Tässä kaupungissa oli muka mennecu joulukuun
19 v:än iltana herrasmaki kutsumuksesta kokoon»
tunut ja, tee-weden juotua sekä klasten jaettua, oli yksi
seuran jäsenistä pitänyt seuraaman puheen:
,,Noin 50 ajastaikaa on kulunut siitä kuin ne siteet katkaistiin,
jotka seitsemän »vuosisataa yhdistimät Suomen ja Ruotsin luinen
toisiinsa. Nämät siteet eiwät olleet samaa laatua tuin tamalliset
siteet, nimittäin että mitä »vanhemmaksi tulemat, sitä »vähemmin
ne kestälvät, (5i! Missä ibminen on yhdistetty ihmiseen,
kansa kansaan keskinäisellä rakkaudella, siinä on juuri tämä rak»
taus siteenä, joka tulee sitä roahlvemmaksi mitä manbemmalsi,
Kaksi puolisoa, jotka owat toinen toimellensa wannoneet alituisen uskollisuuden, jotka omat tottuneet käsi kädessä »vaeltamaan, keskenänsä
suloisuudet ja »vastukset jakamaan, nämät ei tabdo muu»
toin entä toinen toisestansa kuin — kuolemassa. Sama on myös
kansain laita. Nekin tarwitsewat toinen toisensa avua ja tukea.
Nelin taitamat keskenänsä ubdistyä siteillä, jotkaomat rautaan,’ah,
»vcmmat. Ei ibme siis, että Suomi, oltuansa monta sataa »vuotta
Ruotsiin yhdistettä, saatuansa sieltä uskontonsa, lakinsa ja simistuksensä.
sen kanssa vbteis^sti sodittuansa kuumia ja»verisiä sotia,
ei ihme siis, sanon minä, ettei Suomea semmoisissa tiloissa taittu
repäistä Ruotsista irti ilmau sodalta henkeen ja »vereen saakka.
Ia semmoisen sodan omat l803>vuoden miehet kunnialla kilwoitellcct.
Päätös on kaikille tiitt». Se tuli Häneltä, joka jobdattaa
ja hallitsee ihmisten ja kansain elämän. Hänen kaikkimiisaan suomansa jälkeen täutm Suomen sotilain lannistua ulimallanalle.
Mutta taitaisimmcko sentähden sanoa heidän jVtimisensa hyödyttömäksi^
lzmme suinkaan. He omat sillä itse »vihollisen mielessä
saattaneet Suomen nimen kunniaan; be omat muös sen kautta
makuuttaneet kansansa »vapaudet ja oikeudet. Se kehno pelkuri,
joka micluisesti notkistaa iisensä ikeen alle, hän sorretaan ja pidetään
orjana. Mutta se urhollinen, joka oikeuksiansa puolustaa,
bänen oikeutensa mvös tawallisc?ti kun-.uassa pidetään. Meidän
tulee siis uskoa, että sen roapaudcn suhteen, mikä meillä on,
ja niiden lakien suhteen, joiden suojan me mielä nautimme,
että kaiken tämän suhteen meidän tulee kiittää niitä miebiä,
jotka 1808-wuodcn sodassa ulnasnvat elämänsä ja»verensä. Tämä
lämmin isämainen »veri ei taitanut muuta Venäjän mahtaman
itseroaltian mielessä kuin olla »väkcmä todistus siitä, että Suo- messa asui kansa, joka ansaitsee lemveydcllä ja rakkaudella tulla
hellästi kobdeltawaksi. Nautittuansa n»’t puolisataa »vuolta l>e«
delmiä näiden enimmäksi osaksi jo täältä lähteneitten sotilain ur«
boollisuudcsta, el tosin ole liika-aikaista että kumminkin »vielä
elämille osotamme jonkun kiitollisuuden. He tosin melkein kaikki
seisomat baudin reunalla envätkä taida siis niin paljo enää tar°
wita tämän elämän bymää. Mutta miten tiedetään ja onkuultu,
on moni heistä tarpceNisimmanki puutteessa. Erinomaisesti nii»
den tähden olemme täällä nyt kokoontuneet. Een mukaan mitä
muissa paikoissa on tapahtunut, tahdomme meki» antaa ropomme
murheen liemitylseksi näille ijällisille. Mutta tässä, niinkuin kai» kissa lahjoissa, älkäämme paljo pitäkö itse tuosta kehnosta lah- jasta, »vaan antakaamme sen saattajaksi totinen ja sydämellinen
toimolus. että Korkein Herra siunaisi mitä me olemme antaneet,
että Hän suuresta rikkaudestansa paremmin, kuin me »voimme,
palkitsisi nämät ijälliset sankarit, nämät kunnon miebet, nämät ulholliset maamme, rakkaan isäimme maan. puolustajat. Malja
heille, malja heidän täältä lähteneitten tomereinsa muistoksi!”

Tämän maljan tyhjennettyä oli ilta sitte rrictclty
soitolla ja laululla sekä isänmaisten lauluin puhe-ää«
necn lukemisella. Siinä tilassa kokoontuneet 125 r.
hop. oli lähetetty aputoimikunnalle Turkuun.
— Helsingistä: Suomalainen Lähetysseura pakanain kääntämisen
asiassa piti täällä rviime keskirviikkona puolipäi»
wän jälkeen ensimäistä pcrustuskokoustansa. K:lo 4
aleltiiu paperille ottaa seuraau jäseniksi haluamien nimet
ja jäsenmaksut seka lahjan-annit. Jäseniä kaikista
säädyistä ja osista maata ilmotettiin 133 ja jäsenmaksuja
tehtiin 484 r. 85 kop. sekä lahjoja tuli 122
r. 37 kop. lvksi nimensä kätkemä oli lahjottanut 100
r. ja toinen 20 r.; yksi alituinen jäsen oli suorittanut
jäsenmaksunsa 25 ruplalla, muut 33 alituista jäsentä
10 ruplalla kuki, ja maksamat jäsenet maksoiroat mikä
5, mikä 3, mikä 1r. ja scnki alle. Moni jäsen jätti
jäsenrahansa jalcstäpäin maksettamaksi). K:lo 5 meni seura kaupunkimme Nikolainkirkkoon, missä rohlvcssori
F. L. Schauman piti kauniin saarnan, jonka perästä
sjaenr,ukousten pidettyä seura taas meni kokoushuonee- missä keskusteltiin seuran tulemasta maikutuksesta
ja muun seassa päätettiin, että Stcqcrin historia pakanain
kääntämisestä olisi kokonaan suomennettuna seu- ran kustannuksella painettama, niin myösrohm. Schaumannin
sinä päirvänä pidetty lähetyssaarna niin ruotsin-
kuin suomenkielellä, ja että sanomalehti lähetyssaarnaaja-
asioissa erillänsä suomcu- ja ruotsinkielellä
myös on seuran kustauuuksella toimitettane. Näidenlähetyslehtien
puuha, toimittajain hankkiminen, määrääminen
miten usein niiden tulee kuukaudessa ilmestyä
j. n. e. jätettiin johtokunnan toimeen; päätettiin rvaan
pitämän sanomalehdille hintaa lukea 25 kop. hop. 12
arkilta wuodessa ja sen mukaan enemmän mitä useimpia
arkkia. Lopuksi malittiin nimilivuilla seuran johtokuntaan
9 jäsentä, joiksi enimmillä äänillä kutsuttiin
rohivessori F. L. Schauman,csityssihticri G.M. W«-
nerbcrg, kirkkoherra K. I. G. Sirelius, yliopiston
kamreeri A. W. Wegelius, rohmessorit A. F. Granfelt
ja A. Moberg, rcmiisori D. W. Aloplvus, tohtori
O. E. A. Hjelt ja teurastaja Warclius. Nämä johtoluunan
jäsenet malitsemat keskenänsä puhcenjohtaajan,
pubeenjobtaajan sijaisen, sihtierin ja rahcnvartijan. —
Todistuksctsi miten lämpimästi lahetystoimen asiaa
suositellaan, mainitsemme että tähän kokoukseen oli tnllut
osaa ottamaan ei ainoastaan pavpcp ja yksinäistä
henkiä täältä naapuripitäjistä mutta aiua Virolahdes—
ta ja Hollolasta asti. Suomen yliopistolaisten kartano. — Tämän
tarpeellisen rakennuksen amulsi omat Janakkalan ja
osaksi Vanajan kunnioitettawat talonpojat koonneet arpahumitukseu
kautta 70 ruplaa 35 kop. hov.. iotka
omat m,unituu rakennuksen, rahastoon oikeasti tulleet.
Tämä apu on Suomen talonpojan säädyltä ensimäinen
ja toimottama on, ettei se ole rviimeinen. Totta»
han talonpojat muissaki Suomen seurakunnissa seuraamat
tätä lntettämää esikuvaa! yhteensä on tämän
rakennuksen rahastoon jo lahjoitettu 17,306 rupl. 13
kop—. hop. Ilmat alkoimat lolkontua menneenä keslimiiklo’
na, jolloin niinkuin sen cdellisinäliparinapäinänä tuuli
rajusti ensin etelä-lantiseltä ja sitte luode-ilmalta, ja
oli mennä torstaina ja perjantaina kylmempiä ilmoja
koko taimena ia lämpömittari osotti jo kylmää alle 16
askelman. Maan jo wiime lauantaina osotti lämpö»
mittari lämpimääli, jota sitte on joka päirvä ollut.
! Wiime tiistaina tuiskusi mädin lunta, mutta seuraa- ! wana eli leskimiikko-päirvänä satoi jo mettä ja miimeinenki
lumi seka iljanne uhkaa sulaa pois. — Kristiinan kaupungissa ilmestyi miime perjautaina
14 p. taminik. k:lo 3 jälkeen aamulla tuli leipotuivassa,
jossa myöskeitettiin, kauppias (jngbergintalossa
likellä toria ja leiveni siitä maditellen niin että
6 kautzungin-korttieria torin lansi-eteläiscllä kulmalla
oli middoin tulen Mallassa. Kuin näissä kortticreissa
! oli puuhnoneita tiheisti roisissansa kiini, näytti jo yhl
den aikaa koko kaupunki mencmäksi, erittainki kuiu kau^
,! puugin 4 sammntusruiskusta ei ollut erinomaista hyö- styena ja kuin ei näyttänyt oleman järestystä sammutuk- johdatuksessa, maan oli paljo käskijöitämutta wähä
tottelijoita. Te kuitenki oli erinomainen onni, ettäsil- loin oli niin tyyni, että sawu roälistä kohosi airvan suoraan taimaalle, ivaan ei kuitenkaan tulta saatn taui
otetuksi ennenknin k:lo 12 ja 1 mälilla paimällä, men»
nyttä 23 kartanoa hawiöönmitkä kokonaan s14?) ja
toiset osaksi. Näistä kartanoista oli 12 palomakuutetuita.
Tässä palossa hukkuneista kartanoista ja ta-
> waroista armataan Suomen yhteisen palomakuutus^yh-
I dyskunnan tuleman palkinnoissa kärsimään 12 tuh.r.,
Skandia-yhdysknnta 35 tnh. ja Northern-yhdyskunta 2
tuh. r. bop. Paljo irtaiuta tamaraa oli saatu pclas-
! letuksi,maan ihmiskunnan häpeäksi kerrotaan tässäki sur- ! keassa tapauksessa warkaita olleen ja niitä jo heti
! aamupuhteella saadun 12 kiini. Merimiehet olimat
sam—mutustyössä olleet rohkeimmia. W. (H. T.) Waasan kaupungissa on menneellä rouodclla ! tapahtunut seuraamia roaen muutoksia: syntynyt oli

106 lasta (55 p. ja 51 t.), joista 17 äpäreitä ja 1
kaksois-pari; — kuollut 89 heukeä M m. ja 51 w.),
joista 1 tapaturmaisesti sekä 1 mies 76 rvuoden ja 2
rvaimoa 80 wuoden ijassa; — muuttanut seurakuntaan
226 henkeä (121 m. ja 105 w.) ja seurakunnasta
muuanne 184 henkeä s99 m. ja 85 w.); — lisääntynyt
siis rvälcä 59 henkeä, syntyneistä 17 ja muuttaneista
42; — varikuntia rikottu 30, niistä 9 miehen
ja —21 ivaimon kuolemalla, ja tvihitty 30 parikuntaa. Wiipurin lääninmaalviljelysseurapitää Viipurissa
markkinapäivänä 2 p. helmik. k:lo 5 jpp. yhteistä
kokousta, missä pääkeskusteluna tulce olemaan
tilahaltijan Jaakko Alfthanin ehdotus maawiljclijascuruuksien
somcliaammasta asetuksesta. Seuran kestusteltarvaksi
ja wastattawaksi on myös pantu seuraamia
kysymyksiä: — 1) tuleeko maanviljelijän Viipurin
läänissä talouden hoidossansa pää-asiallisimmasti tarkottaa
wiljakaswatusta waiko karjanhoitoa? — 2)wuosittain
lisääntylva oluentelo on mainiosti enentänyt hyrrän
obra-miljan menekkiä; rvoipiko siis täkäläinen maamiljelija
woitolla kasmattaa semmosta rriljaa oluttehtaiden
tarpeeksi, ja missä maanpaikoissa on siinä tapauksessa
ohra roiljeltama? — 3) mitä tulee yksinäisten
seurakuntain waarinottaa, saadaksensa yhteisetasiansa
kirkkokokouksissa eli muissa tilavailoissa suuremmalla
halulla ja taydemmällä tuumalla keskustelluiksi kuin
tah—an saakka on ollut tamallista? Wähä-Kyröstä. — ,,Tcurakunnan uusi koulu
amattiin menneen Marraskuun 4 p:nä k:lo 10 cpp.
kalliiseen Siihen kokoontuueclle koululapsistolle,
lvanhcmmille ja muulle mäelle piti seura- kunnan kirkkoherra romasti Erlin lämpimän jakauniin
puheen lastcnkasrvatuksen tärkeydestä ja lopetti puheensa
kchoituksella yhdistymään rukouksiin Jumalalle,
kaiken nmsauden ja hymän antajalle, että Hän laupiasti
soisi siunauksensa tälle uudelle simistyslaitokselle. Sitte
meisattua wirsin:ro 84 suomat, mirsik.piti hraNomasti
bartaat rukoukset, jonka jälkeen taas iveisattiin wirren
n:ro 234 loppu. Nyt sisäänkirjoitettiin koululapsia,
joita voikia ja tyttöjä oli saapuilla 21 rvaan sittem» min lisääntyi niitä 44:äan asti, ja Joulun jälkeen
kuuluu niitä lisääntymän koroasti. Joulun edellä siinä
annettiin opetnsta piplian historiassa,autuuden opissa,
kirjoituksessa, lmvunlaskennossa sekä rveisuutaidossa
Toimitus on joka päiivä alotettn ja lopetettu rukouksella
ja meisuulla, jolloin lapset omat langenneet polkillensa.
— Miten ystäwällistä ja rauhallista kansa
täällä on, näkyy siitaki, ett’ei miime syyskaräjiä kestänyt
kuiu yhden miikon, ehkä jnuri naiden käräjain
alussa sattui se vitäjällcmme kannnottowa tapaus,että
kolme mcnchaa ja rakasta ystamaa niin riitaantuiroat
että kolmas saaduista daameistansa parin päiroan
päästä kuoli. Ecmmosta tapausta ei muisteta moneen
muotccn. — Täällä ou hymin paljo läkkiseppiä”.
H. P-tb.
*) Opettajana koulunsa on Stttaren lukijoille tiheistä lHhetylsistänsä
Tampereelta hylvin tuttu H. Palmrotb.
(Toimit, muist.) — — Kiniijärtven kappelista uudenrouoden paimänä. ,,Mennyt wuosi luin tuli rukiista keskinkertainen,
paikoin alle sitäki, ja ohrista peräti katorouosi, ja kuin
monella on katomuodcn ruununlainoja selä muita welkoja
suoritettamana, olis meille toimottawa,että Herra
kauuistaisi tämän uuden muotensa, että meki pääsisimme
»virkistymään ja uusilla moimilla rieutämaän kansalaistemmerinnalla
kristillisyyteen perustetussasimistvksessä
ja rvauraammassa yhteishengen elämässä! — Luwattomaan
miiuaupolttoon oli jo täällä minharjaannuttu,
että sitä lupa-aikoina yöt ja vairrat kährättiin ja tumattomina
metsissä ja lähteiden sekä puroin äärissä
keitettiin, joten jymät tähän ,,virun meteen” tuhlattiin
ja siimotonta elämää pyhapäimnä mictettiin. Aamistamatta
tnli sittc katomuosi ja, niiukuin taimaallisen
Isän mitsaus ainaki, opetti ihmisiä älyämään sitä,ett’ei
suurenkaan moiton tähden saaruumiiu raminto-aineista
ruumiille turmelusta malmistaa. Sitte toisena kesänä
lnovuiki toinen puoli seurakuutaa kototarpecn poltosta
eiwätka luopumattomatkaan ole sen koommin muuta
kuin nimeksi polttaneetmiinaa. Niinan myömäpaikatki
omat kirkon seuduilta kokonaan kadonneet ja muualtaki
niin mäheuueet, että on maan joitakuita niin piittyneitä
jälellä. ett’eiwat sakoistakaan paraunu. — Martaista
meillä taas on ollut pula, lvarsinni kuin Tallviaisen talonpoika sirik Turpeinen äskettäin pääsi Pietarsaaren
manginkulettajalta karkuun ja ilmaantui tienoihimme,
missä nyt talonpojan Markku Purasen anmlla tekee
tuhojansa, piilotellen marastettnansa ja itseänsä
amaroilla sydänmaillamme seka ihmisissä että metsäpirteissä,
mistä ruuuunpalmelijain on maikea niitäilmi
saada, marsinni kuin näillä tamaran-tasaajilla on ampu-
aseita. — Tcrivcydeu tilasta menneellä muodella
paraimman käsityksen saat, luin ilmoitan, että täällä
knoli 187 henkeä, niistä 95 yksinänsä punatautiin,
mnut laman’ ja muihin tauteihin, sitä ivastaan kuin
mnina muosina on kuollut 50 » 60 heugen paikoille.
Sitä mastaan syntyi ainoastaan 116 lasta. Nyt on
terwevden tila parempi eikä ole muita kuin lamantauteisia
muutamia jälellä; yleista yskimistä ei tautina

mainittanekaan. — Nirstnni Viiue Vuonna o:i ollnt
Rankinta liikkumaa koulumestaria seurakuntaan,joka opetiiist
ei ainoastaan kirjalukuun waan nu>ös kristin-opin
selittämällä ja opettamalla istuttaisi Iumalau pelkoa
liostiu seka taimuttaisi deitä tristillistiu tapoiluu. Tämmöisen
opettajan tarmctta ja hyötyä muödyttää miltei
joka mies ja suuri osa haluaisiki asiaa päätetnksi,
Varsinnikuin lukkarin stjaisessammeKjellmannissa meillä
nyt sattuu olemaan siihen opettajamirkaan kaikiu puolin
somclias mies; waan suurin osa syyttää kappamieoten
lisääntymistä, yhteisiä rasituksia m. m. Lautamies
Matti Hakkarainen kuuluu myöskaikissa tiloissa seuhtoncen
asiata Vastaan, ja niin ei ole saatukaan lopullista
päätöstä, waan owat tuiteuni päätöksen wastustajatki
pyytäneet w.t. lukkaria kulkemaan kinkeriknnnissa opettaen ja omat uskotelleet hänelle »vapaatahtoisissa
palkoissa suurempaa palkkaa kuin mitä Varsinaisille ope—ttajalle ehdoteltiin”. Rääkkylästäkirjottaa S.H.meille scuraamasti:
,,Nykynen on meillä kolmas nalkämuosi. Edellisinä
olnvat Varakkaat awullisia köyhemmille, maan iwt aletaan
olla yhtä köyhiä kaikki, kuin autetut cimat olekaan
lvoineet maksaa edellisten rouosien melkoja. Köyhät
omat, niinkuin sskyptin muinoiseu kuninkaan 7 lamaa
lehmää, syöneet suuhunsa warakkaiden warat eiwätkä
ole sen stitään tointuneet. Työtä ei omassa seurakuunassa ole antaa eikä koko maalima mahdu
Tohmajärmcllckääu runuun ojan kaimuun. 6i moni
muista tämmöistä nälkävuotta”.

Ulkomailta.
Kapinan kellot jo soimat. Kapinan alotus:ne!ua
on jo ollut Itävallanitalialaisten aluskuntain pääkaupungissa,
MUauossa, missä kauvuukilaiset omat mäki-
Valtaa tehneet Itäwaltalaisclle upsierille, josta sitte jo
kiihtvi kahakka kaupunkilaisten ja Itämallan sotamäeu
Välillä, jossa on jo ascitaki liikutettu. Jo kauman ou
näissä maakunnissa, mihan mimmasta ja osotukseksi
Itämallan hallitusta Vastaan, jota niinkuin mieraskansaista
ja itscmaltaista pahasti kajotaan Italialnsilta
alamaisiltansa, harjotcttu häpeällistä kodtelua ja
loukkaamia yllytvksiä Itämallan sotamäkeä Vastaan,
niin että se os’ltaan on taas julmassa kiukussa Italialaisille,
jotta jos kapina yltyy ja tävsi sota siitä svttyv.
sotamäti tulee tappelemaan ei ainoastaan tottelemisen
lvelmollisuudcsta waan myös bämaistysten kos»
tamiseksi. Tämän kaiken Italialaiset tietämät niinkuin
senki, että Itämallalla on mahdoton sotamaen paljous
lähctettämätst heitä tottelemaisundessa pitämään jakiu- saamaan kuin myös kavinan yrityksiänsä kukistamaan.
Mutta heidän mimmansa Vierasta ja itfemaltaisti Itä-
Vallan hallitusta mastaan on niin laumaksi meunyl ja
heidän luottamuksensa harrastustensa oikeuteen ja pyhyyteen
on niin suuri, että näuttämät tahtoman panna
kaikki altiksi,päästäksensä kansalliseen Vapauteensa. Heidän
luottamaisuuttansa on seki lisännyt, että tietämät
Itämallalla ci nyt oleman mitään apua odattamista
Neuäeltä, maan toimomat sitä Vastaan apua saamansa
Sardinian kuninkaalta, joka jo ennen on montakertaa
lansnnut sinnepäin ja nyt miimeksi ou Sardinian waltiopätmiä
nvkystn alettaessa julkisesti lumannut auttaa
Ilalian poletuita oikeuksia. Mutti enemmän ku’n mi’
tään on Italialaina kiihottanut se luulo, että Ranskan
keisari mielellään suopi Vastahakoisuutta Itämaalle
ehkäpä aikoo itseki sille sotaa, jota luuloa on mah^ist.-’.-
nut se puhe, että Weuäen suurirxbttnan KostanNuiu
ollessa nyt joulun cdellis-päiminä Pariisissa olis keskusteltu
ja päätetty liitto Ranskan ja Wenäen nälilla
Itävaltaa Vastaan. Ranskan ja Sardinian mälillä
olemanki todella jotaki liittoa todistaa scki nyt tullin sanoma,
että Ranskan keisarin serttn, vrinfi Napoleon
on kiblannut Sardinian kuninkaan tvttären; että Wenacn
ja Sardinian mälillä on hvmin likeinen liitto,
on taas bymin julkinen ja tietto asia. Italian halli’
tulselle onki Ranskan keisari nvtystn ja usein aiwan
julkisesti ilmottanut tvtumättöunMtämä, ja Rausku
saliomalebdissä on suoraan sanottu, että sota Ranskan
ja Itämaan mUillä on bumiu mahdollinen.
Ilämallan asiain ollessa näin pahalla summalla on sen eri-sululabkoisi5U alamaisissa kohonnut uskallusta
ja toimoa päästä pois sen iteestä. Wiime wuoden
lop^npaiminä kaikniki ympäri maailman sanoma, että
Krakomassa, Itämallan puolalaisten alusluntain pääkaupunqissa
oli ollut kapinan melskeitä ja heti lemeni
toinen sanoma, että Milanossa, Italian al”.skuunassa
oli 26 p. jouluk. tapeltu kilvillä ja MattisillaItämallan
sotamäen miekkoja ja paiunettia mastaau. Saman
Italialaisen aluslunnan toisessa kaupungissa, Pamiassa,
oli samaan aikaan mäki ollut liikkeellä ja tahtonut polttaa
Itäwaltalaisen poliisin huoneet; siellä oleman vli>
opiston on Itämallan hallitus antanut lukita. Mutta
uudeumuoden päimänä oli Milanon mäki taas liikkeellä,
kulkien vmpäri katnja huutaen: ,,elaköönItalia! eläköön
Viktor ssmanuel!”; tämä on Sardinian tuutukaan
nimi. Itamallan sotamäellä on koma kasku, ett’eiwät
saa huolia mistään eikä aseihiu tarttua, joscimät
heihin kasiksi läv, ja mainittua Milanolaisien
huutoa kuullessa rupestmat Itämallan sotamiehet,
luultavasti upsicriensa käskystä, aiman samaa huutamaan

Viskaten lakkiansa ilmaan, niin ottä Mlanolaisten
into sillä kertaa raukeni nauruua täscä od^ta,u>u’
tomasta tapauksesta. Mutta kapinan henki ja äkäisyys
ei ole sittenkään ranmennut maan sanotaan oleman yhä
Vaan kohoomas’a, niin että Itämaita on jolähettänyt
Italiaan menemään nntta sotamakeänsä 80 tuh. miestä > ja luulee moniaissa Viikoissa saamansa sotajoukkonsa
Italiassa nousemian 159 tuhanteen mieheen. Tätä
Itämaltalaiseu sotajoukon lisääntymistä syyttäen on
Sardinian hallitus pannut sotamoimaansa liikkeelleItä- Valtalaista rajaa kohti. Mutta ei siinä ole Itämallan
ahdistuksille kyllä: heti sanoman lemettya kapinan liikkeistä
Italiassa, alkoi Itäwallan kolmannessa alus» maassa, Unkarin kuningaskunnassa yleensä kuulua mencstuksen
huutoja ja toirootuksen ilmotuksia Itc<lialaisteu
kapinan onnestumisclle. Mutta ei siiuäkään kyllä:
jo puhutaan, että Unkarilaiset rykmentit omat olleet tay»
, dessä kahakassa muiden Itätvaltalaistcn rvkmeuttieu kanssa.
Tästä näkyy, että Itämallan asiat omat pabimmallecn
kihcrtnneet, eikä kukaan moi sanoa, jos se nvt onnistuu
Voitolla päästä uiiukuin se on tätä ennen wiela
!’ pahemmistaki pulista päässyt. Waau tällä kertaa sillä ci olekaan puolusmichia muitakuin Saksan liittokunta,
’ Vihattuna kuin Itämältä on koko maailmalta kansalli- suuttcn raäkkäamisestä ja itsemaltaisesta hallitus-menetyksestänsä.
SitäVastaan Sardinia ja Ranska odottamat
Vähiutäki suytä alkaalseusa sotaaItämaltaa Vastaan,
ja Varmaa on ett’ei Nenäen hallitus tällä kertaa
mene sitä ainakaan auttamaan, niinkuin teki 1849
wnoden sodassa Ungarilaisten kapinaa mastaan, josko se ei meniskään sotimaan Itätvaltaa, jota luitcnki moni
uskoo. — Jos siis jupakka nousee, niin siitä nousee hmnuiuen, jott’ci sen päätöstä ja loppua kukaan woi
aprikoida niinkuin eisitäkään, mitkä Valtakunnat siihen
solaan mielä sattumat lihertymäan. Kysymys muka on,
mitä Englanti näistä puuhista ajattelee ja mille puolelle
se aikoo lvöttävtä?
Mutta aiman ominaista meidän ajalle on se kohta,
että Itämallan alus’maat ja kansat eimat nyt ole vksinänsä
puuhassa päästä mieraan kansan kuuliaisuudesta.
Jo olemme pitkät ajat scuranueet Turkin wal«
takuittaan kuulumain alusmaiden lTonawa-ruhtinakuntain)
purkimisia irralleen Turkista. Jo olemme nähneet,
minkälainen kapina Itä-indiassa kohosi Englannin
kuuliaisuutta mastaan, jota kapinaa kukistamaan
karmittiin Englanninkoko woima jaEnglantilaisten täysi
miehuus,nero ja jalous. Menneellä Vuodella alkoi myös
Englanninkuuliaisuuteen kuuluma Ionian saaristo,Kreikanmaan
kupeella, pvytöjä tehdä pois Englannin alta,
päästäksensäKreikan kuningaskunnan yhteyteen.Samote
oli menua Vuonna Irlannin saaressa asettunut salaisia
seuroja, joiden tarkotuksena sanotaan olleen hankkia Ir- lantia irralleen Englannista. Waan likempänaki meitä
on nähty miime kuosina samallaisia pyrkimisiä tuolla
Tanskan kuningaskunnassa, missä Holsteinin ja Lauenpurin
hcrttuakunnat owat kaikilla keinoin asioineet
kansallista rrapauttansa. Miten hellä ja symä tämä
kansallisen Vapauden tarme mahtanee olla, näkyy sii- täki, että maikka Tanskalaiset eimät milloinkaan ole sortaneet
mainittuin herttuakuntain asukasten kielen jamielen
mapautta, nämä eimät kuitenkaan tydy kuuliaisuuteen
Tauskau alle, ehkä siiuä heillä olis Vapaampi olo kuin
koskaan itsenäisinä.

Julkisia ja laillisia ilmoituksia. Holvi-oikeuksista. — Turun homioikeudelta on maratuomari
K. A. Nvdergh määrätty tuonaammaksi hoitamaan tuoma—
rin mirkaa Piikkiön ja Halikon ali-tuomiokuunassa. KokouspäiViä welkojilleseuraa», proklaama.jutuissa:
kirkkoherran lesken H. D. Etrömmer-main.per. Mnhokscu kihlak.
oil:ssa 2:sena p:nä käväjiä, jotka von ja »vuoden kuluttua 1 p:stä
joulut. 1858 eusin sattumat; — nimismiehen I.N. Pollviandcrwain.
per. samassa kihl.-k,oik:ssa ja samana p:na 13 v:stä jouluk.
1858; — mamselli A. K. Heikel-main, ver. Naasan raatioik:c-sa
28 v. jouluk. 1859; — nimisinien K. Lindström-main. per.
Kosken kappelin ja Hollolan sekä Asikkala» ritäiä>osain kihlak.
oir-ssa 2:seuä v:nä eun tal^ikäräjiä; — ja seura.nv. perinnönluowutus-
asil,’issa: nal’k,irimes!arin N, Nilhclms-w.liu. per.
Turun raatirik.-ssa tt p. beiuäk. 1859: — talonpojan lasken
Auni Kärrä-ivaii!. per. ?awit>n’p>ileen kiblak.oik^ssa 2:sena r:nä
käräjiä jotka 6 kuukauden kuluttua 2 r:stä ftu’sk. 1559 ennn
satt»w>it; — taioiipojan 7u>!’aua Niotol.uo-^rain. per. 3ortawa!an
kil’!a°,oik:ös,i 2:s’ua p:uä st’nskäräjiä 1859; r>iati>niel’en A.
Antcll>!v’in. p.’r. Viipurin raatil,’ik:osa 1 r. c!ok. !^59: — sekä seuraaw. konkurn-jutuios-.: kauppi,nt’e>, I.Da!li’c:gin ja K.W.
—Selinin l’l,teiseosä konklnfiosa Porin vaatioik.-osa U p. kosäk. 1859: cutiötnl talonpoikain Aappc» Haurun eli Hymeiin sekä wanhemman
Lassi Puotimä.’N crinäisiosä konkuvnösa kibl^r.
oikussa 2:scna p:nä ensi syuskäräjiä; — miclihcikon öwerotluutnautin
K. E. StrömborginkonkursiSsa Helsinginraatioik:ssa 18 p.
l,ein—äk. 1^,59. Testamentti» ja perintäasioita:entisenKarjalan jääkärin
Iubana Huttusen tuntematlomat perilliset roalivokoot röosä
ja—wuodeosa oitcutt,u>sa Nurmeksen til’lak.oik:ssa. Wirkoja amoinna: opettajan ja ensimäisen cpcttajanarcn
wirat sekä toisen opettajan wirau toimitus Oulun uudessa naiskoulussa,
lv.ctaan 5l! p:osä 0 pistä tammik.; — auttaman kassöörin
w. Suomen Pankissa, bact. 2s, p:s!’ä 30 p:stä jouluk.

yksityistä Zmitnksia.
Kumaelmia 1808 umoden sodasta. Esitteli Osk.
Blomstedt. Edellinen Osa. 30 k.
LyhykäinenMaamiljelys oppi kysymyksissä jawastauksissa,
Suomen maawiljelijäin sekä maamiljelysja
kansakoulujen tarpeeksi mukailemalla toimittanut
A. Manninen. — 20 kop.
AM” Walmiita Kirkonkelloja ”TN
löytnn allekirjoitetuilla taksi hr»win onnistunutta. Niistä painaa
yksi 50 lcilviskän pnkoille ja myödään lulien 48 kop. hop. hin»
, naksi jokaiselle naulalle; toinen on 35 leimiskän painolta jamyö« dään 50 kopeekan hintaan naulalta. Kelloin kunnollisuudesta
»vastaamat tekijät ja, jos ostajat sitä baluawat, tekemät allekir»
joitetut kelloihin kiclet, orsipuut ja uawan«alukset j. n. e.
Helsingissä Joulukuussa 1858. Osbcrg ja Bade.
3 (3)
Varastettu Heinonen.
Inwä’3k>’lä’n kaupungissa roarastettiin tämän tammikuun l0
p:nä 7:talwincn punancn tamma ynnä siniseksi ja vunaseksi maa«
lattu reki mustilla luokilla ja siloilla. bavmailla lännillä sekä sinisestä
ja mustasta millalangasta punotuilla ohjaksilla. Tam«
malla. olema 9 korttierin ja 3 tuuman korkea, on oikealle simulle
lankeema malkea barja ja walkea häntä ja takajalat wahä haa,
»voitetut, Takasi-tuoialle lupaa kunniallisen palkinnon talonpoika
Herman Ulrlk Asunta Pobjaslahden knlä^sä Keurun pitäjää.
2 li»

Maatavarain hintoja.

Oulun markkinoilla 20 ja 21 p. jouluk. oli »väkeä ollut paljo, maan tavaroita vähä, pait suolatuita silahkoita, joita oli tuotu Kokkolaa myöten; oston tähden luulisi siis väkipaljouden  markkinoille tulleen, ehkä rahan vähyydestä kuului »valituksia. I>’,viä ei ollui juuri paljo:

  • rukilta maksoi 4 r. 50 k. ja 5 r..
  • ohria 3 r. 50 k. ja 4 r. tynnyri;
  • voita 2 r. 80 k. ja 3 r.,
  • talia 2 r. 50 k. leiviskä;
  • silakka-nelikko 1 r. 20 k. ja 1 r. 35 k.:
  • sianlihaa 1r. 50 k. ja 1r. 80 k,,
  • palvattua naudanlihaa 70 ja 60 k. leiviskä.
  • Työrekiä oli hyvin ja myytiin ruplalla ja 90 kopeekallakin kappale.
  • Ammeita maksoi 60 ja 75 kop. kappale;
  • Lapin kallokkaita 60 k?p. ja ruplan pari.
  • Kaikellaista muutakin maakalua oli.

Hevoismarkkinat olivat huonot, sillä enimmästi oli huonoja hevoisia ja nekin hinnassa; tamalliset työ-hevoiset maksoivat 30 ja 50 ruplaa ja siitäkin l,!i. Hlimillä hemoisilla,
kuin ml’ös luukonilla oli heidän tamallincn luntansa. Kajaanin
markkinoilta ei nvt ollut kukaan kyennyt tänne maan kalua tuomaan,
siksi että sitä oli siellä ollut mäbä ja sekin siksikiu kallista”.
lO. W. S.) —Hämeenlinnan markkinoilla 11 ja 12 p. tammik.
oli mäkeä ollut mähcmman puolisesti maan tamaroita runsaammin,
erinomattain Miljaa ja suolakalaa. Viljaa oli tuotu
kaukaa Pohjanmaaltaki; Ilmajoelta monta kuormaa ohria, hin- nassa 4 r. 50 kop., ja kauroja hinnassa 3 r. 50 kop. Suolakaloja
oli nli 200 kuormaa, aina Kemistä taimenia sekä Kristii»
nan, Kaskisten ja Povin seuduilta silakoita, jotka alenimat wih<
doin 40 kpkaan leiw. Tavallisuutta oli bailia tuotu Tamminiemen
tienoiltamaanmitenemmän kuinmuulloin;hailitkihalmcuimat
l,hä hinnassa. Woita ci ollut palj-,’ maan laökiin alle 2 r. 80
kop,; talia saatiin samaan hintaan. oli aiivan wähä,s,uuote
melloin pellamia, joiden bintana 2 r. ii 1 r. 80 krp. Msi ainoa
bemoinen oli 175 ruplan hinnassa, muut »varsin kaakkia. Hcmoistorilla
ci nyt nähtl, kronmcja eikä myöskään paljo humalaisia. —
Kuopion markkinoilla 14 ja 15 p, tammik. oli seuraamia bintoja
merkitty: leimiskä »voita 3 r. 25 k., talia 2 r. 20 k,, sianlihaa
2 r.. 1 r. 60 ja 1 r. 30 k,, palmattu raamaanlika80 l.
ja lampaanliha 1 r,, silakoita 70 k., pellamia 2 r. 80 k. jahamppuja
1 r. 80 k. Joitakuita hmviä hemoisia, hinnoiösa 160 r.,
200 i» 300 r. hov. — NähäSsä Kyrössä maksoi joulunedellä
ilmnvri rukiita 4 r. ja 3 r. 90 k. sekä potaattia 1r. 20 k. hop.
(H. P-th.)

Keskihinnat torilla tällä viikolla.

  • Rukiit 4 r. 80 ja 5 r.,
  • ohrat 4 r. 50 k. ja 5 r.,
  • kaurat 3 r. 20 ja 3 r. 60 k. tnri;
  • ruisjauhot 36 ja 38 k.,
  • vasikanliha 1 r. 60 k. ja 1 r. 90 k.,
  • tuores raavaan liha 80 k.,
  • palvattu 70 k. ja 1 r.,
  • lampaan liha 90 k. ja 1 r. 20 k.,
  • lampaan lihapalmattu 1 r. 20 ja 1 r.60 k.,
  • sianliha 1 r. 60 ja 1 r. 90 k.,
  • suolaset silakat 50 ja 60 k.,
  • voi 3 r. ja 3 r. 20 t.,
  • tali 2 r. 40 ja 70 k.,
  • heinät 17 ja 20 k. leiviskä;
  • kaurakryynit 35 ja 40 k., ohrakryynnit 35 ja40 k.,
  • herneet 28 ja 30 k.,
  • potaatit 6 ja 7 k. kappa;
  • lohi20 k.,
  • hauvit ja ahvenet 3 ja 6 k.,
  • siika 6 ja 10 k. naula;
  • teiret 35 ja 50 k.,
  • metsot 70 k. ja 1 r.,
  • pyyt 18 ja 25 k. pari;
  • nuori maito 6 ja 7 k.,
  • piimä 7 k.,
  • viina 63 ja 65 k. kannu;
  • olet 1 r. 60 k.,
  • halot, koivuset 80 ja 90 t,,
  • mäntyset 60 ja 75 k. kuorma.

Helsingissä.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainossa.
Painoluman antanut: l.. IImml.>ui’Lt!i’.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: