1847-03-23


Suometar.

N:o 12.
Helsingissä 23:tena päivänä Maalis-kuuta 1847.

———————————-——————————-

Kompia.
Mukailemia.
1. [ilm. sensuroitu]
2.
Jaa’, mitä tiedät, minulle, ja siitä mä kiittävä lienen; Itsesi annat sie, en sitä ottoa voi !
3.
Laiska Petukka se kerran uness’ oli juoksevinansa, Siitäpä päättää hän: maata’ ei konsanahan.
4.
Paavo ja Pekka.
Paavo.
Maast’ et, etkä merestä tapaa’, mitä herrat ei söisi’, Kuin pesä peiponkin heille veroksi sopii !
Pekka.
Ellys, veikkoseni! sitä kummaksi niin toki luulko, Ihmeemp’ ompi: ” Patruun ” syö koko kontujakin.
5.
Laulajalle eräässä ” Suomen Lentolehdessä. ”
Väinämö oisit sie, erotus toden ei iso ookkaan, Kieli ukon kuni ois, – mieli häneltäpä myös.
6.
Mamseli.
( Franzéniltä. )
Vieras.
Onkos Herra kodissa ?
Palvelija.
Ei.
Vieras.
Entäpä Rouva, se onko ?
Palvelija.
Rouvoa meill’ ei oo’, meillä on Mamseli vaan.
Lapsi.
Niin, vaan Pappa monesti’ luvannup’ on tekevänsä, Mamma jos siev’ on vaan, Mamman Rouvaksikin.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Helsingissä vuosi-kertomus, annettu 16 p. Maaliskuussa 1847.
Nyt kuluneella kuudennella toista työskentelemys vuodellansa on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Helsingissä toimittanut kolme’ kirjaa yleisölle luettavaksi, ja näin auttanut Isänmaan kirjallisuuden edistymistä ja kasvamusta, nimittäin 7:n ja 8:n osan Seuran toimuksia, niin myös kulkukirjan: ” Suomi för 1845. ”
Ensiksi mainitusta 7:estä osasta, joka on: ” Suomen Historia; Kertoi lyhykäisessä järjestyksessä Joh. Fredr. Kajaani, on kuitenkin tällä vuodella ainoastaan ensimäinen Jako, kertova esi-isäimme olot pakanuuden ja paavinuskon ajoilla, tullut valmiiksi, mutta se on jo ( tätä uskaltaa Seura toivoa’ ) suurimmasti’ auttava rakkauden herättämistä oman maan historiaa kohtaan.
Tekiän tarkka ja väsymätön ahkeruus kokoillessa tämän kaukaisen ajan historjallisia muisteita, on tehnyt mitä saadaan odottaa’ tämmöiseltä melkein ensimmäiseltä kokeelta Suomen historian täydellisemmässä kirjoituksessa.
Seura on tahtonut osottaa’, niin paljon kuin varansa myöden antavat, kiitollisuuttansa tämän historian tutkian ahkeruudelle, ja määrännyt 4/5 koko painamuksesta, joka on 1000 kappaletta, tekiän palkinnoksi.
– Seuran toimitusten 8:s osa on neljä ensimäistä kirjaa ynnä viidennen määritykset Euklideen alkeista mittaustieteessä; v. Kilpinen Suomentaja.
Haamut ovat painetut tarkasti’ tehdyillä puukaivaimilla, jotka toimitettiin Herra Lundgrenilta Tukhulmissa.
Tämä on vasta nykyisin saatu yleisön käsiin, sillä painamus viipyi usioista syistä puukaivaimia toimittaissa; tästä painautettiin 750 kappaletta, joista 250 annettiin suomentajalle.
Toivotaan tämän tarkkaudella tehdyn suomennuksen, jonka pää-ansio on varsin uuden tien avaaminen merkintö-sanain Suomeksi muuttamisella, ja joka selkiään järjestykseen yhdistää lyhykäisyyttä merkkein käyttämisellä, olevan suureksi hyödyksi nuorukaisille, jotka rupeevat mittaustieteen alkeita oppimaan.
– Semmoisen kulkukirjan antamisella, kuin ” Suomi ” on, vaikka se enimmän osan puolesta tulee ruotsalaisessa puvussa, joka vielä on tavallisempi aineitten tieteellisissä katselemuksissa, kokee Seura auttaa’ syvempää tutkimista asioissa, jotka liikuttavat Isän-maan historiaa ja kieltä, josta kansallinen kirjallisuus tulevina aikoina on niittävä tuleentuneita hedelmiä.
-2-
Kokeva vielä, niinkuin ennenkin, unhotuksesta pelastaa’ kansan seassa vielä eläviä runoja ja satuja, on Seura tänäkin vuonna määrännyt kolme’ matka-apua, kunkin 50 rupl. hop., nuorille maamiehille jotka ovat kulkeneet runoja Seuralle kokoilemassa.
Niin matkusti Oppilainen Ahlqvist viimeis suvena Karjalan laulurikkailla paikoilla, molemmin puolin valtakunnan rajaa, ja toi sieltä paljolla vaivalla kootun rikkaan saaliin ” Runoja, Itkuja ja Nykyisempiä runoja, ” niin myös Satuja ja tarinoita.
Tänä talvena ovat paraikaa Oppilaiset Polén ja Sirelius matkoilla samassa tarkoituksessa pitkin Itä-Suomea, vaikka hedelmät heidän kokeistansa eivät ole’ vielä tiettyinä.
Koska Kirjakielen luonnonmukaiseen edistymiseen on tarpeellista että puhe’kielen alku-varoista ja omituisista muodoista tarkka vaari otetaan, ja koska uusi Sana-kirja Tohtori Lönnrotilta juuri nyt on tekeellä, niin on seura katsonut velvollisuudeksensa auttaa’ tätä Sana-kirjaa niin täysinäiseksi sanoista ja sananparsista, kuin mahdollista on, ja muistuttanut Seuran ystäviä maamiesten seassa, kokoomaan ja Seuralle lähettämään alkuperäisiä suomalaisia lauseita, joita ei vielä ole’ kirjakielessä käytetty, luvaten 1 rupl. hop. palkinnoksi joka kymmeneltä sanalta tai’ sananparrelta, jotka Sanakirjan tekiältä katsotaan hyviksi ja otetaan vastaan.
Aikaa ei ole määrätty lähettelemisille, vaan Seura toivoo aina vähitellen saavansa tämmöisiä kokoelmia, jotka ovat suuresti’ enäntävät tuntemista kielemme rikkaudesta.
Koska Kalevala, tämä kuolematoin kirja, jota Seura ilolla Katselee toimitustensa seassa, on jo melkein kokonansa myytynä kirja-kauppioilta, niin on Tohtori Lönnrot, Seuran mieltä myöden, ottananut saattaakseensa sitä uudesta enättynä painoon.
Kirjoittajan palkaksi tässä toimituksessa on Seura antanut 100 rupl. hop., ja toivoo ilolla uuden Kalevalan tuloa, kukaties jo tämän nyt alkavan ajastajan kuluessa.
Tätä paitsi on Seura samalta väsymättömältä jäseneltänsä, Tohtori Lönnrotilta, nykyisin saanut Suomalaisen Lukemiston koulujen avuksi, käsikirjoituksena, johon kuitenkin Sana-kirja vielä on tekemätöinnä.
Tämän, jo kauvan kaivattun Lukemiston, painauttaminen tulee Seuran ensimmäisiksi töiksi tällä nyt alkavalla vuodella.
Tästedes toivoo Seura huokeammin kuin tähän asti’ saavansa toimiuksiansa painetuiksi, koska armollinen lupa oman kirjapainin asettamiseen on suotu sille, alammaisuudessa tehtyä pyyntöä myöden.
Huojentaaksensa keskenäisten asiain ajamista Seuran Helsingissä olevan Hallituksen ja sen maanpaikoissa asuvain jäsenein välillä, niin myös saadaksensa viimeksi mainituille sopivaisemman tilan maksojen suorittamiseen, on Seura jäsenistänsä ottanut itsellensä muutamia asiaintoimitusmiehiä erinäisissä paikoissa, joiden tykönä lähi-asuvaiset seuran jäsenet ja muukin yleisö saa ajaa’ asioitansa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa koskevia.
Tämän asiain toimitus viran ovat seuraavaiset herrat ottaneet: Hämeenlinnassa Koulun Pää-opettaja R. J. Holsti, Turussa Lukion Apulainen K: E: Eurén, Porissa Pää-opettaja O. W. Ingelius, Vaasassa Lukija T. T. Renvall, Kokkolassa Koulun Pää-Opettaja K. A. Simelius, Limingassa läsnä Oulua Kirkkoherra Rohvessori A. K. Borg, Kajaanissa Maakunnallinen Parantaja Tohtori Lönnrot, Kuopiossa Koulun Pää-opettaja J. v. Snellman, Savonlinnassa Maakunn. Parantaja Assessori P. P. Lindfors, Jyväskylässä Maakunn. Parantaja Tohteri W. Schildt ( Kilpinen ), Viipurissa Lukija K. H. Ståhlberg, ja Haminankaupungissa Valta Neuvos K. J. Mechelin.
Kauvemmin kaupaksi olleitten kirjojensa pitkällisesti’ myydyiksi tulemisen tähden on Seura alentanut kustannettujen toimituksiensa hinnan puoleksi siitä mitä tähän asti’ ovat maksaneet, luullen tällä arvokkaitten suomalaisten kirjojen tarjoamisella halvempaan hintaan, kuin tavallista on ollut meidän kirjakaupassamme, auttavansa kirjallisuuden edistymistä, koska sen yleisempi levitys tieten on herättävä yleisemmän halullisuuden sitä kohtaan.
Iloittavimpia mainittavia kuluneelta vuodelta on epäilemätä’ se näyte’ jalo-mielisestä halullisuudesta Seuran tarkoituksia kohtaan, jolla Suomen Kadetti-koulun oppiva nuoriso Haminankaupungissa on kunnioittanut Seuraa.
Nimitetty nuoriso on tietä’ antanut tahtovansa, painamus kustannuksen suoritettua erinäisiltä tilaajoilta, Seuran omaksi jättää’ kaiken tulon Runollisesta kirjastansa nimeltä: Finska Kadetten, joka painettiin suvella 1846, ja josta otettiin 660 kappaletta.
Lahja, jota Seura ei vielä ole’ rahana saanut ottaa’ vastaan, antaa varsin kauniin ja tarpeellisen enännyksen ruumiillisille varoille, joita Seura tarvitsee taitaaksensa vapaasti’ liikkua’ ja työskennellä tarkoituksessansa; kuitenkin on tärkeämmästä arvosta näiden nuorten maamiestemme vaka ja hellä ystävällisyys, jota tällä lahjalla ovat Suomalaisuudelle osottaneet; tämä on vahvin takaus Seuran kokemuksien onnistumiseen, ja niiden paras palkinto.
Viimeis vuosi-kokouksessa lisättiin asetuksiin oikeus vaimo-ihmistenkin kutsumiseen Seuran jäseniksi; sillä tällä tavalla nähtiin matkaan saatettavan yleisempi halullisuus Seuran tarkoitusta kohtaan, jonka ei pidä’ oleman vieraan kellekkään maamme asujamista, ei miehelle eikä naiselle.
Vaimo-ihmisiltä maksettavaksi Seuran-jäsen-rahaksi asetettiin 3 rupl. hop. jos kaikki yhtä haavaa suoritetaan, taikka 50 kop. hop. vuodessa, maksettavaa kymmenenä vuonna.
Täksi tarpeeksi painautettiin vaimo-ihmisiä varten 500 kutsumuskirjaa, vähällä eroituksella ennen tavallisista, ja on siis jo vähempi luku naisia kutsuttu Seuran osallisuuteen.
Kaikkinensa on tämän vuoden kuluessa kutsumus-kirjoja lähetetty 84:lle varsinais jäsenelle.
Mielisuosioksensa on Seura kuullut Viipuriin asetetun Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, jonka tarkoitus kaikissa on sama kuin täällä olevaisenkin, tämän vuoden alla hyvin enäntyneeksi ja maamiehiltä rakkaudella kohdelluksi, on myös tämän kanssa ollut keskenäisessä kirja-vaihetuksessa ja veljellisessä suosiossa, joka luonnollisesti’ seuraa yhtäläisistä hankeista.
-3-
Seuralta tutkittavana on ollut usioita lähetettyjä käsi-kirjoituksia, joista mainitsemme: Lukion Apulaisen, Eurénin Grunddragen till Finsk Formlära; parattu Aapiskirja, aivottu annettavaksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta Viipurissa; Lyhykäinen johdatus lähetys-kirjain tekemiseen, ja Kornelius Nepos, ylistettävimmein sotasankarein elämäkerrasta molemmat Tohtori S. Roosilta; ja Bredov’n Historia, suomennettu Kansa-koulujen tarpeeksi Läänin Rovastilta Aejmelaeukselta.
Vielä ovat Pää-maamittaus-kamarilta Pitäjäs-kartoista otetuissa ja Seuralle lähetetyissä nimiluvuissa, Hämeen ja Uudenmaan lääneissä, kohtaavaiset alku-suomalaiset nimet parannetut oikian kirjoitus tavan mukaan.
Viimeksi sopii Seuran tässä muistuttaa’ vielä olevan ajan, Marraskuun viimeiseen päivään asti vuonna 1848, Seuralle lähettää’ käsikirjoituksena täydellistä, paras jos SuomenKielellä, sekä kieli-tieteen nykyisen tilan että viimeis-vuosina tehtyin Suomenkielen tutkistelemuksien mukaan kirjoitettua Suomen Kielioppia.
Katsellessa Seuran rahavarojen käyttämistä 15:nä ensimäisinä vuosinansa, elikkä 16:een päivään Maaliskuussa 1846, nähdään: Jaettuja Kirjallisia apuja ja matkarahoja 921: 43.
Ostettuja kirjoja ja kulkukirjoituksia Seuran Kirjastoon 220: 87.
Kustannuksia kirjain painamiseen: Kanteletar 1 Osa Pankko Ass. 790: 20.
– 2 – – – 636: 62.
– 3 – – – 515: –
Sanalaskuja 944: 98.
Arvoituksia 310: 45.
Grammatika Syrjaena 409: 92.
Suomi 1844 901: 7.
4508: 24. = 1288: 7.
Kaikellaisia ulostekoja 593 80.
Kaikkinensa 3024: 17.
Näiden maksojen suorittamiseksi on Seura samalla ajalla ottanut vastaan: Seuran jäsenien veroja 3316: –
Korko-rahoja lainatuista varoista 486: 38.
Myydyistä kirjoista 448: 77.
Kaikkinensa 4251: 15.
Seuran tämänvuotinen luvunlasku tekee rahaston hallituksesta seuraavaisen tilin: Lainaamattomia rahoja menneeltä vuodelta 86: 7.
Kaikellaisia tuloja 386: 50 5/7.
Takaisin vaadittuja lainoja 300: -.
Kaikk. 772: 57 5/7.
Sitä vastaan: Maksettuja vuoden alla: Matkarahoiksi 100: -.
– Kirjain painattamiseksi 519: 84.
– Kaikellaisiin ulostekoihin 64: 42.
Rahoja säästössä 88: 31 5/7.
Kaikk. 772: 57 5/7.
Koko tulevan vuoden rahasto nähdään olevan: Korvolle pantuja 6:en jälkeen sadalta 564: 29.
– – 5:en – – 300: -.
Vielä maksamattomia Seuran jäsenten veroja 945: 57 2/7.
Rahoja säästössä 88: 31 5/7.
Kaikkinensa 1898: 18.
Seuran kirjastossa on nyt 1003 numeroa, joista toiset ovat painetuita kirjoja, toiset käsikirjoituksia.
Se on enäntänyt tänä kuluneena vuonna 17:llä numerolla, joista 3 on lahjoitettua Viron Kirjallisuuden Seuralta Tallinnassa, 4 Viron Kirjallisuuden Seuralta Tartolinnassa, 1 Savo-Karjalais Osakkeelta, ja 9 Seuran jäseniltä, nimittäin: Kuninkaalliselta Kirjastomieheltä Arwidssonilta, Kirkkoherralta Rohv. Borgilta, Toht. Roosilta, Toht. Castrénilta, Majist. Ranckenilta, Kielikääntäjältä Wikmannilta, Herra Sakari Sakarinpojalta, Oppil. Europæukselta ja Talolliselta Sopaselta.
Kotimaalta.
Viimeis Tiistaina piti Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Helsingissä vuosi-juhlansa.
Tässä tilassa puhui Seuran Esimies Rohvessori Rein Kansain hengellisen edespäin pyrkimisen hiljaisesta, mutta lakkaamattomasta liikunnossa, josta johdatuksesta sitten tuli Seuran työskentelemisestä ja edistymisestä menneellä vuodella, ja toivosta tulevaan vuoteen, mainitsemaan.
Sihteeri luki vuosi-kertomuksen, joka suomennettuna on luettavana tämän lehden edellisillä sivuilla; Rahavartia teki tilin rahastosta ja Kirjastomies kirjastosta.
– Läänin-Rovastilta Aejmelaeukselta lähetetty Bredow’n historian Suomennus päätettiin otettaa’ painautettavaksi Seuran toimituksien seassa.
– Koska sekä Kirjastomies että Valiokunnat jäsenet pyysivät eron viroistansa, niin valittiin: Kirjastomieheksi Lisensiati K. Tigerstedt; ja Valiokunnan jäseniksi Lukia Mat. Akiander, Korkiaop. Ap. Tohtori A. Ingman, Neuvova Maj. Toht. vetr. Nylander, Parannuskeinon Kandidati vil. Nylander, Tieto-Viisauden Kandidati Ant. Warelius, Oppilaiset A. Ahlqvist, Kaarlo Borg, Emanuel Europaeus ja Paavo Tikkanen.
– Kuka ei tunne’ nimiä Lönnrot ja Snellman ?
Ja kuitenkin, mikä hirmuinen kylmyys näiden miesten palavata ja jaloa kotimaan lempeä kohden, mikä huolettomuus ja älytöin leväperäisyys näiden toimia vasten, kuin heidän hankkeilla olevan Kirjallisuus-Lehdenkin pelätään ottajien vähyydestä jäävän pränttäämättä !
Sanokaa, eikö kärsivällisinkin rakkaus viimein uuvu’ ja tuskastu’ tämöiseen kohtelemisen ?
Sanokaa, mitä olisi Suomalaisuus ja Suomalainen kirjallisuus näittä miehittä ?
Ja kuitenkin – Iso on vielä ajattelemattomuuden valta Suomessa.
– Oppilaiset Poleeni ja Sirelius tulivat menneellä viikolla runomatkoiltansa, ja toivat hekin hyvän tukun virsiä kerallansa.
Ulkomailta.
Ranskan, Englandin ja Itävallan hallitukset ovat keskenänsä suostuneet yhdistämään kaivannolla Keskimerta Punaisenmeren kanssa.
Tämä kaivaminen on ollut alkeissa ja hankeissa jo satoja vuosia ennen Kristuksen syntymään mutta vasta meidän aikoinamme näyttää matkaan saatavan tämöisiä kauhioita töitä, joista suurta voittoa odotetaan.
Hiippakuntain Sanomia.
Porvosta.
-4-
Iisalmen pitäjässä tulee Keisarillisen Senatin säättämisen mukaan uusi kappeli tehtäväksi, jonka alle tulevat kuulumaan kylät: Alapitkä, Korvasalmi, Kivistö, Leppälahti, Martikkala, Mikkajärvi, Narvanlahti ja Nerko, paitsi taloja N:rot 3, 9, 11, 23, 30 ja 31, niinmyös Ollikkala Onkivesi, Pajujärvi ja Väisälänmäki.
– Keis. Senatti on määrännyt Kappalais vainajan, Vara-Kirkkoherran Kust. Henr. Krogeruksen, leskelle ja tyttärille yhden päällis Armovuoden Nastolan Kappelissa.
– Kuollut on Kappalainen Joutsan Kappelissa, Vara-Kirkkoherra Klaus Kristiaani Alperti Tötterman, 26 p. viimeis kuussa; ja hakemus tähän Kappalais tilaan on estettynä jonkun ajan, koska ollaan toimessa uuden Kirkkokunnan asettamiseen tämän Jousan Kappelin sisällä.
Turussa, 10 p. tässä kuussa, määrättiin: Kappalaisen Apulainen Pidisjärven Kappelissa Haapajärven Pitäjässä Tieto-viisauden Tohtori Niilo Frosterus muuttamaan nyt kohta Kuortaneelle, olemaan Kirkoherralla Apulaisena.
Oulun Kirkkoherran Apulainen Kaarlo Roperti Heikel, Touko-kuun alkuun asti’, Palvellusvuoden-Saarnaajaksi Pitäjän Apulaisen perillisille Kuivaniemen kappelissa Iin pitäjässä; Touko-kuun ensimäisestä päivästä ruveten, seuraavaiset: Armovuoden-Saarnaaja Kappalaisen perillisillä Tervolan kappelissa Kemin pitäjässä, Majisteri Kaarlo Jaakoppi Keckman, Armovuoden-Saarnaajaksi Kuivaniemessä; Kirkkoherran Apulainen Pirkkalassa, Antoni Lilius, Kirkkoherran Apulaiseksi ja viran toimittajaksi Janakkalan Apu-pitäjässä; Vara Kirkkoherra Erikki Ulriki Castrén, vaikka hän jo on asetettu Kappalaiseksi Evijärvelle Lappajärven pitäjässä ja saisi ensimäisenä päivänä tulevassa Touko-kuussa tämän viran ottaa’ vastaan, kuitenkin vielä edespäinkin olemaan Armovuoden-Saarnaajana ja Kirkkoherran virkaa pitäväisenä Alatorniossa tulevan Pappivuoden loppuun asti’, Armo vuoden-Saa[r]naaja Kappalaisen perillisillä Munsalan kappelissa Joensuun pitäjässä, Uolevi Henrikki Helander, Kappalaisen Apulaiseksi mainitussa kappelissa; Kirkkoherran Välisaarnaaja Lapin pitäjässä Kaarlo Vapiani Sahlberg, Pitäjän Apulaisen välisaarnaajaksi Liedossa; Armovuoden-Saarnaaja Rymättylässä Aatolhvi Cedberg, Kappalaisen Siaiseksi Liedossa; Kappalaisen Apulainen Hiittisten kappelissa Kemiön pitäjässä, Venni Rydberg, Kirkkoherran Apulaiseksi Rymättylässä; Kappalaisen Apulainen Huitisten Emäkirkolla, Kaarlo Vapiani Springert, Armovuoden-Saarnaajaksi Kappalais-tilassa Pyhämaassa, jota toimitusta pitää Touko-kuun 1 päivään asti’ Kappalaisen Apul. Luvialla, H. W. Nordlund; Pitäjän Apulaisen Valisaaruaaja Kokemäellä, Oskari Uolevi Wirzenius, Pitäjän Apulaisen Välisaarnaajaksi Loimaalla Alastaron ja Metsämaan kappaleissa; Kirkkoherran Apulainen Huitisissa, Johannes Vetrikki Hällfors, Armovuoden-Saarnaajaksi Kappalais-tilassa mainitun pitäjän Emäkirkolla; Pitäjän Apulaisen Siainen ja Kirkkoherran virkaa pitävä Espon pitäjässä, Kustaavi Aatolhvi Sarin, Kirkkoherran Apulaiseksi Huitisissa; Armovuoden-Saarnaaja Kappalaisen perillisillä Tenholassa, Kurtti Vihtori Bäckman, Pitäjän Apulaisen Välisaarnaajaksi Sääksmäessä; Armovuoden-Saarnaaja Kappalaisen perillisillä Espossa, Vetrikki Rosenqvist, Kappalais-Armovuoden-Saarnaajaksi Tenholassa; Kirkkoherran virkaa pitävä Janakkalassa, Mauri Grönlund, Pitäjän Apulaisen Välisaarnaajaksi Tammelassa; Armovuoden-Saarnaaja Korsnäsin kappalissa ( lieneekö ” Ristiniemi ” Suomeksi? ), Pertti Vertinanti Cajanus, pitämään tulevana Pappi-vuonna Kappalaisen virkaa Evijärvellä ( Korsnäsin Kappalais viran toimituksesta, vara Kirkkoherran Leideniuksen virkavapauden ajalla, eli koko Toukokuussa, on Kirkkoherran virka Närpiössä määrätty murhetta pitämään ); Kirkkoherran viran toimittajaja Kemissä, vara Kirkkoherra Lauri Maunus Castrén, Välisaarnaajaksi ja Kirkkoherran viran toimittajaksi Siikajoella: Kappalaisen virkaa pitävä Temmeksessä Vilhelmi Ingman, Välisaarnaajaksi Kirkkoherran virkaa pitäväksi Piippolassa; Kirkkoherran virkaa pitävä Hyrynsalmella, Vara-Kirkkoherra, Majisteri Joh. Wegelius, Kirkkoherran Apulaiseksi mainitussa pitäjässä; Kirkkoherran Apulainen Kronobyssä, Alvreti Kihlman, Armovuoden Saarnaajaksi Kappalaisen tilassa Ala-Torniossa; ja Kappalaisen Apulainen Suomussalmen kappelissa Hyrynsalmen Pitäjässä, Joh. Henr. Ervast, Välisaarnaajaksi Kappalaisen tilassa mainitussa kappelissa.
– 17 p. tässä kuussa määrättiin: Virkaa toimittava Kolmas kanssa-opettaja Turun Iso-koulussa, Kaarlo Elias Roos, ynnä tämän toimituksen kanssa pitämään väli-aikaisena Kappalaisen virkaa Nummen pitäjässä.
– Käsky-kirjeet koetus saarnain pitämiseen ovat lähetetyt Kappalaisen vaaliin pannuille Ala-Torniossa.
– Avoina on vieläkin, koksei hakioita ole’ ilmaantunut, Venäjänkielen opettaja virka Skarpansin Vähä-koulussa.
– Virkkaan on vahvistettu Työstön ( Fabrik ) Saarnaaja Tampereella, Ransi Henrikki Bergroth Keurun Pitäjän Apulaiseksi, ja siis Kirkkoherran Apulainen Längelmäellä, Perntti Kustaavi Bergroth, pantu Työstön-Saarnaajaksi Tampereella.
– Vaalehin pantu: Ala-Tornion Kirkkoherran tilaan 1:ksi Kirkkoherra Salosten Kaupungissa ja pitäjässä, Tieto-viis. Tohtori Joh. Nyman, 2:ksi Rouvaniemen Kirkkoherra Rovasti Pietari Samueli Heikel, 3:ksi Yli-Tornion Kirkkoherra, Virkaa toimittava Läänin-Rovasti ja Tähtimies Kaarlo Arviti Castrén; ja Kiikan kappeliin Tyrvään pitäjässä 1.si Kappalainen Pyhäjärvellä Vihdin pitäjässä, Vara-Kirkkoherra Kustaavi Forselius, 2:si Kappalainen Yläneellä Pöytyän pitäjässä, Vara-Kirkkoherra Matias Ahlmark, 3:ksi Linnan-Saarnaaja Hämeenlinnassa, Kaarlo Joh. Palander.
– Asetetut ovat: Virkaa toimittava Pää-opettaja Uudenkaupungin Vähä-koulussa, Majisteri Ahilles Akamemnon Ingelius Pää-opettajaksi; ja Virk. toim. Opettaja Vihtori Mauri Roslin Opettajaksi, mainitussa koulussa.
Täällä olevan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran päätöksen jälkeen myydään seuraavaisia kirjoja tästä päivästä ruveten puoleksi vähennettyyn hintaan, nimittäin: Tavallista paperia. Hienoa paperia.
Kanteletar 3 Osaa 1:teen Rupl. 35 kop. 1 R. 80 kop. Sananlaskuja – 75 – – – – Arvoituksia – 25 – – 30 – Suomi 1844 – 75 – – – – Suomi 1845 – 75 – – – –
Helsingissä 16 p. Maalis-kuussa 1846.
Sven Gabriel Elmgren.
Viikko-lehti Suometar annetaan tänä vuonna Helsingistä jokaisena Tiistaina.
Tilata’ saadaan sekä Posti-kamarissa että Waseniuksen Kirja-puodissa Helsingissä 1 Ruplalla ja 50 kopeikalla, ja kaikissa Suomen Posti-konttooreissa 1 R:lla 73 k:lla ( kaikki hopiassa ).
Sekä itse’ N:o-lehdet, että Lisä-lehdet, joita tulee yksi joka kuukaudelle’, jaetaan sieltä, missä tilaus tapahtuu.
– Tammi-, Helmi- Maalis- ja Huhti-kuiden Lisälehdet tulevat yhtähaavaa Suomettaren lukioille.
– Edellä tietämättömästä syystä on Suometar tällä kerralla vähän viivähtänyt.
Painettu A. W. Gröndahlilta.
Lupa painamiseen annettu: G. Rein
.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: