1848-09-08 Suometar


Suometar 1848

Maksaa tilattuna Helsingissä 1 Rpla ja kaikissa Postikonttuoreissa 1 Rpl 15 kopeekkaa hopeassa.
Lehti jaetaan Waseniuksen & C:n Kirjakaupassa joka arki-perjantaina edellä puolipäivän, kello 11 ja 1 välillä.
2:n Vuosik.
Perjantaina 8 päivä Syyskuuta.
N:o 36.
Kruunun-tiloin ostosta Perinnöksi Karjalassa ja Savossa.

Tästä asiasta on paljon ja usein kirjoitettu, ajatukset asiasta ovat olleet vähiä vailla melkeen yhtäpitäväiset, niin että luulisi asianomaisten vakuutetuksi asian hyödyllisyydestä, mutta se on valitettavasti vielä toisin.
Harvat Kruunun maista on niiden paljouden suhteen lunastettuna, ehkä useammat papit ja muut virkamiehet ovat kokeneet saada rahvasta siihen kehotetuksi.
Tahtoen ehkä toistaaksi jättääksemme juttelemisen niistä syistä, jotka rahvaan puolesta haittaavat ja hidastuttavat perintö-ostoa, panemme tähän Kuopion Läänin nykyisen Maaherran kuulutuksen kysymyksessä olevasta asiasta.
Sitä teemme sen tähden, että vaikka kuinka paljon olemme asiasta nähneet jutelluksi, emme ole kennenkään löytäneet niin selkeästi, niin lämpimästi ja sitovasti selittäneen perintö-oston tarpeellisuudesta kuin mainitussa kuuluutuksessa.
Herra Maaherra on kyllä Isällisellä huolella Lääninsä asukkaiden edusta ja paraasta antanut ylöllisesti jakaa mainittua kuulutusta, vaan 7 vuoden kuluttua sitte kuin se ilmestyi, ei se haitane jos se vielä kerran tulee ilmiöön.
Muutenki emme luule haittavan, jos muissaki Ruunun mailla täytetyissä Läänissä tulisi tunnetuksi, mitä Hallitsian Käskynhaltia Suomenmaan itäisimmässä Läänissä ajttelee ja miettii tässä tärkeässä asiassa.
Hän sanoo: ” Koska Minä ihmetellen olen havannut, että vaikka Kruunun tiloja paljon löytyy, niitä on pyydetty aivan vähä perinnoksi ostaa; johon syynä saattaa olla ne viivytykset ja kalliit kustannukset, kuin perintö-oston anomukset jongun kerran, ovat myötänsä saataneet, sentähden että ne ovat jätetyt taitamattomille ja useasti oman voittonsa pyytäville asianajajoille; niin olen Minä, poistaakseni kaikkia maanviljelystä vastaan vaikuttavia esteitä tahtonut tämän kautta selittää Kruu nun konnun ( tilain ) haltioillen yhteisesti, niin hyvin perinto-lunastuksen hyödytystä kuin myös millä tavalla perintö-oston anomukset pitää tehtämän, ja myös ilmoittaa heille ne tässä asiassa, tilan ( konnun ) suuruuden mukaan, lähtevät lailliset maksut, että he sitten itsekki mahtavat ymmärtää sen edun, kuin perinto-lunastus epäilemätä myötänsä tuopi ”.
” Maanviljeleminen edesautetaan ainoastaan sen kautta että viljeliä hankkii täydellisen ja vakaisen hallitus-oikeuden siihen maahan, jota hän viljeleepi.
Vaan semmosta hallitus-oikeutta ei vielä olekkaan Kruunun konnun hatialla, – Hänen olentonsa Tilamiehenä on niinmuodon tietymätön – Hänen nuorimmat lapsensa aina vaaditut, silloin kuin konnun laveus ja etu-paikat eivät myöten anna sen jakamista useampaan osaan, että uuden haltian tullessa poismuuttaa esi-isäinsä maalta; jonka pelvon alla he tavallisesti laiminlyövät maansa oikean viljelyksen ja perkkiön, ja sentautta useammasti paraassa voimassa ja ijässä ollessansa etsiivät vakaisempaa etupaikkaa.
Isä, josta nuoremmat pojat sillä tavalla eroavat, ja joka useammasti kyllä vähän tulee töissänsä autetuksi kotonakaan olevilta olevilta vanhemmilta lapsiltansa, jotka itse halajavat jo aikaseen päästä Isänniksi, on monta kertaa pakotettu heille jättämään Isännuutensa eläkettä vastaan, useasti jo keski ijässänsä: ja niin on ollut Sukukunnasta Sukukuntaan ”.
” Onnellisempi olento sitä vastaan näytäksen Perintö-konnun haltialla.
Hänen tykönänsä on koko talon työvoima yhistetty; sillä jokaisella lapsella on osa kontuun, ja jokainen kokee voimallansa jälkeen yhteisesti parantaa ja ylösauttaa sen etupaikkoja.

-2-

– Ei yksikään kaukasempi heimolainenkaan saata estää konnun kauppaa, kuin se näkyy olevan otollinen; Kruunun palvelia ei saa myös estää häntä mehtänsä kasvaa ja karjansa ruokaa rahaksi muuttamasta.
Asukkaihen muutoksessa ei tarvita huolta pitää Syynimiesten ylöspidosta ja palkasta; ja kuin tähän vielä lisäksi tulee perintötilan haltian etu-oikeus saamaan maanviljelys-kassasta lainaa konnun tilusten parantamiseksi, niin saattaa hän, maansa pantiksi panemisella, hankkia itselleen rahoja aivottuihin parannusten tarpeeksi, jota vastaan Kruunun konnulla olevain asukkain maksut Fouvin syynissä ja asianajajan palkasta asukkaihen muutoksen aikana monesti saattavat tulla kalliimmaksi kuin i tse perintö-lunastus; ja kuin semmonen asukkaan muutos Kruunun konnulla useasti vähän ajan perästä tapahtuu, joka taas matkaan saattaa samat kalliit kustannukset, joita ei kukaan saata välttää, uutta Immissionia ehtiessänsä; Niin näyttää kaikki tämä, minkä edun Kruunun konnun perinnöksi ostaminen myötänsä tuopi, jonka jokaisen peräänajattelevan maanviljeliän aivan helposti pitäisi keksiä ja ymmärtää, erinomattain tänä aikana jona useampia Sahoja on maakuntaan rakettuna, joihen kautta hirsi-metät vuosittain kallistuvat, ja kuin tähän vielä tulee se maamiehen etu, että saaha kaikenlaisen koti-tavaransa kansa mat kustaa, korkeampaan hintaan sitä myödäkseen, yhestä paikkakunnasta toiseen, niihen kaivantoihen kautta, jotka meidän Isällisesti hempeän hallitaksemme huolenpidon kautta ovat jo osittain valmistetut ja osittain edespäin valmistetaan; niin on edeltä päin nähtävä, että jokahinen kontu on hinnastaan nousemassa ”.

” Jokahinen laillinen Kruunun konnun haltia, joka niinmuodoin toivoo saada tiluksensa perinnöksi lunastaa, saapi siitä asiasta tulla Minun tykööni kirjallisen anomuksen kansa, jonka myötä pitää seurata kaikki ne kirjat, joihenka päälle Ehtiän hallitus-oikeus on perustettu.
Tämän anomuksen juohatuksen jälkeen Minä sitten, kuuluutuksen kautta kihlakunnan kirkoissa, tietää annan itsekullekki, joka luulisi itsellänsä olevan ainetta sitä anomusta vastaan valitusta tehdä, että sen pitää, yhen kuukauden sisällä kuuluutus-päivästä lukien, Minun tykönöni ilmoittaa valituksensa.
Jos ei mitään valitusta mainitun ajan sisällä ilmesty eli toisekseen, sitte kuin se ilmoitettu riita on minulta päätetty, ja päätös asiasta on voittanut laillisen voiman; niin saapi ehtiä, jos hänen hallitus-oikeutensa kontuun on silloin myös vahvistettu, samalla Maan Ränteriään tässä kaupungissa sisälle panna sen asetuksissa määrätyn perintö-lunastuksen, joka tekee: Savonlahdesta.
Karjalasta.
Nantalin tila.
Rublaa kopekaa Arvio-Rublan kontu rublaa kopekaa [ Taulukko jätetty merkitsemättä ] ja ilman sitä kolmen vuotinen mehtä-vero, jolla paikalla sitä löytyy, niinkuin myös jokaisesta perinto-oston asiasta Maan Ränteriään pitää Charta Sigillata Recognitionia maksettamaan 48 kopeekkaa.
Näihen maksuin yli antaa ehtiä Maan Räntäriän pääkuitin Maan Kontouriin, jolla on valta ehtiältä ylöskantaa lunastus ja karta-paperin hinta jokaisen kihlakunnan kirkkoihin lähetetyn kuulutuksen edestä 24 1/2 kopeekkaa: konnun veron ja perintölunastuksen suuruuden ilmottamisen edstä 24 1/2 kopeekkaa, Promotoria-kirjan edestä Keis. Senaatille 33 1/2 kopeekkaa, ja perintö-kirjan edestä 2 Rublaa 99 1/2 kopeekkaa: Niinmuodoin tekee perintö-oston koko kustannus: Savolahdesta Karjalasta Naanta lin tila Rublaa kopekaa Arvio-Rublan kontu Rublaa kopekaa [ Taulukko jätetty merkitsemättä ]
Kaikki kovaa hopeeta, paihti ennen kuulutuksien lunastus, joka tähän ei ole laskettu, ja tulee luvettavaks Kirkkokuntia myöten; ja ilman sitä muistutetaan että kaikki ne kirjat, kuin ehtiä sisälle antaa, pitää olla varustetut laillisella karta-paperilla ”.
” Sitte kuin ehtiä on täyttänyt hänen ennen mainitut velvollisuutensa, niin tulee perintö-kirja minun huoleni pidon kautta hänen hankittavaks ”.

-3-

” Lopullisesti saan Minä myös tämän kautta tietä antaa, että Hänen Keis. Majesteettinsa, Armollisen Asetuksen kautta siitä 14 päiv. Marraskuuta v. 1827, on Kruunun konnun haltioille Savolahdessa ja Karjalassa antanut vapauden, että lunastaa kontunsa perinnöksi myös silläki tavalla, että perintölunastus-rahat saisit tulla maksetuksi 20 vuoden sisään, yhen verran joka vuosi, ynnä tavallisten Kruunun ulostekoin kanssa; Mutta jos konnun haltta sillä lailla maksaissansa saapi nauttia perin töoikeutta hyväksensä, ennen kuin koko perintö-lunastus on maksettu, sitä ei löydy korkeimmasti nimitetyssä Armollisessa Asetusessa sanottuna.
Kuopio Läänin Maan-Kontuorissa, se 12 päivä Touko-kuuta vuonna 1841.
Adolf Ramsay ”.

Osataanko Suomessa Suomea ?

Että Suomessa osataan Suomea on yhtä luonnollinen asia, kuin että Suomen metsässä linnut laulevevat, hongat humisevat ja kukat tuulen kulkiessa kumartelekset.
Vaan että Suomessa osataan Suomea esim. niin, kuin Ruotsissa ruotsia, Ranskanmaalla ranskaa j. n. e., taikka niin, että kansan kieltä puhuisivat ei ainoasti talonpojat eli kansan raain osa, vaan myös sivistyksen hoitajat eli ylehensä se osa kansaa, jolle sen edestyminen ja muut kalliimmat ovat uskotut, se on toinen asia.
Löytyneekö toki yhtään niin mieletöintä ja vähänäköstä, joka sanoisi Suomessa tälläkin tavalla Suomea osattavan.
Ja juuri sitä tarkoitimme kysymyksellämme.
Tässä johtuu luonnollisesti mieleemme maan oppilaitokset Alkeiskouluissa ja ylikouluissa ( gymnasioissa ) kyllä opetetaan ja luetaan äitinkieltä suurella rakkaudella, mutta tämä oppi on sangen vähäpätöinen.
Sentähden nähdäänkin Opistossa, jossa kaikki kouluissa saatu oppi oikein näytäksen, että harva tuskin yksikään äitinkieltä osaamatoin nuorukainen olisi koulussa oppinut tätä kieltä edes sisästään lukemaan, sitä vähemmin kirjasta eli puheesta ymmärtämään, ja vielä vähemmän kirjoituksessa käyttämään.
Mutta Opiston nuorisohan se on, joka viime aikoina on toimitellut noita kaikkia ” lukemisia ”, ” Annikoita ”, ” satuja ” ja ” lentokirjoja ”, eikä semmoisia tehdä ilman kielen osaamatta ?
Toki kyllä on, että näiden toimittajat ovat opistolaisia, vaan yhtä tosi on sekin, että juuri nämä toimittajat ovat Opiston ainoat äitinkielen taitajat, että nämäkään eivät ole tätä taitoansa kouluissa saaneet, vaan joku hyvä kohtaus tehnyt heidät veliänsä onnellisemmiksi.
Äitinkielen taitaminen Opistossa on semmoista, että noin viides osa, ( ei suinkaan enempi, jos ei vähempi ) taitaa sitä siksi, ett’ ei suomalaisilta juuri myödyksi tulisi ( neljä viidettä osaa ei siis osaa merkkiäkään maansa kieltä! ); noin kymmenes osa taitaa jo jokseenkin puhua jokapäiväistä puhetta, varsinkin jos suomalaisen kuuliansa on niin hyvä eikä poikkinaista sanoista eli muista semmoisista vioista mitään pidä; ja jos noin 40:ksi osaksi otamme niiden luvun, jotka selvästi se kä puhuvat ja lukevat että kirjoittavatkin äidinkieltä, niin ei taitane kenkään meitä valheen puhujiksi eli pimiän puolelta katsojiksi moittia.
Ja vaikka ne kirjalliset yritykset joiden nykyaikoina olemme nähneet Opistossa tapahtuvan, näyttäisivät juuri tämänaikuisen opistolaisen enemmän kuin entisen harjoittavan äitinkielellä, niin ei siitä kuitenkaan voi päättää, että sen osaamattomuus Opistossa olisi tätä ennen isompi ollut, sillä nämä yritykset luemme enemmän koko tämän aikakauden kuin paremman äitinkielen osaamisen vaikuttamiseksi.
Mutta tässä kysymyksemme, ei: puhuuko oppi ja tieto Suomessa Suomea? jonka kysymyksen jo edellä saimme selvästi vastatuksi; vaan: ovatko nämä sillä tielläkään edes, että kerran tulisivat Suomea puhumaan? elikkä, löytyykö ’ mitään merkkiä, josta voisimme päättää äitinkielen tuntemisen oppilaitoksissa olevan enenemässä ?
– Vaan kuin asian laita sivistyvien kesken on tämmöinen, kuinka voisi se olla parempi sivistyneiden joukossa, joka ovat kulkeneet juuri samoja teitä, joita edelliset nyt ovat tulemassa ?
( Jatko toisten ).

Ulkomaalta.

Amerikasta. ( J. d. D. ).

Yhteellis-valtakunnan ja Mexikon välillä kestännyn sodan rauhaehdot ovat nyt tietyt.

Yhteellis-valta on voittanut paljon maata, ainoa palkinto, jonka se voitiin toivoa niin monista voitoista, joilla onni kohtasi sitä tässä pitkällisessä sodassa. Näiten molempien tasavaltain rajana tulee tästedes oleman Rio Granden virta ( myös tunnettu nimeltään rio Bravo ja rio del Norte ), ja tulee mänemään sen suusta, Mexikon lahdesta, länsipohjaiseen päin, sitten Gilan virtaa myöten sen yhdistymiseen rio Koloradon kanssa ja jossa tämä juoksee ulos Kalifornian lahteen. Tästä jälleen mänee raja Tyyneen mereen sitä rajaa myöten, joka erottaa vanhan ja uuden Kalifornian.

Molemmat kansat saivat vapaan kulkuoikeuden rio Grandeen ja Gilan viroilla niin myös Kalifornian lahdella.

Tämä rauha suurentaa Yhteellis-vallan jo eeltäpäin lavian piirin suurilla maakunnilla. Sillä pait sitä riitelyä Terasta saapi se niinmuotoin kaiken niin kutsutun uuden Mexikon ja kaiken Uuden Kalifornian; ( Vanhan Kalifornian eli sen pitkän niemen pitää Mexiko ).

Uusi Mexiko on kyllä köyhä, korpinen ja kylmä maa, mutta Uusi Kalifornia on toisella laadulla. Matkustajat eivät voi kyllin kiittää sen hedelmällisyyttä ja lempeää ilmaa, sen ihanuutta ja rikkautta kaikenlaatuista kasvamista ja mahdottoman suurista puista. Arvattava on jo eeltäpäin, miksi tämä maa, jossa tähään asti enimmittäin on asunut villijä ja pakanallisia Indianeita, tulee muuttumaan Pohjois-Amerikkalaisten käsissä.

Ja pait sitä saavat ne ynnä tämän maan vielä kaksi satamaa Tyynen Meren rannalla, nimeltään Monterey ja St. Fransisko, joista tämä viimeinen on paras satama koko Amerikan luodepuolella, ja paraimmasta koko maailmassa. Omistettuin maiten arvon voipi myös ymmärtää siitä, että vaikka sota tuli maksamaan Yhteellis-valtaa 48 miljoonaa dollaria ( eli 250 milj. Rupl. paperia ), se kuitenkiin maksaa Mexikolle 15 milj. dollarsia sotavahinkoin palkintoa.

Mexiko, joka nyt on tavoittanut kolmannen osan piiristänsä, on jälleen, maan ulottua Pohjois-Amerikkalaisilta sotajoukoilta, joutunut sisälliseen sotaan ja rauhattomuuteen. Tähään tulee vielä Indianien hirmusa hävitys-sota valkoisia asukkaita vastaan Yukatanin niemellä. Murhamisella, ryöstöllä ja poltolla kostavat nyt Indianit sen menetyksen kokeneet ja sen valistuksen ne saaneet valkoisilta Mexikoisilta.

Yhteellis-valtakunta ja Mexiko! Kas siinä kaksi Tasavallan esikuvaa! Mitä kuvaus eikö Ranskanmaalle ja Europalle !

Luode’ Indiasta.

Enimmistä saarista kuuluu Negerien kapinoita. Pienessä Tanskanmaahan kuuluvassa saaressa St. Croix on suinkiin ollut kiivas meteli.

Koska sitten on aivan kauan, kuin me viimein olemme saattaneet sanomia Ranskanmaalta, Italiasta ja Saksanmaalta, niin mainitsemme nyt lyhykäisesti merkillisemmät tapaukset näillä kolmella tämänvuotisen kapinan suurimmilla kentailla:

Ranskanmaalta.

Ulkonäöltään kestää täällä ja asettuu enemmin ja enemmin rauhallisuus ja järestys, mutta ajatuksisa ja mielissä kiehuu vielä, suinkiin tutkio-vallituksen ( undersöknings-commissions ) ilmoituksen suhteen veristen Kesäkuupäiväin syistä, ja viimeisellä ajoilla ovat murheelliset sanomat Italiasta ja kysymys Ranskanmaan auttamisesta tai väliinkäymisestä matkaan saattanut paljon huolta. Suurella arvolla pitää Kenraali Cavaignac paikkansa niiten monien erijoukkoin välillä, ja ilmoituksensa että hän tahtoo ylöspitää rauhan, nosti suuren ilon rauhan ystäville.

Italiasta.

Onnen ja vapauden loistotähti on sammunut. Pohjois Italiasta ovat hedelmät Kuningas Kaarlo Albertin ja Italialaisen sotaväen neljän kuukauden taisteista kadotetut neljäntoista päivän sisään. Itävallan pääkenrali Radetzky on, voitettuansa Kaarlo Albertin monissa tappeluissa, mistettuansa Peschieran ja muut linnat, ja mentyänsä Oglion ja Abban virtain ylitse, tullut Milanoon 6 p. Elok. Välirauha tehtiin 45 päiväksi.

Sardinialainen sotaväki pakotettiin uloamaan koko Lombardian, Parman ja Modenan. Kaupunki Venezia kestää vielä seisallaan. Kaikesta muuassa Italiassa on suurin hätä ja hämmästys Turinissa, Florensissa ja varsinkiin Romassa, jossa Paavi jo kauan on ollut sopimattomuudessa rahvaan kanssa Itävaltaisen sodan suhteen.

Ulkomaalaisen apuun seisoo nyt Italian toivo.

Neapelin Kuningas varustaiksee taivuttamaan Siciliata, joka jo oli valinut oman Kuninkansa.

Saksanmaalta.

Täällä on sen siaan suuri ilo. Kansankokous Frankfurtissa laittaa Saksanmaan uudistusta, ” kunniaa, suuruuttaa ja voimaa ” toimeen. Saksanmaan keskinäis-hallitus on nyt, Riikin haltion Arkkiherttua Johannin palattua Frankfurttiin, täydellisesti rakennettu, kuin 9 p. Elok. uusi riikin ministeristö on jo märätty, jonka pääministerinä on Ruht. v. Leiningen, Englannin Kuninkaanna Wiktorian puoliveli.

Riikin haltion kunniaksi vietettiin 6 p. Elok. yli koko Saksanmaan julkinen korotuksen ja yhteyden juhla, ja enimmissä kanssakunnissa oli sotaväellä Saksalaiset värit.

Berliinissä on rauhattomuus; ja sopimattomuus Preussilaisten ja ” jyrkkien ” Saksalaisten välillä, sillä niin kutsutut Preussilaiset eivät katso oikeen suostuvilla silmillä koko Saksanmaan yhdistymistä yhteen valtakuntaan yhteisen hallituksen alle. Kuningas on ollut Cölnissä.

Wienasta.

Keisari on palannut Insbruckista tänne 12 p. Elok. Valtiopäivät olivat nimittäin kohasteen avattuansa ja Arkkiherttua Johannin poismäntyä laittaneet lähetyksen Keisarille, ja vaatineet häntä tulemaan takasin, sillä rauhallisuus Wienassa oli jo täydellisesti asettunut.

Böhminmaalla lepo ja rauha.

Ungarinmaalla riitoja Magnarien ja Slavjonein välillä.

Kotimaalta.

Mikkelistä kirjoitetaan 25 p. Elokuuta.

Erinomaista laatua on ollut tämä kesä: vettä on satanut melkein joka päivä, tämän kuun alusta lähtein. Se on keskeyttänyt heinän teon niin, että se tuskin keltään täällä päin on varsin lopussa.

Rukiita rupesivat jo 5 p. t. k. leikkailemaan, uottaissaan parempia ilmoja heinän teolle: mutta sitäpä ei kuulunutkaan. Luultiin jo pouan asettuvan, kun ei koko eilesnä päivänä satanut yhtään; vaan jopa se rikkaantui äsken äkillisellä rakei’in sekaisella vesisateella. Rukiin kyntö on niinikään myöhästynyt satei’en tähen; vasta viime viikon lopulla aloittelivat muutamat, viimeiset tällä viikolla.

Ne jotka ovat puineet tämän vuo’en viljoja valittavat vähänlaisesti lähtevän mui’en vuosien suhteen. Soissa muutamissa paikon sanovat rukiit männeen ihan mitättömäksi terän puolesta; sanovat Kesäkuun hallain vikuuttaneen.

Pyhäkouluista saamme ilolla ilmoittaa taaskiin vähäsen. Kappelissamme Hirvensalmessa on niitä nykyjään kah’eksassa lukukunnassa. Tämä summa ei tosin suurelle kuulu, mutta se on asian tietävälle erinomaista; sillä rahvas vanhuu’estaan siinä, niinkuin monessa muussakiin su’än seurakunnassa, on enemmittäin raakaisempata, vailla kaikkeja, mitä nykyjään oikeaksi sivistymiseksi tai’ettaisiin sanoa.

Tämän laista raakaisuutta poistaessa tarvitaan erinomaista neroa ja ystävällisyyttä rahvaan kanssa. Mainitussa Kappelissa on ollut jo parikymmentä vuotta Pitäjän koulu, pi’etty Suntiolta. Se, niinkuin muuallakin, kiertää ympäri pitäjän, ollen pari kuukautta aina lukukunnassa, ja vasta joka kymmenees vuosi pääse se samoille paikoille. Sen hyödyttämistä ei varsin tie’ä kehua.

Suntion itsensä jo ikäpuolen ollen, on poikansa Otto Liljeroos toimittanut enemmittäin isänsä sekä suntion että koulumestarin virkaa. Viimeksi nimitetystä on hän erittäin ollut ahkera, ja myös kehoitellut luvun taitavia kussakiin lukukunnassa Pyhä koulun toimiin. Ja on jo, niinkuin äsken sanoin, niitä toimeen saanut kah’eksan, ja yh’eksänneksi lukea sen, jota itse pitää sakastissa joka lauantai iltana rippiväen kirjoituksen jälkeen, johon on kutsuttu kirkonkylän lapset.

Myös ne Pyhä kouluin opettajat, jotka kunakiin lauantaina sattuvat kirkolla olemaan, saavat olla siinä esimerkkiä ottamassa, kuinka oikialla tavalla opetetaan. Jonka lauvantai koulun on sillä tarkoituksella laittanutkiin, että saaha opettajita opetetuksi. Ihmeeksien katselin minä tuonoin, eräänä pyhänä siellä kirkossa ollessaan, kun näitä Pyhä kouluuttajoita vilisi hänen ympärillään kysyen yksi yhtä, toinen toista. Mikä pyysi lisää tauluja, mikä Viipurin Uusia Aapisia jne. Kaikille hän hyvin toimitti anomukset, ystävällisesti kysellen kultai koulunsa tilaisuutta.

Suntiot Suomessa, ottakaattepas tästä esimerkki!

Näinä päivinä on Kirjapainosta ulos tullut ja löytyy Kirjakaupoista seuraavat kirjat: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia: 11 Osa Eustahiuksen merkilliset elämän vaiheet.
Kertoelma Krist. von Schmitdtiltä.
A. Räty Saksasta Suomentanut.
140 sivua, hinta 25 kop. hop.
12 Osa.
Kolmiomittaviivain merkillisimmät Yhtisoudet ynnä Tasannes-Kolmiomitanto.
Toimittanut Joh. Henr. Eklöf.
36 sivua, hinta 15 kop. hop.
Painettu A. W. Gröndahlilta.
Lupa painamiseen annettu: G. F. Aminoff.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggaajaa tykkää tästä: