1848-12-01 Suometar


Suometar 1848

Maksaa tilattuna Helsingissä 1 Rpla ja kaikissa Postikonttuoreissa 1 Rpla 15 kopeekkaa hopeassa.
Lehti jaetaan Waseniuksen & C:n Kirjakaupassa joka arki-perjantaina edellä puolipäivän, kello 11 ja 1 välillä.
2:n Vuosik.
Perjantaina 1 päivä Joulukuuta.
N:o 48.
Rahvaanopetus-keinoja Suomessa.
Kaikki entiset kertomuksemme tämän suhteen lieneevät Lukioillemme antaneet sen vakuutuksen, että rahvaanopetus maassamme on aikaa voittain huonontunut siihen siaan kuin sen oisi pitänyt parantua, kuten se muissa maissa on tapahtunutki.
Syitä tähän Suomen maalle aivan yksinäiseen sattumaan löytyy monta.
Paavin-opin aikana ei voi sanoa rahvaanopetusta löytyneenkään maassamme.
Mutta Luther’in opin saatua, pakotettiin papit siitä huolta pitämään.
Lukkareille ja Kappalaisille pantiin velvollisuudeksi opettaa lapsia kirjalukuun ja kristillisyyden tuntoon; vaan ei siitä Kirkherratkaan kokonaan vapautettu, heidän tuli kaikiteki valvoa että kaikki hyvin kävi.
Kuin 1686 vuoden Kirkkolaki myöski määräsi rahvaanopetuksen näin tapahtuvan ja niinä aikoina kirkkolain sääntö tässä asiassa vielä seurattiin, niin tapahtuiki että vaikka silloin oli vähemmän opetuskirjoja, rahvas kuitenki tais hyvästi lukea.
Tällä tavalla tuli edes yksi puoli rahvaanopetuksesta täytetyksi, samalla kuin kaunis perustus oikeaanki rahvaanopetukseen pantiin.
Mutta tämä ei saanut vapaudessaan ja polkematta menestyä.
1710-1721 vuosien sodan eli niin kutsutun ” pitkän vihan ” onnettomat ja hirmuiset päivät näännyttivät Suomenmaan ruumiilliset ja hengelliset voimat.
Synkeys, nälkä ja kunnottomuus olivat maamme perintöna vihollisen 11 vuotisesta täällä olosta.
Venäläisen sotajoukon v. 1710 tänne tultua ja jälemminki pakenivat melkeen kaikki papit Ruotsiin ja jättivät seurakuntansa aivan varattomaksi.
Jos joitakuita pappeja jäiki seurakunnistansa huolta pitämään, puuttui maassa kuitenki opetuskirjoja, jotka yhteisessä hävityksessä katosivat ja uusia ei mistään saatu siaan.
Näin meni entinen työ rahvaanopetuksessa aivan tyhjäksi ja yleinen raakuus oli jälellä.
130 vuotta on sitte kulunut.
Kansa on jo kasvanut yli entisensä, maa on muutenki vahvistunut, mutta rahvaan sivistyttäminen ei ole tuskin sillekään piirteelle päässyt jolla se oli ennen ” pitkää vihaa ”.
Syytä siihen etsiessä emme sitä muuten voi selittää kuin siinä muutoksessa, joka Kaarle 12:nnen kuoltua tapahtui Ruotsin hallituksessa.
Silloin muutettiin hallitusvoima kuninkaan käsistä Säätyin haltuun; papissääty, samote kuin muutki säädyt, sai etuuskirjansa ( privilegiuminsa ), jossa sen kohta muita säätyjä suhteen ja sen edut sekä saatavat vahvistetiin.
Tästä päivästä alkoi pappi katsoa itseänsä ei seurakunnan palveliaksi vaan enemmin papin palkan kantajaksi, ja virta oli nyt hänen silmissä tehty hänen tähden.
Sentähden onki totta, mitä on mainittu, että Suomenmaan hengellinen tila vaipui viime kuluneen vuosisadan alla, ja ne esimerkit jotka sen kuluessa tapahtuivat kansan herätykseksi, olivat yksinäisiltä vaikutettuja eivätkä menestyneet.
Tässä yleisessä kunnottomuudessa eivät papit tehneet mitään rahvaanopetuksenkaan suhteen; ainoana työnänsä pitivät he semmoiset toimitukset kuin saarnaamisen saatavainsa ylöskannon j. n. e.
He unhottivat kaiketiki sen perustuksen panemisen, pait jota heidän saarnaamisensa ja muu opetuksensa on melkeen hyödyttömiä; Lukkarilta ja Kappalaiselta ei muka enää vaadittu lasten opetusta, eikä taasen toisiakaan opettajia hankittu.
Vasta v. 1762 annettu ” Cngsen Mjstin armoll. Päätös ja Selitys yhteisen Valitusten ja Hakemisten ylitze Papin-Säädyltä ” ja sen 1:nen pykäle ( § ) pani papit moniaissa seurakunnissa yrittämään saada jotain aikaan.

-2-

Ei niin että itse oisivat ruvenneet lastenopetukseen vaikka Kirkkolaki kaikestaanki Kappalaisia siihen määrää, mutta seurakuntia alettiin kehoittaa ottamaan ja elättämään uusia virkamiehiä taikka niin kutsutuita pitäjän Koulumestareita.
Tämä oisi kyllä ollut itsestään erittäin hyödyttävä laitos, jos ei siinä oisi unhotettu hyvin tärkeä seikka.
Asianomaiset eivät sillon eikä eikä meidänki päiviin asti ole havainneet, kuinka se ei sillä ole hyvä että rahvaanopettajia ( koulumestaria ) löytyy, vaan että niiden pitäsi taitaaki jotain opettaa.
Vaikkapa joka seurakuntaan Suomessa asetettasiin koulumestareita, niin se on selvä että niistä ei ole paljon muuta hyötyä kuin että rahvas saapi elättää uutta palkankantajaa lisäksi.
Sillä mitä ne taitavat opettaa, jotka eivät itse ole mitään oppineet ?
Vaan mistä Suomessa saapi semmosia koulumestaria ( rahvaanopettajia ), jotka jotain oisivat oppineet, kuin täällä ei ole löytynyt eikä löydy yhtään koulupaikkaa, jossa Rahvaanopettajia opetettaisiin ja kasvatettaisiin ?
Vai onko kukaan sillä jo kunnollinen ja taitava opettaja, että hän opettajaksi määrätään ?
– Tämä Koulumestarien taitamattomuus ja asianomaisten huolimattomuus niiden opetuksen peräänkatsannossa on sen vaikuttanutki, että rahvas paikoin on niihin kokonaan kyllästynyt ja hylännyt semmoset kunnottomat virkamiehet, eli jos niitä vielä missä löytyyki, on niistä enemmän pahennusta kuin hyötyä seurakunnillensa.
Sillä niiden löytyminen on vanhemmissa vaikuttanut huolettomuuden lastensa luvuntaidosta; koulumestarit taasen eivät taida täyttää virkansa vaatimuksia.
Jos joissakuissa paikoin on ollut tai nytki on rahvaanopetuksessa hartaita pappeja ja kunnollisia koulumestareita, ei sillä ole kumottu mitä äsken sanoimme.
Kiitettävä ja esimerkkiä ansaitseva on kuitenki monen nykysen papin toimi saadaksensa seurakuntiinsa niin kutsutuita pyhä- eli sunnuntaikouluja.
Ei että tämmöset laitokset täyttäsivät kaikki rahvaanopetuksen vaatimukset, vaan semmosista voipi lapset kuitenki opetettaa kirjaa lukemaan, kirjoittamaan jopa lukua laskemaanki, jos pappi on toimellinen ja ankara.
Kaikestaanki ei rahvas näiltä toki rasiteta turhilla palkoilla, ja niistä on vähänki hyötyä siihen asti kuin saadaan Suomeemme Rahvaankouluttajain opetuspaikkoja ja sen perästä oikeita rahvaankouluja taikka kyläkouluja.
Näyttääksemme mihin kalliisiin kustannuksiin rahvas on mennyt kuin vaan sille on tarjottu jotain keinoa sivistykseksensä, olemme jo antaneet monta esimerkkiä.
Jatkamalla näitä ilmoituksia tahdomme panna joitakuita tietoja Rahvaanopetuksen tilasta Suomen itäisimmässä maakunnassa, Karjalassa.
Porvoon Hippakunnassa.
4:ksi Kiteen pitäjässä.
Miten pian ja nöyrästi rahvas saadaan taipumaan ja opetetuksi, kuin vaan asianomaisissa on tahtoa, neroa ja taitoa, näyttää tämänki pitäjän seikka.
Se oli niinkuin koko Suomen Karjala vasta v. 1617 eli Stolbowan rauhan perästä tullut Ruotsin hallitukseen ja osalliseksi sivistyksestä.
Kuitenki olivat papit täällä tehneet työtä sillä ahkeruudella että 74 vuoden perästä Rovasti Joh. Serlachius saattoi Kiteen pitäjästä antaa semmosen todistuksen jota parempaa hän ei ole antanut yhdestäkään seurakunnasta Savossa vaikka Luther’in oppi tässä maakunassa oli ollut likemmä 100 vuotta ennen kuin Karjalassa.
Kiteellä v. 16 10/2 91 pidetyssä tutkinnossa sanoo muka mainittu Rovasti havainneensa ” isoimman osan yhteisestä kansasta taitavan yksinkertaisesti kristillisyyden pääkappaleet lukea, erinomattain nuori kansa joka siinä H:ra ( Kappalaiselta ) Osolanukselta ja Lukkarilta oli kaikkien mielisuosiolla opetettu ”.
Sama Rovasti sanoo taasen v. 17 25/2 00 toisen kerran tällä pidetyssä tutkinnossa, kuinka ” osa pojista ja tytöistä taisi hyvästi lukea sekä osasivat Katkesmuksesta ja Virsikirjasta ulkomuistilta, mitä vaan niiltä kysyi; papit kertovatki että rahvaasta tässä seurakunnassa löytyi paljon jotka olivat näin kirjanlukioita, sentähden että joka haaralla pitäjätä enimmittäin oli kirjantaitavia poikia, jotka kylissä liikkuivat ja opettivat nuorta väkeä ”.
– Vaan 65 vuoteen sen perästä emme tällä tiedä mitään tehdyn ei edes ajatellunkaan, ennekuin v. 1764 pidetty Pispanluvun Rotakolla merkitsee: – ” 10:ksi.
Kiitettiin pitäjänmiehiä heidän nöyryydestänsä seuraamaan korkean Esivallan 1:ssä §:ssä 1762 vuoden Selityksessä Papin-Säädyn yhteisille Valituksille julistettua armollista tahtoa, kuin he Pitäjänkokouksessa v. 17 1/5 63, olivat päättäneet asettaa ja palkita yhtä pitäjän Lastenopettajaa: Sentähden voimistetuttiin nyt pitäjänmiesten päätöksen mukaan seurakunnan Kirkherra muun papiston tuumasta valitsemaan joku taitava miesi ja esitellä hänet Konsistoriumissa saamaan vakuutuskirjaa tähän Las tenopettajan virkaan; Ja pitää tämän koulun asettamisessa välttämättömästi vaarinotettaa että Lastenopettaja pysyy jonku ajan vuodesta kirkonkylässä vaan sillä välillä liikkuu Kirkherran osotuksen mukaan vuorotellen kylissä ja tekee siellä tarvista myöden opetustyötä; että hän hiljaisuudella ja hyvällä tavalla käytäiksen lasten kanssa, kaikellla ahkeruudella täyttää virkaansa, oleva paraastaan opetuksessa oikein tavaamaan ja puhtaasti sisästä lukemaan, sekä että hän pitää uskottavaa päiväkirjaa hänelle uskotuista lapsista; Josta kaikesta Papiston ja erittäinki Kirkherran tulee vakavasti ja tarkasti katsoa että se s äännöllisesti ja järestyksessä tapahtuu: myöskiusein käydä koulussa ja tutkimalla vakuuttauda päiväkirjan totuudesta ”.
Tämmönen oli Pispalta annettu virka-osote Lastenopettajalle, vaan kiteen kirkonkirjoista ei saa selvää, jos tämmöstä virkamiestä sittenkään saatiin toimeen.

-3-

Ilomantsin Rovastilta Cl. Joh. Molanderilta v. 17 23/7 80 pidetyssä tutkinnon Rotokollassansa sanoo vasta saaneensa Kiteeläiset sopimaan että ” ottaavat Lastenopettajan pitäjään ja sitoutuuvat sille maksamaan 2 kappaa jyviä ja 1 kapan kauroja joka savulta, pait että hänen lisäksi tuli saada, Vapunpäivänä v. 1763 tehdyn Kirkkokokouksen Päätöksen mukaan rahassa * ) erittäin vielä joka lapsesta, jonka hän opettaa puhtaasti lukemaan taikka Aapiskirjan eli Katkesmuksen ”.
* ) Tämän lisäpalkan määrää emme voi ilmoittaa kuin mainittua Kirkkokokouksen Rotokollaa emme voineet löytää Kiteen kirkon paperistossa.
Pitäjänmiehet pyytivät tähän virkaan määrättäväksi Kirkherran Apulainen Anoers Winter; johonka virkaan mainittu Apulainen ilmoitti suostuvansa.
Samalla jätti Pitäjänmiehet Konsistoriumille mietittäväksi ja päätettäväksi, jos ei se monesta syystä ja edusta oisi parempi että Lastenopettaja pysyisi yhdessä kohdassa kirkon kylässä ja sinne kutsuisi vuorotellen itsekunki kyläkunnan lapset opetettavaksi.
Näin nyt kyllä Kiteeläiset saivat omituisen Lastenopettajansa, jolta niinkuin papilta oisi voinut toivoa paljonki hyödytystä virantoimestansa.
Mutta onnettomuus oli että hänelle annettiin valta papillista virkaa toimittaa vaikka tarkalla välipuheelle että se sai tapahtua ainoastaan silloin ” koska hän lasten opetukselta ei ole sidottu ”.
Vaan tämä kuitenki piti välipuhetta vastaan lastenopetusta sivuvirkanaan ja antausiin melkeen kokonaan papillisiin toimituksiin; eikä taasen mistään näy että pitäjän Kirkherrat olisivat siitä häntä kieltäneet.
Kyllästyneinä päättivät viimein Kiteeläiset lastenopettajaksensa asettaa semmosen jolla ei ollut muuta virkaa.
Mutta lieneekö syynä saatuin Lastenopettajain kunnottomuus eli asianomaisten peräänkatsojain huolimattomuus, se vaan on varma ett’ei Kiteeläisistä nyt voi sanoa mitä Rovasti Serlachius heistä vv. 1691 ja 1700 saattoi mainita.
Kiitoksen ja esimerkin ansaitseva rahvaanopetuksen laitos on kuitenki tähän pitäjään hankittu.
Täällä olevan Puhoksen sahan pääkäyttäjä W. Fabritius on muka asettanut sahan työmiesten lapsille erinäisen koulun, jossa heitä opetetaan lukemaan, kirjoittamaan ja lukualaskemaan.
Hän itse sekä sahan sihtierit ja muut apulaiset ovat opettajina tässä koulussa, jota pidetään talvella muistaaksemme jokainoana päivänä iltapuhteella vähintäänki joka keskiviikko ja sunnuntai.
Opettajat tekevät työtä aivan palkatta; lapsistansa maksavat vanhemmat vaan vähäsensä koulun tarpeisiin niinkuin kynttilöihin, paperiin j. n. e.
Ulkomaalta.
Ranskanmaalta.
( J.d. D ).
Ranskan Tasavalta on nyt saanut hallitussääntönsä valmiiksi.
Kansankokouksen keskustelut siitä loppuivat 4. p. Marrask., ja saman päivän kokouksessa olmoitti Kansankokouksen esimies Armand Marrast Ranskanmaan uuden Hallitussäännön olevan päätetyn ja vahvistetun, joka ilmoitus Kansankokouksessa otettiin vastaan huudolla: ” eläköön Tasavalta ” !
Sunnuntaina 12 p. Marrask. vietettiin hallitussäännön valmistumista suuri ilojuhla Paris’issa ” Place de la Concorde’lla ”, jossa Kansankokouksen esimies juhlallisesti luki uuden hallitussäännön, ja jossa oli läsnä Kansankokous, Tasavallan Esimies kenraali Cavaignac, kaikki ministerit, kansanväki sekä sotajoukot ja lukematoin joukko rahvasta, jotka vastasivat huudolla: ” eläköön Tasavalta ” !
Paris’in uusi arkkipiispa ynnä neljän piispan ja sadan papin kanssa piti jumalan palvelun tätä varten raketun alttarin alttarin juuressa.
Kaiken aikaa satoi lunta ankarasti.
Mielet olivat levolliset, vaan kolkot.
Suuret rahasummat jaettiin köyhille juhlaniloksi, ja seuraavana päivänä, 13 Marrask., pidettiin rahvaalle ja työväelle hallituksen kustannuksella näytöksiä teatteriloissa, soitantohuvituksia ja muita pitoja.
Tätä hallitussääntöä tulemme kukaties kohtakin enemmälti koskemaan.
Se toimituskunta, jonka Kansankokous jo Toukokuussa pani sitä tekemään, oli kahdeksastatoista jäsenestä, joista useimmat olivat kuuluisia ja ylistettyjä miehiä, ehkä moni siitä sittemmin erosi.
Nämä olivat: Cormenin, Marrast, Lammennais, Vivien, Tocquesville, Dufaure, G. Beaumont, Dupin, Odilon Barrot, Pages, Confiderant, Vaulabelle, Dornes, Martin Woirhaye, Tourret, Coquerel ( luteerilainen pappi ) ja Corbon.
( Näistä erosi jalo älyniekka Lamennais ensin, sitten terävä Cormenin, joka siihen asti oli ollut toimituskunnan esimiesnä, molemmat tyytymättömät kunnan toisiin jäseniin; nästä on myös neljä tehty ministeriksi ja yksi lähetiksi London’iin; Dornes kuoli Kesäkuun kapinassa saamista haavoistansa ).
Toimituskunta on tehnyt työtä ahkerasti ja lakkaaamatta.
Kansankokouksen keskustelut hallitussäännöstä alkoivat 4 Syysk. ja kestivät niinmuodoin kaksi kuukautta.
Paris’in sotatilaisuus lopetetiin Lokakuun keskipaikoilla.
Samaan aikaan erosi Cavaignac’in Kesäkuussa asettamasta ministeristöstä neljä jäsentä ( Senard, Recurt, Vaulabelle ja Goudchaur ), ja niiden siaan tuli toista neljä taastusta enemmän rakastavaa miestä, joiden päänä oli Dufaure, kotimais-ministeri.
Kenraali Cavaignac’in täytyi tässä asiassa, vaikka vasten tahtoansa, täyttää Kansankokouksen useimmiston * ) vaatimukset.

-3a-

[ * ) Useimmisto = majoritet; vähemmistö = minoritet. ]

-3-

Tasavallan tulevan Esimiehen väli antaa nyt ajattelemista kaikille, ja on ainoana tuuman ja väittelyn aineena koko Ranskanmaassa.
Se tulee tapahtumaan 10. p. Jouluk., ja valitseva on, ei Kansankokous, vaan koko kansa.
Tähän Tasavallan tulevaisuudelle niin painavaan virkaan on ilmauntunut monta hakijata, joiden joukossa on myös Louis Bonaparte, veljenpoika Keisari Napoleoni vainaalle, jolla ei ole muita eteviä omaisuuksia kuin tämä heimoutensa, ja jota kaikki Tasavallan totiset ystävät pelkäävät.
Nykyinen tilaisuus on vaikia, tulevainen epätietoinen.
Lamartine piti Kansankokouksessa Esimiehen vaali-kysymyksessä 6. p. Lokak. loistavan puheen, joka loppuu näin: ” Hyvin tunnen kaikki ne vaarat, jotka seuraavat tätä valitsemista, ja pelkään sitä enemmän kuin kukaan muu, sillä ei ole kukaan enemmän kuin minä pannut kaiken mielensä, kaiken elämänsä, vastauksensa ja muistonsa Tasavallan onnistumisen altiksi.
Jos Tasavalta vakeutuu, olen minä voittanut; vaan jos se kukistuu, langeten taikka vallattomuuden elikkä yksivallan käsiin, niin on minunkin nimeni ja muistoni iäksi päiväksi kukistuvat ja lankeevat.
( Keskeytys ).

-4-

Jaa, vaikka tämä hirmuinen vastaus on minulla edessä, vaikka Tasavallan vaarat kaikki ovat vaaroja minullenkin ja sen onnettomuus olisi minun lankeemukseni ja ikuinen suruni, niin kiitän kuitenkin ja pidän parahinna sitä, joka on vaarallisinta, Esimiehen valitsemista koko kansalta.
( Pitkällinen liikutus ).
– Jaa !
Alea jacta est !
Arpa on langennut !
Jumala ja kansa ratkaiskoot asian !
Turvatkaame Luojaan !
Hän on niiden valo ja loisto, jotka eivät voi nähdä, mitä tulevassa ajassa on.
Anokaame ja rukoilkaame häntä valaisemaan kansan mieltä, ja olkaame tyytyväiset hänen päätöksiinsä !
– Kukaties hukumme vielä työssä ollessamme, vaan kaunis on kuolla isänmaallensa vapautta hankkiessansa.
( Taas liikutusta ).
Jos kansa antaa pettää ja vietellä itseensä, jos se pitää leikkinä omalla verellänsä ostetut etunsa, jos se tahtoo vaihtaa vakuutensa, arvonsa, vapautensa yhteen muistoon keisarinajoista ja kieltää meidät ja itsensä ( ei! ei! ), niin sen pahempi on se kansalle itsellensä !
Näin tapahtuessa emme ole me, vaan kansa itse puuttunut vakeutta ja urhoollisuutta.
( Pitkällinen liikutus ).
– Minä muistutan vielä sen: kukaties hukumme me; vaan tapahtukoon jos mitä, kaunista on ihmisyyden kerran historiassa lukea, meidän koetelleen Tasavaltaa, Tasavaltaa semmoisena kuin me sen julkasimmekin, koetelleen neljä kuukautta kohtalaisuuden, veljeyden ja rauhan Tasavaltaa, joka varjeli kansakunnan, omaisuuden, uskon, perheen, sanalla sanoen Washington’in Tasavaltaa !
Olkoon tämä muuttuva unennäkemäksi, mutta se uni oli suloinen Ranskanmaalle ja ihmisyydelle.
Vaan tämä uni, muistakaa se, oli kansan tekemä ensimäisillä kuukauksilla Helmikuun kumouksen jälkeen.
Kerran olemme sen uudesta löytävät ” !
( Pitkällinen käsien taputus ).
Edellisessä numerossa mainitsimme Tanskanmaalta Kansankokouksen, kuninkaan ja ministerien keskinäisestä yksimielisyydestä ja hyvästä sovusta.
Viime posti toi kuitenkin sanomia, kuninkaan ja sen kansalle mieleisen, viime Maaliskuussa asetetun ministeristön välillä eripuraisuuteen syntyneen Sleswig’in asioista, ja sentähden ministeristössä eronneen 17 Marrask: kreivi Knuth, Bluhm, v. Tscherning, Mondrad ja Orla Lehman ( Hwidt oli tainnut jo enne erota ), ja näiden siaan on nyt tullut: kenraali Hansen ( tuttu viimeisestä sodasta ), kreivi Sponneck, Bang, ja rohvessorit Madwig ja H. N. Clausen.
Tämä uusi ministeristö on kuitenkin julistanut tahtovansa käydä entisen jälkiä, tunnustanut hallitussäännön ehdotuksen hyväksi ja lupaa sen asetusten jälkeen edestää ja juurtaa vapautta, sanoo myös maan ulkonaisissa asioissa tahtovansa aikaan saattaa maan etujen ja kunnian kanssa soveliaan rauhaan, ja jos tätä ei muuten saattaisi, sotaan uudesta käyvänsä.
Eronneet ministerit ovat ilmoittaneet aikovansa auttaa uutta ministeristöä Kansankokouksessa, jota samaa sanomalehti ” Faedrelandet’kin näyttää lupavan.
Saksanmaalta kuuluu taas ylen merkillisiä asioita, painavimmat sanomat tulevat tällä kertaa Preussista ja sen pääkaupungista Berlin’istä.
Preussin kuninkaan ja hänen sotaväkensä riidoista Kansankokouksen kanssa Berlin’issä, ja Itävallan ja Wien’in surkiasta tilasta sitten 1 Marrask., tulemme puhumaan tulevassa numerossa.
Kotimaalta.
Helsingistä.
Öhman’in tähän kaupunkiin asettama kirjakauppa on nyt täydessä voimassaan ja avattiin nykyjään kauppatorin reunassa.
Erittäin muistutamme lukijoille tämän kirjakaupan tulevan pitämään kauppaa suomalaisien kirjojen kanssa, joka onkin koko hyvä tässä kaupungissa käyvälle suomalaiselle rahvaalle, sillä entiset täkäläiset kirjanmyöjät harvoin pitivät siitä kaupasta suurta lukua, ja talonpojan oli vaikia niissä tehdä kauppaa kuin myöjät useimmin eivät taitaneet hänen kieltänsäkään.
– Frenckell’in präntistä on nykyjään lähtenyt ja löytyy kaupungin kirjakaupoissa kirja: ” Joukahainen, ströskrift, utgifven af Österbottniska Afdelningen.
Tredje häftet ”, sisältävä: ” När erhöll Svenska språket i Finland de rättigheter, det ännu äger ”? ( milloin sai Ruotsin kieli Suomessa ne oikeudet, jotka sillä vielä on ) ?
C. A. Alceniukselta; ” Suomentamia Runebergin Runebergin Hirvenhiihtäjistä ( kolmas, neljäs ja seitsemäs runoelma ) entisestään tutulta merkiltä -ka-; ja runoelmia L-n:lta, Z. Topeliukselta ja F. Cygnaekselta.
Vihkonen on kuutta arkkia iso ja maksaa 35 kop. hop., joka hinta meistä, olletikin kuin paperikaan ei ole mitä parainta, on liian kallis.
– Antero Wareliuksen leikkinäytelmä kahdessa näytöksessä ” Vekkulit ja Kettulit ” on lähtenyt Gröndahl’in präntistä, ja on kohta tuleva kirjakauppaan.
Vaasasta.
Nohrborg’in ylistetty postilla on nykyjään ilmautunut tämän kaupungin kirjapräntistä suomennettuna.
” Ilmarinen ” kiittelee suomentamaa onnistuneeksi, pränttiä ja paperia hyviksi ja hintaa ( 2 rupl. 50 kop. hop. ) huokiaksi.
Porista.
Kirjakauppias C. F. Sjöblom on viime Toukok. Keisarillis. Majesteetiltä saanut oikeuden tähän kaupunkiin asettaa kirjapräntin.
Sakkolasta.
Tämän seurakunnan jäsenet päättivät kirkkokouksessa 4 viime Kesäk. perustaa pyhäkoulun, joka on asetettu seuraavalle pohjalle: 1:ksi opettavat pitäjän papit pitäjän tuvassa vuosittain 1:stä Toukok. 1:een p. Lokak. ilman maksutta lapsille jumalansanaa, laskuoppia, maatiedettä, suomenkielen kielioppia ja kauniskirjoitusta; 2:ksi kouluun ei oteta muita, kuin semmoisia, jotka osavat lukea sisästä selvästi ja ovat hyvätapaisiksi tunnetut; 3:ksi pitää koulumestarin luettaissa olla läsnä ja pitää huolta koulun kirjoista ja muista kaluista; 4:ksi tulevat koulun kirjat ja kalut ostettavaksi köyhäinkassan varoilla; 5:ksi pitää koulumestarin pitää kuria ja järjestystä koulussa, kunne opettaja aina tulee, ja 6:ksi pitää kaikkien koulussa käyvien nimi varsinaiseen nimikirjaan kirjoitettaa.
Ilmoitus Suometar annetaan tulevanaki vuonna samalla tarkoituksella sekä samalla hinnalla kuin tänäki.
Lehti tulee jaettavaksi Helsingissä H:ra Öhman’in kirjapuodissa, jossa se on tilattavanaki.
Luottaen Papiston rakkauteen hyödyttää Suomalaista kirjallisuutta sekä seurakuntalaistensa luvunhalua, toivomme talonpoikain voivan pyytää saada heidän kautta tilata lehteämme.
Muuten luulemme Kruunun virkamiestenki mieluisasti auttavan alustalaisisansa tässä.
Waseniuksen ja Yht. Kirjakaupassa: Serkukset alkuperäinen jutelma Ulla-tätiltä, joka on präntätty Viipurissa ja maksaa 40 kop. hop.
Osviitta Yhteiseen ja Suomen Geografia’an.
Stenhammar’in ja Palmblad’in mukaan suomennettu.
Viipurissa 1848, maksaa 18 kop. hop.
Ojennuksia.
44:ssä N:ssa 6:n palstan 35:llä seisoo: seuraavana päivänä, luettava: 28 p. Syysk.
Saman numeron ja palstan 52:lla rivillä seisoo Rocsey’n, luettava: Recsey’n.
45:ssä n:ssa 5:n palstan 30 ja 31:llä rivillä seisoo: Smith’in, O’Brien’in ja muiden, luettava: Smith, O’Brien’in j. m.
Samassa n:ssa 7:n palstan 13:lla rivillä seisoo: Karl af Forselles, lue: Karl af Forsell.
Painettu A. W. Gröndahlilta.
Lupa painamiseen annettu G. F. Aminoff.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: