1848-12-15 Suometar


Suometar 1848

Maksaa tilattuna Helsingissä 1 Rpla ja kaikissa Postikonttuoreissa 1 Rpla 15 kopeekkaa hopeassa.
Lehti jaetaan Waseniuksen & C:n Kirjakaupassa joka arki-perjantaina edellä puolipäivän, kello 11 ja 1 välillä.
2:n Vuosik.
Perjantaina 15 päivä Joulukuuta.
N:o 50.
( Lähetetty ).
Kuin kerran haudataan Ja maan-alaan mun vietten, Niin pulloin puetkeeten Huiluilla huolimaan !
Oot konna konsanaan, Jos kirstuin kannen kiinnät Ennenkuin ero-viinat Ja muiston juoda saan.
Hoi haikea !
Voi vaikea On eroita Pois pullosta; Jos murhe murtaa voimat, Niin veikot o’ottakaa !
Oisitki oksallain: Tuon seikan kyllä tiedät, Ett’ minne minun vievät, Ei ryypyt roiskakkaan: Noin kyllä kuisketaan Ett manalan majoissa On vettä joka joissa Vain puutos pulloista.
Siell’ surkea Mun muistella Noit aikoja Viljaisimpia, Kuin harvon huuhtoi ve’essä Ees isäin pullonsa Tuo pyyntö mulla vain, Tuon veikkosilta toivon, Ett viina-sammiohon Mun pa’atte kuoltuain.
Elkää suin peljätkö, Ett’ viina maahan menee: Mä mehun tahdon imee Kuin laho pökkelö.
Kirjoittakee Mun ristille Täss’ lepäilee Luitansa se Kuin aina joi ja juotti Jokaista ystävee.
Vuoen päästä päättyneen Kuin kuolinpäiväin ompi, Niin täysi taskumatti Pantaakseen lietehen !
Niin minä haamuillen, Paikasta totutusta Saan pikku paukun ottaa Ja huuhtaa huuliain; Sill’ vaikea Oleskella On haudassa Alt’ viinoita, Ja tuopa puute tuottaa Maan päälle haamuja.
n. n. n.

-2-

Rahvaanopetus-keinoja Suomessa.
Porvoon Hippakunnassa.
5:ksi Kiuruveden kappelissa Iisalmen pitäjästä.
Tiettävästi ei tässä kappelissa ole koskaan ollut erinäistä Lastenopettajaa.
Iisalmen Kirkherrain ankaruudesta ja ahkeruudesta on kuitenki luvuntaito jokseenki yleinen.
Erittäin nykysen Kirkherran, Tohtori Frosteruksen ansioksi on luvettava että kaikestaanki talonpoikain lapset taitavat yleensä hyvästi lukea.
Mutta palvelus-väki ja mökkiläisten lapset ovat sitä vastaan huonoja lukioita.
Täällä oli muka samote kuin koko Savossa ja Karjalassa tapana että kerjäläiset kulkivat ympäri pitäjien, ja saivatki sentähden harjoittaa tätä elatuskeinoansa 14:ään ainapa 16:een vuoteensa ilman kuria ja opetusta.
Näin laiskuudessa ja viheliäisyydessä kasvatetuista nuorukaisista sai sitten seurakunta palveliansa ja viimen loisensa ( läksiämensä ) ja mökkiläisensä, jotka itse taitamattomina eivät osanneet opettaa lapsiansa lukemaan.
Tunteissa tämän ja monen muun rasituksen ja turmion tästä vapaasta kerjäämisestä sopivat Kiuruveteläiset noin pari vuotta takaperin ja saivat Iinsalmelaisetki samaan tuumaan, että itsekunki tuli elättää köyhänsä, eivätkä kerjäläiset ( kulkiamet ) sen mukaan saa liikkua kinkeristänsä.
Tällä tavoin on kyllä tila laiskuuteen tukettu, mutta mitenkäs voisivat kinkerikunnat saada kerjäläis- ja muutki lapset helpommasti opetetuiksi kirjalukuun ?
Tämä kysymys sekä pappinsa ( Kappalaisen siainen A. Rosberg ) neuvonpito sai heidät pitämään julkista kirkkokokousta, jossa päätettiin 1:ksi että Pyhäkouluja piti asettaa ympäri koko seurakunnan, niin monta kuin tarvis vaatii; 2:ksi että toisiansa likimmät tilat ( eli Numerot ) piti panna eri koulukunnaksensa; 3:ksi että itsekunki koulukunnan asukkaat saivat keskenänsä määrätä jonku kirjan lukevan ja kunnollisen jäsenensä opettajaksi koulussansa tahi saapi siihen halullinen ilmoittaa itse nsä papille; 4:ksi että jos jossakussa on enemmän lapsia kuin yksi opettaja saattaa neuvoa, pitää muidenki koulukunnan jäsenten käydä vuorollansa häntä auttamassa; 5:ksi että papin tuli saarnastuolista julistaa mitkä tilat kuuluvat itsekuhunki koulukuntaan, missä talossa koulu tulee pidettäväksi ja kuka on opettajana; 6:ksi että lapset ja kaikki taitamattomat olivat velvolliset joka pyhä jälkeen puolenpäivän tulla nimitettyyn kouluunsa, siellä opetettavaksi ja luvetettavaksi; 7:ksi jos joku siihen velvoitettu eli lapsi joka on täyttänyt 8:nnen vuotensa ei käy pyhäkoulussa taikka on huolimaton luvussassansa eikä taida l ukea, tulee hän pantavaksi Lukkarin luokse niin kutsuttuun Laiskain kouluun, jossa hän tulee vanhemmiltansa kustannettavaksi; sekä 8:ksi sitoutui pappi kaikella ahkeruudella valvoa pyhäkouluin asettamisesta erinomattain neuvoillansa opettajille sekä lupasi sentähden niin tiheeseen kuin mahdollista käydä sekä kirkonkylän että vuorotellen muissaki kouluissa, tutkimassa niiden tilaa ja järestystä.
Tämän ulkomuistilta kerrotun päätöksen mukaan tuli tämän syksyn alussa 16 pyhäkoulua alulle.
Luultavasti tulee niitä kohtaki paljon enemmän, sillä tässä kappelissa löytyy noin 3700 henkeä ja lapsia sen mukaan liian paljon 16:ssa koulussa kunnollisesti opetettavaksi.
Mitä näin vähään aikaan on voitu havaita, saattaa näistä kouluista paljon hyvää toivoa.
Opettajat aloittivat toimensa vakavalla halulla ja uskalluksella että he näin voivat yhteistä hyvää kartuttaa; lapset kävivät ilolla ja hartaudella kouluissa ja vanhemmat toivat sinne lapsensa mielellään.
– Toisekseen oli moniailla seurakunnan jäsenillä tuumana hankkia pyhäkouluihin niin kutsutuita Vuoro-opetus-tauluja, joiden kautta lukemaan opetus huojennettaisiin ja edestettäisiin, ja onki niitä tingattu Helsingistä tänne lähetettäväksi yksinäisten kustannuksella.
Ehkä nyt on viimenen kerta kuin tässä vuosikerrassamme rahvaanopetus-keinot Suomessa lieneevät puheen-alanamme.
Käyttäkäämme sentähden tätä tilaisuutta, saamme uudistaa jo usein tehdyn muistutuksemme, että nykyjään ei voi muuten kuin Pyhäkouluin asettamisella täyttää oikeiden rahvaankouluin puutetta.
Se ei kyllä ole paljon, jota niissä voipi saada opetetuksi.
Mutta jo siinäki on suuri hyöty että rahvas näiden kautta tottuu näkemään lapsensa kyläkunnittain kokoutuneina kilvoittelevan koulullisissa askareissa, pait sitä että pyhäkoulussa jo saattaa ruveta käyttämään samaa opetustapaa kuin oikeissa rahvaankouluissa seurataan.
Ja ainaki oppivat niissä lapset edes kunnollisesti sisästälukemaan, samote kuin lukutaitoki tulee yleisemmäksi kuin jokaisella on kotitienoillansa tilaisuus siihen opetella.
Sanalla sanoen: josko pyhäkoululla ei muuta voisikaan vaikuttaa kuin hyvän ja yleisemmän lukutaidon, niin on jo lähellä saatu se suuri voitto, että rahvas on taivutettu kirjalliseen toimeen, luvun ja tiedon halu herätetty ja samalla kumottu suurin este tämän halun täyttämiselle, nimittäin osaamattomuus kirjaa lukea.
Ja kuin tämä kerran on saatu toimeen, mikä sitten enää estää saamasta varsinaisia Rahvaankouluja Suomeen ?
– Lopuksi emme saata olla merkitsemättä mistä se tullee että Porvoon Hippakunnassa on parissa vuodessa sillä suurella menestyksellä vaikutettu, että nyt jo on huokeampi luvetella ne seurakunnat joissa ei löydy pyhäkouluja kuin ne joissa niitä löytyy.

-3-

Turun Hippakunnassa siihen siaan on pyhäkouluja aivan harvassa seurakunnassa, ja niitäki saadessa on valitettu olleen juuri vastahakoisuus rahvaassa: tämmöstä valitusta ei ole tietääksemme kuulunut muualta Porvoon Hippakunnassa kuin Mikkelin pitäjästä.
Hollannin 11 p. Lokak. päätetyn Valtasäännön perusteet.
Hollannin kuningaskunta on seuraavista maakunnista Euroopassa: Nordbrabant, Geldern, Süd- ja Nordholland, Seeland, Utrecht, Friesland, Overyssel, Gröningen, Drenthe ja Herttuakunta Limburg, rikkomatta kuitenki tämän kohtaa Saksan liittokunnan suhteen, josta ei sen vähemmin Mastricht’in ja Benloen linnat aluskuntineen ovat eroitettavat.
Kuningas ei saa kantaa muiden valtakuntain kruunua pait Luxenburg’in.
Kuningas saapi pait maatiluuksiansa vuosittain 1 miljonan Florinia ( = 534 t. Rplaa hop. ).
Kuningas on vieroittamaton; Ministerit vastaavat toimestansa.
Lait ja asetukset voimaa saaviksi tarvitaan Ministerien nimipanoa.
Ministerien vastaavaisuus on eri Lakisäännössä määrättävänä.
Hallitusta harjoittava valta on Kuninkaalla, rajoitettu kuitenki Asetuksilta.
Maa- ja meri upseerien asettaminen, ylentäminen ja virasta laskeminen ei enää ole jätetty Kuninkaan mielihyvään, vaan tapahtuu lain säännön mukaan.
Sama määrää myös miten Hollannin alusmaat muissa maanosissa ovat hallittavat sekä miten niistä juoksevat tulot ovat käytettävät.
( Nämä määräykset olivat 1815 vuoden Perustuslaissa jätetyt Kuninkaalle ).
Perittyihin ylimysetuuksiin olivatpa mistä luonnosta ikäänsä, ei enää katsota.
Valtasäätyin ( die Generaalstraate ) jako ensimäiseen ja toiseen Kammariin pidetään entisellään.
Toisessa Kammarissa on edusmiehiä, jotka 4:ksi vuodeksi suorastaan valitaan kaikilta täysi-ikäisiltä, kansakunnallisten oikeusten nautintoon voimistetuilta sekä vissin maalilaissa tarkemmin säätyn arvion mukaan veron maksavilta Hollantilaisilta.
Tämä arvio ei tarvitse olla yli 160 florinia eikä alla 20 Florinin.
Joka 45 tuhannelle asukkaalle luetaan yksi edusmies, jonka tulee olla 30 vuoden vanha.
Ensimäisen Kammarin jäsenet, 39 kappaletta luvulta, nimitetään siihen siaan maakuntain säädyiltä enin veroitetuista ihmisluokista: niiden pitää olla 30 vuoden vanhoja ja ne valitaan 9 vuodeksi.
Valtasäätyin jäsenten ei sovi samalla olla Pääprokuraattoreina, ei ylimäisessä tuomioistuimessa eikä rätinkikammarissa istua, ei olla maakunnassa kuvernöreinä eikä ( pappeja ) hengellisiä.
Ei yksikään virkamies käy valittavaksi virkakunnassansa.
Toisille Kammarille ovat asiat ensin vedettävät; kruunun verot myöstytetään vuosittain ( joka vuosi ); kirjapainon ja yhteysten vapaus on vahvistettu ja lailta määrätty.
Ulkomaalta.
Italiasta.
( F.A.T ).
Ruomissa tapahtui 15 Marrask. hirmuinen tapaus: kotimais- ja rahakeinon-ministeri Rossi murhattiin juuri noustessansa Kansankokouksen huoneeseen.
Seuraavana päivänä syttyi kova kapina, josta seurasi, että sen ministeristön, jonka esimiehenä Rossi oli ollut, täytyi erota viroistansa, ja että uusi ministeristö asetettiin, jonka esimieheksi tuli Rosmini.
Kovimmin tappeli kansa Paavin Schweitz’iläisen vartioväen kanssa.
Paavin täytyi myödyttää rahvaalle kaikki vaatimukset, esimerkiksi senkin, että Italian vapauden sota pitää uudesta alotettaa ja Paavin siihen kaikella nerolla liittäydä.
Tiedon tultua tästä kapinasta Paris’iin lähetti kenraali Cavaignac heti Paavin käskyn alle 4 sotalaivaa ja 3, 500 miestä.
Muutamilta haaroin kirjoitetaan Paavin heti kapinan syttyessä paenneen, vaan jälemmät tiedot sanovat tätä ei todeksi, kuin myös että rauha kaupungissa oli palannut ja Rosminin siaan Muzzarelle ottanut ministeristön esimiehuuden.
Rossin murhaajata ei ole vielä käsitetty, eikä tietoa saatu, missä aikomuksessa murha tapahtui.
– Lombardiassa on olo entisellä surkialla kannallansa.
Radetzky on nykyjään Lombardialaisten pannut maksaa sotaveroa 6 mil. ( toisia tietoja myöten 38 mil. ) Liraa, joka maksu on paljon vihaa nostanut.
Englannista.
( P.o.l.T ).
Tämän valtakunnan sotalaivastoon luetaan nykyjään 420 kappaletta 15, 026 kannonalla ja niiden seassa 114 höyrylaivaa 36, 186 hevosen voimalla.
Ensi luokan laivoja ( joissa on 110 – 120 kanonaa ) on 19, toisen ja kolmannen luokan ( 70 – 104 kanonalla ) on 76, ja neljännen, viidenne ja kuudennen luokan laivoja ( 18-55 kannonalla ) on 126 kappaletta.
Kahirosta, Egyptin pääkaupunnissa ( S. P. Z ).
Yöllä vasten 10:nettä p. Marrask. tuoli Ekyptin Hallitsia Idrahim Pascha, 60 vuoden vanhana ( hän oli syntynyt v. 1789 ).
Hänen veljen poika, Abas Pascha, nimitettiin väliaikaiseksi Hallitsiaksi, kunne Turkin Keisari siitä likemmin määrää.
Kolera-rutto on vielä vähin elossa Venäellä, Berlinissä on se jo melkeen kokonaan tau’onnut; sama tapaus on Potsdam’issa, Königsberg’ssä, Darzig’ssa ja Bieslau’ssa.
Rotterdam’issa on ruttoon sairastunut yhteensä 719 henkeä, joista 385 on kuollut.
London’issa oli rutto taukoamassa; vaan Edinburghissa sitä vastaan hyvin äkeä.
Hamburg pidetään aivan vapaana kolerasta.
– Verrattuna tämä Ruots. sanomasta ( P. o. I. T. ) otettu kertomus ja miten kolera Suomessa on menetellyt, näkyy ett’ei tämä tauti ole ollenkaan julmempi kuin muutkaan liikkuvaiset taudit; sen harvoin käynnistä näillä seuduilla on se saanut hirmuisen luulon ja nimen, joka paljon enemmän tekee kuin itse tauti.
Venäjältä.
Keisari on 28 Lokak. lähettänyt Itävaltalaiselle kenraali-luutnantille, Kroatin Ban’ille, paroni Jellachich’ille seuraavan kirjan: ” Se esimerkillinen nöyryys, jolla Te, kunnian ja velvollisuuden käskyjä seuraten, olette puoltaneet Keisarinne, Meidän liittolaisen ja ystävän, laillisia oikeuksia, se urous ja nero, jonka olette osottaneet tukahuttaessa kapinaa, joka Itävallan pääkaupungin muutti vallattomuuden ja hirmun kodoksi, ovat Teidän tehneet täydellä määrällä Meidän kunnioitu ksemme arvoiseksi.
Julistaen Teille hyväntahtoisuutemme ja Teistä tahtoen kunnioittaa jaloa sotaväkeännekin, olemme Teidät tehnyt pyhän Wladimir’in tähtikunnan jäseneksi ensimäisessä luokassa, jonka osottimet tässä tyköönne lähetämme.
Me olemme Teille hyväntahtoinen Nikolai ”.

-4-

Kotimaalta.
Helsingistä.
Kirjallisuuden Seuran kokous 6 Joulukuuta.
Esimies ilmoitti lahjoituksia tulleen Joutomieheltä M. Pohdolta, Rovasti Andelin’iltä Tohmajärvessä ja ranskalaiselta Muinaisuus-Seuralta Köpenhaminassa.
Seuran Sihteeri luki nyt asetusten ehdotuksen sille yhdyskunnalle, joka Seuran johdosta tulee suomenkielistä kauniskirjallisuutta vasten perustettavaksi tähän kaupunkiin, ja päätettiin sekä tämä ehdotus että kutsumus yhdyskuntaan lähetettää Seuran asiamiehille.
Tutkijakunnan esimies ilmoitti Tutkijakunnan läpikäyneen Tohtori Roos’in Seuralle lähettämän suomennetun Korneliuksen ja sitä seuraavan sanakirjan, ja luki kirjallisen arvostelemisen, josta kuultiin: että Tutkijakunta, vaikka kylläkin löysi Korneliuksen suomentaman ylehensä olevan puhdaskielisen ja präntin arvoisen, kuitenkin sekä sen järestyksen ja laveuden että myös usioiden kielivirhien ja epätasaisuuksien tähden kehotti seuraa suomentamaa nykyisessä tilassansa ei pränttäämään, vaan ensin jolle kulle osaavalle miehelle korjailtavaksi antamaan, josta kaikesta tekijälle itselle tieto oli annettava ja häneltä lupa mainittuun korjaukseen saatava.
Ja päätti Seura sille, joka tämän työn ottaa tehdäksensä, maksaa vaivoista taikka rahassa 60 rupl. hop. eli kirjaa itseä, valmiiksi saatua, niin monta kappaletta, että niiden hinta vastaa 80 rupl. hop.
– Seura oli jo Huhtikuussa päättänyt Seuran kokoomissa löytyvät sadut toimittaa präntättäviksi, ja sentähden, Tohtori Lönnrotin ei joutaessa tähän työhön, kysynyt apulaiselta Kajan’ilta, Suomen Historian tekijältä, eikö hän ottaisi tätä työtä päällensä.
Nyt luki Sihteeri Kajaan’ilta tulleen vastauksen, jossa tämä ei sano itsellensä olevan aikaa ruveta satuja toimittamaan, jonka tähden Oppilainen A. Ahlqwist lupasi aikaa voittain tämän työn toimitantaan ruveta.
– Seuralle tuli muinaskokouksen aluksi vanhoja rahoja, löydettyjä maasta ja lähetettyjä Kirkh. Warselius Inkerinmaalla, sekä 2 kappaletta niin kutsutuita ” Tiporahoja ”, löydettyjä Ilomantsin pitäjässä ja lahjoitettuja Maister Tikkaselta.
Lahjaksi Seuralle tuli täysi Äyrämöisen vaimon-puku Joutsenosta, lahjoitettu Mamsell Europaeukselta, joka sen lisäksi lajoitti vihkon omakeräämiä ” loihtu-runoja ”.
– Vast’ ikään kirjapainosta lähtenyt laulu-vihko Runebergilta ” Fänrik Ståls sägner ” painettu Porvoossa maksaa 65 kop. hop. ja löytyy kaupunnin kirjakaupoissa.
Kuopiosta.
Täälläki perustettiin vuosi takaperin Luku-yhdistys, joka on pysyytynnään hengissä vähillä varoilla ja heikolla asianomaisten suosittelemisella.
Parempata menestystä oisi toki toivonut tämmöselle hankkeelle erittäin vielä semmosessa kaupunnissa kuin Kuopio on, jossa löytyy pait 2 yläisempää tietokoulua myös Läänin ylimmät hallituslaitokset.
Mutta se ijänkaiken hohiseva eripuraisuus välistä johdatettu kaikenlaisilta perustamattomilta mielipidoilta on täälläki tehnyt tekonsa.
– Tänä syksynä pani eräs asian menestystä haluava kaupuntilainen kysymykseen, jos ei naisilleki annettaisi tilaa päästa osallisiksi Luku-yhdistykseen ?
Vaan tästäkös ” kapina kauhea karttui ” !
Nyt näkyi että täällä vielä elää se puuhkea luulo että naisen sia on kyökissä j. n. e.
Eikä tämä kysymys seisattunut ainoastaan asianomaisten kesken.
Täällä tiedetään jo puhua yhtä toista ” sinisukista ”, ” sukkatassuttelusta ” j. n. e.
– Sekä Saimasanomain että Kirjallisuuslehden kertomusten kautta on yleisölle tuttu, kuinka täällä on köyhille ja turvattomille tyttölapsille koululaitos, perustettu yli 2 vuotta ja yhä hoidettu joiltakuilta kaupunnin vallasneidoilta.
Vaikka nämä neidot itseki opettavat tässä koulussansa, on siinä kuitenki suuria maksuja, niin että heiltä hankitut entiset rahavarat olivat loppumaisillaan.
Tämän tähden katsoivat he annettavaksi teater-näytelmiä kerätäksensä uusia varoja tulevaksi vuodeksi.
Näytelmät, joiden seassa on myös ” Silmänkääntäjä ”, päätettiin annettavaksi 10:nä, 12:nä ja 14:nä päivänä tätä Joulukuuta.
Ilmoituksia.
Suometar annetaan tulevanaki vuonna samalla tarkoituksella sekä samalla hinnalla kuin tänäki.
Lehti tulee jaettavaksi Helsingissä H:ra Öhmanin kirjapuodissa, jossa se on tilattavanaki.
Luottaen Papiston rakkauteen hyödyttää Suomalaista kirjallisuutta sekä seurakuntalaistensa luvunhalua, toivomme talonpoikain voivan pyytää saada heidän kautta tilata lehteämme.
Muuten luulemme Ruunun virkamiestenki mieluisasti auttavan aluskuntalaisiansa tässä.
Sanansaattaja 1849, annetaan taas entiseltä toimitukselta ja entisellä päätarkoituksella.
Ajan ja tilan mukaan luvataan ei vaan kotimaan sanomista, mutta erinomattain ulkomaan tärkeistä tapauksista antaa mahdollisesti täydelliset tiedot.
Lehti, kerran viikossa, tulee hienommalla painolla ja Viipurin kaupungin muukalaiskieliset kuulutukset aina erinnäisessä Lisälehdessä.
Vaikka näin suurennettuna, maksaa kuitenki itse Sanomalehti Viipurissa vaan 1 Rupl. ja Postin kautta 1 Rupl. 15 kop.; mutta Lisälehden: eli mainittuin kulutusten kanssa Viipurilaisille 1 Rupl. 50 kop. hopiaa.
J. Cederwaller poikinen.
Kuopiossa annettavan Kirjallisuuslehden ( Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning ) toimittaminen jatketaan v. 1849, paraittaan pysyttäksensä lehteä elossa vasta tapahtuvaan muutokseen sen toimituksen tarkoituksessa.
Tilaushinta on edelleen 2 Ruplaa hop., lähetysraha 30 kop. hopeaa Postikontuoreissa.
Öhmannin kirjakaupassa löytyy: Littrov, Popolär-Astronomi, Öfvers.
3 osaa nidottuina 2 Rpla 50 kop.
Suometar v. 1847 ynnä sen Lisälehti, maksaa 75 kop.
Asianajaja, eli Lainopillinen Käsikirja Suomen kansalle nidottuna 1 Rl. hop.
Hos Wasenius & Komp. utkomne a 15 kop.
Läsebibliothek i Finland 40, 41, 42 och 43 häft. innehållande slutet af Två Systrar af Harrman B-n, samt början af Första Älskarinnan, Romantiserad skildrik af August Blauche.
Nysk Läsebok innehållande smärre arbeten på prosa och vers, jemte Lexikon, af J. Grot 2 häften. 60 kop.
Ojennuksia.
Viime N.omm viimeisellä palstalla seisoo että ” Bidrag til Kunskap om Finnerne i Norge af N. V. Stockleth ” maksaa 1 R. 40 kop. hop., tämä kirja ei maksa kuin 1 R. 20 k. h.
Painettu A. W. Gröndahlilta.
Lupa painamiseen annettu: G. F. Aminoff.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: