1851-09-30 Suometar


Wiides
Wuosikerta.
Jaetaan
A. K. Öhman’in
Kirjakaupassa.
Tiistaina 30 päivä Syyskuuta. N:o 39.
1851

——————–————

Merenvirta.

(Tarina lapsille.)

(Jatko viimeiseen numeroon.)

Laiva viipyi usiampia vuorokausia rannalla purjetuulta
odottamassa, ja silla ajalla tuli laakoppi samanlaiseksi
kun ennenkin, jos ei pian pahemmaksi. Sen toteen
näyttää seuraavakin kauhia työ. Päivällä ennen
laivan rannalta lähtöä myi hän tuoppiin miiuaa ja muutamaan
kopeittaan rahaa vanhempainsa ainoan perinnön, sen raamatun, jonka lehdet äiti lmolissansa monin kerroin
oli kyrnäleillänsä! liottanut. Raamatussa oli lhopiaiset
ha’at, jotka olivat jostain armosta viinamyyjän silmissä,
muuten se siitä ei kyllä olis monta kopeilla autanut

Kuva tässä

Sama Kersantti, joka linnassa oli knullut äitin varoitukset
ja nähnyt hänen antavan ainoan kamaransa, raamatun,
laakopille, näkinytkin, kuinka tämä muutamaan miinaryyppyyn
ja rahakopeikkaan menetti saman kalliin lahjan.
Hän hämmästyi ja miltei oikein kauhtunut semmoisesta törkiästä huimuudesta, kiivastui laakopille ja muistutti
hänellen äitinsä viimeisia erosanoja. Pian havaitsi hän
kuitenkin oleman yhtä, jos puhui puullen eli laako- pille, sillä tämä viinapäissään ei älyivl mitään.” Kun

hänen, laivan rannalta lähtiessä, tuli muiden vaukivahtien
kanssa Londoniin palata, niin osti hän miinamnyyjalta
raamatun takaisin ja läksi sen kanssa pois.
Wähan aikaa loiski laiva aalloilla, maa katosi silmistä,
eikä ollut kun päällänsä tasainen taivas, allan- msaassvaeshierväseitehläa.nenlamaikeloepnspäi ahjeartätesilemkoahamnelaossktaennsamejnanesitaäpäiviä:
hän muisti äitinsä kyynäleet ja viimeiset sanat;
muisti myöskin Kersantin nuhteet, ja kaikki se teki hanen
levottomaksi. Kyllä nyt katui katkerasti raamatun myymistänsä,
ja olis vaikka sormen kädestänsä antanut, jos sillä
olis voinut sen jällen lunastaa; mutta sepä mahdotointa —
hän merellä, raamattu Londonissa, johon hänellä ei ollut
toivomistakaan takaisin päästä, kentiesi jos milloinkaan.
Näiltä ajatuksilta vaivattiin hän niin, ettei yölläkään saanut
unta silmiinsä. Kukapa olis pari päimää ennen arvoinnut
nain kayvan, kvin nyt kuitenkin kavi. Hanen kova, tunnetöm sydämmensä tähän asti ei ollut huolinut
mistään, ei Jumalasta, eikä äitistansä, mutta nyt tunsi se
yhtäkkiä svuren ikamöimisen niin Jumalan sanaa kvin
äitiänsä kohden, ja omatunto vaivasi häntä kovasti sekä
muusta, etta liiateuki siitä, kun oli köyhän äiti-rankkansa
ainoan ja kalliimman tavaran miinaan menettanvt, sen raamatun, jonka äiti tähän asti oli kuiu silmäteraansä
säilyttänyt, ja joka kerran ehkä olisi hänenki paremmaksi
tehnyt. Monella (sna.lannin laivalla on se kaunis tapa,
etta merimiehet, jotka muuten kyllä vähän Jumalan sa- nasta huolimat, pvhapäiviuä lukemat raamattua. Sitä
kuuli uyt laakoppiki mielellään, ja vedet oikein vuotimat
silmistänsä. Kun ikään jok.l lukia mahaksi ajaksi jätti
raamatuu, niin rupen laakoppi lukemaan, ja vaikka entiset
pahautekoekumppalinsa nytkin ei-rät säästäneet herjaussanojansa,
niin hän heistä ei ollenkaan huolinut, puhuivat
mitä tahansa. Olikin ilkeni heistä siksi sairas, ettei
kyennyt pilkkaamaan, maikka kyllä oli ihme hänestä, mitenkä
tama, joka ennen oli malmis kaikkiin pahoin töihin,
nyt kiihtyi niin hartaasti Jumalan sanaa lukemaan ja sitä
toisilta kuulemaan.

Laiva purjehti lounaista ilmaa, ja oli jo Afrikan
kohdalla, kun kuudeuuella viikolla noust hirviä myrsky,
katkaisi mastot ja täytti laivau vedellä. Kolme päimää
oli laiva aaltoin vallassa, röta vasten neljännettä sär- kyi se karia vasten palasiksi. Ken vaan vida saattoi, pyrki
lautaiu ja palkkeiu päälle, toivossa niillä länkensä pelastaa,
ja myös laakoppi oli mulltamau laivan palasen
päälle joutunut, l^i hän tietänyt, ketä muita haven kans-

sansa silla kappaleella oli, sillä yö oli niin pimiä ja aallot
kohisivat niin hirmuisesti, ettei voinut mitään nähdä
eikä kuulla.
Päivän hoittaissa näki laakoppi samalla laivan palasella
olevan kaksi muuta miestä. Toinen oli suuri Sotaherra,
joka oli ulkomaalle asioitansa toimittamaan mielinyt,
toinen laivan merimiehiä, joka haaksirikossa oli i- son haavan päähänsä saanut ja nyt oli varsin voimatoin.
Kun Sotaherra havaitsi, kuinka surkiassa tilassa merimies
raukka oli, pyysi hav laakoppiaki häntä auttamaan ja
hanen haavojansa sitomaan. Molemmat repivat he sitte
pvaalanssiaa. vaatteislansa irti ja sitoivat niillä hanen haa- Sotaherra, joka jo oli vanhemmalla ikäpuolella,
oli niinä hirmuisina päivinä, ennelt laivan särkymistä,
saksanviinalla voimiansa vahvistanut, ja hällellä sattui
vieläkin puteli samaa ainetta taskussa olemaan, jolla pyysi
virvoittaa pnolikllollntta merimiestä, paraiten kvin taisi.

Tuuli lauhtui vähitellen ja keskeltä taivaslakea alaspaistava
paiva kuivait pian heidän marjat vaatteen- sa. Mutta olipa heillä murhetta muustakin, kliu vaatetten
kuivamisesta: koko ympäristöllä eivät nähueet muuta
kuu aavan meren, ei yhtään henkeä kaikista hälä-tovereistansa
laivalla. Arvattavasti olivat kaikki muut meren
pohjassa, paitsi heitä kolmea, jotka vielä olivat hen- gissä. Eivät myös tietäneet, kuinka etäällä maa-ranta oli,
kun sitä mistään ei siintanytkaän. Hätä-aikana myrskyssä
siitä ei ollut tarkkaa laskua pidetty; nyt oli se varsin
mahdotointa. Mutta linnuista, jotka leutivat ilmassa,
arvelivat maan ei kovin kaukana olevan, joka maa myös
ei taitanut olla muu kun Afrikan maa.
(I.itkevan.

Kotimaalta.

Maakunnasta knlkee yhä sanomia niistä juhlallisuuksista,
joita Heiidanän Keisarillist enMa jes tee ttien krnnnaus-päivänä,
3:na p. tässä kuussa, itse kussakin paikassa on vietetty.
Myös monen armeliaau ja hyödyttävän asetnksen kautta onmuisto
tästä vallan merkillisestä päivästä ikuisiksi ajoiksi säilytetty.
Oulussa kerättiin vapa-ehtoisten lahjain kantta se erinomainen
sumina 400 hopearuplaa, josta puoli tulee käytettäväksi pieulen
lasten-konlnn hyväksi ja toinen puoli pauuaan säädyllisiä köyhiä
varten perustetuil vakinaisen kassan lisäksi. Ristiinassa pernstettiin
saniana päivänä pensioni-laitoö kanppaniiesten leskiä ja
lapsia varten. (S. 3). S. N:o 21ä.)

Keis. Senatissa auuettuja päätöksiä 18 p. Syvsknuta.
Tuomio Raision ja EtMaarian pitäjän ja Nnskon kappelin asu- jain valitnksessa; Torpparin Aör.Perä-ahou val.
K. Turun Hovi-oikeudessa päätettyjä juttuja. Hei- uäk. 2 päiv. Talonpojan I.I.Iso-Ponkkisen valit.; Torvpavi,
i (5. M. Mikkolan val.; Lampuodin I.F. Iso-Rnkon valit.;
Nnsthollarin H. I.Simnlan val.; Talonp. I.I.Sippolan val.;
talonp. tyttären M. E. lohanantyttären val.; Talonp. I. S.
Hyvänsen val.; Talonp. I. A. Heikkilän val.; Talonp. A. A.
Tnomalan val.; Rusthollarin I.I. lärsän val.; Rnsthollarin
H. ja Aar. Nallin val.; Talonp. I. Th.Kanppilan val<; Torpparinpojan
W. M. Gnstavinpojanj val.; Talonp. M. M. Fro- m’in, Talonp. Sundelin’in val>; 5 p. Talonp. A. Autan val.;
Talonp. H. I. Baekmanin val.; 8 p. N. M. Kehän val.; Talonpojan
W. P. Tuomalan val.; 9 p. Torpparin E. 1…Haka- lan val.; Rusth. C. H. Tuiskin val.; Talonpojan H. Äijalän
val.; 10 p. Nusth. A. Hujalan val.; Talonp. G. Nikkilän val.;

Treukin Kortesojan val.; 11 p. Talonp. M. Ala-Uotilau val.;
Talonp. H. I.Malmbergin val.; Talonp. C. Kangon val.; 12
p. Torpparin H. Plits’in val.; Lampuodin A. Nnndalan val.;
Talonp. lesken H. Hellmaunin val.; Taloup. I,Pnntan val.;
16. p. Talonp. I. Soinilan val.; Talonp. M. Harman val.;
17 p. Talonp. A. Salmin val.; 19 p. Torpparintyttären M.H. Mali-Mallilan val.; 24 p. Talonp. I. Sundeliu’in val.; 26 p.
Rusth. C. F. Nordström’iv ja I. Tuorin val.; Nusth. pojan I.
Wanha-Mikkolan val.; Torp. I. Tuomaanpojan val.; 31. p.
Talonp. O. Tuttisen valitus. Elokuussa: Taloup. A. Luseniuk- seu val.; I.lohananpoika Salosen val.; Rusth.-Leskeu C. G.
Heikkitär Askolan val.; Talonp. I. lohananpoika Nuljan eli
Nuljauiemen ja C. Stassauaupoika Koiviuiemen, ja muiden Padanknosi
lvlämiesten val.; Talonp. I.Henritinpoika Pusan val.;
Talonp. N. Matin poika Marjaniemen ja I.Antin poika Marjauiemen
val.; Talonp. C. Heikiupoika Mattilan ja Arrenti-mieheu
G. Eriksonin, val. vasten Taloup. G. Erikiupoika Karjaista
ja hänen vaimonsa. E. P. Pyörtenkosken valituksessa;
Rusthollarin M. E. E. Erkkilä» val.; Loismies A. lohausson’in val.; I.A. Klemolan val

Kejs. Waasan Hovi-oikendessa päätettyjä juttujaElokuussa.
Eläkkella oleman miehen M. Marttolan tyttären val.;
Torpparipoilain I.ja E. Keisarin val.; eläkkellä 01. m. G.Matin
pojan Ruskiu val.; Lautamies A. Hurskaiseu val.; TolppariuI. Nnokon val.; Tnlonp. lesken I.Pirttikummun val.; Taloup. I.
Rohuaston val.; Talonp. G. Loukkon ja muideu, ja Tolpparin
S. Mattssouiu ja H. Naskuu val. vastatuöten; Lesken M. 3)«
likärki’n ja talonp. H. Kanganpaän val.; Talonp. S. ja A.
Berttulan ja Lautamies Suksin val.; Tolpparin I.Karkin hak. oikeusriidassa vasteu Loisiniesta M. Niskavaaraa.

Turusta. *** palkkatyötä tajolla ***

Läänin Guvernööri ilmoittaa Saima-kaivannon työhön otettavan vastaau työmiehiä 1:stä päiv. tulevaa Marraskuuta.

Kukin työmies saa pestiä 3 rupl. hop., kortteerin, puut ja kynttilät tarpeeksensa, ynnä yhden portionin keittoruokaa päivässä maksota. Palkkaa ei määrätä; sillä kaikki työt tehdään siellä määrältä (tingillä); ja saa siis jokainen työnsä, ahkeruuttensa ja neronsa suhten palkan, joka maksetaan kunkin määrätyön täytettyä.

Joka aikoo mennä kaivannon työhön, vieköön myötänsä tavallisen papinkirjan ja päästökirjan, ilmoittaissansa itsiänsä kaivannon Päämiehelle, Major von Törne’lle,joka asuu Lauritsalan talossa Lappaveden pitäjässä.

Halullisia työn-hakioita varoitetaan ottamasta vaimoa ja lapsiansa kanssansa, tarpeellisten asuntohuoneitten puutteen vuoksi kaivannon tienoilla.

Määrätyt Marketentarit myyvät paikalla tarpeellisimpiä ruoka-aineita taksan jälkeen, joka aina joka kuukaudeksi määrätään; kuitenkin ei ketään kielletä viemästä ruokaa myötänsä, taikka sitä muuatakin ostamasta.

(S. T. N:o 19.)

Kuopiosta.

Kuopion kaupungin rajaa piirittävä Harjulan tila myötiin tällä viikolla Erik Väänäselle, 30,000 hopearuplan hinnasta.

(M. Y. N:o 38.)

Wuoskasvu Korsholmitt Pohjoisessa Kihlakunnassa

9 p. Syyskuuta. Kesän huonoista ilmoista ovat kasvut hitaasti päässeet kypsymään, ja vielä ovat sateet, varsinkin alaisilla peltomailla, lyönyt viljat lakoon. Ilman sitä on halla monissa paikkoin öillä vasten 11 ja 12 p. Elokuuta vahingoittanut otra- ja kaura-kasvuja; potaattia on halla paikka paikkoin vahingoittanut eli tykkynään pilannut, niin että yleisesti näistä ei ole odotettavaa tuskin puolta tavallista tuloa.

Vnoden tulo on siis yleisesti alla keskinkertaisuutta. Rukiit ovat antaneet 4 ja 5 jyvästä; tynnyri painava 12 ja 13 Leiviskää. Otra ja Kaura, missä vaan halla ei ole pannut, antaa 6 jyvästä hyvää viljaa; tynnyri Otraa 19 ja 11 Leiv. Kauraa 9 Leiv. Potaatit ja muut Juuri-kasvut ovat hyvät ja lupaavat keskinkertaisen tulon. Heinät olivat huonot alamailla, mutta ylämailla varsin hyvät, niin että tulo yleisesti on keskinkertainen. Laihot näkyyvät olevan hyvät joka paikassa.

(Ilm. ja S. 3). S. N:o 222.)

Sairaiden hoito.

Suomen yhteisten Sanomain mukaan, on v. 1850 Ruunun parannus-huoneissa hoidettu yhteensä 10,956 sairasta, joista 8,496 ovat terveeksi tulleet. Susiksi nimitetyssä luvussa löytyi 247 mielipuolta, joista 41 parantuneina pois laskettiin. Rokkoa on istutettu 46,044 lapseen.

Tautien kuolettavaisuudesta maassamme vuonna 1849 ilmoitetaan että koleraan on kuollut 603, ja rokkoon 879 henkeä; muista taudeista on keuhko-tauti, sydämmen kopristaja ja sulku-yskä olleet kovimpia; ruumiin-vapistus-tauti ja tuhka-rokko ovat sitä vastaan vähemmin liikkuneet. Se onneksi yhä vähemmässä määrässä näyttäivä spitali-tauti, on kuolettanut 15, ja paha-tauti 28 henkeä. Tapaturmaisten tapausten kautta on kuollut 1,287 henkeä. Kuolevaisuus ou ollut suurin Tammikuussa ja vähin Kesäkuussa.

(H. S. N:o 75.)

Potaatti-tauti

Potaatti-tauti uhkaa suuresti vähentää tämän vuoden muutenki huonoa satoa. Helsingin lähi-tienoilla ja Ahvenanmaalla on tämän taudin peljättäviä sattumuksia ilmestynyt, ja useammilta tienoilta Pohjanmaalla kirjoitetaan että rutto erinomaisella pikaisuudella on raiskannut kokonaista potaattivainioita, joilla viikkoa ennen ei vähintäkään taudillista ole huomattu.

Varret ja lehdet mustuivat yhtäkkiä niinkuin kovan hallan perästä, ja itsessänsä juuri-kasvussa nähtiin alku siitä sienen näköisestä ruvesta, joka tälle maakunnan rasittajalle on omituinen.

(H. S. N:o 75.)

Tuuloksesta

Wuoden tulo rukiin puolesta näyttää näillä
seuduilla varsin kehnolta, silla Harmoissa paikkoin saadaan viides
jyvä, monissa ehkä ei siementäkään. Otrat ovat myös hnonoja,
vaan kuiu niiden puiminen vielä ei ole alkanut, niin ei tiedä sanoa miten karttnsat ovat. Kaurat ovat toki jotenkin hyvat
nähdä. Inuri-kasvit euimmiteu kehnot. Rukiista luuli jokaiueu
tuleman hyvän sadon, koska niissä kasvaissa oli erinomaisen pitkät
päät, mutta toistu laukesi luulomme.
(M. Y. N:o 38.)

Maamiehen Fjstävässä

N.oiösa 33—35 löytyy Puhe,
pidetty Wiipuriu Biblia-Seurau muosijuhlana, 12 p.
(miime) Toukokuuta. — N:ssa 35 löytyy vielä Heikki Seliiuiltä
lähetetty kirjoitus Lulu-keiuouparauuuksesta maassamme.
Lähettäjän ansio on enemmän siinä, että hän näyttää
tuutevansa maamme punttoeu asiassa, joka koko sivistyksellemme
on kaikista tärkein, knin nina, mitä hau tämäu puutteeu auttamisesst
esittelee. — — — 􀀀Pardain keino tähän olisi suuuuntai-
konlut, tuin ne taitaisin hankittaa joka tylä-tai kinlerikuntaan,
ja jos niihin saataisiin knnnolliset opettajat. Mutta missä
näitä opettajoita ensin malmistettaisiin kunnollisiksi vivk^ansa, onkin
juuri kysyminen.” Tämä on totta. Mistä opettajat? Se
on kysymys. Kirjoja kansa-koulujen tarpeeksi alkaa jo löytyä niin
paljon kuin ensi-alnkst olisi tarpeellinen. Nyt nykyjään ovat ilmistymet
Lektor Akianderin kiitollisuudella mainittavat,,Lnkemisen
Alkn-oppi” ja 􀀀Kirjoittamisen alkn-oppi”, ja toisia samalla tarkoitnksella
tnlee melkoen joka vuosi.

M. 3)» N’s!a 36 kerrotaan miten Kuopiossa vietettiin Hänen
Maj. Armoll. Keisarimme ja Snnri-Nnhtinaamme,
ja H. M. Keisarinnan
Opetus-säädyn jäsenet kävivät Piispan, muut Virkamiehet ja
Porvari-säädy Maaherran luona H. K. Majesteetille onnea
loimottamassa. Maaherra oli käskenyt suuren osan kaupunkilaisia,
ja myös moniaita talonpoikia puoli-päiväisille. Iltaisella kaupuukia
valaistetliiu ja ilo-tulia poltettiiu. —Kauppamies Bastmau
oli eneinmän kuin 100 köyhille valmistanut hyvän puol-päiväatrian.
Tästä olkoon hänelle kiitos ja kumua! Erittäin kiittää
M. I. puhetta, jolla Maaherrau puol-päimäisissä Taloupojan
säädyn Puhemies livanaineu Nilsiästä pyysi Maaherran ilmi-
ahtamaan talonpojan säädyn onnen toivotnkset Kejsarille Majesteetille.
M. Y. sanoo tästä: 􀀀Waikka hän selitti asiansa
aivan yksinkertaisilla sanoilla, niin ne kuiteukiu olimat niin so«
masti ja sydämmellisesti sanotut että jokaiueu, kuin vähänkin
Suomea ymmärsi, tuusi sydämensä liikahtaman.” —

Samassa N:ssa 35 alkaa M. 3). Tariuan Äidin Lempi
samaan runon muotoa ja alkusointoa koskemaan laatuun, jota enneukiu
toisiuaan on M. Msä nähty. N:ssa 36 annetaan Osoitus,
kuiuka Hevosen ikä voidaan tuntea, ja Tietoja I.
Frankliniin mattamiehistä.”

N:sa38 on H.Seliiniltä julistettu􀀀Koetus Cläiu-rutou
parautamiseksi.” Hau keitti, paljou vaivaa uähdeu ja aikaa
viedeu, rohto», johou paui 􀀀ruostuueita rautoja”, 􀀀kivihinuan
lehtiä”,􀀀saman kasvuu juuria”,􀀀peurau sammalia”, 􀀀mäuuyn kerkkiä”,
􀀀katavan marjoja”, 􀀀katavan junria.” 􀀀tahkiaisen juuria”. —
Olipa tässä tostu jos jonkuulaista!! — Tällärohdolla sauooparantaneensa
kaksi lehmää. Kuiteuki euuue tahdo kehoittaa ketään tätä
koittelemaan.

N:ossa 38 löytyy vielä alku kirjoitusta: 􀀀Raittiuudesta
Nautasalmella”, jossa, kertoessa kauuiillasavoilla eräistä häistä
Nantasaliuella, tämän pitäjän raittiuus eriuolnaisesti kiitetään.
Jospa nseimpikin pitäjä tämän suhteen olisi kiitettävä! Että eräs
pitäjä kiitetään asiasta, jonka pitäisi oleman jokaisen velvollisuus,
näyttää kylläksi ulilla kuuualla maamme tavat vielä ovat tämän
suhteeu. —

Mikkelistä

5 p. Syysk. Kuin oikealla heinän teon ajalla
jäi se moneltakin kesken, rukiin kiirehtemiseu tähden, niin ovat
uyt tällä viikolla lopetelleet heinän tekoansa, koska ilmakin on
sen myödittänyt, joka nyt on ollut sangen kuuma. Koko viime
kuuu viimeiueu viitko oli aivan kylulä ja sateellineu, joka oli
snureksi haitaksi monelle sen ajan työlle,niin k >in rukiideu aumaamiselle,
ohran ja kauran leikkuulle, liinan (hampun) niivinnälle
ja vieläpä rukiin kynnällekin; sillä täälläpäin kylvävät keskeltä
Elokuuta näihin aikoihin asti. Nukiiu kylvö-aika lnetaan täällä
viikottain Mikon päivästä takaperin, ja parittomalla luvulla
oleva viikko pidetääu aina tehollisempaua, jonka vuoksi monikin
ei kylväktaän pari-lukusella, vaan ainoastaan yhdeksennella, seitsemännellä,
viidennellä ja kolmannella viikolla ennen Mikon päimaä.
yhdeksännellä viikolla, joka on Eloknuu alku, ei vielä kuitenkaan
kylvetä muihin, knin kuiva-luontoisiin nndis-soihin, vaan
seitsemännellä peltoihin sekä kaski-viljellyksiin vanhalla siemmenellä;
viides eli Bttttulin päivän jälki-viikko pidetään paraana
nudella viljalla kylväjalle; mntta josko ilmat ja kerkiämättömyys,
tahi nlunt sellaiset estää silloin kylvämisen, niin ei miteukää» isänsä
tapaa tarkasti seuraaja kylvä neljännellä viikolla, vaan ehdottaa
kol.natta, vaikka varsin myöhäksikin menee!

Waikka kasvu-aikaua toivottiiu hyvää vuodeu tuloa, on
rukiin sato kuitenkin niukka. Saadakseusa yhtä tyuuyria, tarvitaan
pnida 180 :» 200 semmoista lyhdettä (sitomuota) joka on
nom 7 tnnmaa siteen paikalta läpi mitaten, ja päälliseksi ovat
useiu rukiit hyviu pieniä kooltausa, viime vuotisia suhteen. Ohra
myös jäi hyvin lyhyeksi ja vähan lupaavalst; nmtta joka osasi
kylvää ohrania hyvin myöhään kevaallä, niin sillä on parempi
toivo, koska näkee kasvaneen pitemmän olen sekä mnhkeamman
pään. — Kaura ainoastaan on hyvin kasvannt; mutta
senkään sadosta emme vielä mitään tiedä, knin ei ole puku.

Turusta

3p. Syyskuuta nousi aurinko ihanasti ruskottavalle taivaalle, heittäen suloisia säteitään kirkkaalla loisteella ylitse maan ja mantereen, ikäänkuin muistuttaen meitä merkitsemään tätä päivää.

Se oli päivä, jona meidän Armolliset Ruhtinasparimme: Wenäjän Keisari ja Keisarinna, viiskolmatta vuotta takaperin ruunattiin Wenäjän maan Keisariksi ja Keisarinnaksi, ja Suomen Suuri-Ruhtinaaksi ja Suuri-Ruhtinattareksi. Kukin tietää miten iloisesta ja tärkiästä arvosta tämä päivä oli niin Venäjän Keisari-Vallalle kuin myös Suomen Suuri-Ruhtinaskunnalle.

Kiitollisuudella sydämmessä siis jokainen tahtoi viettää tätä päivää juhlana; ja sen tekivät meidänkin kaupunkilaisemme. Kaikki koulut, erityiset työpaikat ja Kauppapuodit olivat sinä päivänä suljetut, ja ihmisiä juhlapuvussaan astuskeli joukottaisin pitkin kaupungin katuja. Kello noin 11 ennen puolta päivää vietti täällä oleva Suomen Bataljoona Aleksanderin torilla avoimen taivaan alla, ja suuren kansan saapuvilla ollessa, Jumalanpalvelusta. Virren veisattua, esiin tuli Kirkkoherra Erlin ja selitti muutamilla sydämmellisillä sanoilla miten Juhlallisesta arvosta tämä päivä oli kaikille Suuren Ruhtinaskunnan alamaisille, ja kehoitti kaikkia yhtä uskollisesti ja rauhallisesti, kuin tähänkin saakka, elämään ja olemaan Suomen maan armollisen Esivallan alla.

Oikeen liikuttavaista oli katsella sitä lukematointa kansaa avopäin hiljaisuudella ja tarkkaudella kuuntelevan Saarnajan sydämmellisiä sanoja. Koska Jumalanpalvelus oli päätetty, lauvaistiin Samppalinnan vuorelta 101 Kanoonan paukkausta, ja kaikki Sotaväki, kuin myös Linnan-, Vaivais-, Kehruu-, ja Parannus-Huoneen asukkaat juhlallisesti ravittiin.

Kello ½. 3 i.p. oli Maaherra, Kenraali Cronstedt kutsunut päivällisiksi suuremman osan täällä olevista Sotaherroista ja Virkamiehistä, ynnä osa maalaisia ja Porvaria; päivällisillä ollessa kohotti H:ra Kenraali alamaisuudessa H. H. M. M. maljan, joka tyhjennettiin mielisuosiolla.

Illalla oli suuri, loistava tanssijuhla kukilla, lehviköillä ja kynttilöillä juhlallisesti kaunistetussa Societeetissä eli Yhteys-huoneessa, johonka noin 6 à 700 henkeä oli kutsuttuna; tanssi kesti kello viiteen aamulla.

Kello 10 illalla juotiin Keisarin ja Keisarinnan malja sanomattomilla ilo- ja hurra-huudoilla ja lauvastessa 101 Kanoona, johonka ulkona tuhansittain kokoontunut ihmisjoukko yhdisti äänensä. Kohta sen jälkeen poltettiin kaunis Tuli-teos, kustannettu kaupungilta köyhemmän kansan huviksi, että sekin saisi iloilla näin juhlallisena päivänä.

Isot hurrahuudot ilmoittivat kansan mielisuosioa. Kaiken tämän aikaa ja vielä myöhään yötä soitteli Suomen Sotaväen Soittoseura Puistossa Tullihuoneen torilla.

Erittäin kauniisti oli kaupunki sinä iltana valaistettu ja ilotulilla kaunistettu; kivisilta oli kuitenkin kaikesta kaunein; värjätyt lyhdyt oli asetettu sen kaiteille.

Ehkä kansaa vahvasti oli kokoontunut, ei kuitenkaan mitään rauhattomuutta tapahtunut; ei edes vähiä riitojakaan kuulunut missään, vaan kaikki kävi rauhallisesti. — Iäti on muisto tästä päivästä pysyvä Suomen kansan, erittäinkin Turkulaisten rauhallisissa ja kiitollisissa sydämmissä.

Ja me sanomme samoin, kuin muuan sinä iltana mainitsi sohisevan kansan joukossa: ”Eläköön Suomi! Eläköön Suomen Suuri-Ruhtinas ja Suomen Hallitus!!!”

18 p. s. k. Se kaunis jälki-suvi, joka oli kauvan ennustettu, on uyt tullut; aina tämän kuuu alusta omat
ilmat olleet jotestaankin lämpimiä, ja päivät kirkkaita ja
kauniita. Täällä olemille Syysmarkkinoille, jotka eilen lovpuimat,
olisi luullut, kauniin ilman suhteen, enemmänkin kansaa kokountuvan,
kuin sitä oli; mutta näyttää kuin markkinat täällä muosi
muodelta huononisivat; erittäinkin tänä vuonna ovat kaikki markkinat
täällä olleet kehnommat tnin ennen. Maa-tamaroita ei pa

jo löytyuyt torilla myytämänä, jonka muoksi hintakin oli sanomattomasti; kohotettu esim. Tiistaina maksettiin Woista 3 (sanoo kolme)
rnplaa hoviata leimiskästä, jota juuri usein ei ole kuultu

Kanpnngissamme alkaa taas olla enemmän liikettä, sillä osa kaupunkilaisista on jo muuttanut takaisin kesä-asuuuoistaan Ruissalossa.

Me olemme ennen maininneet Walaskalapyytäjä-Laivasta
Suomi, ja tahdomme mielä mastakiupäin mainita sen matkoista
ja saaliista, toimoen tällä uutisella humittamamme lukioita. 26 p.
miime Elokuuta oliLaimaonnellisesti päässyt Bremen’in Haminaan,
jossa se tulee miipymään kaiken talmea. Matkalla Itämerellä olimat
tulleet yhdeu Haji-uimisen (?) 14 jalkaa pitkän kalau parille,
jonka pyytäissä tämä nnori ja mielä oppimatoin Laiva-mäki
näytti ensimäisen taitonsa. Kala saatiin pikaa Laiman snkke. loilla pyydyksillä; ja sekös masta ilahutti vuorta Laima-mäkeä,
tehdessäusä uiin ison saaliin jo matkansa alnssa. Bremenissä oli Laimalle tapahtnnnt se onnettomnns, että yksi sen miehistä,
Kreander nimeltänsä, pntosi järmeen, koska laima medettiin Ha- minaan, eikä taitn, lyhyen ajan ja koman mirran muoksi, pelastettaa,
maan jäi näkymättömäksi.
W — n — r.

Torihintoja Helsingissä, Syyskuussa v. 1851.

Perjantaina 26 p.
Hop. ö!p. kop
Nuis jauhot leim.; — 36
Woi naula — 15
Tuor.Naamaanliha leim.; — 50
„ Lampaanliha „ —90
Tuor.kalat: Ahmenetnaula— „ „ 5 Haumit „ — „ „ 5 Lahnat „ — „ „ 5 Säyneet „ — 4
Suol. kal„at: Lahnat leim.; 1 20 „ Siiat „ 120 Haumit „ — „ 80 Haalit (silak.) „ -40
Heiuät „ 13
Qtra-ryyuit kappa; — 22
Kaura-ryyuit — 25 j
Walkeat herneet „ —20
Potaatit „ ___ 6
Munatin — 18
Wiinakannu — 40
Koimn halot syli 330
Kunsiset halot „ 2—

Petäjä halot „ 225
Puolukka kappa — 10
Omenat „ —15

Tiistaina 30 väimä.
Hop. Ny. lop. Nuis jauhot leim.; — 35
Kanrat tynnyri 280
Woi naula — 15
Tuor.Naamaanliha leim.;— 55
„ Lampaanliha „ — 80
Tnor.kalat: Ahmenetnaula „ „ 5 Hanvit „ — „ „ 5 Lahnat „ — „ „ 5 Säyneet „ — 4
Suol. kalat: L^hnat leiv.; 1 —
„„ „ Siiat „ 120 „ H􀀀 aaliHt asusivlakit.) „„ ——8308
Heiuät „ — 12
Otnvryyuit kappa; 20
Kaura-ryynit „ —25
Walkeat lierneet „ —20
Harmaat „ „ —15
Potaatit __ 7
Mnnatin — 2,0
Wiinakannu — 40
Koivu halot suli 330
Kuusiset halot „ 2 —
Petäjä halot „ 2 20
Puolukka kappa —11
Omenat „ —15

Lihaa on täällä löytynyt oikein mahmasti, niin että sitä saahaankin aiman huokealla, (niinkuin se hinnasta näkyy). Nnkiita
on täällä Harmoin, paitsi ruis-jauhoja on ollut jotestaankin

Helsingissä, Suomat. Kirjallisuuden Seilran tirjavuinoösa.
Lupa painamiseen annetlu: <^.

C. A. Sanmark

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggaajaa tykkää tästä: