1858-08-27


Tässä numerossa löytyy:

  • Pääkirjoituksia:
  • Kirjallisuutta;
  • A. Ahlqvistin matkoilta;
  • Kaarlo Juhana Spoof’in tytär;
  • Valamosta;
  • Kaikenlaista.
  • Uutisia kotimaalta:
  • Hankasalmelta;
  • Impilahdelta.

N:o 34. Perjantaina 27 päivä Elokuussa. 12:stakymmenes Vuosikerta.

Kirjallisuutta. Suomi, tlönllrM i sostrslanäsli» immen, 1857, ar^n^on, p» I^itteraturwll »F, on sen kirjan nimi, jota nyt käymme silmäilemään. Uh! sanoo lukija, mikäs nyt on, kuin Suometar ryhtyy ruotsinkielisiin kirjoihin? ja eikös suomalaisille lukijoille enää olekaan suomenkielisiä kirjoja ilmestynyt puhelemisen armoista, koska täytyy turvautua tämmösiin ruotsinkielisiin?

Emme ollenkaan hämmästy, että lukijoitamme kummastuttaa nykynen aikeemme, vaan toimemme kuitenki teidän antaman anteeksi rohkeutemme maikka myös velkaamme yleensä oudostuttaman tätä vieraskielistä nimeä, kuin lukijat saamat kuulla, kuka tämän kirjan on toimittanut ja kustantanut, kuin myös mikä kirjan nimi suomeksi on, ja mitä aineita sekä millä kielellä mitä siinä puhellaan!

”Suomi, aikauskirja isänmaisissa aineissa vuodelle 1857, Seitsemäntoistas vuosikerta, painettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustannuksella, Helsingissä Suomal. kirjall. Seuran kirjapainossa,1858” on puhetavan kirjan nimi selvillä suomen sanoilla. Te on siis Suomalaisen kirjallisuuden Seuran toimittama ja kustantama kirja; kyllähän jokainen Suomalainen halulla tiedustelee, mitä se Seura toimittaa ja kustantaa! kuulen lukijaimme sanoman maan myös samalla huokaileman: vai toimittaa ja painattaa Suomalaisen kirjallisuuden Seura vieraskielisiäki kirjoja? ei sen nimestä tuomiten sitä odottasi!

Niin sen puusta katsoma luulisiki! Vaan ei kenenkään pidä tuomiossansa olla liian pikainen: pitäsi ensin myös kuulustella, jos aineetki tässä kirjassa omat Suomen kansalle vieraita, ja millä kielellä ne omat kirjotetut. Nykysessä aikauskirjan ”Suomen” »vuosikerrassa on mm. ainoastaan kaksi kirjoitusta ruotsinkielellä: Il6»!lril’ninss ölver 8’t !>1urten8 8nek«n al 8. 6. klm^ron (Marttilan pitäjän kertomus, jonka on tehnyt S. G. Elmgren) ja littoralul-siillsli»- p«t8 liisllilnlllin^ar 18^”57— 18^58 (Suomat, kirjall. Seuran vaikutuskertomus maaliskuun 16 p:stä 1857 kesäkuun 2 p:ään 1858).

Muut kirjoitukset omat kaikki suomenkielistä: ’A. Ahlqvistin kolmas ja neljäs matkakertomus Suomen yliopiston ylistettävälle konsistoriolle; Vähän Suomalaisista sukunimistä (kirjoittanut v. Kilpinen); Kauppakaari ja maakaari (uudesti suomennetut E. Lönnrotilta); Suomalaisia kielenoppi-sanoja (E. Lönnrotilta); Venäläisiä sanoja Suomen kielessä (kirjoitt. A. Ahlqvist); Todistus-kappaleita Nuija-sodan historiaan (toimittanut Yrjö Koskinen); Pohjanmaan asuttamisesta tutkimus (kirjoitt. Koskinen); ja Vältvääpeli Rothin urotyöt Ruovedellä (kertoellut Osk. Blomstedt). Lopuksi on liitetty Martin eli Marttilan pitäjän kartta myös suomeksi.

Lukija näkee, että ne kaksi ruotsinkielistä kirjoitustaki hyvin likite koskemat Suomea, koska Marttilan Pitäjä, josta ylsi kirjoituksista kertoo, on suomalainen seurakunta, ja koska toisessa ruotsinkielisessä kirjoituksessa annetaan kertomus itse Suomal. kirjallisuuden Seuran vaikutuksesta ja toimesta sekä tapauksista Seuran kokouksissa sen viime vaikutusvuodella.

Ne ansaitsemat siis aineensa vuoksi sijansa aikauskirjassa ”Suomessa”, erittäinki kuin Marttilan pitäjän kertomus on kaikelta puolen hyvästi ja taitavasti kirjoitettu niinkuin kaikki mitä Seuran sihtieri, hra Elmaren käsiinsä ottaa. Ett’ei tämä kiitettävä herra, joka on sekä Seuran sihtierinä että ruotsinkielisillä monilukuisilla kirjoituksillansa mahdottomasti edistänyt kirjallisuuttamme, taida suomeksi kirjoittaa, ei ole hänen tahtonsa maan sen loman onnen syy, että hän on syntynyt, kasvanut ja asunut ruotsalaisissa paikkakunnissa, ja mahdoton »vääryys ja vahinkoki Suomen kielelle ja kirjallisuudelle olisi, jos hänen ja monen muun, hänen tilassaan oleman maanmiehemme kirjoituksia hylittasiin, ainoastaan sen vuoksi että ovat vieraskielisessä luvussa.

Kaikissa näissä kirjoittelijoissa kytee yhtä elämä rakkaus armaaseen Suomen kansaan ja sen tieleen kuin koskaan niissä, jotka omat onnellisessa tilassa taitamaan kynäillä suomeksi. ”Yksi on henki, maikka lahjat omat moninaiset”.

Ei siis olekaan nurkumisen syytä, että mainittu outokielinen kirjoitus löytyy tässä kirjassa; sillä iloksensa ja hyödyksensä tätä kirjoitusta lukee jokainen, joka sitä maan vieraan kielen vuoksi taitaa. Mutta sepä se juuri on! Vaan minkä kuitenki suomalainen yleisö täydellä syyllä voipi maalia, on se että Suomal. kirjallisuuden Seura tekisi Suomen kansalle sen kunnian ja oikeuden, että Suomen kielellä antaa saman kertomuksen, jonka se julistaa Suomi aikauskirjansa mnostlerroissa mnostlerroissaamaikutuksestansa ja tapauksista kokouksissansa..

Olispa jo myös aika, että saman aikauskirjan ”Suomen” nimilehtiki muutettasiin kokonaan suomalaiseksi olemasta enää turhana ja erhehdyttävänä merkkitauluna, jona se nyt on ruotsinkielisessä purrussansa. Ett’ei nämä vaatimuksemme ole jonnin-joutavia eimätkä vaaditut muutokset ole wabina. olli.sia maan hyödyllistä, pyydämme saada lyhyimmittäin selittää.elittää.

Suomalaisen kirjallisuuden Seura on saanut siitä nimensä, samote kuin sen alkusäännöissäki selvillä sanoilla sen tarkoitukseksi julistetaan, että sen tulee vaikuttaa suomenkielisen kirjallisuuden edistymistä ja Suomen kansan muinois-ajan ja elon selittämistä. Kaikkea tätä on Seura koko aikansa vaikuttanutki yli meidän ! kiitoksemme, niin ett’ei se ole pettänyt perustajainsa sääntöjä eikä niiden toimoa ja luottamusta, jotka sille omat tehueet jäsenmaksujansa ja lahjoituksiansa. Mutta Tuomen kansa, sen kieli, kirjallisuus ja muinois-aikahan se on, joka on Seuran vaikutuksen esineenä ja tarkoituksena? ja eihän se siis olekaan Ruotsin eikä > jollekulle muulle vieraalle kansalle kuin Suomal. tir- ! jallisuuden Seuran tulee tehdä tiliä vaikutuksestansa, mutta ainoastaan tälle samalle Suomen kansalle?

Miksi siis tili ja kertomus Seuran vaikutuksesta ja tapauksista sen kokouksissa julistetaan kuitenki ruotsinkielellä! Ei kuitenkaan moi aavistaa eikä maaliakaan,että vieraat kansat, niinkuin Ruotsalaiset omat, enemmän tuin itse Suomalaiset pitäsnvät vaariamaaria Seuran vaikutuksesta, ja ainoastaan niiden Ruotsalaisten tähden, jotka omat oman Suomemme lapsia ja mettämme maikka eivät vastahakoisista syistä taida kieltämme, ei tarmitse Suomen kansalta kieltää selitystä ja tietoa sen Seuran toimesta ja tuumista, joka on pantu malmomaan kansamme kalliimpia etuja, ja jota sen siis enin pitäsi suosia ja rakastaa.astaa.taa.

”Puhu, että tuntisin sinun!” on vanha sananparsi; maan kuin Seura ei puhu Suomen kansalle suomeksi mutta vieraalla kielellä muukalaisille, ei Suomen kansa moi täydesti tuta Seuraa eikä sen» tähden rakastaakaan sitä niin kuin se todella ansaitsee.

Ne Ruotsalaiset maassamme, jotka taas todella rakastavat kansaamme ja kieltämme sekä sentähden harrastamat Seuramme maikutusta, ymmärtämät myös kiel» tämme ainaki lukea josko ei puhua ja kirjoittaa, niiu ett’ei Seuran tarmitse heidän tähden laiminlyödä mel- »vollisuuttansa omalle kansallensa, ei osoittaa ikäänkuin ylenkatsetta kansansa kielelle eikä hylkiä koko kansansa täyttä rakkautta*).

*) Kuin j» kaikki oli »valmiina, havaitsimme Seuran uusissa Asetuksissa ja niiden Mnnessä F:ssä seuraaman säännön: ,.Sibhtierin huolen lautta toimitettakoon myöskin lyhentämällä tehty suomenkielinen kertomus pöytäkirjoistaSeuran aikaustirjaan”.— Siis omat edelliset muistutuksemme mitättömiä Seuraa suhteen.

Ia löytyyhän maassamme ruotsinkielisiä sanomalehtiä, joilta, paremmalla syyllä kuin suomenkielisiltä mähäisiltä roiikkolehdiltä,moipi odottaa, että he ruotsalaiselle yleisölle ottamat tietoja Seuran roaikutuskertomuksista, josne suomeksi julistetaan,enemmän kuin mitä suomalaiselle yleisölle, jota kuitenki kertomukset likin koskemat, suomenkieliset lehdet nyt woimat antaa!

Se on samoista hellistä syistä kuin me, niinkuin usea meitä ennen ja meidän kanssa, myös maadimme että aikauskirja ”Suomi” saisi nimilehtensä kokonaan suomenkieliseksi. Ei tämä yhtä mähä kuin edellinenkaän muutoksen maatimus kuitenkaan ole maan kansallisen itserakkauden sikiö, mutta tarkoittaa Seuralle asiallista etua. Niinkuin tässä »vuosikerrassa löytymistä kirjoituksista annettumme luettelo osoittaa, on nim. siinä useammat josko ei pisimmät kirjoitukset suomenkielisiä. ja edellistssäki »vuosikerroissa omat jo tämankieliset kirjoitukset »vuodesta muoteen olleet yhä enenemässä, niin ett’ei niiden paljous nykyisessä »vuosikerrassa ole mitään satunnaista, maan se todistaa, että kirjan täytyy asiain pakosta miimein mnuttua kokonaan suomenkieliseksi.

Mitäs se ruotsinkielinen nimilehti sitte roaikuttaa kuin jo heti toisella simulla luitenki pistää lukijan silmään luettelo kirjassa löytymistä kirjoituksista, jotka melkein kaikki omat suomenkielisiä? Ei suinkaan kukaan osta kirjaa ruotsinkielisen nimilehden tahi yhden ja lahden samankielisen kirjoituksen tähden, mutta moipi kyllä tapahtua, niinkuin tupahtuuki, että moui ei sitä »vastaan osta samaa ansiollista kirjaa juuri tämän ! oudon nimilehden tähden!Elkö sanottako,että ruotsinkielinen nimilehti on pysytettämä sentähden että, kuin edellisissä »vuosikerroissa se on ollut semmonen, entiset ! ostajat mahdollisesti jättäsimät lunastamatta myöhemmät muostkerrat, kielensä »vuoksi muutetun nimilehden tähden!

Sillä kirjan päänimeä: Suomi ei kukaan ! tahtone muuttaa ja jälemmäisten nimilehden sanaill. muutos ei eksytä ketään halullista ostajaa. Ia kuin nimilehdessä kielen muutosta Seura kuitenkaan ei moi ! kauman »vastustaa eikä malttaäkaän, niin on parempi että se tapahtuu aikanaan, kuin siitä kuitenki on maau ’.voittoa. – (Jatketaan.)

A. Ahlqwist’in matkoilta”). Pelym’in kirkolla, Pietarin päiivänä 29:nä p. kesät, (ll.nä heinäl.) 1858.

’) Iatloa mroihin 32 ja 33.

Mntta paitse tätä luonnon satunnaista muistutusta ! nyt oltaman stina maassa, , johon kokonainen suuri »valtakunta lykkää rikoksensa ja pahatekonsa, ei mat- > kustajan tarmitse olla loman tarkka-silmäisen sen muustakin hamaitaksensa. Se orjallinen nöyristeleminen, jolla täkäläiset asujat kohtelemat kaikkia herrasmiehiä ja joka loukkaa ja inhoittaa outoa, todistaa heillä oleman tuoreessa muistissa, että herroilla on Voimallinen liittolainen ja tomeri, nim. keppi. Se alakuloisuus, joka näytaiksen useamman katsauneissa, osoittaa että mieli on raskas joko itämästä eli häpeästä eli oman» tunnon maimoista eli kaikesta yhteensä. Se hiljaisuus kylissä ja laulamattomuus, jonka Venäjältä tulema matkalainen pian harvaitsee, ilmoittaa, että laulu ei woi keiventää tämänlaatuista mielen raskautta, ja että Venäläinen täällä ei ole se seurallinen eläin kuin oikeassa kotomaassansa. Että nämä lauseet eimät koske kaikkia paikkoja Siperiaa ja sen kaikkia asujia, on helposti ymmärrettäroä, sillä jälkimäisistä on mähin osa ” niinkntsuttuja ”lähetettyjä” ja suurin osa suntvjänsä Siperialaisia.

Waan useammassa tapauksessa oroat nämäkiu lähetettujen jälkeisiä, ja minun luuloni on se.! että rikoksen muisto jamieleu kariraus pillvestää useam- , man polwen elämää rikoksen-tehneen jälkeisissakin. Ia sen ohessa lisäytyy mereksienkin lähetettyjen luku rruosi muodelta. Tawallineu lähetettyjen määrä tekee rruo» sittaiu noin 12 tnh. henkeä; maan ”hywinä” mnosina nousee se noin 15 tuhanteen asti. Kasanin kanpunli on se paikka, johon Siperiaan mietämät yhtyivät kai- ! kista roaltakunnan osista, ja ken haluaa woi siellä . joka maanantai- ja torstai-aamuna kaupungin suurim- ! malla kadulla nähdä parmen näitä onnettomia, noin sata ja toisinaan kaksikin sataa henkeä, lähtemän matkalle.

Etu-nenässä astuu rumpali ankarasti täryyttäen rumpuansa ja ikäskuin huutaeu kaupuukilaisille: tulkaa meitä katsomaau! Hänen jälestansä seuraamat mangit, miehet ja maimot sekaisin, edelliset nelittäin stdotnt toisesta kädestänsä lemyeen rauta-mitjaan; näitä seuraa puolikymmentä kuorma-hewoisla,jotka rvetämät sairaita, veikkoja maimoja ja lapsia, ja koko parmen ympärillä ratsastaa noin kymmenkunta kasakkia eli mnita sotamiehiä, joita myös aina senraa upsieri.

Tiellä nähdään joka postipaikan kohdassa pitkänlainen puu-rakennus pienillä ikkunoilla ja korkealla pysty-paalutuksella »varustettu. Nämä rakennukset, joissa jokaisessalöytyy upsieri pienen sotamies-lomannon kanssa, omat roankien vö-paikat, ja näin kulkemat he päuvässä yhdeu postimälin, oli se pitempi eli lyhempi. Pitempi ei se kuitenkaan koslaan ole, ett’ei terme ihminen helposti rvosi sitä mainitussa ajassa matkata; Marsinkin kuin roankia useasti lemähdytetään eikä näytä koman ankarasti lohdeltaman.

Tobolsl’in kanpnnki on heidän yhteisen matkansa pää-maali. Täällä löytvymirkalunta, joka rikosta myöten ja katsoen paikkaknntien tarpeesen, määrää mikä mihinkin on lähetettämä. Ainoastaan suurimmat pahautelijät tulemat Njertsehinsk’iu muorilaimantoihin; enin osa lähetettyjä joutuu niiukutsuttujen uudistalolaisteu luokkaan, s. o. heitä jaetaau ympäri maakuntaa kylihin, joissa saamat, määrätyssä piirissä, elää ja liikkua kuin tahtomat. Täällä sanotaan monesta miela tuleman ihminen, niin että mähitellen rakentamat itsellensä mökin, murtamat peltoa, uaimat ja muuttumat kiinteiksi talonpojiksi. Waan moni heitäksen mvös kerjuuden ja kuleksimisen päälle, tekemät pahojansa maan asujille ja päättämät päivänsä joko kailvannoissa eli manki-huoneissa eli — ruoskankin alla.

Toholsk’in kaupunki, jota muutamassa katsannossa moipi sanoa kaiken tämän onnettomuuden päa-paikaksi. ei ulkonäössänsäkaän epää tätä omaisuuttansa, sillä harmaampaa, maremvää ja miluisempaa asninsiaa lienewät ihmiset harmoiu malinneet, kuin tämä paikka on. Näistä haitoistako mai mistä muusta se myös tullee, että Harmoin nähdään niin löyhää, niin simistymätöiutä ja uiin uneljasta lääninekaupunkia kuin se on

Niin ei siinä esm. löydy vhtääu ainoata ramiuto-taloa, ja minä tultuani tmvaan paikkaan völla smasten 10 p. kesäl.j en ollut saada missään korttieria ja aloin jo armella lähteä poliisiin yöksi, knin miimeinkin eräs pormari, — tarkoin tutkittuansa kuka ja mistä minä olin, ja tarkoin määrättyänsä kninka kauan moisin asua däuen tykönänsä ja kuinka paljon siitä tuli maksaani j—a minkälainen ylöspito maksustani tulisi seuraamaan, armaitst minna, amast porttinsa ja antoi siistinlai- sen kamarin asuani.

(5ikä tehnytkään mieleni kanan miipymään tässäIerninlin pesässä, maan toimitettuani toimitettamani lumeruöörin kansselissa läksin, wailka mettä satoi knin formosta kaatamalla, jo 12 v:uäkesäk. taas matkalle — Turinsk’iin, joka on tämän läänin lanteisimmän piiritunnnn kaupunki, sen. jossa Voguulia enimmältä lövtyy. Turiusk’iin loppui minulta postitie. Tästä tullee huono kyläntie yhdeksänkymmenen wirstan lemeyisen salon poitki Tabaryn kylään Tavda-joen rannalle. Tällä mälillä ei ole yhtään taloa ja se tävtuv matkustaa yksillä hemosilla. Kahteen lohtaan on sille kuitenkin ralettu saunat, joissa kummassakin elää nlsinäinen mies. Hän pitää saunan moimassa, josta matkalaiset taimella maksamat hänelle määrätyn maksnn, nim. 1^/2 kop. hop. se, joka saunalla herroistansa suot- ’ tää ja kopeikan samaa rahaa se, joka maan kaypi siinä ! lämmittelemässänsä. Tämä on raa’in,alkuperäisin mnoto raminto» eli maja-taloja; sen ja Helsingin seura-huoneen mäli ei »armaan ole pienempi kuin tässä mat- ! käämien Voguulien ja esm. yliopiston rohmessorien mäli. (Jatketaan.)

Kaarlo Juhana Spoof’in tytär.

Johanna Margareta Spoof, 52 »vuotinen, naimaton, on ainoa eleillä olema tytär silta Spoof’ilta, joka Rothin tomerina hätyytti Venäläisiä Ruomeden paikoilla. Elää nykyansä köyhänä ja kimuloisena yk« ssnänsä omissa huoneissaan lähellä Orihmeden pappi» laa. Hänen suku-peränsa ou seuraama:

Isän-isän isä oli Jonas Spoof, svntvnyt 1697, eli Kukkolan rusthollissa Lempäälässä.

Isän-isä oli Matti Spoof, syntynvt 1737 Lempäälässä Kukkola» rusthollissa, ensinnä maamittari, sitten nimismies Paltamossa appinsa jälkeen. Mnutti sitten takasin Lempäälän Kukkolaan, jossa kuoli 1818. Nainut MargaretaKostianderin lsynt. 1744Pälkäneellä), jonka suku oli kotosiu Pälkäneeltä sKostiasta). mutta Ison-mihan aikana oli paennut Kajaanin paikkeille.

Heidän lapsensa olimat spaitsi nuoruudessa kuolleita):

Jonas Kustaa, svnt. 1766 Paltamossa, kuoli kappalaisena Lapuallam. 1811

Mattu, synt. Paltamossa, oli kolmemuotisessa sodassa, palmeli määpeliuä 1808 muodeu sodassa, sitten pitäjänkirjoittajana Hyrynsalmella Nistijärmen kappelissa.

Maija Leeua,synt.1768Paltamoösa,kahdesti naitu:

1) kappalaiselle Raddeniolle, 2) nimismiehelle Orönlundille. Kaksi tytärtä ensimäisestä naimisesta olimat naituna’promasti Boijerille Mouhijärmellä.

Kaarlo Juhana, syntynyt 1773 Paltamossa, oli kolmevuotisessa sodassa, kämi Pommerissa. oli lipuukantaja sodassa ja kuoli Toruiossa. Oli nainut Iohauna Margareta Källros’in (svnt.1771), jonkakanssa hänellä oli kolme lasta, nimittäin Lomisa Karoliina (synt. 1797, kuoli m. 1825 paikoilla); KaarloKnstaa (palmeli Vaasan homioikeudessa ja kuoli m. 1828) ja Johanna Margareta sjoka nyt miela elää Orih» medellä).

Erkki Ul rikki, sunt. 1775 Paltamossa,mänrikki <?) sodassa, eli sitten Vesilahden Aniassa.

Aksel Fredrikki, snnt. 1777 Lempäälässä, kauppamies Tnrussa.

Anttu Vilhelmi. synt. Lempäälässä,mänrikki (?) sodassa, eli sitten Marttilassa Mäentakaua.

Sophia Margareta, svnt. Lemväälässä,Helmik. 11 p. 1786, naitu promastille Eerikki Iuh^.ua Friber gille Hämeenkvrössä, uyt leskenä. On koko sarjasta ainoa, joka miela elää. Hänen suustausa omat nämä tiedot kerätyt, ja Lempäälän kirkonkirjojen mukaan lisätut. E. K.

Toimit, muistutus. — Mistähän sumusta oli se Otto ReinHolt Sroo f, jola peränvitäjäoä ltonrmannina) Porilai» sella laovalla Nvu«l<’.i> 9 v< marrask. 1837 velasti,henkensä ehdolla, li nälkään nääntmvää merimiestä (fn^lantilaiseeta laiwasta<.’«I«- elani^n. joka olt joutunut haaksirikkoon ja tamatliin Atlantin waltaun’vellä Irlannin luveella umpilvedessäi’ Tämän Spoofin urhoollisuutta viistettiin paljo ja hänelle osoitettiin (fngl,nmissa jullista kunnioitusta sekä koottiin loko sumina rakaa.

Valamosta. (Ote kirjeestä.)

”Sortamalassa alkupuolella Elokuuta käydessämme, astuimme höyrv-laimalle lion8t»n<i», joka tosiu ei suurella mauhdilla kulkenut, koska tällä tuskin 4 peninkulman matkalla 3 tuntia. Se oli iltapäimä kuiu tulimma Valamoou. Täältä jo kaukaa loisti sen luostarin monissa tornissa kullatut pallukat. Rannalle päästyä oli siellä jo munkkia mastassa, jotka johdattimat meitä suureen, roiimemuosina rakennettuun mierasten kartanoon, jossa on sopimia huoneita matlustamaisille likemmä sataan asti, kaikki marustetut huonekaluilla ja muoteilla.

Niinkuin tiedät, annetaan täällä kaikki ylläpito maksutta, maikka sitte matlustamaisten pois lihdön edellä nävttelee eräs muutti lukittua säättö-laatikkoa, jonka reijistä saapi pistää, ken haluaa, kolikoita menemään.

”Tsaiju” oli eusimäinen —jota tarjottiin ja sen perästä hyvin la.dittu iltanen, nimittäin seu mukaan hvmin, kuin silloin moi toimoa, kuu ei lihaa, maitoa eikä moita saa ruoka-aineissa löytua, maan jouka pnutolsen moniaat matkakumppaneistamme poistimat, pöytään nostamalla mu» kanansa tuotua mo!ta, lihaa ja maitoa.

Z)ön lemättvämme, tarkastelimme luostaria ja sen ympäristöä. En tarmitse mainita sen kirkkojen loistamista rakennuksista ja rikkauksista sekä uiideu tuhansista kuolleiden kumista; ue omat maau tumallista menäläisten kirkoissa. Minkä päälle snomalaineu, joka ei lnule siellä paremmin kuin missään muussa paikassa tabausa olemau tehollisemmau rukoilla,moipi antaa suuremman armon,niin se on seu luonnon lanueudelle.joka ou eriuomaista Valamossa ja sen saaristossa.

Seu metsät omat säästetyt ja hyvin hoidetnt. Sen pnntarhoiösakasmaa monen lämpimäin maiden pnita ja hedelmiä. Puutarhan hedelmät omatkin täällä erinomaisemmasta armosta ja tarpeesta kuin jossaan mnualla; sillä muita herkkuja ja juomia,millä muualla mieraita mastaan otetaan, ei saa luostarissa näkvä. Päämiestäkin puhuttelemassa käytyämme, oli tsaijn stlrouin kanssa sekä erinomaisen suuret meloonimiipaleet, lirsi»marjat ja maapulat kohteliaisuuden osotuksetsi. Erinomaisen suuria ja loistamia olikin kaikki heidän marjansa ja hedelmänsä.

Munkit täällä omat kaikki hvmin kohteliaita matknstamaisille. He lävttelewät ja soittelemat kaikkia paikkoja ja niiden merkillisyyksiä, ehkä niistä monet omat sadun tapaisia. Niin esim. että ensimaiueu erälas, ”erinomainen Adrahami” tuli — kimellä s!) soutaen m. 960 jälleenKrist. Valamoon. Eräässä Venäläisessä lertomuslirjassa Valamosta seisoo, että l^rxel ja ll«’lm»u m. 1163 perustuvat luostarin ja luostariu päällikkö Hl.-ll-llil-i»» teki limikirkon m. 1l92.

Nykvjään on siinä päällikkönä munkki l1ama»lil». — Pari mirstaa itse Valamosta on jylhään metsikköön tehty toinen luostari S kita nimeltä.

Se ou perustettu masta 70 rruotta sitte jam. 1850 rakennettiin se uudestaan. Pienosia, lumilla tävtettyjä rukoushuoneita ou siellä joka kulmalla. S.iuottiiu siellä oleman joku eräläskin. — Täällä kerrottiin oleman nykyjään 150 munkkia, 30 koetus-muuttia. joi» den pitää palmella 8 eli 10 nuotta enneukuin pääsemät oikeiksi muuliksi, 15 pappia ja 6 apu-pappia eli ”diakkaa”. Luostarin työmoimaa on paitsi muuta 50 reukiä, 35 kalastajaa, eli yhteensä noin200 tuömiestä, sekä 60 hemoista; mutta muuta karjaa ei mitään. Maata täällä ei miljellä. Muu taloudeu hoito jaka lastus antaa heille kaiken työn. Kaloja täällä paljo tarmitaankin: silla kala ou ruoka-aineeua kaikki kaikissa.” A. M-u.

Kaikenlaista.

Sähköleiinätiii Atlnntiii-meren poikki.

Tässä köydessä, joka nyt elokuun alkupäivinä viimeinki saatiin eheänä Atlantin valtameren pohjaan, on 4 lennätinlankaa, joita pitkin sana 2,022 englannin peninkulman matkalla lentää vähä vli puolessa minuutissa (403/5 sekunnissa), eli niin että 99 sanaa ennättää G7 minuutissa tämän pitkänmaikan päähän. Köysi alkaa Europan-puoleiselta rannalta Valenlia-saaresta Irlannin länsirannalla ja kulkee meren pohjaa Neyy-foundlandin saareen Pohjois- amerikan itä-rannalla. — Yhtenä päivänä sanalennätettiin seuraava kysymys Irlannista Pohjoisamerikaan: »nyt on täällä kello 12 päivällä; mikä aika päivästä teillä on?a — ja puolessatoista tiimassa oli Pohjois-amerikan rannalta vastaus Irlannissa . meillä on kello 8 illalla!

Leikki-Heikin juttuja Loimaalta.

V. »Auttakaa minua kaikella muotoa, hyvä tohtori! » sanoi kerran sairas neiti lääkärillensä,»minä olen niellyt alas hiiren. Oi-oi-oi!« — Epäillen jos se olisi totta taikka ei, katseli lääkäri hänen päällensä. — »Se on niinkuin minä sanoin,« sanoi sai- ! ras valittaen, »minä makasin suu auki, ja siinä juoksi hiiri sisälleni: voi,kuinka se tunkee alas.« — »Koska se on sillä lailla«, sanoi lääkäri, »niin on paras,että. mamselli nyt kohta nielee alas kissan, joka syöpi hiiren!«

— Kotimaalta.

Konsistoriumit eli Tuomiokapitulit. — HipDaknntaimme likin hoito ja vallitus on nykyjään tämän» nimisillä roirkakunnilla, joissa asianomaiset pispat eli ! arkipispa omat estmiehinä,tuomioromastit mara-esimiebinä ja hippakuntain kaupungeissa olemain lukioiden lehtorit jäseninä. Jo ensi silmäyksessä näkyy luonnottomuus siinä, että lukioiden lehtorit, jotka vannaan Mirkoihinsa ei papillisten, kirkollisten ja seurakunnallisten asiain taidon suhteen mutta sen mukaan miten oivatkunnolliset luiion-opettaja-wirkoiy’nsa, saamat olla tuomarina ja päättäjinä hippakuntain ylihallituksessa.

On malitettuli, että lonsistoriumit omat huonoimvia roirkakuntia maassamme, ja jos niin todella on, ymmärtää jokainen syyn siihen oleman mainitussa luonnottomassa kohdassa. — Parannuksen saamiseksi tahtostmme nöyrimmästipyytää maamme kunnioitettua vavistoa keskustelemaan asiaa ja teemme puolestamme seuraaman ehdotuksen.

Tuomiokapitulilta eroitetaan vois hippakuntain kouluin johto ja hallitus, joka jä» tetään eri »virkakunnalle, jossa pispat eli arkipispa omat estmiehinä, tnomioromastit s?j ivara-esimiebinä ja lukioiden lehtorit jäseninä. Hippakuntain papillisten, kirkollisten ja seurakunnallisten asiain johto ja ballitns jääpi sitä mastaan tnomiokapitulille, jotka järestetään ja asetetaan melkein samalle pohjalle kuiu läänihallitukset nykyjään owat, nim. että vispat eli arkipispa jäämät olemaan niissä esimiehinä,tnomioromastitmaraesimiehinä, roaan ett’ei niissä löydy kuin kaksi mäki» naista jäsentä, joilla tumpasellaki on eri osastonsa bippakuntausa hallituksessa, ja joiksi hippakuntaiu pavisto walitsee kolme miestä, joista hallitsija sitte nimittää mirkaan yhden, eli aiman niinkuin pispan maalissa tapahtuu.

Kuin tuomiokapituleihin myös asetetaan tarpeellinen paljous sihtiereitä ja muita palwelnsmiehiä, uiin toimostmme hippakuntain anam menetyksen saawa>i paremman ja makalsemman lvauhdin. Myös ehdotamme, että papeiksi aikomat tutkitaan ainoastaan yliopiston jumaluusopintiedekunnassa maan lvihitään hippakuntainsa ylihallituksilta, ja että kirkkoherroilla ja kappalaisilla saapi olla apulaisina papeiksi aikomia ylioppilaita, jotka woiwat heitä auttaa kaikissa wirk—atoimitukstssa, joihin ei tarmita mihittvjä pappeja.

Wuodentulo mahtaa jymamiljoista jo olla jokaisen läsisjä. Kolo maahan näkyy, yleensä ottaen, tulleen rukiista kohtalainen mnost ja paikoin uliki > sen sekä hymää eloa, ohrista ja muista sumi«viljoista sitä ivastaan alle-kohtalainen ja paikoin katownosiki, Harmoissa paikoin tarpeeksi ylettymään asti; sama jnttu on heinistä; maan potaatin tnloa ei miela täysin tiedetä, josko ei se, että Helsingin torilla rnvödään uusia potaattia 8:aan ja !0:een kpkaan kavpa, tod stane että tätä miljaa tulee hvivästi ainaki Helsingin seuduilla.

Näin ollen ei tarminne pelätäru> kiista bätaä, mutta ohrista ja kauroista marmaanli tulee yleeniä tinka. Tämän suhteen pvudämme asianomaisia merkitsemään, miten ohrat ja kaurat Ruotsissa (Tukholmissa) omat huokeita meidän omia hintojamme suhteen, niinkuin ”Maatamarain hinnoista” vubelles- samme uäkuv. Eiköhän siis edullista olisi, jos, kuka waan taitaa, hankkii Ruotsista omat ja likiseutuima ohra- ja tauratarpeet. kuin näitä rviljalajia myös on nyt lupa tullitta tuoda! ?

Uusi rahmaankoulu. — Jokainen tämmöinen! uusi simistys-laitos on iloisimmia sanomia, kuin moitaneen milloinkaan julistaa, ja ylimmällä kiitoksella ja kunnioituksella omat ne seurakunnat mainittumat, jotka oman totistmmau etunsa vmmärrvlsessä toimittamat lap, sillensa naita opetuslaitoksia; sillä niistä on keboi- ’ tusta, yllytvstä ja esimerkkiä muilleki seurakunnille

Nykyisin on Wähänkyrön pitäjä perustanutitsellensä »vakinaisen rahmaaukoulun. ja siitä olkoon kiitos ja kunnia sekä pitäjän jalolle kirkkoherralle että pitäjän jaloille miehille! — Esimerkiksi ja liitoksen ansioksiInv pilahden pitäjän kirkkoherralle on mvös merkittamä, mitä myöhemmiteolemassa kertomuksessa laulu- jaluwet— us-opetuksesta mainitussa pitäjässä ilmoitetaan.

Tulipaloista ja metsätuloista tulee maan vbä kauhistuttamia kuulumisia, jotka tahtoivat pakahduttaa ajatteleman sydäutä. Emme tiedä enää,missä maamme paikassa tuli ei olisi raimommt metsissä ja niiden muassa voittanut miljoja ja viljamaita jopa asunnoitaki! Nyt alkaa kuulu >, että täällä Uusmaalla ja Hä- rneeösäki, missä tamallisesti kyläkuntain talot oroat yhdessä ryhmässä, on palanut koko knläkuntiaki.

on lupa pitää niin likellä kartanoita kuin roaan kuki tahtoo, ja ioiden nunia ei käydä tutkimassa ja katsastamassa ennenknin aletaan lämmittää ja puida! Kuin ei tilanhaltijoilla ole ymmärrystä näkemään omaa turmiotansa, eikä kyläkunnilla ole älvä eikä mallaa estämään riihien likeisyyttä kartanoihin ja uunien maarallisuutta yleensä, uiin emme tiedä, ketä on sääliminen näistä hirmuisista palovahingoista, joita erittäinki tänä nuonna on tavabtnnut.

„Sattuu se mahinko miisaallenki”, ajattele» roalle ja warowalle ihmiselle, on kvllä totta; mutta silloin se todella onki mapinko ja Jumalan sallima, waan sitä eiwät nämä huoli- ja Varomattomuuden tulipalot ja metsätulot ole: ne omat ennemmin murhapolttoja!

Svdamen ahdistuksessa olemme anvelleet ! keinoja kaikkea tätä onnettomuutta mastaan, ajatelleet sinne ja tänne, r.’aan emme ole löytäneet parempaa keinoa kuin että kaikki ymmärtämäiset miehet itsekussaki paikkakunnassaan rupeisiroat toimittamaan pitäjihin ! niinkutsutuita khlä-oikeuksia, joihin seurakunnille on, kuninkaall.

Säännössä 20 p:ltä helmik. 1742 annettu läust lupa ja malta vhdistymään, ja joita jo Suo- ! messa löytvyki joissakuissa seurakunnissa, esm. Ilma» ! joen ja Laihialan pitäjissä Pohjanmaalla. Mteisetsi herätykseksi ja estkumakst eli johteeksi pitäsi näiden pitäjän ”tulä-oikeuksten” sääntöjä painatelkaa ja lemitettää ympäri koko maan, että yleensä rumettasiin älyämään asiM luontoa ja tarpeellisuutta. Jos nykynen ! huolimattomuus ja mallattomuus saapi mallita, menee koko maamme »viimein lopullisesti turmiolle!

Ukon ilma sunnuntaina 15 p. t. k. oli Kyrks- l letin pitäjässä lamannut kotiinsa palaantumaa kirkkomäkeä, josta 5:hewosinen seurue oli alkanut autaa hemoistensa mennä täuttä laukkaa, päästäksensä kiireemmiu sateesta kotiinsa. Waan heidän kiireensä sai sen , onnettoman lopun, että ukonnuoli eli salama löineljä herooisista kuoliaksi, maan ei mahinqoittanut ihmistä > eikä miidettä hemoista, maikka se laukkasi kahden satute— tun hemoisen mälissä.

Sotilas-wanhuksia 18ft8 muoden sodasta

Erinäisellä kiitollisuudella täytyy mainitaksemme hra tohtori O. Naneken’in tointa, saadaksensa Turussa koo- l tuksi avurahoja manhoille sankareillemme. Hänen toi» mestansa emme tässä kerro, koska siitä on edellisessä n:rossa selitetty kertomuksessa Turusta, mutta tahto» simme muitaki seuraamaan hra tohtorin kaunista esi» ! merkkiä, luki lamallansa edistämään ja toimeen panemaan rahain kokoomista 1808 muoden sotilaille, joille ! maamme on ijäisessä melassa, maan joiden olemme kiittämättömästi antaneet puutteissa kitua ja kuolla, niin ett’ei heitä olekaan monta enää jälellä meille omantunnon maireana.

Näistä moniaista elää pari Nähänlnrönpitäjässä ja heistä julistamme seuraaman meille tulleen kertomuksen: ”1808 muoden sotaurobista elää täällä Wähänkyröu pitäjässä mielä kaksi. Mikki Inn ja Juha Ring, kumpikin vli 70 muoden ukkoina. Edellinen eli Inn on syntynyt m. 1783, ru» mennut sotamiehelsi m. 1807,palmellutIsonkyrönkomppaniassa n.ro 42, käynyt pohjan-puoleisia sotaretkiä m. 1808. ja tapellutmihollista wastaan kolmessa paikassa, kunne mihollinen Iisalmessa ampui toisen jalkansa mikaan.

Maikka aina sittemmin ontumana, on Inn ollut mahma työmies, jotta on raimannut itsellensä torpan, jossa maimonensa omat. Mutta 75 muoden ikäisenä! kah, silloin alkaapi jo hymällenki sankarille mäsymvs tnlla ja entiset sodan »vaimatkin mielehen muistua. Tällaiset manhukset ne syystä sanomatkin sananlaskun: ”Maa loma. kärsä kipia”. — Juha Ring on syntynyt Vehmaan pitäjän Vinkkelän kylässä m. 1786. Isänsä on mvös ollut sotamies nimeltä Pant. Ensin on Nina. ’ ollut merimiehenä, mutta sitten m. 1807 rumennut sotamiehelsi japalmellut Pietarsaaren komppaniassan:ro 144, koetellut hänkin sodan temppuja »viidessä erityisessä tappelussa, sekä kaupanpäälle kamelöitettu Tornion kautta Uumoohin ja samoja jälkiä takasin. Elatuksensa on ukko mielä näihin asti ansainnut, jotta — , roasta nnkv- aikoina on seurakunta mähän autellut.

Wielä on hänellä sekin perheellinen risti, jotta on tytär/ boidtttamana joka on heikkopäinen ja sokia. Ei siis kumma, että ukko käypi manhuuden kvymärässä ja kummarruksissa, juuri kuin balajaisi lähestnä maata, tiedustamaan muka tältä, eikö 50 muotta ole moimistanehet maata siksi että taitaisi wanhaa sotiatansa mädänkään tueta, koska sen moimat ainakin omat mittömäk— st kutistuneet?!!” T. T.

Lehmän-lypsäjille! — Pää-asia on, että maito joka kerran lypsetään nisistä niin tarkkaan kuin mahdollista, muutoin jäävi roäkemin maito hukkaan utareihin. Koetuksista on muka hamaittu, että miimeksi lypsetyssä maidossa on enin päällis-ainetta skermaa, taaletta, retaa), jota taas on tuskin ollenkaan siinä maidossa, joka lvpsukerroilla ensiksi nisistä lähtee ja joka on sinisen harmaata näöltäki. Että niin on, rvoipi jokainen itse kolea: panee nim. 7:ään eli 8:aan yhtä isoon astiaan maidon Aä myöten mitä myöhemmin se utareesta lypsetään, niin nähdään että miimekst tullut maito on keltaisinta.

Myös on hamaittu, että tarkkaan i lypsämällä lehmiä maito utareissa ei ainoastaan parane mutta myös lisääntyy eli enenee. — Eiköhän näin ollen kämisi kaikkea lypsyä niin asettaa, että jokaisella lvpsykerralla lehmäin eusimäinen maito pannaan eri astiaansa ruokamaidoksi, keski-lypsyssä tullut maito taas eri astiaansa juusto-maidoksi, ja miimelsi lvpsettv myös eri astiaansa moi-maidoksi? En tiedä, jos se mitään hyödyttäsi; minä kysyn maan jakehotan koettamaan, jos siitä olisi enemmän etua kuin siitäettä kaikki maito taataan samaan astiaan! Mainitsemattani on jo tietty ja tunnettu laki järellisen karjanhoidon ! suhteen se, että lehmäl saamat hymästi ja hymää ruokkoa, videtääu raittiissa ja suojasissa nametoissa sekä aina puhtaina; kuin myös se, että lypsäjät pitämät sekä sormensa että maito-astiat hyvin puhtaina.

Mitä paremmin masikat juotetaan ja syötetään kuin mvös mitä paremmin ne hiehoina eli hehtoina elätetään, sitä parempia lypsylehmiä niistä tulee. Näitäki totuuksia ei kuitenkaan liian usein rooine muistuttaa emännillemme!

Helsingistä.

Ilmat omat vbä olleet Poutasia ja lämpimiä eikä yötkään mielä ole olleet kylmiä. Pait komaa ukonilmaa sunnuntaina 15 v. t. k., joka oli komasti lävnvt Turussa ja aina Tukbolmissali. oli täällä torstaina senjälkeen eli 19 p. t. k. myös jommonenki ukkonen ja rankka »vesisade, maan Pormoon seuduilla oli samana p:na mvös ollut hyvin koma myrsky. — Eileispäivänä kuului taas ukloneu ja satoi wähä.

Hankasalmelta 5 p. elok. — Miikka täällä on ollut kirkko useimpia muost-kymmeniä, ei kuitenkaan ole ollut maantietä kolmea peninkulmaa lähemmäksi tätä kirkkoa, ennenkuin nyt tänä kesänä korkea ruunu köyhällä mäellä on teetättänyt sitä tinkapalkoilla ja paljon on tnllut jo tehdvlsi. Komin suuri puute oliskiu ollut köyhillä ruumasta ilman sitä. Menpalttineu kuimuus on täälläkin himmentänyt sumi-roiljau kasmua: otrat kuimimat monessa paikassa loppuun ja heiniä saadaan marsin mäbän.

Tänä kesänä on jo pidetty P. Raamatun tutkistelemuksia ja selityksiä joka laumautaki kappelimme kirkossa; mutta kuulijat omat kuulemma olleet haluttomat tulemaan, koska kolmannen Rukouspäivän laumantaina 24 heinäkuuta, ei ole ollut kuin 9 henkeä, papin, lukkarin ja suutian kanssa; missähän syy lienee?

Kirklokofoukset täällä toimitetaan paljolla kiistämisellä, maittamisella ja torumisella, suurella rähinällä ja pauhulla, että silloin on Herranhuone kuiu markkina-vailka. Ei tuo näytä hymältä eikä kuulu kamuilta, ei silloin ole keskinäinen sominto eikä—yksimielisyys seurakunnassa!” I.P.

Impilahden pitäjästä Viipurin läänissä kirjoitetaa heinäkuu» alussa:” Jumala on tähän asti meitä auttanut hymästi, rvailka suuri köyhyys tätäki maan kulmaa ahdisti. Ehk’ei pettua syöty, oli kerjäläisistä kuitenki joka päimä paha pnla;mutta nyt toimotaan miljamampaa muotta: rukiit omat yleensä näissä seurakunnissa hymiä niinmyös toimo tonkoloista, jos ei pitkä pouta riko tätä toimoa.

Kesäseuä aikana on täällä kirkon luona hyvin iloista nähdä nuoren rah» maan liikuntoa, kuin ne marhain pyhä-aamuinarientämät kirkkoherran suureen saliin meisaamaan kolmi-ääni’ sesti lapsille erin sopimia märsyjä bvmin kauniilla nuottiloilla. Lasten heleä ääni ja lauluin snjuroaisuus ilahuttaa ja ihmestyttää kuultelijaa, emmekä luule likitienoilla olemankaan näin erinomaista opetusmuotoanuorisolle sekä laulantoon että lukemiseen tuin josIaatti» man pitäjässä! Luonnollisesti on se opettajan ansio, että kaikki käypi hyvin ja että nuori kansa on täällä niia halukas oppimaan kuin mvös käyttää itsensä siististi ja simeästi

Vanhaa mäkeä ei ole täällä kiittäminen. Paikkakunnan köyhyydellä ei käy kaikkia puolustaminen. Sillä ei siihen esm. monta päimätyötä eli ruplaa menisi, jos kirkkotarbansa panisimat kunnolliseen aituulseen olemasta lehmäin tanhuaua, niinkuin nvt on. Eikä se suntiolle tahi seurakunnalle liikaa olisi, jos lakastasiin pois kirkon permannoltamulta, jota nvt on läbee polmia myötensiinä. Kirkko on kyllä manba ja huono, niin että veloittaa siinä istua, mutta se on ihanalla paikalla ja siinä käydään ahte» rasti kaunista jnmalanpalmelua kuulemassa, eikä se haittaisi, jos jo kunnianki muoksi Herran huonetta videttäsiin puhtaana sekä sisus että ympäristö.—

niin kiitämmeki. eikä »valetta ole lumpasessakaau, olipa sitte, että raiskan näemme toisen silmässä, maikka malka lie omassa”. Kirkon naapurit Nukarin Jussit.

Ulksmailta.

*** Kiina

***Kiinan maltakunta on miimeinki amattu kristillisyydelle, Luropan simistylselle ja kaupalle! on mabdottoman tärkeä uutinen.

Niinkuin jo kerroimme, oli Englannin ja Ranskan yhdistetty sotamoima alkanut sotaa, kuin ei Kiinan keisari mielistynyt hymallä rauhan- ja liitontekoon, ja 20 p. miime loukot, rynnistänytPeibo- joensuussa oleman linnoituksen setä »valloittanut siinä 138 tykkiä.

Sitte oli Englannin ja Ranskan sotalaimasto mennyt vlös aina Tientfin- kaupungin tykö. jossa jokeen yhdistyy Kiinan pääkaupunkiin Pekingiin menemä ”suuriKanaali”. Tientsin kaupuukiin, jossa on 300 tuh. asukasta, tuli miimeinki Kiinan keisarin edusmiehiä tuumimaan rauhaa erillänsä Wenäen ja Pobjois’amerikan lähettiläiden kuin myös Englannin ja Ranskan lähettiläiden kanssa yhteisesti.

Liitto Wenäen lähettilään kanssa allekir» joitettiin 13 p. miime kesät., ja siinä jättää Kiina Nenäelle koko Amur-joen länsirannan. Liitto Eng, lännin, Ranskan ja Pohjois-amerikan kanssa allekirjoitettiin joitakuita päimiä myöhemmin. Nyt on siis tämä sota loppunut ja Englannin sekä Ranskan abke« roimiset ja miehuus amanneet kristillisyydelle jaEuro» pan kaupalle armaamattomat, tähän asti suletut maitu» tusalat Kiinan mahdottoman laweassa Valtakunnassa.

Wäinö ja wiha mahomettilaisten ja kristittyin sälillä on koko Aasian maanosassa kihtumäisillänsä,niin että sen seurauksia ei kukaan woi aamistaalaan. Sama wlha on osittainsyvnänvkyseen kapinaanli Itä-Indiassa ja tarmitaan Turkin sultaanin koko woima pidättämään mabomettilaisten alamaistensa wimmaa. kristitytki Waan vba sitä sytyttänet. Niin omat Montenegrolaiset taas sotilaton rikkoneet ja tuhatmäärin heitä oli 28 v. beinak. hyökännyt Kolasehin-kaupunkiin Turkin maalla, murhannut sadottain asukkaita, polttanut paljo taloja, tehnyt monenlaista wäkiwaltaisuutta ja mienvt »»orillensa yli 200 Turkkilaisten naista ja lapsia. Tämmöset ilkeydet kiihkoa mahomettilaisissa lisäämät.

*** valuuttakurssit

***Rahainkursit. Taas on kursi Wenäen radalle lauman pysynyt entisellään. Suomen Pantissa saadaan ruplalla kop. 32 sillinkiä Hampurin vanlossa sekä 265 äyriä eli 2 riksiä 65 änriä Ruotsin riitinrahassa. Siis mastaa 16 killinkiä eli lmarlka Hamp. yanlossa 50 lptaa sekä lrilsi Ruotsin riilinrahassa liki 37″/z eli oikeastaan 37″/« lplaa bop.

Maatamarain hintoja. Tukholmista 20 p. elok. — Joka haaralta kuuluu waan että muodentulo on tamattomanrunsas ja hymä, waan että sa- totyöt niin pattautumat samaan aitaan, että on tinla saadessa laittia torjuusen. Kauppabalua tuin ei ole. alenemat hinnat. Nisuja tarjotaan, hymyyttä myöten. 6 r. 3 ja 8 r. 30 l. tnri. ruliita 3 r. 53 ja 5 r. 10 l., ohria 3 r. 77 k. ja 4 r. 62 k. ftltä tahdo olla ostajia nalkinkaan hintoihin), kauroja 3 r. 21 ja 3 r. 77 t. tnri; potasta leimistä 1 r. 25 kpkaa; torillamalsettiin moista leiv. wanhaa 3 r. 77 ja 4 r. 53 l. sekä naulalta nuorta 31’/, top; heinistä: apilalta 18’/< l.. nurmittaista 14 ja 15’/, l. ja lubta-beinistä 12’/, ja 14 k.; haloista: sylitoimufia 4 r. 53 ja 4 r. 90 k., petäjäistä 3 r. 40 ja 3 r. 77 t.. kuu» sisia 2 r. 83 ja 3 r. 40 k.; laittiliop. — OhrainhinnoistaSuo- messa emme lnllä ole saaneet tietoja muualtatuin Turusta; mutta tuin ne siellä jo maksamat 6 r. 50 k., niin mitäs ne sielläki myö» hemmin tulemat maksamaan? ja mitäs sitte muissa osissa maa» tamme?

Julkisia ia laillisia ilmoituksia.

Suomen Yliopistosta. — Ylimääräiseksi robmessorilsi lääkintäopin tiedekuntaan on 4 p. elok. armossa nimitetty apu» lainen Tartolinnan eli Dorpatin yliopiston tlinitissä, tobtori I. Sz—ymanomsli.

Läänihallituksista. — Nimismiebelsi Tenholan ja Bromarpan alueesen on Uusmaan läänin luwernööri17 p. elot.määrännyt ylimääräisen maatanselistin A. I.Baltin’in. etspeditioni- moudin ja ritarinK.G. 3ältin’in sijaan, jolle on muön. nyt—etty ero Mirastaan.

Kokouspämiä melkojilleseuraa», protlaama.jutuissa: mielipuolisenarentaatorin<5.Wegeliulsenpesässä Virolahden tihlal. oil:ssa 2:sena p.nä ensi syysläräjiä; — ömerstluutnantin ja ritarin B. Aminoff-main. per. Turun howioik:ssa 25 p. syysl. 1858; — nimismiehen Stenius-mainaan ja elspeditioni-ivoudin I.Asehan«wain. perästä 2:sena p:nä ensi syyskäräjiä Tohmajär» »en. Pältjärmen ja Kihtelysmaaran lihlal. oil.-ssa; — ja seu» raam. verinnönluomutus-jutuissa: lampuodin Aatami Ma» tinpoika Lopois.main. perästä Raudun lihlak. oik:Ssa 2:sena p.nä ensi syyskäräjiä; — kaupungin lääkärin N. U. Malin-wain. per. Uudenkaupunginraatioit:ssa 27 p. syyst. 1858; — rajamistaalin F. V. Fristedt-main. per. Oulun raatioit:ssa enfim. artimaan.na tam—mikuussa 1859.

Maatiluksia myötäwänä: ’/,« mantaalia Syyringin Verotilasta Karetselan lylässä Kotemäen pitäjää myödäan jultiseösa huutotaupassa Turun lääninmaatanselissa 9 p. syyst. 1858 k:lo 11; — mantaalia Pessalan Verotilasta n:ro 5 Lusin lylässä Heinolan pitäjää julkisessa huutokaupassa Mikkelin läänin maakanselissa 7 p. lokak. 1858 klo 11.

Mirkoja haettavana: pitäjänkouluttajan virka Näkän- Kyrönpitäjässä, haettawa ilmoituksen mukaan lehden lopulla; — pitäjäntouluttajan v. Räisälän pitäjässä 28 tnrin jymäpalkalla Vuoteensa, baett. 150 p:ssä 15 p:stä heinät.; — saarnaajanmirka Korkia. ja Tytärsaarten seuratunnassa, haett. 56 p:ssä 28 p:stä heinät.

Hippakuntain sanomia.

Kuopion hippak. — Naaliin, lirltoherran MirkaanPalta- mossa on pantu: 1) Utsjoen kirlh. A. Andelin. 2) Oulun tappal. v. tirlb. B. E. Ingman ja 3) Pudasjärmen lappal . jumaluusopin lokelas. v. tirkh.R. v.Montin: — f>rttohelran Mirkaan Raaheen ja Sälöisiin: 1) Nihannin tappal., v. llrkh. K. K. Lindfors, 2) Inarin lappal. E. V. Borg ja 3) ilmanhakematta Oulun tappal.. v. liith. Ioh. Bäetmall. — Nimitetty: Kajaanin ala-alkeiskoulun rehtori V. L.Helander lonrehtoritsi Oulun yläallelelouluun.— Nirlamaluutustirjaannettu »väliajan saarnaajalle v. tirlh. Lagukselle kappalaiseksi Siikajoelle ja kirkkoherran apulaiselle I.I.Strömmerille pitäjän apulaiseksi Kontiolahdelle. — Naalia saarnataan: Pitäjän-apulaisen Virassa Enossa 19 ja 26 p. tulemaa syyskuuta ja 3 p. seuraama» lokakuuta.

WWä Moitnkfia. 8^ Ilmoitus.

Allekirjoitettu on muuttanut tauppapuotinsa omaan ! kartanoonsa Vastapäätä konsuli Wall«n’in palanutta kartanoa, jossa puotini ennen oli, ja on minulla myötäwänä kaikenlaista tamaraa manhoin kohtuullisiin hintoihin; sitä saan kunnioitetulle yleisölle tietä antaa. E. N. Bäek, asuma Nuden-kirkou-kadun marrella Helsingissä.

Allekirjoitettu ostelee Kuminoita ja Potaskaa sekä Hampun ja Pellavan siemeniä. E. A. Bäek, 3 s2) Helsingissä.

*** kuva ilmoitus

***Kaupan, A. Kollanin tykönä,omassa kartanossa kauppatorin marrella Helsingissä, huokeaan kintaan: LlU” Lakkamernissaa, ”NI nikkarien ja seppien tarpeeksi. Tätäroernissaa löytyy useampaa lajia, joilla saadaan puu- jarautakaluja ynnä myös maalatulta lattioita spermannoita) sangen kiiltäwikst ja kauniiksi.

Lukkariksi aikomille

tarjoaa alatirjoittanut sorveliaasta palkinnosta opetusta kirkko- (koraali-) meisussa nuottien mukaan, kuin myös urluin soitannossa. Kirjallisesti Wiipuritse ou tilai- suus sopia minun kanssani ehdoista. Nalkiasaaresta heinät. ’^ P- l858. Karl Ioh. Lindblad. Lukkari ja urkuinsoittaja.

Lukkari K. I. Lindbladin opettaman kunnolliseen kirkkoroeisuun sekä soittaman urkuja, todistaa. Walkiasaaresta heinät. ”V4 p. 1858. 4 l3) Konstantin Eekrueder, Kirkkoherra.

Allekirjoitettu tarmitsee yhtä sahafiilaria eli sahan» teroittajaa. Minulle kirjoitetaan: H. Rothström, 13 s5) Hämeenlinna ja Kokemäki.

Rahvaan kouluttajan virka. °-^A Koska Wähän Kyrön pitäjään nykyisin on toimitettu rahvaan koulu, jonka opettajalle on vuosi-palkatsi määrätty 13 tynnyriä 20 kappaa rukihia ja 5 tynnyria ohria paitsi 50 kop. hop. kultakin oppilaiselta ter» munissa niinmyös wapaat asuntobuoneet, kehoittaa mainitun koulun toimitus täten halullisia vakioita, joiden paitsi muuta pitää taitaman opettaessa wiljellä rvuoro-opetus-keinoa suomen kielellä, kirjallisesti ilmoittamaanitstänsä toimitukselle 56 väiroän kuluessa, lukien tästä p:stä. Nähästä Kyröstä 12 p. elokuuta 1858.

Koulutoimituksen puolesta: 2 M I. A. Erlin.

Ala alkeiskoulu Iylväskhlässä

amataan korkean esimallallisen säännön mukaan 1 p. tulemassa Lokakuussa. Vanhemmat, joilla on aikomus saada lapsensa tähän kouluun, ilmoittakoot,asiansa alakirjoitetulle päimää ennen eli 30 p. Syyskuusi k:lo 8 e.p.p. Kouluun olettamalta maaditaan todistus,että häneen on istutettu rokkoa, niinkuin myös vapinkirja, johon on pantu hänen ikänsä ja käytöksensä, samoin l kuin roanhempainsa nimi ja sääty. Jos hän ennen on käynyt julkisessa koulussa, ottakoon sieltäkin todistuksen ! mukaansa. O. L. Pesonius, 3 (1) koulun määrätty Rehtori.

*** Ilmoitus

Julkisia ja laillisia ilmoituksia.

***Tytöt huomatkaa!

Pumpuli-vapriikkiin Tampereella otetaan, tämän syksyn kuluessa, kolmesataa (300) tyttöä, 10 niin 24 vuoden ikäisiä; siinä saavat ansiollisen paikan kuin he ilmottavat itsensä vapriikin kontorissa jota pikemmin sitä parempi.

Tampereelta 21 p. elokuuta 1858.

Finlayson H C:o.

1858-08-27

Myytälväna Turussa: Suomen Teoksien Kaupassa,

”m55rätyillä, mutta aiwan halmeilla tunnoilla:” Nerlaa, erinäisillä nimillä niinkuin Doffelia. Friisiä, Satinia, Drappia, Corderoija. Kafinettia ja puolilvertaa, hienompaa ja ! larleampaa, kaikista »väreistä. LitoiSten ja Jokioisten tehtaiden tekoja.

Pumpulilankaa. maltaistua, »allaisematointa ja Värjättyä, Turun ja Forsan tehtaiden tekoja.

Pumpulitanlaita, ruutullifta. raamolllfia. mimahtamia, uuden ja kauniin muotosia: Pumpuliliinaa, malkaistua ja maltaisema» tointa, talsi» ja kolmeniitistä, Serttingiä, »altoista ja Värjättyä, monenlemyistä; selä Wanuketta, Tampereen ja Wltsperin tehtai» den teloja

den teloja. Liinaa ja nenäliinoja, hienompia ja tärkeämpiä; Aktunallinaa, solmetuita akkunaliinoja, attunaliinan Tupsuja ja Pöytäliinoja, Läpiompelulfia ja Neulattotfia, niinkuin kauluksia, tyynäräwarfitlaita, mnssvja, rantilkaita ja Rauman vitsiä: solmettuja,pujotettuja, ludottuja ja tilattuja Tä’i!ll’veittoja, ubden ja tabden maattawia. setä laslenpeiitoja, mallossa ja tirjawia; Villahuopia, maltona ja liijalvia, Hewois- j.i Neliloimia ja Nnijyjä; setä Waksi- ja lakeerattua nabt^a, Wlll,’saaieja ja Pumpuli taula- ! liinoja,Käptämä-, Kabila- ja Qltimatt>,’ja; malloista jakirjamaa ihoista Nibmaa; Pumpulinnöriä; iiaetiuli-, Billti- ja Lanta» ! napveja; Nuppi-, Hius- ja Eaalineuloja. Waateh.itoja selä Kan« gastenliä.

mäKeinerrjealangasteotsia, niinkuin Miesten» ja Poitaintalkia, Waimo» Lasten tauhtania, Waimoväen Päällistatlia ja Nuttuja, Miesten, Waimowäen ja Lasten Alustatlia ja Alushousuja, villasia ja pumpulisia, Naimomäen ja Lasten Alushameita ja Lastentenliä.

Valmiita maatteita, niinkuin Päällistaltia doffelieta ja srii- . Nstä, Jalluja hienommasta ja taehiammasta merasta. Housuja tierrekaiitaasta, merasta, doffelista ja friisistä, Liimejä, millasia j» > silkkisiä. Lattia, weilasia ja nahkassa; böyhen- ja Huopa-Hattuja, , Wettäp!täwiä tatkia ja hattuja, bengseleitä, sormikkaita, taula»ja suuliinoja, Wöitä, Taappaita rasmanahasta; willafia,pumpulisia ja ihossa Sultia. Paitoja. Simisättiä ja lraita. Alushousuja ja Aamutallta. Millassa ja pumpulisie»

Kapsälliä ja Matkareppuja setä Hatunpäällntssä;Mat^a-, Met- > sästäjän-. Lasten- ja Koulu-laukkuja;Mattawöitä, Watsahibnoja ja Mabanaubl’ja, Parran ajotaluiu pääNylsiä, Rahataskuja, Si- ! tarinväälluksiä, Tupalkilutlaroita, Nahatultaroita.Kirjalauttuja, ! Muiotokirjoja, Neulomus- laatikkoja ja rasjoja, Nenätlassen kote- ! loita, Elittutillujen säillittimiä, monta laija, Rullatartiinia ja Atlunanreitteitä; Paraulyjyjä. silttisiä ja pumpulisia; Teinä-, Vaatetus- ja Parranajo-peiliä. Kynttilä-lruunuja ja Ialtoja vinspaliota, messingistä ja raudasta, monta laija; Sokeri laatiltoja ja Nasaria meitsen kanssa ja messinti-Molttelia.

Kartuusia, Sikaria. Pikanellia ja Nuuslua, humempää ja l,uo> nompaa, monta laija, Turun ja Pietarsaaren tehtaiden teloja

Suklaata, Juustoa. Kilohailia, Saivuaa, Boovaa, Kiiltomus- taa, Pumadaa. <s§-Bouquet. Kolonianmettei, Kirjoitusplältiä. Sinettivihlaa.

Posti-. Welin-, Kirjoitus- ja Konseptipaperia Termalosken teh» taan tekoja; Pametuita Tapettia Tampereen tehtaan teoksia,Bos-^ ton-, Preseransi- ja Kambio-kortteja Turun tehtaan teoksia;Wiimatuitalastulirjoja ja lirjeitten paällylsiä

Piipunpessä Merenmabdosta ja Puusta, helatuita ja helattomia; Piipunmarfia Waasassa ja Turussa tehtujä: Piipunkanssa. Heloja ja Mynstukkiä

Rauta- ja Teräoteolsia: niinkuin kuljetettamia. puutasäästämiä Tottoja, Keinutuolia. Puutarkansoffia. Tuolia ja Pöytiä setä Kukkienalueteita, Silitnsraudan-uunia ja Silitysrautoja luotinen- sa, Syltilaatitloja,Ialanpybtimiä. Patoja, Kaetrullia, Pannuja, Montelia. Kahmeenpolttimia ja Myllyjä, Toton-omia ja Pellejä. Pittvläiiiä Paistinramnij.1. Pesänloukluja ja Pesanpihtlä, Hiilija Kemäistnslihmeliä. Pobmirautoja. Laimanreulaita ja Tulen» ! pesiä. Waakoja, Hemosenteukiä, Korloliskoja. itapioja. Talikkoja, Kaulaimia. Viikatteita. Piilis-, Hakkaus- ja Weistintilweitä, Wisturinpyöriä ja Lykkvyrattaanpuöriä, Paianpalkeentormia. Orvenliiunitlimiä, Tinatulta öolkia, Owen- ja Esiluktuja, Harppia, Pövtä-, Knölki-, Veistin-. Klinklu-, Jahti-, Puutarha-, K«»ä^ ja Partameilsiä, Kortintiertimiä selä KenaMnaulasn.

Talmi- ja 2uwi-ssloja, Natsusatuloite” Kriimuja, Suitsia, Ruoskia, Eatulakangasta, Matkamakkeja, Rasjoja ja Koreja. monta laatua; Paloruiskuja ja Ämpäriä; Pesokoneita, Nesssaamia ja Ämpäriä taininesta, Kvlvuammeja. Niljamittoja ja Woi» kirnuja; Silttiä ja Seuloja, Pellamahäkyliä, Willaraastimia ji Willal.irttoja. Messintilampoja, Kalan>uislia. Koukkuja ja Noh- > timista lantaa, Valloista Suktalankaa ja Wärjätlyä Villasta-» ! lankaa.

Klasi- ja Sawiastioit>n niinkuin Pikaria. Niinaklasia, Lättihornia. Kuktallassa ja Kruuluja. Potteja, Purkkeja. Viinapulloja ja Koetetlasia, Lastenluppia, Kumia. Kirjeelipainia,Leipäkuria, Iuomapotteja. Cbampanittasia. Karottia. Sikarinpitimiä, Kahme^ pannunjalkoja,Iuomaklasia ja Kormatuoppi-i. Tyttöjä, Linnun» kuppeja, Vatia, Alkunantlasia, Taaleluppia. Hyytymaljoja.Iahti, pulloja, Kupuja, Kupparinsarmia, Veitsenpitimiä, Kruukuja, , Kruusia Nappeja, Kynttilajaltalasia, Lamppu- ja Lnbtyklasia, Litööriklassa,Kynttiläjaltoja. Kynttiläkiuunuja, Montelia.Maitokehloja, Neulamatia. Z)öpottuja, Iuustokuvpeja mattiansa, Punsija Porteriklasi, Piipunpesiä, Patentitlasia laimeille. Voilautafia, Tikkulaatiloita, Suutarinkuulia, Solerilootia, Suola-astioita, Kimiroateja ia maljoja. Sylliastioita.Pelimertkienlautasia, Kirjoitustalustola. Peilillassa, Taulutlasia, Saipuarvatia ja Rasjoja. Lautasia. Teerasioja. Ruolamateja, Trattia. Pesomateja, Olumuleja.

Pllätlisep^n niinkuin Mittoja, Tratteja, Vetopillia, Truislulannuia. M><to-3iiwilöitä ja Kannuja. Lävijuolsuttimia, Lohenvaistinpannuja, Puddinlikaareoja, Riimirautoja, Leimäntaarooja, Pistimiä ja Kampoja, Kalakauhoja.Pannukallulavioita, Hippeittentaamoja, Paistinpannuja. Kahmekeittimiä ja Potteja, Vedenlämmittimiä. Piipunpuhdistimia, Nuantantajia, Tupallilootia. Lyhtyjä. Etuhuoneen- ja Kässlyktyjä, Lamppuja Kynttiläjalkoja. Koussia, Naunumoiteenrasjoja, Keroäisynnostimia ja Syltiastioita

Särmi- ja Harjasteoksia: niinkuin Koukku», Kibenys-, Lasku-, Taaja-, Leipä- ja Hemoiskampoja; Vaate», Hius-, Hammas”. Hattu-. Pöytä». Kenkä-, Nuolko- ja Pellamaharjoja; Väri- ja Muurisutia setä Termaluutia; Lattia- ja Tuoksu-haljoja

Ilmapainomittaria, Lämpömittaria, Paloviiunan- ja Väkiviinan koettimia. Kiikaria. Kompassia. Suurennusklasi Kruutisarvia. Nimipaiuia. Pöytälamppuja. Patentipuntaria. Luotilautoja ja SilitiXnjaalia.

Keskihinnat torilla tällä Viikolla.

Rukiit 5 r.,kaurat 3r. 70 ja 4r.20 k. Tnri; ruisjauhot 38 ja 40 k., vasikanliha 1r. 80 ja 2 r. 60 k., tuores raavaan liha 70 ja 85 k., lampaan liha 1r. 20 ja 1r. 40 k., suolaset silakat 32 ja 35 k., moi3 r.50 ja 4r.,heinät 18 ja 22 k. leiviskä; kaurakryynit 35 k., ohrakryynit 28 ja 30 k., herneet 25 ja 30 k., potaatit 6 ja 10 k., tuoreet silakat 24 ja 26 k. kappa; lohi 18 ja 20 l., hauvit ja ahvenet 4 ja 6 k., siika 6 ja 10k. naula; munattu 25 ja 30 k.; nuori maito 8 ja 10 k., piimä 7 ja 8 k., miina 64 ja 66 k. kannu; halkoja syli: koivusia 3 r. 25 ja 3 r. 50 k., petäjäisiä 2 r. 40 k. ja 2 r 80 k.

Helsingissa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainossa. PaineluVan antanut: l.. Nt-imbulZkl’

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: