1858-10-01


Tässä numerossa löytyy:

  • Pääkirjoituksia:
  • Milloin ovat Mustalaiset Suomeen tulleet?
  • 1808 vuoden sota;
  • Opistolais-lauluja;
  • Kaikenlaista.
  • Uutisia kotimaalta:
  • Helsingistä;
  • Tampereelta;
  • Juukasta
  • Ilomantsista.No 39 Perjantaina 1 päivä Lokakuussa. 12:stakymmenes Wuosikerta.

Tässä numerossa löytyy: Pääkirjoituksia: Milloin ovat Mustalaiset Suomeen tulleet? 1808 vuoden sota; Opistolais-lauluja; Kaikenlaista. Uutisia kotimaalta: Helsingistä; Tampereelta; Juukasta Ilomantsista.

No 39 Perjantaina 1 päivä Lokakuussa. 12:stakymmenes Wuosikerta.

Milloin ovat Mustalaiset Suomeen tulleet?

Sauanlennättimen 30 n:rossa tältä muodolta satuimme näkemään erään kirjoituksen Mustalaisista,joka aineen lvuoksi meidän täytyi lävitse lukea, maikka kieli ja kirjoitus-tapa siinä oli niin siimoomaton,ett’ei huonoimmassa saarnassa eikä homi herran pirttipuheessa pahempaa tawata. Että Sananlennätin yleiseensä on kielestä ja sanan-pumusta huolimaton, on tuttu asia, ja wakawa nenmomme olisi, että sen muuten taidolliset kirjailijat eimät kokonansa ylenkatsoisi kieli-opin talutusta. Mutta jos ylipäänsä eimät tuulettaan nenwoamme tarmitsemansa, uskallamme aiuakin makuuttaa sen, eitä tuollainen kielellinen seka-sotko, kuin minkä hra K. W. W— n on Mustalaisista laittanut, on sekä Suomenkielelle että Sananlennättimelle haitaksi. Toimituksen olisi melmollisuus neuwoa ja oikaista tätä herraa, jos hän on aloittelemainen, mntta hylätä hänen kasi-alansa, jos hän ei mitään nenmoa ottaisimastaan. Mainitsematta sanaen sopua, jossa hän kokonansa omaa päätänsä seuraa, jo semmoiset sananmuodotkin kuin ,,mustaat”, ,,pitettyt”, ,,tahdoueet”, ,,koskematommat” ja muut, joista tämä puoleutoista palötoinen tirjoitns tulmailee, — owat julmat ja sydäntäsortamat Suomalaisen kuulla.

Mutta jos kielestä menemme aineesen, niin tämäkään ei ole aiman kiitettämallä tarkkuudella käytetty. Kirjailija ei sauo ollenkaan,mistä hänen tietonsa owat haetut, ja mielellämme antaisimme hänen pitää tämän salaisnuden, jos ei kertomuksessansa olisi tuolla täällä wanhoja epäyntyneitä wirheitä eli erehdyksiä. Mustalaisten alku-perästä ja historiasta on niin paljon sinne tänne anveltu ja kirjoitettu, että aiuoastaan uusimmat tutkimukset enää kelwannewat, ja niihin ei nä’y hra W— r. kurkistelleen. näitä uudempia kirjoja olisi kuitenkin ollut hywin helppo saada, nimittäin Norjalaisen Eilert Sundt’in tekemä: ,,OmFante-folket i Norge”, joka antaa hyrrän selityksen siitä, mitä tähän saakka on tästä kummallisesta kansasta ilmi saatu. Että Mustalaiset owat Intiasta kotoperää, on melkein epäilemätöntä, mutta aika, milloin owat tästä kotipesästänsä lähteneet, on maikea määrätä. Jo w.1(100 paikoilla mainitaan samanlaista kansaa kuleksimanPersiassa, jopa kauan aikaa sillä lailla siellä kuleksineen. Pari kolme muosisataa myöhemmin tamataan heitä Kypron saaressa; mielakin myöhemmin Malakiassa, kunnes miimein Kostnitsin kokouksen aikana, alussa 14:ttä satalukua, yht’äkkiä ilmaantumat läntisessä Europassa. Tässä ensinnä heidän olonsa hymin menestyi, erään sukkelan maleen kautta, joka todistaa, kuiuka tarkasti osastmat tutkistella muideu ihmisten mielen-mntkia. Ta» noimat olemansa kristityltä Egyptin maasta, jotkapispojeusa käskyn mukaan tekuvät muka seitsen-muotisen roaelluksen, somittaaksensa esi-istensä synnin, klln olmat nämät esi-isät ennen mninoin Kristns^lapselta kieltäneet wesi-jnoman mirrasta. Tämä wale petti sekä Sigismundo keisarin että paaminkin, jotta molemmat antoimat heille suojelus-kirjoja. Mutta seitsemän muoden kuluttua huomattiin, etteimät Mustalaiset aikoneetkaan lopettaa maellustaan, ja paljoa ennen oli jo hamaittu, ett’eimät olleetkaankristityltä. Mutta yleensä heitä kuitenkin kauan aikaa luultiin Egyptiläisiksi, ja Englannissaheille nytkin mielä annetaan nimi:.,Gvpsv”, ,,Gypsies”. Kuinka heitä ou rvainottu ja mäijytty, kuinka on sittemmin koettn heitä simistvttää, ja kuiuka molemmat yritykset owat rauenneet tämän kummallisen kansan ntkeätä luonnetta nastaan, olisi tässä liian laroea kertoa. Pääkysymys tässä on se, milloin omat Mustalaiset Suomeen tulleet?

Eilert Sundtin arwelnn mukaan olisi tämä kansa juuri Suomen kautta tulleet Nuotsin ja Norjan maihin. Tämän armelunsa hän ottaa Norjan Mustalaisten kielestä, jossa muka muutamia suomalaisiakin sanoja löytyy. Hän sanoo keksineensä,että Norjan, Ruotsin ja Suomen Mustalaisilla on jotakin yhteyttä, esm. yhteinen rouosi-juhla, rouorottaifin kussakin maassa sSuomessa olisi joku Karetin (?) muori Karjalassa kokouspaikkana), ja että silloin palrvelemat kuuta, jonka Alakoksi nimittämät. Tämä nimi on hänen luulonsa mukaan suomalainen sana: alakuu. Jos nttt tämä kaikki olisi oikein arroattu. min Mustalaiset jo ennen , Opinpuhdistusta olisimat Suomeeu tulleet; sillä jo Sten Sture nuoremman aikana sanoo Messenius (8eon- «lia Illustr.) heidän Ruotsiin tulleen. Mutta kaikki tähän asti painetut manhat kirjoitukset Kustaa Vaasan kuolemaan saakka, — ja siiben asti on Armidsson wainaja painattanut melkein kaikki, mitä Suomeen koskee — ,eimät sanallakaan mainitse Mustalaisia. Nasta lopulla 15:ttä satalukua heitä ensikerta meillä mainitaan, josta sopii armata heidän Eerikin tai Iuhauan aikana tänne tulleen, ja ehkä Ruotsista. GötrikFine- i ken kopio-kirjasta (Tukholman waltio-arkistossa,Kantkaan tukussa) olemme löytäneet erään kirjeen Finekeltä Armed Stalarmille, Joulut. 10 p. 1597, jossa muun seassa Salvosta mainitaan:

– – on tässä linna-läänissä sSamonlinnan läänissä) Joroisten pnolella ja muualla noita Mustalaisia lTattere), jotka omat tottuneet kulkemaan edes takasin maan läpi, ja omat samat Mustalaiset toista sataa henkeä sekä miehiä että maimoja ja lapsia, ja oleksimat täällä maakunnalle rasitukseksi. Kuinka rakkaan meljeni mieli naista lienee, tarkoittaa ue munalle liuna-laänistatiehensä Nuotsin puolelle, olen antanut asiasta käskyn kirjoittaa monoille Kustaa Olawinpoialle”. Tämä kirje todistaa, että Mustalaisia ennenkin oli Tuomessa uähty, koska Fineken sanojen mukaau jo silloin oliwat tottuueet kuleksimaan maan läpi. Mutta aimau monta muosikymmentä eiirat kuitenkaan liene maassamme oleskelleet, koska nyt oli aikomus heidät pois tarkoittaa, joka armattamasti ei olisi lvoiunt puheeksikaan tulla, jos olisimat jo ennättäneet oikein perhehtya. Kummalta kuuluu, kun aiotaan ajaa heidät Nuotsin puolelle, eikä Venäjään, jonka raja kuitenkin paljoa likempänä oli, ainoastaan muutaman peninkulman päässä Eamoulinnasta. Tämä seikka ehkä todistaa sen, että nämät ikämät mieraat oluvat juuri Ruotsista täune tulleetkin.

Warsin maikea on kuitenkin tästä asiasta mitään tarkkaa päätöstä tehdä, ennenkuiu Mustalaisten olot ja puheen-parsi Suomessa rumetaatt tutkimaan. Tietääksemme ei ole kukaan tämmöiseen työhönrumennut, paitsi tuo mainio Suomenkielen harrastaja Klaus Inhana Kemelli (synt. M-mieskassa 1805, knol. Alatvieskassa 1832), Kempin-kirjan suomentaja, jokamainitaan jälkeensä jättäneen mähäisen käsikirjoitetun sanakirjan Mustalais-kielestä. Tämä kirjoitus kmteukiu hukkui erään pappis-miehen mandalilaisella ja tvpärälla innolla; kirja, näet, oli mokoman mielestä jumalatonta ja — poltettiin. Mustalaisia on kuitenkin Suomenmaassa jotenkin iso joukko, armiolta noin 1000 henkeä eli sama määrä kuin Lappalaislakin. Eikö siis maksaisi maireaa meidänkin maassa heidän tapojansa,kieltänsä ja luonnettansa tarkemmin tutkia, lvoidalsemme heidänkin sieluista pimeyden hajoittaa! Tämmöinen tarkoitus oli Norjan hallituksella, kun se lähetti Eilert Snndtin tutkimuksiinsa. Hänen kirjansa on paras oswiitta sille, joka Suomessakin samaan toimeen rupeisi. 3). K.

18U8 muoden sota.*) X

*) Jatkoa n^ibin 6-9. li-13, 19-^2, 35—3″.

Asiain laita kesä-sodan alkaessa. — Barelav de !olly tunkeutuu Sawoon. — Zandels lvetäytyy takaisin Toivolaanjahäiritsee sieltä N’ibollisen toimia

Näin oli Sandels toukokuun knluessa malloittanut Samon aina Iumalle, Sulkamalle ja Rantasalmelle saakka, joille seuduin kapteini Malm mähemman jonkon kera oli lähetetty, anastanut miholliselta, paitse muita maroja, lähes 6 tuh. tynnyriä miljaa, enemmän kuin 100 mähempää tykkiä, ottanut 13 upsieria seka noin 1000 miestä roangiksi, niitä lntematta, jotka kaatnneet olimat. Mntta muillakin seuduin näki tonkoknu meikäläisten aseet moitolla. Kliugspor’in joukot olimat Siikajoen ja Nemolahden moittoin jälkeen heittäneet pakenemisen ja siirtyneet edelleen, etujoukot aina Kalajoelle. Ahmenanmaa, jonka emersti Wuitseh 700- miehisellä joukolla oli malloittannt hnhtikiuilla,mapau» tettiin alku-paassä toukokuuta nimismies Ar^nin ja kirkkoherran-apulaisen Gummerukseu toimen jaurhoollisuuden kautta. Nämä olnrat nimittäin keboittaneet talonpoikia aseisin tarttumaan ja katkaisemaan ne siteet, jotka mihattu mihollinen heidän päällensä pannut oli.

Tämmöisille kehoituksille eimät olleet kowa- korwaisia Ahmenanmaalaiset. Pyssyillä, kirmeillä ja karangoilla »varustettuina kokoontni niitä sadottain Ar^u’in ja Gummeruksen ympärille, jotka jo olimat mangikst ottaneet kaikki niin kutsutulla mauuer-Ahmenanmaalla majailemat Nenälaiset, knin luutnantti Kapfelman, toukokuun alussa,muutamilla tykki-meneilla saapui Ruotsista. Tämä nyt otti talonpoiat johtoonsa ja kukisti niideu amulla perin pohjin mihollisen mallan saaristolla. Kaikki, jotka eimat tappelussa kaatuneet, joutuimat mangikst. — Gottlannin-saarella sotaonni niin-ikään oli meikäläisillemyötäinen. Sinne oli loppupuolella huhtikuuta mähainen Venäläinen laimasto 1,200 miehen kera, amiraali Bodiseo’» johdolla, purjehtinut ja ilman »vastustuksetta saanut saaren maltaansa, kuin siellä ei sattnnut sota-wäkeälaisinkaa» ole- ! maau. Mutta tiedon tästä saatuaan kaski kuningas amiraali Cederström’in komennossaan olemalla sota- ! laimastolla ja 1,835 miehellä jalka-mäkeä rientää wihollista sieltä karkoittamaan. Tonkokuuu 14 p. pääsi Cederström Gottlannille ja nousi maalleu. Ilman maötustusta yrittämättäkään alkoi miholliueu heti antaus- sowintoa hieromaan. Hän tarjoutui luopumaan aseistansa jamuusta tamarastansa, jonka saarelle muassaan tnonut oli, sitoutui muoteen ei tekemään sotapalmelusta Nnotsia tai sen liittolaisia mastaan japalkitsemaan kaikki, mitä saarelaisilta knlnttauut oli. Tähän suostuikin Cederström, ja wihollinen purjehti mie- ! katoinna tipo-tiehensä. Sekä Nnotsin kuningas että Venäjän keisari eimät hvmäksyneet tätä wwintoa.

Jos Wiaporin antaus herätti iloa Venäläisissä ja toimoa Tuomen walloituksesta tuota pikaa, min toisaalta nämä mastoin-käymiset, semminkin Tandels’iu Samossa matkaan saattamat, tarisvttnvät heidän mie-liään ja kumosirvat kaikki toimon tuuli-tumat. Joka taholla, missä suorassa sota-rinnassa oli otettu, olimat Nenäläiset tappiolla. Tämä seikka, eihän se muuta woinut, kuin ivaknnttaa, että nykyisillä sota-moimilla, ehkä paljon olimat meikäläisiä rotemammat, oli mahdotoin pyrinnön perille päästä. Sentähden anolkin Buzhömden 12 tnh. miestä lisää joukoilleen, joten ne nousimat 35 tnh. mieheen eli lähes neljään sen mertaan, mitä Suomalaisia jaloilla oli. Niitä oli enemmän kuin 12 tuh. kreitvi Kamenski’» ja 8 tuh. ruhtinas Bagratiou’iu johdou alla, joista edellisellä oli määränä martioida Uusinaan, jälkimäisellä Turnn läänin ranteet, ettei ruotsalaista sota-mäkeä pääsisi maalle nousemaan. Tutsehkoffin joukot enennettiin 7 tul’, mieheen, ja päällikkvvs otettiin pois tältä, onnettomuutensa muoksi Pohjanmaalla. Se uvt uskottiin ken» raali Najemskille, ja toisen mähäu wäkewämmän osakuunan johto kenraali Barelav de Tollvlle. Näiden molempain osakuntain piti vksissa neumoin hämittämäu suomalaiset sota-joukot Pohjanmaalla ja Samossa. Najemskin tulisi estää Klingsporin joukot Waasan tienoille pääsemästä, Barelav de Tollv’n tuöntää Sandelsin osakunnan takaisin Kuopion tuolle puolelle ja roalloittaa tämän kanpungin. Iätettvään 3 tnh. miestä sinne Sandelsin mebkeitä malmomaan, piti hänen, jos Klingspor’in joukot Najewski’n päälle kämisimät, kokeman kiertää niiden taa ja siten saattaa ne kahden tnlen mätiin. Jos taasen Klingspor rooimineen kääntyisi Barelay de Tollv’a ahdistelemaan, olisi samallainen kierto-temppu Rajewski’n tehtämänä länsi-puolelta. 5?eiten r. Ylettömiä nämä Bnzhömden’in tuumat olimat, sitä oimaltamaan ei suuriu muuta tietoa tarmita, kuin että Kuopion ja Naasan wäliä on yli 40 penikulman.

Mutta myöskui kuningas Kustami N Adolfilla oli tuumansa kesä-sotaan nähden. Englanti oli hänelle lähettänyt apuun 10 tuh. miestä kenraali Mooren käskyissä. Tämä apujoukko saapui Göthehorg’iin lopulla toukokuuta, ja kuningas aikoi ensinnä kävttää sitä Tanskaa ja Norjaa mastaan, joiden maltioin kanssa hänellä tätä nykyä niin-ikään oli sota. Waan kuin Moore ei mennyt noihin tuumiin, päätti kuningas lähettää hänen mäestöneen Suomeen, missä hänen Miipnrin paikoilla olisi pitänvt maalle nosta, roalloittaa tai ainakin piirittää tämän kaupungin, hätyytellä mahemmillä joukoilla Pietarin kaupunkia, ahdistella Venäläisiä joukkoja siivulta ja takaa, sekä haamittää ja kaapata pois niille lähetettamät mara kuormastot. Ioll’ei maalle-uousu Viipurin tienoilla olisi päinsä käynyt, Moore’n olisi pitänyt Kymin mirran suussa maalle kävdä ja yrittää yhteen Klingspor’in joutkoin kanssa, jotka täs’ä tapauksessa .Kokkolan tienoilta olistmat kaäutäneet relkensä Samoon. Nain päätteli kuningas miholliien pääsemättömiin joutumau ja roälttämättömäu b’uviöu sillä siten ainoana marana oleman. Mntta M^ore ei suostunnt tähänkään kauppaau. Hänellä muka ei ollut oikeutta loitaamaan ranta-mailta eikä muiden johtoon autaumaan. Loppu oli se, että Moore sinä hymäuään läksi matkoihinsa; waau sen siaan lähetti Englanti laimaston amiraali Saumazez’iu johdossa Nnotsta auttamaan.

Täten nämä kuninkaan suuraksi uhkaamat tuumat tuuleeu meniwät. Niiden toimeen-panoon hänellä tosin olisi omasta takaakin mäkeä ollut; sillä lähes 30 tuh. sotilasta seisoi joutilaaua Nuotfissa tai marssieli sinue tänne, kuninkaan mielettömiä kaskuja ja oikkuja noudattaen. Mutta hänen päähänsä oli läikähtänyt, että ne siellä tarmittaisiin, waikk’ei sodasta Tanskan ja Norjan kanssa mitään malmista tullut, ja hän kuiu kerta jotakin päättänvt oli, pysyi siinä järkähtämättä, kunnes toisin mieleen juolahti. Muiden ueumot, josko kuin järjelliset, eimät mitään anttaneet. Se oli hänestä suuri rikos, jos joku alamaineu oli asian paremmin ymmärtämänänsä, knin kuningas itse. Tässä kuninkaan eris-kmnmaiiVssa mielen-laadussa ja Klingsporin kvkenemättömvyd^sä tärkeälle ja painamalle wirka-aftmalleen onpi päämv siihen etsiltämä,että Suo< men poi’at tl^rhaan verellänsä punasimat isän-maansa kentät. Jos Klingspor olisi oimaltanut oikein käyttää edes ne sota-moimat, jotka hänellä altisna olimat, on mahdotoin sanoa, miteu asiat lopuksi muodostuneet olistmat; maan jos sen ohella knuiogas olisi toimensa asiain mukaan ohjannut ja Suomen snojelnksekst käuttänyt ne sotajoukot, jotka Ruotsissa tyhjää tekimät, tai edes mähemmän osan niitä oikealla paikalla, niin mikään maikea asia ei ole aamistaa, mille puolen rooitto laatunnt olisi. (Jatketaan.)

Dpistolais lauluja. lll.

[runo]

Ei huolten o’ pilmiä taimaballamme,
Ei kateus pimitä aurinkoamme;
Waan kirkas ja jalo
On päimämme malo,
Ia kuukullan muoto
Kuin hohtama luoto
Se yömmekin päimaksi kirkastaa,
Se mieltemme tummatkin malistaa.
On Suomemme lähellä pohjoista napaa,
Waan weri on lämmin ja mielemme roapaa;
Ia kirkas ja jalo
On tiedetten malo;
Ia tnlmaiset, metteet
On toimomme hetteet;
Ia rakkans rintamme riemuittaa,
Se rakkans pakkasen karkoittaa.
On matala kansamme onni ja olo,
Waan kaukaua poissa ou surkea polo.
Ia saukari-suku
On isäimme lnku;
Ia poiatkiu sorjat,
Uroolliset, norjat,
Ne isäinsa tekoja täyttämät,
Ne unsia maineita näyttämät. 3)

Kaikenlaista. Mordvalaisia Arvoituksia

Selityksiä viime n:ron arvoituksiin: 1) virsu, ja 2) sukset.

[tekstikuva kuva]

S;iii.-iit9axi«ii ja Wesilahdelta. Sika yksin saaliinsa syö. Sille tali nähdään kuin vatsa avataan.

Asukkaiden paljous Maanpiirillä. Nerossamme 3G oli selitys viien paljoudesta Europan maan-osassa. Yksi oppinut Saksanmaalla laskee kaikissa maanpiirin osissa nytlöytyvänyhteensä noin 1,283 miljonaa henkeä, joista Europan maanosassa 272 mllj., Aasiassa 750 milj., Amerikassa 50 milj., Ahrikassa 200 milj. ja Australian maanosassa 2 miljonaa henkeä. — Nähtävästi on se oppinut laskenut Aasialle kahdeksannen eli yhdeksännen sekä Ahrikalla neljänneksen eli viidenneksen enemmän asukkaita kuin niissä maanosissaonkaan, kuin taas Australialle ylen vähä asukkaita. Mutta kuitenki voipi jokseenki tarkalleen määrätä maanpiirillä nyt asuvan 1,200 ja 1,300 miljonan välillä ihmisiä, ja tämän 19 vuosisadan lopulle voipi arvata heitä lisääntyvän 2000 miljonaan asti.

Leikki-Heikin juttuja IiOiinaalta. X. Nuori nykyisin nainut mies sai kuulla monta pisto-puhetta, että hänen vaimonsa oli aikasin tullut lapsenvuoteeseen. Yksi hänen ystävistänsä piti kuitenkin hänen puoliansa ja selitti, että emäntä ei suinkaan ennen aikaa tullut lapsenvuoteeseen,mutta että häät olivat tulleet liiaksi viivytetyiksi.

Kotimaalta.

Uusmaan ja Hämeen läänien maamiljelys- seuran johtof»l>ta kokoontuu maa»a>tt.n»a tämän lokakuun 25 p:na k:lo 5 j.p.p. tam>il!isella paikalla. Tiettu on, että näissä johtokunnan kokouksissa saapi läsnäolla ja asiain keskustelemisissa osaa ottaa jokainen Seuran jäsen

Ruunun apuin ja lahjain antamisessa maa» kunnalle näkyy jo tapahtuneen se kiitettäma mnutos, niinknin kertomuksissa Iuukasta ja Ilomantsista on nähtämä, että niitä on jo tänä kesänä annettu aiuoastaau tilallisille sillä mälipuheella, että niiden edestä hankkimat soitaan ja rämeitään tuimiksi ja miljelukseen seka parantamat peltojansa. Me olemme aina kiimastaneet mastaan näiden lahjain antamista irtaimelle mäelle suorastaan ja tilallisillekiilmau mastaenvaa työn melmollisnntta, ja meidän maklmtnksemme ou, että paljo pahennusta olisi mältetty ja moui kohta olisi paremmall, i jalalla, jos olisi miime katomnosina enemmän tarkattn niiden alussa tehtyjä muistutuksiamme, ettei muulloiu knin kominnnassa pakossa annettast kelienkään snoria lahjoja, tulimatoa rnnnnlta tahi yksinäisiltä. Tilallisille tvöltteon ehdolla annetut lahjat tulemat kuiteuki irtaimelle mäelle hvmäksi, mutta ei melttouden siemeneksi niiulnin suoraan ja roaimaishoidou kautta tulleet lahjat, maan hyödyllisen työnteonpalkinnoksi ja omaksi ansiokn. Kuin uäill” lahjoilla myös tarkotetaau soiden kuuraamista, niin rahmas niiden kanttaherätetään enemmän ahkeroimaan tätä hyödyllistä tointa, joka hamittää katomuosien pahimmat myt samalla kertaa kuin se lisää maakunnan miljamaita ja elatusmaroja. Sitä kuitenkaau emme ymmärrä, miten näillä lahjoilla moidaan tarkottaa mvös veltoin parantamista, niinkuin A. Karjalainen Inulasta tietää kertoa; silla pelto ei parane siten että se tehdään amarammaksi, jos ei eiNinen pello-ala jo ole hvmäksi lauuoitettu eikä ole tarpeeksi asti lanuoitnsmaroja uudispelloilleki. Siinä ainoastaan, että näillä ruumin lahjoilla tarkotettasiin niitvn parantamista, olisi toki järkeä,hvmää jahvötnä; sillä niitty on pellon emä ja ainoastaan sitä myöten knin niittyä lisätään, vnää peltoakin lilättäa. — Josko mahingollisiksi olemme uurkunui ruuuuu jymä- ja jauholainoja ja lahjoja, emme kuiteukaau senkautta ole kieltänyt hallituksen apua suo- ja uiittmviljelvksen sekä kaikenlaisen muun teollisuuden berätt ’.uneksi j^> kasmattannseksi niissä maakunnissa, joissa mitä hyödvllinon ja sopiwa «’latusteino on wie!ä tietämätön eli numuksissa. Tämä a^n, tapahtuipa se lainoissa eli lah- joissa, ei menekään hukkaan, waan yht’aikaa tulee nälkään ja pulUteeseu turivaksi hätääutvneelle maakunnalle knin mvös saapi rahmaota herätetyksi ja taimutetuksi paikkaknnuissa tarpeelliseen ja hyödvttamääu toimeeu ja työkeinoou, josta ou apua ei ainoastaan siksi hetkeksi maan kaikiksi ajoiksi. Tämä apu tuleeki ruumille takasi mielä momukertasella kasmulla, koska maau paikat seukautta maurastumat ja siten koko waltakunta maurastuu. Tätä maurastumista juuri kaikeu hvmän hallitnksen tnleeki ahkeroida sekä maltakunnan waroilla että mirkamiestensä toimella, mirkkamatla tällä kertaa valtakunnan maurastumisesta hengellisissä suhteissa, jouka maurastumisen huoli ja toimi on kaiken hallituks— en Mä tärkeä melmollisnus

Terlveyden tilasta tulleet kertomukset ilmoittamat puua taudin alkaneen eri osissa maatamme raimota nvt spksymmite, olma termeys koko kesäu hvmä pait Karjalassa. — Turussa ja Turu.’ seuduilla on nvt pnnatauti ilmehtimässä ja wähin koleeraaki. — Tampereen seuduilla on myös punatautiliikkeellä ja on siellä sumella ollut rolkotautiaki. — Hämeeulinnau tienoilta kuulliu mvös rnnataudin malituksia ja Hailojäriveltä kirjotta P— r: ,,termevs oli koko tämän heltmeu kesän täällä hvmä, maan nnt uäinä aikoina, ilman, muututtua kvlmemmilsi, ou watsau kin- iotvksiä mähäu malttettu. Niitä saamat ihmiset kärsiä seutäbden etteivät waro itsiäusä ja erittäiuki matsojaosa kylmettvmisestä. Kyllä kuitenki hoetaan ja sanotaan tantia ,,Iumalan sallim,ksi”,maikka oma huolija maromattomnus on svvnä”. — Jymäskylän seu- duilla näkny myös paikoin oleman runatantia, koska meille svyskuun 25 p:ltä kirjotetaau Pet5jäwedeltä: ,,termevs ou kappelissamme ollut aiman hymä, maan punatauti kuuluu komiu liikkumau naapuripitäjässä”; mntta tämän naapuripitäjän uimeä ei mainita.

K—uopiossa oli jo kesällä ollut puuataudin kohtauks

Haminan lilitienoolta, Virolahden pitäjästä kertoo I. S. syysknun 28 p:ltä: ,,lermeydeu tila on uaihiu asti ollut hymä, mutta nvt on punatauti ollut saariloissa komasti malloillaan”. — Punatauti on määrällinen tauti, jonkatähden pitäsi sekä svömiseu jamuun elämisen että maatteuksen puolesta olla maromaisena, niinrian knin se tauti ilmaantnu johouki paikkakuntaan. Knin punataudin pesä ou maljassa, on siis taudillistna aikoina erin marottama, ettei kylmettymisen eikärnuman kautta matsa tule taudille otolliseksi ja näpsäksi. Jos roatsa vaheutuu, ou heti koettama saada sitä termeeksi: ei svöda happamia ja muita matsan sarkemiä ruokia, parasta ett’ei svödä juuri mitään, jos maha ei ota paralakseen; m.ihan vmpärillä ou pitäminen lämpimäa millamaatelta; apteekista on oteltama Tiilemanninroh- toja s^l,!«’l»,ann8 llrnppa,), joita saapi antaa aika ihmisille 20 a 30 tippaa, maan nuoremmille ikäänsä mvöten mähennnän. Kaikkein parasta on knitenki, että heti tVvlääu lääkäriä ja tirlasti seurataau sen osoit »fsia. Missä punatauti alkaa rutou tamoin riehua, pitäu se»r^k»n,!an jakantila sopimiin piirikuntiin, joihin joka>sl’l’n miäräläin jokn somelias henki, jolle lääkäri autaa osoiluksiaosa ja joka huolii piirikuntansa sairaiden hoidosta ja lääkkeistä. Ainoastansa tällä tawoin moidaan punataudin ankaruutta hillitä ja estää—; muistakoot seurakuntain esimiehet ja jäsenet tätä”.

Palomahiugoita. — Tuskin löytyneeainoatakaan pitäjää Samossa, jossa tuli ei olisi haaskannut metsiä, vaikkei joka paikasta ole tullut ilmotulsia. Seuraawia tietoja on nyt meille annettu: — Pieksämäellä oli miikkokausiin metsiä joka haaralla tulessa, joiden sammutuksessa ihmiset oliwat pulassa; -^ Nilsiässä on ,,kulomalkea tednyt hirmutöitä, niin että useammassa kylässä paraai puumetsät seisomat kesakkoleivon karmassa, ja on volttannt halloja, aidaksia, aitoja, niittyjä, heinavieleksiä, toukoja ja knlwöksiäki. Kartanoitaki on tänä mnotena erittäin paljo palanut ja nyt yöllä elokuun 2 p:aä misten paloi ameriään nimismiehemme karjakartano, joka malnnko armataan noin 500 r:ani ja luullaan mnrhatulella sutytetyksi. Mistähän miehet armannemat tulen tuimanpalfinnoikst rahat raapata kokohan, mondin kourahan kolikot?”. — Pielamedella on myös metsiä palannt ja siinä suuret hongat ja tukit kaatuneet, esm. Koimnjärmen kvlässä, mistä on suurin osa tukkimisia mnötv Kerkonjoen sahalle Ranlalammilla. Tulen wntä ei tnnneta, waan mitähän sahaubaltija sanoo, knin tullessa hak kuuttamaan löytää maan kaatuneita ja pystyyn kuimaueita honkia! Heinämäen kylässä wei metsävalo mvös monta monituista heinälatoa täysineen, pieleksia ja niittämättömiä niittyjäsi, ja olis koko kyläti mennyt, jos ei knlsnltua mäkeä olis joutunut hätää». Tuli oli siitä päässyt alkuuu. että mnnan isä,ttä oli sytyttänyt risuläjiä ja jättänyt ne palamaan. Itseänsä mädinkö oli enin koskenut valaneissa heinäladoissa, vieleksissä ja niityissä. Toiselle isännälle samassa kylässä oli samanlainen heinämahinko tullut, kuin yhtä huolettomasti oli sytyttänyt mttläitä, polttaaksensa niistä hutansammalta. Paugan kulässä on myös metsiä palanut, muita paikkoja maiuitsematta. Joka paikassa on maan hilolettomnus ollut syynä. Kaskia ja halmeita polttaessa on oltn marottoma., milloin taas on tuli ollut jnokmpoikain ja muideil mttkustamaislen jälkiä, milloin kalamiesten, milloin se on lältteun’ tnpakkapiipnista. Julmaa omat n>aau nämä mabiugot ja a—lakuloiseksi laskee mieli nähdessä ilman täynnä samna”. Elimäen pitäjässä ja Nattula» kylässä tietämättömästä syystä ilmestnnyt mal”n^ou-w>i!kea, yölläeloknnn 23 y:äa mastaan, on polttanut Palolan merotilau sekä Namsiil ja R ijun relsitllain kartanot vnnä melkeen kaiten irtaimen tamaran ja joitakuita eläimiä. Ma—ninko omataan l0 tnh. ruplaan hop.

Luonnon sattumia. — Nilsiässä teki ukon ilma heinäkuun 23 p^nä klo 3 ja 4 mälilla j. p. p. mainioita Martinniemen kylässä Iiwari Hakkaraisen talossa. Ukon ilmaa vaeten oli siihe.i tullnt läheiseltä niityltään sateen pitoon uaapurinisäntä Inhana Vartiainen, joka, iloitellen Inmalan sallimasta sateesta, yritti heittää päällään nuttuansa, maan – ukkonen silloin pamahti, nkonnnoli lenti pirttiin katosta, jonka sytytti tullessaan, tulisena, kehiwu loimirilnuakerän mnotoisena mihkona, sattni Martiais-partaa päähän, kulki pitkin ruumista alas, halkaisteu paidan, katkaisten wyön ja honsnn-kanlnksen sekä rerien kengänmarren, niin että mies kaatni heti hengetönnä lattialle kuin tykillä ammnttu, maikkei ruumiissa muuta mikaa näkyuvt kuiu mnstelma otsassa. Pudotessaau lattialle räjähti ukonuuoli eli salama niin että ikkunat pomineeu putostmat seiniltä, siinä kaatui lattialle idmisia pitkälleen, ehk’eimät toki saaneet mnnta mahinkota knin mani saimat jäseniä wähä tnrraksi. Katon sytytettyä tupa, jossa oli heiniä knimamassa, syttyi silmänräpäyksessä sisästäki, niin että hämmästynyt joukko, joka lunli miimeisen tuomion tulleen,hädin pelastihenkensä, salamalta tapetnn miehen ruumiin ja pienen lapsen tnlen mailassa olemasta tumasta. Nlko-ilmaan tultua näkimät miela elon aikaa oleman ja rnpesimat kiskomaan tamaroita tnlen snnsta, saimatki enimmän osan pelastetuksi marsinki ulkohuoneista, mutta kartanosta ei jäänyt mnnta lnin riihi pellolle. — Samina p:,,ä ja samaan aikaan snNmi salama ssorvis-kylässä ja Kortelan talossa tallin nurkan inleen. (^pänskoisesta lnn? losta. ettei nkontnlti mnu knin maito saa sammumaau, talon wanhns köpittimaitoa noutamaan, mutta taloon sattunnt mieras suuttui tätä epäuskoa, sieppasi mesipadan naisen käsistä ja sammutti medellä tnlen, reivitt— uä valjain käsin tuliset muori-landtt pois.” s n).

Tämän Nilsiässä raimonneen ukonilman suhteen on merkittämää, mitä jo 32 u:ros»’a kerroimme, että uttoneu samana heinaknnn 23 v:nä svtlNti Karkkilan rantarunkin Pyhajärmen kappelinsa Nihdin pi’äjää ja päiwaä sitä ennen Lopen pitäjän kirkon. Se ukonilma tnlki siis lamealla, kuin se Meen aikaan teki tekojansa täällä Uusmaalla ja pohjoisimmassa Tamossa. — Paimion pitäjässä ja munallaki Turun seuduilla on perjantaina 10 p. syysk. ollut sennnonen äkkisade, että pelloin ojat on täyttänyt ja alankomaat pannnt tuimalle, särkenyt aitoja ja pienempiä siltoja ja saanut maantien kuopille, sadettaKestänyt knin klo 4:stä aamnlla pnoleenpäimään asti (A. !.). — Nilsiässä, missä poutaa on kestänyt koko pitkän kesän, oli niinkuin jo kerrottiin heinäkuun 23 p:nä kowa ukon ilma ja sade, ja sitte elokuun 26 p:stä aina saman kuun loppuun oli siellä sadellut, min että wesi on mäkipelloilta miellyt mullan ja rukiin kylmöstemenetalangoille, ja ou jaärakeitaki moniain paikoin satauut. — Haus- jarmella oli svyskuuu 3 p:nä eräitä kyliä noin 4 mirstan lameudessa kohdaunut semmonen ukkosen sade, jota eimät manhatkaan muista: niin rajn että muutamissa hetkissä mesi kulki tuimanaan alangoilla ja rakeita oli paikoin lakeillakin enempi kuin kortteliu paksuudelta” (P-r.).

Viuodentulosta kirjotetaau:

Iuukaan tuli epatasanen mnost: rukiita kohtalaisesti ja saalis niistä mainion hymä; ohrista paikoin katomuost maan se wähäusä hymiä; heiuia waau kaksi lolmaunesta tamallista tuloa.” sA. K— n)

kaksi lolmaunesta tamallista tuloa.” sA. K— n). — Ilomantsissa tuli jokseenki hymä rnismnosi ja yleensä kohtalainen, waikk’ei knlmöä myöten, koska runnun siemenen kylmötmonissa paikoin menimät Harmaksi, ehkä tekimät miime suksynä känniin oraan ja laihon. Kematkylmötmenimät alle kohtalaisen, paikka paikoin siemeuiin, maau lähdöltään kiitetään hymiksi. Potaattia tuli alle kohtalaisen; heiniä ,,Karjalan” osaan maha, maau,,Pohjanmaan” osaan hymästi, päälle kohtalaisen; liinaa shamppna) ja peilamaa kohtalaisesti.” sW — il)

Suomussalmessa saatiin rnkiin puolesta yleensä hyma sato ja 100:sta lyhteestä puimat 30 kappaa ja yliki ne, jotka mennä syksynä tylmimät rnnnuu siemenillä, jota moui silloin ei uskaltanut maan maihtoi pois, ja se heitä nyt harmittaa, Olnatki omat amullisia kasmnn ja terän puolesta maara-maissa ja paremmissa pelloissa; maan karuissa karimaissa pilasi ponta. Kymmeniin mnostiu tulee tänne näin hnmäi eloa ja muottaki, siksi pitäst tarkasti säästää tämän muodeu miljaa siemeneksi eikä nyt ahnaalla syömällä ja erittäinki miinanpoltolla tuh- lata sitä. Heinää on niityistä parahiksi puoli ja kolmas osa entisestä saatn; maan tulemana mnonna mahtaa tulla hyma heinakesä, luin niityt jäämät niittämättä eli knlolle ja niityt kasmamat hymän äpäreen.” sO. W. S:missa G. B).

Mih annissa olimat enimmät osat rukiista hymiä, maau ohria on kuimuus haitaunut hymin hönstetvissäki pelloissa; potaattien saanti näyttää kohtalaiselta; heinän saalis oli hymiu huono, miu ettei miesmuistiiu ole semmosta ollnt.— Torniossa tllli elon vuolesta kohtalainen mnosi, mutta torsoissa hietamäissä on paikottain ponta pel» toja pilannut. Heinamuotta ei kaukaau ole näin huouoa ollut ja maamiehiä armeluttaa, kinnka saamat karjaansa poikki pitkän taimen elätetyksi (H. H.ikiupoika O. W. S:missa). —

Petäjämedellä ,,rnmettiin jo eloknnn alnsta rukiita leikkaamaan, maau hätäiset jo ennenki. Nnliit olimat alamilla mailla karttumia oikeiu ihmeeksi moneen mnoteen meidän paikoilla, sen snhte^n että kuimuuden ja kuumuuden, jonkamertaista manhatkaan eimät sano muistamansa, olisi luullut miemän rukiitki aiman mitättömiin, niiilknin meiki sumi- miljat, mallankl yläisillä mailla, niin ettei kykene leikkaamaankaan. Heinät samoin pontimat kuimaperäsilta mailta ettei niittämistä. Emme lnule siis nytkään rukiiden ja ruis-ollieu halventuman, sillä niiden päälle tulemme enimmästi täymään” sG, Sarama). —

Messukylään tuli ylipäänsä muosi parhain puoleinen: rukiista hvmi mutta sumimiljoista huonompipitkällisen kuimuudeu tähden, joka on myös syy huonoon heinämnoteen lMessilkylän poika S. I. Sunissa). —

Wiro lahdessa ,,malitetaan mnodentnloa tonkoin ja heinäin puolesta huonoksi, mutta rukiista on knmminki hyivä avu leimalle” sI. S.).

Tässä ja edellisissäki u:roissa a>inetns mu^deutulou kertomukset maau todistamat, mitä jo 34 n:rossa yleisesti sanoimme, että melkein kaikissa paili,vs”a tuli mnosi hymä rnkiista, maan alle kohtalainen jopa paikottain katomnosski sumimiljoista sekä lmnistä; potaateista näkyy yleensä tnlleen hymä muost. Merkillistä ou, että obrat Pohjanmaalla omat niin huokeissa hinuoissa, että Oulussa niitä on maksauut tnri maau 3 r, 60 k. Onko siiheu eriu huo^ leaau hintaan syyuä hymä ohramnosi Pohjanmaalla? sitä et muodentulon kertomuksista suiuk^au moi päättää. Siis saattaa uskoa, että yleinen rahanpuute pakottaa Pohjolaisia luiskaamaan ohriansa näin halpaan hintaan. Se on surkeaa siltäki pnolen. että monen näistä ohrainsa nmöjistä tulemana kemääna ehkä täytyy taikka ostaa ohra-tarpeensa paljo kalliimpaan hin» taan eli turm.mtna rnunun lainoihin, jotkakeinot kumpik— i omat knrjan keinoza.

Sähkölennätiu-langan tarpeellisuutta maam- ! me länsiranta-kanpunkien kantta Tnrusta ylös Tor- > nioon puhuu ja huutaa paraikaa näitä rantoja liikknmain hövrylaimainseikka. On ehkä ennenki tänä kesänä sattnnnt, etteimät nämä höyryt ole määrähetkillän> ä ennättäneet mainittuihin kaupuukeihin, maan mat- ! knstajat ja tamaraiu lähettäjät owat sa neet tllrhaan l odottaa böyryin tnloa. Mutta ,.Östell’otten”-höyrvn nykysellä palauslnatkalla Torniosta on pahimmin tapadtlmut, kuin sitä Vaasasta etäläänpain on saatn odottaa turhaan ei tiima- eikä päimäkausia maan koko miifkokansia, saamatta mitään tietoa höyryn mii« ! pymisesla ja mahdollisesta tulosta. Asian ymmärtämä ! selittämättali käsittää, miten kauhea ja mahiiigollioen seikka tämä on, erittäinki Suomen länsirannoilla, missä Haminat eli satamat owat etäällä kaupungeista, mintuin esm. Porin Hamina on 3 peninl. kaupungista, kuin siellä matkustajat, höyryin asiamiehet ja tamarain lähettäjät turhaan Miikkoja kalliissa ramiutoloissa miettämät pois toimestaan ja asioistaan. Joslöytysi sähkö- lanka näiden kaupunkien rvälillä, woisi sana heti, höyryn tultua johonki kaupunkiin, lennätettää muihin kaupuukiloihin sen mahdollisesta tulosta ja muista seikoista, niiu ettei yksinäisten ihmisten eikä hövrylaiwainkaau tarmitsisi kärsiä niin suuria ja ilkeitä mahin» goita kuin nyt.

SotilaS’wanhuksia 1808 wuoden sodasta. Heikki Noth eli Heikkinen, syntynyt m. 1769, ou myösmnodatetulla merellänsä ansainnut maamiestemme erinomaista muistelemista manhuuteusa ja kurjuutensa päiminä. Hän on yhtä mähä knin muutkaan 1808 mmuaoandseau sota-urot moimaiusa päiminä kolkuttaneet isän- paatunutta omaatuntoa, maan on ahkeralla työnteolla ja kunniallisella elämällä kannattanut man» hnuttansa, knnne moimat alkamat kokonaan pettää. Tappeluista, joissa hän oli osollinen, mainitsemme Remolahden, Ranttilan, Toimolan ja Koljonmirran eli Mirransillan Iisalmessa, missä häntä pahasti haamoitettiin, seka Nnmoossa Ruotsin pnolella, mistä palatessa hänen palmeluspaoerinsa jontnimat hukkaan. Hän ei ole uanttinut pensionia eikä muuta yhteistä apua, maan on nikkarin työllä elättänyt henkeänsä. Hän elää nvt Maaningan kappelissa ja Kaärmetlahden kylässä Knopion pitäjää. E. O— ni.

Helsingistä.

Suomalaisille lapsille on kaupnnkimme Lankasteri- konlnssa opetuksen tilasuntta äitinkielellä, niinkui— n ilmoituksesta lehdeu lopulla näkyy.

Pyrstö-tähti, joka nyt purstonensa saapi ihmisiä kaiket illat Otaman aluksia taimaalla etsimään, hamaittiin ensi kerran miime kesäkuun 2 v:nä Zlorens’issa Italianmaalla. Tänä iltana on se likinnä auriukoa ja alkaa näinä päimina tinkiä eteläänpäin snurella kiireellä ja katoaa kohta näkymistä eikä muost, tuhansiin palau näkymille, niin mahdoton pitkä on sen kulkurata auringon ympärillä, jota se kiertää aiman mastahakaan kiertolaisten eli planeettainkulkua. Syyskuun 18 p:nä pääsi se pohjoistmpaan tilaansa, jonka jälkeen se liikkueu läunemmäksi katsojan suhteen, on alkannt mähitellen peräytyä etelään. Kuin tämä taimaallinen mieras, jonka tuttamuutta on saatu niin monena iltana nauttia, nyt on ijäisiksi ajoiksi jättämäistllään hywäs:iä sekä pelkurille epänstosille että sen kauneuden ihailijoille, mannaan tuhannet silmät näinä roiime iltoina pyytämät siitä muistoa. Harmoin saa- taneenkaan pyrstötähteä paljain silmin, näin isona ja näin lauman katsella. Toimosimme tämän pyrstötähden saaneen jäykimmatki epä iskoset jättämään kaikki tnrhat luulot, kuin omat omin silmin saaneet nähdä, mitä siimoja kappaleita nämä luullut ,,maailman lopuu” ennustajat omat! Tämä pyrstötähti on rviides niistä, joita täua muonna tähtientutkijat jo omat löytän— eet taimaalla

Warkauksia kaupungissamme on erittäinki nyt syksymmite paljo tapahtuuut ja uiitä suhteeu on nyt tapahtunut se hyödyllinen asetus, että poliisikammari jnlistaa sekä nämä markauden tapaukset että toimensa martaiden jamarastettuin taroarain ilmisaamiseksi. Näis- tä julistuksista moipi myös käsittää, etta kaupuugin poliisi on alkanut todella ahkeroimaanki sen oikeata melmollisnutta, uim. yhteistä turmallisuutta kaupun^ gissamme. Niistä uäkyy myös, että kaikki kaupunkilaisemme eimät ole kyllin maromaista martaita koh- taan maan unhottamat amaimia omiin ja ikkuuoita lukitsematta öiksi j. n. e. Mutta näkymät nuo warkaat pääsemän lukittuinki ikkunain kautta j. n. e. Merkillistä ou, että tänä suwena martaat omat näpsineet paljo maski- eli kupari-kaluja, joita he warmaan heti lyömät romuiksi ja myömät warastaup’ pioille, joita täällä malitettamasti näkyy löytymän ja jotka sitte mannaan lähettämät ne muuanne, luultamasti nSaaskssaanmaalle, missä maski on paljo kalliimmassa hin- kuin täällä ja Pietarissa, minne niitä niinkuin mu—ntaki marastamaraa mnutoin ehkä wietäsiin.

Ilmoista fjatkoa 34 n:roon). — p. syysk. Torstaina 16 pyrki tuuli pohjan puolelle ja puhalti siellä pari päimää, niin että lauantaina 18 p. lämpömittari laskeusiin alimmalleen koko kesänä eli I^” C. Sitte tnnli kääntyi länteen, mistä se sittemmin koko menneen miilon komasti pauhasi, miime lauantaina ja sun- nuntaina oikeen rajusti, maan ilma on kuitenki sitte snnnuutaiu syyskuun 19 p:n ollnt taas lämpimänpnolella alintain 6^” ja korkeintain l8^”. Nähtämästi on kuitenki ilma talla miikolla lolkoutnunt.

Tampereen masnunilsa. — ,,Taidatte armella, mikä paikka Tampereelll sen nimellinen on, ainakaan knin ei sanomisia sitä ole ennen mainittu. Täällä kutsutaan sillä nimellä sitä pa,kk>knntaa ja sitä vuolta jokea, jossa rautaruukki ja uusi P llama-mapriisfi on. Viimemainittua mapriikkia armeliaan yksi osa ensi tal» mena tuleman malmiksi ja käymään. Työiväkeä täällä Vn ollut kolo suwen useimpia satoja miehiä ja waimoibmistäti; palkkaa on maksettu 00 » 35 top. päimältä miehille waimowaelle 25 kop. hop., ja kuinka kullekin työnsä jälkeen. Monessa muussa paikassa täällä i Tampereella on työlväkeä ollut maakunnasta summissa, miu että kaikki on kalliissa hinnassa ollut ja asumistaki tahtoo olla ahdiuko, kuin ei taalla masuunillakaan ole wielä ehditty työivaelle laittaa asuinhuoueita paljon. waikka aikomuksessa niitä on”. — Työntekijä masuunilla.

Juutasta syyskuun 22 p.nä. — Pouta ja kuiwuus on meilläki, pait rvaikutuksiansa kasrvuille, an? tanut lvauhtia kulomalkeille, jotka owat tehneet paljo Vahingoita. — Nuodentulolla tultasiin jotenli toimeen, jos ei olis niin onnettoman paljo welkaa maksettarvana. Jos kuitenli ruunu armahtasi meitä, ettei tänä wuouna lomin puristasi meloistaan, ja jos Jumala wuotta suopi, niin toimostmme tointmvamme ja pääsewämme taas jaloille, loska on tänä syksynä saatu kulwäa paljo ruista. Ruuuun apuin ja lahjain antamisessa on tänä wuonna tapahtuuut se tarpeellinen muutos, että niillä waan on tarkotettu maamiljelyn auttamista, autamalla niitä waan talollisille soiden ja rämeiden knnvaamiseksi ja peitoin parantamiseksi, jossa työssä on irtaimelle wäelle ollut ansiota, jota wastaan nämä lahjat entisessä muodossaan kaswattiwat laiskuutta ja huolettomuutta sekä lihottirrat kiittämättömiä ja nurjia. Jos esiwalta nyt lawentasinykysiä lahjojansa, nyt kuin rabwas wielä muistaa katomnoden svitä, niin rvarmaanti ruwettasiin hallan pesiä soita ja rämeitä innolla perkaamaan ja wiljelemään, ja jos sitte Jumala soisi roiljaumosia, uiin totta tapahtusi terweelliuen muutos maakunnan toimeliaisuudessa ja työn teossa. Jos nyt alkaa wiljawuosia, miu pitäst beratä eleille menneennmotisten Iulk. Sanomain wiisaan toimittajan neuwo, joka oli hywä waan sopimattomalla ajalla tehty niinkuin Jerusalemin pappien neurro Iskariotille”. — Adam Karjalainen.

Ilomantsista ,,on Stttareen kirjottanut sekä ,,E- T. T.n” Arossa 26) että sittemmin ,,!lusitko^; l—ienee minun suotn antaa näiden kirjoituksille selitettä. Emäseurakuntaamme rahwaan kesken jaetaan kabteen osaan, joista etelä- ja luode-puolta nimitetään ,,Karjalaksi”, waan Pohjois- ja itä-puolta ,,Pobjanmaaksi”; kirkonkylä on rajana. »Karjalassa” on waa» ramaita lehtipuulla, pellot kuvisekaa multaa, uiityt enimmästi raiwioita ja suopeltoja; ,,Pohjanmaalla” taas on kankaita, soita ja rämeitä enimmästi petäjäpuulla, pellot kangastaman multaa, Harmassa kirriselaa, niityt soita ja joki-warsta. Ihmisissä on myös eroitusta: ,,Karjalaiuen” asustaa paraastaau Eawon jopa berrastawassaki «aatteenparressa, waau pohjanmaalainen” sarkanutussa (kauhtanassa) ja pitää usein paitaa, joka kesällä ja juhlapänvina on joko lumirvalkonen tahi punanen, housuinsa päällä. Tämä Wenäen puolelta tullut tapa on pistänyt ,,Nusikon” silmään oudolta, eikä olekaan kummaa; mutta yhtä outoa ja merkittälvää olisi seki saanut olla, että talonpojat käywät sortuutissa, silM-liirvissa,maniskoissa, simisetissa ja mitä muita kaula- ja poski-koristeita nuo lienervat. Olishan tuoki herrastawa rraatteus-tapa ansainnut moittimista talonpojissa, jotka enrät saatynsakään töitä edes taidolla osaa tehdä, että ausaitsssiwat kantaa pukua yli säätvnsä! — Teollisuuskäsitöiosä ei tosin täällä olekaan roarsiu kiitettarrä, waan omillaanhan nuo näyttämät kokewan toimeen tulla ja luulisin käsityö-taiteltvaisuudeu lisäautytränli, jos kaluja ja teoksia täällä parempia ja enemmän tanrittasiin ja kysyttäsiin. Olen täkäläisessä nais-radwaassa uädnvtki hywiä pellawarihman kedrääjiä ja kutojiaki omalsi tarpeeksensa, niin ettei saa kieltää rabrr^altamme puuttuwan taipumusta teollisuuteen. — Tetta on, että täällä luodaan kastettawaksi 20:wuotisiaki lapsia; mutta seu- rakuntaamme ei seutähden saa pitää pafanuuden maana enemmän kuin muitakaan seurakuntia Suomessa. Lukijan ymmärrettälräksi, mitenkä uäin erisknmmasia lapsenkastajaisia on täällä mahdollista, saan selittää, että taalta niinkuin koko Keski- karjalasta kävpi paljo irtainta wäkeä yli rajan Nenäelle Aunulsessa wön etsinnössä ja siellä moni perekunta siittää lapsia, jotka oma-uskosen papin puutteessa taikka jaawät kastamatta, tunne omaan maahan tulervat, eli kaotetaan rvierasuskosilta papeilta siihen uskoon, jota Aunuksessa tunnustetaan. Jos sitte waubemmat siellä wiipvwät maitta kuinka monta kymmentä wuotta xerätvsteu, ei ole tummaa, jos he kotiin tuomat aika ihmisiä lapsia täällä tastettawitsi. Se seikka ei ole luettava seurakuuual» lemme maineeksi eikä semmosille wauhemmille däwäistykseksi, mutta koko tämä pakanuuden häpeä lankeaa koko Suomenmaalle ja eiitläinti mille asiar omaisille, joiden tulisi ei ainoastaau harrastaa pakauain kääntämistä mutta myös estää pakanuuden lewiämistä ainati oman maamme rajoilla ja oman maamme l.ipst5sa, mutta jotka lewäverä’esti eiwät kuultele tibeitä hätähuutoja ewänkeliumillisen saarnaajan ja suomalaisen papin hankkimisesta Suomalainlle Annusseöla!—Tämä olkoon tällä kerralla ..Uusikkomme” pubeille parstmiseksi, toiste pnbuttelemme sitä toista kirjottelijäa läälta, joka merkkilöipi itseänsä puumerkillä ,,S. T.

T.n”. — Kuimuus teki täälläki tekojaan, waan ettei ! poudan syy yksinään ole tatowuosiin, nähtiin siitä, että kemättoukoa tuli täälläkiu hywin lodtalaisesti hywä- ruokkosiin ja wäki-peltoihin. Sateiden kaipuussa ! kylwi moni uutisella, ehkä wanhaaki eloa olisi siemeneksi ollut, waan ei tahdottu aikaseeu tylwäa ,,kuiwaan p—oroon”, mutta oraat owatki enimmältä lvbyenlaisia

Saman kunvuuden tähden meniwät kaikki kesätvöt vywästi, ja suo»ojia kaiwoiwat miesten taivalla ainaki ne, jotka sitä marten saiwat ruumilta jauhoja. Jos awarat suot ja rämeet täällä kerran saatasiin ojittamalla ’ luimiksi ja viljamaiksi, niin kyllä täälläki lätmsi halla ja nälkä. Sentähden olisimat maimtut suo-ojituksen ruunuulahjat toiwottawat jatkettamiksi ja eneunettäwikst. — Metsätnlia on paljon liikkunut taalläli ja wielä se nytki s22 p. syysk.) näkyi kytemän, enin labellä kyliä. — Joet ja purot owat kaikki meloen kuiwaueet, jota ei sanota miesmuistiin nähdyn sillä ta- ! walla. Jauhoista on tinka, knin wesimvllyt sentädden ! seisomat ja tuulimyllyjä ei ole. — Pyrstötähteä Otawan alla ja auringon lasku-kohdalla katsellaan tai- ! rvaalla, rvaan ei sitä täällä pelätä eikä ole ennenkään i velättv pyrstötahtiä”. Nilunen.

Ulkomailta.

Eimerkillistä uutta ole tapahtunnt. Ita-iudiassa, jonka hallitus uvt suvskuun alussa joutui suoraan Englannin ruunun käsiin, näyttää kapina wäbitellen masentuman. Niinkuin ennenki owat kapinoitsijat nytki kesällä pakoon pyrkineet, missä Englantilaista sotawakea on ennättänyt heitä. — Englannissa on hinnat puutenvaroille nyt ikään parantuneet, ja Saksanmaalla Lvybekissä on Suomen woita lujasti kysytty, ja sitä on jo Viipurista lvietyki isot määrät ja Pohjanmaan kaupuugeistaki on sitä kutsuttu tuot.nvalst siune. Onnettomuus on waan, että Suomen emännät eiwät ymmärrä parempaa woita kirnuta. waan tävtyy sitä Saksassa pestä ja valmistaa ennenkuin sitäsiellä woidaan käyttää. Sentäbden ei Suomen woille tule täyttä hiutaa. Olisi se edullista, että Saksasta nyt karjan ruuwan puutteesemme tuotasiin heiniä ja wietäsiin woita sijaan!

Julkisia ja laillisia ilmoituksia.

Läänihallituksista. — Nimismiebelsi Vkkrrön alueessa on 16 p. syl’sk. nimitettv ylimääräinen maatanselisti K. Ablström nimismiehen F. V. FabreMn sijaan, joka omasta vvnnnöötään on—saanut lvnfaeron.

Kokousftämiä lvelkojilleseuraaw, vlollaama»jutussa: klblal.tuomarinI.F. 3öblberg-wain.per. 5iu>meksen tiblak.oit:esa 2:sena p:nä ensi snvstäräjiä; — ja seuraan?, pe:innönluoroutus- jutuissa: entisen lautamieben Matti Meitinvoika Kännä- ! main. vei. Huittioten ja Pungalaitumen kiblakoik:s”a 2:sena p:na ensi svu^läläjiä; — enti”en nimismieben A. Högst>öm-wain.per. (5opoon liblat,l,’is:s”a s.imana p:nä; — talonrojanleslVn Walpmi- Katto-wain. rer. ja bänen poifainsa Herman ja Matti Mikonpoikain Leirpiäioten loi knvsissa Uuderkiifon ja K>:olemajärwen tibl^f,oik:osa stun. p:nä; — maakoottorietinF. W, )llm.in-wain. per. Helsingin raaiioikissa 25 p. lokas. 1858; — ölverstin wapa« berra G. A. Hjärne-w.nn. per. Turun howioik:ssa 27 p. lokak. 1858; — tvönnehen I. ). Panelii’5-roain. per. Rauman raatioik. ssa 25 p. lokak. 1858: — »ärjärin A. Wal,lman-wain. per. Kajaanin raat!o<l:osa 1 v. marraok. l^58; — roötiljuoninAntti M—a>tanei’-waili. ver. Pietarsaaren raatieiklssa 6 p. joulut. 1858; sekä ma5wilje!ijän Ä. Eegerstrlmi» ko » tu> irsa Mlntsvlän ! kihlak.oil:esa 2.”’enaffp:nä ensi sl’vskäräjiä.

t, —t Testamentti» ja perintö-asioita.’satulamaakarinI.!huren »wain. teotam. waimol!ensa (iwa Heleena Tl-ui^-nille emätään Porin raatioik:ssa yössä ja wuode5sa; — asessvörin leoken .Naisa Liisa Wasenius-wain. test. kaupungin netarirn (^.Tlablbandsteen tyttärille janimiemiehen tyttärelle GustawaMonnilleeroätään Turun raetioit.’esal’öt>sä ja wurteesa; — soiamiehen l okenIrina Lebkorra- rrain. tett. wenäläisille kirkoille 3i>ilpuriosa setä Walamon ja .Nononsaaren luostareille ewätään Wiipurin ra.nioik.-osii l’l’v!’ä ja wu—rdeösa

Maatiloja Myödään: ’12 nantalia Oik.uin werotilaeta )i:ro 1 Eouttajärroeu kylässä Laukaan pitäjää buutokaupalla Vaasan ma^kanseliesaz19 p. tammik. 1859; — ’/< osa werotilaa N:o 1 Tiitjänren kylässä Eäkjä:wen pitäjää huutokaupalla Viipurin maakanselissa 10 p. belmik. 1859

—^Mirkoja awoinna: 1:sen kassöörinw.EuomenPankissa baetaan 56 p:ssä syyskuun 2 v:otä; — faupunqin leiälärin w. Tampere>Ila 4»>0 ruplan wuosipalkalla, haet. 56 p:ssä; — lukkarin ! w. Vesin eli Abtäwän kappelissa, haet. 150 p:ssä ft’vskuun 17 i pistä Pietarsaaren kirkkoherralta

Hippllknntain sanomi

Turun hippak.— Wirkawapaus suotu konfistoriumin wara- notariolle. maist. ja jumaluusopin kokelaalle A. I.Hornborgille lukeak”ei!sa tulemanmuoden1859 loppuunasti.— Määrätyt: konsiötoriumin amanuensi, maist, A. G. Nindell ja maist. ).M. V. Essen eteenlipäiu toimittamaan, edellineu m.notarion ja jälki» mainen amanueusin Mirkaa Turun konsiotoriumissa. — iDpettajakokeen läpikälnieet: maiöt. A. W. Floman, ranskan kielen opettaja» Mirkoihin lukioissa, todistuksella eum lau^e. ja al»

leis’0pettaja N. G. Gtolpe loulu»opettai>tsi historiassa ja nm«- t!ete««sä, lävtännöNisesti todiitulsella 2>,,prod3tur eum kuöe. ja lietineeNisesti todistuksella — Kuolleet: Orl»edt» kap—pal. G. N. Jarin ja mälisaaruaaja Vkkerössä L. Lilius.

Kuopion hippak. — Kaksi liikaa armomuotta on suotu Raahen ja satoisten tiith. mainaan romasti Törnudd’in leitelle ja lapsille. — Nirka-ero on suotu anomuksesta Kuopion alaalkeiskoulun opettajalle A. E. Nongaiselle. — Naaliin on pantu pit. apul:kfi Tuusniemelle: 1) tappal. apul. Liperissä I.Gröhn,2> lappal. apul. Karttulassa G. Meklin, ja 3) kirlh.-siaiuen Rautalammilla B. K. Tailin

ykfilyiM Moitnksm.

Kaupan, A. Kollanin tykönä,omassa kartanossa kauppatorin warreNa Helsinssissa, huokeaan hintaan: 82^ Lakkamernissaa, °^l nikkarien ja seppien tarpeeksi. Tätä weruissaa löytyy useampaa lajia, joilla saadaan pun- ja rautakaluja ynnä myös maalatutta lattioita spermannoita) sana.en kiiltäivitsi ja kauniiksi.

Kaupaksi jätetty: I Sarkaa ja friisiä, mustaa ja sinistä, har- < ? maata ja harmaaksi wa’rjätwa, niin kerittyä kuin !keritsemätöutä, Uuden postikartanon alilerrassa ? 3 li) I. G. KynberaM, 5 ! Helsingissä.

Kirjakaupoissa kaupokft:

Rothman, Uusi Hewoiskirja, jossa Hewoisten ynnä muiden Koti-eläinten tawallisimmat taudit ja parantamiset selitetään. 30 k.

Sakarinpoika, Lyhykäistä Osoituksia Tuomen emän» nille Lehmäkarjan setä maidon hoidossa ja juuston teossa. 20 k.

Carsson, Käsikirja maanrriljelvksessa. 25 kop.

Martti Skytte, Suomen ensimäinen elvangellinen pispa, 5 kop.

Kalemala, toinen painos. 1 rup.

Mikael Agrikola, Suomen pispa, uskonopin oikasia Suomessa, luomen kielen ensimäinen barjoittaja kirjoissa, 5 kov.

Koulu opetusta suomeksi Helsingissä.

Suomalaisten ivanbempain tiedoksi ilmoitetaan, Helsingin Kansakoulussa Suomenki kielellä opetettav

an kaikkia yleiseen kansansiwistvkseen kuulumia oppiaineita, ja siis ainoastaau Suomen kieltä taitawiaki lapsia kouluuu otettaman. Allekirjoitettu tarrritsee yhtä sahasiilaria eli sahanteroittajaa. Minulle kirjoitetaan: H. Nothström, l3 l9) Hämeenlinna ja Kokemäki.

Markkinahintoja.

Keskihinnat torilla tällä wiikolla.

Rukiit 4 r. 80 ja 5 r., kaurat 3 r. ja 3 r. 30 k. tnri; ruisjauhot 38 ja 40 k., lrasikanliha 1 r. 80 k. ja 2 r., tuores raaroaan liha 60 ja 70 k., lampaan liha 1 r. ja 1 r. 25 k., sianliha 1 r. 00 ja 1 r. 80 k., suolaset silakat 40 ja 50 k., woi 3 r. 60 ja 4 r., heinät 18 ja 25 k. leirvisla; kaurakryynit 35 ja 40 k., ohrakryynit 35 k., herneet 30 ja 35 k., potaatit 6 ja 7 k., tuoreet silakat 22 k. kappa; lohi 20 k., haurvit ja ahwenet 4 ja 6 k., siika 6 ja 11 k. naula; teiret 45 ja 50 k., metsot 60 ja 80 k., pyyt 20 ja 25 k. pari; munatiu 25 ja 28 k.; nuori maito 8 ja 10 k., piimä 7 k., roima 60 ja 64 k. kannu; halkoja syli: koinmsia 3 r. 50 ja 3 r. 60 k., petäjäisiä 2 r. 50 k. ja 2 r. 70 k.

Helsingissä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainossa. Painoluwan antanut: I..»eimdui-zer

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: