1859-09-12 Suomen julkisia Sanomia


Sisältö

  • Keisarillisen Majesteetin armollinen julistus.
  • Kotomaalta.
  • Venäjältä.
  • Ulkomaalta.
  • Metsistämme.
  • Höytiäisen laskeumisesta.
  • Kysymyksiä, mietittäviä maaviljelyskokouksessa;
  • Hämeenlinnassa.
  • Riista-Hintoja.
  • Yleisiä ja laillisia julistuksia ja erityisiä ilmoituksia

N:o 69. Maanantaina 12 pmä syyskuuta 1859

Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus, että tulessa kestämiä kattoaineita saadaan määra-aikana tullittomasti maahan tuoda. Annettu Helsingissä, 19 päiv. Elokuuta 1859. ME ALEKSANDER Toinen, Jumalan Armosta,Keisari ja Itsevaltias koko Wenäjänmaan yli sekä Suomen Isoruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi:

Sittenkuin Kesäkuun 5 pänvänä 1856 annetun Armollisen julistuksen kautta olemme myönnyttäneet että semmoisia tulessa kestämiä katto-aineita, joita on käsky kaupungeissa viljellä, saataisiin miitenä muonna sillä lamalla tullittomasti maahan tuoda, että ne asianomaiset, jotka todistuksilla näyttämät että maahan tuomansa tämmöiset aineet ovat kattamiseksi käytetyt, takaisin samvat niistä maksetut tullirahat; olemina Me, edistääksemme tulessa kestäväin kattoin yleisempäta käyttämistäkaupunkien huone-rakennuksissa, hyväksi katsoneet Armossa säätää että itsekukin, jolla on oikeus ulkomaalta tenvaroita ottaa ja joka maahan tuopi semmoisia kaupungeille määrätyitä tulessa kestäviä katto-aineita, joista tulli-raha pitää maksettaman, kymmenenä Mlonna saa sisään kuljettaa tullittomasti niitä aineita, kuitenki asianomaista, keholliseksi makuutettua takausta vastaan, että tulliraha tulee maksetuksi siltä osalta samoja aineita, jota ei hän itse eikä kukaan tenvarata häneltä ostanut muu talonomistaja ole kolmen vuoden kuluessa, tenvaran tuonnista lukien, toteen naytettävällä lamalla katoiksi kaupungeissa käyttänyt; jonka vuoksi tuomamiehen pitää sen paikkakunnan tullikamarille, missä tamara on klareerattu sisään, kaikkien niiden samassa tilaisuudessa maahan tuomiensa katto-aineiden suhteen, joille hän tahtoo tullivapautta nauttia, kerrallansa esille laittaman semmoiset todistukset aineiden käyttämisestä aivottuun tarkoitukseensa, kuin yllämainitussa Armollisesja julistuksessa maaditaan tämmöisistä aineista maksetun tullirahan takaisin saamista marteu; ja jos hankitut todistukset ovat selmat ja täydelliset, hyväksi omistakoon tullikamari ne ilman enemmittä mutkitta, mutta laittakoon asian muussa tapauksessa Mä-Tullijohtokmman tutkittamatsi. Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingistä, 19 päim. Elokuuta 1859. Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan jaHänenKorkeassa Nimessään,

Suomeen asetettu Senaattinsa: C. Cronstedt. A. L. BoiiN. B. Fedehley. KOBEIiT TIiAPP. Osear Nohume.n.

Kotomaalta.

Helsingistä.

K. Majesteetti sunnuntaina 28 (l6) p. miime elokuuta, k. 7’/2 iltapuoleen, läksi Tsarskoje^ Selosta Moskomaan, jonne H. M. seuraamana päimänä k. Il> e. puolip. ehti korkeasti loimottamassa termeydessä.

IN (18) p. mainitussa kuussa, k. 2 yöllä,Keisarillinen Korkeus Isoruhtinas Mihaila Nikolajenntsi tuli Moskomaan, ja lähti slellä 1 p. syysk., k. ’/!l9 ehtoolla Tulaan

23 (11) P. elokuuta k. 9 iltaisella Keis. Korkeudet, Isoruhtinas Nikolai Nikolajevitsi, Hänen Puolisonsa ja Heidän Poikansa, lähtimät Warshav^ n rautatietä ja tulivat seuraamana aamuna k. l/uli (Wasili-)Ostromaan. Tämä taipale’ eli matla-mäli, joka on 300 virstaa, tulemin siten B’/2 tunnissa.

Elokuun 28(l6)p, ala-upseeri Suomen henkimartion tarlk’ampuja.pataljonassa Nordqmist armossa koroitettiin mänrikiksi Otteen tartt’ampujapataljonaan, lukemalla tätä ansiota 21:>estä (!)) p. miime toukokuuta.

Hippaknnnan sanomia:

Porvoosta Haettavaksi ilmoitettu: suuretieteen ja luonnon-historian opettaja-virka Savolinnan ylä-koulussa, ynnä ranskan kieli-opettajan sijaisuus Porvoon lukiossa, kumpiki Bissa Miikossa 24:nnestä p. elok.

*** höytiäinen ***

Höytiäisen laskeumisesta.

Lisäksi tässä sanomalebdessä jo olleesen viralliseen kertomukseen, saamme sittemmin tulleen kertoelman mukaan ilmoittaa, jotta kaikki vaara alempana asuvaisille voidaan pidettää ohitse menneenä, semminki koska Pyhäselänkin järvi nyt jo on alennut noin kyynärän ja yhä alentumassa. Myös virtaeleminen kanavassa eli nykyään noin 350 kyynärää leveässä kymessä, Höytiäisen ja Pyhäselän välillä, on siten vähennyt, että kulku Liperin pitäjään ja Joensuun kaupunnin välillä 22 p. elok. tuli jällensä vapaaksi, lautatse kanavan yli, ja veden vahingoittamat paikat Vallan maantiellä ovat isoksi osaksi täytetyt soralla ja rapakivellä.
Arviota tulvan tekemistä vahingoista on käsketty.

Wenäjältä.

Taas on 50 virstaa rautatietä saatu valmiiksi sillä suunnalla joka Pietarista kulkee Dunaburgiin päin, josta se tulee jakauntumaan Niigaan ja toinen haara NarshaMaan. Tämä uusi nyt valmiiksi saatu väli on Pleskomista Ostromaan. Ja joulukuuna tulee Ostromasta Porderyynsss virstaa valmiiksi. Tulevana vuonna toivotaan saataman tie valmiiksi Dunaburgiin asti, joka viimeinen väli on yli 60 virstaa. Malilla Dunaburgista Nligaan, joka on yli 100 virstaa, on jo vahvasti työtä tehty. Nishegorodin kamerniassa Semenomin piiri(kihla-)kunnassa, jossa väestö puukaluin teolla talvella on elänyt ja josta Suomeenkin on hilatu lusikoita ja Matiloita, on ollu julmat kulovaltkeat, jotka ovat melkeen hävittäneet pois metsät

Jos ei vaan lopu mainittujen kaluin tuonti Suomeen, niin kallistuneevat kuitenkin.

Hallitus on päättänyt asettaa sähkölennätinrihmaa Moskovan ja Amurin välille. Kuin on jo entuudesta Pietarin ja Moskovan välillä tämmöinen lanka, niin tulee sama lanka yhtä suoraa kohta kulkemaan halki koko europpalaisen Venään ja koko Siperian eli koko Aasianmaan pohjoispuolen, Itämerestä Suureen valtamereen asti Jaapanin keisarikunnan saaristoa kohtaan.

Luultavasti tulee se sivukulmallaan koskemaan Kiinan rajaa, jos kohta siten tulisi paljon koukkumatkaa ehkä kulkemaan joukon matkaa poikki Kiinan leveätä koilista pohjukkaa. Koko väli Pietarista Amuriin linnun-tietä on noin 60 N Suomen peninkulmaa.

Ulkomaalta.

Ruotsista ja Norjasta

*** aseteollisuus ***

Ruotsissa puuhataan näinä aikoina edusmiesvalia tuleviin valtiopäiviin. Tukholmissa, jossa, miten muissa kaupungeissa, porvari-sääty äsköin sai laveamman vali-oikeuden, on vapamielisien vasen puoli pääsnyt voitolle valissa.

Taas on kaksi laivaa täynnä tykkiä laitettu Norrköpingista Kruunstattiin. Kuin Wenään ruunun omat tekemät tykit nousevat kalliimpaan hintaan, niin teettää se Ruotsissa, yksityisien tykkitehtaissa, mitä vaan ennätetään, semminkin kuin sekä rauta että työ on parempaa. Ruotsissahan monet muutkin Vallat teettävät tykkiään. Tänä vuonna on Norrköpingista jo lähtenyt 12 laivaa tykkiä täynnä.

Italiasta

Norikan kaupungissa Paavinmaalla on ollut kova maajäristys, joten 200 ihmistä hävisi ja 9000 jäi kodottomaksi.

Turinin sanomassa Opinione seisoo että krri. vi Linati, jota Parmalaiset laittoivat Parisiin ilmoittamaan Napoleonille heidän toivotuksiansa, on kotiin tultuaan julistanut Keisarin sanoneen hänelle: ”Sano sille kansalle, joka teitä lähetti luokseni, että minun sota-aseeni ei milloinkaan käännetä heitä ja heidän toivotuksia vastaan, sekä etten minä salli muunkaan ulkonaisen vallan sortaa Pannan oikeutta”.

Samassa lehdessä on seuraama kirje Modenasta: ”Mazzini kuuluu lähteneen liikkeelle, ja luullaan hänen tulevan keski-Italiaan. Jos maatamme inhottaa Fransi V:s, niin sitä ei vähemmän inhota tämä järjestyksen väsymatöin rikkoja Italiassa. Kehoitamme häntä, oman vakuutensa tähden, ei ilmestymään meillä, sillä hän taitaisi saada kalliisti kärsiä semmoisesta tyhmyydestä. Meillä ei tahdota kuulla Mazzinista ja hänen tuumistaan. Meillä tarkoitetaan sopua, rauhaa ja yhdistymistä Sardiniaan, vaan ei tasavaltaa”.

Viimeisien tietojen mukaan Italian herttuakunnilla ei olisi mitään pelättävää Franskan ja Itävallan puolelta, mutta kyllä paaluin puolelta ja Modenan herttualta. Seitsemän tuhatta miestä paaluin sotajoukkoa sanotaan oleman koottu 91 minissa, valmiiksi marssimaan Bolognaan, asettamaan paaluin valtaa jälleen paikoillensa. Garibaldin joukkojen sanotaan marssivan siuivalle vastustamaan Modenan Herttuala, joka kuuluu olevan Manttuaa likellä ö000:lJa miehellä ja aikoopi kokea ottaa takasin valtakuntansa ja pakot, taa pois sitä hallitusta, joka siellä nyt ”rasittaa brrttudfuntaa” miten l,än fanoo

munnT§ta

Miimifinä 44 vuosina on Englannista siirtäynyt muualle 4 miljonaa 7!)7 tuhatta henkeä. Näitä on muuttanut toisia miljonaa Englandin siirtomaihin PohjoisAmerikassa, lähes kolme milj. Pohjois-Amerikan yhtiö-maleaan, 653 tuh. Australiaan j. n. e.

Lessepsin luullaan matkustaman Englandiin poistamaanVnglandin hallituksen panemiaesteitä Suezin taipaleen kaimamisla mastaan.

28 p. elok. piri ministeristö kokousta, jossa väitetään sen päättäneen myöntää Italian herttuakuiuien ja Bolognan yhdistystä Sardinian kanssa. Jos tämä vaan on tosi, niin olisi mihdoin Englandikin tehnyt jotain Italian eduks

Sähkö-uutinen Parisista 5 p. syysk. ilmoittaa, että Viktor Emanueli niille lähetysmiehille, jotka Toskanasta tulimat hänelle tarjoamaan Loskana yhdistämistä Sardiniaan, on kiittäen Mastannut, että asia on mietittämä europpalaisilta val. loilta, joiden seassa hän lupasi puolustaa tätä asiaa, suurella toivolla saada sitä oikeen päättyneeksi.

*** metsä metsänhoito ***

Metsistämme. (Jatko ja loppu ’von 68)

Pahin syy metsiemme huonoon tilaan on se tapa että puut hakataan yksi sieltä toinen täältä, joten metsät ovat joutuneet yhä epätasaisemmiksi ja Harvoiksi. Tämä tapa pilaa koko metsän alaa, sekä melkeen hävittää sitä tahi vähentää sen kasvu puoleksi sitä arvoa, jota järestetyllä käyttämällä ja kuluttamalla voitettaisiin.

Kaskenviljelyn pahoin kalvanneen ja syöneen maamme metsiä, todistaa metsän-puute useammissa niitä seutuja, joissa tätä viljelystä vielä käytetään.

Mutta vaikka niin on laita, ei taitane saattaa kaikkiaan kieltää kohtuullisen ja oikeen järestetyn kaskenviljelyn hyötyä ja tarpeellisuutta ikivanhoista ajoista on kasken viljelys, pellon viljelyn edellä-kävijänä, tunkeunut sydänmaan metsihin ja, sitä myöte kuin väestö on kasvanut ja ilman-ala ja paikkakunnalliset kohdat ovat myöten antaneet, jättänyt siaa pellonviljelylle.

Asettautumiset ja viljelemiset ovat täten edistyneet vähemmän hitaasti kuin, ilman-alan ja harvan väestön suhteen niinä aikoina, muuten lieneisi tapahtunut. Kaikin paikoin, missä on ollut iso-jako, kaskenviljely sen jälkeen on näkynyt olevan vahvasti vähenemässä, ja häviää epäilemättä jälettäin niissä paikkakunnissa, joissa on varsinaiseen maaviljelykseen kelpaavata alaa.

Mutta missä maaosissa metsämaa on melkeen louhikkoa, jonka välillä on vaan kapeita, kivisiä, ja syviä alhoja eikä kivetöintä viljeltävää maata tavata tuskin yhtään, ja siis ainoastaan pieniä pelto-tilkkuja on voitu raunioiden välille raivata ja voimassa pitää, vaan jonne kuitenkin talollisia, veroa vetäviä, tiloja on perustettu ja jossa väestö saapi elatuksensa parhaimmittain siitä elontulosta ja niiden runsaiden laitumien kautta, joita kaskenviljelyksellä on voitettu, siellä näkyy mainittu viljelystapa ei vielä nykyisien toimisteluksien ja kansalliskohtien alla saattavan tukkunaan lakata. Kaskenviljelyn järestäminen paikkakunnissa, joissa sitä mainituista syistä täytyy harjoittaa, ja kohtama annostelu sen eduista verroitetuina tavalliseen puuaineen tuloon, olnee mitä vaikeimpia ja Hellimpiä kysymyksiä, joita Suomen metsänhoitajalla on suoritettavanaan tästä aineesta sittemmin oma lukunsa.

Maamme pohjoisemmilla osilla on vanhoista ajoista asti tervanpolttoa viljelty, joten sikäläiset metsät ovat aivan paljon mänetetyt, kuitenkin enemmän virheellisellä polttomuodolla kuin itse tervanpolton paljoudella. Muuten näkyy tämä elatuskeino olevan suuresta hyödystä semmoiselle maakunnalle, jossa ilman-laatu on tuskin suositteleva peltoviljelylle ja jossa laveita männyköitä alhaisella ja vesiperäisella alalla tavataan, mitkä rimat jaksa kasvaa korkeempaa hirsi ja mastopuuta.

Kulovalkeat saattavat useasti mahdottoman suuria metsän häviöitä, ja vaalivat kyllä tarkempaa ja lujempaa rangaistusta niillen, jotka vallattomasti ja huolettomasti käyttävät ja liikuttelevat valkeata metsissä. Laissa ja asetuksissa luettavat kovat rangaistusmääräykset eivät vaikuta vähääkään, kuin niitä ei yhtään käytetä. Mutta, jos niitä käytettäisiinkin, ovat kuitenkin jären tarpeellisena tarkat ja vakaiset osoitukset asianomaisillen, että jokainen kohdastansa laittaa toimeen kulovalkeiden seisahduttamisen, koska suurimmat Vahingot tapahtuvat tämän laiminlyömisestä.

Suuri osa sydänmaatamme on vielä sillä toimistelus-kannalla,jolla rahvas pitää metsien pois raivaamista kiitettävänä uutteruutena. Tämä on kyllä osaksi myönnettävä, siksi kuin keinollisuudellen osoitetaan tie, tahi tuo sen itse löytää, niillen aarteille, joita nämät kaukaiset metsät sisältävät. Mutta ei ainoasti näissä kaukaisissa paikkakunnissa kansa ole metsänhoidon alkeiden puutteessa, vaan myös muussa enemmän viljellyssä maassa varsinkin rahvas ei tunne yksinkertaisimpiakaan osviittoja tässä suhteessa. Kuin näitä kohtia miettii ja myös tuntee suomalaisen kansan mielialassa ja luonnossa olevaa taipumusta säilyttämään esi-isien tapoja, niin totta täytyy epäillä, että kieltävillä säännöillä, joiden seuraamista sydanmaissa tuhannen sarkapeninkulman aloilla vaan pieneksi osaksi voidaan valvoa, onnistuu saattaa matkaan parempaa käytäntöä, jos ei ensin ole koettu valistuksen ja vakuutuksen tiellä voittaa kansan omaa myötävaikutusta tähän. Kuinhan metsänhoito ruunun metsissä joutuu käymään käymistänsä ja kantamaan hedelmiä, ja kansaa kirjoilla ja muuten neuvoilla osoitetaan, niin tottahan sekin vähitellen alkaa älytä mitä sen rauhaan ja etuun sopii ja sitä myöte hoitaa kalliita metsiänsä.

Yksityisen metsänomistajan mieltä ja halua metsänhoitoon herättää kohonnut hinta metsän tuotteillen enemmän kuin mikään muu keino. Ja koska tämmöinen koroitus nojautuu huojennetulle tilaisuudelle kuletuksen suhteen ja lisätylle menekille, niin tästä selvästi seuraa, että, lähinnä metsänomistajan tietoa oikeesta hoidon tavasta, parhaimmat korottimet tämän, maalle jalo tärkeän, elatuskeinon karttumiselle ovat kuletus-jokien ja välien perkaaminen ahtailla paikoilla; talvitien raivaamisia ja useempien paikkojen määrääminen varakkoja kauppa-paikoiksi metsäntuotteille, sekä semmoisien laitoksien, ruukkien ja tehtaiden lisääminen, jotka kuluttavat tahi kaluksi tekevät metsäntuotteita.

Tällä lopetamme nyt nämät yleiset mietteet metsänhoidosta. lähemmin seuraa erinäisiä osoituksia ja mietteitä joissakuissa metsänhoidon erinäisissä haaroissa.

Höytiäisen laskeumisesta.

Myöhemmin tulleet tiedot Kanavajoen vaikutusalasta eriävät jotenkin ensimäisistä, vedenpaisumuksen ankaruudelta hätyytetyistä ja sentään liiallisista, ilmoituksista, joilla on yleisöä liian hätyytetty. Wielä odottain taydellisimpiä, tarkalle tutkioile ja pienoisuuksia myöten tärkisteleville kertomuksille nojautuneita, yleisiä, virallisia ilmoituksia, annamme sillä välillä tässä, maamme Tie ja Wesi-kulun johtokunnan, paikalla käyneen, päämiehen kertomuksien mukaa eräitä tietoja asiasta. Ne avarat edut, joita Höytiäisen ympäristö yhtäkkiä on voittanut, ovat sille suureksi siunaukseksi, ja vahingot Pyhäselän ja Oriveden rannoilla eivät näy olevan sinneppäinkään niin suuret kuin ensin arveluksen paisumuksella mitattiin. Paraikaa käypi arviokunta paikasta paikkaan suinaamassa kaikki vahingot ja tilanhaltioiden oman ilmoituksen osoituksilla niiden keralla omin silmin arvaamassa vahingoiden suuruutta ja rahamäärää.

Jo ensi kokouksesta, jossa suurin vahinko valitettiin eräälle talonmiehelle sattuneen, kahden tuhannen ruplan vahinko, kuin ensiksi käytiin sinne ja pyydettiin miestä näyttämään ja itse luettelemaan vahingoitaan ja kunkin arvon erittäin nimittämään, niin ei saanut mies vahingoltaan nousemaan kuin 120 ruplaksi. Jos muutkin vahingot ovat saman verran näin summassa ylimäärin arvatut kuin tämä ensimäinen, niin ne 200 tuhannet ruplat, johonka summaan eräs lähettäjä on arvannut koko vahingon, laskeuntuisivat 12 tuhanteen ruplaan.

Vaan luullaan sen ei siihenkään, mutta vaan neljään tuhanteen nousevan. Miten suuret vahingot totuudessa ovat ja josko ’/4 vai Vioo Karjalaa vaiko ei niinkään paljoa joutunut veden alle, senpähän sittä näkee kuinhan jaksaa odottaa siksi kuin mainittu arviokunta ehtii hellän toimituksensa lopettaa.

Höytiäisen rannoille on paljastunut vedestä noin 10 tuhatta tynnerin-alaa melkeen valmista viljelysmaata eli yhtä suuri ala kuin koko Mustialan tila metsineen, vuorineen ja viljelysmaineen. Paitsi tätä on yhtä suuri ala stio-maata tullut kuivaksi maaksi. Pohjos sekä länsi-puolen suuret lahdet ja koko länsi-rannikko muuttuu vilja-maaksi. Itä-puolen ranta on kivikkoa ja hietaista. Jos rupeaisivat näiden uudismaiden omistajat palkitsemaan paisumuksesta sattuneita vahingoita, niin tulisi tuskin rupla lähtemään joka voitetun tynnerin alalta. Wuotinen voitto näistä uudismaista kyllä tulee nousemaan paljon suuremmaksi kuin koko tämä kerrallaan tapahtunut vahinko.

Höytiäinen on nyt noin 15 kyynärää matalampi. Kuin vedenpaisumus oli korkeimmillaan, niin nousi se Pyhäselässä ja Orihivedessä li jalkaa, Joutsenvedessä 4 jalkaa j.n.e.

Kuin kaiunuan laivaminrn alapuolelta Höytiäiseen päin lähestyi Höytiäistä, niin painoi veden ponnistus loppumalla aikaisin rikki. Aikomus oli vasta 14 päivää myöhemmin sitä aukaista, sadon tehtyä, että ihmiset olisivat ennättäneet korjata pois elonsa ja heinänsä.

Ilman joitakuita vahingoita ja maanvientiä molemminpuolin kanavaa, ei ollut onnistumista, niin erinomattain hankalallen työlle kuin tämä oli, toivominenkaan. Tapahtuma oli välttämätöin kuin pohja oli hiekkainen ja ’/>peninkulman pitkän kanavan yläpuoli 70 jalkaa korkeempi alapuolta. Onnistunut on työ nytkin, enemmän kuin toivottiinkaan, jos kohta jommoisiaki vahingoita on tapahtunu.

Sillä jos Höytiäistä olisi käynyt laskeminen niin vähitellen, ilman kanavan syventymistä ja leventymistä, ettei vahingoita olisi sattunut, niin ei olisi tullut niin avaroita uudismaita, ja nekin, jotka olisivat syntyneet, olisivat viipyneet monta vuotta ennenkuin vähitellen olisivat jouenneet veden pinnan yli. Mutta hiekkaisella alalla ei tämmöinen vähitellen tapahtuva laskeminen ollutkaan mahdollinen.

Ei kanava itse tehnyt paljon vahinkoa, se meni minne oli meneivä, eikä väärään Joensuun puolelle. Aikomus olikin että veden piti itse kaivaa kululleen suurempaa, leveämpää ja syvempää tietä kuin mitä kaivettu kanava oli. Näin säästettiin 8000 päivätyötäkin. Vahingot tulivat siitä, että samaan aikaan kuin vesi Höytiäisestä ryntäsi alas, olivat Saimaan vedet. Pyhäselkä ja Orhivesikin, itsestäänkin nousemassa, koska vrsiset ajat sitä ennen panivat ne monet tuhannet joet paisumaan, jotka lähettävät vetensä mainituihin järviin.

Lisäksi oli vastatuulikin kanavan veden suuntaa vasten näissä järvissä. Mainitut kahdet seikat hillitsivät liikaveden joutumista pois Pyhäselästä ja Orihvedestä niin kiireesti kuin muuten olisi lähtenyt. Sen tähen nousi vesi niin korkeelle, peittäin alavia maita. Ja siitä vahingot. Ovat nämät järvet toisinaan ennenkin itsestään nousneet melkeen yhtä korkealle, niinkuin esimerkiksi vuonna 1849. Niinhän myös suuri vedenpaisumus Pietarissa v.1824 syntyi siitä että oli vahva kestävä vastatuuli Suomenlahdessa Nevan veden kulkusuuntaa vasten. Kuin vielä ottaa sen seikan lukuun, että välimatka Höytiäisestä Pyhäselkään on pehmeää hiekka-alaa, niin sen ymmärtää ymmärtävät miehet, ettei mikään salpaus auta mahdottoman suurella painollaan ponnistavan veden voimaa kaivamasta tietä sekä sen sivuille että sen alle, kuin Ilta kerran laskemaan ruvetaan. Vika olisi muuten uskallettukaan ryhtyä kl)ku hankkeeseen, jos ei jo alku-tutkimisissa olisi tavattu mitä toivottiin nimittäin vuoria emämaan alla, nmi |uuvuta nTT^v”^M Höytiäistä laskea evättä kymmenkuntia jalkaa, sillä kohdalla, jonka yli sille määrättiin kanavaa kaivettavaksi. Jos ei olisi samaan aikaan sattunut mainittu vedennousu muistakin syistä ja vastatuuli, niin et mitään varsinaista suurempaa vahinkoa olisi syntynyt, paitsi mitä Anttolan kylässä ja vähän muuta kanavan varrella. Ihmettelemisen innolla on tätä Suojan sallimusta katsottu, kuin uusi Imatra niin äkkiä ilmestyi ja taas katosi pois montaan päivan perästä. Tämäkin tapaus todistaa että luonnon tuimat, jalot voimat ja tuumat toisinaan ovat väkevämmät kuin ihmisten voimat ja viisaus. Wielä ehkä kohtakin siunaa maakunta tätä Suojan sallimusta, kuin n)al)imjot yhdellä tai toisella tavalla tulevat korjatuiksi.

Ne, joille kanavan varrella tuli vahinkoa, taitavat saada osaa syntyneessä uudismaasta. A,

Maaviljelyskokous Hämeenlinnassa.

Kysymyksiä, joita tulee miettiä maamiljelysseuran kokouksessa Hämeenlinnassa 19 ja 2N p. Syysk. 1859.

1. Koska Uusmaan ja Hämeen läänien maaviljelysseura, palkintoa määrätessä pellon, niitun ja laitumen parantamisesta, päätti, että pienemmillä tiluksilla, joiden haltiat mieliivät saada palkintoa, pelto on jaettava vuoroituksiin, joita joka vuosi yksi varustetaan syvillä avonaisilla ojilla, tahi sala-ojilla, käännetään, tasoitetaan ja lannoitetaan, niittu niin myös jaettava moniin vuoroituksiin, joita vuosittain yksi ojitetaan ja viljellään lannoitettuna tahi lannoittamatta tahikka varoittavalla poltolla, ja ensimäisessä tahi edes toisessa viljassa kylvetään heinänsiemenillä, ja kolmanneksi, laidun on parannettava metsäisen alan raivaamisella tahi viljelemisellä, jota saapi varhemmin kesällä polttaa, ja heinänsiemenillä kylvää, yksin tahi rukiin kylvön alle; niin kysytään: mitä on keksitty ja mikä on toivottava semmoisista parantamisen keinoista?

2. Mikä hyöty taitaa meillä olla oikeen järestetyistä niitun-vesittämisistä, ja onko kevätveden sulkemisesta etua?

3. Miten on valkoinen sammal (splia^num) vetelää rahka-suola eli rämettä viljeltäessä huokeimmin hävitettävä

4. Onko karjanhoidossa meidän maassa pääasiana tattoitettavana lihan, juuston vai voin laaliö?

5. Mitä luullaan kototarpeen viinan-polton vaikuttaneen maaviljelykselle ja karjanhoidolle Uusi-maan ja Hämeen lääneissä

6. Mitä on älytty pitäjään-, kylän ja yksityisien koulujen olosta ja mikä lai kouluja katsotaan soveliaimmaksi?

7. Koska säästö-rahastojen laittaminen maalle (kunnissa) epäilemättä on pidettavä olevan kaikkein vaikuttavimpia ja soveliaimpia keinoja parantamaan ja turvaamaan irtanaisen, maatyötä tekevän, väen aikaantulemista, niin kysytään: miten olisivat semmoiset säästö-rahastot parhaite järestettävät, tuleeko niiden olla likimmän kaupungin säästöpankin osakkeita vai erikseen itsenäiset?

8. Kuin nyt hallituksen huolesta maaviljelys-neuvojain virkoja on säännetty, niin pitäisi se olla jokaisen maaviljeliän halussa, tehdä itselleen selko, miten nämät maaviljelysneuvojat tulevat vaikuttamaan, ja kysytään sen vuoksi: miten voivat maaviljeliät parhaillaan saada etua näistä valta maaviljelysneuvojoista!

9. Mikä on syy siihen ettei hollikyydin arennit ole meillä menestyneet ja miten olisi tämä kohta muutettava?

10. Koska lienee yleisesti myönnetty, rakennusjärestyksen kylissämme olevan enimmiten järensopimattoman sekä tuli-vahingon, puhtauden ja mukaisuuden suhteessa, niin kysytään, millä keinoin tätä niin haittaavaa suhtaa taidettasiin muuttaa ja saatasiin parempi rakennus-jarestys maalla tointumaan?

Suomentanut C. E. A.

Luettelo heinäkuulta. kiistan keskihinnasta maassa, viime

[taulukko]

Virallisia ja laillisia julistuksia. m lgne

Keisarivallan meri-ministeriön vesi-oppaallisen osaston tänne tulneen ilmoituksen mukaan, merellä matkustavaisien tietää täten julistetaan, että ojennukseksi laivoillen, jotka yön aikaan kulkeevat Revalin uuteen sota-valkamaan, tämän suuhun on asetettu nykyään neljä reinikka-lyhtyä, joista jokaisella on lamppu kolmekertaisella heijastin-peilillä. Walaisuttaminen näissä reinikoissa on alkanu 30 p. viime heinäkuuta ja tulee kestämään vseen j). jouluk. vanhaa lukua, eli siksi kuin meri-liike Nevalin valkamassa tältä vuodelta taukoaa. Näitä reinikoita kaksi loistaa valkoisella ja kaksi punaisella tulella. Pohjois-puolella valkaman läntis ja itäis suita on lyhtyjä valkeella valolla, ja etelä-puolella taas punaiselta loistavia.

Walkoinen reinikka-valaistus piirittää Länsija Itäis-hokki(_kyykky )päät valkaman pohjois valli-varustusta,ulottuen valkaman suuhun asti ; näkyy 3 Italian peninkulman matkaan, ja valaisee näköpiiriä valkaman läntis suun pohjoiselta puolelta Lounaasta 29°, Pohjoisen halki Koiliseen 74°, ynnä itäis suun pohjois reunalta Loun. sS”:sta pohjoisetse Kaakkoiseen 77°. Punainen reinikka-tuli, joka valaisee itsen valkama-suun kulkuväylän, näkyy läntis suun etelä-kulmalta Lounaasta 18°, Pohjoisen läpi Koiliseen 63°, ja itäis suun eteläis kolkalta Luoteen 85°:sta pohjoisetse kaakkoon 40°. Tultua itseen valkaman väylään, on niin kulettava että valkoinen tuli jääpi pohjoispuolellen ja punainen etelään. Laivojen, jotka käyvät 20 jalkaa l^il) kyyn.) syvyydessä, ei ole, purjehtiessa itäistä valkama-suuta myöte, meneminen loitomma etelään, kuin punaisen tulen suuntaan; ja, kulkeissa läntis suun kautta, niiden on tässä valkama-suussa olevat loisto-tulet heitettävä kaakkois-itään. Kaikki kompassi-viivat ovat asetetut oikeen-näyttävän kompassin mukaan. Helsingissä, luutsija reinikka-laitoksen ylihallinnolta, 30 p. elok. 1859

Herra Tirehtöörin,Kontre-amiraalin ja ritarin Nordmannin poissa ollessaulkomaanmatkalla: Tirehtöörin apulainen: everstiluutnantti Stjernkreuts. Sihteeri VVideman

Äsken päättyneissä vakinaisissa talivi-käräissa Kärkölän kappelin ynnä, osaksi, Hollolan ja Orihmattilan vitäiäeten kärääkunnassa. toisen valtaan asetettiin laillisen iän ehtineet muonamie? Henrikki Eeronpoika PerheMarttilan kylästäKärkölän kappelissa, talollinen(sero Siivinp. ylöstalo Tillolan kylästä mainittua kappelia, ia talonmies Juho Julionp. Rehula lanvalan kylästä Hollolan piläjastä. kvlenemältöininä itseään ja varojansa hoitamaan, ja edusmiehiksi heille kihlakunnan oikeus valitsi sekä määräsi.Heilli Perheelle talonmiehen Juho Matinp. Tyyskän. mai,!iluZta Marttilan kylästä; Eero Ylöstalolle talollisen Antti Juhonp. iiagerivik. Hähkaniemen kylästä usein mainittua kapoelia, jaJuho Rehulallen hänen vaimonsa Maria Gustava Verikintyttären. talonmiehen Kaarle Aataminp. Rehulan kerällä vlläsanotusta lar>r>alan kulästä. Joka, kunink. asetuksen mukaa ll p. toukok.!?74. täten julistetaan. Käräjäpaikalta, sNessilän Alastalon tilalla Tyriömaan kylässä Hollolan pitäjästä. !4 p, kesäk. 1859, Suemariiviran puolesia Ä. F. Forssell. SR:ö.

Wiime talivikäraissä 27 p. lnihli?. annetulla päätöksellä, kihlakunnan oikeus Sipoon ja Tuusulan larääkunllaösa on lailliseen ikään tulneen talonmiehen Juho lisakinp. Lassilan, Pajalan kylästä tätä Tuusulan pitäjästä, julistanu kykenemättömäksi itseään ja tamaroilansa hoitamaan ja siis, tuomittua Juho lisakinpojan pitämän lulla hoidon alle. hänellen edusmieheksi määränny talolliset Henrik Noselius ja Fredrik Juhonp. Koukun, saniasta kylästä; joka. kunink, asetuksen mukaan ll p. toukok. 17/4. täten ilmoitetaan. Humlebergin aatelisrustholli Tuusulan pitäjäässä. 17 p. elok. 1859. Gust. Svinhufvud, tuomari Porkoon kihlakunnassa.

Tietymälöin omistaja niille kauppa taivaroille. 150^lle muka naulalle kahmia. 134 n. toppu-sokuria, 175 n. tupakan lehtiä ja 3 säkille ruis-jauhoja, ynnä venehellen airoineen,kiriveellen. arkulle ja toosalle kulta-sormuksin, jotka kaikkl Rajaiviskaali silliä i3p. tätä kuuta. Torneon joella. Wamasaaren kohdalla Nuottiorainmn kylää Ylätorneon pitäjästä takavarikkoon otti. täten kutsutaan ja paidalaa maanantaiksi 14 p. nouseivaa marraskuuta k, !0 e. puolip., Torneon raatioikeuteentämän kaupunnin raastuivassa, knultamaksi ja vastaamaan vaalimiseen takavarillo-ta>varan mänelystä, sekä edesvastausla tullipetos-yrityksestä. Torneossa 23 p. elok, 185i). Naatioikeuden puolestaF. I.Cederman. Suomenlanunna: H. K. Korander

Haettaval’si ilmoitetulta mirkoja. lukkarin virka Lappajäriven emäkirkolla. tässä vuo dessa kirkkoherralta siellä, ja Opettajattaren ammatti pienien poikien koulus sa Hämeelinnassa. köyhäboitokunnalta siinä kaupun nissa.

Proklamna-ja konkursi-asioita Kutsumus uieltoelioill Konkursi-llsioissa:

Kauppiaan, tirehtööri Klaudelinin lesken per., ensimaiseksi arki-maananlailsi kuuden luukaudei, kuluttua lö-nnesla p. elol., Lappeenrannan raatioikeuteen.

Huuto-kauppoja.

Julkisilla urakka-huutokaupoilla Viipurin lääniukonttorissa 11 p. lokak., vähimmän vaativalle tarjotaan tulnvaksi vuodeksi 1860: hankkiminen raaka-aineita ja muita tarpeita Lappeeranuan kruununmkeatrsusuahuonetta varten; 3) ruoan pito sakettäys-laitoksessa, ja 3) hankkiminen 175 syltä koivuisja 125 syltä petäjäshalkoja ynnä 5 puutaa tali-kyntteliä, sekä 4 kannua lampun öljyä, Viipurin läänin yleiseen potilastoon

Tiistaina 4 p. iiouseivaa lokakuuta k. l0e. puolip.. julkisella huutokaupalla takavarikko-sailystö^sä täällä, myödään riisi astrata elittä noin 2!5 kannua 9-9 pykälern suomalaista viinaa, ynnä 30 lynnöriä eli 3!^o leimiskää talia; joka halullisillen ostajoille täten julistetaan. Turun meri-tullikamarista. 29 p. elok. 1859. Ophr. Em. Engdahl. A. G. Blomgvn.

Mikkelin läänin kanseliassa julkisella huutokaupalla myödään, 6 p. lokak., talonmies Abr. Läppöisen neljännes perintötilaa n:o 10 Vuoriniemen kylässä Säämingin pitäjästä, torppari AuttiJuutin velasta.

Julkisella huutokaupalla, perjantaina 30 p. syysk. k. 9 e. puolip. Kastelholman kuningas-kartanossa Alnvenanmaalla. myödään siellä olriva ruoan-pitäiän Aletsander Litkovan oma rakennus, vuonna 1855 uusista hirsistä rakennettu ja sisältämä 6 huoneita, paitsi valmistumattomia yliö-suojia; joka halukkaille! ostajoille täten llmottetaan. Ahmenanmaan vuununmoudin konltorissa. 10 o. elok. 1859

Tiistaina 18 p. lokak., Porin kaupunniu huutokauppa-kamarissa myödäänmuuraari «oppilaisen I. G. Berglundin kartano ja kartanon sija n:o 222 kaupunnin s:unessä osassa, melasta, ja entisen merimiehen H.Reinhold Rehnin puolisko kartanoa ja kartanon sijaa n:o 305 samasja kaupunti-osassa.

Julkisella urakka-huutokaupalla,joka maanantaina19 p. nouseivaa syyskuuta k. N e. puolip. pidetään Mitkelin lasaretin-hoitokunnan edessä, tulee täkäläisen läänilasaretin tarpeeksi yhden vuoden aikaan, luettu l-sestä p. tammik. nousemana vuonna 1860, vähimmän vaatiiralle tariottavaksi hankkiminen 140 syltä mäntyja kuun-sekaisia halkoja, 2 lmviskää 16 naulaa steariinilyntteliä. 30 kyvnaraä siteiksi lelpaaivaapalttinata sekä 5 leiv. kulunutta pellaivasta, ynnä velivollisuus varustaa laitosta tarpeellisella vedellä; joka halukkaillen huutajoille täten ilmoitetaan, julistaen että säännöllisesti vahvistettu takuu velivoituksen täyttämisestä on huutokaupassa esiin saaiaiva. Mikkelistä 22 p. elok. 1859. vasamin hoitokunnan puoksta adr. W. Sundeberg. K. I.Lindholm, Suomentanut H. K. K

Erityisiä ilmoituksia. Alku-opetusta kirkomveisuun, jaensimäiset pää-aineet pianonsoitossa antaa haluamille alakirjoitainut Helsingissä Maisteri Strandbergin talossa n:o 10Boulemardin kadun varrella. Frans löszterberg. Myytävänä useimmissa maamme kirja* kaupoissa :

Keis. Maj. arm. Asetus siitä, mitä Suomessa pitää noudatettaman viinaa poltettaissa, marustossa pidettäissä ja kuljetettaissa, sekä viiuaa ja muita väkeviä juomia myötäissä; kuin myöskin mikä edesvastaus juopumuksesta ja juoppoudesta on. Annettu Helsingissä, 30 p. Toukokuuta 1859. 20 kop

Torihintoja Helsingissä. 9 o. syyskuuta (Helsingin Hanonlislal

Ruis 5 ruplaa ja 5 rupl. 20 kop. tynneri. Ruisjauhot 40 ja 45 kop, leiivlska. —Ohra 4 ruplaa 50 kop. ja 5 ruplaa tynneri. Ohrakryynit 25 ja 30 lop. kappa. Kaurat 2 rupl, 2l> ja 2 rupl. 50 lop. tynnrri. Kaurakryynit 25 lop, kappa. Potaatit 6 kop, kappa. Herneet 25 ja 30 lop, kappa. Tuo res raamaan liha 1 rupl. lenv, Tuvres lampaan liha 1 r. 30 ja l rupl, 50 kop, leiv, Palivattu lampaanliha l rupl M kop. leiv. Wasikan liha vupl. 40 kop. ja 2 rupl, leiiv. -Sian liha l rupl. 70 ja vupl, 90 lop. lei.v. Tuoreel hau’it 4ja 6 tov. naula. Tuoreet aliroenel 3 ja 5 kop. naula. !!ohi 20 kop, naula. Siiat 10 kop naula, Suo latut silakat 45 ja 50 lop. leiv. Munatiuivi 20 ja 23 kop. Maito 3 ja 10 kop. kannu. -Piimä 8 lovkannu. Woi 4 rupl, ja 3 rupl, 60 lop. leiiv. Tali 2 rupl, 40 ja 2 rupl, 60 lop, viiv. Heinä 18 ja 25 kop viiv. Olki 1 rupl. 60 kop. kuorma Miina 60 kop, kannu, Halkoja: loiivuset 2 rupl, 30 k,. Mäntyset 2 r. 40 kop., syli.

Helsingissä,

ISimeliusen perillisten kirjapainossa, lB ToimittajaC. E. Aspelund

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: