1854-09-08 Suometar


Suometar 1854. No 36. Perjantaina 8 päivä Syyskuussa. Kahdeksas Vuosikerta.

Sun heilimasi heittävä On kerran kuorensa. JRuneberg No 36.

Suometar 1854. No 36. Perjantaina 8 päivä Syyskuussa. Kahdeksas Vuosikerta. Sun heilimasi heittävä On kerran kuorensa. JRuueOerg No 36.

Ensi Pyhänä saarnaa: 9l ltolain-K ir to ssa, Ruotsalaisen puolipäiväsaarnau : n!mi-Kirlkol,. 2»ellman; ruotsal.ilta-lirossa: Wiikannioden saarnaaja Holmström. Wanhaosa Kirkossa, Tuomalaisen vuolipänväsaarnan: Kirttl’!’. Avul. Forötll»; ruotsalaise»: Kirtloh. Avul. Alov aeuö.

Suomat. Kirjallisuuden nianhimmia muistoja. l. Ensimäinen Tuomen kielen kirjoittaja Toimossa, että jokainen Lukijamme halulla tahtoo nähdä minkälainen Suomen kieli oli muinoisina aikoina ja miten sitä silloin kirjoitettiin, annamme tässä jälemmä moniaita näytteitä, erittäinki sentähden että itse ne kirjat, joista olemme ottaneet samat näytteeet, ovat sekä hyvin maikeat enää nähdä ja Harmoin Suomalaisen käteen tulevat. Olen kauroan armellut näitä näytteitä ilmoittaiesa, jos niistä olisi hyötyä Suomettaren lukijoille, maan olen viimen päättänyt niin oleman. SiNä 1:ksi on se rakkauden asia, että me, niinkuin me rakastamme äitinkieltämme ja pidämme sitä pyhimmänä kansallisena omaisuutenamme, pidämme myös kielellämme ilmestyneitä kirjoja samassa korkeassa armossa ja erittäinki kirjoja, jotka ovat manhimmat ja joissa esimanhempamme aloittimat tuskalla ja maimalla somittaa Suomen raakaa kieltä kirjakieleksi ja sen kautta kristillisyyden ja simietyksen lemittäjäksi Suomen maassa. 2:ksi saapi näistä näytteistä nähdä, miten kaumaksi kirjakielemme sitte niitä aikoja on ennättänyt hyötyä. On jo yli 300 vuotta kulunut sitte kuin kieltämme, tiettämästi ensi kerran, aloitettiin käyttää kirjallisiin toimiin; sillä ei suinkaan ennen m. 1539 ole yhtään kirjaa kielellämme ilmestynyt ja kaiketiki on se manhin Suomalainen kirja, joka on mielä jälellä, painettu masta m. 1544.

Mitenkäs on kielemme 300 muoden alla päässyt hyötyneeksi, rikkaaksi ja taipumaksi kirjallisiin harjoituksiin? Oletko, rakas Lukija, vaikka kuin hyvä kielemme taitama olletki, maan yvmärrät muitaki kieliä; oletko koetellut kääntää samoja ajatuksia yhdestä kielestä toiseen; ja etkö ole sen kautta hamainnut, että Suomen armaskieli kyllä jokapäiväisissäaineissa on niin somaa, pystyvää ja lyhyttä kuin tuskin kukaan muu kieli, maan että sinulta puuttui sekä sanoja että sanansolmuja, jos sinun piti jotaki ylemämpää ajatusta kääntää Suomen kielelle, vaikka sama ajatus oli helppo kääntää muille kielille? Mikäs onsyy tähän min kummalliseen kohtaan?

Se on helposti yvmärretty. Kielemme on luonnossansa ollut ja on ainaki olema rikkaimmia kieliä kuin löytyä taitaa, mutta tätä rikasta aarretta ei ole tarpeeksi asti miljelty ja käytetty: se ei ole saanut olla oppineiden ja siroistyneiden puhekielenä; sitä ei ole maamme kouluissa käytetty äitinkielenä *) mieläpä vähemmin opetuskielenä; sitä ei ole käytetty yleisenä kirjoituskielenä, eikä suomeksi ole tuskin nimeksikään muita kirjoja painettu kuin saarnakirjoja ja muita niinkutsutuita hengellisiä kirjoja. 4840 ja 185l) vuosien Malilla alkoi kyllä kielellemme uusi aika: sitä koeteltiin käyttää kirjallisesti melkein kaikissa tiedon haaroissa; sen rakennusta ja lakia tutki semmoiset miehet kuin Lönnrot, Eur«’>n ja Collan; kuin kaikissa aineissa ilmestyi kirjoja, niin siihen aikaan myös ostettiin ja lumettiin kirjoja. Mutta se into ja se elämäisuys ei kuitenkaan kestänyt sen enemmän; maan sen alla sai kuitenki nähdä, että Suomen kieli suontuu kaikkiin tietoaineihin ja että se olisi ollut ja mieläki möisi olla yhtä taipuma ja sujuma kuin Euroopan simistyneimmät kielet, jos sitä olisi tätä ennen miljelty tahi jos sitä mieläki alettaisiin miljellä niinkuin simistyneen kansan kieltä. Sillä mitä useammassa aineessa jollaki kielellä kirjoja ilmestyy, sitä enemmän kasmaa lukijoita, ja sen mukaan lemiää tietoa ja taitoa, ja sen mukaan ilmestyy uusia kirjoittajoita, joille ei kieli enää ole niin kankeata kuin niille, jotka ensin alkoimat ja joiden täytyi raakaisen kielen pomesta onkia ja puhdistaa uusia sanoja ja merkityksiä, kansallensa sitä ennen tuntemattomille ja sen muoksi niinsanoakseni uusille mietteille ja asioille. Jos näin tapahtuisi Suomessaki, niin ei ainoastansa kirjakieli maan myös puhekieli rikastuisi, sen rinnalla kuin itse kansaki simistyisi ja valistuisi. Kirjallisuuden rikkaus on siis itsekunki kansan simistyksen perustus. Kristillisyys ja jumalinen olento ovat kyllä ihmiskunnan simistyksen alku ja loppu. Mutta ihminen, niinkuin maallinen olento, tarmitsee sekä elantonsa että yhteyselämisensä puolesta tietoa ja taitoa, jota hän el löydä eikä saa jumaluus-opissa sitä mähemmin luonansa ja opettamata, sentähden täytyy löytyä sekä opetusettä muitaki kirjoja, joista kaikki ihmiset, itse jumalisetki, saamat opetusta, hyödntystä ja humitusta. (Jatketaan.)

*) Kuopion Isoosa (vlhäis. alkeis-) koulussa vuhmvat toululapset ja kuuluinvat vielati vuhuivan leikenänsä ainoastansa suomea, vaikka kaikki opetus ta’vi luotn siksi. Tämän tähden juurtui äitimmekieli moneen po° >?een ja on »My, että se on fiella Pysynyt pyhänä.

Suomalaisia Karttoja ei ole tietääksemme tullut julkisuuteen emien tätä vuotta muuta kuin 6, nimittäin: 1:ksi v. 1820 Euroopan kartta joka seurasi Turun NiittoSanomia; 2:ksi v. 1844 Suomen maa; A:ksi v. 1845 Maanpallon kartta; 4:ksi v. 1846 Palestinau kartta, joka seuraisi Maamiehen Mtävätä, ja mainittu maanpallon kartta oli smvitettu kirjaau ”Lukemisia Tuomen kausan HyödyksiIvihko”; 5:ksi Suomenmaan kartta v. 1846, sovitettu kirjaan pukemista Suomen kansan Hyöd. Il vihko” ja 6:ksi Hämeenkyrön pitäjän kartta v. 1850, Aikakausikirjassa ”Tuomi” vuodesta 1851, kuin muös ivuosi sen jälkeen painetussa erinäisessä Hämeenkyrön pitäjän kertomus-kirjassa. Mutta tämä vuosi on jo yksinänsä tuottanut 3 Suomalaista karttaa, nimittäin se suomensekä ruotsinkielelle sovitettu Suomenmaan Korko-kartta, kuin myös ne kaksi Suomettaren kanssa seurannutta karttaa. Kuitenkin oioat nykyiset asiat herättäneet suomalaisissa halua kaipaamaan laveampata Euroopan karttaa; sillä se ensimäinen suomalainen kartta joka äsken mainittiin, on peräti Vienonen ja eikä sitä monessa paikassa enään tavata. Sama syv, nimittäin pienuus haittaa sitäkin Euroopan karttaa, mikä on piirretty äsken mainitun Maanpallon kartan alle. Sen vuoksi olisi toivottava asia, että joku asiaan kukenervä maamies uhraisi toimensa tämän pnutoksen poistamiseen! Ei haittaisi, vaikka se tehtäisiin samalla määrällä (skala), kuin Suomettaren miimeinen kartta, Itämeren rantamaista, koska kuitenkin uskoisimme sen niinkin suurella määrällä sopivan yhdelle hyvälle paperi arkille. Eiköhän Ttttare», joka näkyi saaneen toimitetuksi aivan hyvästi viime mainitun kartan, sopisi myös ensirvuonna luvata muassansa tuoda puheena olemata Euroopan karttaa niille tilaamjoailnlesansa, jotka sitä erittäin ilmoittaisivat tahtoja maksaisivat siitä määrätyn hinnan jo yhdessä tavallisen tilaus-hinnan kanssa; sillä tämmöinen kartta tulee arrvattamasliniin paljon maksamaan, ett’ei fitä kannata sillä taivalla ilmaseksi antaa, kuin tämän Vuotisia karttoja. Lnulistmmehan sen sopiman, että S:tar panisi ehdoksi Maajoillensa tilata kartan kanssa eli ilman kartata, miten mikin lystääsi. Useamman tilaajan luulisimme eihennoitsetvan heittää semmoista karttaa Suomettarenhinnalla lunastamatta, vaikka se erittäin tulisi ruplankin maksamaan. A. M-n.

Hotimaalta.

Helsingistä: Uutta Suomeen jaotettua sotaväkeä, (jotatulee tällä kertaa olemaan vaan kaksi pataljonaa, joita nimitetään1:nen ja 2:nen Suomeen jaotettn tarkampumain pataljona) lnuluu 20 p. viime elok. joka paikassa saadun taysimiehiseksi. Tuskin missään on ollut miesten puutetta, vaau enimmissa paikoin enemmän pyrkimiä kuin on tarvittulaau.

Kaikilta haaroilta Suomettarelle tulleet kertomukset joita ei kaikkia ole tilan vuoksi voinut julkaista) tietävät, että miehiä on saatu missä alle eli samaan, missä korkeampaan palkkaan, kuin kruunulle maksettu vakansi, johon tulee että ruotukuunan talonpojat saavat rakentaa ja voimassa pitää sotamiehellensä laillisen torpan eli mökin, joka paljon yllyttää renki ja joutomiehiä.

Ilolla ja innolla tulee sotamiehiä, jotka myös kaikki tulevat olemaan kookkaita, suuria ja rohkeoita nuorukaisia.

Pohjanmaalta kerrotaan, ett’ei Haapajärven ja Piippolan uusista pitäjistä tällä kertaa kuuluta tehdynkään sotamiehiä.

Miten kaikissa niissä kaupungissa, mihin uuden sotaväen komppaniat saavat pää asentonsa, on ollut seka kauppamiesten yhteensä että yksinäistenki ihmisten into näyttää alamaisia tuntojansa H. M. Keisaria kohtaan, näkyy seuraavista kertomuksista, jotka ovat löytyneet venäläisessa sanomalehdessä ”Ruski Invalid”:

Oulussa on kaupungin vanhimmat, sinne asetetun komppanian tarpeeksi, ostaneet yhden kaksikertaisen kartanon, jossa on suuri piha, ja muutamia makasiinia, jonka lisäksi ovat jättäneet, komppanian sotaharjoituksiin pahan ilman alla, yhden köydenpunoma-hnoneen.

Uudessa kaupungissa ovat asukkaat omalla kustaunuksellansa rakentaneet omituisen sotaharjoitushuoneen sekä keittohuoneen ruuvan laittamiselle ja tarpeellisia ruuvaston säilytyshuoneita.

Kokkolassa ovat asukkaat, komersiraadin Donnerin vaikutuksesta, jättäneet jaotetulle sotaväestölle soman kaksikertaisen kivimuurin ynnä rautasänkyjä ja muita väestön tarviskaluja.

Oulun lasaretin lääkäri Boden ja Kristinan kaupungin lääkäri Forst«n ovat tarjounneet, palkintoa vaatimata, koko sodan aikana hoitamaan jaotetun sotaväestön sairaita.

Kauppias Grönberg Kaskisten kaupungissa on tarjounnut, omalla kustannuksellansa, palkkaamaan 19 miestä tark’ampujia, jotka tulevat yhdistettäväksi Narapään (Närpiön) pitäjään asetetun komppanian kanssa 2:sesta jaotetusta pataljonasta.

Tulliherra Pohjolan Joensuussa (NyyKaarlepyyssä) Falek on tarjounut 4 täydessä voimassa olemaa tykkiä, joista kahdella on hyvästi raketut, raudotetut ja kaikilla tarviskaluilla varustetut alalavetit, ja toisilla kahdella on liuualametit pyörillä. Näille tykille on tuhat toppalatiukia luodista ja raehanlista valmistettuja. Tämän johdosta ovat Falekin tykit, ynnä 4 kuuspuutaisia malmi-tykkiä, jotka ovat maasta laimetut Raahen luona ja ovat löydetyt olevan hyvassä kunuossa, kuletetut Ouluun, missä ne pannaan niitä varten lyödyille pattereille, joita asukkaat ovat omalla neuvollausa suostuneet rakentamaan.

Suomal. Kirjallisuuden Seura mietti 6 p. t. k. 1:sen syyskokouksensa.

Wähä oli mäkeä. Kirjalahjoja ilmoitettiin yhdeltä tuntemattomalta, Virolaisen Kirjallisuuden Seuralta,rohvessor A. Tehiefueriltä ja maister Leiubergiltä (Naantaalista kerättyjä vanhoja, paljoarvoista kirjoja); talonpojalta Emert Nemekseltä Kiuruvedeltä, maister Tikkasen kautta, kaksi muinois-aikuista kimikalua, Pölhön talon pellolta löydettyä, ja Maister Tikkaselta yksi Kiuruveden jarvestä löydetty kuparilantti, lyöty I«I)e!XI (1611).

Lumettiin Turun tuomiokirkon esimiesten kirjallinen lupa tehdä ikimuistettaman H. G. Porthanin haudalle, likellä mainittna tuomiokirkkoa, kiminen muisto patsas; ja kauttori Kukkaselalta (Fagerrooö) Ikaalisista tullilt kirje, jossa hän tarjoo Seuralle häneltä kerättyjä polskia,minuetteja jamuita soitelmia, johon Seura suostui. neissä, Wluäoäsnii kasvut ovat allanimitetyissä lää-hallitusten kertomusten mukaan, leskimälissä miime elok. olleet seuraamia:

Rukiit Uudemman läänissä ovat jyviltään vähäisiä ja tähkätkään ei täysijyväisiä, johon syynä oli sekä lomin tyyni hedelmöimisen aita että rukiin lakoonmeneminen missä sateista ja tuulista missä I taas omasta painosta,maan toivotaan kuiteuli keskiukertaista muodentuloa tähkäin paljouden tähden ja olkia saadaan yltäkylliu; Hämeenlinnan läänissä näyttää tulemau rukiita toivon ja tarpeen jälkeen, vaikka ei sato tule semmoinen kuin kaömaessa moi toivoa, johon sama syy luin U. Maalla, maan riihien paljous palkitsee täälläki mikä jyväin painossa puuttuu, niin että muodentuloa katsotaan yli keskikertaisen, pait joissakuissa pitäjissä Mi-Hollolan kihlakuntaa, missä vuodentuloa pelataan huonommaksi; Niipunn läänissä armataan rukiin tuloa keskiulertaiselsi, vaikka kuimunden tähden jyvät ovat pieniä ja sato on huono, mutta jääsateet ovat paikoittain Nalkealau, Antrean, Jääsken ja Jaakkiman pitäjissä hämittäneet ruiskasivlija; Mikkelin läänissä ei rukiista loimota parempaa kuin keskinkertaista muodentuloa, johon syyt ovat samat kuin edellamainitnissa läänissäki, tähkiä mainitaan lyhyiksi ja jyviä puuttumaisikst, vaan kuin kasmn oli hyvä niin saadaan kuiteuli paljon kuhilaita ja riihiluknja, jauhoista on saatu puhdaota ja valkeata leipää; Naasau läänissä sitä vastaan lehutaau tuleivau rukiiil puolesta hyvän ja rikkaan muoden; ja Oulun läänissä toivotaan ylipäätään hvmin hyvää rukiin tuloa:

Ohrista toivotaan, kuin kesemmältä satoimettä, yleensä keskinkertaista tuloa Uudenmaan läänissä, pait eri paikoissa Raseporin länsi- ja Pernajan kihlakuntia, missä alkukesän kuivuus jo lopetti kasvun, erittäinki mäkimailla, vaan Hämeen läänissä, missä maali ei pouta rikkonut, sanotaan odotettaman hyvaa tuloa, mutta Mikkelin läänissä tuskin keskinkertaistakaan, koska kuivuus mäkipaikoilla ja auttomailla on paljon vahingoittanut kasmua;

Waasan läänissä on yleensä kuuvuus myös tehnyt pahaa ohrille, (Korsholman keski-kihlakunuassa on sen lisäksi kesä ja heinäkuissa tapahtunut yöhalloja vaan lämpimän kasvu-ajan tähden toivotaan kuitenki ukaessskain, kertaista tuloa, pait Laukkaan kihlakunnissa ohran tuloa armataan alle keskinkertaisen, kuin kylmyys ja kuuvuus paikalla kylvön perästä sai ohran matalaksi; Oulun läänissä luullaan ohran tuloa enemmän vaillinaisen puoleen, kuin kuivuus, auhtoja huonosti viljeltyillä pelloilla, seka halla, yöllä vasten 29 p. heinak., aroilla paikoilla, on yleensä tehnyt vahinkoa; samoite arvataan Viipurin läänissä skeunim: uuden tähden ohran tuloa alle keskinkertaiI

Kauroja saadaan kaikissa läänissä saman mukaan kuin Ohriaki, kuiteuki on se eroiz tus Mikkelin läänissä, että kaurat siellä ovat kasmaneet tasaisesti, kauniisti jopa ameriältäki, ja Ouluu läänissä että kaurat täällä toivottavat parempaa tuloa kuin Ohrat, ja Korsholman keski’kihlaknnnassa Waasan lääniä, »nissä heinämato paikoittain söi kauran oraat;

muut Tuvitouvot ja Iuurikasvut eimät vielä olleet niin joutuneita, että niistä olisi niinkään varl maan moinut sauoa; yleensä oli niillä ollut samat haitat kuin ohrilla ja kauroilla, kuitenki mainitaan, että juurikasmut Uudenmaan läänissä toivottamat, vaikka kuimuus yleeusä (pait Peruajan tihlakuunassa) on haitannut, kuitenki keskinkertaista saalista, pait Raseporin länsikihlakunnassa, missä niistä (pait potaatista) on huono toivo, ja että Hämeen läänissä touvotaan viljavata saalista, missä maan kuimuus ei ole rikkonut kasmua, sekä että Naasan läänissä potaatit, pellamat ja liinat (hainput) ja Mikkelin sekä Oulun läänissä potaatitkasmoimat kauniisti ja lupaisimat hyvää kasmua, vaan että pellamat ja hamput Oulun läänissä olivat kärsineet kuivuutta:

Heiniä on jmissä ne vaan kaikissa lääneissä yleensä, humästi ja saatiin knivina kokoon, tullut hyviä, eikä missään alle leskinkertaisen saaliin; kuiteuki merkitään Uudeumaau laänissä. että halla suomituilla Rasebonn itäkihlakunnassa oli kesän alussa tuhonnut heiuän kasmua ja että uiitut Helsingin kihlakunnassa. lmouttuasmjaen nyt vuonna taikka routa poltti eli kuiheinämato hämitti, eimät nytkään kasvaneet, ja Naasan läänistä kerrotaan, että heinämato oli bämittänyt Lappmärtiu, Nääräpään (Närpiön). Maalahden, Mustasaaren ja Wähän Kyrön sekä osittain myös Temva». Lailnalau, Ison Kyröu ja Wöyrin pitäjäin niittuja, maan ei sielläkään pelätä heinän tnloa alle keskinkerntaiiäs,en.

^ Lapinmaan kihlakunnassa Oulun lään missä vähä rukiita kasmatetaau ja peltoja pidetään huonoiiuman-pnoleisessa korjuussa, saadaau luultamaöti huouo miljamuosi.

saalis Oulun läänin jänvissa ja Kalainollut alle keskintertaisen lammissa on (merikalastuksen saaliita ei mielä tietty), Tenonmirrassa ja Inarin järmessä enemmän paremman pnolella kuin miime kulnneina vuosina, ja Lohensaalis Oulun kihlakunnan jokiloissa ja virroissa on ollnt hyvin edullinen, maan Kemin kihlakuuuan virroissa ainoastaan leskinkertainen.

nomissa Oulnn Niikkosalöytyi Kemiötä l) p. elok. annettu kirjoitus, joka tarlemmin selittää myös lohensaaliin seikkaa siellä, jonka sentahden liitimme kotimaan uutisten sekaan viime »uroon.

Wiime torstakina kello 8 illalla kulki pieui pilmentappi länsitaimaalla, ja toi semmoisen tulin aispään että särki akknnan rnutuja, knmosi puita j.n. e. Se pilhkesi rankkaan sateeseen ja 20 minuutin perästä oli kaikki tyyneenä kuin ennen. Ilmat ovat koko miikon olleet syksyisiä ja loma länsituuli on välistä myrskyuuytki. Kesälinnut kuulumat jorumenneen siirtyvään eteläisillemaille,

ja niihin katsoen olisi talmikohtaki odotettamana. Englantilaisistaja Ranskalaisista ei ole tälläkään viikolla mitään kuultu.

Termeyden tila yhä paranee.

Sotasanomia Turusta. ”Ruski Invalid” kertoo Euglantilaisten ja Ranskalaisten laimain käyunistä, 22 p. viime elok., Turuu mesialoilla. josta puhuimme miime »urossamme, vähä eri lamalla. Vihollisten laimoja on ollut miisi, jotka etempää luin 2000 kyyuärää aloittimat lovasti ampua vasten 17 tykkimenettä, jotka ynuä moniaita mähaisiä höyrylaimoja (mniden laimain kuletuksen varteu) olimatRuissalon tykönä.

Wiholliseil luodit, kranaatit ja pompit lentimät enimmäkseen yli tykkimeneiden, jotka vasta laimain likemmäksi tultua tyNnlantanuikseen alkoimat ampua takasi. Ampumista oli kestänyt 2 tnntia, jonka alla oli laatumtt Neuäläisten puolelta 3 sotamiestä ja haamoitettu 5 yuuä 3 Suomalaista soutumiestä. Vihollisen oli menuessausä täytynyt vetoköysilla viedä yhtä höyrylaimaa, joka oli tappelussa saanut vahingoita.

Soutulaimaston läntisen prikaatin päällys, l:sen rangin kapteini Aknloff, jonka alle mainitut l7 tykkimenettä kuuluu ja joka oli lähettänyt tämän kertomuksen, kiittää kaikkia Weuäen upsteria ja sotamiehiä maan eiittäinki kapteinluutnantti Atryganjeffia. Sotamiehille on Pietarista lähetetty 12 kuuuiamerkkiä. Mikkelistä. (Jatko ja loppu viimen:roon.) Termeysmeden juontiin, ehkä siitä monelle ki° vuloiselle ihmiselle olis ainoa ja manna apu, ei ole miela talonpoikaiset pitäjaläisemme suuresti opastuueet,vaikka termeysveden lähde on omassakiupitäjässä, varsin kaupuugin lahitteellä.

Monet naapureistamme, esim. Imvalaiset ja Mantyharjulaiset, ovat tässä asiassa edemmälle menneet. Oli kuiteukin »noniaita talonpoikiakinpal, join herras-säätyisten joukossa ollut tänä kesänä Mikkelin lähteellä. Pari viikkoa sitte saimme eräältä talonpoikaiselta termeys-mesiläiseltä kirjeen, jonka muutamain merkillisyyksieusä muoksi panemme tässä yleisönluettavaksi:

V si äv äni!

Näinpähän olen nyt joutunut tällä kertaa asukkaaksi kaupunkiin ja joka aamu seuraamaan monia suuri-arrvoisia miehiä tähän mesi-kestiin niin aivan armotonta tietä, joka kulkee osittain sontatietä eli sonnalla paälliteltyä ja aitain yli, joissa portaat on oksaisista, liikkumista pnista; jn sitte kuin heistä on päästy, niin tulee airoan kapea tie kahden puolen nässä; kaatumassa kaste-heiniin ettei näitä polkuja luulisi kuunakulloissa päivänä lanlki-saappainnarskaman eikä stlkki-helmain hipisemän.

Sitte luin tullaan pääpaikkaan, vireän mirran reunaan, niin ollaan aitojen ahdistuksessa ja Peltoloiden piirityksessä, että on usein milahukset, missäpä voisi hetken yksin olla, jota tilaisuutta termeys-mesiläisetusein tarmitsee. Seuvuoksi on syytä katsoa sitä maan-omistajoille viaksi ja huolimattomuudeksi, kuin tätä kallisarmoista kaimoa ei parempaan kuntoon laiteta, vaikka kuitenkin siitä maksua tonvotaan. Ia mikä miela pahempi, luin mesi turskaa nutusta aina kenkiin ja niin kastuttaa aamuisilla jalat, joka tieten on määrällistä termeydelle.

Mutta mikäs se saattaa ihmistä kämelemään tammoista polkuja? Jaa! Te on se suuri lahja termeys, jonka voittamiseksi kaikki mastukset unhoitetaan ja mitättöminä pidetään ja näinkin halivalla reissulla sitä etsitään. Mutta on se terveydenkin etsiminen monenlaista. Kuin eräs mies, Pieksämäeltä kotoisin, oli tullut tänne kaupunkiin silmä-mirheinsä tähden sairas-huoneseen, jossa hän oli 4 päivää; mutta kulu lääkäri oli ukolle sanonut, ei moitaman enään mitään hoivaa eli apua tehdä hänen silmäinsä paranemiseksi, niin ukko pian jätti sairashuoneen ja kuin hänellä oli vielä muu asia, joka maati häntä viipyvään kaupungissa toiseen päivään, niin tahtoipa aamulla itse ottaa termeydeu, elämälähteestä ja joi sitä 7 melkoista lasillista, sanoen sitte juotuansa: ”tottahan tuo uyt jotakin vaikuttaa” ja läksi astumaan pois.

Olipa taas eräs talon isäntä omastakin pitäjästä, jota joku rokon-istuttaja oli neuvonut tätä vettä juomaan terveytensä saamiseksi, joka täällä viipyi ainoasti pari tahi kolme päivää; mutta tällä ajalla pyysi hän juoduksi monen monet kannut, ilman mitään muuta määriin ottamista elannostansa j. n. e. uskoen vaan terveyden välttämättömästi seuraavan veden paljoudesta!

Näin se meidänkin pitäjässä typeryys vielä vallitsee!

Wiljain leikkuu ja korjuu, kuin myös sonnan eli lannan veto on muutamilla kaupunginkin asukkailla töinä tällä kertaa, ja niin suuressa mahdissa, että talkousien kanssa kerkiämiseen häänmät, kuin muka on heillä peltoja kaupungin maalla useimpia tynnörin aloja kullakin; mutta ”heinän teon” kiirettä täällä ei ole, koska tykkänään puuttuvat niittoja.

Kauppapuotiloissa puoti-miehet odottelevat ikävästyneenä ostajia, joita nyt tällä ajalla ei monta ole, kuin maamiehillä on kiireet leveimmillänsä kotona. Merkittävä on monen täkaläisenkin puoti-miehen nöyrä ja siveä käytös, niin ylhäistä, kuin alhaisiakin kohtaan, jolla omaisuudellansa he näkyivät paljon edistyttävän kaupan liikettä puotiloissansa ja vetävän puoleensa ostajoita, sitä vastaan kuin niissä puotiloissa nähdään, joissa puotimiehet ”hyvän päivänkin” ylönkatsovat ja vastaamatta heittävät.

Älä luule, että täällä saapi joutilasna maata; sillä täällä pitää kaiket päivät valvovan ja liikkuvan. Tätäkin kirjettä ei ole saanut yhdellä istumalla kirjoittaa! Voi hyvin! sitä toivoo P. N.” uu Mssikakelin rauvuiigissa beina’n 1854.

Kangasniemen pitäjässä, Hokan kylässä on myös terveys-lähde, jossa moniaat kehuvat olevan parempaa vettä kuin Mikkelin lähteessä. Siellä oli ollut tänä kesänäkin yli 50 juojaa. 21 p. elok. Nyt alkaa jo maamiehen mieli tulla tuskalliseksi, kuin ei ole saanut kylmää luistansa ensinkään ylellisen kuivuuden vuoksi;

sillä kaikki kyntö-multa pellossa on ”kuivaa kuin hiilus poro,” joten sitä verrataan. Semmoiseen maahan ei ole nyt uskallettu kylvää, odottaen sateen tulemista; mutta sitä ei ole vielä kuulunut.

Poutaa ja erittäin kuumaa ilmaa on ollut yhä sitte viimeisen kuu-vaiheen. Toki toivotaan tuleman kuu-vaiheen eli Pertun päivän ajat taas tuovan sadetta. Waan aika sen näyttää! A. M-n.

***

Kuopiosta 2 p. syysk. – Kaupunkimme liikettä on kohdannut kova onni.

Kaupungin höyrylaiva ”Seura,” joka on koko kesän käynyt kaupunkimme ja Lauritsalan väliä, oli yötä Saimaan selällä 2 peninkulmaa Joutsenosta, kuin kello 12 kaksi matkalaista, jotka sattuivat valvomaan, havaitsivat laivan olevan tulessa. Silloinkos hätä ja kiire käteen, ja tulen voima oliki niin julma että matkalaiset kiittivät onneansa, kuin alusvaatteissa ja kenkä-puolina pääsivät lotjaan, joka oli höyryn kuletettamana.

Laivan peräpuoli masiinan takana paloi kokonaan, niin että siinä on vaan musta kuori jälellä, niin että se heiluu vähänki liikuttaissa; kuitenki pääsi kapteini sillä onnellisesti tänne takasi. Nyt on laivan kapteini matkustanut Pohjanmaalta laivan salvumiehiä, 28 kapp., hakemaan, saadaksensa vahinkoa kohta parannetuksi.

Tulevalla viikolla tulee raastuvan-oikeudessa pidettäväksi luja tutkinto, kenen kautta tuli on tullut irti.

Laivaa ei ole sitte 1 p. heinäk., jolloin etelä-Suomen Merivakuutusseura lakkasi, ennätetty saada missään vakuutetuksi vahinkoita vastaan.

Oulusta 23 p. elok. kirjoitetaan Helsingin Sanomille muun seassa, ett’ei siellä ole sampanja-viinin eikä muidenkaan hyväin tavarain puutetta, sillä vaikka heillä löytyy jälellä ainoastaan 6 kauppalaivaa, ja neki ovat ulkomailla, on heillä kuitenki ollut keinonsa.

Syksyiseltä alkaa jo ilmat sielläpäin olla, ja syksyiset laineet kuuluu ja kylvettävän Hietasaaren rantoja. Se innokas kirjoittaja ei luule tarvittavankaan niitä patteriloita ja muita varustuksia, joita Ouluun on rustattu, eikä niitä uljaita uusia sotamiehiä, joita harjoituksen tähden siellä on ja kiehuu, eikä niitäkään tykin ampumisen harjoituksia, joita siellä silloin tällöin tapahtuu. Hän kummailee kuitenki, että nykyjänsä pelätään vihollisen voivan mitä tahtonsa.

Eipä Oulun seuduilla maallakaan näy olevan puutetta. Talonpoikaisista kauppioista Iin ja Kemin pitäjissä sanoo hän tulevan koko pohatoita, erittäinki kuin lohen saalis on ollut hyvä.

Niin kertoovat Helsinkiin Pohjanmaalta tulleet matkustavaisetki, samote kuin sen on nähnyt kirjoituksista Oulun Wiikko-Sanomiin ja ”Imariseen,” että talonpoikain tavarat Pohjanmaan kaupungeissa ovat merkillisesti hyvissä hinnoissa, ja että siellä saapi kauppatavaroitaki jokseenki huokeaan hintaan.

Täällä päin kuuluu olevanki melkein luja tavarain tuonti Ruotsin puolelta meritse, erittäinki sitte kuin armoll. Esivalta on antanut talonpojilleki luvan käydä kauppaa ja suolatulli on huovistettu 25 kopeekkaan tynnyriltä.

Edellinen kirjoittaja sekä Oulun Viikko-Sanomat merkitsevät virhettä Suomettaren 33 n:rossa, missä sanottiin Ananias Mikonpojan ”olleen auttajana oman syntymäkaupunkinsa polttamiseen”. Samaan n:roon on valitettavasti kyllä monta muutaki virhettä päässyt, vaikk’ei niitä kaikkia voi oikaista.

Mitä Ananias Mikoupoikaan tulee, sanoo Oulun Viikko-Sanomat, hänen olleen ”Ahvenanmaalta kotoisin, josta hän tuli (nuorena, sanoo lähettäjä H. S:missa) Ouluun, oli meri-oppaana siellä, mutta pantiin pahan elämänsä tähden tästä virasta pois.”

Sotasanomia Ahvenanmaalta.

Venäläinen sanomalehti ”Ruski Invalid” kertoo tämän maakunnan ja Slarpausin linnan valloittamisesta Ranskalaisilta, 8:sta aina 16:teen p. viime elok., seuraavata: Viimeiset uutiset Ahmenanmaalta ulottuivat 8:nteen p. viime elok., milloin ranskalainen sotaväki astui maalle *). Silloin tuli siellä olevat linnoitukset täydellisesti piiritetyiksi, niin smuausalta kuin mereltä, ja silloin loppui mahdolli^ sieltä saada suoraa päätä luotettavia tietoja.

Ainoastaan suupuheista, joita asukkaat toivat Turun Kuvernöörille, sai tietä että vihollinen laski maalle likemmä 10 tuhatta miestä emäsaarelle, alkoi lyödä patteriloita ja mouiln!luisista ampumakaluistansa pamautella meidän linnoituksia vastaan. Aina 12:sta p. elok. kuului joka päivä, aamusta pitkälle yötä, Ahvenanmaalta kovaa ja lakkaamatointa tykkien pauketta; mutta, yhtäpitäväisten kertomusten mukaan, pysyttivät linnoituksemme itsensä järkähtämättömästi, tekivätpä vihollisten laivoille piloja ja hävittivät Ranskalaisten Finsbyn kylään tekemän patterin.

*** ahvenanmaan valloitus *** miehitys ***

Nyt kiihtyi, 14 p. elok., ampuminen merkittämästi ja 16:nä p. taukosi se syahnt’oämkkai,ä kerrallansa; kohta leveni sitte surkea että vihollinen oli valloittanut Ahvenanmaan linnan.” ”Ehkä ei ole tähän asti saatu mitään täysin lnotettavia tietoja, miten Ahvenanmaalla kävi, pait mitä yksinäiset kertovat, ei kuitenkaan voi epäillä linnoitustemme kohtalosta.

Mainitut kertomukset ovatki pääasiassa yhtäpitävät eivätkä pienimmissäkään jutuissa toiststausa eroa.” ”Ahvenanmaan linnoituksia oli yksi linnaksi varustettu kasarmi, valettu emäsaaren itäniemen nenään, Bomarsundin salmen rannalle, ja kolme kivitornia, jotka olivat merkityt puustamilla t!, slel ja X. Nämä linnoitukset olivat kuitenki vaan valmis osa aivotusta linnasta, jonka suurempi ja tärkein osa oli vasta aloitettu, ja monta muuta paikkaakin aivottukaan raketa. L”nan marjomäestöna oli 10:nes Snomeen maioitettu linjapataljona ja yksi joukko (lomanto) varjelus eli karnisoni-artilleriaa (tykistöä); näihin yhdistyi, Omersti Furuhjellnin johdon alla, kaksi komppaniaa krenatieri tark’ampujain pataljonasta *), jotka piirityksen alussa suojelivat linnan eteläpuolelle täksi tilaisuudeksi rakettua rantapatteria.

Wihollinen näyttää ensiksi koettaneen voimiansa l^llä merkittyä kimitornia mastaan, joka oli linnan länsipuolella, ja valloitti sen 14 p. elok., sitä tykillänsä komasti rumputettnansa. Joidenkuiden todistusten mukaan, paatti toruin urhoollinen marjelusmäki, kuin sen marjeleminen oli enää mahdotointa, ryntäytä ulos ja saatti vihollisten riimissä hämmästystä, ja viimein, kuin Ranskalaiset jo työntäysimät torniin, pamanttimat sen ilmaan.” Mokuun 15 p. käänstin mihollinen toista Mla merkittyä tornia maötaau, joka oli päälinnau pohjoispuolella Nordmikin niemellä, ja malloitti myös sen, kärsittyänsä fnnrta mies-hukkaa; 16 p. elok., päivän maletessa, käänsi mihollinen kaiken voimansa, niin maalta kuin mereltä, linnoitettua kasarmia vastaan, ampnen sinne mahdottoman paljon pompia ja luotia. Nihdoin kello 1j. p. p. valloitti vihollinen miimeisenki linnoituksen.

Puheen mukaan oli komentantti, kenraalmajnori Bodiseo ja Omersti Furnhjelm ja linnan marjoväkeä yksi osa mielä elossa ja vankeudessa. Kuten kerrotaan, oli vakamuuteusa ja se pitkällinen suojelus hämmästyttänyt vihollista, joka, kunnioituksensa osoitukseksi liunan urhoollisille suojelijoille,antoiupsiereille takasi heidän miekkansa.” ”Tämä on kakki mitä on tullut tietoon tästä surkeasta tapauksesta, jota ei mitenkään moinnt estää.

Niin surkuteltama kuin se kohtaus oli, joka on sattuuut Ahmenanmaan linnoituksia, jotka ovat ikäänkuin esimartijat lännen puolella, niin jaäpi meille se lohdutus palkinnoksi, että menäläinen sotaväki on velvollisuuteusa ja kunniansa uskollisesti täyttänyt. Varjellen pientä ja mielä valmiiksi saamatointa linnaa urhoollisesti koko 8 päivää vihollisten 58 aluksesta yhdistettyä laimastoa ja 10 tuhatta miehistä maamäestöämas Katso Suomettaren 34 «:roa. ”) Näin kutsuaan Turussa asentoa olnvata Suomalaista sotamäkeä: Suomen kaartia, jonta asento on Helsingissä. luisutaan «Henli-laartin Suomalaisten Tarlampumalu pataljoua.”

taan, on Ahmenanmaan marjomasi hämmästyttänyt itse vihollistali ja urhoollisesti suojellut Venäen aseiden kuuluisuutta.” Iitistä 2 p. syysk.

”Kuin viimein kirjoitin, oli kesä vasta parhaaseen knkoistusseensa joutumassa. Vähittäin oli sadellut, että kastetta oli tarpeiksi asti, vaan sitte kaste kokonaan tauloisi; miljat tahi kasivut tahtoimat kesken aikojaan valmistua; lulomalkiat rupeisivat metsiä ja soita useissa paikoissa pahoin turmelemaan, jotka kuitenkin lalkaisimat, kuin Elokuun loppupuolella aikomat Minneinkin pilivet vähitellen omaisuuttansa jakelemaan.

Heinän korjuuaika oli mitä parainta, mniten kasmuin korjuu samaten, jonka tähden jo oivatkin melkein kaikki koossa ja rukiit jo paikoin puitukm, ja näiden tuloa sanoomat useimmissa paikoissa ennen kohtalaiseksi kuiuhuononmoiselsi; sumitoukojen tulo olisi myöskin ollut aimanrunsas, jos olisnvat saaneet tarpeellisen kasteen ajallansa, mutta sen puutteessa alkoivat kesken luimaa. Punatauti on viimeisinä aikoina rumennut vähän itsiansä ilmoittelemaan, mutta ei lumminkan eriuomaisen lovasti, ja toivo on senkin masentumisesta kuin mnutenlin ilma rupee pnhdistumaau ja raikastumaan. Kesä nyt alkaa kääntuä loppupuolelle; muutamat suvi-vieraamme linnuista ovat jo majojansa muutelleet ja toiset uhalla matkaan marustelevat. 3)öt ovat yhtäkkiä kolkoiksi ja pimeiksi muuttuneet; suvi’koristuksemme, puitten lehdet rnpeemat kellastumaan, ja niin koko luonto vähitellen smvipukuansa ylenkatsomaan: ”Näin »nuuttiovaisuus osoittaa Maltansa katooville, Näkönsä kolkko ilmoittaa, Lähtöä loppumille!” Suomettaren 34:ssä u:rossa on ilmestynyt Viipurilaiselle jo yksi puolustaja, nimimerkillä S:n I:a. Minä myös luulen että senkaltaisia puolustajoita löytyy monta; on myös touvottama että kaikki, niinhomin miinan vihaajat kuin puolustajat katselisimat asiata yhtä jarjenomaiselta puolelta ja yhtä tvuneella mieli-alalla kuin S:n I:a. Sen olen katsonut paino-mirheeksi kuin mainittu lähettäjä mietteinsä lopnlla osoittaa Mark. 71 lukuun 15 märsyyn, maan mahtaa olla 7 luku ja 15 märsy.” I.G. Iuvalta 21 p. elok.

”Heinät ovat aikojaan olleet kauniissa korjuussa, rukiita aumataan, otria leikataan ja haasioidaan par’aikaa,ja kaurat alkamat käsiin kuiivaa. Vuoden tulosta ei siis ole mitään hätää, maan rukiin panijat kaipaamat sadetta, kuin maa on porokuimaua. pJaonsnknousmaunuaanlllaaanakkaathmpuiehnutkaaallneudpeannnteäehndekna,hnmiiinmeidän puolen akat näyttämät niin julmistuneet kahmi-kultaa mastaan, että tahtomat mitä pikemmin lopettaa kaiken maailman kahmit, juomalla sitä kaiket päivät, min ett’ei monelta pannu aamusta iltaan pääse jäähtyvään; mieläpä leroolle mennessäänki moni ottaa värin kupin, sanoen paremman lemon saamansa. Köyhemmät taas kormentamat rukiita, ohria mieläpä derneitäki, josta sitte makumettä keitetään. Josko täällä unhotetaanki manha sananparsi: ”parempi pitkä nälkä kuin lyhyt,” min on tämä kahmin lilman juonti kuitenki saanut koko miinan polton ja nautinnon unhotuksiin. Tietaäkseui on monta miinapannua snpistunut ja toisia aivotaa»i tehdä kahmikattiloiksi.

Kirjaa: ”Kolme paimäa Sairion kylässä” on tullut seurakuutaamme maan kaksi kappaletta, ja neki A. Manniselta Mikkelistä.” A. K. Rantasalmilta 27 p. elot.

”Wiime miiktoon asti oli täällä termeys hyvä, maan sitte on sydämentauti pitäjän eteläpuolella alkanut ja jo saanut monta tuonelaan. Täälläki saatiin runsas olki-muosi, vaan jyvia ei niin paljon kuin mennä muonna, sillä esim. sadalta (lyhteeltä) rukiita ei nyt saada kuin 15 ja 20 kapan mälillä. Suroitoukoja on pouta paljo mähentänyt; eipä täällä ole satanutkaan kuin 11

p. heinäl. ja eilen-päivänä. Viimeinen sade saattoi rutiinkylmajät milkkaaseen liikkeeseen, luin pitkän poudan tähden oli kylvö jäänyt näin tavattomasti lauman tekemätä.

Viime torötnina 24 p. t. k. pidettiin täällä taas suuret talonpoikaiset häät, joissa oli ylisummaan 200 henkeä eikä ollut saapumillaviinaa kolo talossa.” St. T n.

Arvoitnksia.

Selitys viiuio numeron arvoitukseen : lyhti ja rulla. N:ro 3. Mikä on so kaksi-jalkasisla, joka asuu ihinisten seassn, vaikka usein ibmiset tahtoo hånen polttaa?

Pietarista.

Hirmuinen tulipalo raimosi täällä perjantaina 25 p. miime elok. ja poltti 100 puuja 21 kimihuouetta Nanvan kaupungin osassa, jota kutsutaan myösIsmailomau rykmentiksi ja sen korttieria komppanioiksi. Vartiotornista han vaittiin nim. kello 1 j. p. p. paksu samu kohool mau Ismailovan rykmentin 7:nnestä komppaniasta, jossa korttierissa Iljinin kartano oli syttynyt tuleen. Tuuli oli siuä päivänä niinmahdottoman raju, että tuli hillittämätä pääsi sytyttämään ei ainoastansa myötätuuleen, joka oli Obvodnaja-kanavalta Fontanka-kanamaan päin, maanmyös mastatunleen olemain huoueiden seinät hiiltyimät ja akkunat pamahtimat rikki, knin myös tuuli lennätti hiiliä ja kekäleitä yli Fontanka-kanaman ja sytytti puukatot Iakovlevan kartanossa Obukoman kadun marrella ja Al’rasantsovan kartanossa Saarienhomin kadun marrella, maan saatiin täälläheti sammutetuksi. Hätä oli suurimmallansa, kuin kello 3 j. p. p., jolloin tulipalo oli pahimmassa voimassansa, tuli ilmestyi Gutujemau saarella ja sytytti herra Vairi din taksi yhteen-rakennettua kartanoa, jossa paloi 500 tuh. puntaa eläinten luita, jotka olimat Nevan rannalla. Näin lamealla oli tuli liikkeellä ennenkuin se saatiin sammnmaan, sittekuin ilma tyyntyi. Ei toki yhtään ihmishenkeä luulla menneen, ja kaikki kruunun kimikartanot (esim. Ismailoman kaartirykmentin kasarini ja Pamloman sotakoulu»n huoue m. m.) säilytettiin. Monen Tnomalaisen mieltä mahtaa kovasti murtaa, luin muun onnettomuuden seassa myösTea,elste»in hronsst-tehdas, jossa niin moni maamies on saanut opetusta, työtä ja rakasta hoitoa nautita, on kartanoinensa palanut.

Miten suurella innolla Vironmaalla tahdotaan auttaa pakanain käännyttämistä ja Lähetyssaarnaajoita, saamme Tartolinnasta (Dorpatista) kertoa, kuinka ftmuioinen Saarnaaja, nimeltä Hahn, joka on täällä käynyt konlua, ja joka on ollut 13 muotta Ahrikassa pakanoille saarnaamassa ja nyt taas oli paluumatkallansa Ahrikan maanosaan, oli Johanneksen kirkossa puhunut sinne kokoontuneelle suurelle kausan paljoudelle, »uita hän oli Äyrikassa nähnyt ja kärsinyt. Kirkon porstuaau oli pantu eri astioita (haamia), joihin kaikki simuknlkijat panimat rahalahjojansa Lähetysseurain hyväksi, joten keräytyi koko sumina.

Ulkomaalta.

Kristianiasta kirjoitetaan Hampuriinelt’ ei Norjalaiset maltiopäivät suostu mihinkään rabaapuuu, jos hallitus Pyytäisi semmoista, käydäksensä Ruotsin kaussa osalliseksi nykyiseen sotaan Venäetä vastaan. Berlinista. 28 p. miime heinät, oliItämallan hallitus lehoittanut Saksanmaan erihallitutsin suostumaan ehdotukseen, jonka Itävallan ja Preussin hallitukset yhteisesti aikovat tehdä Salsan yhteyshallitukselle, että nyt olisi, 20 p. miime huhtik. tapahtuneen soroinnon mukaan, aila panna puolet sotamäleänsa liikkeelle. Mutta Preussin hallitus autoi mainituille hallituksille 3 p. miime elot. kirjoituksen, jossa se sanoo ei rnpeemansa eikä tarmitsemanja rumeta mihiulään sotapnuhaan nykyjänsä. Samote menemät Ranskan ja Englannin hallituksilta maaditut rauhanehdot Preussin hallituksen mielestä yli mainittua 20 p. huhtik. tehtyä somiutoa Itämallau ja Prenssin yksituumaisuudesta länsimaltain (Englannin ja Ranskanmaan) kanssa »lylyisessä sodassa; eikä Preussin hallitus sentähden antanut lähettiläänsä olla edes läsnäkään kuin Itämallan, Englannin ja Ranskan lähettiläät Wienissä 8 p. viime elok. päättimat yhteisen somintonsa mainituista rauhan-ehdoista nykyisen sodan lopettamiseksi.

Wienistä. Niinkuin miime n:rossamme mainitsimme, on Itämallan sotaväki »narssinut Vallakian ruhtinakuutiin 22 p. elok., jonka pääkaupuukiin Bukarestiin sen luullaan pääsemän 5 p. syyök., jolloin Turkkilaisten, jotka tulimat steiuänepohisil.jalleen Venäläisten perästä, tulee lähKonstantinopolista. Varnan kaupungista, jossa jo heiuäkuuu loppupuolellaolikoolla 60 tuhatta rauskalaista, 30 tuh. englantilaista ja 10 tnh. turkkilaista sotamiestä, kuuluu 20 p. elok. se 34 u.rossamme mainittu sotajoukko, luvulta 90 tuh. miestä, lähteueen laimeille ja niillä purjehtimaan; Odessaako vaiko Semastopolia ahdistamaan, sitä ei kukaan tiedä varmemmin. Tällä sotajoukolla on 3 kuukauden ruumasto (muoua) mukaua ja Turkin laimasto Maralla perässä.

Öhmannin Kirjakaupassa. Uusia kirjoja Huhn A. F., Pyhän Hengen Työt. Taar uoja Lutheruksen Katekismuksen kolmannen us koukappaleen johdosta, joita on Ruotsista pio mentanut K. N. Karlenius. 25 kop. SuomenKansan Satuja ja Tarinoita. Toi nen osa. 50 kop. Lapsukainen Jeesus. Joulu-aaton kertomns lapsille. 3 kop. Lyhykäinen Oppi Kirjaimista ja niihen Tamuihin ja Sanoihin asettamisesta; Annettu Sekiltä. 3 kop. Kertomus kuinka Heikki TamminenoppiIu malata tuntemaan ja rakastamaan. 8 kop. Kristopher Kolumbuksen elämän vaihert. Eli Historia hänen purjennoista ja Amerikan löytäminen. 5 kop.

Torihintoja Helsingissä. Perjantaina 8 p. syysk. Voi 2 r. 50 k. 5 ja 3 r., tuores raamaanliha 1 r. 40 ja 1r. 50 l., lampaanliha 1 r. 90 l., palmattu lampaanliha 2 r., tuoreet kalat: haumit ja ahmenet 1r. 60 l..suolatut silakat 80 k., ruisjauhot 42 k., heinät 19 k. leimislä; ohraryynit 30 k., kauraryynit 35 k., potaatit 8 k., tuoreet silakat 28 k. kappa; maito: tuores 10 ja 12 k.,miilimaito 10 k., hapan , 7 k., miina 70 k. kannu; munatin 22 ja 30 k.; Ikoimniset halot 4 r. 50 k. Sokuri 32 l., lahmi 32 ja 35 k. naula; suola 6 r. tynnyri; rauta 90 k. leimiskä.

Tuli painosta telln 12.

Helsingissa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainossa. Lupa painamiseen annettu: 6, 5, Xmi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: