1833-07-07 Sanan Saattaja Wiipurista


Sanan Saattaja Viipurista,

Lauvantaina 7. päivä Heinäkuuta 1833.

N:o 27.

Huomena Kolm. Rukous päiv. saarnavat: Suomalaisessa seurakunnassa: aamu-saarnan Phil. Doktori ja v. Kirkkoherra Wirenius; puolip. saarnan Theol. Doktori ja Rovasti Ottelin; Ruotsalaisessa: puolip. saarnan Ojennus-huoneen Saarnaja Hougberg; ehto-saarnan Dokt. Wirenius; Saksalaisessa: Curam gerens Charenius.

Kaukasian vuorten asukkaat.

Ei yhdessäkän maailman osassa löydy kukatiesi niin monta erilaista kansaa, kuin Kaukasian vuorilla; sillä niinkuin siliällä ja autialla maalla ihmiset pian tulevat sekoitetuksi keskenänsä sekä sodan että muun syyn kautta ja niin kuin niissä eriläiset kansat aikaa myöden muuttuvat yhdeksi niin pysyvät he siihen suhteen vuori-maissa, kauvemmin eri-kansana, sillä sinne vihollinen ei niin pian tungeikse, ja jos hän sen tekisikin, niin hän ei voi seurata asukkaita tunturien kukkulalle, johon he peittäikseivät ja josta he, toisen poismentyä, jällen palajavat.

Tällä tavalla on myös Kaukasian vuorella monta kansaa säilynyt, joista muualla ei mitäkän enempää kuulu, eikä näy.

Mutta mistä nämät eri-kansat sinne liene tulleet ?

Se on tietty asia, että Aasiasta ovat ihmiset ulos-lähteneet.

Sieltä levittivät he itsiänsä Europaan ja tänne matkustivat he eri-teillä.

Siitä tiestä, jota Suomalaiset kansat kulkivat, on jo ennen puhuttu näissä lehdeissä, toiset kansat kulkivat taas Mustan ja Kaspian meren välillä, Kaukasian tunturien yli ja tällä matkalla on moni kansan parvi mahtanut väsyä eli muusta syystä asettaa itsiänsä näille vuorille eli niiden välillä oleviin laaksoihin.

Nämät matkustamiset tapahtuivat <> jo hyvin vanhoina aikoina, vaan mihin aikaan kukin kansa näitä teitä liene tehnyt, siitä meille varmaa tietoa ei ole.

-2-

Kansoin suuren matkustamisen aikana, ahdistettiin ihmisiä ja hajotettiin sinne ja tänne.

Silloin pakeni moni heistä, mihin paeta jaksoi ja missä hän suojelusta löysi ja ne kansat, jotka olivat Kaukasian vuorten tienoilla, mielellänsä etsivät rauhaa ja lepoa niiden säilyksissä ja piiloissa.

Näin olemme jo ennen näyttäneet, kuinka osa Alasista siihen aikaan pakeni näille vuorille.

Mutta myös kauvan sen jäkkeen-kin [!] uudistettiin usiasti semmoinen kulku ja karkaaminen, niin esimerkiksi koska Tatarilaiset riensivät Aasiasta Europaan ja täällä panivat Venäjän kuin myös muita maita valtansa alle ( vuonna 1224 Kristuksen syntymän jälkeen ); vaan koska, piammasti 200 vuotta tämän tapauksen jälkeen, Vennäläiset ajoivat näitä vieraita ulos maastansa, niin joutuivat taas Tatarilaiset puolestansa pakoon ja moni heistä mahtoi pelastaa itsiänsä Kaukasian vuorille ja sen luoliin.

Näin moodoin [!] asuu nyt tässä vuori-maassa monta erilaista kansaa, niin, kuin Tscherkessit, Lesgit, Tatarilaiset, Awarat, Alanit ja paitsi niitä monta kymmentä muuta, joista pian jokaisella on eri-kieli ja eri tavat, ehkä ne muiten, joukosta ja väen paljoudesta ovat hyvin pienet.

Suurin osa näistä kansoista on nyt Mahomedin uskoa, ehkä siellä ja täällä, semminkin korkeimmilla vuorilla vielä löydetään epä-Jumalten palvelioita, mutta ennenvanhaan on Kristin oppi levittänyt tännekin valonsa, jonka asian usiammat kirkot todistavat joista täällä nytkin vielä löytyy jäännöksiä.

Nämät kansat, jotka muiten vielä ovat hyvin raa-at ja julmat, elävät keskenänsä ikuisessa sodassa ja metelissä ja ehkä suurin osa heistä kuuluu Venäjän valtakunnan alle, niin laskevat he kuitenkin itsiänsä usein vuorilta alas, ja ryöstävät ala-maan asukkailta heidän omaisuudensa ja sen puutteessa vievät he myös ihmisiä vankeuteen ja myövät heitä sitten orjina toisille kansoille, semminkin Turkkilaisille.

Tämä häpiällinen kauppa, jossa ihmisiä niinkuin muita luontokappaleita, myydään, tapahtui semminkin Mustan meren rannalla, kahdessa kaupungissa, Poti ja Anapa nimeltä, jossa nämät kansat myös sota-tarpeensa ostivat.

Nämät kaupungit kuuluivat ennen Turkin vallan alle, mutta voitettiin <> Venäläisiltä viimeisessä rauhassa, joka päätettiin Abrianopelissa vuonna 1829.

-3-

Toivotaan siis tämän kaupan nyt loppuvan.

Estääksensä tämänkaltaista maan ja ihmisten rasittamista seisovat ylä eli pohjaisella puolella näitä tunturia Kasakat, nimittäin yhdellä kulmalla Mustan meren Kasakat, joita Keisarinna Katarina tänne istutti, neljäkymmentä vuotta takaisin, ja toisella kulmalla nimittäin Terekin kymiä myöden ja lekemmin Kaspian meren rantaa seisovat taas Terekin Kasakat, joita tänne on muutettu Donin maasta ja jotka siis ovat samaa sukua kuin ne Kasakat, joita me usiasti Suomessa näemme.

Ala eli etelä-puolella näitä vuoria, se on Grusian eli Georgian maassa seisoo iso Venäläinen sota-joukko, aina valmiina sotimaan näitä kansoja vastaan, koska he rikkoovat liittonsa ja nostavai kapinan.

Sitten noustaan tavallisesti ylös vuorille ja siellä poltetaan heidän kylänsä mutta he puolestansa karkaavat, ampuen jälestänsä, aina ylömmäksi, johon vieras sota-joukko ei voi seurata ja palajavat sieltä, toisen poismentyä.

( Jatkanto toiste. )

Seka Sanomia.

Arki-Piispan Tengströmin kuoleman jälkeen pidetyssä Arki-Piispan vaalissa, 5. päivänä Kesä kuuta, langesivat asian-omaisten pappien huudot niin, että Turun Duomio-Rovasti, Doktori ja Ortenin jäsen Gustavus Gadolin, Professori Helsingissä, Doktori ja Ortenin jäsen Erik Gabr. Melartin, ja Professori, Doktori ja Ortenin jäsen Gustavus Gabr. Hällström saivat enimmät huudot.

– Brysselissä kuoli 29. päiv. edesmennyttä toukokuuta 107 vuotinen vaino.

Hän oli ollut naimisissa ja muisti hyvin vanhat tapaukset.

Hänestä siinnyt jälkeenjäänyt suku oli 123 hengeä.

Muutamia vuosia ennen kuoli hänen 80 vuotinen poikansa.

-4-

Seuravaiset Laivat ovat tänne sisälle juosneet :

Kesäkuuta Minä päivänä. Laivan nimi. Skepparit. Mistä paikasta. Millä Lastilla.

23. p. Helena. C. Kuckonen. St.Peterspurg. Viljalla.

Heinäkuuta. 1. p. Amphitrite. M. Potts. Wismar. Tyhjänä Ball.

2 p. Maria Charlotta. A. Falk. Helsinge. Kalkilla.

Lutherus. H. Mäkelä. Fredrichshamn. Lautoilla.

Seuravaiset ovat täältä pois lähteneet :

Kesäkuuta.

Minä päivänä. Laivan nimi. Skepparit. Mihinkä paikkaan. Millä Lastilla.

28. p. Johannes. G. Sundbeck. Helsinge. Tyhjänä Ball.

St. Stephan. K. Wlasoff. St. Petersburg.

Heinäkuuta. 2. p. Johanna Marg. H. Arentz. Stavanger. Lautoilla.

St. Andreij. P. Andrejeff. St. Petersburg. Tyhjänä Ball.

St. Dmitri. Ph. Jegoroff. D:o.

3. p. Lutherus. H. Mäkelä. Fredrichshamn.

4. p. Hoppet. A. Leander. Helsingfors.

Viipurissa, painettu A. Cederwallerin tykönä vuonna 1833.

Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: