1833-11-16 Sanan Saattaja Wiipurista


Sanan Saattaja Viipurista,

Lauvantaina 16. päiv. Marraskuuta 1833.

N:o 46.

Huomena 24. Sunnunt. Kolminais. päiv. saarnavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa: Phil. Doktori ja v. Kirkkoherra Wirenius; Suomalaisessa: Apulainen Relander; Saksalaisessa: Curam gerens Charenius.

Kristin uskon levittämisestä Suomessa.

( Jatkanto N:rossa 45. )

Erik IX tahtoi siis estää Suomalaisia tämänkaltaisista töistä ja paitsi sitä halasi hän itse sotia uskonsa puolesta ja saada uusia tunnustajia Kristin opille.

Tähän kehoitettiin hän myös Upsalan Pispalta Henrikiltä, joka oli Englannista sukua ja muiten hyvin kiivas ja ahkera viran toimituksissansa.

Kuningas Erik, ( jonka sanotaan olleen varakkaan talonpojan pojan ), kokoeli siis ison sota-joukon ja monta kuuluisaa ja urhollista miestä ja otti myös mukaansa Pispan Henrikin, sillä tämä ankara mies itse halasi tulla pakanain Apostoliksi eikä muulle kellekän tahtonut uskoa tätä kallista toimitusta.

– Vaan ei ainoastansa saarnamisella tämä kiivas Opettaja aikonut auttaa uskon levittämistä, mutta hän varusti itsiänsä myös tappelukseen, jos tarvis häntä sinne olisi vaatinut.

Ennen kuin kuningas läksi Ruotsista, sanotaan hänen laittaneen sanan Suomalaisille, antamaan itsiänsä hänen alle ja vastaanottamaan kristin uskoa taikka varustamaan itsiänsä tappelukseen.

Se on tietty ett ei Suomalaiset, jotka tähän asti eivät olleet toisten alamaiset, mielineet kuuntella vihollisen käskyä ja että he siis aikoivat sotia oman vapaudensa ja vanhain Jumalainsa puolesta.

Kuningas <> purjehti nyt sotajoukkoinensa Suomeen, nousi maalle Turun tienoilla, Aura joen suussa, voitti Suomalaiset tappeluksessa, kastatti heidät ja ne, jotka ei mielisuosiolla tahtoneet vastaanottaa uutta uskoa, niitä väkivallalla siihen kiusattiin.

-2-

Tämä taisi tapahtua vuonna 1156 K.s.j. ja samana aikana on myös Turun linna mahtanut tulla perustetuksi, siinä aivoituksessa suojella tässä Ruotsalaista sotajoukkoa ja paremmin pitää maan asukkaita käskyn alla.

Tämän työn toimitettua riensi kuningas takaisin Ruotsiin, mutta Pispa Henrik, uuttera ja ahkera ollen, jäi Suomeen levittääksensä uutta uskoa Suomalaisille, ehkä se opetus, jonka nämät saivat, ei mahtanut millään tavalla olla täydellinen, sillä että Henrik ja muut Ruotsalaiset opettajat olisivat tunteneet Suomen kieltä, ei ole arveltava, vaan kuinka joku voi antaa jollekulle tarkan tiedon asiasta, semminkin yksinkertaitaiselle kansalle, maan kieltä tuntemata.

Paitsi sitä vihasivat Suomalaiset Ruotsalaisia niinkuin viholliansa ja epäjumalien usko, johon he olivat lapsuudesta tottuneet, oli heille vielä mieluisampi kuin se uusi oppi, jota heille väkisesti tarjottiin.

Yhtähyvin tuli Kristin usko tällä tavalla meidän maassamme perustetuksi ja vähittäin oppivat Suomalaiset sen suloisia opetuksia myös tuntemaan ja ymmärtämään.

Paitsi sitä antoivat Ruotsalaiset meille lain ja asetukset, joiden edessä jokainen, sekä ylimäinen että alammainen pidetään samassa arvossa, eikä he orjuuden kahleilla ahdistaneet Suomen asukkaita, niinkuin Saksalaiset toisella puolella koti-meriä tekivät Virolaisten kanssa, jotka myös ovat Suomen sukua.

Kuitenkin asettivat Ruotsalaiset asukkaat itsiänsä Suomeen, rantamaille, niinkuin uudelle ja pohjan maalle jossa heitä nytkin vielä löytyy, ja josta he siis tunkivat entiset Suomalaiset asukkat ylemmäksi huonommille maille, mutta jos tämä jo silloin liene tapahtunut eli vasta perästäpäin, siitä varmaa tietoa ei ole.

( Jatkanto toiste. )

Suomen Oppineille ja Virka-miehille.

Suomen kansa aivan kauan ravinnut on rakkahasti pohjaisessa povessansa omiakin Oppineita, Virka-miehiä vakaita, ehkä ovat enemmästi Isän maalle muukalaiset, eikä tiedä totisesti, Suomen maassa syötettynä, moni kautta kansan kielen lijan leipänsä nimestä.

-3-

Ulkomaan tietoja.

Lissabonista ovat seuravaiset sanomat joutuneet :

10:nä p. viimeisessä Lokakuussa päätti Don Pedro, päästääksensä kaupungia piiritöksestä, karata veljensä Don Miguelin väen päälle, läksi sentähden aamulla varhain Lissabonista, ja alkoi tappelun.

Don Miguelin väki vetiksen tapellen takasin ja jätti leirinsä, jossa Don Pedron sotajoukko seuravana yönä ei kaukana vihollisesta lepäsi.

11: eli toisena päivänä taas tapeltiin, ja Don Miguelin väki osotti suuremman miehullisuuden kuin hänestä luultiin, vaan täytyi kuitengin kulkea takaperin.

12. päivänä sanotaan sen aina etemmä ja etemmä Santaremiin päin paenneen.

– Hispaniasta kuulu ainoastansa sanomia uusista kapinoista, joita Don Karlon ystävät ja munkit ovat nostaneet.

Sotaväkeä on laitettu näitä vastaan; vaan tämä asia ei taida ilman keskinäistä valtakunnan sotaa loppua, sillä niitä, jotka Don Karlon puolta pitävät, löytyy paljon ja he ovat myös varustaneet itsensä vastahakoisuuteen.

Klostareihin kannetaan krutia ja muita sota-tarpeita.

Mutta missä Don Karlos itse viipyy, siitä ei ole tietoa.

Bourmont ja muut Franskalaiset Upsierit ovat, Don Miguelin palveluksen jätettyä, tulleet Hispaniaan ja istuvat rajalla kurantenia koleran tähden.

Marraskuuta. Seuravaiset Laivat ovat tänne sisälle juosneet :

Minä päivänä. Laivain nimi. Skepparit. Mistä paikasta. Millä Lastilla.

8. p. Carl Grey. J. Bentram. Glocester. Suolalla.

9. p. Ingeborg. H. Rönne. St. Petersburg. Tyhjänä Ball.

Georg. H. Möller. D:o.

13. p. Lutherus. H. Mäkelä. Fredricshamn Lautoilla.

14. p. Arion. C. Bluhm. St. Petersburg. Tyhjänä Ball.

Marraskuuta. Seuravaiset ovat täältä pois lähteneet :

Minä päivänä. Laivain nimi. Skepparit. Mihinkä paikkaan. Millä Lastilla.

8. p. Ewerhorp. R. Richardson. London. Lankkuilla, Battens

Dow. M. Liddle. Hull.

Nya Lyran. C. Gröndahl. St. Petersburg. Tyhjänä Ball.

Briton. G. H. Winschip. Hull. Lankkuilla, Battens

9. p. Toivo. T. Mulli. Fredricshamn. Tyhjänä Ball.

Lutherus. H. Mäkelä. D:o.

Hengen kirjoitus Viipurin kaupungissa tapahtuu 18., 19. ja 20. päiv. tätä kuuta.

-4-

Ne, jotka tulevaksi vuodeksi 1834. vaativat tätä aviisia postin kautta, ilmoittakot itsiänsä lähimmäisessä postikontorissa, jossa he maksaavat 2 Ruplaa 87 1/2 kopekaa, ja ne, jotka itse tahtovat sitä hakea, andakot tiedon Viipurin kirjan painossa ja maksakot 2 Ruplaa 50 kopekaa.

Viipurissa, painettu A. Cederwallerin tykönä vuonna 1833.

Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: