1841-12-18 Sanan Saattaja Wiipurista


Sanan Saattaja Viipurista,

Lauvantaina 18 päivänä Joulu-kuuta 1841.

N:o 51.

Huomena 4:tenä Adventti-Sunnuntaina saarnaavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa Apulainen Winter; Suomalaisessa seurakunnassa v. Kirkkoherra Relander; Saksalaisessa seurakunnassa v. Kirkkoherra Stolpe.

1:senä Joulu-päivänä saarnaavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa Puolipäivä-saarnan Arkidiakonus Hougberg; Ehto-saarnan v. Kirkkoherra Relander; Suomalaisessa seurakunnassa Aamu-saarnan v. Kirkkoh. Relander; Puolipäivä-sarnan Kirkkoherra Norring; Saksalaisessa seurakunnassa v. Kirkkoh. Stolpe.

2:sena Joulu-päivänä: Ruotsalaisessa seurakunnassa v. Kirkkoh. Relander; Suomalaisessa seurakunnassa Arkidiakonus Hougberg; Saksalaisessa aseurakunnassa v. Kirkkoh. Stolpe.

Uuden vuoden päivänä: Ruotsalaisessa seurakunnassa Kirkkoherra Norring; Suomalaisessa seurakunnssa v. Kirkkoherra Relander; Saksalaisessa seurakunnassa v. Kirkkoh. Stolpe.

Muutamien muinoisten kansain, erinomattain Hebrealaisten, tavoista.

( Loppu 49 N:rosta ).

Huonet- kalut ja askareet.

Vaikka huonet- kaluja ja askareita itämaisessa taloudessa nykyjään on sangen sievältä, niin oli niitä muinoisina aikoina sitä olommalta ja ylellisemmästi.

Silta oli peitetty lattia- eli jalka-vaatteilla, joiden päälle varakasten huoneissa vielä maalattua paperia oli levitetty.

Ne kaksi suojan sivua, joilla ei ole ovia, ovat tavallisesti varustetut pitkin seiniä tyynyillä eli pehmeillä makoo-aluksilla, jotka usiasti ovat sangen kalleilla päällyksillä kaunistetut.

Niillä virutaan ja vierreksellään yöt ja päivät.

Luultavasti oli toki Hebrealaisilla erinäinen seinästä irrallinen sänky eli pola, joka oli kullalla ja hopialla kaunistettu.

Yöksi levitettiin sääksi-verkko polan ympärille.

Lamppu paloi kaiken yötä makoosuojassa, jota toisinansa lämmitettiin hiili-kattilalla.

-2-

Kaupungit.

Kainin jo sanotaan rakentaneen ensimäisen kaupungin.

Babylonin ja Egyptin maat, paitsi Indian maata, olivat ensimäisiä, joissa ihmiset vähitellen alkoivat kokoutua ja yhdistyä suurempiin ryhmäpäihin, joista sitten syntyi ja kasvoi kaupunkia.

Ensi-alusta lienevät nämät olleet aivotut varustuksiksi vihollisia vastaan eli linnoiksi, ja olivat sen tähden yläville paikoille ja kukkuloille rakennetut ja haudoilla ja muurilta piiritetyt.

Abrahamin, Iisachin ja Jakobin aikoina oli Hebrealaisillakin paljo kaupunkia, vaikka osakunta heitä eli ympäri kulkevina karjankoitsijoina, toiset taas maakuopissa asuntoa pitivät.

Jälkimäisempinä aikoina sanotaan Jerusalemissa olleen 150 tuhatta asukasta.

Kadut kaikissa näissä kaupungissa olivat ahtaat ja polvikkaat, niin kuin vielä nytkin itämaissa, paitsi Kiinan maata yksinänsä, jossa ne entuudesta ovat olleet leviät ja suorat.

Suojusta auringon kuumudelta saadaksensa, venyttelivät asukkaat liina-vaatetta eli palttinaa katuen päällitse, ikää kuin vara-taivaaksi.

Muutamissa kaupungissa oli myös kivi-katuja ja näiden sivuilla jalan-käypäläisille erinäiset polut.

Nykyjään on itämaassa pitkin katujen sivuja tavallisesti katoksella ja seinämillä varustettuja polkuja, ovet kummassakin päässä ja reiät päivän varten laessa, joissa kaikkinaista kauppaa pidetään.

Huoneet eivät ole koskaan liketyksin ( sangen harvassa toisin lienee ), vaan yrttitarhat ja niityt välissä.

Suomen kielen ylenkatseesta.

Pentti Lyytiseltä.

Olisipa Lyytisenki kerran ruveta runoille, kielestämme kirjoitella, maamme puolesta puhua.

Siit on Suomemme suruinen, kun on pilkkana pietty, alemmaksi arvattuna, vaikk’ on meiän mielestämme kieli kyllä kelvollinen, jolla saattaapi sanoa nimen kaikellen kalullen, sekä lausua lakia, että evankeljumia.

Kasvoipa kapalolapsi ennen miehenki mitalle, eli kuoli kerassansa, vaan on Suomemme suruinen käärittynä kätkyehen, lyöty vangiksi vakuhun, jossa kestääpi kitua, saapi itkeä ikänsä, ikäviä iltakauet, aivan harmista haleta, asua oven takana, eikä kuulla kolkutusta.

Olipa ennen oiva tyttö, talon tyttö taitavainen, se oli kaunis kasvoiltansa, <> varsin siviä varreltansa, oli silmiltä siviä, sekä poskilta punakka, vielä kieleltä kiverä, sanoiltansa selvä seppä; muut ne vietihin vihille, hän jäi yksin outtamahan, jok’ oli ihmettä ikänsä, kumma kaikkien katsella.

-3-

Tahdotko nimenki tietä tämän tyttären siviän? – se oli Suomi sievä tyttö, hän on toivonut toella, kauan aikoa katsellut, aina outellut ovessa, sitä sulhoa suloista, ken hänen vihille veisi, taluttaisi häätupahan.

Toiset tanssia tekevät, iloitsevat iltakauet, kyllä suuressa salissa, lavioilla lattioilla; Suomi raukka sen ikänsä saapi seisoa pihalla, olla ain’ oven takana, saapi väristä vilusta; josta viimeinki väsyypi, valittaapi vaivojansa.

Lähestyyhän lapsukainen hyvän isänsä etehen, valituksellla vajaasta, muistutuksella mureesta. –

Tällä mielellä monesti meki muina aikoinamme lähestyimme länsi puolta, tässä toivossa tulemme, taaskin iskeymme itähän, jossa paistaapi paremmin, aurinkoinen ankarammin; jossa näkyypi näköisät taidon kynttilät kytevän, aina paistavan paremmin, opin koitto korkiammin.

Kyll’ on kylästä Suomen kauan Ruotsia rukoiltu, kyll’ on maksettu mahoton, suuri summa suoritettu, mataloistaki majoista.

Haettuna on hartahasti, kumarrettuna kovasti, raittihin rahan sivussa, kun on pyyetty pykälä tutaksemme tuomiosta, eli kirja kirjoitettu, vaikka kyllä vaillinainen, puuttuvaisella puheella.

Onhan Suomi suora kieli, puheissansa puuttumaton; saattahan sillä sanoa, selitellä selvät tiedot, vaikka Saksasta sanomat, eli opit ulkomailta, kirkastella kiiltäväksi; voipi kukkua koreesti, että laulut lauleskella.

Jo lienen paljon puhunna, kieltä äitimme kehunna; kuitenkin kumarran vielä, aivan nöyrästi nökötän, niinkun köyhä kerjäläinen, joka maistaisi muruja, palan makeita paloja, syänmaassa synkiässä vieressä vihavan leivän.

-4-

[Ruotsin-, saksan- ja venäjänkielistä tekstiä]

Viipurissa, painettu Johanna Cedervwallerin ja pojan tykönä vuonna 1841.

Imprimatur.

Censor Joh. Thessleff.

Yksi vastaus to “1841-12-18 Sanan Saattaja Wiipurista”

  1. Joulumusiikkia Says:

    aivan joo juu

    .

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggaajaa tykkää tästä: