1857-11-14 Kuopion Sanomat


Kuopion Sanomat N:o 46 Lauvantaina 14 päivä Marraskuuta 1857

Hinta: »o kop. ,. postissa postirahalla lisätty. Jaetaan joka lauvantai C. I. Wareliuksen kirjapainossa ja G. AlMnin kauppapuodissa.

Tuomio-kirkossa saarnaamat: 23na Simn. P. Kolm. päivästä, ruotsal. ja suomal. päiväsaarnan v. t. Kaupungin Kapp. v. Konov. Pipliän^selityksiä tänä päivänä kello 2 j. pp. pidetään Hra Tuomiorovasti y. m. D:r Borg’ilta.

Svenska Bibelförklaring i morgon kl. 5 est. m. hålles i Gymnasii-husets öfra lokal af. Domprosten m. m. D:r Borg.

Kotimaalta. Keijarillisen Majesteetin Armollinen Asetus höyryllä käypien sahalaitosten rakentamisesta. Annettu Helsingissä, 4 päiv. Syyskuuta i«37.

ME ALEKSANDER Toinen. Jumalan Armosta, Keisari ja usevaltias koko Wenäjänmaan yli, sekä Suomen Isornhtinas, v, m., y. m., y. m.

Teemme tiettäväksi: Suomeen asetetnn Senaatimme ja maakunnan Kenraali-Kuvernöörinkehoituksesta hyväksi nähneemme Armossa sallia, että höyryllä käypiä sahojakin rakennettakoon, niinkuin Syyskuun 9 päivänä siiäl annetun Armollisen Asetuksemme Kahdeksannessa Artiklassa on vesisahoista säännelty, kumminki sillä ehdolla, että hakemus siitä iokaisessa eri tapauksessa tehdään Senaatin Talous-Osakuunan tykönä; ollen mainitun Osakunnan vallassa että, sittenkuin asiasta on asianomaisia kuulusteltu ja tarpeellisia kietoja saatu, semmoiset hakemukset, asianhaarojen tutkittua, joko myönnyttää eli kieltää kuin myöskin että, jos’rakentamiseen annetaan lupaa, määrätä sahan laskemisesta verolle. smveliaita perustuksia myöden, sekä miten siinä tapahtuman sahauksen perään on fatsottava.

Joka kaikille asianomaisille on alamaisesti noudatettavana. Helsingistä, < päivänä Syysknuta,, tB. i7. .. Keisarillisen Maiesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään, Snomeen asetettu Senaattinsa

LARS SACKLEEN. B; FEDERLEY. CLAS NORDENHEIM R. :A. HISINGER. a;”;vp. munek. 1 ;;. v’; PEHR PETERSON.

C. v. KOTHEN. ■M. :; W. NORDENHEIM. A. t. BORN. JOH. ER. BERGBOM ROBERT TRAPP.

Carl Edv. 1 Stjernvall.

Keski Suomesta. : ” Lue:5, 6, i, 6, ti, :y, m, e, ■ : v ■'”:;kuin: aa, ee, ii, 00, itu, yy, aa, 88, Kyllä anvkt mikä stlririemu tä’ytt« meidän mieltä ja sydäntä tätä nykyä. Riemu fnä että fåmnie Isokoulun eli Ylä-alkeiskoulun tänne meidän keskelle Jyväskylään Hänen Keisarillinen Iso-Ruhtinallinen Majesteettinsa ,.

Suomen Jalomielinen Iso-Ruhtinas ALEXANDERI toinen on Armossa suostunut alamnta| fé n anomuksön saada semmoista koulua mainiMn kaupunUn, ja on päättänyt sitä sinne asetettavaksi Suomen ruunun varoilla. vi Kylläpä meillä onkin sM il6n sitä kuin tämä töivomme kohta käypl totön, kohta todellista Ntnkuin yön ihastuksella näköömu-ruskon koittaman, nmpä mekin ihastumme nyt.

Tämä oppi-paikoista kaukainen makuuta se nyt ensimmäisen vlemmäNoppilaitoksen) josta valistuksen ja sivistyksen sätft leviävät ympärille. ” ’Wieläpä tämä ihastuksemme on kakfin-kertainen. Ensiksi sitä fresta edusta, että ylempi oppila eli koulu asetetun tänne valistusta levittämMN.

Toiseksi ihastumme

ja f. o Suomen kansa ihastnkän meidän kanssa

että, että myös (Suomen kieli ensikerran paefé opetuskieleksi ylemp^n kouvn. Souliin kahdessa alimmassa luokassa pojat lukemat äitinsä kielellä, nimittäin: toiset suloisilla suomen-kielellä, toiset ruotsiksi. Alemmissa luokissa tzs kaikki luovat matamia opin-aineita suomeksi, toisia ruotsiksi. Tässä l«ijenz ntn muodoin suomen-kielen oikeus t»s koko lailla, ja onpa sis fytä ihastuksen..

Erittäin lähtö koulusta monellaista etua Jyväskylän pienelle FanpnnniCfe, jokafitä tietysti on vähitelien kasvava (fefä kaikin puolin ylenevä. Ja jota vaurämmaksi tämä fauputitt tulo, siiä enemmän hyötyä ja kohoketta sitä ve, l« ympäristölle, keski-Suomen m^kunnalle. Ja tämän muunnan hyöty ja ylennys on jällen kohokköna kaupunnille.

Wuosi 1837 oli keski-Suomelleensimmäinen juhlavuosi; sillä sillon m«lrätttn sinne ensimmäinen kaupunti, nimittäin: Iyväskyl«n. ■ Wuosi «837, jona Ylä-alkeiskoulu m«rSttin %t)* vbäfif ttii faupuntin on toiuen■ viela Arempi jublas vuofi keski-Suomelle ja mainitulle kaupunnille: ja onpa se juhla-lvuosi koko Suomen-mällekin, koska tämä koulu fftreffi osaksi on oleva ”. ftiomen-kielinen., ;;Sttä f»8 Sivmen Isälliselle äfo^u^ttnaaealammainen syvä knollifts! ; Kttos, kunnia my!!s ■fat?(tte. tnMt((«n V)t^ätfammt’ffo ja alhaisemmille miehille, jotka tämän asian jalosti ovat suositellet ja edistänet! Ja Suutalalle kaikki-valti le hartaimmat kitokfet ja ylistykset lHän koko ihmiskunnan kohtaloita valvö, Hän Suomenkin fanfan onnia ja menestyksiä ” johdattelö paiemm^tén.

Tämä ylinen ajatus, tämä $)line on ilahuttava ja ylentävälnell. Mutta meidän itsemmekin tut toimella elinerolla*) /a tarmotta**) pyrkiä etönpain Jumalan pelreossa, fivistyksessä ja kaikissa kansallisissa avuissa eli hyveissä muiden kansain rinnalle. Nln nskollifttta osotamme meidän Jalolle Iso-Rnhtinalle, n^u utzkollisatta meille itsillemmekin. :. ”:■, : Keski-Suomalainen. (S. l. S. )

Jyvxskyiseri kaupunriista. Jo lopulla yime heinäkuta Itketti kuninkållinen kirjaston Hoitaja hra A. I. Arvidsson tås taanne Laukan pitsejsen köyhille Ruotsissa köttuja rahoja, yhténeavkus satå kus kymmen. taß yhdeksän (669) riksiae ja 35 killinkiä? liuotan pänkko-rahå, jetka, (90 killingin ja3lkén ruplasta) tekivaet kolme eatä, vis kymmentä? vis (355) rupla; 20| kopeikkä hopéasa. ■ ■Naemaa rahat jaettin pita3Jjen seurakunnille seuravalla tavalla:. … ■■. ■”:<■”. ”’■♦ Hopéfisa. 1

Jjaiikån enoa3-pit®jaeJle :. Sumiaisten kappelille. .. Jyvajskylaeir pitsejaelle Jyvasskyjasn kaiipunnille.

Rupi. k!op-” 16o:

;

*) Nero on vöima a kestäväisMeli heNittämättötnyö jotakin tehdessä tahi. tolmittaissa, toimisioötma; energie., ” ””/”!”, V, ?^”’., „

*) armo on söri voima;kraft..

Kun viljan, leikku-aika jo oli tulossa ja vaivaisten hastas mutenni jo ”lialvénéinjess», nm paseetettin, etta3 NNMV varat kussakin seurakunnas&a tulevat oleman seisovana rahastona, Ruotsin, Anvidssonin. nimellisenaß, yhdistettynä? entisen A, :\tn tulleen rahan.

Na3ita3 vaivaisrahoja, jotka kasvatetån, ei: så kaeyttfea} vaivaisille ennen kuin kova kato-vuosi tås rasittå, ja Hilloin kån ei muten kuin työta3 vastån. ” Kitos, kunnia muinoisille veljillemme Ruotsissa ja entiselle keski-SuomalaiseUéj h:ra AI. Arvidseonille, jonka muistissa ja syeUemmesa® tILMN hasnen entinen koti-pitffija3nsB3 vielaa au! v. v. k. (s. j. s. )■

Kuopiosta.

Hiippaknnllan Sanomia. il:nä päiv. ras Mar kuuta: Avonaiseksi ja haettavaksi ilmoitettiin: 36:den’päivansisään tästä päivästä Kuopion Gymmasion Apulais-v’ir ka, jokaiseen päivÄän asti Toukokuuta, v. «83» on toimitettava siaiselta; samasta päiväLtä Saksan kielen Opetta jan virka samassa Gymnasiossa, joka toki vasta t:festä panvilStä ensi tulevata Tokokuuta tulee avonaiseksi; Saman Opettaja-viran toimi tvs (vikariat) samasta päivästä; Kappalais virka Turtolassa 2:sen kerran, hakevien puutteesta, <80 p. sisään 3l:stä päivästä Lokakuuta; Latinai3 kanssa-ope ttajan viran toimitus Kuopion Ylä-alkeis koulussa Al:Bta päivästä tätä 37iarraskuuta.

Wahvistuskirja annettiin viran toim. !Konrehtorille tässä ylä-alkeisskaomulaussssaa A. Helanderille varsinaiseksi Konretztoriksi koulussa.

Maaseuduilta.

Ilomantsista.

Wuosi on huono viljanpuolesta pitäjäässämme \vaan kuitenkin vähän paremmin saatiin Touvon siementä fnm mäiina vuönna. Elo on kallis, Rukiit maksavat 6 ja 7 ruplan tynnyri, ohtat 8 r. ja s r. 80 kop. tällä kertaa. Teyret 23 fopi pari.

Pitäjäämme käräjässä oli paljon viinan poltto ka, teita ja sakotettiin kansaa; nälkää kuuluu kansassa pitäjäässämme pohjan ja Itä-puolella, jäkäläll eli peuran sammalen, syöntiä on neuvottu, vaan täällä ei ole mänestynnä, siitä ei ole saatu kelpo ruokaa väkevyytensä tähden.

Mutta tänä vuonna ei juoHoja ole näkynyt paljon. Kansa on tuiki siistiä pyhä päivinä ja juhla aikana, niissäkiin paikoin, joissa ennen Jörninpaljoll näky juoppoja. Tämä näyttää fittä, jos miinan poltto lafaStettasiin t)^ettSmtinniin olisipaljon fiMimpi kansa ja tämä tiiraa elon kulukki onkin, ijös,. vaan ken sitä arvelee pitempään, -ja ftämä mhrkGi nen eloll-kulukkl’ou trikkiin’vahingollisi iefen, J eitäihmis tenveyden puoMifataan piinaa voittaa1 ja sitä nautita. ” f. i?T.

J. M.

■””’■”■-:;V;’-?v rv. : ■■ vv.. „. .. ,.. ,. ..,, „ ” ;”;. gßasof’feltd; ■. fG^-VftW. f^–Sonetti;faa«a:*of{Ä* ;. lakin kesNnkeuaisiä /)viimsfjtfäii atfona nttu|fiiin>fe sfiulu^oten]ltnudUäfin§uönonpUDteiöta;. %^5fiiuluu^oten]ltnuudUäfinn§uönonpUDteiöta;. %maksoi nlohta 1t; 26 top. ja taimenta l^i siikoja 80 kop. … : ”;”-”. Q;’g&. @;

Wedestä.

X&atfo n:ro 44. )

V

Lähteellä kaivot. Warovaisuus kaivoa kaivaessa. Jo I:ssä lulvussamme oli puherra siitä, mä kaikki mitä haihtuu meren ja jänvien vedestä ja hajoo ilmaan, sitten raas puloo alas maalle, joko vesisateena tahi lumena raikka kasteena.

Tämä ilmasta putoova vesi, kuin sattuu kehkeille maan kerroksille, niin se vähitellen imeypi maan sisään, niinkuin jokainensareen perästä tietää tapahtuvttnja maan alla se imeypi imeytymistänsä kunnes kallio taikka savimaata tulee eteen., Se vesi taas joka sattuu kalliolle, juosta lorutraa useempia hienoja rakoja myöten kallion sisään; jostase vesi, joka tulee sinne jälestä, sitten pakoittaa edellä olevata maan-kerroksien välissä juoksemaan pois kunnes jällensä ilmaantuu maan-pinnalla.

Siitä ne synjyvärkinla hteet, vesi-hu o vo t elilah eee nsilm at, ä t, jotka usein pulppuuvae ylös kaukana siitä paikasta, kussa vesien taas kailveiaan kuoppa^maahan, joka on jotenni isyvä, niin täytyy näet sen sadevettä imeytyä siihen ympärillä olevasta maasta, ja niinmuodon syntyy kaivo. Lähde ja kaivo ovat siis erilaameh vaikka toisinaan kyllä sattuu, että kaivoa kaivaessa tavataan luonnollisia hetteitä eli lähteen-suonia maassa. Muutamat lähteet kuivavat kesä-aikana, josta arvaamme sen paikan, josta nousee, vesi heissä olevan lähemmällä maan-pintaa; vaan ne joissa vmä juoksee koko vuosikauden, ne tUlevar. fyvemmältä maan-alta, kuivuutra maan-pinnalta ei enää riitä väikuttamaaan. Näiden jälkimäisten vesi on yhtä varia tai yhtä kylmää

siinä nimittäin ei ole väliä, siuloppa sitä taikka eätä

kaiken vuotta, niin että se kesän-heltehellä tuntuu kylmältä ja tuntuu se lämpimämmältä kuin ilma on; itst lähteessäsi ei jäädykään ennen kuin sitä siitä on nostettu tahi valettu lähteen ympärille. Waan epätasainen on lähteiden lämpimän määrä eri mailla, eri paikkoja myöten. Mitä pohjoisempaan tullaan, sitä mähemmäksi on lämpimän mitta hamaum lähtehissä, ja peri vastoin sitä kuta etelämpään mennään.

Lapinmaassa näyttää lämpömittari 2 pykälää hellettä lähde-vedessa, Balamenimisessä läänissä Ruotsinmaalla, (joka on nom pykälää, ja etelä Ruotsissa 8z pyk. Mitenpä saisivatkin ihmiset talven-aikana, kuin muu vesi kaikki on jäässä, vettä juodaksensa, ell’ei lähteitä löytyisi, joissa vesi ei jäädy? Ja eikö kesälläkin pitäisi, niin ollen, tyryä haaleestn meteen, joka janoa ruskin sammuttaa.

On paikotrain lähteitä, joissa vesi on ihan varia; sellaiset ovae kuumia-lähteitä, joita meidän maassamme ei löytyne. Merkillisimpiä nsaäaisretässa, on eräs Geysern» niminen Islannin ja Byöminmaassa SaksallaCarlsbad eli Sprudeln. Geisern on 15 peninkulmaa sikäläisestä Hekla-nimisestä tuli-vuoresta, ja siitä tuleekin selväksi, miten se alati on vari kilin kiehuma vesi; itse lähteessä kuohuu ja sähisee vesi, joka välistä nousee sieltä suihkuna ilmaan noin sata. kyynärää ja enemmänkin: lähden suussa on alinomainen sumu uäkyvä.

Eprudelnin lähteessä Byöminmaassa on vesi niin varia että siinä saattaa munia keittää; se suihkuu siitä tykyttämällä ollen sekä suolaista että katkeraa, ja käytetääu lääkeeksi nnomusneine, juojille. Itse vara-paikka, josta se vesi on yli 30 syltä syvä ja niin laaja kuin koko Carlsbaöin kaupunki, joka on perustettu sen ylitse; kaupungin ja lähteen välillä on nimittäin kalkki-lvuorea. Pmpärillä nähdään joka haaralla monta pienempää läheltä varilla veMä, ja juokstepa näiden keskessä pieni jokikin, jossa on muitakin monta lähma outoja sen vuoksi että niissä vejsi nousee ja laskee muorottain, eri hetkellänsä kummastakin.

Toisista taas on se apu että vedensä paljoudella ne panemat myllyjä ja sahoja liikkeelle. Kaimoissa keräytyy vesi ympäri olemista maan-kerroksista, johon se sareen perästä on juossue; mirrojen ja jijrmien tienoilla imeypi niistäkin maan alla vettä kaivoihin. Sen tähden harmaan lienekkään sirä paikkaa, jossa vettä ei löytyisi kaivoksi, jos kylläksi maan päästään syvälle. Toisinaan kuitenkin sattuu että vuotta tulee kaivaessa vastaan, ja silloin ei ole sen enempää kaivamista; sillä siinä vettä ei saada.

Toisen kerran taas on samea edessä, joka estää alla oleman meden tulemasta kaimoon; siinä on reikä kaimeltama sami-kerrokstn läpi joko lapiolla tahi maa-kairalla. Kaivoa kaivaessa on kahtalaista, jota kaimajan pitää olla varoillansa. Se on nimittäin maanmieremäa, joia usein nähdään hiekkatahi muuta kehkiätämaata kaimaessa; ja siksi roiftksi se rukehmiava usva eli höyry joka ustin nousee masta kaimermjen kaimojen pohjasta, ja joka taitaa eappaa miehen ennenkuin hän pääsee kaimosta ylös.

Tässä höyryssä eli usmassa on sysihappoa, se on, samaa ilmankalmista ainetta,, joka syntyy hiiliä polttaessa taikka mienehm ja meskin eli raman käydessä; samaa siis kuin se josta häkeetä tulee huoneissa, ja kodassa oltta tahi miinaa keittäessä, ja kellarissa. Monta on ihmistä jotka siitä omat kuolleet mennessänsä alas kaimoon sitä puhdistamaan, taikkapa sila kasvaessa olematta varoillansa.

Jos palama kynttilä alas laskettuna kalmoon palaa yhtä hymin, niin ei ole maaraa sinne nousta; maan jos kynttilä rupee huonosti palamaan taikka sammuu, silloin ei ole hyvä sinne mennä, Ma siitä saattaa kuolema sturata ihan paikalla. Parasta on, jos kaivo jaa olla zoukun ajan auki, ja sittenraas koetetaan palamalla kynttilällä. Jos se palaa hymästi, niin taitaa ihminenkin siellä oleskella.

Paikoittain on maankerrokset sitä laama, että jos jonkun määrän syvältä kaimaa reijan maahan, niin siitä reijeistä ruiskahtaa vettä, joka sitten lakkaamattomana suihkuna nousee ilmaan. Syynä siihen on se että vesi imeypi tähän reikään lähellä olemista jännistä ja virroista, jotka ovat ylempänä, ja sen tähden se tunkeutuu ylös reijän suusta; mutta siellä on ikään kuin torvia maassa ja savee päällä, joka estää veden muissa kohdin nousemasta ylöspäin.

Semmosia reikiä eli kaivoja ei saa muualla kuin missä maa on kerroksissa päällekkään. Estääksi ett’ei maata ja multaa vierisi kaivon-reikään, niin työnnetään kairan jälkeen raueatorvia; toisinaan täytyy kaivaa sen reijän monen sadan sylen syvälle.

Mira ihmeellisimpiä kaivoja tätä laatua on Gre, nelle-nimimn Parisin kaupungissa ; siellä kaivettiin kolme vuotta yhtä perään, ja useamman kerran oltiin jo heittää kokl yritys kesken. Wihdoin ruiskutti aika vahva suihku reiästä, mutta vesi oli lämmintä ja mutaista; sitten on se selvinye, ja siitä on paljon apua sen suuren kaupungin asukkaille.

Maaseutuvilta.

Enon-Taipalen Kappelista se 5 p. Marraskuuta.

Ei meillä ole paljon muusta puhumista, kuin siitä suuresta köyhyydestä, jota on nykysenä aikana pian useimmassa talossa.

*** karhun kaato ***

24 p. viime Lokakuussa, kokoutui Löytöjärven-kylän miehet tuumimaan yhteisestä kylän tiestä, jossa ihmeeksensä havahtivat karhun järvellä uimassa, josta miehet yht’äkkiä metsän kuninkaan kanssa sotaan.

Toiset veneillä, varustetut pysyllä ja kivärreillä, ja toiset rannallen vahtiin, ja kuin venemiehet lähestyivät karhua, ampuivat he useimpia kertoja, ja karhu männä köllötteli(?) minkään tietämättä kunnes havahtivat, että hyö ajelivat karvoja, joita tuuli oli ottanna liikkeellen sotku miehiltä rannalta.

Tämmösiä tapauksia tapahtuu usein tässä kylässä.

Toissa kesänä erään talon seinään paisto kirkkaasti päivä, josta hyö olivat havahtavinaan että se on tulipalo, ja siinä kuin ei ollut saapuvilla vettä, niin kantoivat rieskamaito-pytyt, ja läikyttivät seinällen tulipaloa muka sammuttaakseen kunnes havahtivat, että päivä-paistetta hyö olivat sammuttamassa.

Näitä en malta olla yleisöllen kertomatta.

25 p. viime Lokakuussa lenti pyy pappilan saliin 2 ikkunan ruutun läpi, ja siinä oli merkillistä, että Kirkkoherra juuri oli lasta ristimässä, kuin pyy tuli nuolen nopeudella ikkunasta, ja putosi lattiallen, ja kuoli.

Siitä vanhat luulevat jotain tapahtuvan, vain luulen ettei ole entistä enempää. – A. S. S.

Maaviljeliäin-kokouksen Hämeenlinnassa keskustelemiset.

(Jatkoa 44:teen n:roon. )

4:s Kysymys.

Kuin myödyttää täytyy että ryytimaan hoito monelta puolelta hyödyttävästi vai kuttaa sekä, tarpeelliseen ja hupaiseen oloon kuin myöö lauhkeempiin tapoihin, joita se aina tuottaaviljeliöillensä, että myös siitä lähtevää voittoa; niin kysytään: mitä keinoja on käytettäva rahvaalle halua ja taitoa siinä levitettäväefi?”

Talonpoikainen läsnä oleva kansa lausui yleisesti että yrttitarhan hoito olisi varsmhyödyllinen, multa talonpoikainen vaimoväki on peräti ymmärtämätöin viheriäs kasvujen ruaksi laittamisessa.

Ensin tarvirsisi vaimoväkeä opettaa ruan valmistamiseen yrttitarhan kasvaimista ja sieee talonpoikaista kanfta yrttitarhan hoitamiseen; kädestä käteen nämät kitvisivät. Walittivae myös että vaikia on

saada siemeniä. Kokous arveli että nämät puut teet parahin autettaisiin kinkerikunnittain, joissa oppineemmae jästnee roimittaisivat sekä siemeniä että ymmärrystä laitoksessa. Muna muistutettiin tässä myös samalla, ettei viheriäis-kasvaimien valmistus ruaksi ole niin vaikia kuin luullaan; monessa kohden ulkomailla niistä saadaan maullinen ruoka ainoasti sillä ravalla että niitä keitetään vedessä johon lisätään suoloja. Tarpeellinen olisi lyhy oppikirja, joka neuvoisi tavallisimmat ruoka-kasvaimet viljelemään.

3:s Kysymys.

Kuin maaviljelys yksipuolisella tarkoituksellansa ainoastaankasvattaa jyviämyytäväksi laihduttaa maan ja sentähden ajan pitkään ei kannata; ja kuin yhden ainoan yöhallau nähdään hävittäväu niin kysytään: kuinka onmaaviljelys maassamme tarkoituksen mukaisesti asetettava antaakensa voitollista ja kestäväistä satoa?

Tässä myönnettiin, mitä kukin viljelys’maittemme katsastaja jo ensi silmänheitolla näkee, nimittäin että meillä on äärettömiä maila viljelyksessä ja auran alaisina, mmra niistä saadaan aivan kehno tulo, yleisesti neljäs tai viides jyvä.

Jo. mainittu maaviljelia Uudeltamaalta sanoi niin viljelevänpeltonsa, että hän lukee hukkavuodeksi ellei hän saa pellostansa 2o jynää; hän viljeiee yhden tynnyrin alan ja saa siitä 2u tynnyrin, alan ja saa siitä 20 tynnyriä, kuin hänen naapurinsa viljelevät 4 tai 5 tynnyrin alaa ja niistä saavae saman verran jyviä. Hän pääsee paljo vädemmällä työllä ja vähemmällä siemenellä, hän voieeaa työstänsä ja maastansa siis paljo enemmän.

Hän on aina niin tehnyt että
hän kuin maata on niin liiaksi mei kaikkia yhtä haavaa saada hyvään korjuun, on liikamaan jättänyt ruohoja kasvamaan ja viljellyt vähän osan paremmin. Hänen lakinsa on se ollm, että aina syys-kylvö saapi hyvän sonnan ja jos mahdollista on vielä myös perunat ja muut juurikasvm keväälläkin.

Siitä on suurin hyöty.. j, iU(i tavalla <i maa; ”, läihöu; ,. fuin, ei■ oteta *, famasta monia »jpnjälmljöja^tpeväffään maan). vdai teHaan: juurikasvaimttn. ) viljelemällä. i. !Niin kestää maa voimi^saali. ja. amaa voitollistn myöntyivät. siihen, että ;meillä on:liika paljo maata;» ,. fumminfij puol«n. ifopifi;rinelfein joka paikassa antaa pois ,. ja lopusv;jaaraisiinpuvlella ryollä suurempi, hyöty nyt koko maasta.

6:s Kysymys.

, Mitem on meneteltävä pellon pantaissa heinäkasvuun, ja mitkäs kasvaimet on havaittu erinäisillä maalajilla oleman etuisknmat yhden eli monivuotisten heiliäkasvuin saamiseksis”

3)(eije3tf; oli st”f emu ;tef)tp,, että; sykipliöi ■. timotei ja apila yhdessä omat paraat kt)!vmävät; ne omatkin paraat;ja -oivallisimmar ruoholajit.

Missa, hyvä, suomulta fattuti olemaan/siinä ;-janottim:;tofiJ ;oleman hyödyllisimmän. alonpo jt^ta;fan6i( iifia ottoneenfa vaarin, ,, mitä kasvaimia joitftstänsakin. kasvaa pellon rannalla;:niiden. kylvömaahan ;on; ollut antajin jaljpötu;mä\riny” kuin maa heinille ron”r on” pantu, 1 J sa*’fa on kuieenki muistettava, ;että :luaa ”Funnollifenviljelykftn fautta on tebtaiua'”;pareinmaFfi Fuin luonnon laittamasta on ollut; sen vuoksi on hyvin viljelty maa’myös kantava. parempia kasvaimia kuin se itsestänft, olisi kasvanut. Hyvin ((nvi(f: jeltyma^;myös paranti kavvämuen laadun: miljeltp apila eftm. on inel}tiifenipt jafobffaampt kuin itsestänsii kasvava.

Sanottiin olevan hyödyllistä että heinämaa, keväällä jyrästetään eriträinki Tuomaa;! sillä kirsi kirvoittaa. juvret, jotka jyrä taas’likistää?

B:s Kysymys.

Kul’nka, on kesantopelto oikein viljeltävä ja mitkä: yleiset ; säännöt ovat hyvässä feitratteuiiat^UJ

KefantopellonV hoitoa on mukailtava: maalaadun :jä(feen: faroimaakmaatii enimmasti hellittamtjta, ja fe[)itt)éta;. J)ietaninaron jo itsestään kehkiä -kyllä. Savimaa. mi kesannoksi kynnettävä fyksyUä että taimi sen saa purra ja tel)ta haperaksi. Mmeakymö jyksyllä on niin tarkkaanrehtävä? että vesiPääsee pois nmrimään;pohjan? pitää dlla^tafaifenlv Muutoin pyM pellolle MM rja jääBfi, joka fitte //pölttah” maan ja tekee filuren vahingon.

10:s Kysymys.

Karjanhoito on maaviljelyksessämme se osa, jota pitäisi enin kehoittaa ja edistyttää; milen volpi sitä parhaiten tehdä?”/V^ejsesti oii se viiseaus että idiomittaan nykyisestä nälkäkasvaeuksesea ja annetaan elikoille enempi ja parempaa ruokaa.

Apoteekari Sarger ilmoitti, että. hänellä on lehmä, suolnalaista perisukua, joka on hänen paras lypjplebmän( av Mieä. on hän koettanut shöttää ja sillä tavoin kokemukseen tulla, mitä tuo kannattaifi.

Se fantoi. tammiEuun ;12 päimänä ja oli elokuun 25 päifeaänjaaffä^pfanpt^Tq kannua maitoa. Se o!i;faanut vuorokaudessti kamMjauhoja ja 30 naulaa Reiniä. päiDä^kamämistn jäljen, (e 61 forttelia päivoäéfej kuukauden jälkeen■ öU’N vä^änf)itOnontuhut ;ja Msi 51 korttelia.

” Sirte oli;’st Mtönajalla jauhoin ftdaa jbanufe traykkia^ja lask^Uoin;30 fortteiftm Taas faatuanf^jau? hoja nousi maito vuorokaudessa 45 korteeliin. pieife^ti näytti tämä kokemus (en;että jokfitUhl fyu& lypjhlehmä kannattaa hyvän ravinnon. ;;;isäiv^e|j:f«ntä[)Deti!rpUenfaan?(pitöm>t stmmoisiai; iel)m!ä ’jotkas kohtas -■ alussa!’näyteiväe huonoiksi jlppfämään; neehän kohta myi ja ralvitjl;. ijiirä runfaammin;: ei ollut aihoetöii■; hyöty; enemmän maidon, (aamtfeéfa, maan v myös-lehmän Moomistsja ja kasvami jeéfa;::’Hän :o(i nn)ylWftngin: teurastajille lehmiä)-joista oli^jaanue^U hopiarupiaa^niin siitä ehyvästä :syötöstä:;oli tullut hyvä palkinto.

Jo mainittu -maaviljelijä ”Uudella maalta sanoi niin hoitaman karjaansa japitämänsä niin paljon karjaa, >että se ahtoi:hänelle kolmannen osan tuloilta;pellot anroimat kaksi kolmatta osaa. -., >, ,. … (latk.

Guvernörin Olkeudessa Langennetta päätöksiä

;14:nä, pdii», im. Lokakuuta. ; Päätös m. m. Partatfenma an, N:o 60 ja KahMän N:o. 61 ruununtilasta Sysmän kylää Liperissä, Mikko Kähköselle; sama päätös Antti Kähköselle;sama £. ; Stina Lavikaiselle ;5 väliaikainen Immisioni Neljännekseenkontua N:o 1 Komb eron kylää. Liperissä; päätös Nurkkalan konnusta N. 7. Waikon. kylääLiperissä, Antti Pietaristllej sama päätös AbelPieMPäätös ynnä. lmmiss kirjan kanssa Hyolbnlahden konnusta N 11. Kivilahden kylääIlomantsissa,, Lassi Korpelaiselle;sama päätös Antti Haapalaiselle; Wäliaikainen lmmiss. Kahteen kolmannekseen ■(§) Toro p alan ontua N. 4. Nokkalan kylää Kiteellä, Simana Kostamolle; samanlainen Jaakko ” Pelkolelle: Immissioni-kirja W aara t alon kontuun N. 4. Ahvenjärven kyIda Ilomantsissa; Immisioni-kirja puoli MXliian konnusta N. 3. Juurikkajärven kylää Kiteellä; 15:päiv. Lokak. : Päätös -^nnd Immiss kirjan kanssa, Neljännekftstä (J) kontua N. 1. Nis1in kylää Liperissä; Samanlainen päätös puoli konnusta N. 6 Mattisenlahden kylää Liperissä; Samanl. Särkijärven konnusta N. 1. Särkijärven kylää Kiteellä Matti Musikalle; Sama päätös Katri Halttuselle; Päätösy. Imm. kirjan kanssa Heikkilän konnusta N. 18. luurikkajärven kylää Kiteellä; Samanl. päätöspuoli (S tiälän konnusta N. 33. Willalan kylää Kesälahdella, Harmo Makkoselle; sama p. Pietar Makkoselle; 19:nä p. Lokakuuta: Päätös y. Imm. kirjan kanssa Laut talan konnusta. 11. Aittovaaran kylää Ilomantsissa, Wasilij Lauttaselle; sama päätös Maria Mustoselle; Päätös Imm. kirjan kanssa, puoli, Pihlajan konnusta N. 1. Kuusijärven kylää Ilomantsissa; famanl. päätäs Notkolan konnusta N. 14. Songajanrannan kylää Ilomantsissa ,. Dimitrij Savinaifette; Wäliaikamen Immiss. puoli Reponiemen kontuun N. 58 Maarianvaaran kylää Kaavilla

(Jatk. )

Tori-hintoja tällä viillolla

Bni*leJp& 50 kop. leiv.

Tnoreejthanvit 70 i90 kop. leivj Tuoreetkuhat 1r. å lr. 20 kop;lei?.

Tnoreet säyneet60 å 70 kop. leiv.

Tuoreet ahvéiiét iBO a9O!kop. leiv.

Suolatut särjet 50 a 60 kop. lei ,.

M12*U ko^BattTa.

Nuorimaito /H JO kop. kannn.,, r »Piim£abaita, i K 4 kop. kannu.

Monatia. 3o i35 kopl^Tuov raavaan-liha 60 å 70 kop. leiv.

. Potaatit 6 a JO kop, kapalta.

Nauriit 1 rpl. M& 50-kop. tj?Bn.

Lampaanliha 70va -50 kop. leiv.

Tooröet mujeet 60 kop. leiv.. :

Ilmoitus

Tänne! lähetetyssä kuulöitukses ja ilmoittaa xxxx Aunuksen Läänisjä Wenäjän Wältakunnassa että, ! Witogörinkaupungin mainitussa, läänissä Majistrati-oikeuden: päätöksen mukaan, porvari ZgnatiLeontjeff Vasagskoi’n seurava kiinteä omaisuus tulee julkisella huuto kaupalla, jota pidetään 26 p. Tammikuuta (8 p. Helmikuuta) ensi vuonna 1858 kello yksitoista edellä puolta päivää Aunuksen Kuvemöörin-Oikeudessa myötäväksi, limittäin: ,. I:st Wsi kassinkertainen kivi kartano ynnä kuuluvien kivi ulkohuonein kansa, nimittäin jääkellari, ruokahuone, tälli ja läävä ja toinen puusta tehty talliliiteri ja. sauna ja 2:si talonPa (tomtu) N:o 275 mainitussa kaupungissa, johon on rakennettu, neljä kauppa Puotia ja yksi kaksinkertainen puu kartano, joka tämän kautta yleisölle tietä annetaan. Suomennettu, Kuopiossa se 13 p. Marraskuuta’lBs7. A. Rönnliolm’ilta.

Kuulutus

Hmki-kirjoitus (kirkon-kirjoihin) tämän kaupunnin asukasten kanssa tapahtuu ensi tulevana maanantaina ja seuraamina päivinä, seuraavassa järestyksesfä: Maanant. 16:na päiv. tätä kuuta kirjoitetaan. ne jotka astmat 139:1ä1

39:llä kartanonmaalla eli tomtulla;Tiistaina 17 päiv. 40 6. tomtulla; Keskiviikkona 18. päiv. 6469 tomt. ; TorAaina 19 p, 90 106 t. ; ja Perjant. 20 p: 107 150 t. kaupuntiin kuuluvien torppain kansstiala. isu Judaess tualee joka asianomaisten talonisäntäin siinä suusanalla tahikka kirjalla ilmoittaa sekä itsensä ett kaikki talossansa asuvia, ja jos niiden joukossa on muualta muuttaneita, mistä nämät ovat tulleet. Kirjoitus, joka tapahtuu Mitrofänoffin talossa, alotetaan joka päiva kello 9 edellä pp. Kuopiossa 13 päivä Marraskuuta 1857.. A. G. Borg.

Kungörelse.

Kyrkoskrifning med denna Stadsförlamling förrättas nasta måndag oeh följande dagar uti nedannämnde ordning. Måndagen, den 1(3 idenna månad, uppskrifvas åboerne Z. tomterne 1 39; Tisdagen den 17 tomterne ;i0~63 ;’Onsdagen déri’■’* \8 tomterne ■64~89 ; Thorsdagen den 19. tomterne 90 106; samt Fredagen;den 29. tomterne-7 150 jemtestaden;underlydande torp. Oeh, böra vederbörande husbönder dervid mundtligen eller skriftligen uppgifva sig oeh sitt husfolk; samt orten, hvarifrån inflyttningar möjligen skedt. Med förrättningen, som sker uti Mitrqfanoffska gården här i staden, begynnes hvarje d£jg kl. 9 förmiddagen. Kuopio den 13 November 1857, ;” A. G. 3org

-TILL<S&LU:

Uti P. Asehans et Comp: Bbkhandel: Engelska oeh Spanska national danser för Piano forte, 40 kop. ■, ,.. Impromptu I?olka par Jules Sehulhoff. 55 k. Zvölf Lieder ohne vorte, fur violin und Piano forte. 55 kop.

La^Fileuse-Capriee-Etude pour Piano. 55 k. Debet oeh Kredit. ■_■■% rub; 25 kop. Qvinnans Historia »f Fullom.. \ rub. 40 k. Vår Herres Jesu ;Kriste jordiska lefnadshintoria. Is rub. 31. kap. v Fribytoren på Östersjön. /l rup. 30 kop.

Kuopiossa, vaimttu C. I .
Warelinkseu tylönä <857.

ImprimatnrM. J. LindfojsY

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: