1857-11-21 Kuopion Sanomat


Kuopion Sanomat N:o 47 Lauvantaina 21 päivä Marraskuuta 1857

Hinta: »«kop ., postissa postirahalla lisätty.

Jaetaan jota laulvantai C. I. Mareliuksen kir apainossa ja O. Ahl^nin kauppapnodissa.

Tuomio-kirkossa saarnaavat:

2A\\’d Sm-n. P. Kolm. päi»l. ästä, ruotsal. v. Pastor Nykopp j. » suomat, pSiiväfuarnan tap. apui. Grauittänä päivänä kello 2 j. pp. pidelään Hra Tuomiorovasti y. m. D:r Borgilta.

Svensk Bibelförklaring hailea l morgon kl. 5 «. st. ■ m. iGymnasii-husets öfra lokal af Domprosten in. m. Dir Bory.

Kotimaalta.

Wttläsau keisari ja keisarinna tulivat ulkomatkoiltansa Saarien linnaan lokaknun «7 p. suodussa tenvevdetz’ä. (San. Tur. )

Helsingistä 7 p. Marraskuuta. Mmulla ei ele kuin y?, ’i uutinen ilnloilellava, jolla fuuretniM arno olisi, mutta se ompiki sitä ilahultavampi. Täkäläinseesnsa Salnlo, ulalainen kirjallisuus-seura sai viime tokonk4 p. tätä kuuta, kunnonlahjasnmman.

Ilolla ja mielisuosiolla tuntee jok. »il. en isämaallista asiaa rakatzta«va tässä lahjassa hiipii todisteen, kuinka tnjadimuöfeuran tarkoitus ja tbimt voittaa maaosamme 4?äueä päivältä aina slmrempaa ja sllurempaa suof»oa,

jo aletaan ymmär’ää että tämä seura on ifamaaUiSta kirsallisuuttq ja sivi?tl. ’ötä au»tanut vakaill. » askeleilla eteenpäin.

Lahjan määrä ei »ivelä ole tunnettu eikä fann’ntunetufji eunerifuin lahjoitta|’at

kaksi alvio-tumpflania

ovat. jättäneet tämän maallisen elämän. Ja jos nimiänsä ei ilmoiteta niin elää kuileukiu heldän työnsäkiitolllsien maamiehen muistossa iäti. (San^n Len. )

Uutta kirjakaupassa: Kuningas Guslan? ii;u AH. evrla. %’ %’■ $£e’diihnm foonniit”.. Helsingissä, 1857. I. C. :Frellekili» ja Pojan klrj ., paino2 »a. Omalla fllslannuksell^. 5» siv. B:laitleeesa; hinta 10 kop. hop.

”’, ;<§flftua, iii ja Hämeenl, nnan välisen rautatie» kanta”, jo feivääflä tvdlmifttumtt onnyt tullut klrjakanppaan ja mikään so lop. hop. Uusi sloviljelrs. kone.

Sanolnia Tnrnsla” kertoivat lalonisäul, en Nitzsiliin ja iln, nien Nelvolahden fappeli&fa Slikajoell puajää ketsineen luoivlljelystä varten koneen, jonka rvatnimittäneet möysääksi. Se on äke«nmuotoinen, noin folmen kyynärän pitkä, 6

76

7 korttelia lelvia, sivuja zzääpunt joka färitfltä noin 4 tuumaa paksut, liiletvt ivataivaBti loiseensa; foikkipuolinen välipuu jakaamöyrään kahteen ofd«in>;Tétui}up(éit\f9 tuumaa toki le»reämmäksi.

Kumpasessakin ofasfa 011 pilkinpäin« välipuuta, et»’osan välipmlt sevitetut takaosan välipuden lväl»en kohtaan. Wälipuut oivat yhtä paksut ja fartviffäät tuin sivuja päävuulki. «aikki kulmat ja liitokset ovat vahvasti sldotut raudalla.

Etuosa o» Sillä 10 tuumaa Vitkalla lviiltopllla (veitsellä) ivärustettuja takaosa 4 samanpituisella kouralla. @tuofan piit leikkaamat viikiimälla maan luiskoin ja takaosan kourat nostavat tiämat Iméfot ja tulvat ne hienöksi.

Wiiltooiit ftla kourat ovat tehdyt ivaavasta sekä leviästä silmäkangesta, somat ja luoltttavat SWöpräötä vetää taksi rinnalntzten valjasletlna he, voista, joita;ohjaa o jaja. ponienmies hallilse^«»öyläslä, kahdesta sen lakapuolee» tllnitetvslä fetfains muoto»frttaV kiperästä sarvlttopuusta, jolla han tärs viöta «lyölen joko painaa koneen sytvempääii joko pave « sen silllämää» maata f{» mul^ä ytevimnltslä 4?aiCoiaiaolouuji§in> (iau«oin)i >r THUal’tavalla ujiaui man kerran muokattua muuttuu rvönäisin suopinta tueh’iatsi ja palaa sitte helpommin kuofittuakln suota.

Kaikenlain?» metsälöin suomaa, sen sarotlua ja tui- »raltua hevoisia kantalralsl, saadaan moyräällä ruokkimatta pelloksi. M. lsäineu ja muuten ryö«läinen suolla oji’elt«aan poltetaan snsin^ puut railvataan (toltah. in juuretkin?)ja ajetaan sitte myörääUä. M.. i? nilut isannät ovav kahtena kesänä tehmet kokonaan suolkimatla aito mö»räällä suopeltoa Nlsftlä H0j. Wimunen 32 tynneriakn paikolla ja sanmrat t»ön mölirääUäolevan kuokituslyölä kolme-neljättäosaa huotalvamman, esim. jos määrä maa-alan tuokkimisesla maksetaan ««o rpl. V hop ., ei samau maa-alan Nlöyräsläminen nouse kvin 23 rpl^ hop.

Kuopiosta.

Oi’astava olisi lriime numerossamme itfeanis pikiin painomirhe, niinkniu myös monensa numerossa sila tnueu; ivaan kuin tuo nyt enää lienee, turhaa h;Bia ja virljenfään ei ele «iin eksyttäiviä, ti?ti’:työiva’taitoinen. <litfia\ itse niitä tauane oivista, niin pyutoämnte vaan että lufiauune anla»si ne meille anleetsi jos kohta ei ole muuta puhdistusta eleen luodalse»n»l<e kuin tuo e»lnislään jo valitellu ajan puute. 2&in»e numeroesamme tapaat, lutiamme, muiden ’jeiitävteii seassa myös, Runolaulun talonpoikaisllle (ivjoitiajille” ., Sitä laulua jos meillä olisi ollut alkoa läpi fatfoa e,, uenkNln se aunettiin latoja»» fäfitit, niin tosin ei se lel)<e»nme olisi tullut eteö »»ykvisessä m»«l. do3sa»sa.

Sillä hämmästynyllllä uäiuune jälestäpäin, e ta siinä en paljasta puuta heinää, ivoitta tuo päällefirjoitus kyllä lupasi parempaakin sisältöä. ©«itä tuin ei lukioillemlne ole eikä hmvitusta eikä hyökyä hiukankaan verlaa, niin se on siltäainoa lohdulutsemlne, että uimit j fin ”selnmoiset runoujekat maamies i&famnte’■ saavat täosa itään (uinpeilissä nähdä omattiin virheeusä ja U)a6ieteB olla niitä vastaan väro^Unasa.

Ilmat oivat täällä Kuopiossa kolme neljä Wiikfoapetatfad ollut ylen vsiyeltelevaisiaV Patkaiset ja suvet, lunta ja vensadelta olvat vuorokausien kanssa läsitytslu tulleet ja uienneet. ©»Vuoraan rl»-} malkaan että tuin kaksi kertaa on lunta satanu», niin kolmannesta :lulnesta on totieotratuj ette se jääpiseisolnaau. SSaau tänä vuonna on tolme ja kolme kertaa kol»ne luinisadelta jo puonnut mutta eipä sitä sittenkään ole sen. talneemmaf:flj tullut; °$a niin 011 asia» laita : lämpimän-määraukln kanssa.

Tällä nilltolla on ollut sangen kaulus ja tyyni llma>päit tuo hirmuinen myrsky-ilma, joka rajusi näillä tienoin; lvnme tiistaina; foto ivjuörpfuulien, jöiiinioiöta5 tuskin äsk«»llel’euaht^, ni»uell’ei tuo (S^sfuun2Ä pänvän my«stykään tälle lrerloja velälle.

Ä)im, – ton o» tämä Marraskuuiolliitv;siilä erinom<»inel> tttä; nyt pari lviltkoa yhtäperään on nuliVt joka yö ollut t juoit tuita laivaa” )?ohjais fallnellH, ja sitä «»in lolslavaa>-eltä k»M reränvhut tääi« Se on siis lumen ’kostanut jota täällä joruvelaan kaipaamaan. ”^Tavallisiliä auiöfiiidöiijärujjen ftlälkin. .. ; jo\ äWarraéiumv lopullGjääsft;iraan nyt ei’ole jäätä jßtiiä. lamplloitzsakaa^ ii:Sta pänvänä tätä kuula lellöuktzinmentU lUaifeUa nähtiin täällä ilmassa eriiiCinattaiii loiöiaiua tlmrÖ,

kut) iit[aneefo tuo tuluvaliotH (meieor); »pai ’tähdellleu-i noV|i> fe eUeou nitilta sanomalla: Se iliiivi^ilounafi* tKi«HHlla> ja »itu killtMa^ eu&;fen^ei itfe ilmätäkään ensm niihnvt, kmltlmi ei taitanut olla havailsematla, miten koko tailvaun kansi siitä tuli valaistuksi. Sen pallon lemo kesti noin 3 bellurin lerkkausta eli se?«nt. iä j. l sen suullla 01, kaakosta luoleesill, jossa en tiedä joko läjähti hajallensa, valto sammui lvaan taivaan länsi-rantaa lähestyesstnsä. Soitelmista nä>uä poloisilla pohjan salo. lla on yleensä semmoinen kaipaus, että jes niitii. kerran »ruoden pitkän suluessa meillekin rakkaa, niin tuokos koko juhla; silta oikein toenperäslä saisi laulaa: >, Gi aina kekriä kestä> – Ei aina Nlpia pestä, Dltta’on tannuss’ej kaljaa. luokaamm’ nyt veljetzun malfaa

Eillen oli täällä ensimämen tämän tallvikauden aivotuista soitto-illoista(musikal, soireer). SBaan teieta oli nuo soitelln. il fefaUä Pm’l’öll fitJftiLUa. Silloin jos ilse sojton sälveleislä ei ollutkaan fiuirt hmmtuksetsi

— hainana nimittäin oli että ilma ei ollut lyy-nt

niin antoihan tuo luonto, joka kelväl-ftuu. ’lls»’a, nuoruutensa pllnaposk lla hymyili i’ll, nän!me edeisä, antoihan se silloin kostoa sille, jokasoitelmitzta eisaanut sitä hun?itusta kuin muka oli etoa ’Ijt^teéfa toivon »-t Multa eillen joS itse feittp vueleStaufa oli hyvä kyllä, niin tila sekä tilaisuus sitä kuunnella oli (itä huonompi. Ihanimmat> kauniimmat inutkailes mat soitosta:. -. ntraavSt tinfi hukkaan suurelta osalta kuulloista, vatt muista syistä, siuätin, kuin eisovitlu Heteen’ hlomesen, mutta, kolmeen oli seura ;jaettu. Sek^lutl’ eu foiiraFmita, sanotaan. Ken faikkien ollessa vhdeesä huoneessa, -^ joéfe ei halllsta soiton ihanmitta nauttimaan, niiu kulnminkin haluNislen miellä säälie^l

on foitoii aikana, hiljaa a ääneti se eri huoneissa ollessa ei huoli soitosta yhtään^ multa räh’ijHä ja jaarittelee niin eil’ei saa muut, jotka tahtolsilvat, kulilla. paljo mitääu. Siitä oli |eillell sen enenipää syylä valittaa, kuin tarjolla olelvat laulukappaleet lryrsinkin olivat -mitä ihanimpaa kuulla saapi. Se oli ikään kuin etelä-mailta tänne eksynyt lalu-lintu, jonka sulo-ääniä joko pohjatuuli sekoitteli taiffa, t^mtBten fotua luonto <ej ft?enii^t fajittämään. 9a se oli kyllä surfeeta nähdä. -7Hra Struukiuoma seiä;klarinetti että ■ viulu oli ;nyt kuin ainakin fatigeu ita()mtamia. k2isatitntaa>u6ti ei etlut f^atu fmis non pianoa soitelmiin.

Ja se seikka ansaitsisi eri lukunsa, ; vaan tällä kertaa -emme jouda tuostafeit enämpää jutella, kuin että se kyllä on katalaakuulla, jota sanottiin, että muka parempaa pianoa ei saatu foitetmiui■ siitä’syystä ettVi semmoinen mal)Tunut omista sisään.

Tvo seikka jos toden perässä niin lienee, sitä me emme »tavinaan tiedä. Mutta se on kaiket »olla, että kaurungillamme on seurahuone oleiPinaaii l vaikka’ sen isäntä ftt&ut&fft tarp”éef)t ei [auottu antaneen. Sanottiin muka »raatimen herra Strunkilla puolta j-o aa koko illan fitään; tule^a^ ja kuin tämäjfiiljeii iei^slloHiuuut Nlin Seurahuo, !een isämä^el^nähnyt iantiiJ falia^fa: Äiuii* 1 maUafö^pUpleUa»rika littlee tuoda:emme taida’fanpa\ nmtta^kyUä iluo jlttlu■. tjanfalalta?fiiniiiti. Clift^; hau 1 toki? lalvilttol^n?ift, lllänhpitänyll fitafino ateUa^ jas;arvata, etta■ t\t « roimjat;”^'” joifa i2 vra-iS■r«ii fitf Hl^allHnneäAlli^at^aahuanaofle^räi;aefii\[, iyiejla-vfitiutäe”fiitieijp|naeetlfeurö^uonfeii olinivat ottaueet raan solllaaM r. oUnieai’feane^epfeiV rijetäa «iiä ■ publet\ffifääiitulbeta lanteevat tälle u?iime. maiiiuuUe.

Webtsts

(lalko vlime^ekoönJ

VI

Erinläista vnMesi^lährelssä roissa. T<rveysveden teitä, Ee mesi, joka, säieena puroo maahan, on ftlvää «vetts ;sareen alunsa luil. enkln sadevesikin fefvu. ta i. massa löyrylvänä pötytai; mansittemmin st on puhdasta.

Maikka lä^deja kaivo-visi fan:fa alusta on ollut faDevettä f niin st ei kuilenkaan enää olej>ii[)pa3ta; jos kobra st on stlirääkin ja kanvuoma niin siinä futrenni on monra eri. aljetta liuvonnuna. Sitä taitaa ken tahansa kokea, jo> laiirotvettä; keiltämäUä haihdutetaan^ siinä nimittäin ei jää keilto-astiaan kuin kuori jälelle; ja tni^fa astiafa ustin veteä kueelään, siinä st kuori pianpakstlksikin tulee;jota ■ sanottakoon ”Ruotsln kielenmukaan pannu-kiveksi”, kuin en tiedä onkosilla omaa lanaa fiibimnkkleostmme.

Semnvism kuorta fabefmeDeni. fsittämtnen ei jätä. Alku-aineira, joita, on kaivo’ja lähdevedeZsä, on>, parata^ta ;-päästä fdrtofuolaa, sysihappo-stkai^ta kalkima \feioh: liitua), ja sysidapM:! Sadevedenimeytessa maakerroksien läpirfe f> sekaantuu siihen vähitellm häitä alkuaineita, ;jotka ei ole valingolMayhW^; pevi vetVteni si^ä niinv niistä :on paljonkin apua, sillä niitä rarvilste (efä ihminen etta luontokappaler ja kasvutkin elääistnsä.

Oysihappo on ilmankaltäista ainetta^ jM pMmedessä kuin.. ■ tpeben kylmänä ollessa;vaan veden vähaMm varistuesja niin ;haihtuu sysi l>appo poisVpienoinna raffoiotna. Läl’de-veden stiiottuavjonlun ajan. lämpimässä huoneessa, hamataan” fellåijla pieniä :rakkoloilä nouftm^n ym< pari astian laitoja. ; Se mesi joka sillä lailla pt|(§pa^^(a^rt^taiurt^^t^ eikä kelpaa janoa’ fhmattaafji; niinpä tuo on oluenfin iajadin kanssa, joisftMniinikäiin on sysihappoa.

Ms fflfijvt mifjltuoti elikkPlyWppoiMAntal onävijbedfÄ I niin fe on sima juuristsshapponft vaofft;Jol keittämällä £fvt)putevan MtkiMUapplMpoi”$pniin. kaikim^ paiiuiu asti. m pohjalle ja laidoille, ja ita se pannitkivi symyy. 2ästa nyr arv. lamme, minkatMm. puroiHMjokiloisftA’ nirroiM^ ja^jälviM ei ole kalkin» vebes|a paljo yhtaan; ( sillä josko. suurikin osa heidän veDeMä alulta on ollut lå^vatä him on kalkin lvahitelleljiitä eronnut meden juoHeZsa ympäri jakadottaess. sysihippoansa.

Kalkkimen v. tifuru3 on stkin etta lähdeja favi^veitfjiio^tuu’)aip xptnsja ja. fuon?as(Vi niinkuin myös etta hermer ja pavut ;semmoift (a medessä keitettynä ei tule oiran pel)m:if Kark eaksi janoraankin ten:ä, d:n kairoja lähde»esi ;mutta puro-, vrirtaja jarvi-vesi onlauhkeata ’vettä, sillä siinä ei ole

niinkuin jo sanomin

paljo yhtään kalkinra. Mutta saadaan karkeakin visi lauhkeaksi zos sitä keitetään, ja pannaan näpillinen potaskaa kattilaan; silloin eroo kalkin medestä valksaksi pohja siroksi. P. lir nana on lähde-vedessä hiukan erästä tummanruskeata ainettakin, nimittäin ftmaa jota on väki-^ruoka-) mullassa ja joka tekee medenkin, jonkun ajan siinä oltuansa, ruskeannMiseksi< KaupuNkien jakylien alallakaivelui. ’sa kaivoizsa löytyy uftin vähän jalppiakin elipietarin suoloa, joka anraa vedelle pahaa makua.

lähteiden vedessilöytyy vielä muitakin ajneita limvennynä, joista vesi saa väkeaan maun taikka hajun ja on hyvä liiakeeksi. Sellaiset lähteet ovat kivennäislähteitä eli terv e yden-lähteiia.

Useimmassa kivennäis lähteistä meidän maassamme on liumonnutta rautaa; niitä kohta taid. nnme eroittaa muista, sillä^vesi niissä maistaa pian kirjoitus-lakilta, ja rauta ainet, joka niissä painuu pohjaan, tekee ympärillä oleman mullan p unakelraistksi (Mta-mulra)^WtoisinHn st veö*«ii* pinlv^llakin uiskentelee ohumq Kalmona. kivmnäi^-Jätettä löytyyNlstampia jofei nufunii^fa, %%^\é^[ y®& kutuanne näistä lähteinä ’ov. n sitä laa- Ma että jos nii*tä otettu. v lvilra läikyreräan MTteliM’ niin sti. ä, syntyy \>4\ haju ikään (i^itn pilatmvi<st. vmunina; siinä on, näetoätt veflééfa.

– flainetta ja siitä tu!ee hopea-lusikka rusk^ksi tahi muEtaksi, jos päivnkaudeksi on heill yty fdl. itfeen !ä[)teefetu UlkomMv on lähteitä, MD:n ttvD:3ja on pallonkin tara baifev. ja rikkimurra ftllai^ta veteä ei otMkkaan kuin kl^lpylv^ksl. Muut. uni3fa lä. )eei |\i-on sysihappa niinsuuressamäärässä^ että niistäotettu vijl, In slin v. UeteaeM rupia ikäänkuin kiehulnian; seltidtaon st v:si, jokaluodammeille’Saksanmaasa pnlellissa eaikka kiviasiioissa kaupan, nimeltä Cellers.

Dii niitäkin lähmtä> joisft on keittosuolaa tavalli. Na enemmän: ja Saksanmaassa on suo!aa muuralni-’sa niin suuressa itäärä. fä, ’ että sitä saadaan lähteestä koko iit. ’lakunnan tarpeeksi.

vettä, jäätä ja ilmankalraisra verrä eli kapsua. Höyryä. Jo on yllä sanottu, että vesi meressä i<i jämn sä hajoupi ja nousee, ilmaan, maan (loin. sila’ einävy, fentä’)Den mä se on ilman t’ilnsft yhdm näköistä: se on ilmankalu ista verrä, j. i mutmue^i ilmankaltai< s^si (anotaan veden hail)tit \v an.

Niinikään u»->al)luu, jos panet kupillinen vettä seisomaan au ringin paisreestn, taikka kolean va. mehen fuiitun ilman aikana ulos pihalle riippumaan: d paljon aikaa kulu niinon kuppi tyhjä ja mäti ftilroa. Kyllä sanoo moni tästä, että vesi kuivaa sisään^ »aan st jauoma tulee siitä> elt’eivät” tarkempaan. v ajattele mitä siinä sanovat Zl sillä eihän »:fl täid^kuiväa sijaan, kuppiirit talit ’vaatteestn) eikä st taida peräti katota, mutta st bajoopi ulos ja jää ilmaan näkymättömänä kaaslma.

Niinikään on asianlaita kuin maitoa taikka muita futanneita aineita heitetään kuivamaan. £iinä on havaittava, että mitä lämpimämpi utta on, sitä pikaistmmin muuttuu vesi kaasuksi; ja vielä pikemmin (e mulltöZ rapahmu, jos \i>e(i-tuiella länjmieetaan. Wari. ttue^sa tulella muuttuu v. ttä niin paljon yhtaikaa kaajuksi, mä st rupeaa sähisemään jafoljottiimaan;silloin sanotaan veden kieh uvan.

Niin ivatta fuin vesi silloin on, niin v. nina st Pysyykin niin kauan kuin ’tulta kyiäksi piisaa alla; vaan sen varunmaksi taikka kuumemmaksi sitä ei saakaan, vaikka kuinka lämmitettäisi.

Kaikki muut nesteet, niinkuin maito, liemet, juoma m. m. kiehumat samalla lailla, mutta ei niistäkään npufe ilmaan muuta kuin vettä; ja se tul«e fiiea että, muut niissä olev. it, aineet eiipåt taid^ muuttua ilmankallaiseksi. Murra niine iMkilviiln, jota on paloviinavsii, st taitaa siksi muuttua, japikemminfin kuin vesi; stntähdm saadaan palonuinaa, emmin kiehum. iankiin kuin Wjv Ne nesteet, jorka taitamat ilmankalmiseksi muumia, sanotaan haihtumiksi; tavallistsli niillä on hajuakin, vaikka vedellä ei sitä ok.

lokainen sietää, että lumi ja jää sulaa lämpimässä. Niin näemme että lämpö muuttaa jään sulaksi ivedeksi, ja jos lämpöä on isommassa määrä miin muuttuu -njeji iimankaltaiseksi aineeksi. Waan tämä ilmmkalrainen vesi, jos sattuu koskemaan johonkuhun kappaleestn, joka on kylmä, joita itse kylmettyy, niin se lnullmm jäiieen sulaksi veveksi. Ci;ä näemme jokapäilvä vaikka ei paljon ajatella mitenrahi mi ta syystä st niin on.

Esimerkiksi kuin pakkaiseksi kääntyy, ilma ulkona, niin nähdään^ikkunanlasit sisäpuolella hiestymän;siieä luulee moni veden tunkeutuman lasill läpirfe ulkopuolella sisään; maan mäl-ääkiin ajatellen ynlmärlää kukin, etta se on mahdotonta, ja että huoneessa lämmön tähden loylymää iimankaltaista mntä tarttuu sulava metenä ikkunan lasille, juuri fentähden mä tämä lasi on kylmettynyt. Niinikään hiestyy lasi jos puhalletaan sen. päälle; sillä keuhkoilta tulemassa hengessä on paljon ilmant^leaista mettä.

” Jos on mäti, jossa on lämmintä lientä taikka puuroa, ja fe peitetään kylmällä fannell-. i, niin juoksee vma kannesta kuinse vadista otetaan pois;se mesion fiiminnäb noussur v. idi>sa olevasta lampimqstä aineesta ilmankaltaisena, maan kanteen tarttuessa mumtiimit sulaksi.

Jos keitetään vettä kannella peitetyssä pannussa, josta pääsee kaasu menemään kylmään rormeen, itiin se mullMlu lormessa jällen sulaksi ivetjeffi; oliko not medessä muitakin aineita, jotka ei taida ilmankaleaistksi muuttua> niin ne jäävät pannuun erotettuna vedestä, joka niin muodon tulee ihan puhtaaksi vedeksi, Ja se se on, mikä ramilliststi sanotaan tisleer amisek si, elikkä miinaa tabi vettä juoksuttaa. Jokainen mste joka taitaakiehua, niinkuin vesi, viina, äeikkä, si’rä. myös taidetaan ti^leerata eli juokftlttaa. ’, ” ”. ’ (latk. )

nassa keskustelemlstt.

11:ta Kysymys.

Tuttu on että Ristii järjestetty vuofftmtiifit paljo vaikuttaa hyiilyä farjaota, mikäs riioffimiftii tapa on siis pideitävä hyäoyttävi>mpäuä le»mille, lampaille ja juhdille) setä ruokkimisen aikain että erinäisten aineiden keskinäisten vertainfa suhteen?’^ ”,

Tässä sanottiin lehmäin ruokkimisen taman?

Hämeessä olemani yleensä stmmoistn>Kettil varhain namulla annettiin olkia, sitte silppua tehtyä oljista, vuument3tn> pannm varsi^ta ja mätän heininä, murlinaksi heiniä, -kello 12 silppua, :kello 4 aikeum jpp. ? heiniä ja yöksi olkia.. -ée^miHi, on järettavä väli. ukoja märeh-timiseksii sillä märehtinnnen tulee siitä etta mahaan otettu ruoka suureksi osaksensa palaa suuhun ja tarvtlft^ uuDen pureskelemisen. Myös on lebmiä juVleel^vH vslillä, ja kahdesti, päin> ä3fä jos ruoka on enemmän kuivamaisra.

Täällä myös niinkuin:<:Muiztialäsftkin ilmoitettiin kilinka. Euglannivft ivitmtfinä vuosina on tllvettu eläimille annettavla ruofoaineita höyryitämään, Höyry jolMtttaan pmkella padasra astiaan, johon rivkaaineet ovat laskenit, ja höyry tunkeu niiden sisään tehdm ne aivan mehuistksi, etta ne ovat kvini kestillä tuoreet. TaM tulevat ne sulavammaksi, lehmä jaksaa niitä enemmän syödä jaantaa enemmän maidon ja voin. 12:ta Kysymys.

GikoW, lammasten hoito niin villan kuin lihan puolata ansaitsisi suurempaa tarkoitusta kuin tähän asti sille on annettu, ja kumpiko lai on meille sopivampi, hieno vai karkeavillanenko?” < Tnma kysymys vastentiin lyhyesti niinkuin Mustialasrakin, etta karkeavillainen (ai, joka Omalla on lihainen, sopii meille paraMife sSaesn villa kelpaa meiDän tebtrttfim ja fentun* liha on padassa antavrnnen. 13. ta Kysymys.

Miten ovat eloon aivotut vasikat yleensä edullisimmasei elätettavät, katsoen parasta voitloa kvin myös eläinten tenveyttä ja lroirmunasinaslisääntymistä, ja mitä enemmän eli »Mamman ruokkiminen vaituttaa hehkoin tulemiselle hy?vikfi lypsylehmiksi?” ; ::-. … :”;. ;. Tuomari irifeft, jonka karjaa fputtiin aivan hyväksi, kehoitmiin tääsä kertomaan kuinka hän vasikkansa elättää ftadakftnja niin hyviä lehmiä. Hän sanoi etta niille aluM 4

nnikkoä juotetaan maitoa, johon fitre lvähirellm lisätään mutta aineita, piimää, jauhoja; kesän saavat ne. f#R?i\ä ruohoa. Multa erinonivUtatu vaarin otetaan että kaikki juoma niille annetaan lämpimänä; kaikki juoma nälttämätlölnasli, läaimitetään hqliaksi, jo^ta puhuja luuli erittäin valkan voinan leivin ja n>irki. ’tyvän.

Herra Wahren sanoi että l-änen fananoSjaan vasikat juoteraan maidolla kuusi kuukautta, saaden kaksi kannuapäiväänsa.

ta Kesymys.

Onko viljelys polttamalla khoitettava eli lM’ä muualla kuin sammalsoilla? M«te»l on se paraite tehliivä ja kuinka se polttamalla vlljelly maa on valmisteltava ja seuraamina vuosina kylvellävä’, että se, pitain k^slravmltettsa, antaa )viljel»älle suurimman sadou, ja mitkä omat ne erhetykset, jotka tässä viljel^slavatzsa lapahlulvat?”

Tuom. m Palmftle sanoi polltavansa aikasm kevaälla niin eaei valtia jaa muma va’. eaa knin yiimmäisillä pinnalla, joöft maan kamara tulee poltosta mu t^ksi. Eikä hän koskaan jalli ilsiampaa polttamista. Eilte ottaa hän yhden jyvalaihon ja panee maan heinille, joeka tiimmoistu menetyksen jälkeen kaövan’at aioan hylyin. Muistetlava en että hän kar-

jansa vuoksi tahtoo hyvan heinän maa>tauft. Kapten Weterhoff kertoi Urjalasta ertä siellä eräs talonpoika kuokkii maansa niin että turpeet tulevae karheille; nämät karheet hän sille sopivalla ilmalla sytyttää palamaan ja levittaä tuhkan pellolle. Näin sanoi hän, maan ei olevan vaaras^, jok« muuloin raitaa helposti tapahtua, kuin valkia pääsee maahan tunkemaan, josta tulee aina suuri valsinko. i 15:ta, KyslMys.

Sliifaiifeefo gumalaiit kastoatuef uiaaefamuie suurempaa tartf^iiöta ja miten lroipi siä te^eittpa?”

Tämä kysymys jakauu kahtia, ensimäinen osa tarkoieeaa tietoa ansailseeko, humala maassamme kasvamksin vaiv^a. 3kap on apa että tvitmifmä ”nutofina paljo olukeiltoja eu maahan syntynyt.. ja että siis humalain rarve on suuresti enennyt; mutta humalat tuodaan lM elummäsli ulkomaalta; eräs puhu että yksi ainoa olulailos oli yhdellä ainoalla erällä tuottanut maahan humalia: 3o()o l)opiaruplan binnalU.

Tietty on myös että olun teko maassamme mninen o!i niin oivallinen että (Itä täätt. i nieliin Ruotsin hoviinkin: humalia myös vieliin. ulkomaille, vuoslsatoina, joina miinan poltto on aarettomäsli enennyt, on olun pano sitä vaZtaan samassa vähennyr. Sen seur. issa on humalan viljelys myös hiivnmye niin, että lo vuonna 1734 täytyi lakiimme panna fen aseeuksen että kuinkin talonpojan pieäisi kasvattaa M) humalan vanta, joka asetus vieläkin on, voimassa, vaikka unhomksten joutunut.

Guvernörin Oikeudessa Langenneita V päätöksiä-’-”. (Jatko viime n:i;ee, n). v

W:paivänä Lokakuuta: ?Psats3 $itrtJ;J ImnM kirjat Fortelan^konnuKtav iH” Mterinjaarm kylää IlonMsisja^H, tti MaH, lalM; ftma pääti^ MnhtlMlmM; plutos Imm ., Wa^kazMMsMfanH)nm, sta N. z TohmjsnveNa; Smnai. MM Kuizvatan konnuM W. H Tograjärven kM Iloul<Mia;<laaM famäl. päätös Heikki Kuivalaiselle, ja samal. myös Anna Kuivalaiselle. 2 6 päivänä Lokaknuta: päätös Imm. kirjan kanssa puoli Vehkalahden konn. N’. 4. Mulon kyM Tohmajärvellä; samal. päätös puoli Parkkolan konnusta N. 2 luurikkajärven zyläei Kiteellä, Adam ParkkUlaiseUesamal, päätösMaria Paavilaistlle;Samal. päätös Marttilan konnusta N. 6 Loukumvaaran kylääKiteelläMartti Perhoselle; samal. päätös Juhana Perhoselle; 28: p ä iv. Lokak:Samal. päätös Niilola n konnusta N. 14. Podoskovaaran kylää Kiteellä, Tuomas Invoselle: Samal’. päätös Katr? Strandenille. 31 päiv. Lokak. Samanl päätös puoli konnusta N. 2. Sarkr kijaär ven kylää Liperissä, Ivan Piiroselle; samanl. päätös Vasili Piiroselle; samanl. päätös AkulinaKiiskiselle; samallinen päätös Ala malilan konnusta N.

15. Viurunniemm kylää Liperisft;samanlainen Ollilan konnusta N. 9. Oravisalon kylää Liperissä, WAiaikainen Immisiom Juholan kontuun N. 3. Siikaj^rven kylää Kaavilla;samanlainen puoli Pakaritan kontuun N. 1. Piimälahden kylää Kiteellä; samanlainen Pirilän kontuun N. 15. Haarajärven kylää Kiteellä; samanlainen Heikkii lan kontuun N. 8. Megrij. irven kylää Ilomantsissa. Plätös puoli Kärkölän konnusta N. 12. Haarajärven kylää Kiteellä, Jaako Kärkkäiselle ;sama päätös Petter Siskoselle; samanlainen Tikkalan konnusta N. 14. Truppovaaran kylää Kiteellä, ’ Kaarlo Tikkaselle: sama Olli Tikkaselle; sama Sofia Tikkaselle; sama Petter Hirvoselle;’saum Mikko Vambergille; samanlainen päätös ’Hlrvolan konnusta N. 21. Selkisten kylää Liperiss. ?, Ivan Surakalle; sama päätös Henrik Hirvoselle; samapäätös Juho ’Hinvoselle. Päätös puoli Laurilan konnusta N. 8 Lehmonahon kylÄ Liperissä Kar^ Härköselle; sama päätös losua Kettuselle; päätös Taiv aaran konnusta N. 10. Olkolan kylää Tohmajärvellä, Simona Roivaalle; sama päätös Mikko Hakkaraiselle Päätös ynnä Ilmniss. kirjan kanssa puoli W arolan konnusta N. I. Kakuvaaran kylää TohmajärveN. l, Olli Karvaselle; sama päätös Eero Karvoselle; ftma Juha Karvöstlle;päätös konnusta N. 3 ja puoli konnusta N. 9. Kesäma n kylää Liperissä, Antti Wänskälle; sama päätös Törröselle;sama päätös Jaakko Kekälelle; sama Anna Ratylle; Immiss. klrja Etelän kontuun N. 4. Putkelan kylää Ilomantsissa.

lillnllnn Bannmiil.

Kontorist Johan Henrik Qviek Kuopiossa SyskuM 14 p:nei 1857 kovasta keuhko taudista 22 vuoten ja kahten kuukauten ijassä kaivattava Isältä ja yhtelta veljeltä jokä t^nän kautta kaukaisillen sukulaisillen ja ystavillen tietoksi annetaan.

Kuulutukfia.

Julkisen huutokaupan kautta, joka tulee tässä Maakonttorissa< tapahtumaan Maanantaina 23; jatiistflina^4^äivMtätuutä;’leHoJl’edelläpuölu paivan, tarjotaan^ vahlnta’ivaativaM hankittä, vakst noin nelj^ tuhatta’ (#OOOJ Pnntaes heinlatässä ölevain kafakkien hevos-rnuaksi tantanmuö-; n#teito6fri jättimäistn aikakaudm kuluessa j jota MkuWten rtetiavafflfamärt kantta ilmoitetaan jitld^ nmtötttfffflfl* ettS^ luotettavaa” takausta Im* -tä Mnlijestä Mahuutokalehasft annettaman, jos tahdotaan^ etta tarjouksista lukua pi, detMön Ma tarjoukstt tulevat kaikki HKen Yly. Kenraali Kuvernörin tutkittavaksi lyk^lttämUn Kuopion Maakonttuorissa 12 p. ’liv^ M rasku>ta 1857.

K. Furuh. ielm. A. I. Nudbäek.

Keskiviikkona, 25 päiv. täU Marraskuuta, kello 10 edellä puolipäivän tulee kaupungin hallituskunltalta Raastuvassa arrenllille tarjottavaksi useamyia Hatzalan puustelliin Leväisen maanälalla kuulumia mökin-tiloja ja peltomaita, niinkum möys Sorsasalon saarella, ja entisell. l pappilan-niemellä huutokaupassa likemmin m. läratt. iviä ehtoja vastaan. Ja tulee niidm, joilla lunnit tilat ja pellot nyt kuluneena vuotena ovat olleet arennilla, sim. l tilaisuudessa myös ilmoittaa^ tahtovatko niiU vastedeskin pitäävaiko ei. Kllopion Raastuvassa 14 paivänä arraskuuta 1857

Pormestari ja Raati.

xxxxx yhteisin Palo-apu-kunnan kaat kutsutaan t. nn. v kautta kokoon tulemaan Kesknviikkona, 25 pM. UU kuuta kello Iv e. pp. Naastuvassa, jolloin arvaneheitolla päätetyn, kutka kaksi t’!m^n kaupungin palo-apu-toi-miklmnan jäsenistä tMn vuoden kuluttua siitä tulee eroamaan, ja sen tehtyä n’liden siaan toisia valitsemaan. Kuopio Raastuvassa 18 pänv. Marraskuuta 1858.

Magistraatin puolesta: Aler Rudbaek.

Gnsi xxx qvarteringsmedel) ylös kannetaan Naastuvassä Porjalltalna 27. n. i ja Lauvantaina 28ma p^iiv. t. 1t. l kuma siinsi järestykftsfä kuin seuraa, nimitäin: Perjantaina ketto 9:stä

12 e. ja Z. Z^ __ 6’teen j. Ukeen pp, tomtusta N:o 10 N:roon 07, ja Lamvantaina kaikista muista kaupungin tomtusta: joka t. ’lm7m kautta Yleisöntiett. ivaksi tehden. Kuopion Raastuvassa 19:nä pänv. Marraskuuta 1857: Pormestari ja Raati.

TILL SALU: ; *.. v «,. Cfti P. Asehans(et:Comp. Bokhandel: Afhandling om Ilarjagt. 30 kop. Spökhistorier oeh andesyner. 30 kop. v Myller, Skogsvännen. > 40, köp ., ;. :;;: ;. Görensson, Geografi för begynnare oehme- «ige män. 80 sjop. „ Geografisk Lärobok för’ Folkskolor. 35 kop. \- Wallengren, Bibelns Lära. 60 kop. Meier Dogmernas, Historia. -^ r. 20 kop. Fryxell, Svenska Historien; 20

23. ;)2r. 50 Villiers,. Napoleons; Historia. 60. kop ., : Wexherell Queeehy I

2. 1 r. 60 kop. Valda skrifter af Cederberg,, I”r. 20 k. Historiska Upplysningar om! Religiösa’ rörelser iFinland.. 80 kop.

KauMn:

Kuopiossa,, aln«l!u «. 3 M«Vet mlfi» ttjtöni1857.

impiixattWK ML■ JL liirnlfo»»»

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggaajaa tykkää tästä: