1857-11-28 Kuopion Sanomat


Kuopion Sanomat 1857 N o 48 Lauvantaina 28 päivä Marraskuuta

Hinta 90kop pMi3sapMirahalla lisätty Äaetaan joka M C. I. Marelmksen firiapaittoSja ja (S Ahl nin kauppapuodissa.

Tuomio-kirkossa Mrnaavat..; A i -,,. Itiä ©urin; Adventissä ruotsal ja suomat. TuoWöpmMti y. tn. D r Borg.

Svensk Bibelförklaring hålles i morgon kl. 5 en. ni. 5 itGymnaBu-lit Gymna8u-liusets. öfra lokal af Lektorn, Prosten BergJ

Kotimaalta

Suomen yliopistossa tänä, lukukautena Msnä«leiuisla ylioppilaista ilmestynet luettelo ilmoittaa niiden linmtn oleman yhteensä 563; joista kuulun jumaluusopin tiedekuntaan 59 ;, lainopin 8 )lääkintäopin 17 ehistoriallis-kieliopilliseen sslo ja luoilnonoplUism iematittifeen tiedekuntaan 70, ylioppilasta..

Ijänpuolesta Movat nuorimmat, kaksi syntyneet, vuonna l«4i ia ivankin vnönna i»2O. i 20. Syntymäpaikan suhteen on heitä syntynyt Helsingissä 42, muualla Uudellamaallai Stnttin läänissä) Ähvenanmaäll *ja ©atdtuiittaéfa yhteensä 87 Pohjatlmällllal 76>-Viipurin läänissä Savossa, (siihen <luklen Säarijän ja Laukaan) 33, HäMeMsl Karjalasser ., WenäentnaaCta 6 ja Nuotfissa 2. —-Öpettajavirkoja on jumaluusopin tieoekunnussa 3 rohvessorin virkaa (iavonainen), lainopin tiedek ssa 4 rohv.; v. (1avon. ) jali dosentti tääfintSopih t Bfa 6 ro iiC iv. f3f3 äibi) ja 2 dosenttia histör. -kieliöpillisessa t ssa ]é vakinaista ja 2 ylimääräistä rohv. v,. 3£ enttta 8 väkinaista. ja 1 ylimääräinen lehtori,, jaziluollnonopin-matematillifeSfa t Bfa 7 rohv. virkaa (joista 2 avon. ) ja 3 doisenttia.

Sen lisäkfi on 5 harjotusmestaria. f@jiBf @ji8 löt)-tyy yhteensä vakinäista rohvessorin virka joista 7 avöinna j a rr2 ylimääräistä röhvessoriä, 9; dosenttia ja 6 lehtorin ja s harjotUsmestärin Nuirkaa(näistä Lzamoinna).

SöeiTattmuafft>panemme> että Lund in yliopiston luettelo, ilmottaa siellä nyt löyt 371 ylioppilasta, joista 73 kuuluu jumaluusopin, 99 lainopin, 37 lääkilliäopiu, sekä 162, viisHustl eteen tiedekuntaan (tämä vastaa meidän hlstör. -kieliopillistei ja luonnonopin-matematillista tiedekuntaa). ?—; Upsalan yliopisrtossa on nyt-sitä vastaan 69 ylioppllasta> 2H vakiiiaiSta ja 1, ylimääräinen royvessori (3 rohv. virkaa on avoinna), 9 uakin. \\a. 4 ylimäär ., apulainen. 33 bofenttia ja harjotusmestarla. < -,, ;, (@ tarX

Jyväskylän Ylälkeiskoulu on. armossa. määTatti) avattavaksiA i pina lokak 1838 ja kuuluttaa Pötvoon; tuomikapituli täl)an foutmmafes «ttuali7 opettaja-virkäa etsittäviksi 86 p Bfä(; 4*p Bta tätä marrast ., nim. rehtorin virka>historian ja maatieteen opettajan, matematlikin, latiuankielen, venäenkielen lauluopettajan (velvottinen opettamaan laulu? tattoäv myiis Jyväskylän alä-alkeiskoulussa), ja voi mistuso»)ettäjäu virkä) jä tulee; etsijäin, yli muita todistuksiataidostausä, r jättää asianomaisen todistuksen,, että etsijä täydellisesti taitaa suomenkielen.

(S rri; t ;..

HaapakosM. rM Mikkelin lääniä, joka tuskin vuotta sitte myötii muistaaksemme so tuhanteen i-uplaanf hop. laiselle kauppiaalle I THompsoH tiijf; Jltlmoituffen rrimfaan fanMalehdissämme taas myöty venäläiselle kollegianueMos Pu fitus —lnen kauppaan myös aivotun ruukin paikkalorosissa. Uusi omistaja vaatii kaikkia, jotka luulemat itselansä olevau mitään velkomista tahi laillista omistusoikeuden valvomista uäiden laitosten ja paikkaill suhteen, ilmottamaan sitä H kuukaudessa top stätätä marrask. Haapakosken ruukin kouttuorissa.

(S tar

KuMosta.

Hiftpakunnan Sanomia 1B stä päivänäMarraskuuta, annettiin Wahvistus kirja MamsettiS?la, a Godunovalle; 2 seen Opettajattaren-virkaan Kuopion, Naisväen koulussa. .,. v,

Uutta kirjakauftassamme .,; -; Maamittauben Alkeet * eli KäytulllnenlohbatuS Maapintain leveyden ja korkeuden. Inittaamiseen ja-kartalle lemiseen. VHtei sen ka nsan ? ja Maabit je1pB=f8 =foululai8t enhyödyk (, (. Nuotsalaisen päinokse mnk e a n; suomennettu Kuopio3sa paillettuP 3 {a; fihn p; 1 ttjfönä 1837. 97 sivua B kfin taitettuna.; Hinta 301fop hop.

-D sanonet tukiamme ;, olipa sitä siinä nimeksi mokomalle kirjalle, joka ei ole. sen suurempi taitteeltaan eikä sivu. luvultaan. Waan elähän kuitenkaan säikähdä ., Pieni, vaan ravafka se on meidän sanamme tästä kirjaisesta, ja siinä oisi kyW jo ansioksi varsinkin tällaistlle,

föuaiCaiS-tenkin tarpeeksi aivotulle

kirjalle. Kieli on jotenkin puhdasta, jameidän mielestämme

sen verran kuin ipnjtitdifuuttö Dfliitfit aa silmäillä- on tekijä melkein onnistunut välttää; fatffi ne kant ja vastukstt, jotka tällaisen. aineen; Suomeksi kirjoittaessa ja selittäessä Etnakin v elä ovat joko tekijän taikka Suomentajan tiellä.

Waan paiMmrheitä.

näkyy ölevan useampia-km kumi mitä tekijä on oi atzsut. Jo nimilehdellä on. kaksi liian rumistavaa Wirhettä. No, tuo tapahtuu; nuori§fa tehtaissa (kirja-painoissä) useinkin ja olkoon sen vuoksi nurknttamatta, varsinkin tämän, tehtaan muuten osoitetun,, nerollisuuden suhteen ., Tämä, on jo kolmas vähäan aikaan tässä tehtaassa painettui Suomalaisen kirjallisuuden tuode.

Kaksi Ruotsalaista kirjaa, (joista toinen isompi kooltansa) ovat para j he, llänsal. valmistnmassa. Nn n että kyllä siinä on. ahkero ttu ., Walitettava, vaän, ett el toisesta täkälaisesta tehtaasta saata sitä samaa sanoa. -Wielä on; siitäkin tämä nyt ilmoitettu kirja kiitettävä, että sen hinta

varsinkin nmsta yli 6O 8tä piirroksista ja kuvistansa katsoen

e ; suinkän saata korkeaksi sänottaa. ©f f ttänoä oli kirjan nimilehdellä vielä se,, Futn-r sanotaan fetv?, oleman v itotp painoksen. niitFaanfuomennettu, saattaisi uutta. fuDmentajan jo, tätäeunen toimittaneen Nuotsalaisenkill painoksen tästäkirjasta jotaEsipuheen sallat taaS kieltävät.

Toivottava olisiettä maämiltaudessä sekä tiedoll että täibori puöteötd ja taita\rat mieljet ot(dsiivat tuon kirjaisen katseltavaksi ja tiitfittavafft, jotta yleisö saisiHeidän ajutukslansa osilta tietää. < >;; i,, llma on nyt ihan muuttunut entisestään.

Wiime Maanantaina, jo rupesi kuivettumaau, ja. tiistaina oli kövatu itäpohiasta, etta maa tuli ihankövaksi kallio. Glävä hopea lämpömittarissa painui ja 17 pykälään jäätö-viivänalle lltapuolella. Herkesi tuulemasta ja keskiviikko. aamuna nähtiinsliki ikoko, Kallaveden sekät jääkannella peitettynä, ja, ?loistavassa talvi-verhossansa. tuo yleensä mielyttävä

sillä jopa Savolnisen. luonto, nyk-yi-sen vuosi-ajan tienoilla, ja mielensä tekee talveen mutta nuorta kasvavaa känsäämme se eriuomatttain ilahutti> jotka jo kau l, n saivat tuota riemupäl<ää odottaa,, jolloin seinällä valmiina riippuivat luistimensa. pääsisivät, jäekyneen järven sileitä xxxx

Maaseutuvilta.

Limingasta is p. marrask. Uuslmaantien jako on tämän viime funnen ajalla tapahtunut tässä Limingan pitäjäässa. Jako on käynyt koko pjtäjääu ympäri, kaikki tuumin, Pitäjään ja kylän tiet on faettu uudestaan.

Ennen on täällä muutamissa talöis fa ollut» i ja 5 ssäkinl eripaikassa tieosa, joista on ollut anuaamaton rasitus maan miehille; mutta tässä tapahtuneessa jaossa on tunnun ja pitejään tie jaettu yhdistettynä, ja taas kylän ja kirkkunnan(?tie yhdisteltynä joten tie-osaaei ole kuin 2 ksi kussakin talossa jotka omat myös sovitetut niin liki kunkin kotia kuin mahdollista on ollut.

Tätä työtä on ollut toimittamassa Maanmittari Herra Walberg, jonka kiitettävään[toimitukseen ovat pidäjään miehet. olleet. ykfi-miellsesti tytyväiset; paitsi yksiainoa isäntä Tyrnävän Seurakunnassa on sanonut saaneensa, tieosan väärästä paikasta, jota sanotaan valittaneen Gnvernöörin oikeuudessa, miten sittelienee käynyt, sitä en tiedä. Maintttu Maanamittari on kuitenki suurella tarkkaudella tehnyt työnsä ja päättänytsen tässä kuussa.

Muutamassa, kirjoituksessani Kuopion Sanomissa, mainitsin Seurakuntamme Hautaus-maan ifontamiféu tarpeellisuudesta. Tämä isontaminen onkin tapahtunut, tänä syksynä, että hautaus-maa tulee nyt paljoa isommaksi entistä, josta on se hyvä, että ruumiit saamat rauhassa lahoa lepo-kammioissonsa, joitten ylös kaivamisen ta Ömattomana. oftft eaifuttanut hautaus-maan ahtaus.

Munten olisi tullut joksikin mukava tästä hautaus-maasta; van eräs talon isäntä jonka maa vastasi yhdelle nurkalle tfonu6 piirissä, ei sallinut että oli siis onnettu nurkilliseksi, jonka tähden täytyi tehdä yksinurkka vajonaiseksi eli vinoksi vaikka isännälle lmuattiiu täysi palkinto maastaan nneiiensseai sittenkään antanut. Wanhurskaan huosa on yltä-kyllä; vaan jumalat tomau alisl lln hävintö.

Syys käräjät alkoivat täällä Lokakuun. zomä päivänä, fa loppumat 19 ftäivä tässä fuuBja.;; uttufa onnäissä kärätssä ollut enimmästi jonni ioulavia pieniä riitoja, joita, ihmisten olisi paljoll somempi sopia ja suorittaa keskenään tlmen väivaamätta oikeutta sekä kulutta matta itsiäan ajalt sekä rahan häätzkäämisella.

Tuo metsän varkaus, fe, se on pohiatllN syvyys josta joka käräissä täällä kuohmvat enimmät jutut, eiköhän toki tulisi tuo asia. n a. j los nntsäu varkaalle olisi sama rangastukuin nnlunki omaisuuden varkaalle ja niin hän tuo oikeen olisi, sillä on han metsä yhtäläistä talon tue? rollista omaisuutta kuin muukin maankasvu, kuin niityn ja pellon viljakin, on han se rqfdin sisällä sammon kuin niitty ja pelto, sekä muut talon tilukset, joita kaikkia talollisen täytyy, hoitaa, varjella ja -vlljellä sekä maksaa vero ;, niin miksi sitte ei yhdet, kuin tbifehfi laatuisen omaisuuden varkaalle, saa olla yhtä alttara; YanaatStuS? fä téhrottatea olisi että armollinen hallitus fatfotS tämänft asian täuä> aikana sopimatonta kohtaa \— * x SWonenlaVétd Uunin on, tätäjUUjfijäliiffunut SeurakulNlassamlli jamonia ihmistäi; muuttanut ajasta ijäisyyteen; päin a oli (fona. ei kuuluPirkon, kellojen, heliä, ti uma uffet. i. biStden jonku juoksunsapäättäneen. I. N

Wedestä.

(Jatko viimen oon). VII

*2Balun?a a iue tlä>>jä; ätiä ja ilmankaltaista mettä eli kaasua. Höyryä. Jos lahtaan ilmankaltaista vettä «lko ilinaan, jossa on kylmä, niin st kyllä Humtaa luontonsa, mutta valuvaksi vedeksi st et paikalla muutu; siitä tulee-ensin pienoisia, sisältään tyhjiä rakkoloita, jotka jonkun ajan leneelevät ympäri kurmes yhtyMt keskenään pisaroiksi. Sellaiset pienet vesirakor kutsutaan höyryksi joka on; stvaän M tdiva harmaa snmu; sitä. höyryä nähdään, nöustvan kiehuvasta, medestä, MHengittäessä kylmässä ilmassa. Pilvlssä pn aina semmoiset vesirakot elikkä höyryä. Ihan erilaisia toisistaan ovat siis höyry ja kaasu elikkä ilmänkaltainen u>eft; vaikka jokapäivisessä piimii a niitä ei aina niin tarkkaan eroiteea,

Mesi jos kylläksi kylmettyy,, niin. tietää jokainen että st muuttuu jääksi; > jää-Pisuei ole muuta kuin kiinteeksi muuttunn e elikkä jäätynyt -vesi. olmenlaiöta siis saattaa vesimuodoltansa olla nimittäin kiinteätä vettä, valuvaa vettä; ja ilman ttaista vettä eli kaasua.

Se on lämpö. joka tekeei jääns sulaksi vedeksi, ja tämän. ilmankaltaiseksi; mutta peri vastoin sitä tekee pakkainen ilmankaltaisen veVen valuvaksi eli sulaksi, ja rämän kumiksi medeksi se° on jääksi.. Ken mrkalleMHalajaa ymmärtää miten pilvet, sadeja, lllmi syntyy, ftn tulee tätä, mieleensä panna.

VIII

Lämpö ia kylmä; ieli pakkainenl f;; Mieä lämpö perinpohjin, lienee, fitäei kukaan oikein. tiedä; man fmttetif j a>milä lämpövaikuttaa, sitä ustin stlvästi nähdään. Auringostasekä palamista kappaleista, lähtee lam-pöä; ja valoa ~yht aikaa; mutta -lämmöllä<onj; monenlamen muuktn synty, nuntum fejlmeuftffi? hieromistlla. nnul tftafba tuli? kuumaksi ja hohtavaksi; metsäläis ihmiset hievopat; al)ta puun kappaletta toisiansa vastaan. ja adakstnsa tulta;; fiffl tarpeeksi pidettiinAeillä mpaljo aikaa sitten tuliramaa ja piitä; rama. nakattiin piitä Yvastaan,,.. josta rauDan-pinta, tuli kuumaksi, ja} hoMvaksi, Uttiin vetta piille pantu tauläpalamen siiea syttyi tuleen. ée oli,, tulta iskeä.

xxxx; f kalkillekin ku m vettä ivaleeaan niin Kaivataan lämpöä; fpntpveäb, niinkuin myös. kosteen t)ejnän jjaJriofomeiin aineiden ruvetesft palamaan elikkä happanemaan. &i ainoastaan ehierömisella mutta myös painäen saadaan lämpöä; syntymään; se ntäl)den on yhteen eli fä al)Diétettu; appales ir>a rimpi uin muitten, ja kvin;; tiettp ffet iahdistettu ilma aivan. MhälläV tukeh. st u, ?), ;, Waikka tavalliMi lWU ja Iplmä eli pahainen pidetään, kahtena, ihan, eri olentona, niin oikeastaan niillä et ole; muuta väliä, kvin fe etta nekappaleet kutsutaan -fplmtÉft, jotka eiole 1min. lämpimiä Wn W vnmniimme; mutta ne, kappaleet jotka Kotvat.; meipäii. viiuimista lämpimämpiä sanomme lämpimiksi..

Lämpö; ja, kylmä< eivät siiis?ole M; keskenään -vastoin päin olemaa -kappaletta mutta kylMlissä f vaan on äbempi1 määrä; lämpöä s; y;; imtamat Fqp), variksi kuin töiiet, vaikka, niitä pitjdään. pbta kuumassa -Reijan,; tuuman. pitkää, puukappalettataidamme l)p\i)in pitää kädessä maikka -se palaa roistsjapäässä; mueta aman pituistä rautakappaletta ei taidalniin pitää; ilp, fämpö eliHiumuus leviää pikemm rauvfgppaiéeéfh kuin puussa .,

Niistä. kappaleisla, 7ioeka hiMsti varistuvat, ei pääft lämpWmn pian luopuMaMkuinHmuista; puu, nkijväij, M ilplaJtKe ja – j tta appa(ep io?apäi* Va tareftn me tiii§ta teefnme raatteitamme. Ne lämmittävät ruumiimme ei sentähden etta ne. itsestään ovat lämpimiä; tmutajjentät)jDen ett eivät niin pi«laökeiluotanja sitä lämpöä, jota saamat ruumiistamme. Toista-laatua-tämän-ful)teen ovat-ne-kappa-.; leet ijot aaptanjn?ariétun)at; ne; nimittäin yhtä.. pian taal«ip{mettt) V ät; fellöiria. on-rauta ia kaikki muut JKautamaatteet saataisi tosin fellä mutta; taan; isillä rautasottaisi. Maan$ruumiimme lämpöä) jota, paikalla taas laskisi ulos ilmaan.

Niinikään olisi huonekin raudasta, aika kylmä. Maikkaaniin ri fmotat. iomr i fm0taat. ii0m päikoetain löytymän raudastakin [te tpjä. ] Mitenkäs ne sitten saadaan lämpimiksi? Se näetfen ion jlllä tavoin malibolHßtaJ; ettaniihin tehdään kahdenkerraiMr iniäDoiden välissä on tyhjä, ja ei muuta kvm ilmanhenkeä.; jnutta ilmahl)ehttron. r on. niinkilin kappaleita,. joitajanotaan lämpimiW.

Rauta ja kaikki muut metallit sanotaan olevanzhyviä lämmön-johdattajia; e mutta; puu>-ltn>i; tmlla, ilmanhenki sanotaan Huonok fu- erßiiliijta1on st faneja etta ItummU-pinHiser eli MrvÄise pikemmin kum välkeet, jonka tähden roalFee111 1maatte,; oraat jroiijeejnpiä pesälläv>itaä; kvin mustat; fiitämitnifään tulee jeettäilumi pifemmin-sulaa kevät-auringosfa jo& ftif>enpiroitellaan fetroéfp( jau()bja taißfal)ie faa.

Kuinka app; a leitJ; lampimH$fa p, a. s, uvat,. mu11a sup, t; é; tu; (iti P, af f; ofeéfeUji M. iteNllllmmin apa kaneme ilalil-s xxxx

ErinolWttM MkaWtgva M ft lampimen vaikmus, etta lämmitettäessä eli, tpati&= tuessa, ,, tulevat, fappaleeti ennetä ffuutemmaffi, se onv\j\) ö paisuvae ja vttavar siis laajempaa tilaa. ;, ölkoon ymppräiW GaMki jokaM raaksii. sopii rautarenkaasen; kuumenna se MliWaDst nnnfttpä ekä vik fen, funnet jälleen, kylmettyy. ij Winikaän jos on-fannuUtnen ja stvaristetaan, -niiupaisuu ttjefi niin ettäftsitäiijuokste yli astian laitomat?, aineet s lämpimänä yoNessansa jjos mitataan l täyttävät isomman mitanikuin kylmänä in iulee ettfjlass ja pDillm ÄutoM Aari rueD meWWßkki; jjat ajt]af u)m<efim fJAHa))paleenen oM eivat kaikki?, yhtä eli tD n väljetä nim fjiäitaWi-fe luhräaatkeMträe Jftutta_ -, paijunuM jMin kappale, oiemistHfjlssäiempa Raii 4 f j fe t, *oléVj j nVlÄj r nim t_if i)eetä i, painajaan; JjeimÄertaanluin änen; jlitä lärvnaylnnintähden kannullineNlMmmintä diaariaIpainag vMmman kuin jama lMtta MlmäH Huträ( – mMä i aineilta. elikkä ftpMeiM ofeppempiä pauiuu qina; zraskaampi ohM. alaspäin imutta} oeppeempiij ol)tarloi)oaqivplös]; ;; ien? tähden noufte läMin ilmänhenkiipib i ja kaeon, alWJ16n f)uoneeé(a aind lämpimMpi sfuiri Mial al MilMänH *? *? l?i v–ifP- PWj f aina lämpimämpi kvin pohjalla.

uttq (amailav; ilaiUanfui. U(ilämpö jpaisuttaa ja jharventäa aineita samalla myös, pakkanen niitä supistaa M ttkee tiiminimäM Tuossa nähdäal Uikä n fm koMv MVtM jolla iämpimenMmaarad<, mttataan mmutam lampmittarin; lonka Mennus Meisen kansan. lukemisista kullekin jo-lienee tuttu, niinett ei rässa tarvutane futo enaa puhua.

Penijfanottiinxlämpimä. n. kappaleita paisuttaman, pakkasen, -; taa$; nittäysupistaman; niin plimalkaan-pnklN zpait vesi stinä. kol)dassa mvism luonnon aineista) poi keaa jeijife. on,; nuipän. j[a; muiden, elavien ionneWlMe Mieenpäs kämisi jos vesi zMitäjzkylmemmaksi se tulee. tulisi myös sitä) raskqämmaksi?; nfuinolisi. että >Wstaampaa, f\ minFjfe painui[tj] järven, pohjaan, lja vettä nousisi lpäälle,, oka taMjaädyttyäanMinuijijala jjänniin; muiittutfij[ aa, f tttain n j; ]jär e6(a MM.

Mikäs onnettonluusysiifä ei, tulisi? Kalat häviäisivät kaikki järvistä, ja st-paksujää ei kesälläkäFN ennättMfulamaan, ?-ioéa, feif ta > teitfi maat-unnan niin surkeaksi autioksi että. ei kukaan voist elää.; Tässä näemme, taas muistunM Jumalan ittifäupVétq, [ ofa, övriim fadtänpt että yoejt, iäéfä. kohden eroo kaikista muisea kappaleista 1111linnö fa; ;, flHa tieteinl>rtn. io?äinen, että «je fir* éannattaei ljä n, ikä, fui, on vettä fiippeempt dfä supistÄkaän. vesi äätyessä, mutta peri. maatoin, fltä fie äijuu

Ja siinä. paijumisessa on. sellainen Hn?oima. ) että sillä, keinon saartaa,, vuortakiy, ja. kivea järkeä. – Kanvappas ., retfä,; fimeen jaM, (j%n, fi)v> aiFatia tvetta täi)teen, pane,,. (liten, j, veiänr(uul un r v)qj)vq tulppa, ,, niin. Harmahda. että,, firoi fiitä,, menee h. alki kuin ., vesi tq(vDt )qfEaifena häätyy.

Tietty,, onfeftn että jos. eheitär vetlä lasiastvan. jäätWään, niin. >, astia ;, menee;; ftitä, l)af jälleen. v fä oi} asian {aita niin että it>efi-ei tulesitä Woten tiheemmäksi, ja raskaammaksi kuin se kylmettyy, mueta neljän pykälän lämpin>ällä lämpömitearin jälkeen ., 7—, onse joniheimmillänsä D. entähdev ( oNs vesi. järvien pohjallas, raln>eUakinniin. lämmintä;; joren, kalatkiui ynnämuut eiäiMt ;. siinä s, tarkenelyat fylliltä} se. vesi joka eiv ole?, niin, ?lämminta> { 4, pi) -),; keppeempää, janoufe. etp(öi?>ijamiunttuupaffaf; fl; ja vielä keppeempi oNiiää oioka stnrähden aina onftir ylimpänä ., Se nvesi, i jossa jon muita aineita liuvennynnä, st et jäädy niin pian kuin paljas rseji selvä veft. ja jäätyeoja menenjät ne muut oine«t erillensä, jotta; niitäm tule. jäähän; i)»)s, ään Jos siis ankka jäätyy, niin fen jäässä ei ole yhtään <änkkää, vaanife osa siitä joka, jään, sulaksi) ion sitä karkeempi; r niinikään ei-ole meren iää sfä; palioiyhtäänsuolaa, maikka vesi meressä(on suolaista.

Maavimljeutatäsisna-kokonksen Hämeeulinkeskustelemiftt.

IriVt116ifffi f <I (Jatkoa 47 teen mroon. ) Siliål fW

xxxxx kokouksin talonpojat myös myöntiväi että -taito humalain viljelyksessä on melkein -peräti kadonnut; siellä täällä niitä viljellään kotitarpeeksi, mitä välistäin sattuuliikaa olemaan, kaupungissa. Mutta tämä kauppa on marsin epätietoinen; toisinaan niistä saadaan 4, kopekkaa naula, roisinaan 50 lopekkaa; (i kauppäil ei ole ollenkaan järjestetÄ Mutta«ehinnan vaihettelevaisuus tulee myös huonosta. -korjusta sillä tuskin mikään kasvainon niin arka kuin humala, ellei, sitä öikialla ajalla moukita. Tiem) on että humalan kukat puhkeevat ulos ja tuleentuvat aivan erinäisillä, ajoilla samallakin varrella, jos humala pari. päiveiä saa olla varressaan jälkeen eulemtumisen, kadottaa se sen omituisen pihkamaisen nesteensä, joka sille armonsaantaa.

Humalia on. sen tähden noukkiminen päivä päivältä aina uin kukin pää. tuleentuu-ainoasti niin saadaan hyviä humalia,, jotka ovar jostakin armosta olupanöissa. Kokous arveli että. ilyhykäinen opems humalan viljelemisestä pitäisiannettaman ulos painosta. Tämän oheessaija, kehoiteaaksensa humalain milielysrä lupasi herraa f lahren25 hopiarupläa vuosittainsille> jokai lUudenmaan. ja, Hämeen maaviljelysseuralle ttuo o naulaa paraiea humalia ja sm *> )e*ja muaaf. liedov millä ravunijifiihiiiäi öh rpjljeitp Viil

16 fa xxxxxxx

, Miien voisi kunnollisia työhevoisia maaSfamme iPa B aitaaY; fJ Uttlit

Tästä° oli suuri väiti)? ., Vbteiststi arveltiinetteivär npfpifet kehoimkftl, joita vuohevoisista jaetaan, voi hevoslaijamaassamme parantaa, kuin ei palkinnon jaossa pidelä tarkempaa määrää ovatko hevoftt hyviä mi eikö; katsotaan nimittäin ainoani niiden ulkomuotoa \ ja; -korkoa sekä ikää; miutta feii tavkempaa koettelemusta ei niistä1 1pidetä.

Talonpoikain ajatus oli erittäin ja yksimielisesti se, että Suomen omisra >hevoisista; saataisiin parhaat hevostt jos; parhaat silomalaiftt iorft jaisivat astua vmaamme; tbyviä -Hammoja ja varsar filte kunnollisesti hoidettaisiineikä perän aikaisin (ei ennen 5 taikka kumminki 4 talvea punaisi kuorman etten. i ~iTässä, ilmoitettiin myös-että piakkoin Norjasta on.

oDotettamniia maahamme ori ja tamma;; Norjan hevoslnija, jota; kehutaan, ain?an kestänäis ksi työhön; nämät juottaa hallitus Euomen yheeisilläuvarotlla. ;. —. Ennen moduiöta omaan hevoiMta, oli muutoin kokouksessa talttuu1; kuin ne ei ät ollenkaan ole olleet sopivaiftt meidän hevoslaatulln, on niiDen astumisesta tullut enimmäsn, huonojo sikiöitä huonompia kuin jos hyva suomalainen ori olisi ollut i anä; ~. (£rätpuhuja lausui että ifefä; ailfomaan J en?oifieo tuottaminen imaahan että myö rahakehoirukstt ovat veidän maasjai vielä nykyajalla; mahdottomat, siittämään ;, hyvää n l)en?o laija. haara on, joka on näitä kehoituksia väkevämpi, se. on työn jafaumattomuue; ;.

-Niin ?faun?an kuin tälopojan lhevosen pitää. käydäl<matkoilla, pitää juosta {)olliufa<; ja tehdä työtä pellolla niin lkttuan ei taiDa kunnollisena hevonen pysyä. uin enfin hollin pitoävoiutaan nuaaniviljelyksesea ja. kuin paremmar yhdiolyksee, orautatiet jne, fää tä l)eivofenolemaöta-raskasten mainmedessä, -° sitte vasta on aika innoilla ja -1 ulkomaan oritten tuottamalla koettaa parantaa Meidän hevöÄaija? lLaikka Kuinka hyvä l)eiuonen; _.. lupnnoétnnfa, -. olisi,. eir stsem? Mo py fp, näin monenlal(l>ifa. ivaatinsuksissa, kuin sille nye, tehdään.

17 ta — xxx ;, ft iiattaäfb tääaä -ftfatii hoito lahl voipiko sitä siihen saada? Jo ufein nkinitnf mHviljeliä Uud iä nHallä sanoi. kott vainneen stn aivan h ödyllistksi, i)b flta fmir remtnaöja. nitra fa, harjoitetaan Mittasilloin eivät siat saa juosM purkin, kyliä ja maanteitä niinkuin niidm-tan?aUijeéti fallitaan vaan niille, on oma; häkanft Fefdtfi aiDatta a, Råmaten ei myöstannata niiOen oitO diei taloöja ole vuorövi)jelysta, josft viljellään paljo Mlrikasvuja, joiden perkaamisesta itulee ilman mitään paljo sian ruokaa kestin aikana.

Niin saadaan myös naunsmmsta jotka ovar porari taajat huonompain Dois noukkimalla paljo flaiile ravinloa.. -; Eräs toinen n?aa»iljeliä oli mW Ipettanut nremtnaéfa mitassa sian hoiroa ja siitä löytänyt fiiuren voit. m, josta hän aikoi antaa; kirjallisen-kertomuksin. Hän neuvoi ottamM viä ja vähäruokasia sikWja niin Wn, MMtralda, joka tulee 9 kuukaudella täysikasvniseksi, l Marsin ovät Wuil-Suomen tdnxiUtfet pitkäkönmstt-; ifiatpt joita Nähdään usiasti pitkin maanteitä Englannista-kertoi hän fettä»iftellä kullakin mökkiläiselläkin on väfämen yrttitarhansar fiindnf alla, ja; tMa mlevalla iperkaukstllallelätlää ha ni; kesiin«pitkän fifan(a. ? MuotuteVtiiiV lépuffi 1 ettei ollut fet>otttamté ta fifäin fdauanipadi>ottodr niin j kalivankuin nykyinen aitaamisen \ velvöllisuus on voimassa; jos-sikoja enempi lru retaan pitämään, on kunkin niyös sikansa i)ottäminen.

Guvernör i n Oikeudessa Langenneina väeitöksiä

31 nä pa iv. Lokakuuta .,.. L intulan konnusta p [4 Peizoniemen kylää TohInajärvellä RistoGröndalM; HmapMö (Sevonko a Lintuselle-, sama Heikki Paavonp. Lintuselle; jama Juhana Lintuselle. Wätiaikainen Immissioni Karvilan, kontuun N. 3 Kortehvaaran kylää lisalmella päätös. Harjulan konnusta N11 Ylikylän?kylää Murmeksesftl, Niiles Hyyköselle; samapäätös Antti Pyyköstlle.

Väliaikainen Zmmisstoni ruunun-alaiseen kahteen kolmvnnekseen (*) Nev a; lan kontua N. 8 Wiegen kylää Pielisjärvellä Päätös Immissioni knjan kanssa g)lä onttjelari konnusta 4 Päätykftn kylää Kiteellä Samuel Rouviselle; samanläinen päätös; Gretas Herraselle Damanläinen päätös Eloin. k eiN. Elom7kytaä Nurmeksessa Eero Korhoselle sama päätös atri Sirviölle. Wäliaikäinen; iZmmissiöni-Siivikon -fohtmitt Ni aé>3bH WÄi Mj Nurmeksessa PäätöspMi; 3 uWo tahi fonnu§ta i 4. Puhosfalon kylää Kiteellä Juhana; Zuvoselle; sama päätös»Tahvö Imvostlle.

Päätös puoli konnusta N 12. Taipaleen kylää Liperissä, ulosI maksettavasta eläkkeestä; päätös Kastil lulkonnusta N. Korte vaaranif W SfomantliSfajq eiffD äéttfellej sama päätös Paavo Kastiselle; sama Juho Kastistlle.

Päätös – Ollil än konnusta N. 17. Kutsenvaaran kylää s sbfy\\åi&yßål lMikko Haaraistlle; sama. päätös iollii Hakkaraisilla

Wäliaikainen Immissioni. f fPuu; s tilan kontuun N. 20. Koverön kylää OtomäntsiM1 – Päätös Immiss. kirjan kanssa Tuomalan konnustaN. 12. Timovaaran kylää Liperissä; Heikki Huhkoselle sekä vanhemmälle° että nuoremmalla erittäin. 9 nä päiv? Vla rr askuut a Waliaikainen Immiss. puoli S ormulan fontimn; N. 9. Nurmelstsfa; 16 nä päitDi-Éartask. PäätösTialan konnusta N. 3. Hiiren järven kylää Nurmekftsja; Wilh. TiaiMe sama päKilpeläiftlle. 17 näpäiv7 Marrask Päätös Levoskalan-konnusta «9?; 5. VrökyläMkylää IlomantsisMMiM ttousuenll e. Waliaikainen imms Torvil an konÄ. 22. MaMMen MääH päätös Leh t olan. nMM H amma lahden kyläa Tohmajärvellä, Zuho Wenäläiselle; sama päätös Heikki Wenäläiselle; ja sama Stina Kastiselle. ImmissiöniNkirjä Sorjolankontuun 3?vi58. {i(Snonn]Mänllomantsis ., fZmmissioni kirja Jaakolan kontuun N. 3. ?OngamoN kylää Töhmajärvellä>j Mikko NupposelleMsainalAntti Immoselle; i lmmissi; kirja r? puölen Lvfk drilan xxxx

Tori hintoja tällä viikolla

;, Ruisleipä 50 kop. lei?.

Tuoreet hauvit 70 k 90 kop. lei?, V- Tuoreet kuliat *?1r. air.; 20 kop?leiv

Tuoreetsäyneet 60 å 70 kop. lei; — Tuöreet ahvenet 80 jå\90; kop. -)leiv.. Suolatut säf; jet 50, i\ 60 Ilosi leivot— r Woi 154 å, 17A kop. naula.

Nuorimaito 7 a 10 kop; kannu.

Piimämåito 3 å 4 kop. kanhu. – Munatiu 3o äS3s kop..

iTuoresVfaävåån-liha 6ll) 70 kbp; jléiy*. r–Potaatit, B- 10 rkop, kapalta, t-, Nauriit 1 rp1. ?. 30f i», sÖ, kop. tyiin. *

*Lampaajililia 70; h. 80 kop. leiv.

, Tuoreet inuret 60 kop leiv. Sian iha 2 ~ –

Kuulutuksia.

nfi Äolim 1858 mittarinEevisiönin*tbtmituksiinitässä läänissälövat. seuraavaminultannäärätyt nimittäin§ 2, 6 PäjvAt amMk. v vssa Nurmeksen, Lieksan Liperin, Ilomautjln, Tohmajariven siteen Hälkjänven ja. KesalaH>e pitäjän fan§ffl httn um myös D tähän Päniin fuulinpem ofatt SuojäMn pitäjästä Ioenfitun K upnngissa) «ja s nänpäin)änHehe. lmikimssaMaavin Nllsiän)<elisalMen,.

Pielaveden Kuopion, Rautalammin ja LeppäviMNjpitäjäin fausa, maan kansliassa,, ][-ti \ „. (. … m <„ sf on. siis; fatftfle nillle ilanhaltijoille, joiden anomukststa mittann töimi ja iösta pälkka et vielä makstiksi v hvistettumiin kuin myös, niille jo io eutta afta faatf taa Itfuttaa;; stilaiftms [enjtinätfena, i. päimviäsnmä ilHopepltiaaisen jälkeen semahmnanJluumm t* faabajnitta jälkeenhe laillistn uolustajan kairtta saattavat yllänimitelyillä ajoilla ja paekottla läéhei * olla; tämän ohessa; mutStutetaan(myöskiniHerroja Mittarijaja NuununMimjsmiehä että «kukin puolestansa, ;, tarkasti seurata. Kejsarillista qfeiuSta, anuettuH is nä Paivänä to; lkoMjal, vuonna lB4B siitä kuin. M mittarin feviftbniåfapnvaaM otettavä.

$aitft tätä voivätmyöskin mittarinavllksi pidetyt Lautamiehet jaimuutrd ulaifet } iotfa. iviela ei ole saanneetpMaa Mstänsä,, tässä jeurata sen aikasen Herra Kuvernöörin. kuu sinä 2l V. fofuugfa vupnna1 V luopion Maankansliasta 20 p Märräskmtta 857. 1

FÄruWtlil.

Suomentanut A. Nönnholm..

iKoska niin, on ettaKaupungin. qfuffqqt,. 30 nä päiv. Elokuuta 1855 juiiStrtun j tfatifii ajVg tuffen, 6 ssa kohdassansa. päätetyn säännön Mkeen, jossa Jpeitptipttndtt fetttö-x»ifetts tojöttettaroafft esi< tsllään tämän vuoden loppuun asti saavat vglita tahtomatko siitä 7oikeudesta Hvpua vai ei; niin kutsutaan. Msän kantta ekäupilngiu asukkaat keskivitkkona. 16 nä päivänä. ensi tulevataloulukuM W M eMäM Maastu M W tilleniainituSfrt eiéfa vaötaatitaem, tonlÄa aö* Htn?dM?26 lpäin)anaaÄatrqBfiiuto fl Bö%? <3rlffil- 7 WMöÄ»iM Ra

Ävertisséirieiiti q .,, ( -, ?Söndagenijden, ,, 4 3>3> DDeeember j484857.. anstälT lesj den; ]andra af; » der för%derdm% erma.. vinter siibsevjtbe rade MusM pans. v; ai (, n

iTIIiL SALUi;; Eri rméBhåkéirméé8håkéi r af; svårtI silfees sanftnet ined äk tä>fbro\iyr hbsNuleöfr Nglmbsr Tiilleita Mätkustävia.

sWalleßinan ]Wirittér 2leppävirroilta jp StyrmanVA.; J-JGelman Konnukséltå Seurahuoneessa.

Kuopiossa,

ainetta E. 31% art*tinVH tykönä 1857.

Tniprimatnf >M. * *J iL iiidfori

Tnriria

(Jnlko viime uumerosta. Pilapuhetta ei puuttunut joukossa, vaanniitä ei pitkitetty &en lioomrain. kuin; kirjasaksa tuli heidän pariin, joka. oli vetänyt eimä; kulmiansa ryttyyn. Ei pisaraakaan & maistettu ennen karajankäymistä. «Ensin s neuvotella, sitten herkutella ee oli heidän mielilause.

Tuomari istui halåatti päällä ja.. pitkävarsinen piippu suussa -ikkunassaan katsellen, ulos. j Nähtyänsä tuota aseilla varuBtettua mies-joukkoa tulemassa, paui. hari ikkunan »pikaisesti kiinni, nousi li) 3 kiirehtien kellon nuoraa vetämään, mutta kuin hänellä oli kanuustimét kantapäissä, niin toinen näistä sattui tarttumaan. ikkunasta riippuvaan esi-vaatteesen, ja tuomari. itse jkaatui pitkälleen lattialle; ;, sihiä oli; tuo pitkä 1 piippu ikään kuin kiväärti kaatuneens sankarin -kupeella.; Nousipa tuosta toki heti -ylös, veti kellon huoraa, niin tuli ruunun palvelia, jonka pailtalla lähetti linnaan käsakkia; noutamaan, joiden piti. heti tulla1 käräjäkartanoon,. ladattune,. kivärtiinensä, Mutta sattuipa tuossa niinv; tuhmasti iett ei ollut- tuota varustus-väkeä, linnassa fkuiri rieljä tiiiestä. Niiden tultua antoi tuomari käskyn että olkoot käräjäkartanon tuvassa1odottamassa ja valmiina milloin vaan niitä tarvittaisi (Käräjäkartanon; saliin käski hän talonpojat yksittäin; sisään laskettamaan, -ja1 joku miehen perästä piti ovi tarkkaan päntamaan lukkoon.

Nyt kuin kirjasaksa ensin, käskettiin sisään tulemaan, sanoi hän ovessa «Hyvää i; huomenta, > hra tuomari», ja heti kääntyen taaksensai lausui hän ulkona oleville «Tulkoöttemiehet sisään meillä on yhteinen asia, enkä minä puhu täällä mitään erittäin minua koskevaa. Ei silmän räpäystäkään aikaa, niin oli koko sali talonpoikia täynnä, joilla pii joka miehelläkirves vasemmalla 1 olalla. Kirjasaksa astui eteen5 SiKtieriii läHeile, ja kuroittaen J kätensä sanoi hän

«Pankootte paperille, sanasta sanaan,,. mitä-mä tässä olen sanoyaj että. hoyiräätissä kanssa, 82avat sitärtietää» ., [Hivutti, joitten pari kertaa-jhjuksiansa, ja virkkoi 3

Suokootte anteeksi. kunnioitettava Tuomari. Kuningas on teitä raéilléh laittanut, ja meidän tulee, olla kuuliaiset teitä kohtaan, niinkuin, laki maassa, säätää; Meillä 0n. ., -jalqmielinenHjar. rehellinen. Ruhtinas, joka ei tahdo; suinkaan, että maamiestä kiskotaan kiiin luontokappaletta eikä vitsalla säikytetä kuin mielettömiä jae paharikurisiä lapsia Näiden hulikka-herroien mieli tekisi komentoa pitämään; vihdoin he, kirjoittanevat, julistuksia, millä laillakana muniessa kaakattakoon. ]Minä tahtoisin teillej liunuiåjlinén herra, kerran» asian oikein selittää..

Jos kohta, tietäisinkin,.; iettå, se nyt, ei, auta; ., muttajBev_aäia ;. kaiyeleejisydämmeni niin, ja. on jo eJaikoja]r, sen)rtehnytv ett eh malta tässäH tilaisuudessW 1 sanomatta. Kansasta; ei fpidetä enää liikua vähääkään, eikä nen mieltä kyéytä Bitä, itseäkään,. koskevissa, asioissa.; f.; iii-( Jiiv; ilil J3- <V>l*. XrJ>vl\i HjJji Jiil intiJH-n yittittj kaikki vaan,, virkamiesten (. saleissa; v jaf j. aivoissa päätetään ., ,, o,; niin; jkyntäkäätrsiiriä; kanssa, kyliVäkäät-. «jävleikatkäåtiiOL; Mokömat-iriivalit ei häpiä koko tuvan sen1 keskustelemaan kokoon tullutta kansaa läävät, jä, ehnenkiiin sitä ] ., kukaan tietää, tiiih, ilmestyi noita kynäiliöitä toinen toisensa ?], jäljestät kylän. r, asioja. ;, hpitamaan. aM;; Ettå järellisyys<nous vallalla,;; kukasidl tuotai inurkunee.

Tottaij todenbiedestä * järkeä tarvitaaii joka kohdassa 4 mutta?; énBm olisiv tuokin kailottava1 séiÉö sitä saataisi aikaan ilman. .. mokomia kynä7mek- Kelakin; ia sittenvielä, emme.. me maamienetkään ole. niin nurin,. tämän ., ilman. fkann; elle»tulleet. <; éttr (ejmme. mitään»ymmärtäisi Ömissayåsioissammekaåii. fJos Kokta ii emmelaulaisiJ iKan r virlsa mieBtenrvirlsamie8ten nuottien lälkeen, 1 NIIN emme toki ole ihan saa- ., ir. fj. fiofl. -oi&jir 4tW). Uf; »jtl. v; «K ;.. Ullz sl ynlm mattomia mekään.. Oppineita. miehiä, kyllä, ftarvitaan päähbitaiaksj ;.. vaan4 nsin oni. yälttämätöin. että. kansalaiset$tf yaskafeitanöa)]voimaaneäsettavat – l,

T,, Éläpä; äBiäBtaBi ekBy pois; muistutti tuomari «elåkfjjoutåyia f lörpötä»iu G; ?W. d{ m A.. Y) rt«\iS)Uettrti\i(\iU V i.. ti <Ji. htnrJM iiai uinu), hintit ei ole loutavia. yhtään» vastasi kirja- Bft 8a; n. ifr. r; r; -»g n nufffitfal mdana klÄ.; )..

Anna ja Loviisa

i St Citmfa uotfelta timtutij luonoUem tama. njjte paZ ilma> (anoi. Annu. Loviisalle -kävellessä, muutamana kaunllna ., kesä-paivän-lltana, Oulun ., kauftungln tuuhlassa penstkossa, ossa llntulset tlta virsiään ja pienoiset virrai vähäifinäkoskina kosivat, ristiin rastiin, juoksevissa pienissä jokiloissa, joitten yli kulkivat ta tJuiB [i[ä)tetmt ft(tpia m Bten; Maa oli sillä kohdalla täytetty lukemattomilla monen värisillä ku illal ja lehdillä, Htt etK 1K 1mikellin mielestänt ote min lhana ja ylisttttäiuä koko luonnossa kun tuö fihinen5 tävaän-ranne joka nyt noin kauniina pilkuttaa tuolta lehteväin puijen välistä ., sanoi Loviissa.

No eikö tuo taivas aina ole yhtä kaunis. mTelfsfäp? dftjfiJS Stnnv. „©{, sillä ei s oIeMW yMi auniin-sininen sanoiAoviissa. sitteM väriä? kysyi Annu. Dn kait etkös tuota vielä ole tuUut tuntemaan?. ? k t§metteU-aMiifo. Katsos, jatkoi hän, Sin tftltr o forofo f(uontoltobi§taa fint* sen aloa loistetta? se oikeen miettäni raiWoaa, Sitte istuivat he ruohostolle, la_Lovusa sanomattoman fot? tatla äänellänsä lauloi. seuraaman laulun

Sinisen ylistys

-runorivi-

AH, kuin sininen, on suloinen, -runorivi-Sininen, on, mnlle mieluinen«757-runorivi-Sininen, on taivaan käari -runorivi-Siniselle välkkyy, vetteni piiri.

Sininen> ottokukkalpikkuinen, M-runorivi-Rakkauden finuajifuttaiiten;; rdtti?l-runorivi-Joka, kuiskuttaa ikyyhkyiseni-runorivi-iiöluiSta. aina mua arniatfem .,.

. Sinr, silmän, välo kuväBtelee(?). -runorivi-Sydän xxx-runorivi-Sinisen, silmän kaunis, soitto(?>>> ., -runorivi-Taivahalt on kuultavaimn, koitto.

Ao3 ma joSfitö joudun1, naimisiin, -runorivi-Morsianua. pnen inisilu, p 0; r, n ©tnifiä. ftttifaina, kannan. y ;, -runorivi-Sini fitmalle. i ämmeH annan. o

SittGkuin Loviisa lopettii, laulunsa> astui, moniaita mjovi mte iäit lähellä lehikossa kuunnelleet, jatirloittaneet tämän kahden vötattoman immé ii keDiläisen ilon muillenki näh?ti Mutta äimtt – lfe iSSéta iioneiivoti ifutti Siniset silmät lolstivat -vl eraBteNlfaBiiji}fSfa> joita hän nytMDkerranoosasi. arvoBtellasltt 3 M

Ulkomaalta.

Mgf]Sanomiar>£iVttt sf äe mmiféBfd fdnoma lésbeBfä tiietaa*i <f ta

ltaliäösq ö ns; vedenpaisumisia tapahtunut. ?-, iTäu o M)P. ormidajllet,. D atvtän§j, \mtp nna fltiihpatlleet korkeemmalle >knin koskaanMennen t©SrflamanevpBfat©Srflamanevp8fa paisui Agogna min etta kadut ja ton olivat, iveoen alla Pantaleossa murti korklalle paisunut Uzzone itsellensä ztien yli suurimman kadun ja vähässäajassa nousi vesi, yli 6 jalan korkialle puodeissa jahuoneissa. hAälbvaintyoksssieä

Jyranéfaéfa fanotaari tbäJjennettehbän sotaväkea liiiu etta tuleivana vuonna äinoasti iO 000miestä kutsutaan aseisin sitä vastaan kvin ennen on kaksi, sen -«maa. kutsuttu ;.

, Cagliarista; ilmoitetaan lokakuun 30 p. etta merenalainen sananlennätinlanka Franskan, ja. Mgerin, uälillä jo on laskettu jasiis valmisna antamaan Hlropasta Mikaan j a sieltä takaisin. %§fuBtelemifet ©onauruljtmafunnan asioista piti a( ettamaah Parisissa tämän kuun 8 p. Wlimeisillä ajoilla on. usein väitetty etta Franskan hallitus tassa asiassa on Muuttanut mielensä. Saadaan siis nht nähdä. kuinka Doliau ruhtinakuntain yhdistymisen käy. Mainio geural, Can?aiguae kuoli Parisissalokakuun 30 p. ja haudattiin. 31, p. ilman mitäkään meteliä.

Keisari 1 perheinensä oleskelee Compiegnessä hyivässä terveydessä ja hänen -feurassansa on iso joukko suuria tiuotfta; vieraitä < xxxx ilmoitetaan lokakuun 29 ft että herte tuafunnaii,, Lauenburgin; valitukset oikeuksistansa, ja muista kohdista samana, päivänä olivat annetut, Uit* töseureille, ja samäu päivän istunuossa. oli Preussi ja Itävälta; esiin aseUanut blStetntir, fijf mi)?fiiii. Seuraamana päiväuÄ oli patria kysymys jätetty vältiofiinnati? tutftttamaff

Englannin sanomalehdet ovat täynnä kertomuksia, < Del. hin; kuristamisesta .,

Sotaväkeä Englanllisia m,, \Q lähetetty Itäiubiaau yhteeusä 1n, 36« miestä ja vuodenilopuksi luuttafln ii «H, SSaräri; ioifeit)aiV4Bi; ioiifeit)aiiV48 tuhayteen)s< )3 vA\tälit*tlllåU JJliil (San. Tur

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggaajaa tykkää tästä: