1858-12-24 Suometar


Suometar 1858. N:o 51 Perjantaina 24 päivä Joulukuussa. 12. stakymmenes Vuosikerta.

Tässä numerossa löytyy:

  • Pääkirjoituksia:
  • Joulun aatto;
  • A. Ahlqvistin maikoilta;
  • Kaikenlaista.
  • Uutisia Kotimaalta:
  • Helsingistä;
  • Tamminiemestä.
  • Välttämättömistä syistä ei Lisälehti voitu saadakaan seuraamaan tätä n:roa.

Suometar 1858. N:o 51 Perjantaina 24 päivä Joulukuussa. 12. stakymmenes Vuosikerta.

Suometarta v. l839, samankokoisena ja samalla taivalla toimitettuna kuin nyt, saapi tilata sekä herrain Waseniuksen ja Kumppanin kirjakaupassa täällä Helsingissä että kaikissa maamme Postikonttoreissa Koko nmosikerran. .. hop. 1 r. 13 kop:lla Puolen vuosikerran.. „ 58 kop:lla, kuin myös samoissa paikoissa: Suomenmaan Karttaa, samankokoisena ja muutoinki samaan tapaan kuin Europan ja Aasian maan«osain Kartat, Tilaushinta 30 kop. hop.

Joulun aatto. Harmoin Suomettarelle sattuu semmoöta onnea kuiu tänä muonna, että se kerran ilmaantuu vuotemme merkillisennuän juhlanaatto-pauvänä.

Hartaalla mielellä ja täydestä sydämestä vetäytyy jokainen perhekunta kristillisyydessä tämän aatto-päivän iltana pois jokapäiväisistä toimistansa ja puuhistansa, muista murheistansa ja häiiyistansä, valmistaen itsensä huomenpäivän juhlaan ja sen maailman-merkillisemman tapauksen muistoja viettämään.

”Niin rakasti Jumala luotua maailmaansa, että Hän tänä-päivänä 1858 vuotta sitte antoi ainokaisen poikansa ihmisen muodossa ilmestyä maailmaan, opetuksensa ja vapahduksensa työllä, rauhan ja rakkauden opillansa sekä autuaakstteke»vaisen uskon voimalla pelastamaan langenuutta ihmiskuntaa pimeyden ja pahuuden orjuudesta ja yhdistämään kaikki ihmiset, min moret kuin vanhat, niin rikkaat kuin köyhät, niin ylhäiset kuin alhaiset, oluvatpa mistä kansalahkosta, mistä säädystä eli tilasta tahaansa, yhdeksi ainoaksi, uskossa, toimossa ja rakkaudessa toisiinsa sidotuksi kristikunnaksi!” Nain ja tätä tapausta iloitsee Huome«-p5i»vänä kaikki kristityt yli koko maanpiirin, ja sitä tapausta kaikissa kirkoissa huomeuua saarnataan ja selitetään, tästä tapauksesta kaikki kristikunta myös yhdistyy hartaihin kiitoksiin, ylistyksiin ja rukouksiin.

Se ei ole siis muuta kuin itseensä kristillisyyteen perustettu tapa, että tänä iltana perhekuntain jäsenet yli koko kristityn maailman yhdistyivät rakkauden ja sominnon hellillä osotuksillailottamaan toisiausa, lohduttamaan murheitta ja lomalta onnelta kohdatnita manhempia, sisaruksia tahi muita sukulaisia seka lepyttämään vuoden alla mahdollisesti rikotutta ja loukatutta perheellis-siteitä.

Tänä iltana vietetään tämä rauhan ja rakkauden juhla perhekunnissa, huomenna yhdistyvät perhekunnat yhteisessä jumalanpavelussa tätä vuoden suurinta ja ihmisyyden sivistymiselle merkillisintä juhlaa yhteisesti mieltämään.

Rauha, rakkaus ja yhteistä hy»vää tarkottaiva sekä ahkeroiva sovinto taMtuntain seiä yksinäisien ihmisten keskinäisissä suhteissa on se kallis ja jumalallinen lahja, jota maailman Vapahtaja tuli nurjuuteen ja rauhattomnuden kurjuuteen Vaipuneelle ihmiskunnalle tarjoomaan.

Tämän tulon muistojuhlan aatto-päivänä ei siis Suometarkaan tiedä Snomen perhekunnan jäsenille tarjota parempaa ja kalliimpaa joululahjaakuin sydälnellisen toivotuksensa, että tämä armas Suomen kansa yhteisesti ja jokainen kansallisen perhekuntamme jäsen yksinäisesti tänä iltana sekä huomenpäiroänä kuin myös sitte jokaisena pänvänä muistelisi meille kaikille annettua suloista armokutsumusta Jumalan aiuoanpojan ausion ja opin omistamiseen ajatuksissa, sanoissa ja töissä.

Mahtakoon Suomen kansa aina ja jokaisessa jäsenessänsä elää ja vaikuttaa kristillisen valistuksen paveluksessa, harrastaen uskossa, toivossa, keskinäisessä rakkaudessa ja sominnossa kolo kansan ja jokaisen sen jäsenen edistymistä jumalisessa elämässä, jonka alku ja perustus olkoou totiseen uskoon rakettu Inmalan pelko, kuiu »nyös kristillisessä simistyksessä! Mahtakoon Suomen kansa muiden kansain rinnalla ahkeroida ajalliselle toimeentulollensa ja menestyksellensä malttamatonta kansallista vapauttansa, johon Jumala meitäki on aikonut ja kutsnnut, että tytytväisinä jakiitollisina saisimme kaikki yhteisesti ja jokainen kohdastansa ilman luonnottomia haittoja ja siteitä harjottaa kaikkea turvallista työtä ja tointa hyötyäksensä ja vaurastuaksensa! Mdistvkäämme kaikki uöyrässätoivossa ja rukouksessa, että Jumala laikkiroaltias soisi meille armoansa kaikkeen tähän ja voimia keskinäisessä rakkaudessa kärsimään toinen toistemme vikoja ja puutteita, joita meillä kaikilla on ylenpalttisesti ja jotka muuten voivat rikkoa yksimielisyyden vähä-lukuisessa kansassamme ja laimistuttaa muutenki v5hä-voimaset harrastuksemme! yhdistykäämme myös hartaissa rukouksissa, että laupias Isä armossa aroaist korkean Hallitsijamme kuin myös hallitusja virkamiestemme silmät näkemään ja rehellisesti ja puhtaasti harrastamaan ainoastaan sitä, mikä on Jumalalle kunniaksi ja maallemme sekä sen asukkaille totiseksi onneksi, edistymiseksi ja vaurastumiseksi, ja että Hän sallisi heille voimia ja antaisi siunaustansa siihen!

A. Ahlqvist’in matkoilta. Veresomassa 29 p. syysk. 1858. Pari päiivää takaperin tänne tultuani saan matkastani nyt antaa lyhykäisen kertomuksen, niin kauan kuin sen muistot vielä ovat mielessäni nuoret ja verekset. Pelym’in kirkko seisoo niemellä kahden joen, nim. lännestä tuleman Ta»vdan ja pohjasta juokseman Pelym’in, yhtymisessä, jotenka paikalla on sangen kaunis sia. Kylää itseä on noin 15 eli 20 talon-rähjää, joide » kierot seinät ja paperilla paikatnt ikkunat todistamat «sujanten köyhyyttä jamyös

laiskuutta. Maikka siis tätä nykyä huonoimmia kirkon-kyliä on Pelym ennen aikanansa ollut mainiompi paikka ja jokainen Wenajän historiaa lukeuut tuntee sen surkean merkillisyyden. Pelymissa oli nim. ennen aikaan puinen linnoitus muutamilla tykkilöillä, jossa seisoi joku satanen sotamäkeä ynnä vojevod’in kanssa ja josta käsin jäykkää vastarintaa tekemät Nioguulit vähitellen taimntettiin kuuliaisuuteen.

Heidän ristittyänsä, joka tapahtui menneen vuosisadan alkupuolella, jäi linna rappiolle ja nyt ei siitä enää ole muita jäännöksiä jälellä kuin linnueen jälkeisiä pieui kylänen Kasakkia mähän matkaa kirkolta. Mutta pää-asiallisesti on Pelym niin tullnt kuuluisaksi, että sitä Beresov’an rinnalla on pidettynä kominna lähetys-paikkana valtakunnallisille pahantekijöille.

Herrat Viron ja Mnnnieh sauvat täällä, vitkat vuosikymmeniset viettäen Pelym’in surnisilla ra»inoilla, mietiskellä maallisen korkeuden turhuutta ja Vaarallisuutta. Monta muuta mähempikuuluista miestä on pidetty Pelymissa, ja marmaan on useampi heistä sen yksinäisyydessä haivainnut, ehkä kyllä myöhään, että yksityisen ihmisen ei ole tumallinen tarttua historian rattaasen sitä muka omia mietteitänsä myöten määntääksensä.

Tätä nykyä löytyi paikalla maan yksi tämmöisistä syistä lähetetty, entinen Kasanilainen aatelismies, jonka komakormaisnus oli tehnyt ei ainoastaan sen, että hän etelä-Siperiasta ja kaupungista muutettiin tänne Woguulien korpeen, maan myöskin sen, että se nykyisen keisarin armo-julistus, jolla kaikki tämmöiset pahantekijät palnutettiin Siperiasta, ei kohdannntkaan häntä.

Aikaansa mietti tämä herrasmies milloin ryyppimälla milloin lukemalla mitä käsiinsä sai. Ett’ei hän ollut simistyksettä näkyi siitäkin, että joka muost lähetyttää itsellensä kirjat: Almanaeh de Gotha ja Annuaire des deur Mondes.

Hän toimoi knitenkin kohtakin pääsemänsä sekä Pelymista etiä Siperiastakin, sillä m. 1862 mietettamän tnhat’vuotisenmuisto-juhlan kaunistamiseksi olihänellä tekeillä summattoman suuri runo-laitos viidessä kymmenessä laulussa, joka olisi sisältämä koko Venäjän historian ja tekemä 10 osaa, miis laulua kussakin osassa.

Kaksi eli kolme osaa oli hän jo lähettänyt Pietariin, ja valmisteli nyt taas uutta osaa sinne suoritettamaksi, eikä sanonut runo-tekonsa jäämän maikntuksetta hänelle armoa pyydettäessä.

Hänen ja paikkakunnan sasedatel’in kanssa moi täällä jonkun sanan maihtaa. Pappi sitä mastaan oli pelkkä talonpoika, joka itse kynti, niitti, kalasteli, piti kauppaa, ei köyhyydestä niinkuin se tapahtuu monessa muussa paikassa, vaan ahnaudesta.

Sen ohessa oli hän niin laiska Mirkaansa toimittamaan että koko minun olin-ajallani ei pidetty yhtään kertaa täyttä jnmalanpalmelua, vaikka sillä ajalla sattui kaksi suurta juhlaakin (Pietarin ja Iljan päivät).

Paljon simistyneemmät pappia olimat tänne asettunut pormali Turinsk’ista ja miina-herra, joka oli kaikkein kapakkojen päällikkö tässä tienoossa. Paitse näitä omat Pelym’in herras-säädystä vielä muistettamat piisar, rokko-herra ja seppä. Piisar oli yhtä sokuri-suinen kuin koko hänen sukunsa ja myös yhtä suuri

kelmi. Rokko-Herra tuli minulle merkilliseksi sen kautta että hän useasti häiritti yöu-leponi miinassa maimoansa pieksämällä, josta huuto ja telmäminen herätti kaikki naapurit. Seppää muistelen tässä hänen ankaran-sakean partansa vuoksi, joka aina, kuiu hänen näin, muistutti minulle mieleen kuningas Mjö Toisen opillista, josta paroni Mynkhaust kertoo, että Englannin maakuna oli leikattu ’!hänen partaansa.

Muutenkin, ei ainoastaan partansa vuoksi, oli tämä Pultaman läänistä herraltansa Siperiaan lähetetty seppä Pelymilaisillä suuressa kunniassa ja huolessa, sillä häntä ennen ei ollnt taitamaa seppää löytynyt lähempänä kuin TurinsNssa s. o. kolmen sadan mirstan päässä.

Pelym’in merkillisyyksistä lienee mielä muistettaroa korttieri-taloni vanha emäntä, jolle kaikki, mutta olletikin nainut rahvas, osoittimat suurta kunniaa, sillä hän oli koko kylän babus ehka stäma sana merkitsee sekä mummoa että katilöinta). Tässä omaisuudessaan ’ maisteli hän, useasti vieraina käyden, kyläläistensämaimojen miina-maroja, ja silloin tällöin pistihen hän minunkin tyköni pyytä»nään juoma-rahaa milloin kortteliksi milloin puoleksi.

Ehkä häntä näin jokahaaralta koettiin pitää miinan hengessä, ei hän kuitenkaannykyaikaa rakastanut: rahvas oli muka nyt entistä vastaan köyhää, pellot eivät kasvaneet eivätkä lehmät lypsäneet miv. kuin ennen; yksin päiväkin oli hänen mielestään lyhen >yt, si!!. ’. ei. uen kerkesi muka vsä^sä päimassä paljon tvölä tehdä, ”vaan n:’i tuotni lastent”, sanoi hän, ”pnoli-päiväisen väälläväl^än lepäämään, kuin jo ilta on käsissä”.

Silmiänsä ristien jätti tämä eulto uunut hvmästi, kuin 19 päivänä elok. läksin Pevmistä matkalle Pelnmjokea mvöten pohjaan väin. Hän tiesi minulla oleman edessä sennuoisen uuitkan, jossa suuret konvet ja metelät snot olimat jalan kulettamat, sa!’,. ’i vilustumani ja menettämäni termeyteui, niinkuin muka iviinaherra oli ei kauan takaperin kalastus-matkalla muutunut ja nyt makasi mnoteella.

Knitentin nähdessään rtt’ei voinut päätöitäni muuttaa, antoi hän minulle siunauksensa ja emään matkalleni Edellisen ilman ja jälkimäisen armattaroasti maksua mastaan), ja lupasi pitää kuppa-sanreusa malmiona, jos muta talaisin täytyisi palatani ja termeyteni maalisi l’änen lääläriliiotä hoitoansa.

Samaa takaisin-tuloni virltä lanloi sasedatelikin, joka laitlirilla jäähvmäisiä häneltä ottaessani hymyillen toimoi meidän värin kolmen rriikon perästä taao näkemän toinen toisemme, ”minuu mnla tnllitsi ilmailtuaui Moduulien maassa”.

Minä kiitin häntä hymatahtoisnndestansa, mutta itsekseni ajattelin: odottakaa maan minuu takaisin-tulo. uu; ”alka tiellä lesken kääntyy, ei mies pahaineukaan”. Ee matka, jolle näin läksin, ei kartalta katsoen näyttänyt niin maikealta eikä sitten itse asiassakaan ollut min vaikea, kuin sitä joka haaralta laulettiin.

Lvhvkäisesti sanoen olin päättänyt päästä Veresomaan suorinta tietä Pevmistä. Tämä suorin tie mei ensin Pelymjokea myöten siihen asti kuin tämän joen latroa kääntvy länteen ja etelään päin.

Tässä kohdassa ottaa Pelym pienen syrjä-joen idästä, jonka latma taas on niin lähellä pohjaiseen Sosmaan lankeaman Tapsjejoen latvaa, että ivali-taimal ei näuttänyt oleman kuin 30 eli 40 mirstan lemvinen, ja niin lyhyen taipalen, ajattelin minä, pääsen itse vli, vaikka hän olkoon jos minkälainen.

Tuurin hnoli oli minulla kapineistani, joita pitkällisellä, kesän-talmen tehtämällä matkalla täntyy pitää enemmän knin haln olisikaan, ja nain kolkoissa maissa vielä lisätä vksiu keitto-astioillakin, eväällä ja muulla semmoisella rojakalla.

Kalujani kantamaan uli mainitun taipalen päätin ylä-Pelym’in Noguuli-kylistä ottaa jonkun kymmenkunnan miestä; koko matkaksi Pelym-jokea myöten hyyrasin Pelym’issa venheen, joka Wognulia myöten oli lahetettämä takaisin, ja näin toivoin kaikki vaikeudet vahitellen voitettavan.

Edut asialleni olivat tästä matkasta silminnähtämät, sillä näin matkaten tulisin kulkemaan aivau halki koko Woguuliu-maan ja siten hyvästi tuntemaan tämän kansan seka tamat että kielen, jota mastaan jos posti-tietä Turinsk’in ja Toholsk’in kautta Pelym’istä olisin lähtenyt Veresomaan, olisin tnllut tekemään mahdottoman polmen, menettänyt matkalla paljon rahaa ja aikaa enkä olisi nähuyt Noguulia taas ennenkuin Beresov’assa, sillä Oh-joen molemmat rannat omn asutut Ostjakeilta.

Nenhe oli pieni kolmilaita, neljän hengen soudettava, ja sen keskus tuohella katettu, niin että katoksen alla kaluni säilyimät sateelta ja siinä itsenikin oli hyvä pilkallani olla. Olikin alusta matkaa tämä katos sanqen tarpeellinen, sillä kolme ensimäistä päivää eli ylä-Pelymin kirkolle asti valoi sade loppumatta.

Sittentin oli vielä miikkokanden aika eli miimeiseenNoguulilylään asti Pelym-joen varrella epätasaista ilmaa, niin että kuikan useasti kuultiin hnutenvan: totta saa, totta saa (sada), joilla sanoilla Samossa selitetään tämän linnun omituista, muka sadetta ennustamaa huutoa. Maan sen jälkeen syntyi yhdeksi viikoksi kaunis pouta, joka lesti minnn matkaani edellä-mainittuuu maakannakseen asti. (Iatket. )

Kaikenlaista. Arvoituksia Imiiffelmäeltä: Selityksiä viime n:ron arvoituksiin: 1) elo-auma, ja 2) taivaalla tähdet ja kuu. / CA° /*”/■” sf /-A, ”/ /Vy>y*t(’/i A«uA4tn menee, Sia/Mon

[kuva] ***käsinkirjoitettua tekstiä ***

§unnnl:iMkuja \% erilaitdelta. Mies (ilkoun puheensa niittänen. Sana sanasta ja kaksi paraasU. IjeiKki-SIeikille l^oimaalla terveisiä Tuuloksesta liaiinnlt. ’2iiNa. Kyllä minä yskän ymmflrrän vaikk’en taida rykiä sanotaan ja niinpä en pitkiäpuheita piUnekään viime kirjeestäsi, joka oli vähä Julkean S:man viikkoon. Mutta väliäpä siitä! ei sanoista vaati (öisiä miehen arvo punnitaan,

ja pitkitätnmepä sii?e alotettua kilpaa. 11. Muisteletkos. kuin kaksi akkaa kerran venheellä myllyyn aikoivat, ja toinen sonti henki sieramissa kovaa vasta-tuulta, vaan toinenistua könötti venheen perällä myhlsten itsellensä: »hullu paljon työtätekee, 4’laä viisas viihennnälläinU Noh, kuin soutaja viimein väsyä alkoi, jopa lausui könöttäjälle toverillensa: »soudapa sinäkin, sisarueni! sillä onhan sinunkin pussisi paatissa».

Vaan könötysoli toiselle miei luisampi soutua, jonkatähden sieppasi venheestä säkin selkäänsä ja ärjäsi: vedä päälle vaan! sillä ei 1 pussini enää paattia paina kuin seljassani on.

Kotimaalta.

Apulaispappien palkkain suuruutta kaikissa Turun hivpaknnnan vapismiroissa on Tnrun konsistoriumi määrännyt lmvettelossa, joka on otettn 17 p:ltä miime marrask. antamaan konsistorinmink’ertokirjotnkseen n:o 442, jossa myös säätään nämä palkl. määräykset noudatettamitsi 1 p:stä miime lokak.

Kappalais-palkan määrästä Tampereella on hallitns 1s> p. miime syysk. mahmistanut kaupunkilaisten tekemän sominnon, jouka mukaan Tampereen kaupuugin kappalainen tulee vuosipalkalsensa saamaan, 4(10 r. hop. ja sen uli jokaiselta ivirkamieheltä, jolla on upsieriu armo, 1 ruplan maan mnilta virkannehiltä 50 top. sekä jokaiselta lois-henqelta eli kanpunMe hen^ille-otetulta 25 kop ., kuin myös hyyri-rahaksi 20 kop. jokaiselta kuudenneltatoista osalta sekä pääsiäisrahaksi 5 kop. jokaiselta ripillälayneeltä seurakuuuassa.

Tutkinnoista maamme luktolSsa on hallttns 17 p. viime syysk. antanut hippaknutain hallitusten nteleuuttsille seuraavia selityksiä: 1:kst tulee niissä tutkinnoissa, joita niiden, jotka eivät lukioissa ole nauttineet opetusta, on seisottama saannon mnkaan armoll. Kuulutuksessa duhtikuun 7 p:ltä 1856, kvseltämälsi ei ainoastaan niissä tieto-aineissa, joita läpikäydään oppilaitoksessa tahi jossaki sen eri osastoissa, mutta myös kaikissa ylä-alkeiskouluin tävdelliseen opetusmäärään knnlumissa tieto-aineissa, jonka seuraulsekst mvöski ne, jotka siviili’virkoilnn pyrkiville l”k’s”’ssa samanlaista tutkintoa seisovat, saamat tvdyttävasti selittää taitoansa alkeiskouluissa opetettavassa latinankielen tieto-määrässä, ja tulee tämän kielen taidossa viimemainituissa lukioissa jumaluustieteen lehtoriu tutkia sekä tulemia että menemiä oppilaista;

2:ksi on niissä yliovpilastntkinnoissa, joita pidetään Suomen Pliopiston asetusten 137 tz:än mukaan, asianomaisten tutkijain vallassa Nltklstella vllovpllaiksi pvrkva:n taitoa marsinaiseen kouluovetukseenki kuulumissa tieto» aiueissa, siihen määrään kuiu ne omat opetns-maarälle lukioissa perustuksena setä kuulumat oikean alkeiskasmatuksen oleutoou.

Terveyden tilasta maassamme ei ole viimeaikoina meille tullut tietoja. Täällä Helsingissa on miime aikoina ollut mesirokkoa lapsissa ja mahäisempia mahatautia aikaisissa ihmisissä sekä horkkaeli vilutaudiu kohtauksia. Sieluja hautauskelloja on melkein joka päuvä kuulunut, maan enimmät kuolleista sauotaan olleen ikäpuolen ihmisiä, joille nämä talroiset ajat kuvallisesti muinaki vuosiua omat ki^lettaroaisia.

Kiurumedeltä kirjotetaan meille tämän kuun 2 p:ltä: ”kuolevaisuus täällä on jommonenki, erittäinki vaimou puolissa, uiin että on jäänyt monta uuoreulaista leskimiestä 5 ja 6 pienosen lapsen kanssa, moni suureen köyhyyteenki elämään.

Onto ja erisknmmalliuen tauti on täällä liikkuuut, joka ajeluttaa pään niskat ja lyöpi kasmot ruville; tämä tauti on vienyt mo—nta tuonelaan”.

(H. T— n).

Naiskouluista rahmaan tyttölapsille Suomessa on Suomettaren onnistunut saada tämän n:ron Lisälehteä kaunistamaan kirjotuksen, joka ansaitsee erinäistä merkitystä.

Millä kaunalla muka rähmäämme uykyuen simistys on, tietää jokainen selittää ja surtutelia; mutta miten se on parannettaroa jakohotettama, se on vaikeampi kysvmys, jota svdämen ahdistuksesta ja isänmaan lemmestä lähteneellä inuolla on viime vuosina koeteltu ratkaista. Rahmaankouluja myödyttävät kaikki pitämän asetettaa; mutta mihin muotoon niitä pitäisi asettaa ja toimeen panna, siinä on haikea seikka.

Maassamme omat kylät ja asunuot Harmassa, etiVi, ’ l^llnja saata ulkomaan ll-uluiimallin mukaan apilaa; ivaan mielä haileau^ri oi>, ei^ä ral’N’>i>i!opetus meillä on niin aikaisella portaallaettei kolona o”. na edes opettaa lapsia kirjaakaan lukemaan, länsimainen maatimns siis on, että keksittäisiin keino, jl’tt. ’< lapset sotaisiin lirjaluknuu harjotetlliln, joka on ensimäiue, ’, ask’1 ihmisen siivisinspouniotntsissa. Tät^. kirjalumlui opetusta antamaan on kvllä moneen seuralm’, ’ :an valkattu liil7?l’. via koulumestareita. Mutt>, i ane-i Uio^noös. -! jo o; niiuknin vleeusä on d. nvaittnki, et^’i tä’. n5 opetlls tavvi hitaasti ja tulee mai!liuai’etn ja uleensä huonoksi. s5i kouluiosa vaan kotona on tämä ovelllo lapsille anntt. a»^a, ja sille jalalle asia iV. atava Snoluessali, jos mielitään ln’utaitoa maassamme saada l’vn’^si ja l’vödyttäväksi, Sitä ottni>5tumaan ja mahdolliseksi v^tä^a ei voi muuta keinoa olla kuin että äidit saadaan niin kasivatelniksi, että taitamat lapsiansa opettaa; isillä, mi>hillä ei lasten opetu!se. ’u ole aikaa, ei lnontoa, ei teroittamaa malttamuutia.

Nal’vaan tyttölavset fiv oivai ensimäi, ’ef, ’i in^l lo>l!utettavat, että äiteilsi lerrau joutuueina taitamat lapsiansa kunnoilise^ti ovettaa. Sen lisäin on maimo se, joka pevhefnnnissa istuttaa taikla di^. ^ät amut ja hav. istukset tahi u’aotahakaan näiden aivuin ja l, arraötnste’. > puutteen. Hyvässä koto-elämässä on lolo kansamme tukmaisuus edtona, ja tätätt ineille saatar. alst omai tyttöiapsemme sii^ niin kaomatettamat, että voimat istuttaa hvmän ja simistyueenhengen perhelnntiimme. ja siihen taas on töutä, mälttäma» että perustetaan ja knotannetaan uaiötouluja rahmaamme tyttölapsille!

Kauniimpaa ja kalliimpaa jouinlahjaa ei Suomen kansalle antaa voi lnin minkä mainitun lirjotulsen tekijä nyt teki, antaneilla selteän ja snlimmasta isänmaan rakkaudesta lähteneen kirjotuisensa tänä juhla-aattona julkisuuteen, saadaksensa kailtia ajattelemaa!’ ., mitä Suomen kan^n rau—daan tulee.

Suomalaisen Lähetyöseuran asetukset olemme, asianomaisten pvynnöstä, jnlistaueet tämän n:ron Lisälehdessä, kaikille pakanain kääntämisiä hanv. otamille Enomessa tark^ttamaffi. Asetnksista nät, v, että tämä seura on malinnut N’uosip^in’äkse’. ’. sä pvhän Henrikin mnistopäivän kesällä eli 18:unen päivän kesä!-” jolloin myös rriime muonna mietettiin vnniötojuhlaa lristiuopiu ensimäisesta tuomisesta Suomeen 700 nuotta sitte.

Mainitnu päilränmääräämisellä vnosipäiväfsensä on siis seura tahtonut muistuttaa Suomen kansaa, että se on asetlnuut siinä tarkotnksessa, että kansamme sen kautta ja sen harrastuksia hvmaksien tulee osottaa liitollisuuttansa siitä armolahjasta, että jo on niin kaumau saanut nauttia kristillisyyden muloa, kokemalla osaltansa saada Kristnksen armoivaltakuntaa lemiämäan ja kristillisyyden valoa koittamaan monilukuisten pakanain maissa.

Kaikki kristityt kansat maanpiirilläomat tämmösiä lähetysseuroja asettaneet ja uiitä raha-anniilla marustaneet, niin että jo Suomenki lansau aita on näihin toimiin ryhtyä. Toimottama olisi, että ”uomalaisen lahetysseurau tarkotusta vleisemuiästi hvmäiltäisiiu sekä jäseuiksi siihen rnpexmalla että rahain keräämisillä ja antamisilla sille! Sotilas-manhuksia muoden sodasta.

Ristiinan pitäjässä elää näitä mauhuksia vielä senraarrat seitsemän: 1:ksi. Brummer, Hen. ik Israel, kmautti 2:sen Majurin komppaniassa Samolahden Iäälen-rvkmenttiä, suntvnyt 1770, asuu Alasjärroen kulassä airan köyhvydessä; hänellä on pensionia 14 r. 30 kov. hop.; oli tapellnt Kärnäkoskella ja otettiin mangiksi kuonan tavpelussa; ei ole haavoitettu. 2:ksi. Fröjd, Elias, korprali Mäntyharjuu komppaniassa yllämainittua rykmenttiä, syut. 1774, asuu Sokkalan kylässä köyhänä; vensionia hänellä on 12 r. 90 kop. On ollut tappeluissa: Orenvaisissa, Alamnudessa, Lapualla, Wirrau sillalla ja Kvrön pellolla, vaitst pienempiä tappeluita; sai jvs5«ksen (kontusion) Oravaisissa. Lapuan tappelusta sai urhMsnnden metaljiu knninkaall. Miekkaluokan nauhassa <^>ill<!t’ Orllo »l8 l)3l»»lj. 3:lsi. Fröjd, Mikkeli, sotamies Maaningan komppaniassa samaa rykmenttiä, svnt. 1784, asnn Minkkilän vlässä köyhänä; nauttii vensionia; oli tappeluissa Leppäroirralla, Kuopiossa, Alamuudessa, ja kaksi kertaa Lapualla; haarooitettiin Alamuudessa kimäärin luodilta, joka mielä on hänen kupeessa masemman käden alla; vietiin sairaaua Umoou lasarettiin.

Hörueforsissa tavoitti ynnä 9 muiden jäakerien kaussa, jotka olimat mahdissa siinä, sillan yli mennä, mutta silta kuiu oli tulessa, otettiin kumppalieusa kansia 20 kafakilta ivangiksi ja mietiin Uumohon. 4:ksi. Grek eli Supponen, Johan, jaakeri Hirmensalmen komppaniassa samaa rykmenttiä, synt. 1778, alun torpparina Himalansaaren kylässä; pensiouia on 20 ruplaa paperissa; on ollut Leppärvirran, Kuopion, Revolahden, Ruonan, Kyrön ja Lintulahden tappeluissa, haarooitettu masempaan kateen Remolahdessa. 5:ksi. Knall, Matti, tykkimies Eamolahden osakuunassa, synt. 1779, asnu köyhyydessä Parketniemen knlässä; pensionia 8 r. 60 kop. hop.; on ollut tappeluissa: Leppänmroilla, Kuopiossa, Remolahdessa ja Karstulassa, jossa häntä l>aav^itettiin vai>mvaan jalkaan, josta 3 marmasta vois ammuttiin jamyöspyyhkäisen päähän.

Hänellä on urhollisnuden »uetalji miekkaluokau nauhassa. 6:kst. Kork, Magnus, jääkeri Ristiinan komppaniassa Taivolahden jääkäri-rykmenttiä, synt. l787, asnu Koljolan kvlässä, köyhänä ja huonona; hänellä on mähäiset penstouit ftkä Suomesta että Ruotsista; on ollnt tappeluissa: Leppä»virroilla, Remolahdella, Lavualla, Alamuudessa, Hörneforstssa ja Hölmönsaarella; laseerattiin Revoladdessa oikeaan kateen ja Hölmön saarella oikeaan jalkaan. Hänellä on myös urhollisuuden metalji miekk. iluokan naudassa. 7:lsi. Long, Petter, sotamies Mäntyharjun komppaniassa samaa rykmenttiä, synt. 1780, asun marsiu kövhvydessa ja knrjnndessa Koimakkalau kylässä; peusionia on 8 r. 60 kop. hop. Du ollut tappeluissa: Kuopiossa, Remolahdella ja Lapualla, jossa hän haavoitettiin oikeaan sarmenaan, josta jalka vielä on auki.

Paitsi näitä löytvy täällä monta kurjuudessa elämiä sota—-vauhusten leskiä. Maisteri A. Ahlqmistilta saimme juuri nyt kirjeen Tobolsl’ista viime marraskuun 26 piltä. Tänne 1)än oli 25> p:nä tnllnt takasi matkoiltansa Siperian pohjoisinilnilla perillä.

Wiime kerran maist. Ahlqmistista tietoja annettaessa 46 n:rossamme ilmotetnn aikomuksen käydä Ohdorskissa oli hän Beresomasta jaloin täyttäuyt, peuroilla ajaen tätä näiden kaupunkien 5W menäeil mirstau pitilisra mäliä, ja on tämä matka ollnt hänelle sangen hu»vittavainen, ehk’ei siitä hänen tutkinnoillensa ole ollut mitään hyötyä, knin Ostjakin kieli Obdorskissa on aivan viidenlainen Veresoman murteen kanssa.

Matkanteko Veresoivasta Tobolskiin (1065 virstan väli) oli sitä ivastaan ollnt maimaloinen, kuin ei tavikeli ollut vakaantunut, jonla tähden rekensä siivet ja kuomu olivat menneet murskaksi. Niitä korjattaessa ja paleltunutta nenäänsä parantaessa aikoi Tobolski^sa viipyä neljä eli viisi paivaä ja sitte Tlirinskin kautta matkata Eolikamskin kaupuukiin Permiu maaknntaa, tänne pnolen llraliu tunturia, jättäen siis jäähymäiset Siperialle.

Maist. Ahlqvistin vii>ueiuell matkakertomus, jonka julistamista alotimme tässä mrossamme, missä lienee matkalla viipynyt yli aikaansa kolme, neljä viittoa, niin että se masta miime viikon lopnlla ennätti käsiimme. Walitettamasti emme sitä mitenkään saa mahtumaan tämän vuostlerrau loppn-n:roihin, vaan emme raahtiueet sääs> tääkään tnlevakst vuodeksi kokonaan, knin se muutoinki jo on niin nauhaksi metäynyt.

Käymisestänsä Bereso vasta jaloin Obdorskissa knin myös matkastansa Beresomasta 3ol’olskiin lupaa maist. A. tamallisella huvyudellausä Suomettarelle lähettää kertomnksen ja tulee se samoiu kuin loppu nyt alotetustaki kaunistamaan tuleman vuotisia palstojamme. Lisäystä Spoof’ien sumusta.

Siihen ilmoitukseen Kaarlo Iuhaua Spoosiu tyttärestä ja sumn:urosstasa,, jonka annoin tau-vuotisen Ttttaren 34:nnessa on Toimitus liittänyt muistutuksen kysyen, mitä sukua se Otto Reinholt Tporf oli, joka peränpitäjänä Porilaisella lauvalla ”Dygden” marrask. 9 p. 1837 pelasti, henkensä ehdolla <i nälkään nääntymää merimiestä Englantilaisessa laivassa »^a!e<ln, l!»”<, joka oli joutunnt haaksirikkoon ja lamattiin Irlannin läntisellä kupeella nmpimedessä.

Siihen saan mastankseksi ilmoittaa, että tämä Otto Neinholt Spoof. joka sitten on ollut merikapteinina ja vielä elää Tnrnukaupungissa kanppattoimilla, on kauppamiehen Aksel ssredrikki Spoosin keskimäiuen poika ja siis Kaarlo Juhana Tpoofin veljenpoika, syntynyt v. 1814. Isä kuoli m. 1827 Turussa mestkammoon, johon oli millisuden puremuksesta joutuuut Talmisillan kylässä Uskelassa.

Poika, joka silloin oli 13 vuotias, oli siinä tilassa kinveellä tappanut suden. Simassa jaksossa tahdon oikaista erehdyksen, jonka S. G. Elmgren kertomuksessaan Marttilan pitäjästä saikauskirja Suomi 1857) tekee, hau kun armelee Marttilassa kuolleen Anttu Milhelmi Spoosin siksi, joka Rothin kanssa retkeili Ruomeden mesillä.

Ett’ei niin ole, maan että Rothin tomerina oli se nljas jasorjannäköinen, vaikka vahän hnlimilin-tapaiseksi mainittu, Kaarlo Juhana, sen todistaa tietämät kaikki sen aian ihmiset, mitkä molempia tunstmat. Anttu Nilhelmi mainitaan olleen kaikin puolin paljoa mitättömampi mie—s. K. kapMzlMai! (Paperilyhty).

lisestä, täällä tnlemaua muonna Tamän-nimelilmestymästä sanomalehdestä on meille tullut joitakuita utelemia tietöin pyyntöjä. Päästäksemme lyselemille Mamillemme erinäisesti olkoon meille suotu masiata Stttaren palstoissa.

Sanomalehden näyttönuineroon osottaminen ei enää auttane, kuin siihen nähden on ilmottanut jotenki morkkaaman maineensa tästä uudesta sanomalehdestä ja lln<ierrättol8er sitä mastaan on suostollisemmasti puhunut siitä. Me puoleltamme luulemme, ei oleman juuri paljo näyttölehteen katsomista, tämän uuden lehden tulemaa toi» mituksen laatua armatessa.

Se näyttölehti oli mielestämme kepeällä kädellä kirjotettu, eheästä tunnosta ja kaikkea luonnollista iloa tarkkaamasta älystä lähtenyt, raikas ja leikillinen kummallisen ”papeeilyhdrn”nimen selitys, eikä mitään uinuta. Tytvmäistuä laikite me lopetimme sen näyttölehden lukemisen ja odotamme samaa nautintoa koko lehdestaki, kuin se kerran alkaa, jos se samalla tyyneellä sekä raikkaalla kirjotuslaadulla tulee liikkumaan kaikissa niissä aineissa, joita se on lumanuut.

Jos lehden toimittaja on sama kuiu meille on makuutettu, nim. maisteri A. Sekauman, tiedämme hänen ei saattaman e^kä taitamankaan pysuä ainoastaan tämmöisissä, monen mielestä joutamissa leilkipuheissa luin näyttölehdessä oli. Maist. Sehauman, ollessansa mainaan toimittajana, osottitaitamansa liikkua kunnolla läikissä aineissa, joita sanomalehden tulee puhua. Meidän makuutuksemme siis on, että tämä ”paperiluhtv” tulee tarjoomaan lulijoilleusa ei ainoastaan leikkisiä ja hn, rittavaisia mutta myös malaisemia ja simistyttämia hetkiä. Ostamakullat!

suokaate anteeksi, ett’emme eunen ole moiueet pyyntöänne täyttää; nytki olimme tuimassa tuskassa saadaksemme edes tälle vaillinaiselle ilmotntselle tilaa Stt—taren ahtaissa palstoissa.

Iymäskylän koulusta on S. M. T— leen lähettämä kirjotus. jossa puhutaan ylintä ylistystä ei ainoastaan koululle ja koulun rehtorille mutta marsinki koulun ja koulu-opettajaiu suomalaisuudesta. Mitä M. T— le siinä kertoo ja lausuu, on sulaa tuntoa ja makuutusta, niin että kirjotns saapi lnkijansali samaan makuutukseen; maan Suomalainen M. T— le siiua pnhuuki puhdasta helleyttänsä jailoansa ensimäisen suomalaisen vlä-alkeiskoulun seikoista, ei kastaen kynäänsä pikaisnnden ja äkäisyyden myrkyssä ininkuiu se, jonka törkeitä ja tunnottomia kalikoitsemisia miime n:rossamme meidän tayttvi mainita ja koetimme mastustaa. (^i M. T— le sitä suoraan sano, maan lauseistansa möisi päättää, että hän on omin silminnähnyt ja tonvin knullnt, mitä hän koulnsta kertoo.

Ia hänen kertomustansa knulteleeki jokainenSuomen rakastaja ilolla, knin hän kumaa, miten iloista oli nähdä ja kuulla, koulun ei oltua enemmän knin kuukauden päivät maikuttamassa, kuiuka oppilaijet antoimat erin somasti mastauksia opettajainsa suomenkielisille kysymyksille jakuiula opetuksenharjoitus suomenkielellä oli niin mahalla maikutnsajalla edistynyt ja oppilaiset niin paljo taidossa edistyneet. M. T— le kuiteuki kuuluu, että koulussa löytyy paljo ummikko-ruotsalalsta oppilaista, joiden tähden ei olis muka saatu koulua umpi-suomalaiseksi, ja tämä seikka se lieuee herättänyt tytymättömyyttä ja alaä siiden määrään, että knnnia ja armo raimätäan pois niiltä, joilla on ollut ja on koulun järestämisessä ja johdatuksessa tekemistä kuin myösuiiltäki, jotka uiinkuin Suometar omat hmväa siitä koulusta toimoueet ja pulmueet. M. T— le niinkuin muutti mahtanemat kuitenli, tarkemmin kuulusteltua asiau laitaa, nähdä ja hamaita kaiken nurkumisen ja kaikki äka-tunuot ja puheet oleman siinä kohdassa aiman perustamattomia ja svyttömiä.

Meille on muka lämmin ja armossa pidettämä kielemme harrastaja, joka miela on koulun ylijohdossa jäseunä ja joka siis mahtaa asian hymästi tuutea, kuspttvämme kertonut, että näitä”ummikko-ruotsalaisia” poikia on paraastaan maan kouluu ulimmillä lnokilla. joihin ”umpi suomalaisia” oppilaista ei ollut olettamanakaan, ssihän siis suomenkieliselle opetnkselle koulussa näistä ”ummikko-ruotsalaisista” moi ollakaan mitään haittaa ja vahinkoa, kuin näillä yläluokilla ei olis kuiteukaan moinnt olla suomenkielistäkään opetusta ennenkuin alemmilta luokilta ennättää niihin kohota umpisuomalaisia oppilaista. Jos koulun rehtori olis omia maimojausa tahtonut sääliä, olis hän kyllä helposti moinut mastata näille ummikoille kouluun pyrkimille, ett’ei kouluun oteta muita kuin umpisuomalaisia poikia, min hän olis ollut ainaki ensimmäisen muoden melkein mapaa maimoista; mutta jos siitä olis tullut etua suomenkieliselle opetukselle, emme moi käsittää. Meidän nähden ansaitsee siis koulun rehtori kunnioitusta ja kiitosta, kuin on ottanut päällensä syytöntä maimaa, eikä äkäa ja mainoa, ei edes mähintäkään nurkumista.

Josko siis syystä ja ansiosta näin puolustamme Iymaskylän koulua ja koolun rehtoria, täytyy meidän kuiteuki uudistaa maatimustamme että, sekä koulun ja rehtorin omaksi että kansamme eduksi, kohtaki julistetaan tietoja opetuksen menetyksestä Iymäskylän koulussa. Koulu on uusi, opetuksen menetys on siinä myöspantama ominaiselle, muista kouluistamme eriämälle kannalle, jonkatähden ei heti alussa moida antaa täydellisiä tietoja, ennenluin siinä kaikki on järestynyt jamalautunut; sen kyllä jokainen ymmärtää.

Mutta opetuksen tarkoitus ja pääseikat mahtoimat jo koulun ensi hetkenä olla ajatellut ja mahmistetut; ainoastaanniistä yleisökaipaakitietoja, ja niistä koulun hallitus jo nyt moinee jotaki selittää! — Helsingistä: Uusmaan lääniin jaetun ruotuvaen jaosta ja sijoituksesta, josta kokous täällä tapahtui !5, 16 ja 17 pp. tätä jouluk ., annamme tässä lumatun taydellisemmän kertomnksen.

Maaherran kuulutuksessa miime marraskuun 4 p:ltä kehoitettuiua oli pitäjätläänin 4:stä kihlakuuuasta ja 30 eri seurakuunan nimiin i lähettäneet tähän kokoukseen edusmiehiä, kaikkiansa 65 z miestä, pait että yksi edusmiehistä olikolmen eriseura kunnan edestä ja Kiskon pitä^slä ei ollut ainoatakaan edusmiestä.

Olaiden edusmiesten kok. ’ouuuttua 1. ) p. jouluk. l:lo 11 päivälla, termehn keuraalikumeruööri heitä puheella, jossa hän, pait liitoksia lääniläisilleruotumäen kiiruusta teosta sodan aikana ja makuul. kna Suuriruhtiuamme armollisesta mielisuosiosta, sano’ H. M. Keisarille alamaisuudessa ilmottaneeusa erinäisioiä hankaluuksista miime kesäisessä ruotumäen sijoituksessa ja saaneensa armoll.

Asetuksessa 18 ptttä lokak. mailan uusia sijoinlksia tehdä, jota marten oliki tahtonut vitää tätä kokousta, saadaksensa kuulla lääinläisten ajatuksia ja mielitekoja. Puvfi edusmiehia nimittämään joutootanla erikoismalituita, joille saisi ilmoittaa yleisensuunnau sotamiesten sijoittamiselle sotilaisessa suhteessa ja jotka sttte valmistainvat esitvksen asiassa kaikkien edusmiesten keskustelemiseksi ja päättämiseksi.

Kenraalikumeruööriu poismentyä uimittimät edusmiehet 2 derrasmiestä ja 2 talonpoikaa ja rusthollaria kuslaki kihlakunuasta eli ndteensä 16 miestä mainittuun eriloismalioknntaan, jotka saman päivän iltav. oleen kokooutuueiua saimat tuulla kenraalikumeru^Vviiä kehotuksen, esitvstä teddessäusä tarkoittamaan että läänistä tehtäma sotamiesten paljous kohtuutta myöten jaeltaisiiu seurakuntain mälillä, kuiteuli samalla katsastaen tätä jakoa niin että sotilaspäällikoillä ol<o tilaisuutta pitää sotamiehiä tarkalla määrillä, joukatäddeumaatiki komppauiain alat mäarättämiksi niin että jokaisenkomppanian ala tulee jokseenli yhtäläisesti olemaan 40 mirstaa läpimitaten.

Kenraalikumernöövin poismentvä keskustelimat erikoismalitut sotilas-päälvskunuau kanssa ja keskeuäusa sotamiesten sopimimmasta ja kohtuullisimmasta jaosta ja sijoituksesta, ftrikoismalittuin tekemä esitys asiassa anneltiin, 16:na p:nä iltapuoleen pidetvssä yhteisessä kokouksessa, kenraalikumernöörille, joka ilmoitti tntymänsä sen perustuksiin, ja kuin edusmiehilläkäan. joille se sitte lumettiin. ei ollut mitään niitä mastaan sanottamaa, käytiin jakamaan jokai>een komppauiaan tulemia sotamiehiä ruoduille ja rust!-olleille näiden perustusten jälkeen, joka tapahtui sillä lamoin etta jokaisen seurakuunan edusmiehet saimat muorollansa astua esiin ja ilmottaa ne ruodut, jotka tatsoimat sopimimmitsi ja joita halusimat sotamiedia senrakunnassansa tekemään.

Tätä sotamiesten sijoitusta toimitettiin koko sen illan ja loput miime perjautaina edellä-puolipäivän. Tämän toimituksen lopetettua kysyi kenraalikuvernööri pitäjäin edusmiehilta, jos olis miela mitään kellä muistutettamaa, ja kuin ei ollut, ilmoitti antamansa Suomen Senaatille osaa nut tapahtuneesta ruotumäen sijoituksesta, jouka perästä hau tulee antamaan likempiä määräyksiä sijoituksen täyttämisestä.

Sittemmin ja lopuksi keuraalilumernööri julisti kolouksen päätetyksi, pitäjäin edusmiehille lausuen kiitollisuuttansa selityksistä, joita tässä lääuiu niin tärkeässä asiassa oli heiltä saanut, ja toivottaen läänin kaikille asujille onnea ja menestystä.

Edusmiesten puolesta astuimat nyt Pormoon pitäjän edusmiehistä kenraali Nyherg ja Tuusulau edusmiehistä talonpoika ja herrastuomari Heikki Kottu esiin ja pyysimät kenraaliknmernööriäH. K. Majeesteetille ilmottamaan edusmiesten kiitollisuutta H. Majtttiusa läänin sotamies-tekemille asukkaille osotetusta laupeudesta, kuin oli sallinut tämän uuden sijoituslolouksen tapahtna, joka keuraalikumeruöörin suosiosta ja ahkeroimisella nyt on saatu läaniläisten täydeksi tytymiseksi loppuun, ja sulkimat edusmiehet itsensä eteenkipäin keuraalikumernööriu suosioon ja hymatahtoseen lempeen.

Kokouksen pöytäkirjamiime maanantaina allekirjotettiin oikeaksi myödytettvnäsitä marteumalituilta, muista kumppalistausa tänne jääneiltä edusmiehilta. Kokouk-sen pöytäkirjaan olettamaksi olimat Iitinpitäjän edusmiehet, kirkoumies Juhana Salonsaari j, ^komrommiil lautamies Erik Pnttila, jättäneet erinäisen kirjotuksen, jossa olimat pait muuta pyytäneet, että Iitin pitäjä sotamiesteusä suhteen saisi edelleeuki jäädä kuulumaan Nusmaan pataljoonaan eikä yhdistettäisi Mikkelin pataljonaan niinkuin määratly on.

Tätä pyyntöäselitti kenraalikumernööri ei saatettaman senmuoksi myödyttää, että Mikkelin ruotupataljooua, sen alle kuulumain ruotuin vähyyden suhteen, tarmitsee Iitin ruotuja amuksensa ja tämä pitäjä tilansa muokst on sspimin siihen apuuu; »uutta lupasi kenraalikumeruööri, Mitkel-n läänille ruotumäen sijoitusta pitaessänsä, malmistaa Iitin pitäjälle sota»niestensä teossa niin paljo huojennusta tui—n mahdollista on.

Ilmat omat viime Miikoilla olleet jokseenki tyyniä ja tasasta, enemmän leudon puolella. Eileispäivää masten yöllä alkoi tuulla ja vähin poruta lunta, jota kyllä tarmitaan, kuin marraskuun lumet olimat sulaneet että tuskin muuta kuin iljanne oli jälellä. Keli täällä etelä-mailla on knitenki ollut välttämä. pait Helstugin likeistmmillä taipaleilla; mutta ylimäissä malitetaan maat olleen melkein paljaina jakelin sentähden jokseenki huonon.

Tänään on satauutki

Tamminiemestä ei ole’ julistettu miela marmempia tietoja siellä tapahtuneesta, miime mrossamme mainitusta tulipalosta. Olemme maan puhuttaman kuulleet, että tulipalo olis ilmaantunut klo 7 aikana aamulla, luultamasti talon kyökistä, jouka uuniiu piiat olisimat jattäueet kahmi^malkean palamaan, mennessänsä toiseen taloon pesuja tekemään.

Kartanossa makasi sairas rouva ja hänen manha äitinsä, joiden makuuhuoneesta oli ulospäafv ollut ainoastaan palaman kyökin kautta. Kuin hätään oli ennätetty ja makuuhuoneesen ikkunan kautta oli menty näitä henkiä pelastamaan, oli huone jo ollut vakaten täynnä savua eikä pelastettavia henkiä nuoteillansa enää löytynyt, jonkatähden jakuin paljon savun tähden ei voitu nähdä mitään eikä läkähtymisen pakosta voitu muutakaan tarkempaa tutkimista tehdä, uskottiin helpostipuhetta, että sairas vuroa oli pelastettu, vaikka se sitteharraittiin valitettavasti olleen erheys.

Tulipalon jälkeen, jossa ei toki muuta luin se yksi kartano ollut syttynyt, o—li muka roumat löydetty kekäleinä huoneen poroissa. Näin kerrotaan, maan, niinkuin sanoimme, varmempaa emme tiedä.

Ulkomailta.

Nyt loppuman muoden sadosta yli koko maanpiirin laujutaan, että se yleensä tuli yli kohtalaiseneli enemmän paremmin-puoleinen, jonkatähden elanto-aineet ainaki koko Europassa omat halpahintaisia.

Italiassa olemasta mielten tuohusta ilmestyy yhä useimpia ja pelottamampia kertomuksia.

Itämallan hallitus kuuluu Italialaistin aluskuntiinsa lähettävän aina enemmän sotamäkeä sekä uhkaaman kapina-heugen Maralla että Sardinian hallitusta mastaan, jokamyös kunluulujasti tekemän sotamarustuksia.

Kerrohan Sardinian kuninkaanki sanoneen joillekuille ylhäisille npfieriloillensa, että olisimat valmi. it tulemaksi kemääksi miekkaisille. Sardinialaisten kuin ei ole muiden kuin Itämaltalaisten kanssa miekkaisillementämä, niin näistä lunnikaan sotaisista sanoista päätetään Sardinian aikoman Itämaltaa sodalla, anastaatsensa siltä italialaiset aluskunnat, joissa Sardinian hallitus on tiettamästi kylmänyt tytymättömyyden ja kapinan siementä.

Ranskan hallituksen luullaan myös antaneen sanomalehtensä jalansyten kirjottaa Italialaisia kapinaan ja tytrmättömyyten Itämaltaa mastaan yllyttamiä kirjotuksia, ja uskotaan keisari Napoleoninti ahnehtiman aluskuntaa Italiassa.

Miten lienee, maan marinaa o^i, ett’ei tietä milloin Italiassa paukahtaa.

Englannin sota Itä-indiassa on aiman loppumaisillansa.

Englannin knniugatar antoi Itä-indian kansoille julistettaa kuulutuksen, jossa ilmoitti Ita-indian maan nyt tulleen Itä-indialaisen yhdyskunnan hallituksesta suorasteen Englannin ruunun alle, ja jossa kuuingatar julisti anteeksi antamansa kaikille kapinoitsijoille, jotka heti luopumat aseistansa ja jättäymat kuningattaren armoille.

Kuin kuulutuksen kanssa samaan aikaan Englannin sotamoimat alkoimat, sateisten aikain silloin loputtua, taas liikkeitänsä, antausimat melkein kaikki kapinoitsijat Englantilaisten armoille, niin että vaan äkäsimmät omat enää aseissa, ja niiltäki on jo malloitettu linnoja eikä niillä ole muuta kuin palo pelastuksena.

Julkisia ja laillisia ilmoituksia. Hovioikeuskunnista.

Turun horoioikeus on määrännyt tuomarin virkaa Kokemäen seka Euran, Köyliönja Säkylän pitäjäin käräjälunnissa 2 p:aän toukok. 1859 tämän kuun 15 p:stä alkaen hoitamaan varatuomarinK. W. Tennbergin, sekä Sääksmäen kihlakunnassa tuleman vuoden alustaeteenpäin tuomarin rvirlaa hoitamaan maratuomarin G. F. Kroolin.

Wiipurin hovioileus on Liperin kihlakunnan tuomarille G. Lindberg’!lle suonut 3:kuukautisen vlrkavapaudentulemanvuodenalusta, jonka alla maratuomari G. Ehnberg on määrätty vlrkaa toimittamaan. Sotavarain hoitokunnasta ovat pyytäneet ja saaneet nmla-eronsa: kassööri maist. H. von Bonsdorff sekä kamarikirjuri K. W. Canth; lamarikirjurikfi on nimitetty ja määrätty A. —F. SandeU. Läänihallituksista.

Oulun läänin maaherra on muuttanut nimiemieheksi Pyhäjokeen nimismiehen Alkulassa F. M. Hellmannin ja nimismieheksi Alkulaan nimismiehen InarinLapissa K. V. Nordbergin,

Pyhäjoen nimismiesI. N. Laetsiröm oli. armossa saatua elinkautisen pensionin, omasta pyynnöstänsä saanut eron. Tulli-johtokunnasta.

Tullihoitajaksi Poriin on nimitetty ja muutettu Waasan meritullikammarin hoitajaI. (3. Ierngre—u. Kokouspäiviä velkojilleseuraam. proklaama. jutussa: ruunumvouti P. G. Savander-vain. per. Iaakiman kihlak. oik:ssa 2 p:nä läräjiä, jotka yön ja muoden kuluttua 15 p:stä lokak. 1d>58 ensin sattumat;

ja seuraam. perinnenluovutus-jutuissa: elatemiehen K. H. Saxelin-main. per. Nurmijärrren kihlat. oil:esa 2:na v:nä läräjiä. jotka 6 kuukauden kuluttua 2 pistä lokak. 1858 ensin sattumat:

nokikolarin F. Hiutze-vain. per. Lie—don kihlak. oit:ssa samana p:nä 11 p:stä lotak. 1858. Mirkoja avoinna: mara. maasihtierin virka Uusinaan läänihallituksessa, haett. 56 p:ssä 5 p:stä jouluk.;

opettajan virta Karjalan maamiljelyökvulussa 450 ruplan vuosipalkalla tulee 1p. marrask. !859 amonaisetji ja on haettama ennen 1 p. tulemaa maalisk. koulun johtokunnaltaTohmajärmellä; — 2p:stä tätä jouluk. 56 p:ssä haettamia: rehtorin vnta ja saman miran toimitus Lomiisan ala-alkeiskoulussa, seka opettajan mirat Povoon ja Samonlinnan al»-a!keislouluissa;

ovettajan v. Kristiinan ala:alkeis’oulussa, haet. 56 p:e’5 9 v:’tä ”ouluk.;

rehtorin virta ja sen miran toimitusKajaanin ala»alt. toulussa haet. samassa ajassa;

henkikirjurin m. Raserorin länfi-kihlalunnassa, haet. 56 p:ssä IL r^ötä joulut;

Iinnen naisopettajan v. Helsingin naiokoulussa, haet. 56 p:ssä 9 v:sta jouluk.;

opettajan Miran toimitus Porin ala-alkeiskoulussa, haet. ennen 12 p:äätu« lemaa tammlk.;

politia>porimeötarin m. Helsingissä, haet. 56 p:ssä 5 p:stä jouluk.

Hippaknutain sanomia. Turun hippak.

Kirkkoherra Nordlund-mainaanverheelle suotu uksilisä’armovuosiKarkun pitäjässä. — Waltaute!tl,. ’. ’Vaasan ja Mustasaaren kirkkoherra O. W. lfbrström tontrahtiromastiksi Naasan ali’rovastikunnassa, ja alkeis-ovettajaKristiinankaupungissa N. G. Etolpeopettajaksi määräys-tieteessä Vaasan ala«alkeis« kouluun.

Kuollut: kappalainen Samon pitäjässä, m. lirkh. O. Pihl, miimemarraskuun loppu-puolella.

Haettamaksi avoinna kirk—koherran Mirka Plihämaassa 150 pissa. PoNvoon hippak. — Naaliin pantu kirkkoherraksiMohlau eli Plihäristin pitäjään, 1) m. kilkh. MvrskyläSsä I. Granholm, 2) kappal. Mäntuharjussa, m. kirkh. I. Berner, ja 3) rehtori Helsingin ylä-alteiskoulussa, maist. IM. Haekzell.

Kuollut. 24 p. marraök ., Antrein kappalainen, m. kirkh. I. R. Winter. Haettamaksi amoinna, kappalaisvirka Aattein pitäjässä.

Papiksi mihityt. 28 p. marrask. : menäenkielen opettaja Kasimir Strablman, todistuksella: eum !!iu<lL. sekä ylioppilaat K. E. Nordström, virkamuoden saarnaajaksi Sulkamaan, ja O S Wa—hlman tirkh. apul. -ksi Laytreötiin. Kuopion hippak.

Kirkkoherran tutkinnon seisonut pitapul. Iuukassa. m. kirkh. N. G. Arppe, todistuksella: nppiodiltt, !eum l^uäe.

Määrätty, 8 p. jouluk. : mäli saarnaaja lappalaismirassa Siikajoella (3. A. LLiehmann. palmelusja armo>vuoden saarnaajaksi kirkkoherran Mirassa siellä, ja kappal. -apul ., m. kirkh. I. Lagus mäliajan saarnaajaksi kapvalais-mirassaynnä tirth. »viran toimeen Siikajoella. — Naltautettu: rehtori Kajaanin alkeiskoulussa V. L. Helander lonrehtovilsi Oulun ylä-alkeislouluun. Haettamiua: 8 p>stä jnuluk. 150 p:ssä ja kirkkoherran virka Siikajoella, kappalaisen virka Rautav. rarassa 150 p:ssä 1 v:sta joulukuuta.

Kuollut 20 p. marrask. Siikajoen kirkkoherra, rovasti. toht. G. H. Sehroderuö.

Vksityism IliNllituksia. Kaikissa kirjakaupoissa: Kumaelmia 18U8 muoden sodasta. Esitteli Osk. Blomstedt. Edellinen Osa. 3U k. LyhykäinenMaaviljelysoppi kysymyksissä javas tauksissa, Suomen maaiviljelijäin sekä maamiljelysja kansakoulujen tarpeeksi mukailemalla toimittanut A. Manninen.

20 kop. I. C. Frenekellin ja Pojan tykönä sekä heidän kustannuksella ilmestyneitä: Silmäyksiä Armon Valtakuntaan, tohtori F. W. Kruulmaeher kirjoittanut: Ensimäinen tvihko: 1) Israelin kaste ja Jumalan kukkainen,

2) Isaskar eli Leiri rajain mälillä. Hinta 7 kop. Toinen vihko: 3) Jumalan, äitinsydan,

4) Iuudan leiri.

Hinta 7 kop. Kolmas rvihko: 5) Kristuksen ilo ja leikki,

6) Näky yöllä.

Hinta 7 kop. Neljäs mihko: 7) Uskon elämä.

Hinta 5 kop ., eli kaikki neljä vihkoa yhteensä 26 kop. hop. ”Wavokaat”, meidän aikanamme tarpeellinen muistutus. Ajatuksia Matth. 25: 1—13 mukaan.

Hinta 8 kop. Risti. Muuan sana meidän ajallemme.

Hinta 6 kop. Elä—vä eli Kuollut? Muuan kysymys jokaiselle. Hinta 8 kop. Ota Maaria tiestäsi.

Hinta 8 top. Kuinka on lapsi kasvatettava? Ajatuksia Sananlasku »kirjan 22: 6 mukaan.

Hinta 8 kop. hop.

Miime mainitut kirjat oroat I. C. Rylen tekemiä.

Myytänmnä. Kaikilla kustantaja-yhdistyksen asia-miehillä: Nuijasota, sen syyt ja tapaukset. Kertoellut YrjöKoskine ». Edellinen osa.

60 kop. 6 s4) Uusia kirjoja myytävänä Frenekellin ja Pojan kirjakaupassa Helsingissä. Suomalaisia Uuteloita.

Ensimäinen vihko. 35 kop. Turmiolan Tommin elämäkerta. Kumilla selitetty. Raittinuden seuran toimittama. 20 kop.

Kmvaelmia 18V8 muoden sodasta Suomessa. Esitteli Osk. Blomstedt. Edellinen osa. 30 kop. Lasten kirjaisia. 15 kop. Armon voitto, merkillinen kertomus eräältä maimolta itsestänsä. Ruotsista suomentanut: Anton Lilius. 10 kop. Että minä olen muuttanut omaan talooni, joka on yksi kiivi-muuri Harjakaduu marrella lässä uutta siltaa, saan tämän kautta ilmoittaa kaikille niille, jotka ovat minulle jättäneet kellojansa parantaa.

Minulla on monenlaisia uusia kelloja myytamiä ja parannan vanhoja, haliralla hintaa. G. A. Bröekeri, 3 (2) Porin kaupungissa. TH” Palmelukseen tahdotaan: °KN Pari Kalusepän kisälliä, joilla on taitoa ja harjoitusta ajokaluin valmistamiseen tarpeellisissa sepän töissä, ilmoittakoot itsensä mitä pikemmin sttä parempi taikka kirjeellisesti eli suullisesti allekirjoittaneelle Ajokaluin tehtaajalle I. G. Helenius, 2 l2) Tampereella

Ilmoitus. Saatuansa siihen lurvan ja oikeuden, aikoo allekirjoittanut vuoden 1859 alusta toimittaa painosta Hel> sinqin kaupungissa suomenkielisiä sanomia, nimeltä:

Mehiläinen. Kmvallinen kuukauslehti, simistykseksi ja hmviksi. Tätä uutta sanomalehteä annetaan kerran jota kuukaus 3:arkkinen rvihko, ja vähintäki joka toisessa vi« hossa kimipiirrollinen kuva.

Namät vuodessa 12 vihkoa tulemat paä-asiallisesti sisältämään kirjoituksia ja kertomuksia yleiseen siroistykseen kuulumissa sekä hegellisissä että maallisissa aineissa, niinkuin esm. : muistettamain Suomalaisten elämäkertoja heidän muotokumiensa kanssa; pakanain kääntämisestä; luonnon olennoista, kappaleista ja seuduista, kumilla; aikamme tärkeimmistä keksinnöistä! ilmoituksia ja tarkastuksia suomenkielisen kirjallisuuden tuotteista; kuulumisia Suomen yliopistosta; runoja; j. n. e.

Mehiläinen maksaa: 2 ruplaa kokoja 1rupl. 15 kop. puolimuosikerta seka Helsingissä Sederholmin ja Kump. kirjakaupassa, että maaseuduilla kaikissa Postikonttorissa, johon hintaan myös postiraha on luettu. Ne suomenkielisten kirjain kustantajat, jotka tahtomat kustantamia kirjapainon tuotteitansa ilmoitettamiksi Mehiläisessä, olkoot hymät ja lähettäköötniistä kappaleen allekirjoittaneelle. Helsingissa 30 p. Marraskuuta 1858. Rietrik Pole-n.

Markkinahintoja. Mmitä Tampereen ”Antin-marlkl!>ain” hinnoiöta Lisälehdeosa kerrotaan, voimmekertoa seuraamata:

Joutsan kappelissamaksetuin syyskuussa rukiista 5 r. ja 5 r. 50 k. 5ka ohrista 5 r.; nyt joulukuussa on maksettu ruliiota 4 r. 50 k. ja 5 r ., ohrista ä r.. kauroista 3 r. ja potaateista 2 r. 50 k. ia 3 r ., (ohria, kauroja ja potaattia saatiin täällä vahä); voi°leiviökaetä ouTurkulainen maksanut 3 r. 20 k ., Mäntyharjun ja Leminmiehet 3 r. ja 3 r. 50 k ., miten milloinki on sattunut; talista on maksettu 2 r. ja 2 r. 40 k.

Keskihinnat torilla tällä viikolla. Rukiit 4 r. 60 ja 4 r. 80 k ., ohrat 4 r. 50 k. ja 5 r ., kaurat 3 r. 20 ja 3 r. 60 k. tnri; ruisjauhot 37 ja 38 k ., 1 r. 25 k. ja 2 r ., tuores raavaan liha 70 ja 80 k ., palmattu 1 r. ja 1 r. 30 k ., lampaan liha 1 r. ja 1 r. 20 k ., palmattu 1 r. 60 ja 1r. 8y k ., sianliha 1 r. 60 ja 1 r. 80 k ., suolaset silakat 45 ja 50 k ., voi 3 r. 20 ja 3 r. 60 k ., tali 2 r. 50 ja 60 k ., heinät 16 ja 20 k. leivistä; kaurakryynit 35 ja 40 k ., ohralryynit 35 k ., herneet 25 ja 30 k ., potaatit 6 k. kappa; lohi 20 k ., hanmit ja ahmenet 3 ja 5 k ., siika 6 ja 10 k. naula; teiret40 ja 60 k ., metsot 90 k. ja 1 r. 10 k ., pyyt 20 ia 25 k. pari; nuori maito 5 ja 10 k ., piimä 5 ja 7 k ., viina 62 ja 65 k. kannu; halot, koirruset 70 ja 80 k ., Mäntyset 60 ja 70 k. kuorma.

Helsingissa.

Suomalaisen Kujallisuuden Teuran Kirjapainossa. Painoluman antanut: I ., NLimdiuges

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: