1833-11-02 Sanan Saattaja Wiipurista


Sanan Saattaja Wiipurista Lauvantaina 2. päivä Marraskuuta 1833. N:o 44.

Hnomena Pyhäin Mieeten päivana saarnavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa: Ojennus-Huoneen Saarnaja Hougberg ; Suomalaisessa: Phil. Dottori ja v. Kirkkoherra Wiremus » Saksalaisissa: Curam gerens Charenius.

*** runo *** uskonto ***

Uhri luojalle.

Herra, luoja kaiken luonnon,
Taivastengin tekiä!
sytyttäjä hyvän suonnon
pitkin maamme piiriä!

Kuule huuto hartauden
lapsildasi, laupias,
ota uhri rakkauden
vastaan, Kaikkivaldias.

Kuin ei jaksa järjen valo
korkeuttas käsittää,
tunnoissa on tieto jalo,
joka hengen herättää.

Salli meidän omas olla
rakkauden riemussa,
seurata nyt suosiolla
käskyjäsi kilvassa.

Kalkin k elv ollisuudes ta Maan vi ljellykseen.

Tästä kirjoittaa Herra Joseph Rey *)

*) Journal lie» travaux de I’Aeademie de Tinelustrie Franjaise. Jirfif föl 2(Ulbtni2ll leh £r({s3fts’ odlare höjj, haalit-luun vlhosft.

Tästä kirjoittaa Herra Joseph Rey joka pari vuotta sitte oli elänyt läntisessä Frankriikissa ja nähnyt kuinka maanviljrliät siellä pitäävät kalkkia laleen seassa ja asemassa, ja kiittaävät sitä sangen hyödylliseksi, sekä raskaassa, savisessa maassa, että pehmiässä, hietaisessa mullassa. Ainoasti kovin vesisille paikoille ei kelpaa kalkki, ennenkuin ne ojilla omat tehdyt kulmiksi. Kulmille hietamäille ei saa hajoittaakalkkia muutoin kuin sekoitettuna tateen sekaan, joka sekoitus pitää seisoman muvmnnan kuukauden päimät eli kokonaisen ajastajan. Kalkki on erinomaisesti somelias niille kasmuille, joiden juuret menemät suorasti maan sisään ja ryytimain kasmuille. Ne tuleevat makuisammaksi ja maksaamat maiman suuremmalla sisään tulolla, kuin tamallisella lailla tadetetut paikat, paitsi sitä suurta etua, ettei niitä paljo tarmitse kitkeä, eikä peljätä matoja. Potaatit eli kartohmelil, kaikenlaiset juuriskat, kaalit, pellamat ja liinat menestyyvät hyvin kalkituissa maissa. Samiselle pelolle saa myös kalkkia paljaaltaan hajoittaa, mutta multaiselle pitää sitä ensin aina sekoitettaman taleen, taikka mudan ja tateen sekaan. Jos paljasta kalkkia aimotaan panna, niin pitää sammuttamatointa kalkkia medettämän pieniin läjiin pellolle, sellaisina pouta-päimina, joina ei ole pelkoa sateesta ja pitää jätettämän seisomaan pari eli kolme päimää, siksi kuin kalkki rupea kostumaan ja murenemaan. Pelto pitää sitä ennen oleman kynnetty pehmiäksi ja tasoitettu. Kuin kalkki niin on murennut, hajoitetaan se ja pelto astuitaan eli karhikaan. Muutamain päimäin perästä kylmetään. Los kohta kylmetään, palaamat siemenjymät kalkissa.

Koska tateen ja mudan kanssa sekoitettua kalkkia aimotaan pellolle panna, niin malmiStetaan sekoitus myös, jos mahdollinen on, pouta-aikana. Wahainen sade ei sentähden pidä työtä estämän. Kalkki ja tade ja muta medelään sille paikalle, jossa tätä sekoittamista aimotaan toimittaa. Kuuden eli kahdeksan jalan terveydelle ja pituudelle sen jälkeen, kuin tamaran paljous myöden antaa, hajoitetaan ensin sammuttamalointa kalkkia, muutaman tuuman paksuudelta. Sen päälle hajoiletaan nyt tadetla, eli mutaa, taikka yhden verran molempia sekoitettuna, neljä kertaa paksummalta kuin kalkkia, jota tamallisesti pannaan sekoitukseen miidenneksi osaksi. Sitten lemitetään taas yhden paksulta kalkkia kuin ensi kerran, siihen asti kuin läjä on tullut 5 jalkaa korkiaksi ja miimeinen kalkki-hajoitus on peitetty tateella ja mudalla. Mutta jokaisella kerralla pitää hajoitettaman aina mähemmin ulos reunoille, niin että läjä pienenee ylhältä ja tulee suipoksi, niin kuin suojan katto. Tämä näin muodoin malmistettu läjä jätetään seisomaan 2 eli pitemmältä kolme päivää. Jos se seisoo ke. uvemmin, komettuu kalkki uudestansa. Sen jälkeen hämmennetään ftkottus kolmasti eli neljästi kahdessa vlikossa ja määrätään yhtä paljo aikaa mällin lunkln hämmbntamisen, jotka pitäävät tapahtuman niinä väliaikoina jos ilma on muuttele«vainen, joina ei vetlä sada. Sen jälkeen jätetään läjä valmistumaan (niinkuin sitä kutsutaan), eikä kosketa ennen kuin se hajoitetaan pellolle, jota pitää tehtämän savikko-maille kaksi eli kolme viikkoa jälkeen neuvolun sekoittamisen, ja autlo-perille, ahderikoille ja paksumultaisille sitä jölemmin, kuta lritvempi lronloinen maa on, vuosi» kauden, eli kahdeksan eli kuuden kuukauden päässä. Sen kaltainen läjä tavoittaa useasti syttyä tuleen ; vaan silloin ei pidä sammuttaman vedellä, vaan tallaamisella kokeman tulta tukauttaa. Koska niittu-maita kalkki-sekoituksella tadetetaan, pitää sitä tehlömän lohta jälkeen heinän tekoa, jos nuttu syksyllä on vesinen; vaan muutoin, jos niitin on kuiva-perä odotettaman myöhälle syksyä ja tehtämän tallven suussa. Mutta hajoittaminen pitää aina tapahtuman, jona päivänä ei velta sada. Merkitlarrä on vielä, ettei tämän sonniltamisen hyödytys kohta ensimäisella vuodella ole niin silmin nählätva; multa pello parantuu sitte vuosittain ja maan lviljeliät, jolka kolme- ja neljä-kymmentä vuotla ovat kalkilla tadettaneet, eivat ole koekan sttä katuneet.

Seka Sanomia.

Koska tämän viimeisen kato-vuoden kautta Wenehlllä jyvön hinta hlavin on nousnut Pietarissa; niin on Hänen Majestetinsa Keisari auttaaksensa lätä loi» mittanut, että kruunun Magasineislä pitä köyhillen myölemään jauhoja huokiaan hintaan, nimittäin, 9. Rublaan jauho-kuli. »2. päiroäna Syyskuuta on Donna Maria tullut Lissaboniin ja vastanotettu suurella ilolla. 14. samaa kuuta oli siellä taas tappelus tapahtunut, josta ei ole lähtenyt mitan lisää. Silla Don Miguelin väkeä, joka karkasi kaupungin päälle, vastattiin niin miehullisesti, että sen täytyi palata takasin. Bourmonlin, Don Miguelin roäen päämiehen ja Frankrikista kolosin sanotaan ynnä muitten Franskalaisten Upserien kanssa jättäneen Don Miguelin palrreluksen ja lähteneen Hispaniaan. Uusia tietoja ei täältä ole joutunut. Hispanian kuningaan kuoleman jälkeen on Bilbaon kaupungissa nousnut munkkeilta sytytelty meteli nykyistä hallitusta vasten, ja Don Karlos, sen kuolleen kuningaan veli, joka nyt Portugalissa asuskele, on hurdeltu lunirgaksi. Englannissa rautatiellä Uroerpolil. ja Manehesterin välillä, jossa Höyry» lainoille kuletaan, on myös koeteltu liikuttaa ja ajoa llvlitä vaunuja purjeilla.

Tämä koettelemus olisi myös melkein hyvästi onnistunut, niin että tunnissa tätä matkaa tehtäisin, jos ei sillat tiellä vähä tekisi vastusta.

Hienoksi hakatut ja kostutetut olet eli silppu sanotaan oleman paras alne tulipaloa sammuttajaan. Saksan maalla on täta asiaa monesti koeteltu. Silput pitää kilruSti miSkatlaman tulen päälle ja sitten, jos mahdollinen on, hämmenettämän.

*** tarina ***

Tarina.

Talonpoika kosioi pojallensa, joka oli melkein nuori. Eihän sillä ole kiirettä, sanoi morsian ; poika vielä on hyvin nuori, odotellaan, kunne hänelle tulee enemmän mieltä. Ei millän tavalla, kohtaisi Talonpoika; sillä jos hän kerran mieltyy, niin kyllä sitä sitten kestää odottaa, kunne hän naipi.

Seuravaiset Uimat ovat tänne sisälle juosneet:

Lokakuuta. Seuravaiset laivat voat tänne sisälle juosneet: Minä pai. väna. kai. vain nimi. Skepparit. Mistä paikasta. Milla Lastilla. 2—8. p. Helena. Ivan Popoff. Esthland. Miljalla. Nja Lyran. C. Gröndahl. Åbo. Suolalla. tofafuuta, Seuravaiset omat täältä pois lähteneet: Minä päiivauä. Saimaitt niini. Skepparit. Mihinkä paikkaan. Milla kastilla. 25. p. Robert & Margareth. J. Wattson. Hull. kankkuilla, Battms 28* p Eaterprize. J. Aylon. D:o. — – — — — Wånskapen. J. W. Snellman. Malaga, Lautoilla. Öresund. C. Frantzen. D:o. — II), p. Miria. Aaui. C. Havighont. D:o. — 31. p. Wilson. s. Pope. Hull. Tyhjänä Ball.

Hengen tirjolttlv Wlipurin kaupungissa tapahtuu 19., 20. ja 21. pailv. tätä kuuta

Kungörelser.

Den Herren Mitgliedern der Taaz – Gesellsehatt vird hiemit bekannl gemaehfe, dass der zveite der ffle diesea Winter subieribirten Balle, am näehsten Sonntag den 11 Oetober (3 November; 7 Uhr N. iM. statt linden vird. Die Billete fur die Mitglieder verden am Comptoir der Herren Rosenias & Sesemann, gegen Abtragung der Al)onnemeiit Gelder, ausgetheilt und Gast Billete sind am iiämliehen Tage von 3 bis 6 Lhr TT M. beym Herren Gapitain Pistolekors zu haben. Uti Garden N:o 12, 5 invid Finska Kyrkan, ulliyres tre rum med kök, spiskammare <eb uthus, Uii Handlanden l?. Sapeloffs Stenhus, N:o 70, här iStaden, uthyres en etage med nödiga Litkus, jemte källare. Närmare underrättelse lemnar husägaren.

Niipur is s a, painettu A. Cedervallerin tykönä vuonna 1833

Imprimatur» Censor loh. Thesleff

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggaajaa tykkää tästä: