1857-09-26 Kuopion Sanomat

Kuopion Sanomat N:o 39. Lauvantaina 26 päivä Syyskuuta 1857.

Hinta: 9 kop postissa postirahalla lisätty. Jaetaan joka.lauvantai K. F. Kilinusen kirjakaupassa ja G. AhlljNin kauppupuodissa,

Tuomio-kirkossa saarnaavat: il«:na Sunn. P.Kolm. päivästä: ruots. Hta lumaluus-Oppilas Wallin; suomat. Hra lumatuusoppilas Haekzell.

Kotimaalta.

Pietarista 2. päiv. (14) Syyskuuta.

Hänen Majesteettinsa Keisari, joka 22. päiv. äsken kulunutta Glokuuta (meidän luvun jälkeen 3 Päiv. tätä Syyskuuta) kello aikana oli lähtenyt matkaan onnellisesti tähän (Puolanmaau) pääkaupunkiin 23. päivänä samaa Glokuuta.

Nyt on Sananlennättimen kautta tullut tietoa, että Hänen Majesteetinsa on Warssavasta lähtenyt etemmä 31. päiv. Elok (12. Syysk.) rautatiellä Puolänmaan länsi-rajalle ja sieltä seuraovana päivänä ulkomaalle.

Wenäjän Sanomalehdissä ilmoitetun Sananlennätintiedon mukaan oli Hänen Majesteetinsä onnellisesti ennättänyt Pröisin pääkaupunkiin Verliinaan 2. päiv (iH), tätä Glokuuta kello 2. j. p. p. Korkeasti toivottavassa terveyden tilassa(F.A.T.)

Iyväskylään on hallitus armossa määrännyt asetettavaksi ylä-älkeiskoulu, jonka tarpeelliset kustannukset 2,9Z0 hopea-ruplaa(luultavasti vuotuisesti) ovat säätyt Suomen yhteisistä kruunun varoista maksettaviksi.

Sen sivussä on armossa säätty, että jokaista lasta tässä, koulussa opetetaan kumpaisellaki alimaisella luokalla sen äitinkielellä, siis taikka ruotsin tahi suomen kielellä, kuin myös eM suomenkieltä on velnMisuus käyttää opetuskielenä koulun ylhäisemmissäki luokissa yhdessä tahi useimmissa opetus-aineissa, aina sitä myöten mitä tarve tahi asianhaarat sitä vaativat. e

(S:tar.)

Wuodentulo mahtaa tähän aikaan jo olla jokaisen käsissä, ja ylimittaan tuomiten mahtoi, nyt tulla maahamme alle kohtalaisen vuosi, mutta kuitenki monituisesti parempi kuin mitä elokuun alussa voitiin toivoa: Siitä lähtien volleet erinomaisen soveliaat ilmat parantivat toukoja niin paljo kuin mahdollista oli, niin että katovuotta ei ole tullut kuin ehkä joihinkuihin paikkakuntiin Pohjanmaalla ja Kuopion läänissä ohrat näyttävät yleensä,missä vaan siementä oli ja halla ei saanut pahasti pilata, erin,hyvästi loistaneen ja, vaikka keväiset poudat ja kylmät polttivat rukiin oraat harvoiksi niin on yleensä kuitenki saatu erin hyviä ja riihi-luvussa antavia rukiita.

Ja josko, löytyy paikkakuntia, missä ei saada siementäkään nyt takasi, niin esimerkiksi Waasan seuduilla ja erittäinki Kyrön pitäjissä on siihen sijaan saatu oikein hyvä vuosi.

Kuin vaan olis parempia yhdistyskeinoja, niin että voitaisiin saada helposti kulettaa toisesta paikkakunnasta ylettävät jyvävarat toiseen, niin luulisimme Suomenmaan tulevan omillansa jokseenki toimeen yli tulevan talven erittäinki jos köyhemmissä-paikkakunnissa yhteisillä neuvoilla jo tänä syksynä kootaan jäkäliä ja niistä valmistetaan jauhoa puutteen-alaisten varaksi ja vähäin jyvävarain avuksi ja jatkoksi

Niillä ftuduillapitäsi joka istu yksi Msenki syksyn soiveliaimmalla ajalla kö ota jäkälää samassa tarkoituksessa, niin el tarvitsisi kerjätä kruunua eikä häpeällisesti elää muiden armoilla.

Muuten näyttää olevanki varmaa, että tästä lähtien tuleeki hätäyntyneillemme paljoa vähemmän apua kruunulta ja yksinäisiltä, koska hätäyntyneet viime talvena ösötvat aavistamatonta häveliäisyyttä ja kiittämättömyyttä useimmassa paikassa maatamme, ja niin väärin käyttivat ihmisten saadaan toivottavasti runsaasti ja hyviä, missa vaan oli siementä ja herneitä.

(Jatk.)

Suvanto-järven avaaminen yhteen Wuoksenjoen kanssa Sakkulan pitäjässä Wiipurin lääniä piti niinkuin eilen 17 p. t kjuhlalliseeti tapahtua, ja on tätä kaiken Wuoksen rantalaisille hyödyllistä tapausta katsomaan ja viettämään mennyt h. y. kenraalikuvernööri, kreivi Berg ynnä muita korkeita, virkamiehiä Helsingistäki.

Niinkuin tietty on laskee Saimaan vedet Wuoksenjoen kautta Laatukkaan Gnneii vanhaan näyttää HUuoksi purkaneen suoraa tietä Suvantojärven kautta; mutta jostaki syystä lienee tämä tie tukkeunut, niin että Wuoksen on täytynyt tehdä pitkän matkan ennenkuin se Käkisalmen luona pääsee öaatukkaan.

Payin oli kuitenki että tämän kautta vesi Wuoksessa on Pysynyt korkealla ja tulvalla vahingoittanut Wuoksen rantalaisia.

Tästä syystä on jo monta kymmentä vuötta ollut kysymyksessä saada kaivetuksi Kiviniemen kapea kannas eli taipale, joka öli Wuoksen ja Suvannön välillä.

Mutta Aleksander-Nevskyn luostarille oli Wenäen hallituksen aikana eli v. v?9? Lahjoitettu Käkisalmen lohen ja siian pyyntö, josta luostari sai korkean arennin, jonka tähden se kauvan vastusti Kiviniemen kannaksen kaivamista ja Wuoksen laskemista Suvannou-kautta Laatukkaan.

Waan 2t p. toukok. 181U oli suvanto avannut itseksensä pääsy paikan sen kannaksen poikki, joka esti sitä Laatukkaan menemästä ja jota Säkkulaisten sanotaan sitä ennen salaisesti kaivaneen.

Sen kautta laskensiiu, Suvanto H syltä ja herkesi juoksemasta Wuokseen Kiviniemen kautta, vaan teki itsellensä joen Taipaleen kylän kautta Laatukkaan, hävittäen Wänäen kl rkoni ja haatausmaan Taipaleen kylässä.

Nyt ei siis ollut.Wuoksen pääsemiselle Suomenmaan kautta Läatukkaau muuta kuin että Kiviniemen kannas kaivettasiin tarpeellisestii syvältä poikki Mutta sitä ei mainittn Aleksander-Nevstynluostari tahtonut myödytiää ennen kuin aivau u.ykysin.

Mutta sen esteen voitettua saatiin hallituksen suosiolla ja avulla Kiviniemen kaivamisen työ toimeen, ja sitä on tänä suvena sillä menestyksellä tehty että, niinkuin sanoimme, eilen on viimeinen salpa Wuoksen menemiselle Suvannön kautta Laatukkaan voitu juhlallisesti karkottaa. – (S:r.)

Kuopiosta.

Oikaisemista.

Mitä viime numerossamme kerroimme jäkälien välmistämisesta jauhoiksi, tässä oikaista niin, että sanoessämnie, jä fätalähmdomke vietettävan (joka on häärin) mielessänime oikeastäian oli sanoa että ne tithautetaan eli tvrvöte td an ja.sitten, veden niistä vähemmäksi puristettua) levitetäanVj. n. e.;

Täällä on tallä viikolla ollut sangen huono keli. Maanantaina näethän jo rupesi lumen siukaleita luiskaamaan, ja pöhjöistuuli oli ylen tuima ja kolkko. Jo oli sitä ennen ilmalla koventunut ja jäätynytkin, niin että moneltai kyllä taisi potatit kyllnäa, j tahi;töki, osittain tur meltua.maaosa

Muutamalla sanottiin potakat jo bileet -iiöStettiitiO vaan kuin ;niitä ei imelä 1 ennätetty saada”kellariitl, niin liiterissä ollessaan pakkanen pani- niitä:i dit pahanpäivälseksi, jotta tuskinseläimille enää! kelpaavat ruvaksi.i.Muuten. saapi jäällä ken ennen tuota liian aikaista pakkäista.tiesi jnps aa pten in iäjpDtaqtf tia,~!kovanläatuisi ottidt. enfd,r ;jäteitJati ja aindfin aljöH runsaampi kuin:Mennä Myssa, niin että potaatit toki pitäisi tuleman huökeemmaksi kuin mennä! vuonna ;

Se, olisikin kyllä toivottava, erittäin kuin nuo jauhot ei nävy tahtovan huoistua. Mä maksaa ruis leipä torilla 60 kop. leiviskä, ja venäfa jauhoista,maksetaan vieläkin 8 ruplaa kulista ja so kopleiviskästä.

Ja mitä täällä uhkaa tulla erinomattain fafluf ft, on kynttilät. Niistä on ja maksettu is kop. naulasta!Ja talista pyydetään torilla 2,20 -— kop leiviskällä.Mutta tuota keliä jo olin unhottaa.

Tiistai” aamuna oli meillä reki-keli valmis. ; Ja koko tiistai päivänä1 tuli luuta minkä vaan ennätti, jotta puolenväivän jälkeen? sitä jo oli korttelia paksua joka paikassa, mutta nietoksissa; oli kyynäränkin korkealta. Keskiviikkona oli kaunis sää ja lämpimää auringon paistetta koko päivän, mutta eipä sekään vielä jotsauut luon lumen sulata.

Ja vaikka sittenkin on ollut tähän saakka leuto sää niin yhä vaan on maa valkea tahi harmaan lainen. Keli ei vieläkään kelpaa mihinkään, koetappa kärrillä tahi reillä

Ruotsalainen käännös Wenään kielestä: Keifdr Nikolai l:fetr ds tumifes t a is titimellensa on täällä juuri valmistumassa, josta ilmoitamme Mä varten, ett ei tietämättä-!toinen tekisi,samaa työtä. – v

Tohmajärveltä 31 p. elok.

Surullisena ja murheen alaisena taas tänäkin suvena kävelee peltomies vainioittensa ympärillä, kuin näkee äsken kumarruksissa olleet tähkäpäät suoraan seistä pöib ttätvän.

Kova hällä-yö elokuun 26 ja 27; päivän välillä kylnii nim. melkeen kaikki vihannat paikat alanko-mailta niin ettei moni nytkään saa touvon siementä omasta kylvöstänsä ja akanoita niistä puuttuu leiiDäffifitu Heinäkuussa. jo;*rukiita kylmi ensikerran soista ja alavilta mailta,

*** karhu ***

Tohmajärveltä 31 p. elok.

Täällä tapahtui onneton tapaus elokuun 19 p:nä, kuin S. Haarasen paimentyttö läksi paimentamaan lehmäkarjaa laitumelle, astuen rauhallisesti karjan perästä, hyräillen paimenlaulujansa, ei tieten mikä onnettomuus oli häntä kohtaava, kuin yhtäkkiä näki ihmeeksensä metsän kuuluisan kuninkaan kuningattaren kanssa luonaan leikkiä pitävän.

Tämäpä hyvä herra tässä suuttui pahanpäiväseksi, kuin näki oudon vieraan tulevan sopimattomaan kohtaan. Siitä kävi käsin paimeneen, jolta rintapuoliskon repäsi kaikki lihan luita myöten kylestä ja käsivarresta kuin myös ohimoilta mahan rikki, ja selkäpuolelle pitkän haavan.

Kentiesi, jos olisi syönyt siihen, mutta paimenella oli eväskannikka povessa ja se putosi raadellessa maahan, niin kontio otti sen kynsiinsä, alkoi syödä ja möristä vaan toinen karhu sillaikaa repi hieho-lehmän, joten pääsi paimen pakoon mutta oli puolipyörryksissä, ja aamusta iltapuolelle kulki kotia-päin, pysytellen puista kiini.

Wiimen vaipui hän tielle, josta sitte löydettiin ja lakanoilla kotiin kannettiin, ja nyt sanomattomain vaivain alla odottaa viimestä hetkeänsä.

tulipaloja on ollut useita tänä vuonna mutta matmttaiujri on Sbnfathon f läSts nevaaran Simosen talo, josta paloi afuntbfartanoju aittarakennus tuhkaksi, mutta suurin osa tavaroista pelastettiin.

T- MyHo on noussut liki tuhatta ruplaa hop.;-rTässä kerromme maanjäräyksestä joka tapahtui rajapitäjässämme PelkijärMllä eloknun 22 p:tia jäle6tä-;puöien päivän Äurifan t)läBfä 3aairb Koljosen pellolla, kuin yhtäkkiä maa jarö ti ftjntßmiestekjalkain alla, niinkuin smnellatykmuftll;iftitä hevoiset aatröneen lema mutta päteeja fola ti. takajalkazjoienkin -syvälle peltoon, johon ilniaului avonainen,reikä FTätä alettiin katsella mutta sieltä altapäin mphta ltä tjhipari ympyriäineli hauia ”selnämäiasaset ja filéat å pöhja kova vli ftjßuävaii f«?V ä ; eifa”nntltaaififäSfä, muuta minkä päältä karisi sisälli menueosä.

Asia om anvan tosi sen kertoi miriulle maiiiitiui pitäjän kmouuslumestary jpfa iotteerifafpdifaUäI fittn fdttus tapahtui.

vTätä! ihmeellistä hautaa on valjokäyihmisia katsomassaZrs G?tar.)

*** talousteoriaa ***

*** ylituotanto ***

Keinollisuuden Näyttelys Suomessa

(Jatko viime n.rostq.)

Liian tavallinen on meillä se epäluulo, keinollisuudesta ei koskaan mitään tulevan ell’ei sen tuotteet ulkomaalla osteta. Mutta mitäpäs meiltä raukoilta ulkomaille on viedä, jota ei niillä ole itsellään sekä enempää että parempaa?

Meidän taito ja toimi, ikään kuin vasta syntynyt, miten tuo uskaltaisi kilpailla ulkomaan jo vuosisatoja eläneen kanssa?

Ken kuitenkin likemmin viihtii tätä seikkaa tutkia, on hämmästykseksi havaitseva, kuinka suuressa määrässä Englanninkin keinollisuus, joka toki enemmin kuin kenenkään muun kansan on ympäri maailmata levinnyt – perustaakse juuri oman maan tarpeisin (homeconsumption).

Ja mikä on ihan varma on se, että tuo pyrkiminen ympäri mailman levittää ja myödä tuotteitansa on Englannin keinollisuudelle tuottanut sen suurimmat tuskat ja vastukset – nuo peljättävät ahdistukset, jotka syntyvät, Englannissa niin kutsutusta, liika-keinoilemisesta (öfwerproduktion).

Ken ainoastaan ja parahasta päästä oman maan tarvista on pyrkinyt tuotteillansa täyttämään, hän yleensä tietänytkään noista ahdistuksista mitään; ja hänen, näethän, onkin kepeempi arvata, miten paljo työtänsä tarvitaan, ja miten paljon siis kannattaa kunkin ajan sisään valmiiksi tehdä.

Tästä katsoen, nimittäin mitä kotimaalla tarvitaan, joka tarvis lieneekin keinollisuuden oikea perä ja pohja, olipa missä, hyvään, niin näyttääkse tuo kotoisen keinollisuuden näyttelys vielä paremmin oikeassa arvostaan.

Maamme kauppiaitten malttamaton tarvet on tulla tietämään ja tuntemaan kaikki maassa löytyvät keinollisuuden välikappaleet ja voimat. Siinä pitäisi tietämän ei ainoastansa, saapiko sitä elikkä tätä tavaraa omassa maassamme mutta myös jos sitä saa siinä määrässä kuin yleisön tarvet on, ja mihinkä hintaan.

Kas tuossa kysymyksiä, joihin ei miellyttävää vastausta saada muualla kuin julkisessa Suomalais keinollisuuden näyttelyksessä.

Hyvin vielä muistamme – kuin monjaita ajastaikaa sitten ensin ruvettiin kotomaan tavaraa erinäisissä puotiloissa eli säilypaikoissa kaupitsemaan, – yleisöä milt’ei hämmästyksissä katselevan koko magasinia täynnä pelkkää oman maan tekemää tavaraa.

Kuin niillä noin on kannattanut erittäin kauppaa tehdä, niin se jo osoittaa että keinollisuutta meilläkin jo on, jos ei paljoa, niin joksikin määräksi kumminkin. Nämä mainitut kauppalaitokset luulisimme sen hyvän vaikuttaneen että taito ja toimi on kohonnut entisestä alhaisesta tilastaan niissä paikoin, missä näitä laitoksia ensin on ilmaantunut josta syystä tuleekin niitä kiittää ja kunniassansa pitää.

Vaan paras kunniansa lienee niillä ja varmaan onkin juuri siinä, että ne ne vasta viittasivat oikian, tien keinollisuuden korottamiseksi, joka ei lienekkään mikään muu kuin julkisien näyttelysten kautta.

Noiden keinollis-säily-paikkojen vaikutus ei ulotu arvattavasti etään. Niissä ei ole kuin muutamain keinoiliain tuotteiden levittäjää, ja sekin aivan vähäiselle kauppa-alalle, erinäisen maakunnan sisällä. Mutta rajoitetusta menekin tilaisuudesta syntyy aina sen kallihimpi tavaran-hinta.

Siitä se tuleekin se ylellinen valitus, kotomaamme tavaran kauhiasta hinnasta.

Laveampi eli runsaampi menekki, joka puolestaan herättäisi vireämpää kilvallisuutta, siinä se on ainoa parannus-neuvo tässä kohdin, vaan sitä neuvoa ei saada aikoihin muuten kuin juuri näillä meidän puolustamilla näyttelyksillä.

Yleensä valitetaan nykyaikana koko Europassa, että tavaran hinnat yltäylitse kohoavat. Sen tähden olikin viimeisessä keinollis-näyttelyssä Franskan maalla erinäinen luokka asetettu näyttääksi ”halpahinnan-tavaroja”.

Siellä sai nähdä kaikenlaista talossa tarvittavaa tavaraa niin halpaan hintaan kuin suinkin mahdollista on, ja vieläpä sekä kunnollista että lujaa työtä. Itsekutakin kappaletta seurasi tarkka osoitus sen alku-aineitten ja valmistamisen hinnasta, ja mihinkä hintaan sitä siis, kannatti myödä.

Franskan ruhtinas, Napoleon oli itse tämän luokan alinomaisena hoitajana.

Koska Suomi ei enää taida kalleuden puolesta antaa perää millekkään muulle maakunnalle Europassa, niin kyllä olisi jo aikaa meilläkin tuommoista neuvoa koitella.

Tähän asti on Suomessa ollut vallan vaikea saada semmoista näyttelystä toimeen.

Keskeys- eli kuletus-keinojen puute elikkä sangen huono tila olisi estänyt näyttelys-paikasta kaukaisimpia keinoilija lähettämästä sinne tavaransa, joten se ei hyödyttäisikään muita kuin likitienoilla asuvia.

Vaikka olisi siitä niinkin saattanut olla apua – asian aluksi.

Mutta ensi tulevan suven alusta toivomme tuon puutteen ei enää olevan esteenä. Silloin pitäisi säännöllinen höyryliike, sekä meritse ympäri koko Suomenniememme että suurimpain sisävesien, Saimaan ja Päijänteen, jaksoilla olla täydessä voimassa.

Sodan perästä näyttää ikään kuin viriämpi keinollisuuden into olisi herännyt. Ei tarvittu kuin viittaus Ruhtinaan istuimelta, niin heti rupesi kansa innokkaammin kuin ennen ahkeroimaan rauhan toimessa; ennistänsä jo löytyvissä tehtaissa kiihtyi nerollisuus entistä paremmaksi, sill’aikaa kuin uusia niiden sivussa nousee ehtimiseen.

Se puuska ei pitäisi pääsemän turhaan sivun. Se antaisi taarin (sysäyksen), jonka vaikutus tuntuisi vielä vuosisatojen perästä.

Emme siis vähääkään epäile puolestamme väittää ja vakuuttaa, että nyt – juuri nyt se olisi paras aika toimittaa julkisen keinollis-näyttelyksen ensi tulevaksi kesäksi.

nUkalle jonka roisissa päässä paremman etuisuuden hedelmä odottaa. Suomessa on jo yksi rautatienl:rakennus alotettu, ja toista on pantu ehdolle, jota käsin mielin pyrimme saada aikoihin, yksityisten perustamia rahastoja

*** pankki ***

(ruotiksi: privatbanker), noita keinolllsuuden ”paraita korotus-koneita jotka puolestansa, auttavat keinoilemisen saman verran kuin rautatiet menekin, tehden rahakulun kerkeyden monikertaiseksi, näitä taidollisuuden valta-suonia ei enää fauraan pitäisi maasjamme puuttuman,; — : ”, -; ;,; ; M? ” £ $$y )Onko siis, asian näin ollen, ja uuden aikakauden ollessa tuloillansa, mikään tarpeellisempi kvin etta katsahtaa taakse, vielä silmäilläkstmme sitä siivistyksen tilaa keinollisuudm suhteen, iohon tähän saakka1 pidetyillä neuvoilla olemme joutuneet.

Leivän hätä Pohjais-Suomessa.

Taas on tästä asiasta Turun Mo-Underrättelser -nimisessä sanomalehdessä Kuolajärveleä, 2.päiv. viimeElokuuta, lähetetty kirje, jonka tässä nyt otamme suomentaaksemme.

(Katft lehdemme N:o 35.)

Nyt antanen tietääksisi, miten kävi minun rientäessä leipomisin matkallani eteenpäin.

Kuusamossa näytteeksi leivottuani ja noita ”neuvokirioja” suuremmassa joukossa ulos jaettuani, sekä kahdelle vaimoUe, jotka mua leipomisessa auttoivat,vieläkin levittääkstnsä ja muita neuvoaksinsa niitän heitettyäni, läksin sieltä 16 päivänä Heinäkuuta eteenpäin vaeltamaan

Sangen innokkaat olivat nuo vaimo-ihmistt toimituksisftnft ja si hejtä kiihoitii vielä enemmän kuin lupasin Guvernöörin kautta heille hankkia palkimoa vjos-vastakin olisivat ahkerat edesottamassa askareessaan.

Toivoen uuden oppini hyvinkin tässä pitäjässä menestymän, vaelsin-ma 3 peninkulmaa eteen päin Kitkajärven rannalle, jonka toisilta rannalta jalan astuttiin nalle.

Tämän pohjapuolella oli tuo Maanselkä edessämme, ja stn ylitsi päästäkstni oli kantajia tarpeena myötäni viemän tavaran tähden

Saadakstni noita kantajia oli rientäminen ensin yksi penink. Laulajan talolle; mmm tässä oli muutamat vielä Lavan-taudissa toiset olivat vielä niin heikot vasta päästyänsä taudista, että kantajaa tässä en saanu Mniin kävi toistsjakin, 5 virstaa täältä olevassa Aittaniemen talossa, jossa niin ikään kävin osittain saadakstni kantajia osittain antamassa sairaille lääkitystä ja neuvoja.

***lavantauti ***

Tuo lavantauti, joka erinomattain tänä vuonna on kulkenut Kuusamossakin, on siellä hirmuista turmellusta matkaan saattanut, sillä josko ei itse tautikaan hävittäisi niin monta, niin useammat kuitenkin siitä laihmvar ja peräti riumvat, kuin niillä mudista päästyänsä ja ollessa paranemaisillaan ei ole kunnon eläkettä.

Petäjän kuona, survoja ja nätä sammalteh johon pannaan vähänen jauhoja (jos on) vähän kalaa (suolattua), ja piimä-maitoa kas siinä on näiden onnettomien ainoa ruoka! Onko vielä niin, että maitoa ei ole, joka köyhimmissä välistä tapahtuu, niin tosin kummalta kuuluu että hengissä vielä pysyvät ; vaan kauhea tuokin on nähdä, heidän vaalenneita ja sisään vajonmira kasvöjansa sekä laihtuneita luisia jäseniänsä.

*** nälkä ***

Niin olin aikapulassa kyytimiehistä vaan kaikeksi onneksi sain tietää että huomisivellä jonka tähden ei ollutkaan muuta tekemistä kuin kääntyä sinne räkasin kokoon tulemista janotaan yleen ja Meijariksi ja siitä sanomasta ftin minäkin nyt täyden todistukstn silla koko päiväkauteni kului täällä ennenkuin sain m maan kansftni ja stkm ei vähemmällä kuin kuuden hopearuplan palkkaavastaan kolmesta peninkulmasta, jota taivalta sittenkin ei Mut kuin puolitoista peninkulmaa maamatkaa, toinen oft veneellä kulettava.

Se on kyllä ihmettä että matkustajan täytyy kärsiä Maisia petoksia ja kiskomista valtatielM tämä kesällä on Knujamosta Kemijärvelle; josta arvaatte matkamiehellä näillä tienoin oleman toistaverraa isompia kulunkia (ja enemmänkin) kuin oikealla ekaantiellä, ja sittenkin saa hän pitkiä taipaleita kulkea jalan ja välttää kaikkia tavallisia tarpeita.

Heinäkuun keskipaikoilla kylvettiin ruis Kuusamossa; en tiedä missikään nähneeni rukiin niin aikaften kylvettävän Otrat ei olleet silloin vielä tähkäpäisftija rukiin tulosta ei toivottu enää mitään, kuin tuo pitkä ja kylmä kevät oli tukkunaan, havittänyt rnislaihot.

Kemijärvellä otettiin alusta pitäin tuo uusi leipä ylenkatstella vastaan;,)ei se ole ihmisruokaa” sanottiin yleensii jäkälistä.

Mutta niin pian kuin jäin muutamilla vaimöihmisillä erääs ja talonpojan talossa yhden leipömistn toimitetuksi näytteen vuoksi (sillä siihen leipään, jota ma kuletin Kuuftmosta kansjani eivät ollenkaan uskaltaneet luottaa) muuttiivät peMi mielen ja, ja moma oli jotka siinä paikalla päättivät luopua paeta jäkäliin; si onkin siellä aivan stvelias, kuin niillä tienoin on kangas-jäMää, vaikka

*) Toim. Muist. Tuo el ole niin kumma; sillä siihen aikaa

ottasit mjeen paljoa Ei M tila Kemijärveellä;, iiäÉpnpt r ii an an l)uonon f)uonjsmarfinfin terv den puolesta, joka.?oli-ja senkin; tähden että apuja oli tullut runjaan tarpeen puolelta fatjoen; jpfa janomam tofi erittäin köMe talolliila.

Htraroli jteUä-paljpa etemmä joutuneet kuin ;Kuujamolla,)ja tähkäpäisjA ollesftan lupasivat iUfeimmalla paifoin hyvää fttoa; Fiiin maan Jumala,varjeleijl ett ei,halla hävittämäa n!kaikki pelloissa sitä mastoinoli.rikka-ruohoa plitje, niin eie miljaroartta näFpnpt kuin siellä täällä ;, , = , .V. V ” &.&i ” &0& – -g Sunnuntaina 26. päivänä heinäkuuta tulin mä tänne Kuolajärvelle,;fuéfa mä ensiksi koin kirkorahvaalle jakaa jäkälä-kirjojan jltten tarjosin mä peilien mi)ö3J.tuota uutta s leipää kiitellenjäMn vM lautta kirkösjajiejliniät jo edeltäpäin minun -tulostani; mutta; pahoin alusta varoivadi uutta oppini, ehkä emät voineet, kieltää jäkälä-leiman ma! Mankin olevan sttä petäjäistä että furvoista paremman.

;Nyt jo vit ofaiiöén peräétä, len votettuani sekä keitettyäni velliä,näyttää ikään ”fuin rupeat fimt uskomaan tuon uudeneläkkeen päälle; niin että. ujeampi.jo on run?ennittjä!äs laa keräämään ja ;laittanut; leipääkin mulle. Sekä kangasettä liisteri-jäkälää on täällä runsaasti, ja pian toivon(efä,petäjä!uoren;että survojen joutuman peräti unhotuksten.

Musta td toimdt väiltää mun leimassa muka olevan enemmän jauhoja Juin kolmanneksi ojaksi taikka puoleksikln; silloin panetin ma mitDennen ojan vaan jauhoja taikinaan, joka onnistui niin, että möhirbä tuon ilman, färn intäffn, fpöpi”

Nykyjään on Kuolajärvi kieltämättä köypitäjät koko meidän maassa; sen lukumäärä saattaa olla noin 1,400 henkeä Ei ole sitä taloa, joW stlvääruisleipää Hötäisi, eikä monessa p,etj)elunnaéfa ole hiukkaakaan jauhoja ollut moneen viikkokauteen.

£ll ei! apuja muualta olisi tullut niin runsaasti, niin VDarmaan},olisi ujeampi: nääntynyt nälkään; sillä ”kauhea oli köyhyys täällä; erittäin keväällä, kuin olkiakaan ei ollut enää (,faattEfa;viljaeh jota tuskin sitäkään ennen lienee löytynyt yhtään); ruvan puutteeéfa ei lehmätkään lypsäneet, ei tuota petäjänkuortakaan mela fddtu -irti, ja kuin ”;«,Mitään MUta. ollUt syödä,täytyi monen. Mmeifttkin leimania teurastaa.

Minä pteenfä on imleinenturvähäd km piiutteeéja niin Aaan vii- nsimaisen kerran tuli tänne avukst,M ;päiv. MaHÄuuta 12 kulia jauhoja, joita Kauppamies Gromm Pietarista oli lähettänyt si pelästy monta, jotka ei tiM enää mtétä faaDa, palaa juuhunsa. Maali Duunalueja oli tofistu? rakunnan kappalainen fäpnptJbuluéja, josta hän toi siellä kerättyjä IpuUroja 6*een;rup.i mpötänja ;Dn jltttehfin rtftaajoin tullutapuja, ftkä jyvissa eM iaHoissillä mvoin nHästy pa Naan fittenfinjtuirifa monta eW-,ojoiden ruumis ijjuonoéta Äfeeätä on joutunut turvoksiin niin ett eivät kykene paikaltansa

*** olkea ruuaksi ***

Kuin monella viikkokausittain ei ollut juuri mitään muuta kuin olkee syödä, joka ruoka laitetaan sillä tavoin, että olet survottuna hienoksi ja soitettuna vedellä tuohistssa rovesja varistetaan ; ja, sitten jyödään tikyllai taikka! lusikalla, miiN) armaat tukiani, paljoko ravintoa stllaisista ruoka-aineista; on ruumiille tuleva.

Mieläkin on kurjuus täällä surkea, ja vaikka apuja on tullutkin, niin varatj o ovat loppuneet, kuin jofaijefta näet sen: on ollut avun tarroin Meneekö tämänkin vuoden vilja katoon, niin tietämätöin on, kuin monta päässe hengissä yli ntaalsvseaen.

Mumen, on köyhyys tässä sturakunI vuosi vuodelta karttunut karttumistansa; sillä porot ovat peräti ;fatoneet,” luetsänja fald jaalié r vähennyt, ja. maaviljelys yo! kauvan aikaa mennyt hukkaan. Karjanhoito on täällä ainoa turva sitä ilman olisi rahvaan jo aikoja sitten täytynyt lähteä täältä pois.

Kumma kyllä että tätä elatuskeinoa ei sen enemmin feritetä, vaikka se,on pohjois Suomen; paras, miltei ainoa turma.

Olisiko edes joku osa, filta; mitä pelto-miljelyksen amuksi Mosittain on annettu, langennut niitu-maiden raivaamiseksi ja viljelyksi, tosin luulisin niistä tulleen paljon enemmän hyötyä.Se on kyllä totta että täällä on hyvää maanlaatua,hiekkafefai 3ta samea, jonka tähden hyvinä vuosina, kuin:ruis pääsee valmistumaan, saadaan tamallisesti 3i):fin tynneriä yhden tynnyrin kylvöstä josta syystä ei tahtoisi kukaan olla tuota koettelematta;, vaan eikös toiselta puolen ole nähty, rotitta;ja yhdeksääkin (sr-9) katovuotta perätykseni

Olisiko mahdollinen että edespf(i;:täällätienoin vlevista mahdottomista rämeistä saataisi kuuville, ja niittumaita ruvettaisi oikein järjellä hoitamaan, niin eiköhän Kuolajärvestäkin viela saataisi aika n tv-; lemaa ja varallistakin maakuntaa, sen fiaan kuin siinä nyt et tapaa muuta kuin kurjuutta ja alinomaista puutetta.

Kyllä lienee nhkyjään syytä soimata täkäläistä rahvasta hitaisuudesta, huolettomuudesta ja laiskuudestakin:

Se tulee ei ainoastaan ilmanalasta, mutta myös huonosta rumasta.

Waan onkos sitten oifeutta maatia moimaa ja neroa; ihmisiltä, jotka faaroat kärsiä jokapäiväistä nälkää.

Paljon jo pelätään täällä mitä muoDen viWta tullekkaan, sillä jo 23päim.i)einäfuuta oli halla, joka potaatin varsia potti ;kohta tulee Laurin päivä, ja siinä se muoden touvo riippnu. Rukiista ei oo enää mihinkään.

IKaikeksi onneksi on yleensä terveydm rilatässei seurakunnassa ollut jotenkin hyvä, ja kuolleita ei ole monta; vaikka lavantautikin on siellä täällä ilmaantunut. ; ;i .Kaiken Mtokstn ansaiestvae papit näillä tienoin totisesta harrastamiststaan -ja toimestaan apujen käyttäessä jatkaessa, josta omat saaneet sinomattoman paljon ;vaivoja ja mastuksia; vaän niistä tuéfin fufaan fteitäfiittää kuin kaikki taj)toifiroat saada apua, ja ei kukaan jaa niin että tyytyisi.

Harma lienekkin täällä Kuolajärmellä si perbefunta, jb fa,ei nälkä ole lokapäiväistnä mieraana ;. ;.-%. ; Vlihuomennä jatkan ma tästä matkam 6ppanfplalle,;Kittiläein ja Muonioniskaan i e – -E.

Kuulutuksia.

Wapaatahtoistn huutokaupan kautta myödMnRavintolaniMtä Dahlströmintalosft kaupunDsa tiistaina i29: päivä H tata-iftmta kello 3. jälkeen P.P. Grönmarkinpornoa vainaa jan jälelle jääneitä maateitä, liinaista iamuuta kangasta nHka-kappöjä m; m joka halullisille ostajillef tämän kautta-ilmoitetaan. Kuopiossa 24!. päivSyyskuuta 1857; ” iPoMestnri ja)Raati

Kuopion jäkäleitä, joista maksetaan s—lo kop. ; WdMaKuopiossa 25. P Syyskuuta 1857.

Waivaishoitohallituksen puolesta::; N. G.! Nykopp.

*** hevonen hukassa ***

Kadonnut

Kuopion pitäjän Kolmisopen kylän keirjan-laitu-melta päivänä Elokuuta »837, pois, tuli yksi pullallen tamma-hevoinen, vasemmallen puolen kaatuvalla harjalla, valkea tähti otsassa, siitä piirto puoli nenä-varteen, oikealla puolella selässä pieni valkea täppä, pieni rauta-kello kaulassa mursun-nahka kantimessa, 9 korttelia 3 tuumaa korkea, 6 vuoden van ha; joka siitä hevoiseäta jotai tietoa saisi niin ilmoittasi palkintoa ivastaan Olof Nuuskasellen Knopion pitäjätä 6 Kolmisopen kylää

TILL SALU:

Nyligen inkommit: Malaga. jiFint Portvin. ). MuBeat Lunell. Pieearelöri. Reiner Seherry. D:o Portvin. l: Hallon Punseh. Haut Sautern. Hos C 8. Pavloff. Nyligen inkomna till P. Asehan et Comp. bokhandel. Akiander, historiska upplysningar om vreligiösa rörelserna iFinland iäldre öeh sednare tider. 4 delar.” H.-fora 4857. 80 kop. Östring, tidskrift för landthushållare. 1857.h;4. Eur é n, elementarkurs ihebreiska språket. ÅBo 4857. 75. k0p.;.;.;, ; ” ;.; .: ; _. v,r- Murman, harjoittava Ruotsin kielen oppi. Helsingissa1852. 25 kop. okl, Familjen.: Sthlm 4856. 1 r. 18 kop. Stöekhar dt, Kemiskola. Sthlm 2r. 56. Bergroth, elementar lärobok ifysiken. 2:dra uppl. 4 haft. pro toto. 1 r. JKurtz, ehristlig religionslära. 60 köp. Akiander Norbekin selittämä Jumaluus oppi. Helsingissä 85O* 75 kop. Duoen, handbok ivextrikets naturliga familjer. Sthlm 4844. 1 r. 45 kop. ijs Lärobok iallmän oeh svensk gramatik förelementarlärovärket iFinland. Åb 0 1857. 25 köpi 8vbom, tysk läsebok. 1.2. J t. 38 kop. Gei11in, Puhe kristin uskon vuonna 4 457 Suomeen säätämisen muistoksi.; Helsingissä 4857. 25 kop. ” -; ”„ t ? ;-: ” . Ryle, oletkos nukuksissa? 2 kop. .-; minulla on jotakinsinulla sanomista. 2 kop; j:Idag från utkommen: ” Kurs iGeografin för Kadei-kandidaiernés behof. Utarbetad efter den vid korpsert fastställda litrobok. Kuopio, tryekt hos P. Asehan et eomppå eget för[äg. Pris.20 kop. s:r

Tulleita Matkustavia. l Ala-Fänrikkf Heikel Oulusta j Sihtieri BöekermanKoskialasta. Provasti Hjelmman:Nilsiästä, kaikki Kestikievarissa;

Hoviherra BoxströmPieksämäeltäi(Senraliuoneessa. fr

Kuopiossa,vainettu E. I.Mareliuksen tykönä 18ä7. Imprimaturl M. J. Lindfor s.

SöptmattoMt weljekstt.

(Suomentama.)

Harmaan asutun kadun;marrella, eräässä kylässä
Saksanmaalla, on pienoinen.suoja,!johon
wielä fimlu?nawetta ja katosi ja jossa ei ole kuin
kolme osittain.paperilla paikattua ikkunaa; katolla
on kanssa ikkun^ oleminaan,■.maan flina1 et bte
kuin toinen kehäi tallella ja”stkin ihart putoamaisillaän.^
Suojan äärellä^on pienoinen puutarha,
jota wielä .’orjantappuroisella Pitkin puolin pannulla
pensas-aidalla on jaettukahteen osaan. Siinä
afiurMfi:veljestä jo neljätoista ajastaikaa alinomaistsja
tegfenänfd.!!
pineet’ yhdessä, niin ?oliWikki^Msjuöj^ etta
ulkona Jaettitl * Kaikki omet oti(mundWotla( mundWotIa Ä tuetetut,/, ikään kuin alati iyaMista olisi ollut
pelkoa;nawMolitotfen^atti^fii^totfentaaskatosi
Eisanaakaantalosta;kuultuhaastettaman/ pait jos
jompi kumpi meljeksistä malistakiroukseen puhkesi: ”””’;’* Mikko ja (;(n>eljeBte;n( ;(n>elje8ten nimet^/oliwat kumpikin ijältään jo jbtmnin eld^t^teitd mkfya,
ja ■naimattomia: «ssonradilta oli maimonsa >jo aikuollut,
z hän eleskeli nyt itstksten;Mikko ei xxxxxxxxxxxxxxxx

Eräs feltainén; pitkä kirstu, jonka,nimitti*
voat rahakirsckksi, oli ensimäistnä ft^ Iclfmdifeen wi^qanfa. : -”■ : ” ’” , m Alitin kuoltua’ piti kaikki «maisuutensa ,Haetta- man; yksi fifdri jokaMi
naimisessa, oli jo laillisen wuMlsa jaanutJ^^äpl
rad mäitti kirstun olewan hänen eMaMWHik

oli sen ostanut;,maantien työssäanfaitutta rahalla,
maikkasittenäitiolisaanutstnhäneltälaikaksi;Mikko
sitä ■ mastoin piti puolensa päättäen, meljellänsä,
sill’ ailaa:kuin.äitinMeipää’föi^eiimitäkään olleen
ymaksi nimitMwää., Keskenään riideltyä ja
mllt’ei nyrkkisiM oltuansa, lykättiin asiakylänmiehen.
ratkaistawaM ja sieltä oikeuteen, jossa Pää- tettiin, weljesten, sopimattomuuden muoksi, kaiken
perintönsä7— kirstunkanssa —-pitämän myötämän,
ja hinta sitten jaettaman,. Niin piti’itse kartanokinhuutokauppaan
mennä;mutta -^7— halullisten
oåtajainf^uutteeöfd; ei ollut muuta neuwoa
kuin: ostaa omansa takasi. y ■ ”’
Tuo tuntui karwaalta, julkisissa kaupassa
huutaa omansa päälle;MarsinkinKonradin sydäntä se kaimeli, joka olisydämeltään tamallista Hellempi.
—: On; näetsen;aina talossa kaikenlaista kalua,
jota ei.mielellään hämitettäisi.eikä mihinkään hin- mtaaann Mötäisi;ne^^’maffanjatiomigtaiatlenfa enem^ kuinlmieras niistä suostuu maksamaan,Ällä
niissä riippuu rakkaita muistoja ja ,ajatuksia;
joista mieras ei? maksi mitään.: ■ ’
;;” : ,t.t, .
■/; h ©éttatöta tamaraa ; ■■ ei V^ititf^;.’m9isbd;;i-.fe pitäisi, mennä perintönä> sumussa Polmesta pölmeen;
niin;jäisi fe aina armossansa^ Mutta; täytyykö
sitä’ mieraaltä ostaa taikka voittaan, fanåfa
raha kädessä siitä ötella>’niin ei siinä ole enää
puoltakaan entistä armoa. ; Senlaisia oli Konradm
Äajatuffet, joista hän useamman kerran’■’jo
t^å^ajifa’ puisteli, joka:kerta joku manha talon MWMDMtMrhuubosja hänelle; jakoska^ä
iM^WMk^MÄoM ,tautu*f(tja, Ija*
koinensa tuli myötäwäksi, ja eräs waate-kauppmS
otti nuo hopia-kappaleet käteensä arwataksensaheidän
painoa> silloin nousiKonradille kaikki werensä
ruumiista päähän. Hän huusi itsellensä kirjan,
k’o”h-ottaen sen hintaa mahottomaksi. Tulipa wiimetttuo kirstukin wuorostansa eteen.
Mikko hoki korkealla äänellä, luoden silmänsä
weljeen ikään kuin houkutellen; Pistipä heti alusta
aika hinnan tarjokst. Maan Konradi pani paikalla
jonkun ruplan wertaa lisään, ilman filmaa
nostamatta; näplien waannuttunsa nappia. Mutta
olikos Pekka Paawoa pahempi. Mikko >ei uupunut
hänkään puolestansa lisäämästä. Vieraista
ei kukaan enää huutanut, ivaan nuo weljekset ei
heittäneet kumpikaan puoltansa pitämästä.. Arweliwat
näethän:, ei -muntule siitä kuitenkaankuin
puolta maksamaan,-^- ja -niin che lisäsiwät ja
lisäsiwät kunnes nousi hinta wusiksr^
st huutaminen wihdoin päätyi, ja Nomadi sai
kirstun.

Nyt wasta’loi Konrad silmänsä ylös, waan
hän oli näöltään ihan muuttunut- -. chäwäistystä
jalhylkimistä osoittiwathänenselällensäawawtsil- mänsä, suunsa ja koko .muotoa «Kvin kuolet,,niin
annan ilman tuon kirstun Me,etta <un^ruumiisi
siiheu pannaan»^ wirkkoihän wapistenwihasta,ja
siinä oli kaikki, mitä hän neljääntoistakymmenta
ajastaikaan oli weljellensä wirkkanut.
Koko kyläkunnassa tuli tuostakirswn juwsta
kaikenlaista pilapuhetta liikkclle, ja Konrad cisaattanut,
ketä waap tapasi, olla Mikon,käytöstäsoihmaamatta,
josta? wchansa weljeen waan hurjistui
xxxxxxxxxxx

Oliwat nuo weljekset yleensä eri’luontoaknmpikin,
ja meniwät kukin eri tietänsä. ,
, , Konradilla oli härkä, jonka hän pani yhden
aatran eteen naapurinsa Riston härän kanssa.
Kuin peltotyötä ei ollut, hakkasi hän kiweä maantiellä
15 kopeikan edestä päiwään. Konradilla oli
myös heikot silmät; hän liikkui epäwakaisesti, ja
tultaiskeissäweihänaina taulapalaisen nenänsäalle
tietääksensä, palaako fto wai ei. Koko kylässä nimitettiin
hän «sokea Konrad». Häw oli zlyhyt,
waan tukewa warreltansa.
Mikko taas oli tuiki toista laatua. (latk.)

Sekalia

Tapaus (Suomentama). Oli-tuo eräs,
maakunta, Meksiko Amerikassa »aan missä !hän lie’ oHut; urhoollisten ftiaisten’ kotomaa;
sitä oli Ispanialaiset! jo kolme wuosisataa sitten,
raa’an walloitus-himonsa johdosta lyöneet allensa.
Nykyaikoina :on st taas muistunut ihmisten.mie- leen, sentähden että siinä on herännyt uusi kansalttsuudeninto.
— Sangenkowa olisekamppaus, jota
tämä kansa sai kestää ja kärsiä, kunnes winnein
oikeus” ja kohtuus pääsi’ taas wallallensa heidän
rajoilla^
’.«oli latintäi1maaimttol!sanoo eräs sen
maan runoitta,;mitäpä .on fun; tilasinnykyjään^stn
suhteen, ku,in se olisi, elleinuo Ispanialaisi^ olift
osanneet tänne. O! Anahuäk, *) sinäkallispäärly
länteenpäinwäkiwallan koista **) ” kuka istutti

*) Sen” maan kotomalnen nimichs^ ’
**) Ispania,
’
joka on itäänpäin Amerikasta.

rikkomisen saastaisenwiirinsunrauhassa olewienasu- kastenkeskelle»^ NiinlauseileeKloatsteekkilaistenrunoilia-
7-7- jaseonkin totta; silläharwaanlie«tuo rikkomisen
wiiri» niin muuttunut ja juurtunut oikein maassa kaswawaksi puuksi, kuin juuri Merikossa,
jossa ammon aikoja jo joka lehden alla tuollatulewaisuuden
myrkyllisellä puulla aina uusia rikoksia
on tehtyä Ia laweälta lewist stn pahan
speuun juuret maassa, jakaikenlaisessa maalaadussa kaswoi,,ja kaikkia se saaswttikin.i Runoilian
lauseen todistukseksi kerrotaan, paitmuita,seuraama tapaus.

Niinkuin- tietty ön, niin atsteekkiläiset eiwät
osanneet kirjoittaa. Sen siaan he kuwilla esitteliwät
tapauksia ja asioita, joita yleisön tahtöiwat
tietääksi antaa. Tapahtni kerran että kaksi maalaria
eli piirtäjää tekiwät piirroksen, jossa oli suuri
synkkä metsä; metsässä oli Mhaltia, joka.siinä
olii jo /pannut koko joukon rewon-rautoja, Hytääksensä’
metsän eläimiä/ joita pillillänst
wietellyksi. .Kuwassä oli myös esiteltyä miten wo
haltia imeskeli weren noilta eläin raukoilta,-jasitten
laski Hejät ntdhyppäilemään>.^niinkuin Kissa
laskee’hiiren suustaan’; ja wielä kolmannella eri
paikalla näHtiin miten koko Metsässä ei ollutkaan
enää kuin werettömiaeläiviä.

Maan-;tuostakos Zspamälaistt fuuttumaatt;
Kenankuin nuo kaksi piirtäjää käweliwät metsän rinteellä, -Sotii yhtäkkiä,muutamat r
liset metsän-hoitajat kiinni, »et heitä wäkiwallalla
metfdan, JuSfa heiM pahastimenettMwät^
OnnettomienshätäM ■ fuulwt;i-rtiétflUfed*’-f^lcicin,
kuMHmista’lauhistnunMH otpiso jöukkök’öksoils

Kuin nuo rääka-mieliset pedot saiwat^,^w
ren janonsa’ täyteen/ laskettiin onnettomat taasen
irti/ mutta heidän tultua kylään, ja walitukfeenft
wastattiinwaanpilkaten, että he muka nimi-kuninkaalta
oiftutta.Msiwät — ..joka oli Ispanialainen.
Tulipa sitten toiset ajat, ja ihmiset hawait- stwat ett’ei ole hywä wieraan wrwiinheittäytyä

Minkätähden sudéhjahdit eivät onnistu

Syytä siihen ei tarvitse aprikoida;sillä viina
useimmiten on susien pelastajana. 7-^- Sattuipa kerran
muutamassa pitäjässä koko joukko sudenajossa
olevia miejjiä koettamaan pyssyjänsä.’-Pilkka
téhtiiir muutaman.huoneen seinään: ja, nyt Koet»
tivat miehet ampua pilkkaan, vaan useimmat eivät
osanneet *edés seinäänkään. Talossa sattui
olemaani vieras, jökar/kysyiitalair isännältä,missä
luulee .paraati olevan^istiii^’
miesten ampumista
katsomaan?1′-^— ) Setastasi/::-’«pankaa istumaan
tuonne seinän viereenlaivan pilkan alle, niin takaan
<etteivät pyssyini luodit satu!»

Sananlaskuja Längelmäeltä :
.Tarttuu kuiri lika vaatteesen.
Tyyni’ uusi luuta lakase