1833-11-16 Sanan Saattaja Viipurista


Sanan Saattaja Wiipurista lauvantaina ,6. päivä Marraskuuta 1833. N:o 46.

Sanan Saattaja Wiipurista lauvantaina ,6. päivä Marraskuuta 1833. N:o 46.

Huomena 24. Sunmmt. Kolminais. paiv. saarnavat :”Ruotsalaisessa seurakunnassa : Phil. Doktori ja v. Kirkkoherra Wirenius ; Suomalaisessa: Apulainen Relander; Saksa, laisessa : Curam gerens Charemus.

Kristin uskon lev itlämise s t a Suomessa. (latkanto N:rosta 46.)

Erik IX tahtoi siis estää Suomalaisia tämänkaltaisista töistä ja paitsi sitä halasi hän itse sotia uskonsa puolesta ja saada uusia tunnustajia Kristin opille. Tähän kehoitettiin hän myös Upsalan Pispalta Henrikiltä, joka oli Englannista sukua ja mutten hyvin kiivas ja ahkera viran toimituksissansa. Kuningas Erik, ljonka sanotaan olleen varakkaan talonpojan pojan), kokoeli siis ison sola»joukon ja monta kuuluisaa ja urhollista mieStä ja otti myös mukaansa Pispan Henrikin, sillä tämä ankara mies itse halasi tulla pakanain Apostoliksi eitä muulle kellekän tahtonut uskoa tätä kallista toimitusta.

Maan ei ainoastansa saarnamisella tämä kiivas Opettaja aikonut auttaa uskon leviltämistä , mutta hän varusti itsiänsä myös tappelukseen,jos tarvis häntä sinne olisi vaatinut. Ennen kuin kuningas läksi Ruotsista,sanotaan hänen laittaneen sanan Suomalaisille, antamaan itsiänsä hänen alle ja vastaanottamaan Kristin uskoa taikka varustamaan ilsiänsä tappelukseen.

Se on tietty ett ei Suomalaiset, jotka tähän asti eivät olleet toisten alamaiset, mielineet kuuntella vihollisen käskyä ja että he siis ailoivat sotla oman vapaudensa ja vanhain Jumalainsa puolesta. Kuningas purjehti nyt sotajoukkoinensa Suomeen, nousi maalle Turun tienoilla, Aura joen suussa, moitti Suomalaiset tappeknksessa, kastatti heidät ja ne, jotka ei mielisuosiolla tahtoneet vastaanottaa uutta uskoa ,niitä väkimallalla siihen kiusattiin.

Tämä taisi tapahtua vuonna 1156 K. s. j. ja samana aikana on myös Turun linna mahtanut tulla perustetuksi, siinä aivoitukseSsa suojella tässä Ruotsalaista sotajoukkoa ja paremmin pitää maan asukkaita, käskyn alla. Tämän työn toimiteltua riensi kuningas takaisin Ruotsiin, mutta Pispa Henrik, uuttera ja ahkera ollen, jäi Suomeen levitlääksensä uutta uskoa Suomalaisille, ehkä se opetus, jonka nä« mat saivat, ei mahtanut millään lamalla olla täydellinen, sillä että Henrik ja muut Ruotsalaiset opettajat olisivat tunteneet Suomen kieltä, ei ole arrvellama, vaan kuinka joku moi antaa jollekulle tarkan tiedon asiasta, semminkin yksinker, täiselle kansalle, maan kleltä tuntenutta.

Pajtsi sitä vihasivat Suomalaiset Ruotsalaisia niinkuin vihollisiansa ja epäjumalien usko, johon he olivat lapsuudesta tottuneet , oli heille miela mieluisampi kuin se uusi oppi, jota heille rväkisesti tarjottiin.

MtähyMn tuli Krimin usko tällä lamalla meidän maassamme perustetuksi ja vätMäm oppimat Suomalaiset sen suloisia opetuksia myös tuntemaan ja ymmärtämH. ä.n. Pmtfi. sitä. antoival Ruotsalaiset meille lain ja asetukset, joiden edessä jokainen,sekä. ylunäinen että alammainen pidetään samassa armossa , eikä he orjuuden kahleilla ahdistaneet Suomen asukkaita, niinkuin Saksalaiset toisella puolella koti > meriä tekivät Wirolaiskn kanssa, jotka myös onmt Suomen sukua.

Kuitenkin aseltimat Ruotsalaiset asukkaat ilsiänsä Suomeen,rantamaille,niinkuin uudelle ja pohjan maalle jossa heitä nytkin vielä löytyy, ja josta he siis tunki. vat entiset Suomalaiset asukkat ylemmäksi huonommille maille, multa jos tämä, jo. silloin liene tapahtunut eli masta perästapäin , siitä varmaa «irtoa ei ole. (latkanto toiste.)

Suomen Oppineille ja Wirka-mi eh iN e.

Guomen kansa aiman kauan
raminnut on rakkahasti
pohjaisessa pomessanft
omiakin Oppineita ,
Wirka-miehiä vakaua
ehkä omat enemmäSti.
Isan maalle muukalaiset.,,
eikä tiedä totisesti,
SuomeN maassa syötettynä,,
moni kautta kansan tieltn
lljan leipänsä mmeStä.

Ulkomaan tietoja.

Lissabonista ovat seuravaiset sanomat joutuneet :lo.nä p. viimeisessä lokakuussa päätti Don Pedro, paäslääksensä kaupungila piirilökslStä,karata meljensä Don Miguelin väen päälle, läksi sentähten aamulla varhain iissabonista, ja alkoi tappelun. Don Miguelin väki metlksen tapellen takasin ja jätti leirinsä, jossa Don Pedron sotajoukko seuravana yönä ei kaukana vihollisesta lepäsi, nieli toisena päivänä taas tapeltiin, ja Don Miguelin väki osotti suuremman miehullisuuden kuin hänestä luullun, rvaan täytyi kuitengin kulkea takaperin. 12. päivänä sana, taan sen aina elemmä ja etemmä Santaremiin päin paenneen.

Hispaniasta kuulu ainoastansa sanomia uusista kapinoista, joita Don Kare lon ystävät ja munktt ovat nostaneet. Sotaväkeä on laitettu näitä vastaan ;, vaan tämä asia ei taida ilman keskinäistä valtakunnan sotaa loppua, sillä niitä, jotka Don Karlon puolta pitämät , löytyy paljon ja he omat myös varustaneet itsensä vastahakoisuuteen. Klostareihen kannetaan krutia ja muita sota-tarpeita. Mutta missä Don Karlos itse miipyy , siitä ei ok tietoa. Bourmont ja muut Franekalaiset Upsierit omat, Don Miguelin palveluksen jätettyä, tulleet Hispaniuan ja istumat rajalla kurantenia koleran tähden.

Marraskuuta. Eeuravailskt laivat ornoat tänne ssiissäällllee jjuuoossnneeeett:: Minä päiväuä. Rahvain mmi. Skopparit. Mistä paikasta. Millä kastilla. 8. p. Cvl Gvf. J. Bentram. Gloeeitbr.> Suolalla. I«)—. p. Jngeborg. H. Könne. St. Petersburg. Tyhjänä Ball? . George. H. Möller. D:o. — 13. p. Luihenu. 11. Mäkelä. Fredriesiiamn. Lautoilla. 14. p. Arion. G. Blulim. St. Petersburg.. Tyhjänä Ball. Marraskuuta. SSeeuurraavvaallsseett ovat ttäääällttää ppooiiss lläähhtteenneeeet t;: Akuta paväinv. Laivain nimi. Skepparit. Mihinkä paikkaan. Mllä kastilla. 5—. p. Everliorp. ]\. Riehardson. London. Lankkuilla, Batttns

Dov. M. Liddle. Hull.

Nya Lyran. C. Grömlalil. St. Petersburg. Tyhjänä BaU. ”^ Bpiton. G. H. Winselrlp. Hull. Vauffuitfa, «ftatren* p- Toivo-

T. Mulli.. Fredrieshamn. Tyhjänä BaU. Lulhems. H. Mäkelä. D:o.

tlliouus Maurin kaupungissa tapahtuu 18. , 19. ja 20. päilv. läm ku.,la

Kungörelser.

Wid offentlig Entreprenad-Audion, som Thorsdagen den a3Nov. (5 Dee.) innev. Sr, kl. 5 e. m., anställes inför Direetionen för Arbets- oeh Correetions-Tnrättningen samt Uppfostrings- Anstalten i delta Lm, uli Direelionens vanliga Sessions-rum vid Correetions- Inrättningen utanför denna Stad, koin na kostliiillningarue vid nämnde Inrättning oeh Anstalt för nästkommande år i834 att till den minstfordrande utbjudas. Börande de, t»nm vid Auelionen önska göra anbud , vara försedde med till vederhäftigheten behöfigeil styrkt proprie borgen för åtagandets fullgörande. OeU förbehåller sig Direelionen ieke dessmindre, att pröfva antagligheten af de skeende anbuden. Wiborg den 7 Nov. i833. Jra Direetionens vagnar: Adolf Krogius. Tisdagen den 19 I denne manad kl. 3 e. m. försåljes genom offentelig friv. Auetion a Auetkms-Kammareri liärstädes åtskillig aflidne Skräddare Åldermannen Hotnans arfvingar tillhörig lösgendom, bestående uli Silfver, Koppar, Messing,Järn- oeh Blaek -saker,L?ajanee oeh Glas, \leubler, Tr.idkäril, jemte hvarjelianda husgeråd, hvarom hugade köpare härigenom uriderräUas. Wiborgs Stad* Anetions-Kammare den g November i853. Genom offentelig exeeutive Auetion som förrättas å Auetions-Kammaren härstädes den 25 innev. Nov. kl* 5 <.’. m. försäljes åtskillige med seqvesler belagde persedlar, bestående uti ett Silfver fieU-ur, t mat- oeh l tliesked, samt en med silfver beslagen trädpipa; hvarom hugade köpare härigenom underrättas. Wiborgs Stads Auetions – Kammare den i4 vemmel- 1852. Charles Elfström. Jemte en ödmjuk taehfamhets betygai för inhändigade Bidrag till 2:dra Afdelningen af Namia ifilUatlHjs Veskrifning, uppfhjutes den iVördfanuna AntnHlan utfalla tiden (i JY<hO till den i Februarii näfikömmande är, efter hvilken tid, tryekningen af 2.dra Afdelningen geneiji pibörjas. oeh anhåller jag derfore ödmjuleafl alt alla an mojeliga Bidrag för arbetet b/e/l.’s inom fednafi utfatte tid ajlernnade. Fredrilshamn den 2 Nou. iBjj. Fr. P. v. Knorrmg. Einige ems 6 In o Anfragen,oh ieh vvieder Tanzunterrieht geben verde, veranlassen mieli «n der ergebenslen Bitte an Diejenigen,lieron Wille es ist Theil v nehmen, es mir gefälligst sobald als möglieb viasen zu lassen, damit ieh ,venn sieh >vieder eine hinlangliehe Anzahl Eleven finden sollte , den Unterrieht anne Verzug beginnen könnte. In der Conditorey des Herrn Clopat verden desfallsige Bestellungen guti^ st angenommen. C. Klemm ;Tanzlehrer. Till salu finnes: Marmorirte Seifa von sehöner Qualité ist von heute an, bey einzelnen Kisten und in Parthien , zu bekommen bey C. Rothe. God marmorerl Tvål ,så väl ilådor som partie,hos C- Rothe.

Ne, jotka tulemaksi vuodeksi 1834. vaativat täta aviisia postin kautta, ilmoittako! itssänsä lähimmäisessä postikontorissa ,jossa he maksaavat 2 Ruplaa 87j kovekaa, ja ne, jotka itse tab. ttvat sitä hakea ,andakot tiedon Wiipurin kirjan painossa ja maksakot 2 Ruplaa 50 kopekaa.

N iip n l is s« , painettu A. Cederva lle r in tykönä vuonna 1533 Imprimatur. Censor loh Thepleff

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: