1821-04-14 Turun Wiikko Sanomat


Turun Wiikko-Sanomat N:o 15. 14:tenä Päiv. Huhtikuussa, v. 1821.

Turun Wiikko-Sanomat N:o 15. 14:tenä Päiv. Huhtikuussa, v. 1821.

Huomenna, Palmu -Eunnunt., saarnaa Turun Tuomlo-klvkon Tuo». Seurakunnassa Colleckor Flid^n Aamu.Saarnan, Ksral. Iernmall Ehloo-Saarnanja SpinnhuS’in Kirkossa ”.oral. Friberg

Hiippakunnan Sanomia.

VHiimeisen Tammikuun 2i:enä päimänä annetun fullmahttn kantta on Hänen Keisarillinen Majesteettinsa säätänyt Komrahti-Protvastin ja Kirkkoherran Ilomatsin Seurakunnassa, Herra Professorin ja Nicarin Magister Johan Melanderin Pispaksi Borgoon Hiippakuntaan. Wiimeisen Kesäkuun 24:enä päimanä on myös Hänen Keisarilliselta Majesteetiltansa määrätty Kirkkoherraksi Lappeenrannan ja Lappveden Seurakunnin Muolan Kirkkoherra Jacob Alexander Strälmnn. Miimeis Maaliskuussa on Papis-säädystä kuollut Maasan <a Mustasaaren Kirkkoherra, Kontrahti Provasti ja Hengellinen Tohtori Johan Tengström.

Sanomia Ulkomailta.

Viimeisen Maaliskuun ?.tena päimänä on Italiassa Saksan Keisarin ja Neapelin Maltakunnan Armeiain valillä tapahtunut ensimmäinen tappelus, jossa Saksan Keisarin sotaväestä on ammuttu kuolleeksi 1 ja haamotettu 3 upsieria, ja sotamiehistä on 50 osittain kuolleita osittain haavotetmja. Kuinka paljon Neapelin puolelta on kaatunut ja haavottttu, siitä ei ole tietoa; mutta Neapelin sota-väki on lopulla tappelusea paennut. Neapelin puolelta on myös tullut karkulaisia Saksan Keisarin sota-mäen puolellen. Bergen nimisessa Norjan kaupungissa on miimeisesfä Helmikuussa ollut mäkemä maanjäristys.

*** lappi poro *** loppu ***

K ir j o e u s Lapinmaalta. (Iatkamo ja Loppu N:o i4neen.)

Jos lmvaton miinan kauppa, sutten paljous ja peurain tauti saamat kauan hävittää Lapinmaata, niin on missi ja marma ettei yksikään Lappalainen pysy paikoillansa, maan kulkee taikka kerjäläiseksi Suomeen, taikka kalan pyytäjäksi Rujaan, johon jo moni Utsjoelta ,Enarista ja Soankylästä miimeisinä muosina on näljällä pakonsa ottanut.

Jos joku marakas ja toimelias Suomalainen rupeasi asumaan Utsjoen pitäjähän, uskosin minä hämn tuleman siellä hyvin aikaan; sillä vaikka ei ruis eikä ohra siellä hyvin menesty, niin on Luoja sitä vasten siunannut sinne runsaasti muuta viljaa.

Ensiksi on Jäämeressä sangen hyvä kalan saalis, joka elättää monta tuhatta ihmistä.

Toiseksi on siellä sangen hyviä niimn paikkoja ja heinä-maita, joista vähällä vaivalla ja kustannuksella tulisi oivalliset niitut: niin että siellä hyvin saattasi elättää lehmiä, ja voilla saatasiin hyvä hinta Rujassa.

Likilmnäisem Rujan kauppa paikkaan luetaan Utsjoelta 4 eli 5 peninkuormaa. Muutamat meiän Lappalaiset, joilla on lehmiä, vievät sinne voinsa, ja saavat 6:en ja 9:än leiviskän välillä hyviä rukiisia jauhoja voi-leiviskästä.

3:neksi on Utsjoen rannoilla hyvä ja iso tervas mehra. Joka sen tahen näillä paikoilla yinmänasi tervaa polttaa, tairasi helposti elättää n.elkeisen talon väen. Jos hän ainoastansa polttasi 30 tynnöriä vuoteensä saisi hän niillä Kuolan kaupungista, joka ei ole aivan kaukana maihmaa mahimäkin 30 tynnöriä jauhoja. Tosin saattasi moni sanoa että tervan poltto hävittäsi pian mehtät näin kylmässä maassa; mutta niin suuressa ja harvasti asutussa pitäjässä, kuin Utsjoki on, löytysi kyllä mehtää sillen, joka kohtuullisesti ja säästin mukaan tervaa polttasi.

4:neksi, jos Islannin lampaita tuotasiin Lapin maahan, menestyisivät he siellä hyvin, ja niin kuin jo mainittiin olisi siellä järvien ja jokien rannoilla ja saarissa hyviä niitun paikkoja, joista niillen muonaa saatasiin.

Lintuja ja muuta metän viljaa saahaan myöskin runsaasti Lapin maalla.

Merkillinen asia on että pahan sään tullessa kuuluu Lapin tuntureissa kovat paukaukset ikäänkuin tykillä eli kanoonalla ammuttasiin.. . n.

*** kaavoitus ja rakentaminen ***

*** Kaavoitusohje ***

Muutamia sanoja kartanoista.

Vaikka Suomessa löytyy kyllin kauniita ja soveljaita Kartanon sijoja nähdään meillä kuitenkin monesti kartanoita, jotka ovat kehnoillen ja ikävillen paikoillen asetetut. Monessa suuressa kylässä ovat kartanon paikat niin ahtaat ja alaiset, että siitä on rasitus sekä kartanollen että asukasten terveydellen.

Syksyillä ja keväillä seisoo sellaisten kyläin kujilla ja pihoissa tavallisesti lähes kortteria korkea loka, josta nouseva höyry ja märkyys mädättää huoneita ja on monesti sekä ihmisten että eläinten taudin salainen syy. Kartanoin ahtaus ja alaisuus estää tuulia poisliehtomasta niitä loasta nousevia höyryjä, joista ilma, jota ihminen huokuu, saastutetaan, ja ilman sitä pilaantuupi myöskin vesi usein alaisten ja lokaisten kyläin kaivoissa.

Aikoja sitten on sen tähden myös jo havaittu että ihmiset alaisissa ja lokaisissa maanpaikoissa, kylissä ja kaupungeissa ovat kivuloisemmat, kuin muualla; mut että sitä vasten yläisten paikkain asujamet ovat muita vahvemmat ja miehuisemmat.

Tästä syystä olisi siis etuisa asia, että muutamat talot muuttasivat kartanonsa ahtaista ja alaisista kylistä väljempään ja raittiimpaan paikkaan, kussa olisi sekä iloisempi asua, että myös parempi tilaisuus rakentaa kartanonsa kauniimpaan rimiin. Raitis ja terveellinen on se kartanon sija, joka löytyy kuivalla paikalla, erinomaittain etelä-puoleisella mäki-rinteellä, kussa auringon lämmin on runsaampi, ja johon pohjaisen kylmät tuulet eivät niin hyvin sovi.

Ilma ja juoma-vedet ovat yläisillä paikoilla puhtaammat kuin alaisissa laksoissa, joihin usva ja sumu painuu ilmasta, ja likaiset vedet yläisemmistä paikoista juokseevat. Siinä sivussa ovat myöskin yläisemmät paikat muita iloisemmat, sillä niistä saattaa katsella ympärillensä Luonnon moninaisia kaunistuksia. Erinomaittain ihanat ovat ne, jos vielä järven ranta sattuu olemaan lähellä niitä.

Waan ettei korkeat mäen kukkulat kuitenkaan ole hyvät asunto paikoiksi on itsestänsä ymmärrettävä.

Mitä sitten kartanon rakennukseen tulee, on ensiksi soveljas, että kartanossa löytyy erittäin väljä väen piha, jonka ympärillen aitat ja muut sellaiset ulkohuoneet ovat riviin somasti asetetut, ja erittäin karjan piha, jonka ympärillä hevois-talli, ometat, läävät, navetat, ladot ja muut senkaltaiset suojat samaten ovat rakennetut.

Tämän kautta vältetään, etteivät ihmiset tarvitse tallustaa loassa, niinkuin niissä taloissa tapahtuu, joissa ihmisillä ja eläimillä on yhteinen piha.

Toiseksi kaunistaa se paljon kartanoa, että väen pihan ympärillä taikka vierillen istutetaan muutamia koivuja, pihlavia, tuomia, lehmuksia taikka muita sen kaltaisia lehteviä puita, jotka tuovat kesän huvitukset talon pihaan ja ilahuttaavat sekä nuorten että vanhempain silmiä.

Oppineet ovat myös havainneet, että jos ilma, jota ihminen huokuu, olisi saastutettu ja tukauttava, niin muuttaa kasvavan puun salaiset vaikutukset sen puhtaammaksi ja huokuvaisillen terveellisemmäksi.

Puiden istutus, joka soveljaasti tapahtuu varain keväillä, on ulkomaalla sangen tavallinen, ja jos se meidänkin maassamme tavaksi otettasiin niin muuttusi sen kautta monta taloa Suomessa paljoa iloisemmaksi.

*** kahvi ***

Kaffe-pavuista.

Kaffe (eli kahvee) on Arabiasta kotoisin, ja kaavaa kuumissa maissa alaisilla paikoilla kahta ja kolmea kyynärää korkeissa pensaissa, jotka kukkivat ja hedelmöivät 2 kertaa vuodessa. Näissä pensaissa kasvaa punaisia, pian kiväärin luodin kokoisia marjoja, joiden sisällä on 2 kaffepapua.

Kaffeta on jo kauan sitten juotu Arabiassa, mutta aina ilman sokerita ja maidon päällisetä. Vähän runsaammin kuin puolentoista vuosi-sataa sitten oppivat ensin Frankkriikkiläiset ja heiltä sitten muut Euroopan kansat sitä juomaan.

Ensin oli kaffe niin tyyristä, että ainoastansa rikkaimmat voivat ostaa sitä; mutta sitten, kuin Hollantilaiset ja Frankriikkiläiset alkoivat istuttaa sitä niihin maihin, jotka heillä ovat Indiassa ja Amerikan saarissa, lisäyntyi kaffeta niin runsaasti maailmaan että köyhemmätkin ovat päässeet tämän herkun makuun ja nautintoon.

Kuitenkin ei Indiasta ja Amerikasta tuotu kaffe ole niin hyvää, kuin Arabialaisilta ostetut vähäisemmät ja sinertävät kaffe-pavut, jotka ovat sekä väkevämpiä että paremman makuisia.

Ulkomaan Musissa mainitaan että kaukaisten Amerikan Saareen Englantilaisten kanssa tullut Sepän eli Ramion entinen vaimo Wenäjästä, on siellä päässyt Kuninkaan Puolisoksi ja, Kuninkaan kuolttua, valtakunnan Haltiaksi.

Se Englantiin tullut jyvä lasti, josta N:o i^essä54:ellä sivulla mainitaan, on useammalla laivalla sinne tuotu.

Präntätyt ja tavallistlla ajalla ulosannettamar Turussa Frenckelliltä Poikinensa.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: