1852-03-28 Maamiehen Ystäwä


Maamiehen Ystävä Lauvantaina 28 päivänä Maaliskuuta 1845. N:o 13.

Maaunel)en Ystäwä ulosannetaan lauwantaina. Wuosikulu uiaksaa Kuopion Näntissä 1 Rupl. hop. j^
joka Posikontorissa posti rahan tcmsja 1Rllpl. 15 kop. hopiassa.

Huomena saarnaa:Prowastin Apulainen Saurin sekä Ruotsalaisessa että Suomalaisessa Seurakunnassa.

Nouseminen Europan korkeimmalle
wuorelle.

Wiime wuosikerran 42 Numerossa puhuimme
jo korkeista wuorista jalämpimän wähäyncymiseStä
niille nouslessa;siihensaamme wielä
lisäcä yhden kuuluisan Sossyr nimisen luonnon
mckian sanomia hanen nousemisestaan Europan
korkeemmalle wuorikukkulalle, Montblank nimel>
ta, pohjais Italiassa.

nouseIm.naäan,päiwänä Elokuuta läksi Sossyr ynnä palwelioiuensa ja kahdeksan- toista seuraajan kanssa, Momblank nimiselle wuorelle pohjais Italiassa. Seuraajistaan oli
yksi, joka io kahdesti oli käynyt wuorenkukkulalla,
ja siitä saanut liian mmen: Monrblank.
Vhdescä wuoren juuressa olemasta luostarista
lälM tie ylöspäin ja on suoraan kahta peninkulmaa
pitkä, waan kuitenkin tarumaan tämän
markan kulenman 18 turnia aikaa. Ruohon- päiSten nurmikkojen poikki ia ylitse wuonkappalemen
nousiwat närnätmatkustajat ensimäissä päiwänä Lakoon nimisen jääwuorennyppylälle,
joka jo oli 1150 kyynärää ylempänä luostaria.
Tähän asu oli heidän matkansa sujunut ilman
warsin suurita waiwoiw, waan nyt oliwac he päässeet lumirajalle, ja tästä LakooMalähtien oli cie paljasta jäätä ja lunta. Seuraamana
päiwänä kulkiwat he nimitetyn jääwuorenpoikki,
tullakseen oikean wuoren juureen. Kulkiilb saan oliwat he alinomaisesti suljahtaa niihin
haltiimiin, joiden ylitse ci pääse mumen kvin
lumistlroja myöden, joita luonco itse on rakentanut
ramanpohjattoman sywyydenpäälle. Muuan
mnosottajista oli tassa saada onnettomanlopun.
Hän oli nimittäin eiles iltana lähtenyt kahden
kumppaninsa kanssa tutkistelemaan tienoua;
onnekseen oliwat he kuitenkin olleet niin tvarawaiset,
etta oliwat nuoralla suouneet liini toisiinsa.
<Mäkkiä lohkesi lumisilta keSkimäiftn
alta, ja lama tapahtui hanen ollessaan yhden
lcwiän ja sywän haltiiman päällä; waan tum
nuora esti t)änen putvomasta, niin jäi hän
riippumaan kumppaniensa nätille, kiikkuen sywyyden
ylitse. Ainoastaan suurella waiwalla
saiwat närnät hanen nostetuksi taas kotvalle
lumelle. — Wiimentin tuliwat he wuoren
juureen ja siitä mutkaiselle tielle yhdessä lumelta
täytetyssä onelmassa, joka kulki aina korkiammalle
kukkulalle. Tama lumi onelma onkuitenkin,
niin pitkälle kvin silmä näkee, täynnä lukemattomia
halkiimoja, joiden pohja cinäy. Onelman
keskellä oli alastoin kallio; seuraajat olisiwat
tassa lopettaneet toisen päiwawmkansa, ja ainoastaan
suurella waiwolla sai Sossyr heidät
kulkemaan ylemmäksi, sillä he pelkäsiiwät pakkaisen kowuuttä näisstt korkiammissa tienoissa. Kello 4 jälestä puolenpäiwäntuli seuralawiaan lumilaksoon, joka oli lähelle 6WO kyynärää
ylempänä merta. Tassa nähtiin kaksi suunna- toima isoa lumilohkaretta, jotka, korkiammista
tienoista wieryneita, owat hajonneet pudotes- saan ja nyt peittiwät irtauneilla kappaleillaan
koko lakson. Nyt rumettiin hankkimaan lepopaikkaa
yöksi, ja tien osottajat alkowat kaiwaa
hautaa lumeen. Waan maikka he oliwat wah- woja miehiä, niin piti heidän usiasci lepäämän,
sillä se hieno, hengittämiseksi majamainm ilma
saatto heidät kohta wäsyksiin. Sossyr icse, joka
kuitenkin monilla matkustamoillaan oli tottunut
hienoon muori ilmaan, wäsyi kohra, ja hänellä
oli niinkuin muillakin, polttama jano, jota he kuitenkaan eiwät saattaneet sammuttaa muulla
kvin sulatulla lumella, sillä mesi oli kaikin pai>
koin muuttunut jääksi. Senlumilaksonkeskeltä,
jossa närnär matkustajat nyt oliwat, näki ympärillänsä
amoascaann luma, joka täällä on
niin walkeata, etta tahtoi huikaista silmät. Niin pitkältä kvin silmä kannattaa, ci täällä
näe yhtäkään ainoata eläintä taikka ruohoista;
tama on pakkaisin ja yksinäisyyden koto. Kuu
paistaa helletti kirkkaasti sysimustalta taimaalta,
ja sen lumesta loistama malo oli niin mälkkäwä,
etta tähtien kiilua tuskin näkyi. Tienosot- tajat oliwat sillä mälillä rakentaneet liinamajan
siihen kaimmuun lumihaucaan, ja tukkineet sen niin tarkasti kvin mahdollinen oli, sillä lamalla
poissulkeakseen kylmän ilman, niin ma närnät
meidän matkustavaiset tulimat siinä jotenkin
hymästi toimeen, ja paneuiwat maatct. Kuitenkaan
eimät olleet kauwan nauttineet unen
wirwoitusta, kvin hamaitsimat kauheasta jyräkästä.
Mainittama iso lumimyhkyra oli langennut
alas muorelta ja peittänyt yhden osan siitä rinteestä, jota heidän piti seuraamana päimänä nouseman. Niinmuodoin saattomat he toissa
päimäna ainoastaanHiljan-merkkaan kulkea mat- kaansa; kuitenkin kerkisimät he wiimeiseen lumilaksoon,
joka juoksee suoraan aiman kukkulan
juureen. ÄLaan tästä oli tie marsin maikea ja
waiwaloinen; silla lumikarstanne oli niin koma,
etta «delläkulkewaislm piti kuokilla hakkaaman
jalansioja. Wiimeln muuttuiilmakin niin ohueksi,
että he eimät saattaneet käydä kuin 15 taikka
18 askelta, kuin jo piti seisahtua henkäymään;
olipa mielä monikin siihen paikkaan nääntyä”).
Kuitenkin pääsimät onnellisesti kukkulan nyppylälle
kello 11 edellä puolenpäiwän. Ilma oli
selma, ja näkö tällä kapealta muorelta suun- natoin ja selmittämätöin. Itään ja etelään
päin oli Italia matkustajoitten silmien edessä,
ja he tUttsimcu olemansa kylliksi palkitut maimoistansa
matkalla. Toiser wuortt, ehkä kyllä
itsestänsä korkiat, näyltimät oleman tätä Momblankia
mastaan pieniä mäkiä, ja pilmet aal>
tosimat kaukana katsojien jalkain alla. Waikka
heillä oli monenlaisia wasmksia siitä ohuesta ilmasta, niin wiipyiwät he muoren nyppylällä
aina kello 4 jälk. puolenp. asti, ja koko tämän
ajan koki Sossyr tutkistella muoren rakennusta.
Kello 4 aljettiin poismatka, ja maikka seuralle
alko nyt olla wähemmin waiwaa tukalasta
ilmasta, oli laSkeuminen jäisiltä, jyrkiltä kallioilta
ensimaiseen lumilaksoon sangen työlästä,
jcr auringon säceec sinkoilimat lumesta niin komalla
hohteella, ett’ei ollut paljon silmiensä aukaisemista, maan tahtoi hämmästyksestä
pyörtyä. 60l) kyynärää alempana kuin wu«
meissä yönä tekimät he itsellensä lepopaikan
lumeen, ja pääsimät toisja aamuna kello 9
sille jäämuorelle, jonka juuressa oliwar nostessaan
miecräneet ensimäistä yötä. Wielä
joitakuita tuntia kuljettuansa, tuliwae he kaikki
onnellisesti ja termeinä takaisi luostariin, jossa
sitte rumalla ja juomalla ommat runsaasti
metkansa kärsityistä maimoistaan.

Italian rajalla, on melkeen yhtä merkillinen.
Seon 5190 kyynärää ylempänä mena jakuuluu
Alpi muorihin, jotka monin haaroin kulkemat
edellisen maan läpitse. Se on saanut nimensä mumamesca wapasukusesta miehestä, nimeltä
Bernard Monchori, joka eli noin 1000 wuotta jälkeen Wapahtajan syntymän. Hän
oli kiiwaS Kristin opin lewittäjä, häwitti pakanuuden
temppeliä ja epäjumalien kuwia, joita
oli kahdella wuorella, hanen jälkeensä kulsumt
isoksi ia pieniksi Santa Bernardiksi,
ja rakensi niiden siaan kaks luostaria. Munkit
näissä luotarissa kuuluwat Augustinuksen
weljeyteen, ja owat aina siira lähtien meidän
aikoin asn toimittaneet sitä jalomielistä ja lempcätä
työtä, etta kuljeskella, seurattuina uskollisilla
koirilta, näissä kolkoissa wuorissa, pelasmakscen
niitä onnettomia matkustajia, jotka,
lumimiskun tapaamia, makaamat sen alla,
taikka, uuwuksissa nääntyen eiwät jaksa kulkea
seenenää, ja, pahimmassa tapauksessa, haudatak- näitä onnettomia. Luostari on awonainen
kaikille matkustajille mista uskosta hywänsä, ja
ci ykskään lähde tästä, jona ci tunne olewansa
wirwoitmu ja wahwistunut. Joka kesä, lumen
matalammilla wuorilla sutattua löydetääntapamrmasesti
kuolleitten ruumiita, jotka owat jääneet
lumen alle. Närnät wiedään luostann
kirkkoon, jossa niitä Mytttään wuosimääriä,
ja odotetaan omaisten tulemaksi tuntemaan heitä.
Tällä samalla Santa Bernardi wuorella on
myös se siksi kutsuttu Peilikallio, joka on
niin sileä, etta siinä näkee kuwansa kvin kirktaimmassa
lasissa.

*) Tama wuori on kaikkiaan 7391) kyynärää korkia,
waan 8 ja 9 tuhannen kyynärän korkeudella alkaa
jo ylonannattaa ja weriulosplthkiaa filmistä,
huvlista ja hampaiten ympäriltä.

Witbetan Sokeri.
Että Europassa walmistetaanpaljo sokeria
Witbetan juurista olemme jo ennen maininneet,
muna millä tawalla se tapahtuu, tahdomme
tässä lyhykäisesti selittää.

Witbetat kylwelään ja hoitetaan niinkuin
Moruotit (Nummijuurikat) ja ainoastaan kylmässä
eli ralwis aikana luonnistuu niistä so- kerin teko.

Witbetan juvret riiwitään ensin hienoiksi
suunlla ymmyrjäisillä riiwiraudoilla, pannaan
stnjälkeen karkeesca waamesm tehtyin säkkiin,
joita taas nostetaan usiampia päällekkään ja asemaan warpuja säkkein wäliin, jotta paremmin
saattaa pusertaa heistä lientä pois; tama tapahtuu sitä tvamn tehdyn prässin kanssa.
Ensikerralla kaikki liemi ei kuitenkaan lähde tarkkaan, sentähden lennetään muserretut
Witbetat säkistä sitä warten tehtyin kaappiin
joissa ne höyrynkanssa haudotaan jauudestaan
pannaan prässin alle. Liemi keitetään suurissa
waski kattiloissa ja sataan naulaan lientä pannaan
naula kalkkia; keitettyä juoksutetaan liemi
poltelluin ja hienoksi muserrmuin luinen läpitse
josta se muuttuu ihan walkiaksi ja kirkkaaksi.
Nyt keitetään liemi uudestaan paksuksi, siirapin
näköseksi, pannaan sokeritopin muotosiin
sawiaStioihin (formuin), joitenka pienempään
päähänonkaiwettu reikä ja topinpääkäännetään
alaspäin. Näissä hyytyy ja rajehtuu siirappi
sokeriksi ja mikä ei hyydylasketaan reijankauua
pois.

Veisataan kuin N:o 147. Suom. W. K.: ”Jesu
sinun waiwas kowat. ”)
Koska Jesu ristis MllH
Kaikki oli täytetty.
Ia sun kärsimises täällä
Tpyni täyteen päätetty,
Huusit: ”Nakas Isäni!
Huomaas annan henkeni,”
Pääsi painoit rinnallesi
Nukut, riensit lewollesi.
Templin esi-waatteet pyhät
Kahtialle repesit:
Wuorten perustukset sywät
Mantereet myös wapisit.
Kalliot ne halkeisit
Haudat pyhäin aukenit.
Kuolleet nousit lewoltansa,
Käwit ulos haudoistansa.
Kunniakas todistamat
Luonnon ihmeet julkiset,
lumaluuttas julistamat
Tunnus-merkit selkiät:

AorksudeZ llmestyy,
pahain joukko hämmästyy
Uskowaiset ihastuwat.
Uskossansa wahwistuuwat.
Sinulle siis Jesu! olkoon
Vlllnmäinen kunnia,
Kärfilnises woium tulkodn
Kirwoittamaan kaikkia,
petoksesta Saatanan,
Orjuudesta kuoleman,
Kiusausten wahingosta
Fkadobuksen tuomiosta

Oman maamme Sanomia.
H. R. Majesreetmsä on armollisesti
siiatänyt etta kaikkein Ruotsin kielellä prämätyidenkirjojen
edestä jotka Suomen maahan tuo<
daan maksetaantästedestullia,20 procemianiiden
hinnasta. -Helsingin Sanomissil mainitaan mä

Helsingin kaupungissa wuonna 1844 löyty
72 huonetta kiwestä, 4M puusta ja 2 kalkkiruukista,
8 Toria ja 65 kama, 57 kauppa
puotia, 160 Mestaria, 351 Kesälliä ja 525
oppipoikaa. lunlalan palwellusta pidetään 3
Lutheruksen ja 1 Grekan uskon kirkossa. Asukkaita
on Lutheruksen uskosta 13 ml). 1^ ja
Grekalaisia 508.

Ulkomaalta.

Ulkomaalla on ilmaunmnm monessa koh»
den seuroja köyhäin työtätekewäisren awuksi.
Heidän tarkoituksensa on mä köyhille hankkia
työtä, jotta he woisiwat sillä elättää itsiänsä.
Niin owat esimerkiksi Londonissa, seurantoimituksen
kautta, päälle 1000 waimo ihmistä
elättäneet itsiänsä ompelemalla ja tienanneet 11
Ruplaa wukkokaudessa.

Tarina.

Kaksi valehteliata istu kerran yhtenä
iltana tuvassa, rallilla, tupakkia höyryyttäin
ja vuorotellen haasteli juttuja sille kuuntelevalle
väelle. Viekkaaksi ja viisaaksi sitä
kettua sanotaan, mutta viisas se onki, lausu
yksi, sillä kumman minä näin viime kesänä
hänestä. Tämä juosta liioittelee metsästä
järven rannalle sainmaltukko suussa. Minä
ajattelin, mitähän konnalla nyt on mielessä?
Eipä aikaakaan, kun rupiaa liiljolleen menemään
takaperin veteen; ja menee, menee
niin syvälle, ettei enää näy muuta kun vähä
turpaa; mutta kohta jättikin sammaltukon
suustansa, ja siinä vaan eläviä oli! aivan oli
täynnä eläviä, suuria sonsaria, joiden täjty
paeta pään pueleen senjälkeen kun kettu veteen
painu ja tulla viinien ketun suussa olevaan
sarnmaltukkoon, jossa nyt raukkain täyty
hukkua. Niin pelasti kettu itsensä syöpäläisistä.
Aivan oikeen, sano toLuen; mutta
huomahditkos miten siinä, samassa ketulle
kävi? ”Noh, miten?” Suuri summaton hauki
sattu siinä olemaan, joka kohta nielasi ketun
ja samrnallukon; sen hauvm minä kohta
päivä-kilolla keihästin rannalta ja saiu vatsasta
saman ketun melkeen terveenä. Vielä
on nytki nahka lakissani puuhkana. ”Lopussa
kiitos seisoo/’ sano väki ja rupesi nauramaan.

Ra up an

H:r Frenckelin luonna ja myös usiaminilla Kil^
jankauppioilla Suomessa: Tohtor Martti Lutheruksen
kaksi Saarnaa, 12 kop. hop. — Toinen kirja totisesta
Kristillisyydestä, Arndilta, 50 kop. hop. — Tutkisteleinus
Astrenilta, 5 kop. hop. — Postilla Vuggilta,
70 kop. hop. — Yhden Kristityn waellus autuahan
ijankaikkismtteen, 26 kop. hop. — Jumalankymmenen
käskyä’. 17 kop. hop. — Kääntymisen harjoitus, 17
kop. hop. — Elina eli nuhteetomus majoissa, 4 kop.
hop. — Palama Rukous-uhri, Ehnrorilta, 18 kop.
hop. — Lyhy ja anuaamatom armon aika, W kop. hop.

Kuopiossa präntätty J. Karstenin tykönä,
liupnmatur J. yon Becker

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggaajaa tykkää tästä: