1852-05-22 Maamiehen Ystäwä


Maamiehen Ystävä N:o 21. Lauvantaina 22. Toukokuuta. 1852

Maamiehen Mtäva toimitekaan lamvantaina. Wuosikulu zimksaa Luopion Prantissä iRupl. hop. ja jota Postilhutorissa posti rahan kanssa 1Rupl. 15 kop. hopiassa.

Ketusta.

Koska maamies metsästäki pyytää siellä asuvia lintuja ja eläimiä ruu’an ja rahan avuksi taloonsa, ja tämä pyyntö on siis talon ja maanki hoitoon kuuluvata, lienee siis tarpeellista tietää näiden pyydettäväin luonnosta ja tavoista, jotka se viisas Jumala on näille antanut.

Nyt puhumma siitä mainion viekkaasta ketusta, josta on tullut ihmistäki herjaava sananlasku ”on viekas kuin kettu”.

Tavallisen ketun näön tuntee usiampi maamies. Erilaisia, vaikka samaa sukua, ovat ristiketut, mustatketut ja tunturketut. Kettu kuljeskelee kylien ja kaupunkienki seutuja, asuu mielellään jokien ja järvien tienoissa kuin myös saarissa. Sillä on tarkka näkö ja kuulo, ja erinomainen vaino.

Jos sillä olisi niin paljo voimaa kuin on viekkautta ja murhan himoa muita eläimiä kohtaan, olisi se paljoa varallisempi kuin susi.

Hän pyytää erinomaisella viekkaudella porsaita, karitsoita, jäniksiä, kissoja, lintuja, kaloja ja kaikellaisia pieniä eläimiä, ja kaivaa mettiäis ja ampujaispesiä. Kun hän ei maalla pääse pyytämätään liki, pyrkii hän vedessä. Hiljaa ja varoin likenee hän vesilintuja eli kaloja vedessä, ja kun hän nostaa käpälänsä ylös vedestä, noulasee hän kohta siitä veden pois, ettei se pärskyisi ja kaijottaisi saatavata. Maalla on sillä monenlaisia keinoja päästä pyytämänsä luokse, välistä likenee hän kierrättelemällä, välistä vetäymällä, välistä paneupi maata ja antaa pyyttävän tulla likemmäksi ja sittä lähättäypi päälle.

Wiisaasti varoo ja välttelee hän vaaroja, sentähden on hän arka, mutta jos hän kiini saadaan, tappelee hengen edestä, ja jos jalasta tarttuu sankoin, syöpi jalkansa poikki. Luolissa ja maan alle kaivetuissa kuopissa pitää kettu pesäänsä ja elättää sinne 3 kuukautta poikiansa, jotka sitte syksyyn asti seuraavat emäänsä oppimassa emänsä keinoja. Syksyllä erkanevat pojat emästään oman onnensa nojaan.

Elättinä eli aljona kestyy kettu kyllä ihmisiin, vaan pitää oman luontonsa. Yöllä on kettu aina liikkeellä, ja asettuu päivällä korkialle paikalle päiväpaisteesen maata. Mutta enimmän osan päivääki kuleskelee hän ja katselee, mistä saisi pimiän tultua suuhunsa.

Kettu on hyvin sitkeä henkinen; vaikka sitä ammutaanki ja kaatuu, virkiää se kuitenki usiammasti jälleen. Aljona olevain kettuin on nähty elävän 14 vuotta, mutta metsäketut mahtavat elää enemmänki.

Ketun haukunta on pian koiran ääneen, mutta kähisevämpi ja käypi pitempään; kiiman aikana ja pyryilmoilla ja silloin kun on poikansa menettänyt kuuluu se aina.

Suuren vahingon tekee kettu metsän pienille eläville ja vieläpä maamiehilleki. Mutta siinä hänellä on erinomainen luonto, ettei hän pian koskaan koske sen talon eli kylän eläimiin, jota likinnä hänellä on pesä, jos hänen penikoilleen ei tehdä vahinkoa. Kahden talon välillen oli kettu tehnyt pesänsä. Sen talon, jonka maalla pesä oli, kanat, hanhet, porsaat ja karitsat saivat rauhan mutta etimäisen talon pienet elävät katoilivat ehtimiseen ketulle ja sen penikoille ruuaksi.

Muutamaa toista taloa liki oli taas kerran kettu tehnyt pesänsä, ja talon haltia näki tämän tuotuostaki juoksentelevan talon tienoilla; mutta kun ei hän mitään pahaa tehnyt, niin annettiin ketun olla rauhassa ja poikain kasvaa.

Muttakun penikat olivat isollaisia, ruettiin näitä pyytämään, vaan ei saatu muita kuin yksi, joka pantiin rautavitjoihin halspannalla kiini. Aamulla mentiin katsomaan elättiä, joka kyllä oli paikoillaan; mutta talon kukko oli päätöinnä edessä. Nyt aljettiin hakea kanoja, ja löyttiin kaikki tapettuna ladon alta. Kettu, penikan emä, oli yöllä käynyt tappamassa kukon ja kanat, vienyt kanat piiloon toistaseksi ja antanut kukon vangitulle penikalleen.

Muutama Nimismies Ruotsissa oli saanut ketun penikoita ja salvannut ne vanhaan kanahuoneesen. Mutta sieltäpä oli emä saada pois poikansa; se oli kaivannut itsensä sillan alle ja jyrsinyt reikää laltiapalkkiin. Penikat muutettiin vinttikamariin. Kaksi yötä kulki emä huoneen ympärillä ja kaiveli kivijalkaa. Mutta kolmantena yönä kuului rapina vintiltä. Isäntä meni sinne ja luuli koiran juosseen vastaansa vintiltä alas. Wintille tultua ei hän nähnyt, eikä kuullut mitään. Aamulla nähtiin ketun olleen siellä ja kaivaneen korsteenia, ja penikoita ei enää kamarissa nähtykään; mutta kamarin takan sisältä kuului rapina. Penikat olivat kiivenneet takasta korsteenia ylöspäin ja pudonneet röörihin, josta niitä ei saatu pois, ennenkuin takka särjettiin.

Muutaman talon peltoin taakse rantaan oli laskettu verkkoja. Ei kaukana tästä, oli joukko vesilintuja, joita muuan herrasmies vahtasi ampuakseen. Kerran oli ampuja taas vahdissa, mutta näki ketun toisaalta päin juoksevan ja pysähtyvän verkkoin luokse. Eipä aikaakaan kun ottaa hampaillaan kiini verkon paulasta, joka oli maan rannassa ja menee takaperin ja vetää verkkoa maalle, ja kun kala tuli söi hän sen ja taas veti verkkoa. Herra palasi hiljaa takasi ja sanoi verkon haltialle: varas on verkkoja kokemassa. Molemmat menivät hiljaa katsomaan, ja kun verkon haltia näki ketun keinot, pääsi tältä iso nauru, josta kettu säikähti ja juoksi metsään.

—kw—

Neuvo lniten ulkomaan viinm Sham- pantan lnukatsta vtinia Suomessaki saa? tettaiftln vallnistettaa.

Merikapteeni Meriläinen tuli veljensä luoncr Merilässä käymään ja toi ulkomaan viinjä tulles« saan velielleenki maistaa. Kaikellaisia jutellessaan merimatkoistaan, ulkomaan ihmisistä, kaupoista ja kaluista ruli viimein puhe viin^isläki. Täällä Suo- messa juodaan paloviinaa, sanoi kapteeni, ja juovutaan. Ulkomaan viinit eivät ole siellä, jossa niitä valmivtetaan niin suuressa arvoSsa kuin täällä, eikä niitä niin ylellisesti nautita, että niistä päihdyttäisiin sillälailla kuin täällä on tapana käyttää paloviinaa. Siellä pidetään viiniä leivän särvmnäkl; kun Ranskan talonpoikaki ottaa palasen leipää ja vähän viiniä, sillä hän elää työssään k«.ko päivän. Mutta panepa täällä työmiestä ni?n nahalla matkaan; ei, Suomeksi on opitlu sekä syömään että juomaan ylellisesti. No, no, sanoi Merilan isäntä, taitaa Suomessa olla raskaampata työlaki tehtävänä-, mutta mitä viiniii sinulla on tuossa hopiakaulasessa putelissa? Se on Ranskan maan viiniä, jota sanotaan Shampaniaksi. Vita juodaan ympäri koko fivistyneen maailman, ja kulenki saadaan sitä aivan vähän sen suhteen Shampanjan viinamäeStä. No, sepä vasta kummallista on, jota vahä saadaan japal, jo juodaan — joia on vähä ja paljo samalla. Asia kelon semmoinen, sanoi kapteeni, että sila viinamäestä saatua on vähä, mutia sila tehdään muuak ja enempi ja saateltaisiin sitä loki Suomessaki val« misiaa, ja tuliscki yhtä hyvää kuin monessa kaupullassa nyt myölävä, jota ulkomailta tuodaan ja täällä kc-.Uiiöci maksetaan. No, mitä siltä tuo pmeUl maksaa; tyyris kaiketi se lienee, koska kaulaki on hopioitu. Kaulasja on ainoastaan hopioitu paperi, se ei paljo makia; mutta sisus on kallis: koko pmelli maksaa 2 hopia ruplaa kaupungissa, sanoi kapteeni. Ohoh, mahlaa se siis olla juotavala, kun vielä on rautalangalla korkkiki lujiietlu, arveli isänsä; kapteeni päästi rautalangan irti ja rupesi korkkia nmämään, mutta se paukahu ylös kattoon ja iso osa viinistä puhalsi perästä- Jo tuli kummat, sanoi isäntä. Sille kun olivat maislaneer täta isännästä kummallista v>iniä, sanoi kapteeni: saattaisit sinäki tämänlaatuista valmislaa ja kun kerran onnestuisi ja tulisi tutuksi valmisramasi, olisipa siitä rah^n apua. Ia tassa nyt MMM neuvon/ miten Suomen Shampaniata valmistttaan. Jos tahdot hyvin sitä saada kerralla-, niin ota keväillä 2o kannua koivun mahalma, sitä kyllä saat joka koivikoSta, ja pane siihen 20 naulaa eli leiviskäroskasokeria (puudersokcrla), ja anna sokerin siinä sulata. Sitle keitetään tämä sekoitus, ja pääll« noustva roppa eli kanahka aina vifuun pois otetaan, niin kauan että ainoasti viisitoista kannua on jälellä. Senjälkeen siilataan keitos ankkuriin, annetaan haalistua noin 25 pykälän lämpimäkft ja pannaan 1 jumru hyvää jästiä sekaan, josta se alkaa käyoä. Kun väkevin käynti on lakannut, luoksutelaan tama toiseen puhtaasen ankkuriin ja kaaraan 2kannua hyvää Ranskan viiniä sekaan ja pannaan vielä 8 kuorittua ja 4 kuorimatointa Sitruunia, leikeltyinä henoiksi sipaleiksi, lisäksi. Nyt lukitaan ankkuri hengen pitäväksi ja annetaan olla 6 viikkoa hyvassä kellarissa; seniälkeen pannaan se tä^lmöisin pitkäkaulasiin putelliin, jotka visuun korkataan ja viela rauta- eli vaskilangalla korkit sidotaan ettei henki paukauta niitä ylös. Muutaman viikon päästä on viini valmista. Ja M se ei juuri niin hyväa tulekaan kuin paras ulkomaan Shampania, on semmoinen kumnki kaupassa käypää ja paljo semmoista juodaan.

Sekasanomia.

MaanviljellyS opistossa Ruotsissa pidettiin puhella, kokouksessa 17 paivänä viimeHuhtikuuta, Herra Gernandtin äsken keksitystä elon kuivuu- koneesta, jota kaikin puolin kehuttiin soveliaksi ja omisaksi. Wuonna 1848 annettiin jo tietoja Opiston kirjoissa koneen rakennuksesta, mutta seniälkeen on kone monin tavoin parannettu eitä se nykyisessä tilassa on aivan etuisa. Niitä tehdään eri suuruudesra, sitä myöden kuin jokainen tahtoo kuivata enemmän tahi vähimmän eloa kerrassa. Kone, jolla 40 tynnyriä kuivataan vuorokaudessa, ja joka on pienintä lajia, maksaa 150 riksiä pankossa (nom 75 hopia ruplaa); kone jolla kuivaraan 160 tynnyriä vuorokaudesfa maksaa 30—0 pankko rksiä

Ruotsissa on jo usiampia vuosm ollut yhteyksiä, jolka hevois lajin parantamiseksi ovat ulkomailta luottaneet oriita. Kuin hevoiset Norjan maalla ovat parempia kuin Ruotsissa tuotiin oriit sieltä näinä viimeksi kuluneena vuosina, mmra siitä sikiöstä ei olekaan saatu toivottua parannusta. Aikomus oli ensin tuottaa oriir Suomesta, mutta nyt ovar päältänm tuottaa Franskan maalta Percheronne nimistä lajia, jota kehutaan erinomaisen hyvakst ja luultaan varsmkin foveliaksi Ru—otsissa.

Metsä hoidon seuran toimituksella koeteltiin viime Huhtikuun lopulla Ruotsissa, usiampien maaviljeliäin läsnä ollessa: mikä on etuisampi, että katkasta paksuja puita kirveellä tahi sahalla. Sitä varien valittiin kahdeksan yhdenlaista ja yhlä paksua hirttä, jolka jaeltiin kahteen osaan; Kirves miehen piti katkasta kolmesta kohden joka hicrcn, ja kuin sahaan tarvittiin kaksi miestä, pm heidän kuudesta kohden katkasta hinensä. Kello 6 alkoi työ ja 30 minuumi kuluttua lopellivat sahuu nnchet työnsä, vaan vaSta 4 minumia ennen kelonlo 7 pääsi kirveS mies työstänsä. Sahalla on mimuodoin vähilleen kahta vertaa emisampi katkasta puita kuin kirmeellä. Wapun päivänä oli etelä Ruotsissa (Skonessa) ollut niin ankara lumisade ja tuisku ettei maantiellä päässyt ensinkään kulkemaan ennenkuin lumi saatiin pois lapioituksi, ja vielä 4 päivänä täta kuura oli eräissä paikoin ollur kolme kyynärää lunta.

Porvoon Hiippakunnan Sanomia. Anomuksesta vapaulerm viran toimituksesta 23 päivänä viime Huhtikuuta: Kontrahti Provasti ja Tähtikunnan jäsen, Majisr. I.Wegelius, Inspeklori toimituksestansa Wiipurin Gymnasiumissa. Määrättynä: 28 päivänä HuhtikuutaKontrahti Provasli I.G Norring Wiipurissa, InSpektoriksi siellä olemaan Gymnasiumiin; armo»vuoden saarnaaja Mäntyharjussa A. G. Hahl kirkkoherran apulaiseksiKaukolaan; armo-muoden saarnaaja Padasjoella, aseteltu kappalaisen apulainen Sakkolassa, P.Urbin espalaisen apulaiseksi Nastolaan, ja kappalaisen apulainen Sakkolassa A.I. Sllmander entistä viran poimitustansa siellä pitämään.

Kuopion Hiippakunnan Sanomis. Naaliin pantuna: 19 päimänä tätä kuuta, kappalaiseksi Lapinlahteen 1) Franskan kielen opettaja ltässa olemassa Gymnasiumissa, Majister K. Bläfjeld/ 2) pitäjään apulainen PiGsjärveSsä C. Weissell, 3) kirkkoherran apulainen PuuMalassa M. A Ruuch.

Kotilnaalta

Ruopiostai Erinomaisen kauniit ja Lämpimät ilmat omat jouduttaneet kesän tuloa ja sulattanut lumen vaikkei sadetta ole ollut ensinkään’ mutta kuimuus alkaa jo rasittaa jos ei Heli kastetta saada. Rukiin oraat, jotka lumen sutattua näyttimäl kyllä huonolta, omat kuitenkin mirkistyneet, että, jos nyt kasalta saataisiin, maamiehella olisi ilahultama toimo rukiin puolesta näissä seuduin. Ohra peltoja ei mielii ole saaiu miljellyiksi, roudankin vuoksi, joka olletikin alamiSta maiola mielä ei ole lähtenyt. Kauroia näissä seuduin ei miljellä paljon ensinkään sen muoksi että ne Harmoin täällä jouluumat malmiiksi. läitä kuljettiin vielä alusra viikkoa hevoisillakin, mutta nyt ornat jo hyhmänä euä lärvet kyllä heti selmiäisimät jos main luulta saataisiin. Wiime torstaina oli 25 pykälää lämmintä pim—ennossa ja 38 pykälää päimän paisteessa. Suomen Huoneenhallitusseura ilmoittaa muositmkintoa pidetlämän oppilaisten kanssa Mustialassa Ipäivänä tulemaa Heinäkuuta keUo 9 edellä puolen päimän. Samana paimanä jälkeenpuolen päimän on kiista kyntö ja lampaan amiftoni, myös näytetään kaikellaisia mallia maanviljellyk> seen—kuulumisia kapineista. Suomen Julkisissa Sanomissa kerroman muonna 1850 valiteaavaM alleen 13,111 rikosasiaa oikeudella raikastamana Suomiosa, ja11,042 henkeä rikoksen alaiseksi tuomituiksi, loista 1,620 vaimo ihmisia, eli vähän malla seitsemäs oft Tuomituista oli 60 henkeä hengm rangaistuksella, 370 raippa mitsoiUa, 182 tvävtninkiin ja kurilUshuoneeseen, 171 mevellä ja Jciroälla,, 123 mankeuleen, kuilmkaan ei mebellä ja leimalla, ja loppu sakkoa maksamaan, pl>tjecn luetun summan 11^,544 hopia ruplaa. Maasielun tamaran arvo nousi 16,532 kopla ruplaan, joista-8,649 rupiaa on takasin faaui.

Arvumuksm stlltys N:o 19: Puukko tupessa myöllä, kädessä leipä jota puukolla leikataan.

Kuopiossa präntätty I.Karstenin tykönä. Imprimatur:C. A. Bygdén

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggaajaa tykkää tästä: