1854-08-11 Suometar


Suometar 1854. Perjantaina 11 paiwä Elokuussa. N:o 32. Kahdeksas Vuosikerta.

Sun beilimasi heittävä On kerran kuorensa. JRuncbcrg.

Ensi Pyhänä saarnaa:

N<lo !ain-K iv tossa, Suomalaisen puolipäi,va,aan,an- Kirkkoh. Apul. Alopaeus; ruotsalaisti!: Maist. Vitikka; suomal.ja ruotsal, ilta-kirkossa saarnaa: Kirkko!,. Apul. ssorst«n.

Suomen sotawäki. «Ssimichcksi ja jäseniksi Mci, ko< mitteaan, joSta oli puhc armollisessa julistuksessa ll (23) p. w,imc tcsäkuuta, joka juliötus koski ylööpancmista yhden osan Suomen jaetusta sotawäcstä, »n Hänen Kcis. Majest. annossa säätänyt: Esimieheksi Tuomen Tcnaatiu jäsenen. Kcnraal-Majorin ja tähti»iicl>e» Barooni von Kothe», ja jäseniksi: Kcnraal-Majorin ja Tähtimiehen Ttjcrnwall, Tuomen Senaatin jäsenet, Naltaneuwokset ja Tähtimiehct.Trapp ja ydelbeim, ja Naltaneuwoksen ja Tähtimiehen Born.

Hippak. sanomia. (Porw,) M>tawapauö 6 wiilotfi, luettuna 12 p:stä heinäkuuta, on annettu Mipurin lappalaiselle wara-Kirkkoh.B. S. Hougbcra/illc, jonka s<° aan sillä aitaa on määrätty Niipuvin lukion lehtori H. C. Korandcr. Wiran malnvistus on annettu Paniniin KirkloherrallcI. Lagukselle Kontrahti» owactiksi niainittuun »omastikuntaan.

Mhetys-Seuroista. (Jatko ja lopvu roiime lnroc».)

Jo menneen wuosisadan lopulla paniwat I.Nesley ja Th. Coke Lähetys-Seuran toimeen Englannissa, joka w:na 1814 mahmistettiin, ja josta laitetaan kääntäjöitä Itäja Länsi-Intiahan, Tyynimeren saarihin, Uhrikaan jaPalestiinaan,Turkinmaalle. Skotinmaassa saatiin myöspakanain kääntämisen Seura toimeen 17W, jonka työalana on Mustanmeren rantamaat Turkin »valtakunnassa, niinkuin myösmuiden maltakuntain pakanat näillä seuduilla. Myöskin löytyy Englannissa Seuroja, joilla on työnä Juutalaisten kääntäminen ja monta muuta Seuraa, joita ei meillä ole tässä tilaisuus mainita. Jo w:na 170!) perustettiin Seura kristillisyyden lemittämiseksi Skotinmaan wuorimaakuntiin,ja w:na 1819 tuli semmoinen Seura toimeen, joka walwoo ja auttaa kristillisyyttä itse Englannissa. Kaikkein näiden Seurain tointa auttaa Esimalta, erinomattain woittomainsa tähden, joihin kristillisyys aina on tuonut totisen silvistyksen; sillä mikäs kristillisyyden hedelmä taitaa muu olla kuin totinen sitvistys ja »alistus? Nämä Seurat maksamat Englantilaisille sangen suuria rahasummia; eilväthän ne muuten »voimassa pysyisi! On laskettu lukua Lähetys-Seurain Englannin kansalle »vuosittain maksaman noin 2 miljonaa Pund-Sterlinkiä, joka hopiassa tekee 12 miljonaa 6 sataa tuhatta ruplaa.

Englannista lelvisi muihinkin maihin,sekä Europassa että Amerikassa, huoli ja ahkeruus saada kristinuskoa saatetuksi pakanain paljoudelle. Hollannissa perustettiin Lähetys- Seura w:na 1797. Se tuli aitvan eriskummaisesti toimeen semmoisen miehen kautta, joka sitä ennen tuimasti »vihasi kristillisyyttä; tämä mies oli se mainio wan der Kempi, jolle siis käwi samalla taivalla kuin muinoin Paamalille. Tämän Seuran paras työn-ala on Hollannin moittomaat Aasian saaristossa. Saksanmaatta alettiin myös tällä »vuosisadalla »veljellisellä rakkaudella ajattelemaan pakanain onnetointa tilaa, ja w:na 1816 saatiin sinne Evankeliumillinen Lähetys-Seura pakanain kääntämiseksi toimeen Baselin kaupunkiin. Siitä on hylvällä menestyksellä laitettu saarnaajoita turkkilaisiinkin maakuntiin, kahden puolen Kaukasian »vuorta asumille pakanoille, länsi-Ahrikaan ja Länsi-Intiahan. Sen jälkeen tuli w:na 1823 Berlin’in kaupungin Lähetys-Seura, w:na 1829 Nhen’in Seura, ja 1836 Pohjoissaksan Seura, joka antaa lähctyssaarnaajainsa ilmoittaa kristillisyyttä pakanoille ainoastansa Ausburg’- in uskontunnustuskirjain mukaan. W:na l846 tuli Lähetys-Seura toimeen Dresden’in kaupunkiin, josta sen Seminariumi w:na 1848 muutettiin Leipzigiin. Kassel’in kaupunkiin perustettiin lv:na 1846 Saksalais-Kiinalainen Lähetys-Seura. Nama Seurat omat »vaikuttaneet sangen paljon orjain-kaupan hämittämlseen Europan »valtakuntain kautta, jotka tämän häpiällisen kaupan poisheittämisestä pitimät kokouksia ja keskusteloita »vuoden 1830 paikoilla. Englannin moittomaissa annettiin kaikille orjille mapaus w:na 1834, johon kristilliseen mapauden-antamiseen erinomattain »vaikutti Wilberforce-niminen jalo mies; koko elinaikansa kirjoitti ja saarnasi hän tämän julman kaupan ha’wittämisestä. Hän kuoli 1833.

Ranskanmaan pääkaupunkiin asetettiin Lähetys-Seura w:na 1824. Mutta koska tämän maan asujamet omat suuremmaksi osaksi Paamilaisia, ei kristillyyden lemittäminen ole sieltä oikein menestynyt. Sitä ! »vastaan on Amerikan liittomaltakunnista suurella ahkeruudella ja toimella tämän »vuosisadan alusta autettu kristillisyyden le- ! wittä»nistä pakanoille. Suurempi-armoisia ! Lähetys-Seuroja löytyy siellä 6, joista ulkomaan Lähetys-Seura perustettiin w:na !1810, Kastaja-Seura w:na 1814, yhteinen Lähetys-Seura 1817, yleisten kokousten Seura 1818,Methodisti-Seura1819, ja oman maan Seura 1830. Nämä Seurat maksamat Amerikan kansalle »vuosittain yli l miljonan Dollarsia, joka on hopiassa noin 1miljona 5 sataa tuhatta ruplaa. Ruotsinmaalla alettiin hymin myöhään ajattelemaan pakanain kääntämistä Lähetys-Seurain kautta. Wasta w:na 1835 perustettiin naapurimaltakuntaamme Ruotsin Lähetys-Seura, jolla ei kuitenkaan ole ollut itsenäistä »vaikutusta muuanne kuin Lapinmaahan; se on kerännyt rahoja pakanain kääntämiseksi ja laittanut ne muiden maiden Lähetys-Seuroille, erinomattain Saksanmaalle. Viimeksi kuluneina muosina on kuitenkin Ruotsistakin laitettu lähetys-saarnaajoita Itä-Intiahan ja Pieneen-Aasiahan, joissa maissa ruotsalainen lähetys-saarnaaja P. Fjellstedt »vaikutti jonkun ajan, ja tuli sieltä kotiin kehoittamaan maamiehiänsä suuremmalla rakkaudella ja innolla auttamaan kristillisyyttä pakanoille. Hän saikin w:na 1845 Lähetys- Seuran toimeen Lund’in kaupunkiin. Se on jo laittanut muutamia saarnaajoita Itä-Intiahan. P. Fjellstedt on tämän Lähetys- Seuran esimies. Suomesta ei ole sanottamaksi asti pakanain kääntämistä autettu. Kuitenkin on joukossamme löytynyt miehiä jo menneestä »vuosisadasta, jotka rahakeräyksillä omat muistaneet melmollisuuttansa pakanoita kohtaan. Mutta ne rahasummat, jotka Suomesta on pakanain kääntämiseksi (tamallisesti esinnä Ruotsinmaalle) lähetetty, omat niinkuin pisara meressä sen suhteen, minkä muut kansat tämän kalliin ja pyhän asian täyttämiseen jo omat uhranneet. Maistuttaa saapi kuitenkin tämän suhteen, että itsekunkin kansan pitää esinnä kasmaa mieheksi, ennenkuin saattaa muita auttaa. Suomen kansa on mielä lapsi.

Lähetys-Seuroista puhuessamme, emme saata olla mainitsematta Englannin ja ul- !komaan Pipliä-Seuraa Lontoossa. Tämä mainio Seura, josta olemme usein ennenkin puhuneet, toimittaa lähetyssaarnaajoille ympäri maanpiirin sen kaksiteräisen miekan, jolla he »voimalla ja »väkemyydellä saattamat sotia makuutta ja pimeytty »vastaan kaikissa maissa. Tämä miekka on Iumalan pyhä sana, jota paitsi Lähetys-Seui räin toimi pakanain seassa menisi hukkaan. Tämä Seura on perustuksestansa altain,»vuodesta 1804 näihin aikoihin asti toimittanut ja lewittänyt noin 30 miljonaa Pipliätä lähes 200 erikielellä kaikille kansoille, jotka kristityiksi omat tulleet.

Ailvan tarkoin ei woi määrätä, miten monta lähetyssaarnaajaa nykyjänsä on protestanttilaisista seurakunnista Lähetys-Seurain kautta toimessa pakanain kääntämisen pyhässä asiassa; mutta armiolta on heitä noin 1 tuhatta 3 sataa, joka on sangen wähä pakanain paljouden suhteen.

Myöskin päänalaisista seurakunnista on paljon, ja suurella kiilvaudella sekä hylvällä menestykselläkin autettu kristinuskon lemittämistä pakanoille, erinomattainkin tällä muosisadalla; mutta se tapahtuu löysästi ja ulkonaisesti, josta syystä kristillisyys ei ole päässyt oikein juurtumaankaan niissä maissa, joissa Paamilaiset uskoansa omat saarnanneet. Paraasta päästä omat he olleet työssä kristillisyyden lemittämisessä Kiinan»valtakunnassa, Intiassa ja Pohjois- Amerikassa.

Tässä lopetamme tämän lähykäisen kertomuksen Lähetys-Seuroista Vapahtajan omilla sanoilla: «Eloa on tosin paljo, mutta työmäkeä on mähä: rukoilkaat sentähden elon Herraa, että Hän työmäkeä lähettää hänen eloonsa!”

Smakot ja Äyrämöiset Wiipurin läänissä

Harma »voinee enemmältä matkata etelä-itäisessä osassa Viipurin lääniä, ett’ei pian kuulisi puhuttaman Sawaloista ja Äyräm öisistä. Tiedon halu näistä on miime »vuosina »vielä enennyt sen kautta, että akateemikko KöppcnPietarissa »v. 1849 toimitti Inkerinmaasta kansallisuus- kartan, jossa Venäläiset, Saksalaiset ynnä muut tämän maan eri kansat owat merkityt eri wärillä, ja niiden seassa peittämät Samakot ja Äyrämöisetkin suuret alat, kumpikin omalla »värillänsä. Köppen’iu selitys ei kuitenkaan oikein tyydytä tiedonhaluista, ja lukijan täytyy hänestäkin erottuansa »vielä kerran kvsyä: mitä omat nämä Samakot ja Äyrämöiset? Viipurin läänissä on se minun tictäkstui »vaan Äyräpään kihlakunta (jolla, kesken puheen sanoen, on nimensä Äyrapään järmestä, joka on Vuoksen, Pyhäristin pitäjään pistämä lahti) eli tarkemmin, ainoastaan Pyhäristin, Valkjänven ja Kiwcnnawan pitäjät, joissa Samakkoisuus ja Äyrämöisyys tulemat kysymykseen, sentähdcn että ne näissä pitäjissä yhtymät toinen toistensa ja niillä siis niissä juoksee rajansa. Uusikirkko, Konvisto ja Viipuri, eli kaikki mikä on länteen päin näistä rajapitäjistä, ou Samakkojen alustaa, jota mastaau taas toisella puolen Pyhäjärmi, Saktula ja Nauduu pitäjä omat miu synkkiä Äyrämöisia, että täällä koko »iäistä niinistäkään ei tiedetä mitään, tahi joö ketä »vaimoa sanotaaukin Tamakoksi, niin on samalla myössanottu hänestä kaikki, mitä »vaimoihmisestä ilkeintä sanoa moipi.

Kysymyksessä olewa eroitus Samakkojen ja Äyrämöisten mälillä ei meidän aikoina enää näyttäy»»uiussa kuin waimojen pnmussa. Tätä myöten on se »vaimo Äyramöinen, jolla on seuraamat tunnusmerkit. Eusinkin pitää hänellä olla yksiwärinen (ei juomikas eli miirukas) hame, joto harmaa, jota on tamallifin hameen larwa, sininen, musta eli wieläpä tulipunainentin; ja hameessa pitää paistaa noin kahta sormea lemiä helmus, joka harmaissa, sinisissä ja mustissa on punainen,waau punaisissa hameissa, joita kuitenkaan ei paljon pidetä,keltainen. Toinen omituinen merkki, josta Äyrämöis-maimon heti tunnet, on se niinkutsuttu rckko, s. o. leuan alle paidan rintaan keltaisella eli puna-langalla tikattu neliskulmainen paikka, noin kortelia korkia ja sen lemyinenkin alapäästä, maan yläpuolelta »vähän lapenema, joka laitos äkkinäisestä näyttää melkein yhdenlaiseltakuin lasten rintalappu, se ruotsiksi kutsuttu spillduk. Tämän rekon toisessaylä«kolkassa kiiltää suuri summatoin hopia-solki, joka yhdistää sen ei keskellä rintaa, maan rinnan toispuolitse kulkeman sepaluksen eli rinta-halkasemau nurkat yhteen. Paitse näitä loristulsia Äyrämöiö-maimot hy»vin rakastamat sini-, punataikka kelta-langalla ommeltuja kirjoituksia (broderier) hihojen suuosa, kainalojen alla, uästyykissä, puihc-liiuoissa j. m. Mainitsematta on »vielä lnoltu, joka on Äyrämöisyyden kruunu ja kukkainen, ja josta »vaatteen-parsicn tuutija näissä tienoin heti moipi sanoa, mistä pitäjästä huntunickka »vaimo on kotoisin. Huntu, joka on naidun »vaimon merkki, on pohjaispuolella Vuosta pitkä, päälaeltaselän takana riippuma »vallia maate. Sertingistä eli muusta hienommasta kankaasta tehtynä se ci ole ensinkään ruma, »vieläpä kauniskin, jos se, niinkuin esim. Räisälän mannojen nähdään työssäollessansa tclemäu, asetetaan päälaellematalaksi neliökolkkaiscksi lakiksi, joka päämcrho on aimau yhdenlainen sen lakin kanssa, mikä Ekmau’iu OHteriassa *) nähdään sen aasin (maiko hemosen)selässä istumanihananItaliattarenpäässä. Mutta lähdepäs Vuokselta etelätä kohti, niin pian loppuu tämä huntu-ihastuksesi! Pphäristin pitäjässä ja Valkjärmellä on st jo supistunut korttelia pitkäksi ja yhtä lemiäksi liina-palaksi, joka peittää hiukset, Pyhäjänvellä on se melkein yhtä pitkä, maan ei kuin paria eli kolmea sormea lemiä ja miltei sen pää-rakkineen näköinen, joka Mäntyharjussa niin oudostuttaa äkkinäistä, ja joka ei ole muu kuin ennen olleen suuremman hunnun jäännös. Mutta »vasta Takkulassa ja Raudulla huntu onoikein osannut kutistua! Sillä nuorilla maimoilla ei se ole luin entisen 5 kopeekan pätäkän kokoiucn, otsalla riippuma malloineu ympyrä, maan »vaimon »vanhetessa laajenee mahan huntukin, sekä tämänlaiuen että Pyhäjänvellä pidettämä. Tämän pätakka-huumm malta ulottuu Inkeriinkin,kaikitstkin nähdään se pohjais-InkerinÄyrämöisillä Lempäälässä, Vuoleclla ja Toksomassa. (Jatketaan.)

’) Osteria, jutfi kutsutaan Italialainenrawintohuo»e, j on Herra Ekmanin teknisn kuwan nimi. lolm.

kotimaalta. —.. Helsingistä:

Nimimarmorikimeen. Saatuansa tietää ettäOmerstiluutnanttiKaarleErnstKyandcr ou heinäkuun 3 p:nä 1844 ammuttu kuolialst kolmella kimäariu luodilla tappelussa Hillin kylän luona Kaukasiassa, on H. K. Korkeutensa Perintöruhtinas antanut käskyn, että tämän mainajan nimi pitää piirettamän siihel» mustaan marmoritauluun, joka löytyy Haminan sotakoulun salissa. Tämä kaatunut sotelija oli syntynyt Rantasalmilla, tuli Haapaniemensotakouluun 1815, pääsi Vänrikiksi 1819, kämi Puolan so, dassa 1631, pääsi Majoriksi samana »vuonna ja Omerstiluutnantikst 1836; kaksi päimää ennen kuoltuausa nimittettiinhän Omerstilsi. Hänellä oli Georgin risti 25 Vuotisesta nuhteetto» masta palmeluksesta

Otettuja Suomen laiwoja. Eusslannin merihallitus on tuomitessa katsonut lailliseksi otoksi laimat Mentor, Johannes ja Aleksanteri. Monta merikapteenia otetuista laimoista ou saa» nut lumau palata kotimaahansa, Suomeheu,

Taidetta. MaalariLöfgrl>u,kotoisiuTuomesta, mutta nylyjänsä oleksima Diisseldorsin mlaauspsuan,gissa Saksanmaalla taitoansa kartuttakuuluu paraikaa oleman työssä maalata suuren Alttaritaulun, joka tumaa Kristusta <l)rt titarhassa; alkua kiitetään hymälsi.

Terweyswedcn juonti päättyi pääkaupungissa hciuäkuu» 31 p:uä; juojieu määrä ei nuossut loko juonti-ajalla muuta kuin 40 hen» leen. Muina »vuosina on aina ollut toista ja lolm— attalm sataa

Wuosikaswut Oulun läänissä omat, »virallista ilmoitusta myöten heinäk. 15 p:stä, sturaa»vanlaiset: rukiissa oli pään alku jo kesäkuun keskiticnoilla, ja kukkiminen tapahtui erinomaisen aikaisten, paikoin Juhannuksen aikana; kuimuus on siellä täällä ollut »vahingollinen. Okra ja kaura on kitunut poutaa, mutta »viimeiset sateet olimat tuottaneet niillemirmoitusta. Muutamissa paikoissa Oulussa ja Kemissä oli halla tehnyt pilaa kauralle ja ohralle yöllä kesäkuun 29 ja 30 p:n mälillä. Rakeet omat hämittäneet miljalasmut kolmessa talossa Pyhäjoella ja neljässä talossa Seimin kappelissa. Heinät omat mahan kaimanneet mettä. Potaatit omat myös poteneet poutaa ja mainittuna yönä oli halla näpistcllyt niiden »varsia; nauriilla ja muilla juurikasmmNa ou ollut sama kohta kuin potaateilla.Kalan saalis on olluthymä jokiloissa, mutta parempimielä järlvissä ja meressä, suureksi help—otukseksi elatuksen puolesta löyhälle mäelle.

Kirjallisuutta. Menneellä miikolla tuli kirjapainosta ulos 13:sta muosikirja Suomalaisen Kirjallisuuden-Seuran toimittamasta aikakauskirjasta ,,Suomi.” Tässä osassa on 4 erityistä kirjoitusta, kaikki ruotsin kielellä; 1:ssä puhutaan Suomen kielen tamasta käyttää kieltosanoja, G. A. Awcllan’ilta, 2:ssa tarkastetaan Herra Sckiefuerin saksankielistä säännöstä Kalemalasta, A. AhlqmsNltä, 3:ssa kerrotaan muutama lehti Tuomeu historiasta ennen Kuningas Gustaf 1:sen hallituö.aikaa,I.I. Tengström’- ilta, ja 4:ssä on puhe muuta»nista kieli-omaisuuksista Satakunnan murteessa, N. Iärmiseltä.

Kirjakauppaan ou tullut: ,,Wiiwantoja Mitantooppi. Sunnuntai-, maamiljelysja läsityökoulujell tarpeeksi. Suomentanut G. I. Blom. Prauttiiu toimittanut Suomalaisen Kir jallisuuden-Seura Viipurissa.” 90 suvua 8:»vo. Kirja, jossa löytyy 171 asiata stlittämää piirrosta, on präntätty hymästi ja kauniille paperille, ja »natsaa nidottuna 25 kop. hop. Kuin Seuralta otetaan yhtaikaa »vähintäin 50 lapp. ja maksu paikalla suoritetaan, niin hintaa mäbene tää—n 20 sadasta. (S. 3). S,)

Täältä ei mitään uutta mainittamaa; kaikti ou entisellään; ilmat omat mitä kauniim» pia olla taitaa,maan ollaan »vähän sateen puutteessa. Englantilaisia laimoja näkyy merellä, kuin enuenkiu. pari lolme edestakaisin liikkuman, mutta niitä on jo niin paljou katseltu, ett’ei mistä enää kukaan huoli. — Uutista odotetaan turhaan päimnstä päimään, eilä jaksa enää kysyäkaän,mitä Ahmeuenmaalta uutisia kuuluu. Sinne omat nyt »viholliset laimastotkerääntyneet,mutta tähän päimään asti eimat ole siellä mitaau sanottamaa toimittaueet. — Punatauti on täällä »mvää,hin liikluuut; miluten on termeyden tila bn»varsinkin miimeiseen ja toiseen kesään merraten. — Eilen oli Herra Kleineh taas tomut tanut Runnihuoneen lämelypuistoon kauniin hu- »vitulsen räiskähtämillä leikki-tulilla ja monenkarmaisilla tuli-lyhdeillä. Ilma olikumman kaunis, kuu loistitaimahalla; wäkeä olipaljonkoossa.

Viipurista 31p. heinät. ,,Paha micras on ilmestynyt tänne, joka rasittaa ihmisiä sekä kaupungissa että maalla. Se on punatauti; se näyttää maiuoaman enimmittäin lapsia ja nais- Väkeä, ryöstäen »varsinkin lapsia aina hautaan asti. Ilman tätäkin tautia, on surma tehnyt täällä nykyjään ahkerasti työtänsä. Pian joka päimä on kaupungissamme hautajaiset ja monena päimänä useimpia, maikka tamalliset hautuupäiwät muute» olisimat maan tiistaija pcrjantai- päuvät. Maalla kuuluu monessa talossa koko perhe sairastaman. — Erittäin mainitsemme että wiime »viikolla otti kuolema yhden kunnioitetun laupunkilaisemme, »vanhimpia tauppamiehistämme, tukku-kauppiaan Aaprami Keldäu. Tämä wainaaja,jotaparaikaa»viedääu miimciseen lepoonsa, oli suomalaisen seurakunnan ja kirkon hymä ystämä, jonkahän »vielä sairas-muoteellakiu näytti erittäin toteen, sillä eilen kuultiin saarnatuolilta että hän oli muutamia päimiä ennen kuolematansa lahjoittanut 100 ruplaa hop. suomen-kirkolle urkujen hankkimiseksi, joita tässä ennästään ei ole. Sentähdeu, sekä kaiken muuu hymäutahtoisuutensa suhteen, muistaa häntä täkäläiset suomalaiset kaipauksella. Ilman sitä oli hän Suomalaista kirjallisuuttakin lempimä, jota moni muu muitten kielten taitama peri-Suomalaiuen ei ota »vielä suosiakseusa.

Eräänä aamuna,»viikkokausi aikaa sitte, tapahtui lähellä kaupunkia Suomenmedenpohjan rannalla olemalla Pakkasen tilalla malkian-mahinko, jossa paloi poroksi manhaläntä herras-pytinki. Siina piti kesä-majailua eräs suurempi mirlamies, jolta paloi myöskin joku osa sisässä olemia tamaroita. Mistä tuli oli irti päässyt, emme tiedä

Ilma on ollut ja on aina mieläkinmaau semmoinen, joka heinän teolle ja rukiin leikkuulle on täydellisesti somelias. Rukiit alkaa olla jo kuhilailla, heinänteko mielä kesken. Sodasta ei paljo puhuta — se ei ole enaän uutta. — Lohia ou ollut Kymistä kaupan. Uudet potaatit maksamat 35 kop. kappa.” — l. —s.

Kuopiosta. Pormestarin maalissa sai Wara- Lanskamreeri Alex.Rudback enimmäthuudot. Ilma on ollut poutainen ja kauuis, hymä heinänteolle, mutta ei kemättasmuille. M. I

Oulusta kertomat O. W. S. että siellä näkyy suuri into nuoressa kansassa mennä sotamäteen. Ouluu pitäjälle tulee panemaan Suomen jaettuuu sotamäkeen 17 miestä, ja nämä scisoiwat jo »valmiina kirkkomaellä 24 p. heiuäk., tuin Kcnraal-Majori von K o then tuli, Läänin Maaherran kaussa,pitämään kirkon-kokousta tämäu asian suhteen.

Kokkolasta. 1:nä p. heinäkuuta antoi Kenraal- Majori von Wendt Georgin knnuiaristit niille 8 sotamiehelle, jotka olimat näyttäneet suurimmau urhoollisuuden tappelussa 7:»ä p. tesak, Seuraamanapäimänä luki Läänin Maaherra kirkossa,saarnan lopetettua,Hänen Keis. Majevt:n armollisen kirjan tämän kaupungin asukkaille (katso S:ren 27 n:roa), ja julisti ne Keisarillisen annon osoitukset, jotka olimat tulleet yksityisten kanpungin asujamien osaksi. H. S.

Raumalta. 27 p. hcinäk. ,,Wiime maanantaina, heinak. 24 p., oli kaupungissamme »vähäinen juhla, jota emme heuno jättää julkaisematta, erittäiu kuin se koskee nykyisiä tilaisuuksia maassamme. Tiedätte jo Arm. julistuksesta että Suomen maautiloille jaettu sota-mäki tulee uudestaan ylöspantamakst. Mainittuna päimänä oli tämän läänin Ruuuumouti kutsunut kaikkia talon-isäntiä ja kelmollisia miehiä kokoontumaa» kaupunkiin, sillä uuden sotamäen päällysmics Kreimi Armfelt oli ilmoittanuttahto»vansa itse puhutella kansaa täälläki, niinknin hän teki kaikissa paikoissa, joista tämä uusi sotamäki on ylöspautawa. Jo miikon päimät ennen oli tästä tullut sana kaupungin Pormestarille, joka, katseessansa asian oleman tärkeästä painosta isänmaallemme, pani toimeen mähäisen juhlan-mieltämisen terwehdylselfi uuden suomalaisen sotamäen päällvsmiehelle. Sunnuntai-iltananähtiin jo isoja warukkeita tehtämän, ja kaikkein koulu-huoneesen, jota kukilla jasilmät katselimat lehmeköillä koristettiin. Kaikki kiiruhtimat miemaän ainoankin lukkascusa täksi tarpeetst käytettämäksi;milloin tuli pieuoincu nainen lukka-liehkurella, milloin toinen kantaen kopallansa. Katselijani joukossa oli myöskinpieni tyttö, jollaolimnutama ruukku tukkia, maan joista hän ei luopunut, »vaikka maksoaki tarjottiin. Tullen kouluhuoneesen omaisincnsa, näki häu opetus-istuimen päällä Ruhtinaamme kumau, jota ei hän kumminkaan tuntenut, ja kysyi äitiltääu: ,,kuka tuo on, äiti?” ,,Maamme ruhtinas, lapseni,” mastast äiti, ja kääutyessänsä toisaalle oli lapsi kadonnut. Mutta lauma» ci miipynyt, kuin hän nähtiin koristaman ,,Nuhtiuaau” päätä kulillansa. Maanantai » aamuna oli jo marhain kansaa mahmasti koonnut ja puolimälissä 11) e. p. uähtiin kolme »vaunua ajaman kuolu-huoneen eteen; niissä tnli Suomcu uudeu sota-mäcu päällysmies seuroinensa. Kohta tultuausa astui Krcimi kouluhuoneen torille ja puhui tulkkinsa kautta (sillä Kreimi ei itse osaa suomen-kieltä) melkein näin: ,,Hywät ystämäni.’ Keisarillinen Majesteetti, armollinen Isoruhtinaamme, on käskenyt uudestaan ylöspanemaan sitä Ruotsin aikanakin maantiloille jaettua sotamäkcä, rantoimme»varjelukseksi mihollisten retkillä; ja koska Hän armossa on määrännyt minun näiden uutten sotajoukkojen päällys-mieheksi, olen minä, hymät ystämät, itse tahtonut teitä puhutella tässä asiassa. Niinkuin jo tiedätte, omat »viholliset polttaneet ja tehneet tuhotöitä Raahen ja Oulun kaupungeissa, ynnä monessa muussa paikassa maastamme matkaansaattaneet isoja »vahinkoja. Nämä tapauisetomat lehoittaneet Ruhtinaatamme jälleen panemaan ylös sitä sotamäkcä, joka Julistuksen mukaan eloknnn 1 p. 1810 hajotettiin, ja toimon minä että te, hymät ystämät,pidätte yhtä minun kanssa ja päätettynä päimäuä sNlraatte tätä Arm. Keisarillista julistusta. Seu miuä myöskin ilmoitan teille, että päällyöilnehestä altain tulee kaikki olemaan suomalaisia, ynnä teidän uskolaisianue, ja myös että sota-harjoituksissa ei tule rankaisemista käytettämäksi, maan koetetaan hymillä ja sydämellisillä sanoilla opettaa kaikkia; mutta pahantekoja, niinkuiu sen itsestäänkin tiedätte, rangaistaan laissa seisomalla rangaistuksella. Senpä tähden olis hymä, jos mahdollisuutta myöten laittaisitte semmoista rehellisiä miehiä, joilla ei olis näitä pahoja amuja, jotka eimät ole muuta kuin kansakunnan surma…”

Näin puheli tämä suomalaisten uusi päällysmies, ja miclä enemmänkin, mutta kaikkea emme tässä moi kirjoittaa. Puheen päätettyä kohoisi hurraau huutoja Ruhtinaallemme ja uuden sotamäen menestykselle, jonka perästä maamiehet lauloimat nuotilla ,,Arwon mekin ansaitsemme,” seuraaman :

SuKoomoekan kvuoti>k»aua Ruhtinaamme sotimaan,
Nupce silloin rintojamme
MMcuokin liikuttaan;
Sudan s»’tt>N! riemustansa Käsi käupi aseissansa
Suomen voita miekallansa
Tavvclee luin puolctoiu Tuima on l’än kedollansa
luonnoltansa velwotoin:
Aura, lavio jäädä saavi,
Tavpcluxn hän kiirubtaavi. .
Puoli Eurovaa sai tuta
Miehuuttamme muinointiu Eikä wielä kuulla muuta
Kuin jo nähtiin silloinkinKiiutiä kuin kuusen lanto
Ompi Suomen vojan luonto
Pvesuäkin pitäiösämme
Taistelijan toimella;
Isäin moittoo moittaissamme
Tuonta eibän totella:
Alla mallau malliamme
Käsitämme kunniamme
Uskollisuus — Suomen sana Wakuus aina »vanhasta Käypi tatoomattomaua
Suomen poilai» vomestaSuomalaisten awut somat Kasmamat kuin lankaan hongat…
Anvotö’ maamme. Ruhtinaamme
Me kuin muoret seisotaan.
Älköön tulko l>keä»ime
Suomen teräst’ tockemaan;
Tuonen tuiman löytäissämme,
Kunnialla kaatukaamme
Niinien toto-lansan huulet
Tuomat ilmi tekonsa;
Kuusen latmass’ humun luulet
Korottaman kolonsa:
Nimeni jos kauniiöt’ kanna»,
Suomen saarck” armon annan….,

Sitten jätti Kreimi Armfelt hymästi kaikille ja astui sisälle koulu-huonecsen, jossa puolipäimällinen oli laitettu, ja johou 40 hengen paikoille oli kutsuttu. Päimällisellä ollessa juotiin Keisariu ja Keisarillisen perheen, Kreimi Armfelt’in ja uuden Suomalaisen sotamäen malja. Puoli-päimäu päätettyä lähti Herra Kreimi kaupungistamme.

Elämä-meden juojia on täällä, luullen, enämmän kuin missään muualla tätä nykyä; niiden luku on 60 hengen paikoille,niin että runninpuuhistossa sanotaan oleman maltan milkas elämä. Eilen »vietettiin salissa, joka m. 1824 rakennettiin itse lähteen päälle,kaikkein unitekoin nimipäimää runnin-salissa, jonnemelkein sanoen koko kaupunki oli kutsuttu, ja elkää luulko että »valehtelen, jos sanon että siellä juotiin 800 kuvpia kahmia; siitä mahdatte armata ett’ei mä—en luku ollut juuri »vähäinen.

6 p. elok. Wiimeis perjantaina (4:äS p.) k. 5 aikana ehtoopuolella näkyi meille mereltä yksi Englantilaio-n! höyrylaima, joka, meis”’ huolimatta, läksi humisi simuitse eteläänpäin. Armattamastilaimassa oli suomalainen johdattaja t. luotsi,kosk’ei »valtameren puolta pitänyt,maan ainoastaanpuolen penikulmaa hajotetun Nalliasaaren reinikan (pookin) takapuolitse, aiman lä« hcltä ulkokarien, täyttä lentoa matkasi kiihkiässä tuulessa. Oolannista (Ahmenenmaalta) taas ei ole mielä tähän asti uudestaan mitään tykin jyrinää kuulunut.

Hollolasta on S:lle tullut kirja, 1:stä p. elot., josta otamme seuraaman: ,,Suwi on ollut kaunis ja ilmat lämpymat,mutta pouta hätyytti yhteen aikaan sumitouloja, jonkatähden omatkin ohrat huonoja. 9:nä p. heinäkuuta rupesi satamaa», jota kesti koko »viikon, ja siitä pääsimät herneet, pcilamat ja potaatit aMun, ja omat nyt hymiä. Iuhannuspäimanä satoi niin ko»vasti, että löikaikki rukiit lakoon. Heinää oli tamalliscsti niityssä ja rukiin olkia pelloissa, mutta »vähän sanomat, jotka omat puineet, jmvää kartttiman.” Kirjan loppupuoli ei ole julistcttamaksi sopima

Toisen kirjeen lähettäjä,4:stä p. elokuuta, malittaa ei saaneensa Stttarcn 7 ja 11 n:roa, ja sanoo Ouluu Niikko Sauomista jääneen tulemata n:rot 10, 11, 13, 19—23, eikä saaneensa, 4 p:nä eloknuta, 24 n:ron jälkeen yhtään n:roa, maikka T:ttarcsta jo oli tullut 29’s n:ro. Me emine »voi tietää,inistä syystä niin on tapahtU’ nut,mutta olemmemakuutetut että se ei ole Toimittajain syystä, ja luulemme että »vika on tilaajan oma, eli niiden omassa pitäjässänsä, joiden kautta hänelle sanomalehdet tulemat.

Hausjärtvettä 24 p. hcinäk. ,, Suwi on ollut mitä kauniimpia alla taitaa, ilma on kemäästä asti ollut sopima ja lämpönen, satanut tarpeelisesti; kaikki kasmut omat siis hymin menestynneet, paitsi ohraa, jokanäillä seuduin jokapaikassa on huonomaista. Ruis kasmoi aiman hymin, maan sade taimutti kohta hedelmöimisen jälkeen lakoon, eikä enää noussut, jonkamuoksi ei sato taida olla juuri toimomme mukainen. Sodasta täällä on monta juoksujuttua ollut, ja riinkinkemäällä, kuin siitä yleensä jokapaikassa paljo puhuttiin; mutta ei nyt kuitenkaan enää ole mitään joutamiapeloitusjuttnjaliikkeillä, josta olemme kiitolliset Suomettarelle,joka tässäkin sei’ kassa on monet erhetylset poistannut. — Pitäjäläistemme yhteisestä elämästä ei ole mitään erinomaista sanottamaa. — Niina, joka monet metelit matkaansaattaa, kuuluu paitoin jo käymän niukkaan, jonkatähden monen, joka usein ennen on aikansa luluttaunut miinasta höperyksissä. nyt näkee ahkerasti töitänsä tekemä». — pyma olisi, jos wiiua kerranmaastamme rupeaisi peräti p—uuttumaan; se ou täällä monen»vakainen tonvo. Akoilla kuuluu oleman pelko kahme-koneitensa ramistumisesta, ei lullllen tekemän mielen noita euää paljonkahmeclla turmottclcmaa», kuin sanotaan jo naulan maksaman yli 30:ncn kopeekan.Tenveyden tila on ollut hymä, ei tictälscni ole täällä mitään erinäistä tautia liilkunnut.” W.P.

Muotialasta. Koettelemus oppilaisille pidettiin heinäkuun 5 p:nä. Voutioppilaisia oli tässä maamme maamiljelyslaitossa täuä muouna ollut opetusta nauttimassa 39, joista 8 Uudenmaan, 8 Vaasan, 7 Turun, 6 Hämeen, 4 Ouluu, 2 Viipurin, 2 Kuopio» ja 2 Mikkelin läänistä. Heistä on 9 ollut kolmatta, 19 toista ja 11 ensimäistä muotta Muotialassa. Voutioppilaisille muostttain määrätyu maate-apurahan, 15 hopiaruplaa,saapitäuä wuonna 25 oppilasta. Naisoppilaista, joille neumotaan, miten karja korjataan, maitoa pidetään ja juustoa laitetaan, on muoden kuluessa Muotialassa nyt ollut 3, joista 1 Uudenmaan ja 2 Oulun läänistä.

Multian kappelista kirjoittaa W. U., että siellä on lukutaito joksikin hymällä alulla;kirjoitusmiehiäkin löytyy. Mutta W. U. kummeksii sitä seikkaa, ettei kappeliin tule sittenkään enempää kuin 2 S:tarta ja 1 Sanomia Turusta, maikka kansa kyllä taitaa lukea ja taloja löytyy 80, sekä torppia aiuakin samau meiran. — Kummahan tuo kyllä on, mutta taitaa niitä löytyä pitäjöitäkin, joihin tulleeko niinkään monta sanomalehteä, joita Suomen kansa ylcimittäin ei ole tottunut lukemaan eikä armossa pitämään, paitsi minkä nyt tänä muonna sotasauomat lieuemät maikuttauect.

Laihelassa sai, siellä 23 p. heinät, tapahtuneessa Kirkkoherran maalissa, PudasjärmenKirkkoherra H. M. Inberg kaikki läsnä olemat huudot, pait yhden, jonka sai LappajärmenKirkkoherra, Promasti I.Fellman. (Ilm.)

Ilomantsista 25 p. heinät, kertoo T. T. ttarelle: ,,Tännckin pohjan perille tulee hymä miljamuosi. Rukiit omat usiammissa paikoissa jo melkein malmiit ja muutamat kuulumat jo alkaman leikata. Waan heinän-teko on miclä keskeu ja taitaa köyhcmmilta jäädä syyspuoleen. Kemättoumot omat myös kukoistamat. Helluntain aikana oli täällä hymin kylmä ja silloin satoi lunta. Rakeita ou myös satanut, jotka painoimat rukiin lakoon, mutta se nousi samassa ylös. Matala» kylässä Tohmajäimcllä oli raesade särkenyt kaikki rukiit, ja samalla tamalla lämi kemättoumoihinki». — Jauhoja ei ole meidän pitäjääseen tarmittu paljon ostaa;kuli maksoi Sortamalan markkinoilla 4 r. 20 k., ja moi 2 r. 90 lcimiskä. Herooisia myötiin Venäjälle hymään hintaan. — — Horkka on täälläkin kululla. Jaakon paimänä 15 p. t. k. pidettiinseurakunnassamme suuret häät, joissa oli micraita155 henkeä. Vihkiminen tapahtui kirkossa suurella juhlallisuudella ja kansaa oli paljon koolla.”

Arvoitnksia. Minne Matti kuin paäsi 12 vuoden vanhaksi? Milloin övat picnet kalat makuisimmat? Minlaiset övat kivet meressä?

Pietarista.

Wihollisen sotalaiwastonolostaKronstatin luona antamat Venäjän sanomalehdet seuraamia tietoja: sen tullessa oliNenäjän sotalaimat rumenneet tappelujärjestykscen satamassa Kronstatin sisäpuolella. Viholliset olimat käyneet maalla Tolbukinan (Tollbaken) loistotornin luona ja kirjoittaneet nimiä ja muita muistoi merkkejä sen seinille. Phdcu mcnheen lohija silakkalaötilla Ruotsinsalmesta olimat miholliset ottaneet; menhcen paallysmics mieliin laimoille, mutta kuin hän ei osannut Suomea, jota hauelle tulkin kautta puhuttiin,niinhauta päästettiinpoismencmään. Kesäkuun 27 p:»a laitettiin Venäjän höyrylaima ,,Wladimir” katsomaan, jos miholliset olimat panneet mcrimiittoja sataman ullomesillä; sen tehtyä kääntyi se takaisin, ja silloin lähestyi sitä yksi englantilainenruumilaima sekä ampui yhden luodin, joka putosi Vladimiria aiman lähelle.

Ulkomaan sanomissa yhät kerrotaan että Englannin ja Ranskanmaau Suomeu lahdessa nykyjään majailemat sotalaimastot omat tykkänään tukehuttancet koko meren-kulun ja kaupan meidän rannoilla. Tosi onkin että ulkomaan laimat eimät enää pääse kulkemaan Pietariin, mutta oman maan pienemmät lauvat tulemat Kroustattiin ja Pietariin niinkuin ennenkin, ja meren kulku rautoja myötcu on melkein cntisillansa. Esim. 14 (24) p. heinäk. näkyi Wasili- Ostroman »alkamalla noin 50 katettua ja 30 amouaista Suomen laimaa, jotka miimcisinä päiminä olimat tuoneet SuomestaPietarit» puutamaroita, moita, termaa, paperia j. m., ja sieltä , aikoimat miedä jauhoa ja ryyniä. Kronstattiiu oli kymmenen päimän sisään (2:sta 12:teen päimään heinäk.) tnllut erinäisistä Suomen salamoista 13 laimaa, ja mennyt (1:stä 10:tee») 17. Samalla lamallakulkemat picuemmätlaimatmuillakin Suonien rannoilla, josta n.ikyy että m^ren kulku ja kauppa meidän rannoilla ei ole niin suljettu, kuin sitä ulkomaan sanomat kertomat ja Englannin sekä Nanskanmaa» sotalaimastojenpäällysmichet marmaan luulemat. (S. 3)> S.)

Ulkomaalta.

Skellefteä’sta,Ruotsinmaalla. Täällä oli sunnuntaina kesäkään 25 p:nä käynyt koma ukkonen, joka oli lyönyt nuoliansa yhtaikaa 9 eri paikalle, joista tuli rupesi suurella nopeudella kulmalla maalla lcmiämääu ympäri. Mnstia samupilmiä nousi ilmaau ja puut mnuttuimat korkioiksi tulipatsaiksi; ukkoucn iski ja tärisi mäliin. Sammutus olisi marmaau ollut turha, jos ci Jumala olisi antanut siihen liittoon hymän sateen, jota kesti ’/^ tiimaa, mutta tuli uiin rankasti, että joetkin tulmasimat niinkuin lcmäillä. Tiet mcnimat pilalle ja ruis lakoon. Sataessa syttyi miela ukon tulesta nametta ja 1 lehmä ku—oli.

Keskimereltä. Täällä omat mcrirosmot tehneet tappelnn englantilaisia lauppalaimoja kohtaa». Englannissa ollaan aikeissa, miten näitä mcrcn-kulun hätyyttäjöita ja sortajoita saatais—iin kukistetuiksi.

Turkinmaalta. Varnan linnaan oli alussa heinäkuuta Ahrikau pohjoismaakunnasta, nimeltä Algier, joka kuuluu Nauskau mailan alle, tuotu kolmella laimalla teurastettamia eläimiä. Samasta paikasta odotettiin mielä tulemaksi 10 tuhatta härkää sotamäclle ruumaksi. Silistrian linnassa oli piirityksen alussa ollut 700 tykkimicstä, mutta ne olimat kukistuucet piir—ityksen lopetettua 120 mieheen.

Amerikasta. San Salwador’in kaupungissa oli viimeksi kuluneen huhtikuun 16 p:nä sattunut hirmuinen maajäräys. Kello 9 ½ iltaisella kuului odottamatoin kauhean kova täräys, joka matkaansaattoi yleisen hämmästyksen.

Monta perhekuntaa pakeni huoneistansa torille, ja toiset tekivät yövuoteensa pihoillensa. Viimein alkoi maa, kello 11 aikana, niin hirmuisesti kiikkua ja hyllyä, että koko kaupunki oli 10:ssä minuutissa säpäleinä.

Rakennusten ja kirkkojen hajoaminen ja lankeaminen antoi semmoisen pauhinan, että korvat menivät asujamilta lukkoon; jäännöksistä nousi pölypilviä, jotka mustensivat koko taivaan. Ei ainoatakaan veden pisaraa löytynyt puolitukehtuneitten ja läkähtymässä olevain ihmisten virvoitukseksi, sillä kaikki kaivot ja lähteet olivat kuivanneet ja soraa täynnä.

Tuomiokirkon kellotorni särki langetessansa suuremman osan kirkkoakin maahan; toinen kirkko kaatui ja ruhtoi mitä sen tiellä oli, ja kolmas löysi haudan torninsa alla. Yksityisiä kartanoita jäi muutamia seisomaan. Hävitys oli tehty, joten sanottiin, 10:ssä minutissa; ensimäinen täräys oli kovin ja rasittavin; muille, sitä seuraaville täräyksille ei jäänyt paljon hävittämistä.

Hirmuinen oli tämä yö ollut; asujamet notkistivat polviansa, Jumalalta armoa ja apua anoen; vanhemmat etsivät lapsiansa, lapset vanhempiansa, naineet toveriansa, siskot veljiänsä ja sisariansa.

Täräykset olivat nopiat kuin nuolet. Kuitenkaan ei ollut toki paljon ihmisiä hukkunut; sanotaan vaan 100 henkeä löytäneen kuolemansa tässä kauhiassa tilaisuudessa, ja noin 50 oli haavoitettu. Asujamet, pelkäen uusia täräyksiä tapahtuviksi, olivat kiiruhtaneet kaupungista muuanne.

Ilmoitus. Koska tämän Pielisjänven pitäjän emäkirkox asujamet, yhteisessäkokouksessa 17päiwänä wiime. juosscessa huhtikuussa, omat tuumiten päättäneet ottaa alituisen pitäjäulasten koulumestarin, ja sille» itsensä sitoneet nmofittain antaa yhden ka pan jymiä kustakin talosta ja talonosasta, samatentin talottomat, mutta käräjäkappain maksuun osalliset, tekein kahdenkymmenen ja seitsemän tyn> nyrin paikkoin; niin ilmoitetaan tämä toimitus awonaiscna etsittäwäksi allekirjoitetun tykönäkolme» kuukauden sisällä, jonka ohessa wakuuttawaiset todistukset tutkitusta opista ja toimellisuu desta, hylvästä elämästä ja raittiudesta, kuin myös käyttättiäisestä kirjoituksen harjoituksesta edesnäytettatön. Pielitzjärwen pitäjässä 17 päiwä heinäkuuta 1854.

Ioh. Stenius, Kirkkol,. ja Rowasti.

Ohman’in kirjakaupassa myödaäu Itämeren Sota kartta, joka on tehty mcri-karttojcu mukaan, ja jossa sekä merkillisimmät johtotornit että suurimmat luodot omat merkityt. 10 kop. hop.

Torihintoja Helsingissä. Perjantaina N p. elot. Voi: tuorcs 15 ! k. naula, roauba 2 r. 50 k., ruisjauhot 36 k., heinät 18 ja 20 k., tuoreet kalat: haumit ja ! ahmenet 80 k., suolatut silakat 60 k. leimiskä;kau- ! rat 3 r. 50 k. tyunyri; maito: tuores 6 ja 7 k., miilimaito12 k., miiua 65 k. kanuu; munatiu 30 k.; puut: koimuiset 4 1. 50 k., kuustset , 3 r. 60 k. syli. Suolat 5 r. 50 k. tynuyri; sokuri ja kahmi 30 k. naula; rauta 90 k. leimislä.

Tuli painosta kello 12,

Helsingissä. Euomalaiscn Kirjallisuuden Seuran Kirjapainossa. Lupa painamisecn annettu: 6. r, Xminaff

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: