1860-03-30 Suometar


Suometar 1860. N:o 12. Perjantaina 30 päivä Maaliskuussa. 14:stakymmenes Vuosikerta.

Suometar 1860. N:o 12. Perjantaina 30 päivä Maaliskuussa. 14:stakymmenes Vuosikerta.

Kirkollisia Ilmoituksia:

Tulemana sunnuntaina pitää Uudessa kirkossa suomalaiseu puolipäimä-saarnau m. lirkh. Snellman ja iltasaarnau m. lirkli. Tdomander. Suomen-kielinen lahevs rukous pidetään maanantaina, 2 p. huhtik.. kello 6 jpv. Nauhassa kirkossa.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Wuosikokouksen

aloitti Esimies, herra rohwessori Lönnrot seuraavalla puheella: Hyvät herrat, Suomen miehet! Sitte viimeisen kerran tähän huoneesen samassa tarkoituksessa, kun nytkin, yhdyttyämme on kokonainen vuosikausi itäämme ranhan sylissä eteenpäin eletty ja samassa, niinkuin mielelläni toivon, askel suomalaisuuden tiellä eteenpäin kuljettu.

Siitä nyt en tmolinekkaan muistuttaa mitä suoraa voittoa suomalaisella kirjallisuudella sillä ajalla on ollut; sen knllä ilmankin tuntemat kaikki ue. jotka kirjallisuuttamme jossakin armossa pitävat. Taikka ken ei muistaisi kertoelman nuijasodasta silla ajalla taitetuksi tulleen, ensimaisen latinan kielen opin snomeksi samalla ajalla ilmaantuneen, ensimaisen matkakertoelman

mnistelmia matkoilta Venäjällä

suomenkielellä saaduksi, Eukliden alkeista toisen lisätuu ja parannetun laitoksen toimitetuksi, pian ensimäistä mansikoita ja mustikoita suomen kaunokirjallisuudenmaalla kasmaneen, ensimäisen suomenkielisen kirjallisuuslehden syntyneeksi, pyhästä raamatusta uuden, alkukielten mukaisemman suomeunuksen toimitetuksi j. n. e. Mutta maikka, kuiu jo sanoinkin, en tahdo aikaa menettää suomalaisten kirjallisuus-tuotteiden luettelemalla , niin samoin eu saata mainitsematta heittää toista kiitoksella muisteltamaa asiata. sitä nimittäin, että suomalaisuus tällä miimeksi kuluneella muodella on saanut yhä mapaammasti ja julkisemmasti asioitaan hoidella ja puolustella.

Ei komin monta muotta tästä takaisin olisi ollnt mahdotointa senkään merran suomen kielestä ja kansallisuus desta kirjoitella, kun niistä menneenä muotena on nähty kirjoitettaman milloin kiistelemisen tamoin milloin ilmanli liistelemättä.

Kansallisuuden kiistoilla, joita mnoden pitkään on luettu sekä sanomalehtilöissä että erikirjasissa, on ainakin ollut se hyödytys, että omat paremmin selmittäneet, mitä suomihartaat oikeastaan tarkoittamat. Näyttää siltä, kun olisivat ennen kaikki ne. jotka eivät rnvenneet yhtä köyttä heidän kanssansa metämään, siinä harhaluulossa olleet, että suomi-vstämät eimät tuytyist ennen kun saisivat suomenkielen niihinki maamme paikkoihin tungetnksi, joissa ruotstnlieli manhuudesta on ollut ja mieläkin on äitiukielenä.

Sitä suomi-ystämät eimät toki ole, ei ajatelleetkaan. He omat itse kyllin saaneet kokea, mitä vastusta. rasitusta ja kärsimistä vieraan kieleen mallasta tulee, etteimät toisille soisi samaa rasitusta ja onnettomnntta. Jos kuitenki joku heistä keutiest olisi semmoistinlin ajatuksiin hairahtanut, miu sitä ei suinkaan somi pitää snomipuoluen yleisenä mielenä, eikä muuna kun moitittamana kosto-äänenä omassa sortotilassansa.

Wasta mainittu harhatila on paljo mihaa ja mastahakoisuutta suomilahkoisille saattauut. Heitä on syytetty ruotsinkielen mihaamisesta, ruotsalaisen kirjallisuudeu ja simistyksen halvelstmisesta, liittämättömyydestä ruotsalaista hvmäntekiöitausä mastaan j. n. e. ja kaikkea heidän työtänsä ja toimeansa usein on pidetty ei muuna käin ruotsalaisuuden sortamisena ja polkemisena.

Ästen heillä la>mllisuus’kiistain aikana on ollut tilaisuus paremmiu luin ennen selmittää, ei koskaan tarkmttaneensakaanruotsinkielen hamiämistä niissä maamme paikkakunnissa, joissa se on entisenä äitinkieleuä, maan perin mastoin sen ainoastaan olevan työnsä ja toimensa tarkoituksena, ettei ruotsikaan entiseen tapaansa saisi suomenkieltä sortaa ja hämittää, ja että suomenkieli kerran pääsisi luonnolliseen oikeuteensa. Mikä siis on sen luonnollinen oikeus? Wastaukseksi tälle kuvnvlselle saan seuraaman kumamertauksen esittää.

Jos jonkun talon 18:sta henqeslä 16 puhuisi ruotsinkieltä ja 2 suomea, niin kukaoa siitä mähäukään epäilisi, ettei ruotsinkieli siinä paremmin, kuin suomi, sopisi keskuskieleksi talou yhteisissä asioissa. Kahdeksan kertainen työ tulisi uuden 16:n ruotsalaisen oppia suomea, kuu niiden 2:n suomalaisen rnotsia siksi että talon yhteisasioissa tulistmat toimeen perhekumppaliensa kanssa. Semmoinen talo on koko Snomi, ei muulla erotuksella, kun että siinä elää 16 suomalaista ja maan 2 ruotsalaista jäseutä.

Jos siis edellisessä tapauksessa se oli luounollista. että ne 2 suomalaista oppimat ruotsia, on jälkimäisessäki tapauksessa se yhtä lnonnollista, että ne 2ruotsalaista talon yhteisten tarpeiden muoksi oppimat sitä kieltä, jota ue toiset 16 perheen jäsentä puhumat, kahden k.sken pnhukoot ruotsia, miukä maan mielensä tekee, ja jos niin tahtomat, opettakoot lapseusaki sitä puhumaan, lukemaan ja kirjottamaan.

Lähes kahdeksan kertainen on jo nvky-aikoiuaki suomenkielisten asukasten luku maassamme ruotsinkielisten suhteen, mutta jos mertaamme niitä maan-aloja toisiinsa, joissa kumpaaki kieltä puhutaan, ja myösmuistamme sen, että ruotsalaisten paikat, kun omat tiheää» asutut, tuskin sietänemät suurta kansan lisäystä, jota mastoin suomalaisten tamallisesti paljon harmemmalta asutut paikat lullä moimat elättää kolmen, neljän tahi mieläkin useamman kertaisen mäenpaljouden, kun mikä niillä tätä «ykyä eleksii, min kukapa ei jo ennakolta näkisi, että tulemina aikoina suomalaisten enemmyys maassamme ruotsalaisten snhteen on kasmama paljon nykyistäänki suuremmaksi.

Epäilemättä on selin aika tulema, jona Suomen talon perheessä ei elä kun 1ruotsalaiuen kahta, kolmea tahi neljää kymmentä suomalaista mastaan, ja silloin lieneeki suomalaisten huuto ja malitus kielensä sorretusta tilasta paljon korkeammalle kuuluma, kuu näinä aikoina, jos nimittäin malitukseu syyt silloin vielä omat poistamatta. , Waikka kyllä omatki meidän kormat jo silloin päässeet niitä huutoja kuulemasta, niin melmollisuutemme on kuitenki jo aikanansa huolta pitää siitä, että maiuitut malitukset tulemat tyydytetyiksi ennen kun pääsemät komin suuriksi paisumaan, ja sitä näinä aikoina varhaattain teemme siten, että ahkerasti miljelemme kieltämme ja kantamme sitä kansan simistyksen tarpeisiin. Latinalainen sananlasku sanoo: lahnr imprnhus omni» vinkit, se on suomeksi: työ urhea kaikkia moivi, ja siitä luulosta kyllä olen minäki.

Tiedän kyllä kaikkia talossa tarvittavan ja huudolla ja soitolla sotamäkeäkin urhoollisuuteen keholletaman, ja siis äänen pidolla ja malituksilla muissaki tiloissa armonsa oleman. Mutta kuu nnkvisen Jerikon muurit eimät raukea paljaasta huutamisesta, niiu luulisinki niiden malinneen paremman puolen, jotka tuolla ja maimalla kokemat tarkoituksensa moittaa. ja työhön, kiinteään, suuttumattomaan. mäsumattömään työhönSnomen talossa mielelläni tahtoisin kaikkia sen asukkaita tässäki tilaisuudessa kehoittaa. Kuiuka Seura puolestausa minnemuoden kululla on työssänsä onnistunut, millä kannalla sen rahamarat, kirjasto ja muut asiat emät, sen tulemat Seuran asianomaiset mirkamiehet muosi-muisteloissansa kertomaan, joista siis pyydän Sihteerin aloittamaan.

Adam Fredrik Jaakkolainen.

[kuva tekstistä]

Tästä Lammin pitäjässä Jahkolan kylässä eläneestä Hämeen talonpojasta, jonka kuolema jo viime vuoden alussa sanomalehdissä ilmoitettiin, tahtoisin vielä puhetta ottaa. Hänen ansioitansa jo v. 1846 lehtori Gottlund sanomalehdessänsä: “Suomalainen” n:roissa 6, 7, 9 ja 11 yleisölle tietää antoi.

Elokuun lopulla v. 1857 matkallani pistäysin TanNilan kestkievarista 4 virstaa syrjään hänen kotiinsa. Siellä viivyimme, erään matkakumppanini kanssa, kokonaisen vuorokauden. Tässä tulin häntä nähtävin silmin tuntemaan. Hänessä kohtasimme ystävällisen ja kohteliaan talonisännän. Hänessä loisti erinomainen järkevyys, ymmärrys ja toimi.

Nimemme sanottua ja hiukan aikaa puheltua kantoi hän pöydälle etehemme 2 paksumpaa kuin kauppa-konttuorin kirjaa, noin 5 eli 6 kirjoituspaperi-kirjan vahvuudesta. Näistä toinen oli hänen “päiväkirjansa”, johon hän oli jo kauvan aikaa sitte antanut kirjoittaa nimiänsä sekä jonkun lauseen kaikkein niiden, jotka ovat käyneet hänen luonansa.

Siellä tapasimme monen tuttavamme nimen. Meidän myös piti kirjoittaa siihen nimemme sekä aika j.n.e. Toinen kirja oli taas, johon hän oli pitkin aikaa kirjoitellut omia tekemiänsä runoja ja lauluja. Näitä antoi hän vierastensa aikansa ratoksi lueskella.

Näissä lauluissansa, joita ne paraastaan oli, ei kyllä aina ollut runomitta paikallansa; mutta ajatus oli niissä jotenkin selkeä ja tunteet eläviä. Hänen luvallansa kirjoitin erään laulun taskukirjaani muistiin. Sen oli hän tehnyt omasta elämästänsä ja on sanasta sanaan seuraavainen:

Minä miesi murhetoinen,
Poika nuori naimatoinen
Pidän kynän kynnessän’
Yksinäni istuissan’.

Eipä murheet murtelekkaan,
Suuret surut sortelekkaan,
Kuin on ilo innossani,
Riemu, rauha rinnassani.

Neijot nuoret ihanaiset,
Kukan kauniin kantavaiset,
Minun mielen murheista
Wielä nytkin vapahtaa.

Hymmilläni hempiöillä,
Lauluillani lempiöillä
Neijot kauniit kiittelen,
Huonot hylyt moittelen.

Waikka sulo sanoillani,
Ilo, riemu runoillani
Neijot sievät suositan,
Hilpiästi huvitan,

Waan en noita neitojani,
Rakkauden riemujani
Wiekkahasti viettele,
Ruusujani runtele.

Neijot vanhat nauraavatten,
Hulluksikin huutaavatten,
Kun en ole kajonnu,
Omakseni ottannu.

Älkäi minua morsijaiset,
Immet nuoret ihanaiset
Petturiksi peljätkö,
Hymijäni hyljätkö.

Olen miesi mielellinen
Seurassanne sivollinen
Ja en nojaa nokkosiin,
Enkä kajoo kukkasiin.

Neijot nuoret ihanimmat,
Suomen kukat kaunihimmat!
Wälttäkää vaan veijarit,
Pahat pojat peijarit!

Niin on ilo innossanne,
Riemu, rauha rinnassanne,
Wihillenkin vietäissä,
Alttarillen astuissa.

Niinkuin tässä laulussakin näkyy eli hän ikänsä naimatoinna ja vanha sisarensa oli talossa emännän siassa. Hän oli kyllä kerta nuorena ollessansa yrittänyt kosioretkelle, mutta se kuin ei kohdasteen onnistunut, oli hän sen kuuksi päiväksi jättänyt.

Pieni taloutensa oli hänellä hyvästi hoidettu ja itse harjoitteli hän käsi- ja välitöinänsä sekä tasku- että seinäkellojen korjaamista. Pitäjän laina-jyvästön-hoitajan virka hänellä myös oli.

Muuten tuntui hän olevan hyvässä keskuudessa naapuriensa kanssa: sillä hän ei ollut vähääkään semmoinen jörö kuin monet vanhat pojat ovat. Häntä voi luullakin hyvin avulliseksi kanssaihmisillensä ja naapureillensa. Tauteihinkin ymmärsi hän lääkkeitä. Häneltä niin ikään samalla kertaa muistoon kirjoitin seuraavaa punataudin lääkettä:<blockquote>Otetaan 2 luotia Aloeta, 2 luotia Salmiakkia, 2 korttelia hyvää, puhdasta paloviinaa ja hyvin vähäsen Skedvettä ja ne lämpimässä paikassa sulatetaan.

Ensin leikkauksen tultua otetaan enemmän (noin 20 tipausta) ja sitte leikkauksen loputtua 15 tippua; mutta viinan ryyppääjät saavat ottaa enemmän.

Jos vatta on vetelällä, niin otetaan: Tinktura Thebaika 15 pisaraa ja vahvalle ihmiselle 20 pisaraa, mutta ei enemmän: sillä se unettaa liiaksi”.</blockquote>Tätä kiitti hän erinomaisen varmaksi punatautia vastaan.

Kirjallisissa asioissa oli hän hyvin halullinen. Hän piti kaikki suomalaiset sanomalehdet ja oli hänellä sievä kirjasto. Kirjastossansa oli hänellä moniaita hyvin vanhoja harvinaisia kirjoja, joita sanoi ei myövänsä mistään hinnasta, vaikka niitä on häneltä jo monasti Helsingin kirjastoihin pyydetty.<blockquote>Sitte jälkeen kuolemani saakoot ne sinne</blockquote>olivat hänen sanansa. Olispa siis lysti tietää mihin nämä arvoisat jäännökset ovat nyt joutuneet.

Samate myös hänen ne kaksi äsken mainittua kirjaansa, päiväkirja ja laulukirjansa. Ne ansaitsivat lähettää Helsinkiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran hoteisiin.

Ihme, ettei sanomalehti “Hämäläinen” ole saannt lauaumaan sen enempää tämän kelpo mieheen ansioista ja jätteistä; sillä hän on luettava aikansa Suomen merkillisimpäin talonpoikain joukkoon.

A. M-n.

Kirjeitä Jukka lintuselle. IV.

Wevveikkoseui!

Kyllä se on surkeata, että Suomessa kirjeet viipumat kolo 4 viikkoa 60 peninkulman matkalla ennenkuin vastaus ennättää lastin! N>m f.iir.rvti on fviifite uita kulunut aitaa kuin Sinulle lähetin kirjeeni, jolle masta eilen sain ystävällisen vastauksesi. ja futtenft Sinä vaknntat, heti saatuasi kirjeeni pauneest vastauksesi vierille ja postissa lentämään.

Minä uskon fen, sillä lyhemmälläki matkalla tuin meidän malillä olen hamainnut, että vostissa kirjeet saavat viipyä »tela kaumemmauli aikaa. Tänne Helsinkiin saan ininä jo Lontoosta, satojen penin* kulmain päästä, samaan aikaan, postin kautta vastaulsen kuin jostaki paikasta Suomessa patin tummenen peninkulman päässä, missä ei satu olemaan postikonttuori. ©e on aivan »arma, että minä ivoin saada Pietarista 40 peninf. päästä postin kautta Vastauksen tänne yhtä pian kuin esm. Tuusulan pitäjän kirkolta 4 peninf. päästä, jos muka Suomen posti-laitoksen toimeksi jääpi kirjemaihteeni jonku Tuusulaisen kanssa.

Niin huonoa posti-laitosta kiirehtimisen suhteen ei stvistuneessä maailmassa mahtane muualla löytyä tuin meillä on.

Enststäänki löutyy täällä postikonttnoria ainoastaan kaupungeissa eikä maa-seuduilla muualla kuin Alavuuden ja Tohmajärven kirkoilla.

Toisekseen kulkee posti Harmoin näiden poötilonttuorienki välilla, niin että Ivväsknlään ja Kajaanin menee Helsingistä posti ainoastaan yhden kerran »iilossa, kaikkiin muihin kaupunkeihin kaksi kertaa ja ainoastaan Turun ja Pietarin välillä olemiin faupuufeihin kolme kertaa miikossa.

Kolmanneksi on postiraha meillä ylen kallis matkain lvhuylla suhteen maahamme, luin täytyy maksaa koko 10 kop. hop. mähin-painoisesta kirjeestä fatfilta postikonttuorien väliltä, jotka omat toisistanfa yli 12′/2 penink. kaukana, jossa viime mainitussa tapauksessa toki 5 kokalla pääsee. Se 10 fpfan postiraha on mahdollinen Wenäellä, missä kirjeitä saapi siihen luntaan lähettää monen sadan peninkulman päähän, sen lavean keisarikunnan yhdestä laidasta toiseen, ja samoile »oipi se hiuta välttää kirjavaihteelle Suomen ja Wenäen paikkakuntain välilla.

Mutta se hinta on hir^ muinen Suomen postikonttuorien välilla, josta ei uksikaan tävtä saraakaan peninkulmaa, maan pisin postiiväli on 941 suomen virstaa eli 94 peninf., Räminän ja Tornion postikonituorein välillä.

Neljänneksi on maaseutuin postikuletus vielä surkeammalla lannalla, sekä sensuhteen ett’ei siinä ole mitään vakinaisempaa jareötystä vaan yksityisten täytvu luottaa taikka kihlakuntain postifuletuffen rätöksiin tahi itse kustantaa erinäisen vostiIauffunfa, kuin myös sensuhteen mä postimestareilla on valta ottaa pogtilauffuin nautinnosta niin raskaat vallinnot, jotta se oikein tuntuvasti rasittaa niitä yksityisiä maalla, jotka tahtomat pysyä muun maailman kalissa i’hteyd^ sa sekä lirjevaihleen että sanomalehtien kautta.

Postilaitoksemme ollessa semmoisena kuin se nyt on, ei oletaan ihmeteltäväa, jos tirjevaiode on maassamme mähäinen, jos sanomalehtiä vähä erittäinli maaseuduilla pidetään ja ios Suomen postilaitos ei anna mitään säästöja valtalunnalle. Se kyllä on tosi ett’ei oikea »altto. hoito tarkoitakaan mitään raha-voittoa posnlaitoksestansa mutta maan että taifffaatnen lirjevaihde ja sanomalehtien saanti tuke yksityisille niin huokeaksi ja helpoksi kuin maan mahdollista on, joten v.iltiohoito saapi lisääntuvässä liikkeessä, rikkaudessa ja sivistnkses a monifertaifen palkinnon jos se lulisski mihintääu raha=n?ahinfoon postilaitoksensa pitämiseslä nopeana \nyfstlyisille huokeana.

Mutta kuin postilaitos on jossaki maassa kaikin puolin hymä, niin siellä on kirjevaihde muös niin suuri ett’ei »altalunta ole koskaan tullut rahavahinloon main on saanut melkoista tohavoittoaft yli sen että postilaitos on ftellä todella täyttänut korkean lutsnmuksens’ H»i«t0ffet!, teollisuuden ja ihmissuden valmelukiessa. <5iiome«iV. on,.N»n’tstn köyhyys” ollut Mlllein joka miehen sananlaskuna, ja kuitenki on Ruotsissa tehty kaikeulaiseu liikkeeu ja teollisuuden eteen niin paljo ett’ei Suomessa moida uneksiakaan sitä kaikkia, el’kä meillä niin kauuiisti nulutaan.

Ia ehfa Nuotsissa ei mielä ole sinue-päinkääu miten Englunnsm, ja Eaksassali, niin Nuotsissa on luiteuki jo ristiin-rastiin lvmiä mesisulun yhdistyksiä, rantateitä pitkät jaksat, sähkölennätin joka kaupuugill’ja kauppalalle sekä uopea ja tarkka postilaitos, postikonttuoreita ei ainoastaan kaikissa k.nlpnngeiösa maan mvös teiden ristiyksissä ja muissa paikoissa maalla, missä maan postikonttnorien mäli on vähäkääu pitkä. Knin senlisäksi on postiraha seka sädkölennätin hvmin huokea ja kaikin tamoin mal^otaan että vksituisille on niin vähä maivoja näiden laitosten käyttämisessä kuin mahdollista, niin ei olekaan kumma, jos Nnotsissa kauppa, teollisuus ja muu liike rientää jättiläis askeleilla eteenväin. l^mme voi maaliakaan, että Suomen tulisi tinkiä vlu’äfkiä mniden etemäm^äin maiden rinnalle, mntta eteenpäin meidänki pitäisi tinkiä eikä ristissä käsin taimaalta odottaa paremmuutta tulemaksi.

Postilaitoksemme parauemisesta pitäisi erittäinki huolta pitää ja tämän parannukseu keinoista ja muodosta eu^uman julkisesti keskustella kuin tähän asti on malitettuiraöti tehty, niin etlä jokainen saisi tävde!’, käsilylsen asiasta; kullä sitto parannus tulisi, koska meillä on hallitus hymäntahtoinen ja halukas parannuksiin, knin maan sillä on tue ja pouuistus malistunel’ö’a kansassa.

Wai olet Sinäki knullnt, että on yliopiston nuorisossa paljo suomalaisnudl’» vastustelijoita! Minä moin rauhoittaa Sinua ilmoitnlsella, että niitä on enää maan mähäinen ionklo. Nämä jotkut omat enemmän surkuteltavat kuin millään mihalla kol^deltamat, sillä he omat jo alku-ajatuksiö’ansa ekivneet väärille poluille.

He muka luulemat moimansa halpana ritää Suomen kansaa, seutähdeu etlä se ei ole itse koskaan malmonut kansallista itse-armoansa ja kausallisuuttauja maan on antanut itseänsä polkea, ainiau pvmen mierasten kansain knnliaisnudessa. Tästä jo näet, miten huonoilla perustuksilla heidän mastnstukseusa ou, ja mielä hnonompi on se heidän päätteensä, etl’eivät he muka ole Suomen kansalle missään kiitollisnnden melassa, jonka muotsi heidäu tarmitsisi luopua ruotsalaisesta lansallisuudestausa ja rumeta sllomalaisunden puuhiiu , koska he juuri omat ruotsinkielellä saaneet kaiken oppinsa ja simiötylsensä, jotta kiitollisnus jo Ntoopi heitä ruotsalaisuuden asiaan.

Kaikki tämä on niin lapsellista ja osoittaa tuntemattomuutta sela maamme historiassa että suomalaisuuden maatimuksista, jotta he marinaan luopumat sekä uäistä päätteistänsä että suomalaisuuden mastustulsesta, kuin maan makaautumat tiedossansa ja ajatuksissansa, jolloin heillenki on sellenevä, miten he alusta loppuun ovat eksyksissä oikealta uralta. He kyllä sitte tulevat havaitsemaan, miten he ovat mahdottomat mestaroimaan K,nkkimaltiaan sallimusta siinä että Suomeu kansau on ainian täytynyt olla kuuliaisuuden tilassa, maan ei kansamme ole mielä itsearmoansa ja kansallisuuttansa kadottanut, jotta sitä tarmitsist kenenkään hämetä ja vlenkalsoa.

He sitte myös havaitsevat, että Euomeu kansa kustantaa ja ylläpitää kouluja juuri siinä tarkoituksessa, että uiissä kasvatettaisiiu malistuneita mirkamiehia ja stmistvtsen tvömiehiä, jotka derättäisimät ja johdattaisimat tans:a kaikenvnoliseen sekä marallisunden ja toimen että vapautensa, kansallisuutensa ja kaiken mnnn hymvyden rienuättämiseen.

He tulemat sine muös havaitsemaan olemava mahdottomassa kiitollisuuden melassa Suomen kansalle, joka kustantaa ne koulut, lukiot ja seu yliopiston, jossa ja joissa he omat saaneet ja saamat kaiken oppiusa ja sivistykseusa; että tämän ouat saaneet ruotsinkielellä, ei ainakaan olisi luettama ruotsalaisuudelle tukeeksi mntta enemmän Suomen kansalle kuumaksi, kuin on ollut niin kärsivällinen että on sitä nurisematta sallinut oman kansallisuutensa loukkankseksi.

Kuin tilemat tuntemaan snomalaisnuden pyrinnöt, he niistä saamat nähdä, kninka ei ketään tahdota pakottaa lnopumaau lansallisuudestausa eikä äitiullelestänsä, maan ainoastaan että virkamiehtt suomalaisissa paikkakunnissa olistvat velvolliset toimittamaan kaikki asiat kansan kielellä sekä suullisesti että kirjallisesti, sshkä tämä maalimus on uiiu kohtuullinen kuin olla taitaa, ei kuitenkaan ole knkaan maatinut siinäkään kohdassa ruttoa mnntosta entisestä luonnottomuudesta, mntta on toimottu tamäu muutoksen stimoa ja tuntumatonta tapahtumista siteu että suomenkieli saataisiin mitä pikemmin opetuslielelsi suomalaisten paikkakuutain kouluissa, jotta virlamiehiksi pyrkijät jo alusta pitäen tottnisimat ja makaantuisivat äitinkielen käyttämiseen.

Suomalaisuuden asia on niin puhdas, niin todellinen ja niin mäkeva ett’ei sen pyrintöin toteentumista tarvitse epäillä eikä mihapudeihin rumeta, josko mielä joku ääui pvrkiili niitä vastustamaau. Semmoisen mastustuksen ei ainakaan pitäisi saada Suomalaisissa herätetyksi mihan tuntoja maamme ruotsalaisia asukkaita mastaan, joita meidän tulee, itsemme ja kolo maamme menestyksen tähden, pitää rakkaina meljinämme ja lilpaella heidän kansia kaiken hyvän avun osoituksessa.

Tämä johdattaa minua kertomaan, kuiuka nyt on viimeinli oäästy semmoisen punhan toimeen, josta S:ttaressa jo 12 vuotta sitte muistutettiin tarpeelliseksi maamme ruotsalaisten asukasten simistyttämisen työksi. On muka vhdusosnuksilla päätetty kustantaa ruolstulieliuen rahmaanlehti, jonka ulosantaminen aloitettaisiin jo ensi syksynä.

Tämän unden sanomalehden en tuune maau olen knnllut. että yksi yliovvilas Öl’t’rg on saatu seu toimittajaksi, jolle maiuittu yhdyskunta maksaisi makinaisen muostvalkiu niinkuin se myös kustantaa painon ja paperin. Tämän puuhan kntsnmnslistin allekirjoittajina oleu kuullut oleman rohv. F. Cngn»»s, konsuli N. Frenekell, lirjankauppias G. W. Edlund y. m., ja rahojansa kuuluu

siihen puuhaan panueen erittäinki jotkut tilanhaltijat täällä Uudella maalla.

Maikka sydämestäni toimon tälle puuhalle menestystä, on kuiteuki minun vakuutulseni se että maiuiltu yhdyskunta olisi rahoillansa paljo enemmän hvmää maikuttauut. jos olisi uiilla perustanut ruotsalaisiiu seurakuutiin lainakirjastoja, kuin että rupesi sen ruotsinkielisen r^lhmaanlehden pnuhaau.

Minä muka tunnen, kninka tämmöiset lehdet Saksassa ja Ruotsissa eimät ole saaneet lukijoita r.ehmaasla, niin ett’en moi lelsiä mitään perustusta, joka makuuttaisi tälle ruotsiukieliselle rahmaanlehdelle Suomessa parempaa menestystä.

Mutta taupi kolea, niin kokenut sitte tietää! Eiuä marinaan luet noita ll:l»,r3 ja olet keksinyt sen erinomaista käytöstä riidassansa Stttaren kanssa Helsingin uuden teaterin ristimisesiä lansallisteateriksi, jota nimeä S:tar ei enemmän kuin kukaan muu Suomalaiueu moinnt sallia, koska siinä ruotsinkieli tulee olemaan mallan päällä, l!.!„>-« ‘1′iiln. lolivat vaäntää asiaa jos jonneki-päin ja sekoittaa pois koko pääseikan, vaan luin S:tar ei antanut itseänsä mielellä jamainitut sauomat näkimät itsensä pääsemättömässä olevan, ne heti käantivät luvöta-tuuleen, tiitellen S:tarta lauseistansa, jotka kuitenki olivat aivan yksiä kuin ne joita ne ensin koettelivat vaarennellä.

Semmoisen sen oikean purjehtelijau pitää ollaki! Mutta sanopas, meli-kulta,mitä mainitut sanomat mahtanemat sillä tarkoittaa, luin sanomat seu snomalaiseu alkeiskoulun, joka jo amattiin ja alettiin 19 p. maalisk., amattaman vasta nyt alkavan huhtikuun 1 p:nä? Niinkuin lieltu on, pidetään tätä päivää narrien nimipäivänä, ja p.^ha on, jos ne sillä sanallansa tarkoittaisimU jotaki pilkkaa tälle kansalliselle ja muutoinki vliotettämalle koulun vritukselle, ja aiuaki ne sanomat jäämät erälunlou alaisiksi, koska koulun perustajat olivat juuri samoissa sanomissa niinkuin Helsingin kirkossaki antaneet ilmoituksen, että koulu avattaisiin samana päivänä kuiu se sitte avattiinki eli maalisk. 19 p:nä.

Mntta minä kiirehdin pois näistä roskasista asioista Sinulle ilmoittamaan iloisempaa sanomaa. Jo olet sanomalehdissä lnkennt, että tutlintomakoiltansa kotimaahan palaantuuut kirkh. ll.Cvgun;us jo viime vuoden lopulla oli Senaattiin jättänyt kertomulseu matkoiltansa ja hamainnoistansa, millä kaunalla rahmaan-opetus on Europan simistyneimmissä maissa, kuiu myös ehdotuksensa mille perustukselle rahmaanopetus Suomessa olisi pantava.

Tämä kirkh. U. Cvg!»;uksen matkakertomus on nyt ruotsinkielisenä kirjapainosta ilmestynyt ja varmaan se mahtaa tulla suomenkielelläki ulos; niin kaiketi toivon, loska sen matkakertomuksen aine niin likeltä koskee Suomen kansaa ja ansaitsee tulla itse kansankl ajateltavaksi. (5hk’en nyt voi laveammin puhella tästä kirjaisesta, saan knitenki sanoa että sen lukemisesta olen ilokseni havainnut, etl’ei lämpimampää ja taitavampaa oikean rahvaanopetuksen perustajaa Suomeeu olist voitu toimeakaan kuin minkä hallitus on kirkh. Cygu:l!uksessa valinnut ja saanut.

Mahtakoon nyt vaan Suomen kansa hymäksensä käyttää tämän miehen taitoa tulevaisuutensa tärkeimmässä kysvmyksessä, joka “nuorison nouseman” kristillinen ja luonnolliueu kasmatus ja opetus on! Wiikon päivat sitte herkesi se aliuomainen lumen tulo ja sittemmiu on ollut semmoisia myötäisiä ilmoja, jotta nmi-kiuokset rutosti sulaen hnpenemat. Jos näitä ilmoja kestää, olemme kodla aukeessa maassa ja aukeissa mesissä läsin, kuiu jäät jäimät ohuiksi lumen alle ja omat mesillä. Ehkä hövrvlaivat pääsevät siksi liikkeelle kuin täällä maisterien ja tohtorien seppelöimiset uliopistos» samme nyt kevätkeftllä mietetääu, ja ehkä Sinäki höyrylaimassa pujahdat tänne sitä juhlallisuutta ka.tselemaau! sitä ainaki toimoo

vstämäsi Tiitus Tuiretuinen.

-runorivi

Suimo.
(Kuvaillus Wenetiasta.)

Kamalasti kuu kumotti,
Tähdet tilkkuit, yö läheni;
Päivä pilviä rusotti,
Walo vasta maillen meni;
Lehdet puist’ oil pudonneet,
Kankahalle kadonneet.

Pimeys oil; pimeämpi
Oli Suimon sydämessä.
Rannat roikkuit, viel’ enempi
Aallot aaltoivat hänessä.
Pilvi peitti otsansa,
Myrsky pauhoi povessa.

Miks oil muoto musta? miksi
Sydän tytki tulisesti?
Siksi muoto musta, siksi
Povi paloi pikaisesti:
Toivon kukka tallattu,
Onnen oli otettu.

Wihollinen vähempiä
Kukkasii jo ennen katkoi,
Nyt sen käsi kalliimpia,
Kalliimmankin tarhast’ taittoi;
Ennen mies sen kärseli,
Nyt jo kosto kuoheli.

Siksi muotonsa on musta
Että mustat ajatukset:
Wiha vaatii kostamusta,
Eikä estä seuraukset.
Onnetoin on maksava,
Toivotoin on tuhova.

Ei asetu mielen myrskyt,
Joskin lnonnossa on tyven;
Eikä tyyny tuimat tyrskyt,
Joskin jääss’ on pinta järven;
Äsken aallot asettuut,
Konsa kuolloon lakastuut.

-k -f.

Koti-maalta.

Tilavakuus-yhdistys, Tilallisten velka-yhtiö eli Yhdistö tahi Yhteinen laina-laitos tahikka Hypoteekki-yhdistys (vai miksi sitä laitosta viimeinki ristittäneen?) kuulun paikottain, missä on ollut ymmärtäviä asian selittäjiä, saaneen paljonki osakkaiksi pyrkiviä.

Ympäri maakuntaa on muka lähetetty listoja, joihin saavat kirjoittaa eli kirjoituttaa itsensä ne vero-tahi relssi-tilain omistajat, jotka tilojansa vakuudeksi pannen pyytävät tämän yhdistyksen avulla ja kautta saada seisovia ja vuosimaksuilla väheneviä velkoja viljelystensä enentämiseksi ja parantamiseksi.

Jokainen kyllä olisi toivonut, että johtosäännön ehdotus, joka ruotsinkielisenä jo on julistettu, myös olisi suomenkielellä saatu ilmi, niinkuin johtosäännön ehdottelijat olivat aikoneetki ja jo olivat antaneet sen heti suomentaaki. Mutta kuin tätä suomennosta on paljo moitittu ja kuin on itse Yhdistyksen suomalaisesta nimestäki ollut pitkin matkaa riitoja eikä ole saatu ketään, joka olisi puuttunut sen suomennoksen korjaukseen, on päätetty paraaksi että annetaan se suomennos olla painattamatta vaan jätetään ensimäisessä Yhdistyksen kokouksessa itsiensä asianomaisten tutkittavaksi kuin myös silloin saadaan kuulla, minkä suomalaisen nimen osakkaat tahtovat laitokselle, kuin ei kukaan yksityinen tahdo ottaa vastataksensa kaikkia äreitä morkkauksia, joita jo on siitä nimestä näkynyt.

Että rakan ahdinko nyt painaa maaviljelystä, valitetaan yleensä niinkuin myös maaviljelijät eivät ole tilaisuudessa saamaan velaksi tarvittavia rahoja, kuin ei Suomen Pankissakaan ole heillä enää velan saantia. Tämän rahan saannin puute taas vaikuttaa, että maatavaroita saadaan vähemmän valmistetuksi viljelysvoimain puutteessa, jonkatähden taas maatavarat kohoovat hinnoissa.

Siitä on nähtävää, että kaikki säädyt saavat kärsiä tästä maaviljelijäin rahan ahdingosta, niin että maamme ei ole ollenkaan autettu siten että ainoastaan tehtaan-isännille ja kauppamiehille pidetään velkavaroja Pankissa mutta ei maaviljelijöille.

Maaviljelijäin sääty kuin maassamme on suurin ja se saapi pysyä rahan puutteessa, ei tehtaiden eikä kauppiaiden tavaroillakaan ole ostajia vaan jäävät hyödyttöminä makaamaan.

Tätä virkamme vaan merkitäksemme, kuinka siinä on kohtuuttomuus, että Pankissa ei ole kaikille säädyille valmistettu yhtäläistä velansaannin tilaisuutta, vaikka toiselta puolen tunnustamme, ett’ei mielestämme Pankin pitäisi ollenkaan puuttua velka-puuhiin vaan että jokaisen säädyn tulisi puuhata itsellensä omat velkasaannin laitoksensa.

Kysymyksessä oleva Yhdistys oli aivottu semmoiseksi velka-laitokseksi maaviljelijöille ja sen saamista toimeen jo tänä suvena kiiruhdettiin kaikin tavoin.

Mutta vaikka jo viime Joulukuun alussa pantiin rukouskirja joidenkuiden vakuutusten saamisesta, jotka ovat Yhdistykselle välttämättömiä, ei ole kuitenkaan toivomistakaan tarvittavan vastauksen saantia niin varhain, että sitä päätettyä kokousta voitaisiin jo Toukokuussa pitää.

Sentähden näyttää mahdottomaksi, että tämä Yhdistys tulee toimeen vielä tänä vuonna.

Asukkaita löytyi Hispaniassa v. 1857, milloin siellä viimeksi väen paljoutta tutkittiin, kaikkiansa 15,464,340 henkeä, joista oli 7,670,933 miehenja 7,793.407 naispuolia. Pääkaupungissa Madrid’issa asui 281,170 henkeä.

Wenäen keisarikunnan avaruus tetee, miten tilastontulkija Kuoppen laskee, 393 tnh. sarka-peninkulmaa ja Wenäen vallakunnan asukkaiden paljous on 67,452,108 henkeä, joista 52.317.836 henkeä asni itse keisarikunnassa ja 4,852,055 Puolan kuningaskunnassa.

Armeliaille ihmis-ystäville!

Seuraama armahtavaisuuden herätys-hnuto on tullut meidän julistettavaksi:

Toisten kanssaihmisten onnettomuutta ja hätää sääliväin ja armahtavain ikmis ystämäin tykö, jotka tahtoisimat, maittava pienimmälläkään lahjalla, auttaa yhtä armollista perhekuntaa, joka komassa tulipalossa on menettänyt piammite kaikki omaisuutensa,uskaltaa allekirjoitettu kääntyä.

Kappalainen Kestilässä, joka on kiopaknnnan pienempiä kavveleja, k:ra maisteri Karl Otto Tenl«n rouvansa ja viiden vienen lavsensa kanssa kuin myös muutamat hänen tykönänsä asnvat vaimon-puolisel turvattomat sukulaiset menettimät siinä tulipalossa, joka nykyisin dnmitti Kestilän vapvilan pytingin, suurimman osan ma.itteistansaknn. Sekin vähin «..hji siltä, jolle Jumala on suonut enemmän tätä maallista kymaä. on suuresta arvosta sille, jolta on kadonnut kaikki.

Mielen karmanden tuntee mandemman sydän makingos^a katkeramm^ksi, knn tarme on suuri keidän v”euillä l>’pstllaan. Se vieni palkka, jolla maisteri Tenl«n oli useita muosiaIokijänven rukoushuoneella, ei voinnt ylettyä perheen ylöspidoksi, ja kuitentin jakoi hän siitä vähästä, joka hänellä oli, viime nälkävuosina nälänhädässä olevllle nykyisessä kaukaisessa seurakunnassansa. Nyt koska onnettomuus on ladellut tätä perkekuntaa, esitellään tämä hätätila ylevämielisten ja armeliasten ikmis-ystämäin auttavaisuuteeu. Lahjoituksia, pieuimpiäkin, otetaan vastaan h:ra Chr. Ev. Barek’in kirjakaupassa Oulussa eli lähetetään allekirjoitetulle Kajaaniin, ja tekee allekirjoitettu tulleista avuista kokta tilin tässä sanomalehdessä.

Kajaanista 16 p. helmik. 1860.

A. I. Malmgren,

Kielen-puhdistusta. 11. Waltio »ai »at* lasto? kysyy Hämäläinen 1l:ss5 n:rossansa meidän ehdotuksemme johdosta, että mnka jälkimäinen sana olist panta »a edellisen siaan. Me sanoimne, että infopäätteen -io merkitvs on jotenkin tumma ja että selrrimmäsii lähtee merkitys niistä näitä (vinoja, jotka oroat johdetut 6:nnen luokan laufufoiSta.

Esimerkkiä tämmöisille johto-!’anoille ovat: aniio sanasta: ansaan, ansaitsen), armio sarmaan), tuomio (tuomitfen), huomio sanomaan, huomaitien), haaskio haaskaan), hylkiö(hi)lfään), tr a itrio (maimaan). Joka kielen-tuntija tarfemnuu katselee näitä sanoja, se on pian hamaitseva, että niiden merkitys on: sen teon vailuttama, jonka kunkin fanan jnuri-lausulla nimittää. Sana valtio nyt voipi ja (en täytyykin joktua sanasta altaan; täten ei se siis »oi tulla rnotsifst merkitsemään munta luin eröfring(= det erOfrade), niinkuin sen jo edellä sanoimme.

Tnrhaan rränkää Hämäläinen v aitiota sanasta valta; känen todistuksensa ovat kovin heikot elikkä eimat ensiukään todistuksia. Eamit vartio, haltio, rautio ovat minun katsoessani ei muuta kuin murteelliset toisinnot (anoja: n? a tia, haltia, rautia sSavossa ja Karjalassa löytyivät sukn-nimet Wartiainen ja Rautiainen, jotka todistamat tätä lanseitani). ©anot lukio ja eliö ovat edellisen mufaan kelrrottomasti johdettuja; lukio, joskopa se merkitseisitin luku-paikkaa, on otoin kymnasion siassa olemaan sen vuolsi, että kaikkihan oppi-paikat oirat luku-paikkoja ja niin muodoin lukioitakin. Sana yhtiö, nimi -merkin F:n nykyjään esittämä, ei myöskään ole minun päätöstäni myöten kielen-mnkaisesti jotVdettu.

Minulla on olevinansa myöskin tarkka korva, arka suomen-lielisten äänten kauneudelle ja rumuudelle. Waan totta puhuen ei minun korvani tunne sanoja: vallasto, v allastollinen, vallasto-varat j. n. e. yhtään raskaammalsi kuin nuo: »altto, valtiollinen j. n. e. Waan jos niin olisitin, niin on vallasto kuitenkin ennen käytettävä kuin »aitio, sentähden että se on oikein johdettu, ja jälkimäinen rräärin.

Puhuessaan tästä asiasta luet! telee Hämäläinen muuten kolo joukon sanoja päätteellä -to, joita kän sanoo “alkn-peräisilsi” (f. o. johtamattomilsi). Sitä vastaan ovat muut kielen-tutkijat tulleet siiken päätökseen, että kaikki Suomen kielen kolmi-jauseampi-tavuiset sanat omat johdettuja. H:sen luettelemista “alku’per5isistä” Suomen sanoista ovat lapio (Eavossa lapio), moisio, fa trio <Karjalassa lapio) epäilemättä lainatut Wenäjän kielestä; raunio, vainio ja suntio sInkerissä sonti o) tuntuvat minusta lainatuilta germanilaisista kielistä, ekt’en tällä kertaa voi luulolleni varmoja todistulsia antaa; a n tio on ihan selvästi johdellu (ehkä toisin kuin edelliset (anat) sanasta auki; liikkiö ja tunkio lausukoista liikun ja tungen (ne myös niin johtuneet, ett’ei johdannon ohjetta nyt enää ole mahdollinen selvittää).

Antti Harharus.

Helsingistä:

Kirjallisuutta. Mennä lauantaina oli yli-opistossamme majisieri Joh. Gahriel Geillin’inmäittely tohtorinarmon eteen historillis-lieli-tieteellisessä tiede-lunuassa. Lukija muistanee, että herra G. v. 1858 antoi ulos kirjan: Latinalainen kielioppi nmpisnomalaisen nuorison hyödyksi. Herra G:n mäitöskirja nyt oli täyttö takan kirjaan, elikkä Latinan kielen “lanse-oppi”. Se on yhtä lyhyt, selmä ja puhdas kielinen kuin edellinenkin kirja, ja me katsomme velvollisuudeksemme Suomalaisuuden puolesta ilmoittaa herra G:nille sydämellinen kiitos tästä kirjasta.

Waikka Helsingin lapsi on herra G. akkeruudella ja hymillä luonnon-lahjoillansa niin hymästi mallannut Suomen kielen omaksensa, että hän sen käytöksessä käypi yli monen suomalaisessa Suomessa snntyneen kirjoittajan. Sen lisäksi on hän aivan nuou mies; hän voipi vielä paljon kohota ja sellretä niin kielessä knin tiedossa; hänestä rooimme siis paljon toirvoa Su—omen kielelle.

Herra rohvessori CygNl«us’en esittelemä sanoma lehti maamme ruotsin-lieliselle rakmaalle on nyt syutymäisillänsä. Muutamat homin herrat Uusmaalla kuin mvös isompi joukko mirka-miehia ja muita simistylsen edistäjiä tässä kaupungissa ovat yhtyneet yhdys-kunnalsi, jossa osuus tulisi maksamaan 10 hop. ruplaa, ja joka on kustantama sen uuden sanoma-lekden. Sitä annettaisiin numero miikoss^ Paperi-lyhdyn muotoisena, ja hinta muostkerrasta on tekemä 75 kop. hop.

Toimittajakin, jolle palkaksi on määrättu 800 rnvlaa vuodessa, on jo löydetty. Nain kertoo Paperi lyhty. Me lisäämme tähän vaan sydämellisen onnen-toimotuksen tälle uudelle kumppalille, emmekä moi mnuta kuin iloita nähdessämme, kuiuta asiat mahassa ajassa orrat edustuneet maassamme. V uin Suometarta m. 1847 rumettiin ulos-antamaau, ei kukaan osoittanut sille tämmöistä amittamaa kättä. Suometar»rufka on rieknnut itse eteen-päin ja on näin omin käsin pyrkiessään moittannt kokemusta, suloista ja katkerata selaistu. va—an seisoolin nyt hymästi omalla kannallansa.

Mehiläisen 3:lta n:roa jaetaanhuomenna. Se sisältää:

1) Miten opetus ja kasvatus saadaan Suomessa rrirkislymään? 2) Uskonnollinen tila Skotlannissa lä hinna uskonpuhdistuksen aikaa, kumau kanssa: Hamiltonin murhapoltto: 3) Suomalaisen kirjallisuuden a»ttam<sesta; 4) Siirtoretkista Amerikaan; 5) Raha-yksiköu ni mesta ja Men kuulumaa; 6) Karl Wilhelm Törnegren -j-; 7) Kaksi tapaa vierahalla: toinen tulla, toinen mennä lruolsin ja suomenkielistä); 8) Helsingin uusi teateri; 9) Kieliopillista; 10) Pääsiäis mirsi; 11) Muistutus S:ttarelle; 12) Mehiläisen päivälirja.

Tulemaan n:roon pannaan Porthanin muistokuvan taava, jota RomiSta on tänne lähetetty

Mikkelistä.

“Maaliskuun15, 16 ja 17 päimiuä oli täällä markkinat, joissa oli hvmin paljo rahmas a ja siis suuri tuugos. Kauppiaita oli myös paljo. Rakanpuutetta »alitettiin, vaan kuitenkin nävttiin sitä liilutettavan entiseen tapaan. Tännekin toivat Wenäjän puolen mieket rahaa hemoisista, ehl’ei niin paljo kuin Kuopion viime markkinoilla.

Kaikista kalliimmaksi luultiin sitä juoksia hemoista, josta oli maksettu 380 hop. ruplaa. Kullä se on hvmalin. että edes hemoisista saadaan vähä takasi niitä itäänpäin niin paljo vaipuvia rahojamme; mutta luin meidän paraat herooiset viedään pois niin nuorena, ettei niistä ole ehtinyt jäädä sikiöä tänne, niin on velättämä hevois-laj’mme siitä vuosivuodelta husnonturoan siihen siaan kuin ftn toimottaisiin parantuman.

Paljoin ostajain muolsi olimat hemoiset kalliita. Nutut makloimat 4 r. ja 4 r. 20 kop. tynnyri. Pellavas sie. meret, joita oli,niinkuin ennenkin paljo, paraastaan Asitkalasta ja Lammin pitäjästä, maksoimat 20 ja 25 kop. kappa. Mnikut ja hailit 70 kop. leimiskä. Karkeamvia sekä hienompia liinamaatteita, salmietti-langasta ja palttinoita oli nyt tairallimutta mahemmin ja ne jo myötiin varaastaan aatto-päiminä, sillä ostajoita Karjalasta sekä Kuopiosta päin oli paljo. Nämä roaatteet näihin aöti ovat olleetkin liian helppo-hintasia että «raimoväki on valitellnt niiden Valmistamisesta ei suoloja leivällensä tuleman.

Pitäisi siis olla nyt jälleen kehoittamaista, tuin nyt oli maatteilla parempi hiuta, niin ettei tämä paikkakunnan vaimoväen käsityö jäisi rappioon pumplili-maatteiden valtaa oltaessa”.

Wanha Mikkeliläinen

Saarijärveltä 19 p. maalisk.

“Terveyden tila seurakunnassamme ei ole näinä aikoina ollut juuri kiitettämä. Iso-rokko on tahtonut yhtäläiseen vaan liilkua, mutta ei toli kovin raivosti ihmisiä maanalaan mienyt. Kyllä on lukkarillamme näkynyt oleman tekoa, luin on kokenut panorokkoa istuttaa esteeksi kulkurolon leve! nemiselle. Rokkoa täällä on pantu aikaihmisiinti.

Naapuriseurakunnassamme Karstulassa kuuluu rokkotauti olleen oileen raivossa voimassa. Siellä sanotaan sitä varsin paljon sairastetun ja kuuluu siellä kuolleenkin. Läänilääläriltä, Ivväskylastä, toimitetut lääkitykset jkera panorokon istutus sauotaan sielläkin liikauttaneen isorokon levenemistä, niin että nyt jo sanotaan olevan loppumaisillaan.

Sanotaan siellä monia muitakin parannuskeinoja rokon esteetsi koetetun. Sanotaan taudin aluSsa paloviinaakin ryypätyn niin että on sairas tullut oileen aika humalaan ja vieläpä täytynyt ylenkin antaa. Ja sitte sanotaan parantuneen. Muutamat kuuluu kuumassa saunanlöylyssä olleen niin kemroan että oileen pyörtvmiseen asti. Senkin sanotaan auttaneen. Ioluu saunan paraillaan lämmitessä kuuluu nosneen saunan larrolle; siellä sitten kotvan aikaa oltuaan, olisi pitänyt pe-ranluman. Näin se ihmisjärki tietämättömänä ollen on keksiminäin keinoja tarpeen ja hädän aikana. Sitte useinkin niihin lnottaa, jättäen paremmat, eksyy luolmottomiiu ja synnillisiinkin harjoitulsiin ja teeslellyksiin.

Läänin^ me pitäjistä on taas kutsuttu edusmiehet läänin vääkaupunkiin Waasaan sotamiesruotuja uudelleen tasaamaan ja järestämään, jossa nyt omat olleet paraillaan tutkinnottaan pitämässä. Siis saataneen nähdä miten ruotien tasaus nyt mukaantnnee kaitille yhtäläiseksi? Kummaa on armata knten tuo seikka tullee niin tasatuksi ettei ylsi tulisi enemmän kuin toinenkaan rasitetuksi.

Ainakin niinkanan kuin talon manttaali, kuten asetukset säätämät, pidetään tasauksen perustuksena, tuntuu se hymin mahdottomalta. Kuin nyt esim. Asetukset säätää: ettei ruodut saisi sisältää enemmän kuin 2 manttalia ja vähintain1′/2Kuin nyt maat täällä on yhdellä osalla pitäjää jaetut js Nuotsinvallan aikana, toisella taas nykyisin, niin siitä tulee että edellisillä on 3 ja4:ki kertaa paremmat etuudet sekä sitä laajemmat maa-alat ja viljelyspaikat manttaalia suhteen kuiu jälkimäisillä.

Jos nyt taloja, joille sanotun Ruotsinvallan aikaan on annettu maansa ja manttaalinsa, pantastin ruotiinsa 8, niin taas taloja, joille on viime aikoina annettu maansa, pitäst panna ruotiinsa roähintäänki 24;. mutta Asetukset luin ei manttaalia suhteen kuitenkaan möonna euempää luin 8 taloa ruotiinsa pantavalsi, niin silloin sotamiehen teko toisille tulee, koitettakoon jos miten hvvänsä sovitella, ainakin 3 vertaa raskaammaksi. Tätä seillaa kyllä on täälläli koettu sommitella jos johonkin suuntaan, mutta ei sille sen selvempää pohjaa ole nävttv saaman. Miten tno seikka läänin lolouksessa selmeunee? on aika näyttäva.

Äskettäin ilmestyne den Asetusten myönnettyä saada asettaa kauppapaikkoja maammseurakuntiin, otettiin läniieki pitäjäämme kihlakunnan käräjässä 6 p. t. k. maafanpanpitäjafsi, siihen ekdotellut täkäläinen märjäri K. Malmherg. Ainoa tarmlsten saanli on täkäläisillä paikkakunnilla »»uliin asti olliltlm Arkankelilaisilta “Lautt>.salvilta” eli joltakulta muulta s »lalauppiaalta, mm että raha on suen hymin kemeasti voisjuossut m.iamiesten kukkarosta, vaan harrooin sinne tullut.

Mitä taas myvlitii», maihtoon j. m. s. maitviljelys’ ja taloustuotteihiu tulee, niin sr on taytynyt kaupungissa kymmenien pentnfuormien päässä käydä toimittamissa. loimottava olisi nyt myönnetyn maakaupan tuleman siihen järeStöffeen että maa,vilje!iät niille moni vaihtaa tamaranfa tavataart, eli myydä rahaan ja, ilma” kallista aikaansa tuhlaamatta, saisi tarpeensa monia jjentfiiormia k.nlpnntiin kulkematta.

Uteliaalla mielellä täkäläiset maanviljeliämme miettimät ja tiehuStelemat $ilairMfuuS-i)hhiSti)ffen vaikutusta ja hvötuä. Rahaseilat kyllä uakottaa maaviljeliöitä vhtymään mainittnnu laitokseen osallisiksi. Mutta toiseltapuolen velko kulutusten ja maksuiu sekä muiden tointen ji puuhaiu paljoudesta estää monenkin siihen ryyhtymästä.

Ehkä laitos on niin hyvä ja hyödyllineu kuin on, kulkee fuitenfi rinnalla monta juorua ja valepuhetta yhtiön toimesta, hvödnllisuudestä ja maikutuksesta; ne tietämättömiä eStäir-ät uluiöön ofiiffaiM autaumasta. Paha »aan ettei sääutö-ehdotukset, jotka jo aikoja kuuluu olleen valmiina ja ruotsalaisen yleisön käsissä, ole kerinneet suomalaisille, )o0ta »oifurat tuta yhdistöä koskemat seikat.

©unen kuin loretan kirjeeni, kerrou tässä erään v,ihävätöisentapahtuma». Eräässä naapuriseurakunnassamme, kuiu nimismies oli kulkenut tarkastellen salaviinanvolttoa, tulipa vhteen torppaan joka itään pidettiin epäluulon alaisena. Nimismies tarkastettuaan torpan oli löptäniufi ei pannua, joka oli vastikään korjattu pois, vaau astian viinaa ja mutta trituanfeiton tähteitä. 3iimismies otti viinan, mutta jätll fen pappilaan sikäläisen papin tallenettaivatsi. Mutta torpan,

— jossa ei ollut silloin muita fotona Niin mainio tiesi viinan pappilaan jätetvlsi, riensi papin Kmp* puun Viinaansa papilta pois tammaan. Papri lnin ei muuten vaimosta päässyt, alkoi taluttaa huoneestaan rihalle. Mutta vaimo, joka ei tähän menoon mielistynyt, tarttui niin kovasti fiini pappiin, että vaimo ja vappi V»nä kaatuivat, vaimo ala -ja pappi päälle.

Waimo siitä huutamaan läsnäolevia katsomaan, miten pappi hänen kanssansa elämöipi. Läsnäoliat tutti tiesiivät asian, eivät tainneet muuta kuin nauraa sen kniu jaksoivat,vafuuttaen maimoa: “kula sinne julkenee E«tfoa (»4 fteltä sal.nsunt^sikin »tela näkyy”. Asian olen klllknpivetta nvöten kuullut, jos sitte niin tosi lienee, rraikla kvllä todeksi makuutetaan. Tänään on ensimäinen suvipäivä”.

M. T-e.

Tohmajarveltä Maalisk. 19 p.

“Pyhäkouluttaja — a

nen näkyy tulleen padoin lonkatnksi siitä, kun minä kirjoituksessani Suomettaressa n:ro 50 tulin maininneeksi, että Riikolan pyhäkoulussa on luettu lasten postillaa ja sanoo minun siinä erehtyneen.

Tästä näkyy että lasten postillat

a

sen mielestä ovat joutavia lörpötyksiä, maikka ne ovat toimitetut pyhäkouluja varten ja lasten ymmärrykselle soveliaaksi. Hän on tuskapäissääu pouuistanut aina Turkuun asti ja saanut Sanomissa Turusta n:ro 8 ilmi antaa yleisölle tämän haavottavau mielipitonsa. Enhän minä tieunyt sitä että n—ykvisiu löytyy hengellisten kirjain roihaajoita niinkuin a

nen näkyy oleman. Ei sitä neuvota missään koulussa ja vielä vähemmin siinä maaviljelyskoulussa, jossa

a

— nen tiettävästi on saanut oppinsa. Jos a

nen tahtosi mielehensä johdattaa ne muistutukset ja varoitukset, jotka sen koulun kunnioitettava ovettaja antoi kaikille oppilaisille ja erittäinki hänelle, niin hänen pilasi hillitä moitinta«himojansa ja kiukkuista sydäntänsä. — Hän sanoo aiman oikein pvdäkonlujen tarkoituksen olevan alottaa puustavista, mutta eihäu kaikki lapset enään alota puustavista, löytyyhän niitä, jotka jo osaavat lukea suoraanki. Waan tässä näkyy

a

nen vanevan koko lasten opetuksen pyhäkoulujen hartioille. Sen näkee lukia siitäki kun hän on koulumestarista niin äreä. tarkottaen sillä että koulumestarin opetus on mitätöntä. Hän sanoo myös, että meillä on papisto ja kirkko jossa selitetään laveammiu, ei tuulten papiston duolta pitämän pyhäkouluista, maikka ne aika ajoin ovat käyneet kouluja tarkastamassa. Wieläpa sanoo

a

nen minun pyytämäni omakätista kiitosta, mutta siinä ei däu ole tietävinään että mainitun kylän vyhäkouluttajalla on toinen nimimerkki kun minulla. Kun minä mainitsin, että paljo on täällä akkeroitu lukutaitoa, niin hänmyöntää sen, mutta sanoo toisaalta päin että lulumerkkien selitnksessä ja puustainten neuvomisessa on mennyt aikaa.

Tässä kohden hän puhuu kun leikatusta lampaan päästä. Ei Riikolankaan kylässä ole pyhäkoulu sillä täytetty, jos on luettu lasteu postiltaa, sillä täällä on luetettu sisästä ja ulkoa, opetettu myös lamaamaan ja harjoitettu kotihartauteen kun myös meisattu mirsiä sikäli kun aika on myöten antanut. Meillä ei ole kesänen päivä ehtinyt avuksi, meillä aikanaan on kuki aika tarpeen. Wiimeiseksi sanoo

a

nen: »Hiljaan härkä kyntää, rvaan sileä vako tulee”. Tässä hau nyt näkyy oikein vönhästelevän oppinsa taidosta, mutta saadaanpa nähdä, onko manhain puheessa totta kun sanotaan: “löyhkäminen on keveämpi kuin jauhaminen”.

I. T— r— n.

Wenajältä.

Sähkölennätin-lankaaon Weuäen keisarikunnassa ja Suomessa roro. 1858 ja 1859 yhtt-eusä jatfettu 6,766 virStan matkalle kuin myös 53 uutta leunätin-laitosta eli lennätinsanomain »itlapaiffaa asetettu, niin että näitä virkapaikkoja tämän kuun 23 p:na linum kaikkiansa 94, joista ainoastaan 8 on Suomassa, nim. Wiivurissa, Helftna>fä, Turussa, Porissa, W^issa, ftotfotatfa, NaaheSfa ia Oulussa.

Sanomain lähettämiselle ja vastaanottamiselle on näistä virkapaikoista Suomessa amoinna kaikkina aitoina vuorokaudessa ainoastaan Söiiiumsfa, Helsingissä ja Turussa olemat, ainoastaan päivällä f:to d:sta aamulla l:lo 8:aan illalla omat amoinna virkapaitat Porissa, Waasassa, Kokkolassa ja Raahessa, matta virkapaitta Oulussa on avoiuna ainoastaan yöllä.

Kaikissa Suomen toimitetaan sanomia Wenäelle ja mnille ulkomaille venäen, salsan tahi ranskan kielillä, mutta ruotsinkielisiä sauomia toimitetaan ainoastaan Suomen virkavaikkain välillä ja Pietariin. Merkittävä mvös ou. ett’ei muissa Suomen ‘virkapaikoissa kuin Wiiouriss,!, Helsingissä ja Turussa oteta vastaan kanivemmaksi kuin Wenäelle meneviä leunätinsanomia.

Nämä tiedot olemme ottaneet Pietarin siksaukielisestä sanomasta, joka ei erotta Suomea Wenäeumaasta vaau lukee ue lokouaau yhteen.

Ulkomailta.

Kvllä uvt on yleensä kiusaa ja tuskaa Savoijan ja Nizzan täl’den. joita Napoleon keisari on nyt julistanut t5hhistetuiffi Ranskan valtatnntaa». Knin tama vddistys on tapahtunut mainittuin maakuntain hallitsijan, Sardinian kuninkaan snostu»nuk”ella, ei siitä olisi taroaUife«fa katsannossa mitään virkkamista.

Mutta kansallis-oikeuden silmissä on siinä uddistvksessa montali louffauSta. Ensistäänti on »altafuntain nukuisen tilan pusuttämiselle uhkaalva fohfa siinä että Napoleon sai Sardinian kuninkaan s»l’0lumntsen mainittuin maakuntain voisaiitamiseeu lupaamalla hanffia Sardinialle sijaan itävallalta sodan kautta Pohjoisja italian maakunnat.

Sentähden on kohonnut pelfo että Napoleon, halutessausa jotaki uutta raja«maafuntaa yhdistää valtakuntaansa, ylipuhuttelee se» hallitsijaa luopumaan siitä lupaamalla sotien hanffia palkintoa joltaki kolmannelta maltafuuualta, niin että »tintein voipi siten yhdistää allensa kolo Europau, niinkuin Napoleonin setä-vaiuaa aikauansa mvös yritti. Toisekseen pitäirät ©uropan hallitsijat 1815 muoden rauhaliittoa Wienissä nykvisten valtakuntain avaruuden rajaovlväänä, jonka muuttaminen rikkoisi Europau tasavoimaa.

Senliiäfst on Napoleon koko mainitun yhdistyksen jutussa hallitsijoille tehdyillä maan täyttämättömillä lupaufftllartfa niin somasti ja miifaaSti menetellyt, että muut hallitukset eivät moi sitoa häntä sanoihinsa, maan kyllä tämä vietkaus on yleistä vihaa ja luottamattomuutta herättäuyt. Mutta Europpa rakastaa rauhaa, sen tietää Napoleon, jasentähden hän röyhkeästi puhelee sodan mahdollisuudesta niille hallituksille, jotka hiiskuivat vähäkään vattaan Savoijan ja Diivan yhdistämistä.

Enemmän fuin milloinkaan ennen on siis sodan mahdollisuus yleisenä pelkona, kuin et kuitenkaan luulla muiden hallitusten voivan ijän-kaiken kestää näitä Napoleonin vehkeitä, ja se luulo on itse Ranskassaki niin yleinen, että kaikki kauppa ja teollisuus on siellä niinfuin muuallaki OeuropaSfa rauennut tulevaisuuden pelosta.

Vkjllyijili Zmeitnksia.

Haettava toimitus.

Pitkäraunan vaskiteoksessa, Impilahden pitäjässä, snomalaiueu koulumestarin ja lukkarin yhdistetty toimitus, jossa välistä myöskin rväyänen valskärin ammatin läyttänustä tarvitaan, haetaan 56 päivässä. tästä alkaen, allakirjoitelussa kirkkoherrassa. Hakemukseen liitetään papinkirja tunuiallisesta elämän käytöksestä, niinmyösknin todistuksia toimitukseen kuuluvain temppuin tuntemisesta. Toimituksesta määrätty vuosinainen valkkaon 180 r. hop., jonka siivussa myös asunto ja lämvö seuraavat. Toivottava olisi, jotta hakija puhuisi ja kirjoittaisi myös venäjänkin kieltä. Impilahdella 12 p. Maalisk. 1860. 3 l2) C. H. Bergström.

Kaupan Helsingissä, suomalaisten teosten kaupassa on: Werkoja, Pummuli-lankaa, värjättyä ja värjäämätöintä, Sjertine».iH. valkeata ja värjättyjä laatuja. Pummuli-vaddia, Kanki-rautaa. Nauloja. Terästä, Pölttl,’sahan«teriä sekä täsiettä vesi.sahoihin, Käsi-sahoja. Purasiiuia ((äpi^rautoja) Niiloja. Hatkuu»rautoja, Piiluja, Kirveitz. Wasaroita, Wäkl-vasaroita, Alasimia, Hälliä, Raastimia. Karttoja (raafta), Patoja. Pannuja, Plootuja Messinkiia rauta-lankaa, Kihveliä, Lapioita, Kauhoja, Tuuma-vuikkoja. {Puntaria, Waaka-tankoja, Waaka-painoja lv!hti>painoja). Kahvin-paahtimia (= prännärlä). vtov t-m ni;ia, Walimia lvalin-kauhoja). Kynttilä-jalkoja, Peili-lasia, Saranoita, 3ilitt’s.rautoja (rtiofft rautoja), Pläkkisiä m «aitioita, Miivi-rautoja, Rattia. Eiloja ja sila»kaluja, Marhamintoja ja päitsiä. Monen-laista nahkaa, Saksia. P»’?s»’jä. „ Piotuolia. Silmä-neuloja, Weitsiä. parta», »ne<sä-, pännä-, linkku-, puukko-, ratko-, raaputus., leikkaus-, pöytä», sokuri-, leipurin», eläin-lääkärin., teutaitajan », satula-lnaakarin-, kirjan-nitojan-, suutarin.veitsiä. G. A. Herlin, puoti on masta-päätä Nikolain-tirkkoa, 24 (5) Senaatin-torin varrella.

**** terveyspalveluja ****

Wesiparannuksen laitos. Kupittaan eli pyhän Henrikin lähteellä. Turun kaupungin lähellä, avataan 1 p. Kesäk. tänä vuonna ja suletaan sitte 1 p. Syysk.

Lääkärin hoitoa tulee taaski herra Arkiateri ja ritari Rohvessori E. I. Bonsdorff joidenkuiden nuorempien lääkärien avulla pitämään, samoilla perustuksilla kuin vlimekuluneina 7 kesänä eli siten, että itse vesiparannuksen rinnalla sattuvassa tarpeessa lääkkeitäki eli rohtoja käytetään.

Ne taudit, joiden parantamiseen eli helpoitukseen vesiparannus mainitun tavan mukaan on avullinen, on herra Arkiateri Bonsdorff likemmin kertonut ja selittänyt Suomen Lääkäriseuran Toimituksiin painattamissa ilmoituksissansa Wesiparannus-laitoksen vaikutuksesta vuosina l853, 1854, 1855, 1856, 1857 ja ovat seuraavia: kolotus (n6u,i,I,^i!>), emätaudit ja Minen niintutsuttu eli pittiltämä jäunesuonie» heikkous pitkällisten tautien perästä, jotkut lajit aikakautisia puistattuja-tautia. kaikki lajit Säilästl’5-taulia (>!,6um»li8m), niin jäsenissä kuin jäsenliitotsissa, siitä seuraamilla yäirityksillä jäsenliitosten vapaassa liikkeissä, halvaantumiset joihin ei ole syynä pehmitys tahi tuivetus selkä-Ntlmessä, jotkut ajettumisen lajit maksassa, pernassa ja munuaisissa, ä!I)im!!>m,i.tauti, nuljahduksia kohdussa lovan veren juoksulla tahi kuukautisen taukoamisella, vatsan röhkä siitä lähtemällä tarpeettomulldella, monet lajit aikakautisia vammoja hen^itus-teleissä sor^ner), niinkuin, keuhko.tauti. aikakautinen röhkä. vesi-tauti rinnassa ja sydänsäkiosä. kalmea-tauti (h!«!<80t). kerpukki. risatauti (skioiiLi), sekä muut vammat veri»veden pesäkkeiden ja risasuonien juouteessa,eräät lajit iho-vesitautia, kulmat aikakautiset ihottumat, merkul-iiil-taudit, eräät) lajit toisteista kuppatautia, milloin inyl-kin-voidetta on ensikertaisessa käytettn. ja erittäinki kolmainen kuppa-tauti, jossa vesi» parannus on pidettämä ainoana pettämättömänä lääkityksenä, mitä paitsi vesiparannusta osoitetaan erittäin auttavaiseksi virkoonnuttua äleis-(3liuv-)taudista ruoan sulatus-teleissä, ja horkkataudista semmoisten seuraus-lvammain estämiseksi pernassa, maksassa jne., jotka sikiävät niistä.

Kaukais-matkaiset sairaat, joita mahdollisesti haluttusi kuulustella vesiparannuksen sopivaisuudesta taudillensa, savaat siinä kohdassa, mitä pikemmin sitä parempi, lähettää herra Arkiateri ja ritari Bonsdorffille, jota kirjeet aina Toukokuun loppuun tavaamat Helsingissä, kertomukset taudistansa, mahdollisinta tä»,delli”esti selittäen vireet eli ennusmerkit, jotka ovat seuranneet taudin alkamista ja vieläki vaivaavat sairasta, kuin mnös edelliset taudin kohtaukset, sairaan ijäu ja muutti seikat, jotka voivat antaa käsitustä sairaan ruumiin luonteesta jne. Tauti-kertomukset ovat tehtävät saksan» tahiruotsinkielellä, jaMittumaarian eli Iuhauneksen jälkeen ei enää oteta vastaan. semmoisia sairaita, joiden täydelliseen parantamiseen menee enemmän aikaa kuin8viik koa.

Turussa. Helmikuussa 1860.

Johtokunta.

1860-03-30_Suometar_12_30_03_1860

Wesiparannuksen laitos. Kupittaan eli pyhän Henrikin lähteellä. Turun kaupungin lähelläOtteen loppu…, avataan 1 p. Kesäk. tänä vuonna ja suletaan sitte 1 p. Syysk.

Lääkärin hoitoa tulee taaski herra Arkiateri ja ritari Rohvessori E. I. Bonsdorff joidenkuiden nuorempien lääkärien avulla pitämään, samoilla perustuksilla kuin viimekuluneina 7 kesänä eli siten, että itse vesiparannuksen rinnalla sattuvassa tarpeessa lääkkeitäki eli rohtoja käytetään.

Ne taudit, joiden parantamiseen eli helpoitukseen vesiparannus mainitun tavan mukaan on avullinen, on herra Arkiateri Bonsdorff likemmin kertonut ja selittänyt Suomen Lääkäriseuran Toimituksiin painattamissa ilmoituksissansa Wesiparannus-laitoksen vaikutuksesta vuosina l853, 1854, 1855, 1856, 1857 ja ovat seuraavia:

* Liudinten kolotus (neuralgia),
* emätaudit ja
* Yleinen niin kutsuttu Liudinheikkous eli pitkittävä jännesuonien heikkous pitkällisten tautien perästä,
* jotkut lajit aikakautisia puistattuja-tautia,
* kaikki lajit Säilästys-tautia (rheumatism), niin jäsenissä kuin jäsenliitoksissa, siitä seuraavilla häirityksillä jäsenliitosten vapaassa liikkeissä,
* halvaantumiset joihin ei ole syynä pehmitys tahi kuivetus selkä-ytimessä,
* jotkut ajettumisen lajit maksassa, pernassa ja munuaisissa,
* Albuminuri-tauti,
* nuljahduksia kohdussa kovan veren juoksulla tahi kuukautisen taukoamisella,
* vatsan röhkä siitä lähtevällä tarpeettomuudella,
* monet lajit aikakautisia vammoja hengitys-teleissä (organer), niinkuin,
* keuhko-tauti,
* aikakautinen röhkä,
* vesi-tauti rinnassa ja sydän-säkissä,
* kalvea-tauti (bleksot)
* kerpukki,
* risatauti (skrofler),
* sekä muut vammat veri-veden pesäkkeiden ja risasuonien juonteessa,
* eräät lajit iho-vesitautia,
* kuivat aikakautiset ihottumat,
* merkurial-taudit,
* eräät lajit toistaista kuppatautia,milloin merkur-voidetta on ensikertaisessa käytetty, ja erittäinki
* kolmainen kuppa-tauti, jossa vesi-parannus on pidettävä ainoana pettämättömänä lääkityksenä, mitä paitsi vesiparannusta osoitetaan erittäin auttavaiseksi virkoonnuttua
* äkeis-(akuta-)taudista ruoan sulatus-teleissä, ja
* horkkataudista semmoisten seuraus-vammain estämiseksi pernassa, maksassa jne., jotka sikiävät niistä.

Kaukais-matkaiset sairaat, joita mahdollisesti haluttaisi kuulustella vesiparannuksen sopivaisuudesta taudillensa, savaat siinä kohdassa, mitä pikemmin sitä parempi, lähettää herra Arkiateri ja ritari Bonsdorffille, jota kirjeet aina Toukokuun loppuun tapaamat Helsingissä, kertomukset taudistansa, mahdollisinta täydellisesti selittäen vireet eli ennusmerkit, jotka ovat seuranneet taudin alkamista ja vieläki vaivaavat sairasta, kuin myös edelliset taudin kohtaukset, sairaan ijän ja muutki seikat, jotka voivat antaa käsitystä sairaan ruumiin luonteesta jne.

Tauti-kertomukset ovat tehtävät saksan- tahi ruotsinkielellä, ja Mittumaarian eli Juhanneksen jälkeen ei enää oteta vastaan semmoisia sairaita, joiden täydelliseen parantamiseen menee enemmän aikaa kuin 8 viikkoa.
Turussa. Helmikuussa 1860.

Johtokunta.

1860-03-30_Suometar_12_30_03_1860

<p>Wesiparannuksen laitos. Kupittaan eli pyhän Henrikin lähteellä. Turun kaupungin lähellä<!–more–>, avataan 1 p. Kesäk. tänä vuonna ja suletaan sitte 1 p. Syysk.</p>
<p>Lääkärin hoitoa tulee taaski <strong>herra Arkiateri ja ritari Rohvessori E. I. Bonsdorff</strong> joidenkuiden nuorempien lääkärien avulla pitämään, samoilla perustuksilla kuin viimekuluneina 7 kesänä eli siten, että itse vesiparannuksen rinnalla sattuvassa tarpeessa lääkkeitäki eli rohtoja käytetään.</p>
<p>Ne taudit, joiden parantamiseen eli helpoitukseen vesiparannus mainitun tavan mukaan on avullinen, on herra Arkiateri Bonsdorff likemmin kertonut ja selittänyt Suomen Lääkäriseuran Toimituksiin painattamissa ilmoituksissansa Wesiparannus-laitoksen vaikutuksesta vuosina l853, 1854, 1855, 1856, 1857 ja ovat seuraavia:</p>
<ul>
<li>Liudinten kolotus (neuralgia),</li>
<li>emätaudit ja</li>
<li>Yleinen niin kutsuttu Liudinheikkous eli pitkittävä jännesuonien heikkous pitkällisten tautien perästä,</li>
<li>jotkut lajit aikakautisia puistattuja-tautia,</li>
<li>kaikki lajit Säilästys-tautia (rheumatism), niin jäsenissä kuin jäsenliitoksissa, siitä seuraavilla häirityksillä jäsenliitosten vapaassa liikkeissä,</li>
<li>halvaantumiset joihin ei ole syynä pehmitys tahi kuivetus selkä-ytimessä,</li>
<li>jotkut ajettumisen lajit maksassa, pernassa ja munuaisissa,</li>
<li>Albuminuri-tauti,</li>
<li>nuljahduksia kohdussa kovan veren juoksulla tahi kuukautisen taukoamisella,</li>
<li>vatsan röhkä siitä lähtevällä tarpeettomuudella,</li>
<li>monet lajit aikakautisia vammoja hengitys-teleissä (organer), niinkuin,</li>
<li>keuhko-tauti,</li>
<li>aikakautinen röhkä,</li>
<li>vesi-tauti rinnassa ja sydän-säkissä,</li>
<li>kalvea-tauti (bleksot)</li>
<li>kerpukki,</li>
<li>risatauti (skrofler),</li>
<li>sekä muut vammat veri-veden pesäkkeiden ja risasuonien juonteessa,</li>
<li>eräät lajit iho-vesitautia,</li>
<li>kuivat aikakautiset ihottumat,</li>
<li>merkurial-taudit,</li>
<li>eräät lajit toistaista kuppatautia,milloin merkur-voidetta on ensikertaisessa käytetty, ja erittäinki</li>
<li>kolmainen kuppa-tauti, jossa vesi-parannus on pidettävä ainoana pettämättömänä lääkityksenä, mitä paitsi vesiparannusta osoitetaan erittäin auttavaiseksi virkoonnuttua</li>
<li>äkeis-(akuta-)taudista ruoan sulatus-teleissä, ja</li>
<li>horkkataudista semmoisten seuraus-vammain estämiseksi pernassa, maksassa jne., jotka sikiävät niistä.</li>
</ul>
<p>Kaukais-matkaiset sairaat, joita mahdollisesti haluttaisi kuulustella vesiparannuksen sopivaisuudesta taudillensa, savaat siinä kohdassa, mitä pikemmin sitä parempi, lähettää herra Arkiateri ja ritari Bonsdorffille, jota kirjeet aina Toukokuun loppuun tapaamat Helsingissä, kertomukset taudistansa, mahdollisinta täydellisesti selittäen vireet eli ennusmerkit, jotka ovat seuranneet taudin alkamista ja vieläki vaivaavat sairasta, kuin myös edelliset taudin kohtaukset, sairaan ijän ja muutki seikat, jotka voivat antaa käsitystä sairaan ruumiin luonteesta jne.</p>
<p>Tauti-kertomukset ovat tehtävät saksan- tahi ruotsinkielellä, ja Mittumaarian eli Juhanneksen jälkeen ei enää oteta vastaan semmoisia sairaita, joiden täydelliseen parantamiseen menee enemmän aikaa kuin 8 viikkoa.</p>
<div align=”center”>Turussa. Helmikuussa 1860.</div>
<p align=”center”>Johtokunta.</p>
<p align=”left”><a title=”Suometar .pfd tiedostona” href=”http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=preCreatedPdf&amp;id=425536&amp;conversationId=1″>1860-03-30_Suometar_12_30_03_1860</a></p>

Impilahden kirkon rakennustyö.

Päätettyä pitäjänkokouksessa 26 p:nä viime Helmik. tulee Impilahden lutherilaisen uuden kirkon rakennus-aineiden hankkiminen sekä sen rakentaminen täällä tulevan Huhtikuun 10 p:nä klo 11 epp. pidettävässä huutokaupassa, annettavaksi vähiimmän vaativalle eli vaativille, kuitenkin tullen huutotarjoukset siinä tilassa, joille pitää olla riittäviksi todistetut takaukset mukana, jätettäviksi pitäjänkokouksessa seurakuntalaisten tutkintoon; siitä kuin myös että rakennuskaava sekä kustannus-lasku, joka nousee 12,1l3 ruplaan 45 kpkaan hop. löytyy täällä sekä ennen huutokauppaa että itse huuto-tilaisuudessa silmäiltävänä, annetaan halullisille keinoilijoille täten tieto.

Ojamossa Impilahden pitäjässä 6 p. Maalisk. 1860.

Kirkkorakennuksen toimikunnan puolesta

Karl Genetz.

1860-03-30_Suometar_12_30_03_1860

Keskihinnat torilla tällä viikolla: Kaurat 2 r. ja 2 r. 50 k. tnri; ruisjauhot 43 ja 46 k., raavaanliha. tuores 1 r. 10 j.i 1 r. 25 k., palvattu 1 r. ja 1 r. 20 k., lampaanliha palvattu 1 r. 80 k., vasikauliha 1 r. 50 k. ja 2 r., sianliha 1 r. 80 ja 2 r., suolaset Nlakat 65 kop., rooi 3 r. 30 k. ja 3 r. 60 k., heiuät 15 ja 20k. leiviskä; linnut: pari metsoja 90 k. ja 1 r. 20 k., töyriä 55 ja 60 k., pyitä 25 ja 30 k.; kauralryynit 20 ja 25 l., ohrakryynit 20 ja 25 k., her. neet 20 ia 28 k., potaatit 7 ja 9 k. kappa; lohi suolattu 20 k., hanvit ja ahvenet 6 ja 7 k., siika 11 k. naula; nuori maito 5 ja 8 k., viina 42 ja 45 kannu; mnnatiu 35 ja 40 k.; l,alot: kuorma kouruitta 1r. 30 ja 1 r. 70 k., petäjäisiä 1 r. 10 ja 1 r. 50k.

Helsingissä, .

Suomalaisen Kirjallisuuden seuran Kirjapainossa.

Lupa painamseen annettu: I.. llLimliui-ssr.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: