1855-10-13 Maamiehen Ystävä


Maamiehen Ystävä 1855. Kahdestoista Vuosikerta. Lauvantaina 13 päivä Lokakuuta. N:o 41.

Maamiehen Ystävä toimitetaan lauvantaina. Wuosikerta maksaa Kuopion Kirjapainossa 1 rupl. ja joka Posti-kontorissa postirahan kanssa 1rupl. 45 kop. hopeassa.

Ensi pyhänä saarnaa: Kuopion Tllolnio:kirkossa: puoliväivä-saarnat. ruotsalaisen ja suomalaisen Kappal. fiainen Granit; suomalaisen aamuja ruotsal. ilta-saarnan v. Kirkkoh. läderholm.

Muuan sana Sabbathista ja Pyhäpäivistä

Erinäisiä Juhla aikoja

(Jatko viime n:roon)

Ulkonaisen paaston sivussa tarkoittivat ensimäiset Kristityt enin sitä hengellistä paastoa, se on, itseään pois pitää syntisistä ajatuksista, puheistä ja töistä.

Eräs Hermas-niminen ”)

”) Josta puhutaan Rom. 16: 14.

opettaja sanoo kauniisti: ”Ei Herra Jumala vaadi turhaa paastoa; ei sillä mitään hyvää toimita. Todista paastoa pitää näin pitämäsi: Älä tee mitään pahaa koko elämäs aikana, vaan palvele Jumalaa puhtaalla omallatunnolla. Pidä Hänen sätäynsä, vaella Hänen käskyissään. Älä salli yhtään pahaa himoa sinulles.

Usko Herran päälle, jos tätä teet, pidät Herran pelvon ja pidätät itses kaikesta pahasia työstä, niin elät Jumalalle. Jos näin teet, niin sinä pidät suuren paaston ja olet Jumalalle otollinen”

Taas sanoo hän: Kaiken mokomin pidätä itses kaikesta riettaasta puheesta ja vahingollisesta (häjystä) himosta ja puhdista sielus kaikesta maailman turhuudesta. Jos näin teet, se on oikia paasto.

Kuin tämä on ensin tehty mitä tässä on sanottu, niin et pidä sinä päivänä, jona paastota aivot, muuta maistaman kuin leipää ja vettä. Se määrätty osa, kuin muina päivinä söisit, pane se tällä päivällä erilleen ja anna se leskille, orvoille eli muille köyhille.

Tästä näkyy mitä paastoa he tarkoittivat, nimittäin hengellistä, joka on siinä, että pidättää itsensä kaikista syntisistä ajatuksista ja himoista, sanoista ja töistä. Ruumiillisella Paasiolla koottiin taas almuja köyhille.

Ruumiillisessa paastossa oli eroitus, jokaisen luonnon tarpeen mukaan. Yksi säästi yhtä toinen toista ja nautti taas sitä ravintoa, jota luonto ei voinut paitsi olla.

Noin v. 797 säättiin jo, että joka voi itsensä pitää kaloista, munista, juustosta, viinistä, teki hyvän työn (vanhurskautta ansaitsevan). Nyt näkyi jo se hengellinen paasto hävinneen ja se ulkonainen työ alettiin pitää ansiollisena.

Paikottain taas säättiin, aina miten paavillisuus sai vallan, että näitä edellisiä sai nauttia, vaan ei lihaa ja maitoa.

Viimen muuttui paasto hekumalliseksi pidoksi.

Ensiaikoina vietettiin paaston aika ruokouksella ja Jumalan sanan julistamisella. Ehtollista ei sentähden pidetty muulloin kuin lauvantaina ja sunnuntaina. Leikit, näyttelöt ja häät olivat kielletyt täksi ajaksi.

Syy paastoon oli ensin totinen. Paavilaisuus teki sen sitte ansiolliseksi. Kuin Paavilaisuus oli voimissaan, niin säättiin paasto joka keskiviikoksi ja perjantaiksi, niin myös suurien juhlien aatoksi.

Paitsi tätä, oli kevät, kesä, syksy ja talvi paastot, kaikki ansiollisia.

Uskon-opin puhdistuksessa hyljättiin nämät kaikki. Kansa tosin alkoi tästä ensin pitää murinaa ruotsissakin, kuin kuningas Gustaf antoi luvan näillä päivillä lihaa syödä. Daalalaiset lupasivat polttaa ne, jotka keskiviikkona ja perjantaina vaan söivät lihaa.

Waltakokouksessa w. 1529 näytettiin, ettei se ollut vaarallista jos paaston aikana lihaakin syötiin — jota tehtiin itse Romissakin. Sitten säättiin, että paastosta pitää se syntinen taikaisuus hyljättämän ja paasto oleman lihan kuritukseksi, vaan ei käskyn, mutta syömisen jälkeen (1 Cor. 7: 6).

Esivallan käskystä on meillä, ne vuotiset rukouspäivät paasto-päiviksi myös säätty, niinkuin myöskin pitkä-perjantaki, niinkuin kirkko säännössä asetettu on (K. 11 § 8).

Laskiainen on meillä vielä Paavilaisuuden jäännöksiä. Sen niminen sunnuntai kutsuttiin myös liha-sunnuntaiksi, että silloin vielä saatiin syödä lihaa, seuraava tiistaki lihavaksi-tiistaiksi; silloin keitettiin läskiä, jota sitte ei saatu syödä ennenkuin pääsiäisenä; keskiviikko sen jälkeen, kutsuttiin ”tuhka-keskiviikoksi,” sillä kuin paasto alko, niin hajotettiin tuhkaa (poroa) pään päälle; sillä pilattiin silmät, joka muka piti näyttämän, kuinka syvästi Kristuksen kärsimistä surettiin.

Tämä hyljättiin Uskon-opin puhdistuksessa.

Tästä keskiviikosta alkain pääsiäiseen saakka käytiin joka päivä kirkossa. Tätä tapaa pidettiin kauvan Uskon-opin puhdistuksen jälkeen. Nykyinen sääntö on meillä, että laskiais-sunnuntaista pääsiäiseen saakka ei saa mitään soittoa pitää, ei kirkossa eikä muualla. Kylän päällysmiehet pitää tarkoin peräänkatsoman, ettei kylässä soittoja pidetä. Jos jokuu tällä ajalla erinäisistä syistä tahtoo naida, niin sitä ei saa estää, kuin se vaan tapahtuu hiljaisesti.

Suuri-viikko.

Paasto-ajasta oli se viimeinen viikko kallein. He paastoisivat siitä syystä kuin on Luc 5: 35. Chrysostomus kutsuu tätä suureksi viikoksi, ei usiamman päivän tähden, vaan että silloin niin paljo tapahtunut on: perkeleen voima alaslyöty, kuolema voitettu, se väkevä sidottu, hänen aseensa pois otettu, synti karkoitettu, kirous pois pyyhitty, taivas avattu, vaihe aita särjetty (Eph. 2: 14) ja rauhan Jumala on tehnyt rauhan taivaassa ja maassa.

Sitä kutsuttiin myös rangaistus-, piina- ja työ-viikoksi Kristuksen kärsimisen tähden; päästö-viikoksi, että rikolliset saivat silloin rikoksensa anteeksi. Nyt paastottiin ja almuja jaeltiin, kaikki Kristillisestä vapaudesta, siksi kuin Toledon kokous v. 633 uhkasi Herran ehtoolliselta sulkea sen, joka ei koko pitkää perjantaita paastonnut. Lauvantaina kastettiin ne kuin silloin oli siihen valmiit. Pääsiäis yönä oli kadut ja kirkot lampuilla ja kynttilöillä valaistut.

Kiiras-torstaki.

Päivä ennen pitkää-perjantaita vietettiin Herran Ehtoollisen asettamisen muistoksi Chrysostomus puhuu jo siitä juhlasta. Augustinus sanoo, että sinä päivänä vietettiin kaksi kertaa Herran Ehtoollista. Aamulla heikoille ja muille, jotka kauvemmin voivat paastota, jälkeen puolenpäivän. Muutamat olivat taas pitäneet H. ehtoollista ehtoatrian jälkeen, Kristuksen tavalla.

Laodicean kokous päätti, että, jotka pääsiäis-juhlalla tulivat kastettavaksi, nyt pitivät julistaman tunnustuksensa seurakunnalle. Sen jälkeen pesivät he itsensä, että olisivat puhtaat kasteeseen. Ruotsalaiset kutsuivat tätä päivää puhdistus-torstaiksi.

Nimi ”kiiras” tulee vanhasta ruotsin sanasta ”skira” puhdista. Tätä päivää vietettiin vuoteen 1772 asti.

Käymä-päivät.

Ne 50 päivää pääsiäisen ja helluntain välillä, oli ilo päivät, jotka vietettiin kaikilla Jumalisuuden harjoituksilla. Tällä ajalla oli kaikki näyttelöt kielletyt. Joka päivä luettiin Apostolin Tekoraamattua, niinkuin parhainta todistusta Kristuksen ylösnousemisesta.

Hengellisen ilon merkiksi oli kielletty tällä ajalla paastoomasta ja polvillaan rukoilemasta. Sitten sääti piispa Mamectus v. 450 ne 3 päivää Helatorstain edellä paasto- ja rukous päiviksi. Syy tähän oli se että hän oli pelästynyt maanjäristyksestä ja että metsänpedot hätyyttivät usiassa kohden kansaa.

Paavi (piispa) Gregorius antoiniille v. 590 suuremman juhlallisuuden. Hän pelästyi hirmuisesta rutto-taudista, joka silloin liikkui Italiassa. Tauti osoitti siinä itsensä merkilliseksi, että moni kuoli paljaasta aivastamisesta, josta siis se tapa on tullut, että kuin joku aivastaa, niin toinen sanoo: ”Jumala auta,” Grekalaiset ei tätä viettäneet.

Käymä-päiviksi kutsuttiin niitä, että kansa paavikunnassa, niinä päivinä käveli ympäri peltoja ja niittyjä, soittain kelloja, lukein litaniaa Jumalalle, Neitsy-Maarialle ja pyhille, että ne olisi pois kääntäneet maanrasitukset ja tuottaneet menestystä maahan. Kävellessään kantoivat he mustaa ristiä, josta näitä päiviä kutsuttiin: Mustanristin-päiviksi.

Uskon-opin puhdistamisessa pois pantiin kaikki nämät erhetykset. W:na 1741 tehtiin ne arkio-päiviksi, vaan pari vuotta sen jälkeen tuli taas käsky, että saarna ja katkismustutkinto piti pidettämän näinä päivinä ja tarkoin peräänkatsottaman ettei näitä päiviä laiskuudessa vietettäisi. Ne tuli v. 1772 taas arkio-päiviksi.

(Jatketaan.)

Kuopion Hippakmman Sanomia NiMltettp: Konrehtori Oulun pläalkeiskoulussa I. M. Halu, Rehtoriksi samassa koulussa. — Pitäjän koulun opettajaksi Bräkplään on määriittp nikkari M.Hyvärinen.

Turun Hippatunnan Sanomia. Wirka vakuutuskirja n on saanut Rehtori Tammisaaren ala-alkeiskoulussa, Majist. E. Sevun ensimäiseksi kappalaiseksi Perniön elnäkirkon seurakunnassa. Nimitcttp: Rehtori Hämeenlinnan plä’alkei?kolllussa, Majist. E. I.Hallsten salnanlaisecn virkaan Wasan ylä-alkeiskoulussa; virkaa tekevä koulltttaja viillleksi manitllssa koulussa E. Avellan kolmanneksi kouluttaiaksi Hälneenlinnan plä-alkeiSkouluSsa seka Oppilainen I.A. Hallberg opettajan aplllaiseksi Wasan ala-alkeiskolllussa. Waaliin on pantu. Pitäjän apulaisen virkaan Alastaron ia Metsämaan kappeleihin, Lumijoen Kirkkokerran aluetta: l) Wäliajan saarnaaja pitäjän apul. virassa Uskelassa S. E. Krook, 2) Kappal. siainen Wihtissä I.Ridderborg ja I) nimitetty pitäjän apul. Huittisissa M. WHannclius, sekä pitäjän apul. virkaan Joltisten, Vcrttulan ia Humpilan kappeleihin, Taiuuiilan Kirkkoh. aluetta: l) Kirkfoh. apul. Hausjärvellä K. K. Bernstedt, 2) arlnovuoden saarnaja Kappal.»virassa Somerossa I.A. Lindströll» ia I) Waliajan saarnaaja pitäjän apul. virassa Pöntisissä K. Helenius- Ero virasta on suotu Kappal. Sottungassa F. W. Fredrikssonnille. Kuollut: Kappalaiset, vara Kirlkol). I.Lmdelöf lal^sjärvellä ja G.H.SiödahlKorpossa,samote kuin lnyös pitäiän apul. Malahdella F. östring,ensiksi »n^inittu kcskipaikoilla Elokuuta, viimeksi lnainitut alussa Spuskuuta. Määrättunä: ©niinen Kappal. F.28. Fredriksson Kirkkoh. apulaiseksi ia siaiseksi @iun^cS?fa/ Kavral. aplll. Wsrdö’ssä I.I.Groundstroell, virkaa tekemäksi Kappalaiseksi Sotlung.issa sekä Äappal. apullalasjärvellä K. 31. Bäckman mirkaja arnvvuodcn saarnaajaksi siellä. Avonaisena: Äarral. virat Sottungassa, Jalasjärvcllii ja Jsorpo?fo? Rehtorin virka Hämeenlilma?»’a ia Tallllnisiiarella, pitäjän apulaisen virka Malahdella ja foiilun opettajan siaiien mitta Kaskössä La det yski,-jo ja on valmistettu Kappal. virkoil’in dakeville Bergo’ssen, Neidolle ja Lempälään sekä pitäjän apul. tehtaan hakemille Kirkkoherran Paimiolle. vaalissa liotlsa-Kprössäon Prof. L. I.stenbäck saanllt enimmät huudot. Porvoon Hippakunnan Sanomla l!a hetp5kirioja on valluistettu maalissa o!cville Kappalaisen Mirkaan Taipalsaarelle, jossa vaalisaarnat tulemat pidettämiksi 13, 2U ja 27 p:ä tulemaa Taililllif.; maali tapahtuu l7p:ii Hellllikuuta.

Kotimaalta. Kuopiosta. Markkinat vietettiin täällä miime viiksaoalla Perjantaina ja Lauvantaina hyvin siivollisesti. Kanoli koolla entisekseen aivan vähän. joka lieneen ollut syynä ettei maaenemmän kuin muitakaan tavaroita ollut sanottamaksi tarjolla. Niiden maatavarain hinnar, joita löytyi kaupaksi, olivat seuraamat: Ruislynnyri 4 rupl.; moi 2 l-upl. 30 ja 40 kor.; tuorcs raamaanliha 60 ja 80 kop.; palvattll raavaanliha 80 ja 90 kop.; lampaanliha 80 kop. ja irupl.; suolatut lohet 2 rup. leimiskä. LinlNlista (näitä löytyi vabvasti) lnaksettiin: teiri parista kop. ja pyy:pari?ta 8 ja 10 kop. Herneet maksoivat l5ja l8kop. kappo; miinakannu 55 kop. Hotikutuisia kankaita

ei näkynyt ios joku riikf^pallsko. Oikein byviä hevoisia ei ollut yl)senaino>’ta, ainoastansa roöfnrnfuja, ioita näkpivät innokkaasti vaihtaman ia mutlfainia lnyovänkin oikein reliti ()imoif)in: 20, 30 ja 35 rupi. parailllpia;sai tuota kuitenkin jonkllnlaisen työdcvosen 5 ruplalla. — Ulkok—auprioita ei ollut kuin yksi ainoa. Ilma, joka olikaiken «»l>»mecn viikkoa oikein kaunis, Mllutti tälnän viikon alussa kokonaan muotonsa; tällä »viikolla on se ollut kolkko ia jo on pari kertaa luntakin satanut, mutta se on kuitenkin muuttunut heti vedeksi.

Pietarista. Nuhtinas Gortschakvv on kirioittanut Svvstuutt l2p:nä väiväkirioilufsen Wenäjan elclä-arnleijalle ja solavoiinalle Kriilussä »naalia ja merellä. Hän puhuu siinä Sevastopolin piirityfsestä ja puolustuksesta, joinmoista sotahistoriassa ennen ei ole kuullll eikä nähty. Liittolaiset koettiv^t sitä valloittaa kaikella nerollansa ja kaikella sotataidon av»lla, iniltta eivät saaneet. Kesäkuun l8p:nä tekivät väkirolmäkön, »nutta se ei onnistunut. Sevastopolin piilims kesti kolme sataa yhdeksän »viidettä kl) mnientä päilväa. Se kaatui viimein. Mutta Liittolaiset eivät saaneet Sevastopolia: be saivat «Nllka vaan verisiä raunioita siitä. Wenäjän joukot.,pisstielvnät sen tuleen ennen lähtöänsä ja sailytlivät itsellensä kautta kunnian, josta Wcnäiän lascen lastenlapstt r-o—hkeudella ov^lt tulevina aikoina pukllvat jakerskaamat.” Ruhtinas Gortschakov sanoo: ”Zevaslovoli suoi lneidät muuriensa luokse. Sen kaatllnnnen tuotti meille vapautemme ja uusi sota alkaa, uilsi sotaretki, joka on Wenäiän sotamiehen lnielelle sorivampi.” — Lopuksi kiittää rilhtinas Gorlschakov aruleijan ja laivascon väkeä, plhäiseinpiä ja alhaisempia.

Tevastvlin piirityksestä, ennenkuin se massoitettiin, kertoo rubtiiiaé Oortschakoiv inuiin seassa: Elokuun 29 p:nä alkoiv.u piiritthjät kiibdpctää tulta ia tarkoittivat itta paraasla päältä mastoin linnoitusta n:o 2; 30 p:nä oli tuli yl)tä ankara; kello 6 palnautlilvatWcnäläisct kaksi miina ahjoa ulkopuolella linnoitusta n:o 4; kello 7 ramautlivat vidolliset »nuorkin kaksi rllUlikaivantoa Svarts-nilnisen varllstuksrn ulkopilolella; 31 p:nii ampui vilvllinen kaiken räivää ankarasti Malakovin kumplla, linnoitusta n:o 2 ia varustusta n:o 10; häneu tulensa esti Wenäläisiä koriaa>na«<la vahinkoja; syp?Piuin 1p:ä oli anuMimiiitMi uvö?kin ankara ia puoluslusvarll-tukset Scvastopolissa ritkoontunvat paljon; 2 p:nä ranlalUlivat piiritthiät neljä rtiurimiinaa linnoituksen n:o 4 edessä ia matkaansaattolvat va!)inkc»ja; anlpmnisla kesti se>llaavinakin päiivinä: 4 p.nä fåutiin »naanalaista sotaa komisti ja uutterasti; 5 p.nä aukasi mihollinen erinomainen ankaran tulen ia pompittannsen Wenäjän puolustuslailokfia vastaan. Wenäläiset vaslasivat nvoskin ankarasti. Wuorokaudessa ainpuivat piirittäjät Sevaslopoliin 70 tuhatta kuulaa ja J6tuhatta pompia ja kranaattia. Linnoitukset kär,vvHtsllur,H iual)iufoia, joita \)S’Hx korjattiin niin paljon kvin malidollinen oli; 6 p:nä aamupuhteellaaukasi vil)ollinen taas ankarinnnan tulen Se»vaslovolia ivaltaan;polla i;liyi pommittaminen; ampumilta ja pojnpittauitéta kesti yhtä kiinteästi ja kovasli Syliskuun 7 p-.näkin. Paitsi kllulia, rakettia ja ponipia, vi^faji vihollincn Malatovin – kummulle palliaus-lunnpriäkin.

Lennätinsanomia Krimistä. Nuluinas Gort: schakov ilmoittaa: Sryskuun 33 p.nä laski vihollinen maalle Eupatoriassa enemmän luin 2(1 tlchatla mSiestä ja on sen kautta koonnut sinne vähintäin 30 tul), mieslii. — Wasenta sivuamme vastaan tekee hän joka päivii päällekarkautsia. Mainitun kuun 22 p:nä tappeli l)än vähaisen jalkaväkemme kanssa ja peräytyi sille Urkuslan kylään päin. Seuraamana päivänä lastiin hän vuoren selkälnällä uudelleen ja rakentaa nyt tietä itsellensä. — Syyskuun 25 p:nä: vihollinen on pcräpltäolit kasak^aetupostillnne vuo»cn selanneelta, joka croittaa Baidarin lakson varustuksemnie vasemnmlta sivulta ia vlä-Belbekinlaksosta, ja vallllistlia tietä tälle puolelle. Samalla kertaa tekee l’an siom ia narusiuksia soramäellensä vuoren solihin. Eupatorial^in on hän vienyi 30 tuhatta miestä. Tulta Scvaslopolin poDjoiepuolelle on jatkettu muutamista mörksämvkistä. Me va?.aamme samankaltaisilla ampuma-aseilla; tappio ei ole jliuri mifään. Spvökuun 26 p:nä : eilc» lähli vilolliNl» Eupatoliasta sunrclla voimalla joka noilsi noin 33 tuhanteen mieheen, ja asetti itsensä muutamiin kyliin tämän kaupungin ympäristöllä, llllltta jälkeen pno!enpäivän peräytyi hän jällehen. Etupostimme nvtiväl itsensä alussa taakie päin, umtta ottivat sille entiftt sianm. Wasemnialla sivulla ei ole uutta tapadtunut. Pompicn amplllnincn Sevastopolin podioispuolclle on kiihtynyt. — Kelisissä tapahtui vähäinen, »uutta onnellinen tappelukasattain ia muonaa hankkiman euglantilais-nin?laiais«.’N hevoisväcn välillä; 25 englantilaista ja ranskalaista husaaria saaliin van.qiksi. — Syysk. 28 p:nä: vasenta siivuamme vastaan on vidollincn asettanut sangen suuren sotajoukon. Wuoriselännecllä, joka croittaa meidät, on uusi tie näkymisiä. Ampuminen pohjoispuolelle on niinkuin ennen.

Ulkomaalta. Itämereltä. Wiboilistt’»’ solalaivat oroat ©pp^futin lopulla olleet entifeflii iúaiii’a,Nnrgön luona. Miosä be tällä kertaa ou\u ja mirei letelliäsiä, on meille rietp- Mätöin. Osa laidan laivoiftanfä tuutuu jo matfu^taneen fotivuoleflenfofin. (£tt(l(iimtiéta. Eotavm’,:?tlltna on n»t suurella innolla ja toinillla lifättp Ei>ij!a>!»l?s<l. Ärimiin on laitettu hcvoisväklä ja jaltatoåtch. SCieraiéta mailta toottti fotaväki nousee jo 2:tccn rpfuunttiin< — 3u’nuin fmirifl pl?lnpia om valcltn; ne paimuiHU fapvale yll 150 I<ivisfäa ja niitä n>artcn en inub? nmlc.’tu uusia, I;inniiift’n suuria lliorssäsityffiä, joilla niilä aunmttaan. tätnat pommit ja mör^färit viedäan Ärimiln. Nanskanmaalta. Notre-l>ame’n kirkossa Parisissa on veisattu kiilos« ja «.’lislpslvirltä lulnalallc Semaslorolin malloituksesta. Arkkipiispa ja Tuolniokapitelon jäsenet oltivat Jieifuriii sirkovia »Da^raan. Arkkipiispa lattful: ”Sirc! Mina olen fiiniDranur tänne ma^raanoiramaon Teidän Majesteettianne raman p^dän telnprclin kl)mn)ksellä, joka tänäpaiväna vaz.>see Ranskan kunnian fujalnkscsta. 3ut)lalltfet kiitoksemme nouskoot lunlalalle sotaasein: me loistamasta tuoiio^fa! Niin suuri nidoollisuns un fobta faaiPd ralfmtonfa. Se fuurl «naali, johon Teidän Majcslcetlimie Liittolaillenne kanssa niin suurella lujuudella ja miisalidella ppritte, en kohta moitcttu: kunniallinen ja pvspmäinen rauhaton anastettava.” — Keisari vastass: ”Mina tulen tänne, herra, kiittämään taivasta aseillemme suodusta moitosta, sillä minä rakastan tunnuötaa ettei mikään, maikka kenraalit olifimat kuinka taitamat ja sotamiehet kninka urhoolliset, moi onnistua ilman Jumalan suojeluksetta.” Turkinmaalta. Tunis-nimisestä lnaakunnasta Afrikasta odotettiin Konstanttinopoliintulemaksi6 tuh. unesta apuväkcä Turkkilaisille. — Alussa Syyskuuta tuli Omer Pasia Warnaan tarkastauiaan siellä olevaa Turkin kevoisväkcä, 8,000 miestä, iolka laitetaan sial)ai^. Sotaväki oli tervehtinyt tätä jaloaväkheänirsaeaelniaAina– lvllisella vastaanotolla. Krimistä. Piiritpslpkkiä kulctctaan pois Sevaslopolin luota Balaklavaan ja Kalniesiin; ne pannaan laivoille takaisin.

viinapäässä kysyi Persian kuuluisa kuningas Kambyyses eräältä ystävältänsä kerran: ”Mitä sanovat ja ajattelevat Persialaiset minusta?” — ”He»ra! ” sanoi tämä, ”ne antavat sinulle suurimman ylistyksen, mutta luulevat sinun vaan viiniärakastavasiliijan paljo.” — ”Vain niin,” sanoi kuningas, ”ne luulevat sitten varmaan, ett’en mini) taida olla herra luontoni ylitse eli hillitä itseäni. Mutta sinun pitää kohta näkemän, jos he ovat oikecssa luulossa. Sillä jos mina osaan sinun tuolla pihan perällä seisovan poikasi ampua sydämestä läpitse, niin on varma tosi, että Persialaiset puhuvat valhetta.” Kuningai jännitti ja ojensi joutsensa, ja paikalla lensikin nuorukainen kuoliaksi maahan. Poika täydyttiin avata, j» nuoli olikin totisesti mennyt juuri sydämen läpitse. j\yt huusi kuningas riemusta ja sanoi: ”Nol)! Prcxaspes, viclriköhän Persialaiset nytkin pitänevät minun juomarina, ja tunnetteko yhtäkään ihmistä maailmassa, joka taitaa ampua niin osavasti kuin minä?” — ”En tofisesli ainoatakaan!” vastasi tämä onneloin ystävä sangen tukalalla ja vapisevalla äänellä, ju lisäsi vielä nämnt sanat: ”Empä luulisi Jumalankaan taitavan niin osavastt ampua.”

Kaupan täällä olelvassa kirjakaupassa: Nippi-ja §Rufou6>firja, bartiuibefft Herran PpbanEHtollisei » vicraille. 12 kop. Tuon sinuna. 5 kop. Tllllothl,’lls ja Pdilippi. 20 kop Naapuritalot, JO kop. Uusi HevoiöKiliä. 30 kor. Arunin nimien Kartta. .SO kop. Palvelian Siiriä. Ärislillifiä SKui^nitufiia väeltä <sc«rafiinntin Palvellalta. 10 kop

Tulleita matkustavaisin. Lokak., 5 p-, Kauppias Wahl Varkaudesta, Henkiberta griman 9}urincf 6 p., S2(rnlon?llo^cn saarnaaja Mellin Törnävältä, RllllklNpäällikkoBrax Warkaildesta; 8 p., Clandelin ja Totterlnan Olllusta.

Kuopiossa präntätty I.Karstenin tpfonä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggaajaa tykkää tästä: