1860-05-11 Suometar


Suometar 1860. N:o 18. Perjantaina 11 paivä Touko-kunssa. 14:stakymmenes Wuosikerta.

Kirkollisia Ilmoituksia:

Tulemana sunnuntaina vitaa Uudessa kirkossa suomalaiseu puolipaivä-saarnan v.t. lommiuisteri Tengen. Samana päivänä pidetään suomenkielinen piplianfelttttd i°:lo G jvv.

Kirjoituksia Kilpiselle*.

Vuoron vieraina ollaan. Suonial. sana-lasku.

Armas ystävä, Sinäkin, Brutus’eni! lintulahti Csesarnähdessään mui haajiensa joukossa oman rakastetun kasvattlnsa Brulusen. Näin täytyy minunkin nyt huudahtaa: sinäkin, Kilpiseni! nähdessäni tuosta 4:nnestä kirjeestäsi minulle, että sinäkin olet lyöttäytynyt niiden joukkoon, jotka minua kaikilta haaroilla iopilnivat. Ja mitä pahaa olen sitten tehnyt? En mitään muuta kuin että olen uskaltanut osoitella kieli-virheitä m»»lamain Suomen kiellä kirjoittavien teoksissa. Ja vaikka tämän olen tehnyt sang-en sopivilla sanoilla, siivolla ja ilman pilkatta, lyödään minua itseäni nyt muutamilta haaroin semmoisella törkeydellä, jonka-latsta harvoin nähdään enää ruotsin-kielisissäkään sanoma-lehdissäinme. Sinä sanot mainitussa kirjeessäsi: sinun olisi pitänyt olla kohtelias, nöyrä, ihmiselliuen! — Hyvä! Minun olisi siis pitänyt sanoa esim. näin: «hyvä herra, suokaa anteeksi, että uskallan lähestyä teitä, vaan nöyrimmästi tahtoisin osoittaa teidän haamatillisutulelletine, että nuo ja nuo sanat teoksessanne eivät »pidä lipattians ») ja nuo ja nuo lauseet ovat niin kirjoitetut, että «jokainen koulu-poika voipl ne pian korjata kieli-oppi kädessä»; tämän tahdoin teille nöyryydessä osoittaa, vaan elkää suuttuko. s’il v n o s s,Iail.aa» jos näinkin olisin tehnyt, olen kumminkin vakuutettu, että muistutukseni olisivat kantaneet samoja hedelmiä s. o. muistutetut olisivat vihastuneet. Se on meillä vanha tapa, että kirjoittaja ei saa koskaan tunnustaa erehtyneensä, ja jos hairauksia osoitelaankin hänen työssänsä, pitää hänen kuitenkin kaikilla neuvoin puolustaa sitä niin oikeaksi ja > viilin!.!:» pitäväksi kuin Jumalan sana on, ja kuin ei muu aula. alas paijata! Ihme, kumma! Ne samat miehet, jotka näin menettelevät kirjallisesti, ovat yksinäisessä käytöksessänsä saneen kohteliaat, ja jos sattuvat toisia polkemaan varpaille eli häntä muuten tapa-turmaisesti koskemaan, eli muun hairauksen tekemään seurallista tapaa vastaan, ovat he heti valmiit vikansa tunnustamaan. Mutta kirjallisuudessa? «Minkä olen kirjoittanut, sen olen kirjoittanut, ja se on oikein», on heidän jalo vastauksensa. Sinä, joka olet enemmin elänyt mies kuin minä, sano veikkonen, eikö tämmöisessä käytöksessä ole itse-rakkautla ja sila. mitä Saksalaiset, kutsuvat K e eh t ha h es ei? —

Etevin näistä vustustelijolstanl ja suurin sekä maineeltaan etlä suullaan on Y. K. Minä uskalsin tehdä muistutuksia hänen kielestään. Siitä sain vastineen, jossa vaadittiin esi-merkkiä vioista. Minä annoin niitäkin. Näiden johdosta nyt Y. K. liuliti-kiimi .Mehiläisessä kirjoitti kirjeen, joka suinkaan eikunnioita häntä eikä kaunista Mehiläisen palstoja, jajonka asettaminen Sinun nimiisi, veli-kulla, ei liene kovan Imarrellut Sinua. Vaan vaikka minä olen syv-pää siihen, etlä sait tämmöisen kirjeen, niin elä kumminkaan vihastu minuun: asia ei koske Simia, vaan minua. Ja kuka leikistä suuttuu? sanoo yhteinen tuttavamme, ukko VV.; vuoronhan täällä vieraina ollaan

Mainitussa kirjeessänsä myöntää Y. K. muutamat muislutuksistani perusteellisiksi ja tunnustaa erehtyneensä. Tämä on jo iso voitto. Eulmplä niistä hän kumminkin väittää vääriksi, ja tämä väittäminen juuri osoittaa, mikä tietäjä hän Suomen kielessä on. Katsokaamme lyhykäisesti kutakin väitöksessä olevat» sanaa. , Upposalla. Tämän sanan johto-päätteestä näyttää Y. K. ennen minun muistutustani olleen sekaisin. Mehiläisessä kirjoitti hän kerran Urposelle, vaan minun luultuani tätä muotoa paino-virheeksi, Y. K. itsekin sitä siksi sanoi. Vaan paino-virhikös sitten on myös sana kotosella, jota Y. K. käyttää kirjassansa Läseöfningar j. n. e. (2 osa, «iv. 59)? Tämän muodon sanoo hän selityksessänsä (siv. 42) tulevan sanasta Kotonen (kotoinen?}Jompl-kumpl näistä muodoista joko Kotosella eli kotosalla on siis erehdys Y. K:selta; jälkimäinen on Sinusta niinkuin minustakin oikein, ja edellinen ei liene mitään, eli korkeimmaksi p—aino-virhl kahdessa kohden mainittua Y. lv:n kirjaa. Mutta s» n salia se on «oikea suomen-kielinen sana» sanoo Y. lv. Katsokammepa sen suomalaisuutta. Yäitellessä on tämän-muotoisia taivuttamia saatu ilmi seuraavat: näkösällä, kuulusalla eli kuulosalla, pakosalla, hakusalia, piilos alia, kotosalla. Ne ovat oikeita Suomen sanoja. Kielen-tutkija, joka tahtoo näiden mukaan tehdä uuden sanan, menettelee seuraavasti. Hän havaitsee, että pääte -sa (-säj nn liitetty vartaloihin, jotka ovat selviä Suomen sanoja: näkö. kuulu eli kuulo, pako, naku, piilo, koto. Nyt siirtyy hänen tutkintonsa edemmäksi ja hän keksii, että verrattomasti suurin osa (niin. viisi kuudesta j näistäkin vartaloista on johdannaisia, ja johdannaisia lausukoista: näen, kuulen,pakenen, haen, piilen. Katsellussansa edellensä taas näitä huomaa hän, että niiden vartalot kaikki päättyvät -e:llä, ja että usein niistä on kaksi-tavuinen. Nyt vertaa hän näihin vaatimatansa sanaa upposalla ja havaitsee hämmästyksellä, l:ksi että sen johto-vartalo uppo ei olekaan «oikea suomen-kielinen sana», niinkuin nuo kaikki muu!, joiden toveriksi sitä pyydetään, 2:ksi että se ei voi johtua sanasta uppoan (se ainoa, jota tässä voisi ajatella), ja 3:ksi etta jos se voisikin johtua tästä sanasta, niin an tämä sana, verraten noihin toisiin alkti-laiisukkoihin, mahdutuin antamaan kysymyksessä olevien kaltaista johdannaista. Kielen-tutkijan täytyy siis hylätä koko sana upposalla ja ruveta tuitta hankkimaan. Tämmöinen menetys kielen omia lakia myöten on toista kuin tuo iimpi-inuhkyyn sinne tänne hosuminen, jolla ei muuta voiteta kuin kielen turmelusta. — Akäissänsä. Tätä sanaa käyttää Y. li. Mustikoissa Ha Mansikoissa (siv. ’20). sanoen: «nyt on Pohjan-piltti äkäissänsäo, Minä muistutin, etlä tässä olisi pitänyt sanoa äissänsä eli äjisssänsä. sanasti äkä. Vaan tiima ei kelvannut: Y. li. selittää nyt. ’ sanansa tulevan vartalosta ä’äs, äkään. jonka sanoo olevan saman-laisen johdannaisen kuin vartalot sanoihin suutuksissa, väsyksissä (näihin voin lisätä: ammuksissa, e k sv kai ssä,juov uksissa,juni uksissa, riipuksissa). Tässä ei Y. li.havaitse heti tehneensä suuren vian. Hänen vartalonsa äkää ei ole naiden kaltainen, vaan jos hän tahtoi saada niiden laista sanaa olisi hänen pitänyt kirjoittaa: äjilisissänsä eli ,kuka-ties äk s issän så. Tuo edellä-mainittu kielen-tutkija, lujasti turvaten kielen omiin sääntöin, ei tässäkään asiassa joudu ek■yksiin. Hän äkkää pian, ellä noiden vasta lueteltujen inessivo-muotojen vartalot ovat johdetut lausukaista: suutun, väsyn, ammun, eksyn, juovun, .juutun, riipun, jotka ovat kohtaamattomia lausukoita. päättyvät u:lla. Missä on Y. K:sella näiden-kaltaiueii lausukk» tuolle «kielessä löytyvälle», sanallensa akäissänsä? Parasta olisi ollut sanoa sitä kirjoitus-virheeksi (eli vaikkapa paino-virheeksikin), koska olisi sen siassa pitänyt olla äissänsä eli äjissänsä. Pukuin(-imen). Vielä hullummin kuin edellisissä

on Y. K:selle käynyt puollaessansa tätä sanaa. Hän sanoo: «se on johdetta sanasta puku., (ei suorastaan sanasta puen). Vai niin! Mutta toista sanovat kielen säännöt. Kaikki sanat tällä päätteellä johtuvat selvästi lausukoista. esim.: pidin, keritsim et, annin, avain, hierin, viskain, kudin, kovasin, kännin, lausukoisia: pidän, keritsen, annan , a vaan, hieron, viskaan, kudon, kuvaan (kovadan). kannan. Tuo yksi pukuin muka vaan ei tule lausukasta. vaan joh«lelusta nimukasta puku, sentähden että Y. K. sattui sitä niin käyttämään! Eikä sekään vaikuttanut hänessä mitään, että runoissamme puhutaan ptikimista puhtaista, jossa kieli on kuitenkin, Y.Ii:n luvatta, uskaltanut sääntöjänsä myöten johtaa p nKimen sanasta puen. Nytpä luulenkin, että nämä Y. K:n synnyttämät sanankeskoiset ovat niin samaksi «pureksitut^ ett’ei hänen niitä enää käy käyttäminen. y Vitjani, jalkaen. Tätä monikon g-enitivo-muotoa sanoo Y. li. alku-peräisemmäksi kuin muotoa vit jäin, jalkain. vakuuttaa sitä kuulleensa puhe-kielessä (mutta missä, sen hän jättää ilmoittamatta), H» arvelee eli«puhtaan Suomalaisen kielelle on melkein mahdotoinlamuodot kukkain, vit jäin. Mistä Y. K. sen nn temmannut, etta jalkaen nn alku-peraisempi kuin jalkain? Eikö hän tiedä, ellä tämän sanan vartalo on jalka, monikon meikki i Ha «rriiflvon lisäys n, josta tulee juuri jalkain. toisin: jalkoin. Että kieli nn mistä syystä tahansa tämän enilivon paälleesen. monikon i.n taakse, pistänyt e:n, ja toisinaan d:nkin eli l.n, ei paranna Y. K. asiaa. Muodolla jalkaen on se vika, että siinä ei näy monikon merkkiä, jota vastaan jalKain on täydellisesti kieliopillinen muoto. Y. li. lvmyää asiassa EmeVIn ki<li-<»pin turviin. Se lymypaikka ei kuitenkaan aina ole varsin vaaraloin: jos Suomen kiellä ei lielläisi enempää eikä osattaisi paremmin kuin mitä siitä saadaan, niin kylläpä sitten hukassa oltaisiin. v Viident oista-vuotinen. Tästä sanasta nn häne+re kiiiilustelemisiinsa vaslallu, sitä käytettävän ynnä toisen, minun oikeaksi päät lainani muodon kanssa, joka nn viisitoistavuolin en. Sinäkin sanot sila kuultavan, vaikka harvemmin kuin jälkimäisiä. Ette kumpikaan il», olla. missä lata liempuanne käytetään. Paikkaa, paikkaa minä lalldon tietää, kyllä sille» asiasta selvitään. Vaan Y. K. mvn<IvXää ei koskaan kuulleensa viiden-vuot in «mi. k o Il»en,ooii»en. — Se! liolmi-vuolinen. viisi* vuotinen ovat siis oikein, niinkuin mina olen väittänyt, unilla viisi t oisla-vuo t i»en ei ole oikein! Todistuksia, todistuksia minä tahdon sille. mikä eroitua naiden sanojen muodostuksessa on. Y. K. pakenee l«as Iässäkin seikassa edellä-mainittuun piilo-palkkaarifra, vaan apua löytää hän sieltä tähän vielä vähemmän koi» edelliseen hätäänsä. Tästä hänen Kiiréiun kielioppiin pakenrmisestansa jiiohluu mieleeni vertaus, johon Y. li. itse johtaa mi»o» tuolla vertauksellansa lapsen hampaideu-saamisesla. Olethan varmaan nähnyt, kuinka yhteinen kansa meidän maassa opeltaa lapsia kävelemään reikäpuolilla, ja niinkuin laäkarl olH varmaan tätä turmelevaisla lapaa paheksinul. Siiä olet paheksinut sen vuoksi, että kuin lapsi ennen aikojanpa nain ikäskuin paKo,!< seisomaan jaloillaan, jotka vl«lä ovat liian heikot kannallamaan >»””<” ruumiin painoa, niin seuraa siitä, etta lapsi saa väärä! saaret ja vanhempanakin. Opittnansakfn kavelemään, hoipertelee ja nytkähtelee sinne lanne, eikä kuuna päivänä saa oikein tasaista Ha lujaa asluntoa. Tämmöinen reikä-tuoli on KiiiTnMn kieli-oppi ollut Y. K:selle. Sen nojassa seisoo lian Ha leufarni kuin mies, vaan ku!» ilman sila lalilee liikkumaan, kaatua kupaahtelee Ha pyllahlelee lian aika lailla, ja arvattavasti sen,moisissa tiloissa tapahtuu myös monia Itisus natur».

Sentähden, jos minä saisin antaa neuvon Y. li.selle, sanoisin tniiia hänelle: «Yrjöseni. ystäväni, sinä olet ansiollinen kirjoittaja meidän kielellä, elä pahasin, eitä vstäväsi ja kunnioittajasi soisivat sinun villi» paremmin kirjoittavan Suomra kuin nvl teet; heitä lemmolle kaikki reikä-luolil. ota laukku selkääsi ja sauva käteesi ja kävele ympäri maatamme ja käj Maanselän takanakin: näin vahvistuvat kielelliset piipottimesi, ja sitten on sinussa miestä kielen alalla liikkumaan niiden rinnalla, jotka joka päivä kuokkivat sitä peltoa». — Nytpä taidan jo ollakin kuitti Y. K:» kanssa. Minä teen mielelläni sovinnon ja rauhan, kuitenkin sillä ehdolla, että Suomen kieltä kirjoitettaessa ei saa «valtaa » olla kellään muulia kuin kielellä itsellänsä. niillä säännöillä ja ohjeilla, jotka lähtevät kielestä itsestänsä. Vaan jos Y. K. tahtoo pitkittää väittelevämme, en minä siitäkään ole paitse. Kuitenkin pyytäisin hänen yhteisen asiamme tähden malttamaan mieltänsä ja vähän kunnioittamaan vastiistajaansakin. etteivät Suomalaisuuden viha-iniehet saisi liiaksi pilkan ja ivauksen ainetta, kuin suomalaiset kirjoittajat leikkelevät toisiansa. VTanhaa. koettua totuutta ovat: ”sanasta sana itää». kuin myös: «on kalikoita. jos koiriakin», samoin kuin: «vuoron vieraina ollaan*. Pitkäksi venähti tämä kirjeeni. Elä siis pahastu, etfen Sinun eleen kirjeesesi voi vastata ennenkuin tulevassa lähehksessäni. Elä siksi tervennä! toivoo nöyrä palvelijasi A. O.

Wiipurin Suomalaiseu Kirjallisuus-Seuran vuosi-kertomus 18liO.

Seuran 14:s vnosi on nyt ummessa. Lokakuuu 5 päivä »5 1858 määräsi Seura, tadtoeu auttaa rahvaskouluille tarpeellisien kirjojen lisääntymistä, neljä palkintokirjoitnsta ennen viimeksi kuluneen Marraskuuu loppua Seuralle lahdetettäväksi, mutta ei tullut Seuralle ei niin ainoata kirjaa tarjoksi. Seura on myös 7 päivänä viime Kesäkuuta antanut erään miehen toimeksi pnolen toista rruod^n kuluessa valmistaa Maärävs-opissa täydellisen suomenkielisen oppikirjan ja toivoo edes tästä jotakl parempaa senrausta. Tämmöiset kirjat olisivalki nvt sitä enemmän tarpeelliset, knn Seura on onnistunut saamaan H. K. Majesteettinsa armolliset vahvistnlset 1:>,ä päivänä Marraskuuta Seuran uusille asetuksille ja l:nä päivänä Joulukuuta myös Wilken koulun säänoöille, jonkatähden pääopettajan virkali mainitussa koulussa 7:na p. viime Tammikuuta julistettiin 56 väivan kuluessa haettavalsi ja WiUen koulu siis ehkä viimeiiiki pääsee alkamaan tärkeätä vaikntustansa. Patt stta on Seura, katsoen kliioka laina kirjasto olisi lukutaidon kartuttamiseksi tarpeellinen asia jokaisessa Suomen seuraknnnassa ja Wiipurin läänin seurakunnissa etenki, kavnyt tässä asiassa knjevaihtoon soveliaa» miehen kanssa kussaki nut eussu aluksi Wiipurin läänin seurakunnassa, mikä ompiti jo useoissa paikoin hyvää tointa vaikuttaunt. mntta etenki Uuraassa, jossa Seuralle annetnn ilmoituksen mukaan on kirjaston perustamiseksi koottu rahoja jo vli 70 hopearuvlaa. Mnnten on vnoden kuluessa Seura» kustantamaa ”uutta Aapiskirjaa” otettu kuudes painos ja nytki niinluiu ennen 30 ludalta kappaletta ja knn ”Bil’lia-Historiati”, jota 4 vuoden knluessa on männyt 10 tuhatta kappaletta, ou ihan loppumaisillaan, niin päätettiin Ionlulllun 6 päivänä tätäki kirjaa ottaa uusi painos ja tällä kertaa 15 tuhatta kappaletta. Aapisia on vnoden pitkään myötu 3,600 ja kirjakauppijoille myötävitsi lähdetetty 4,483 jl jälellä on knudetta painosta 25,594 kappaletta. Bihlia-Historiaa on myöty 930, myötäviksi lähdetetty 3,214 ja jälellä 693. Luonnonkirjaa on myöty 5, myötäviksi lähdetetty 21 ja jälellä 505. Lauluja Suomen neitosille on nvötäviksi lähdetetty 106 ja jälellä 309. Seuran kirjastoon on vuoden knlnessa lahjoitettu 9 nidettä, joten kirjastossa nykyjään on 344 numeroittna nidettä. Teura.» rahavarat ovat seuraavaosa tilassa: ä) Seuran rahastossa: Wastattavaa: Iääuös tilivuodetta 1858 . . 114:31. Tuloja vuoden kuvessa . . 748: — Seuran vetta Wilten toulukassaan 100: — Seuran muualta lainaamatrahat 200: — 31. Iäänös sihtierin huostassa . . 30: 74. Sihtierin kantamia tuloja . . 152:97. 7^ Summa Npl. Hop. 1,346: 2. Wastaavata: Velka Vilken koululassaan. . 100: — Maksuja vuoden kuluessa . . 708:63.

Lainaksi annettn velkakirjaa vastaan 100: — Loppmnoritus velasta Wilkeu kassaan 100: — Säästö tulevaan tilivuoteen . 153:48. Sihtierin kantta snoritetuita maksnja. . . 157: 16. Säästö sihtierin duootassa 2(»: 55. Summa Npl. Hop. 1,346: 2.

h) Wilken kassassa : Wastattavaa: Säästö vnodelta ldl58: velkakirjoissa Npl. Hov.. . 18,870: — saamista Snom. Kirjallisnusseilralta 100: — maksamattomia korkoja . . 30: — puddasta rahaa kassassa . . 479: 9. .9 479. 59 Tuloja vuoden killuessa: maksetutta korkoja …. 1.199:73. Suom..rvirjallismisseuran loppusumiluo 100: — maksettu velka 8.000:— 73 Lisäävää : vuoden kutoessa saatuja velkalirjoja 9,000: — tänä Vuonna maksamattomiksi jääneitä korkoja …. 22:80. 9^280 Summa Npl. Hop. 37,802: 22. Wastaavata: Maksuja vuoden kuluessa . . 18: 90. Lainaksi annetnita rahoja . . 9,000:— 9y<g. 90 Wäheinävää: Suom.Kirjallisuusseuran velau loppusuoritus …. 100: — vuoden kuluessa maksettu velka 8.000: — maksettu korko vuodelta 1858 l5,: — …. Säästö tulevaan tilivuoteen: velkalirjoissa 19,870: — maksamattomia korkoja . . 38:40. puhdasta rahaa kassassa. . 759: 92. 29 32 Summa Npl. Hop. 37,802: 22. Wiipnrissa 3 p. Helmikuuta 1860. Axel Gahr. Corander, Seuran sihtieri.

Lemmen Sokeus. (Aluuehivgin mukaan.)

Piennä Lempi pilkallansa
Oil emonsa helmasessa,
Niinkuin iltatähti, jonka
Lähteheösä nähdä saat.
Lemmen otsan kirkastutti
Ilman loisto poudallansa,
Nnusnn mnoto aina hohti,
Aina hohti poskillaan.
Lemmen snnlle tnnlahntti
Nunsutuolsu taivahasta,
Woiton riemu vastasessa
Naurun saatti hnulilleen.
Lemmen äiti riemullisna
Itkun itki hellyydestä,
Lapsen silmäseösä nähden
Muotosensa, nauroi taas.
Siinä huokahutti äiti:
”Muisloseksi riemustaiu nyt
”Silmiäis ijänki kaiken
”Tuopa muoto seuratkoon!”
Ken nyt käypi ihmehekst,
Iosp’ on Lempi selkosilla,
Eht” on silmät ripsutoinna,
Warjotoinna loistossaan.
Siis pitää Se rotkomaatkin
Aina taivahan saleina,
Vnnä velhon-naisen aina
Armahaisna kultanaan.

K. L— s.

Kouluista rahvaan tyttö-lapsille. «M (itähetys.sana Itäislalliolle.) Ihastuksella lu’in mitä tässä asiassa julistitte S:ttaren 18 n:rossa viime vuonna. Ikävällä olen myös odot’ tauut, että joku minua nerokkaampi ja taitavampi olisi ryhlynyt jaloihin tnumihinne ja pystynyt siihen tarjouk» seen. joka minuu puolesta oli kirjoituksenne alle tehty, niin että tämä tärkeä asia olisi saatn alknnn ja toimeen joko siten eli täte». Mutta kuin odotukseni on ollut tnrhaa, rohkenen minä julkisesti keheittaa Teitä jatkamaan asian puhelemista, niin että se ei jäisi nnohdnksiin vaan yleisö tulisi viimeinki heräletylsi sen tärkeiden j., tarpeen tnntoon, jotta yhteisillä n onnilla silte saataisiin asia alknnn ja toimeen! Miten varma ja nopea radvaan sivistämise» keino tyttö oikea sivistamiuen on, näkvv selirästi siitä, että äiti pavaite voi’>i lapsissania herättää dalua ja istuttaa taitoa lukemiseen, ajatlelemiseen, toimeen, neroon ja lvviiii lapoilun. Jos tämä haln ja t.uto ei ole kotona ja pevl’ees>ä s^un, o» paiaimmanki koulun ja opetuksen adkeroimiset nseimmasti turhia ja ainaki lmvin vaikeita. Mntta jos ei äitillä itseltänsä tätä halua ja taitoa ole, ei l’än sitä voi lapsillensakaan antaa, j,'”fatädden e»sim5i»eu vaatimus rahvaan sivistämisen anassa on, että vttö-l^psien oikealla k^svattamisella ja opetuksella kasvatetaan maahamme svisvneita äitiä. Siihen l^isvatulseeu ja opetukseen ou kuitenki ensimäiseksi syöksi tarpeellista, että saamme toimeen semmoisen opiston eli koululaitoksen, jossa valmistetaau niitä, jotka kasvattaisivat radv^ai, tuttö-lapsia. Siihen on vaimo-väli sspivin, jonkatähden faitkeiu tarpeellisin ja tärkein on, että saadaan asetetuksi opistoja eli kouluja opettajattarille rahvaau tyttölapsia varteu maalla. Semmoisten opistoin eli kouluin asettamiseksi tarvitaan varoja. vaan minun mielestäni olisi sopivinta, että ne sattaistiu kokoon vapaa-ehtoisilla lahjoilla eli antimilla. Silla ruunun apna odottaminen ja vaaliminen jokaiseen yhteiseen pnuhaan ja toimeen on mielestäni väärin, niinkuin se toiselta puolen antaisi koko puuhalle toisen voiman ja vahvemman perustnlsen, jos se olisi isänmaan rakkauden alkama ja toimeen-panema. Pitäiski meillä itsellämme olla loki senverran neroa ja isänmaan rakkautta, että saisimme jotaki omin voimin toimeen ja kuntoon. Eentähden ystävyydessä ja nöyryydessä pyytäisin Teitä, että kehoittaisitte muita ottamaan ja itseki ottaisitte asian varteen ja hallituksen luvalla, jota luulen tarvittavan saada, rnvettaisiin kokoamaan ympäri maatamme radoja kyvmyksessä-olevaisten opistoin varoiksi! Jos tällä tavoin ei saataisi kokoon enemmän knin yhden semmoisen opiston asettamiseksi, niin siinä olisi jo aluksi kl’llä. Jos runnn tulisi asettamaan samanlaisen opisto», niin olisi tämä yhteisillä lahjoilla perustettu opisto ei ollentaan liiaksi eikä ruumin opistolle haitaksi mutta ennemmin ydteiselsi l’vödylsi, syystä että silloin saisivat kilpailla keskenänsä aina paremmaksi ja paremmaksi tnllaksensa. Mntta sitä esitystä, että vallasväen naiöioulut Kuopiossa. Oulussa ja Viipurissa muutettaisiin suomenkielisiksi, siinä tarkoituksessa että niissä saisi kaivattaa opettajattaria rahva^n lyttölapsille. nossa en minä tässä katsanvoi snositella, reaikka mnissa suhteissa pidän sitä esitystä hyvänä ja tarpeellisen^. Sillä mainilnt naiskoulut ovat kaupungeissa ja niitä opettajattaria ei saisi kasvattaa kanpun^in tapoihin ja ronvas-ihmisiksi, jommoisikn niissä naiskonluissa tulisivat. Waikka opettajattaret tulisi sivistyksessä. tiedossa ja taidossa kastattaa naiskonluin oppilaisten vertaisiksi, niin heitä sensivnlla tulisi luitenki taivuttaa soveliaiksi opeltaja-virlaan, johon vallasväen naiskouluissamme ei ole taivutukftn aikomusta eikä tilaakaan. Maalla näille opettajattarille tuleeki vaikutnspiiri, jonkatähden heitä on kasvattaminenki maalaisten tapoihin ja elatuskeinoihin, ett’eivät sitte opetuksessansa ja esimerkillänsä tulisi viemääu ralvaan tyttölapsia väärille poluille. Täl,än nähden ja luulossa että alulsi saataisiin vaan yksi semmoinen opisto toimeen, ilmoitan seuraamat mietteeni sen opiston asettamisesta Teidän ja koko yleisömme tarlastettaviksi ja tutkittaviksi. 1:ksi. Opettajatar-opisto olisi asetettava maalle,haluisammin keskelle Suomenmaata mihin tahaansa muutoin soveliaasen paikkaan, ja opiston kanssa olisi yhdistettäva edes vähäinen maaviljelyksen hoito, että opettajattaret siihenli ja maaviljelyksen simuloimiin harjaantuisivat. 2:kst. Opistoon otettaisiin vastaan hyvä-main.ista neitoisia, 14 ja 18 vuodeu välillä ijässä, joilla tutkinnossa havaitaan olevan hyvät luonnon lahjat, hyvä sisäluvun sekä kristillisyyden taito. Suomi tulisi olemaan opetuskielenä ja hyvistä tavoista sekä taipumuksesta opettajavirkaan tulisi pitää erinomainen vaari. 3:kst. Opetus-aineina pitäisin tarpeellisina ainali: uskonoppi ja sen selitykset; kirjoitus ja luvun-laskento; sekä yleinen että erittäinki Suomen tostne eli historia ja maantiede; lnonnon oppi; ryytija kukkatarhan hoito; pellaman ja hampun eli liinan kasmattaminen ja mal’ niistäminen; koto-eläinten hoito; rnokaaineiden malmistaminen ja rnuan laittaminen; käsityöt, niinlnin kehrääminen, kntominen, ompelu ja neulominen; harjoilus opettamaan muita uäissä samoissa aiueissa, kuin myös duoneen ja huouekaluin pitäminen jarestyksessäusä ja hymässa hoidossa. Kyllä semmoinen opisto kalliiksi tulee, vaan kyllä siihen miehissä marat saisimme kokoon, jos meissä on mieltä ja isänmaan rakkautta. Miuä olen tövhä ja suuri-perheiuen, maan kyllä minä lupauksessani pysyu ja viiteuä vuouua maksan siihen opisto kassaan 5 rnpl. hop. muosittain. Tottahan maassamme on tuhat miestä, jotka ainaki saman-merran lahjoittaisimat. niin että siten saisimme jo 25,000 rnplaa koloon, ja jos ei enempää saataiskaan, niin antaisimme sen snmman kasmaa korkoa eli hyyriä tarpeeksi asti. Mntta minä luulen toki saatavan enemmänki lokoon sekä suuremmilla että pieuemmillä lahjoilla, jos oikein käymme käsiksi. Alkn on mailein ja punhan päämiestä puututaan. Eikö Suomessa ole ketään, joka panisi puuhan alkuun ja toimeen? Onko isänmaan rakkaus kokonaan lakastuuut ja jalous kadonnut maastamme, ett’ei semmoista miestä löytyisi?’. W:ll.

Meii-maitlta.

Heinäluodon majakan, lähellä Mantsehinsaarta Laatokan koillis-rannalla on Suomen ruunu ottanut hoitaaksensa.

Ja määrää keisarillinen julistus 25 p:ltä huhtik., että kaikki Laatokalla, Suomen ja Venäjän satamien välillä purjehtivat alukset, jotka ovat kymmentä lästiä suuret eli suuremmat, tämän majakan voimassa pitämiseksi maksavat tältä vuodelta alkaen maksun, luettu puolen-toista kopeikan jälkeen lästiltä jokaisen täydellisen matkan edestä.

Maan-viljelyn tuotteiden näyttelys. – Tämmöinen tulee pidettäväksi Pietarissa koko Wenäjän tuotteista, tulevassa syys-kuussa.

Waan hankkiakseen Suomen maan-viljelijöille ja tehtaan-isännille tilaisuuden yhtyä ja valmistua mainittuun suureen näyttelykseen, aikoo Suomen tehtaiden-johtokunta tämän kesän alku-puolella pitää saman-laisen näyttelyksen täällä Helsingissä.

Ja tulevat näyteltävät tuotteet ja kalut sitten, tehtaiden johtokunnan huolen-pidosta ja vallaston kustannuksella lähetettäviksi Pietariin sikäläistä näyttelystä varten.

Tehtaiden johtokunta kehoittaa siis maan miehiä lähettämään tänne maan-viljelyn ja tehtaiden tuotteita nimi-osoituksella: ”Manufakturdirektionen” (Tehtaiden johtokunnalle), ynnä luettelon ja lyhyen selityksen kanssa, joka jälkimäinen osoittaa kalun eli tuotteen hinnan, missä se on tehty j.n.e. ynnä tekijän nimen ja säädyn.

Uus-maan ja Hämeen maanviljelijä-seuran johto-kunta on kokouksessa 3:na p:nä viime huhti-k. antanut Wahren’in palkinnon paraasta ohrasta tilanhaltijalle Theodor Aschan’ille.

Julkiset Sanomat ovat taas ruvenneet tekemään otteita muista sanoma-lehdistä ilman ilmoittamatta, mistä ne ovat otetut.

Niin on esim. niiden kertomus Kirjallisuuden Seuran viimeisestä kokouksesta, muutamilla muutoksilla ja yhdellä vähäisellä lisäyksellä, sanasta sanaan otettu Suomettaresta.

Pitäisi tuota sen verran toisen omaa kunnioittaa, että esim. tämän otteen alle olisi pantu sanat: ”Suomettaren mukaan.”

Lähetetty.)

Nöyrä kysymys. Tokko, Suometar-neitoseni, tietäisit minulle ilmoittaa sitä, miksikä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosi-kertomusta viivytettiin puoli-toista kuukautta ennenkuin se jukaistiin, ja miksikä sitä ei jukaista Suomeksi?

Toinen kysymys olisi minulla sinulle se, mistä Helsingin Tidningit saavat niin pikaisia, selviä ja täydellistä tietoja mainitun Seuran kokouksista, vaikka naiden sanomien toimittajaa ei koskaan nähdä näissä kokouksissa, eikä siellä tiettävästi ole muitakaan, jotka niille tietoja kirjoittaisivat?

Niilo.

Suomettaren vastaus.

Kirj. Seuran vuosi-kertomus viipyi arvattavasti Litteraturhlad’in kanssa. Surkeata se kyllä on, ett’ei Seuran sihtieri toimita tätä kertomusta Suomenkin kielellä.

Toiseen kysymykseenne saamme vastata, ett’emme mekään sitä tiedä, miten Helsingin Sanomat saavat tietonsa Seurasta, sillä kirjoittavan ei Seuran kokouksissa näy muut kuin sihtieri ja kumpi tahansa Suomettaren toimittajista.

Warmaan on näiden sanomain toimittajalla Fortunatus’en lakki, joka päässä hän näkymätöinnä käypi Seuran kokouksissa, eli kulettelee häntä Mephistopheles niinkuin tohtori Faust’ia.

Koulu-miesten kokoukset tulevana kesänä ovat kolmen-kertaisesti merkilliset:
1) Tieto niistä saatiin ensin Kuopiosta;
2) Ne alkavat heinä-kuun 15 päivänä, joka on sunnuntai;
3) Ne loppuvat heinä-kuun 18 päivänä, jolloin on auringon pimeneminen

(Häm.)

Kielen-puhdistusta. 16. Mehiläiseen on taas, huhtikuun’vihkossa, tullut useampia kieli-vikoja. Siv. 75 sanotaan: ”kaikki nämä syyt muuttimat työntekijäin elämän entista toisenlaiseksi”, jossa lahden jälkimäisen sanan omituinen yhdistys ei ole Suomea. Siv. 76 on kirjoitettu kolmasti tehtasteu, luiu pitäisi olla tehdas te n. Siv. 78: „ ostaa tarvis aineitansa toisesta, kolmesta, neljännestä kädesla”; pitäisi olla kolmannesta. Siv. 78 (jonka simnn pitäisi olla 8l)) seisoo M. K:n kirjoituksessa: jatkaileu, pitää olla jatkelen. Siv. 84 sanotaan: ”muistoknvia moipi maalaus ja piire myös matkaansaattaa”; tässä kohden ei kelpaa piire, eikä piirrekään, vaau on läytettämä: piirto eli piirräntö eli piirto^taide eli mitä nnmta sen-laltaista. Samalla ja useammalla simulla eteeu-päin on käytetty sanoja taidetar ja tiedetär, jotka omai määrin johdetut; pitää olla taiteetar ja tieteetär. Tästä ovat S. Iulk. Sanomatkin muistuttaneet. Siv. W löytyy sana rakennolsi, joka on väärin johdettu; pääte -nto liitetään lausnkan martaloon. esim.: anta, otta, lnke tekemät: annanto, otanto, lueuto; eli kaytteellisimmösti sanottuna, pääte -to liitetään prn>sens-ajan 1:seen personaan (katso edellisiä esimerkkiä); niin muodoin sanasta rake nuau tulee rake n nan to, joka olisi ruma, maan raleuto maatii martalolsi lausukkaa ralen, rakkea, jota ei ole kielessä. Miksi hylitääu nauhaa sanaa rakennus? Siv. 91 seisoo nimi-saua uoitu, joka niiu ikään on Sotkulan kieltä. U»rharu«.

Wenytkeistä riita-puheita. Minä ensi sanaksi jo tunnustan, ett’en rakasta enkä snmaitse, että noita lvenykemerllia tungetaan suomenkieliseen kirjoitukseen jakirjoihin. Minä loisin, että heitettäisiin pois kaikki kysyinvtset ja vaatimulset muutoksista nykyisessä lirja-puvussamme, joka on kyllä kaunis ja hymä semmoisenaan eikä ollenkaan tarmitse muutolsia, ei ainakaan venyke-tapaan, joka on ruma ja sekoittama.

on ruma ja sekoittama. Voimatoin olen kiistämään kysymyksessä, jos menyketapa paremmin mastaa kielemme vaatimulsia. Mutta sen tiedän, että menvke-kirjoja lnkiessa karmitaan tarkat silmät selmän saanniksi, jonkatähden se on hnono-lukuisille ja erittänttin ikä-puolisille ihmisille aiman mahdotointa. Waan mitäs siitä kirjoitustamasta ou hyötyä, olipa se kuiuka oikea ja sääunöllmen tahansa, jos se tekee lukemisen maimaloiselsi ja tuk^huttaa luku-halun? Ja niitä rahti-ryssän lnoklia, joita menykkeinä käytetään, on kuitenki hymä-silmänenkin tnkala eroittaa, varsinki milloin asia on outo, ja sen ymmärtäminen tarmitsisi kaiken tarkkanden ja ajatnksen moimat osalsensa. Sitä ei ankarinkaan menykkeiden pnolnstaja moine kieltää. Jos ne menyke-merkitedes sa^laisiin selmemmitsi ja nälvmammiksi, niin en tuotamastnstaisi maan soisin sille maltan, koska sillä tavoin,niinkuin sanotaan, kirjoitus tulisi lyhemmäksi ja ottaisi vähemmän tilaa, mikä krllä ei olisi pahaa. Mutta nvlujään sanomaledtemme ovat tuhratut tällä onnettomalla lirjoitustavalla, uiiu että on turhaa niihin tirkisteleminen. Sentahden olisi hvmä, jos nuo menykleideu metäjät antaistmat ominaisen sanomalehtensä, jota menvke miehet saisimat pitää miljelys alanansa, maan muut leddet pääsisimät menvkkeistä kokonaan! — Tässä johtuu mieleeui Matti Taipaleeu kertomus Eaarijärveltä S:tta> ren 7 n:rossa, kuiuka siellä pari kolme seurakunnan jäsentä kiskoimat sinne pitäjän-apulaisen. Niinpä menykkeiden metäjät, joita koko Suom.essa lieneekö enemmän jos pari kolme, pyytämät myös kiskoa koko Suomen kansaa kseanssansa. Mutta luuloui ja toimonikin on, ett’ei heille onnistu niinkuiu pelkään niille parille kolmelle Saarijärmella onnistuneen äskenmainitussa pitajänapulaisen puuhassa, joula Matti Taipale päättää kumotuksi. Minä muka olen tätä Malin päätöstä mhteen Tuomas, kuin ei ole julistettu, että Pormoon tonsistorjumi olisi kumonnut päätöksensä määrätessä hra maisteri Stenrothin pitäjän-apnlaiseksi Saarijärmelle ainoastaan niiden parin kolmen pvvnnöstä. Pahoin vaan pelkään, että pitäjanmiesten anomuslirjat sitä konsistorjumin määräystä mastaan eimät mielä ole menneetkään Porvoosen, vaan vielä makaamat pappilan peräkammarin hvllyllä, ja niin näytt— ää mainittu Matti huoanneen ennenkuin ojalle päästkään. Mutta Saarijärmelaiset tietänemät asian paremmin eikä se minua koskekaau, vaikka olisi paha jos Matti ennen-aikaisessa ilossansa pani kousistorjumin haikailemaan, mistä saisi palkan sille panemalle papillensa! Että tämä yhteinen veuyle-valitus pääsisi julkisuuteen, on nöyrin pyyntöni suloisen Suomettaren toimitukselle. Matti Moilonen, Hiihtäjä Rautalammin kylässä.

Helsingistä:

Seura-teateria. – Muutamat nuoret rouvas-ihmiset ja herrat, jotka ovat yhtyneet seura-teateriksi, pitävät tänä päivänä ensimäisen näyttelynsä.

Ne kappaleet jotka tässä tulevat annettaviksi, ovat: Friarn från landet (Runeherg’iltä), Riita-asia (jonka lukija on vasta nähnyt lehdessämme) ja En söndag pä Amager.

Ne herrat, joilla ”Riita-asiassa” on pää-kohdat, ovat: yli-oppilainen G. F. Lagerstam (Ruotsila), kandidati M. F. Nordqwist (Lind), yli-oppil. H. N. Schlyter (Raski), S. W. Hougherg (Wingler), ja paitse näitä kuvailevat siinä kandidati’ H. Ilmoni ja yli-oppil. H. A. Roschier.

Tällä näytelmällä on Suomen kieli taas astunut kukon-askelen eteen-päin teaterilla. Näitä kolmea kappaletta on aikomus näytellä noin kolme kertaa, sitten otetaan ”Putronius” esiin, jos teateria vaan silloin vielä on mahdollinen saada.

Tulot näistä näyttelyistä annetaan tänne perustettavan teateri-koulun hyödyksi. Samaa hyvää tarkoitusta varten annettin Yli-opiston juhla-salissa viime keski-viikkona konserti.

Mehiläisen 4:ssä n:rossa on seuraamia kirjoituksia!: I) Työlvaen yhdistyksistä, 2) Maapallon asujamet, 3)

Kilpiselle toinen firje, 4) H. K. Porthanin kuvapatsas, 5) Kieliopillista, 6) Amerikassa paineluita Euomen-kielisiä kirjoja, 7) Täysi snusta kövhän aitta, vaan on tyhjana takoa, 8) Ilalian herääminen (laulu Suoniolta),9) Alamaisin sotalertomus j. n. e., 10) Kielensekoitusta, 11) Pä—imälirja. Ilmat alusta viikkoa olimat kovan kolkot. Useampia kertoja satoi lunta ja oikein suuria raleitakin, ja näliin lretlä. Keski-miilkoua selnisi ilma poudatsi, ja rikeata lämmintä alkaa jo tehdä.

Tnrussa tapahtui joku aika taka-perin surullinen tapaus. Kaisi ämmää oli kanpungiu lähestöltä olleet sammalia hakemassa ja lövtaneet metiästä tulipommin, luultavasti nittä luin Venäläiset miimis sodan aikana olilrat laskeneet meren pohjaan, nihollisen sunnatsi. Multa kuinka se oli metsään joutunut, silä ei tiedetä. Ämmät toivat sen kaupunkiin, ja kuin eimät tienneet mikä kalu se oli, nävttelimät sitä muillekin. Kaksi laimuria, jotka luulimat siitä saatavan hyvän ankkurin-osottajem (hojin) taikka jotakin muuta, ueimät sen laimallensa kaupungin rannassa läänin lasaretin lohtaalla, mutta lnn noin 12 muotinen poika rupesi sitä pitelemään ja kynsimään, laukahti se vhlä äkkiä suurella räjävksellä rikki ja kappaleet leustvät ilmaan ja haavoittivat pojan podaupäimäiseksi, ettei tietoa ole saako henkensä pitää. Laimurit myös saivat haavoja, että kaikki kolme mieliin lasaretiin.

Turussa — Toukokuun 3 p:nä puolipäivän aikaan pääsi valkia vallalleen linnassa, mutta saatiin kohta sammutetuksi.

Tyyppäämisellä koko kaupungin väki jo pantiin liikkeelle.

(San. Tur.)

Jyväskylästä 6 p. toukok. — Tämän kuun 4 p:nä meni Päijänne ja Jyväsjärvi auki, kovalla pohja-tuulella.

Tänään on jo lunta tullut vaaksan verran ja yhä toista tulee aivan suurilla paloilla.

T. T.

Mikkelistä. — Herroilta olemme täällä luulleet kummia juttuja, että tuo Huoneenhallitus-Seura muka on päättänyt, ?ttä maanviljelijäiti-kokous Haminassa tulee pidettävaksi ainoastaan Ruoisin tielrlla. Kvllä siitä meikäläisten mieli »urfastui. Anvelttiu näiltatin seuduin lähteä nimitettyyn kokoukseen, maan tie nousinyt monelta pystyyn, sillä eihän ftella meille umpi Suomalaisille olisi muuta kuin amo-suin kuunnella ruotsi» kielistä mongerrusta, josta et ymmärrä tuon taivaallista.— k — n.

Pietarsaaresta Huhtik. 9 p. Täällä muutamat nuoret naiset ovat pitäneet arpa-tointa Lähetys seuraa varten. Yhteensa saatiin kokoon vähän viidettä kymmentä ruplaa.

Lähetys-rukouksia täällä ei ole pidetty eikä myöskään piplian-selitystä.

Tänäpänä on suomalainen kirkon-meno. Pappien olisi velvollisuus pitää täällä suomenkielistä Jumalanpalvelusta seitsemän kertaa vuoteensa, mutta täällä olevaiset Suomalaiset saavat tytyä neljään kertaan.

Täällä on kuitenkin Suomalaisia iso joukko ja kesällä tulee lisäksi työmiehiä ylimaasta.

Suomalaisissa pitäjissä usein pidetään ruotsalainen kirkonmeno ainoastaan jonkun röökinän tähden, joka luulee kunniansa halventuvan jos menisi suomenkieliselle ripille.

Täällä on nykyänsä viulunsoittaja Herman Paul, joka aikoo antaa soitannon. Hän tulee pohjaisesta ja on maata katsomassa käynyt Inarissa saakka.

A. K.

Ulks-mailta.

Itä-vallassa on näinä aikoina tapahtunut suuria vallastolllsta häpeitä. Menneen muoden sodasta muistanee lukija, että mahaa ennen Willa Franean rauhaa sotaa käymät keisarit olivat suuta suuksin, jossa tilassa Napoleon paitse muuta ilmoitti Ita-mallan keisarille, että tämän luja linna Mantua ei ollut muonitettu luin kuudelsi päimäksi maikka hän luuli siinä löytymän muonaa kuudeksi kuu-kaudeksi. Asta tutkittiin ja niin olikin. Tutkintoa on pitkitetty tänne asti, ja mallaston-marlaita on saatu ilmi ei ainoastaan alhaisilla mirka-paikoilla, maan korkeimmillakin. Muona-marastojen pää mies Italiassa kenraalimajuori v. Eynatten murhasi itsensä rangaistuksen pelosta. Jo tämä itse-murhaus liikutti suuresti mieltä; maan korkeimmallensa on hämmästys ja inho nyt noussut, kuin malta-rahaston ministeri v. Bruek myös »edettiin tutkinnon alle ja seuraamana aamuna lamattiin sängyssänsä mähissä hengin. Hänkin oli ollut osallinen marlautstssa, ja oli hänkin pelosta leikannut kaulansa ja molempain käsi-martten malta-suonet poikki. Hän kuoli jo samana paimäna. — Unkarissa on nyt hallitus kokonansa muuttanut menetyksensä. Maalle annetaan entiset laitoksensa takaisin, ja kuninkaan siaiseksi on nimitetty unkarilainen v. Benedek, joka on maa-miehiltänsä hymin rakastettu ja armossa pidetty mies.

Italian pohjais» ja keski-osassa riemuitaan nuorelle mapaudelle. Sardinian kuningas matkusteli huhti-kuun kuluessa uusissa maissansa Romanjassa ja Toslanassa. Kansan riemu-osoitukset olivat joka pailassa loppumattomat. Paavi oli kieltänyt pappien olemasta natuvissä pannaan kirotun kuninkaan aikana. Waan papit eivät näy totelleen hengellistä hallitsijaansa, koska sela Bolonjassa että muualla, kuninkaan astuessa kirkkoihin, suuret joukot pappia aina olivat häntä mastaan-ottamassa. Sardinian valta-kunta on nyt jaettu seuraamaan kuuteen maa-kuntaan: Piemont, Lomhardo, Tostana, Emilia, Liguria ja Romanja. Italian eteläinen osa, Sisilia, sitä vastaan on kapinan ja veren-vuodatulsen vallassa. Kapina kerrotaan

nostetuksi hallitulle» konehtimisen kautta. Hallitus nim. tahtoi kerrallansa lopettaa sen laillisen vastarinuan,jota maan fivistvneimmät asujat olivat viime aikoina tehneet sen laittomuutta ja Väärinkäytöksiä vastaan. Täta varten hallitus vllvtti sissikoillansa alhaisemman roistoväen varalllsia vastaan. Palermoon. Messinään ja muihin laupuiikeihin ilmautui yht’äkkiä suuret joukotkerjäläistä, jotka ensin tyynemmin, sitten rohkeemmin ja viimein puukko kädessä vaativat varallisilta kaiken-laista. Nämä valittivat pölisitte ja sota-päälliköille, vaan turhaan, ja heidän täytyi viimein henkensä puolesta tarttua aseihin. Näin syttyi kapina. Sota-vali kullä alussa voitti kapinoitsijat, vaan tukahuteltu ei kapina vielä ole; mastoin päiu moittimat kapinoitsijat sotaväeu Katanian s.-uduilla 22 p. huhtik. ja 27 p. oli heitä keräynyt Pa» lermou edustalle semmoiset joukot, että heidän pelättiin ryntäämän kaupunkia. Vangille ei kummallakaan puolen anueta armoa: käy pois maan hirteen eli ammultavakst!

Saksanmaalla on 19 p:nä huhtik. mietettv raudan ja malon hiljainen juhla, nim. opin-puhdistajau Philip Melanehthon’in 300:vuotineu kuolin-päivä. muistelee, että Luther oli se joka ankaralla Joka voimalla ja säälimättömällä kiimaudella niitti ohdakkeet uskon-opin mainiolta, maan M. se, joka rakkauden lempeällä kädellä j,kaiken maallisenkin opin taidolla istutti tälle mainiolle uusia taimia, joka sen muistaa, se ainoastaan arv.,a, millä tunteilla jokainen luteerilaiueu mietti M:u muistojuhlaa. Meitä hämettää, että meillä Suomessa eivät enemmän papit kuin pipitkään ole sanaakaan hiiskuneet tämän uskon’0ppimme sankarin muistoksi. Tämän uuhotuksen’vian moistmme miela parantaa osan otella sen muisto-patsaan kustautamisessa, jota Saksau-maalla nyt hankttaan Melanehthonille.

Ruotsissa kruunattiin menneen viikon torstaina 3:na p:nä tätä kuuta, tavallisella juhlallisuudella Kaarle XV (viides-toista) kuninkaaksi.

Englannin mallasto-tulot olimat mennä vnonna 71 miljonaa puntaa, ja menot 69 milj. sSte’rlinqi«puuta tekee noin 6 Vy rupl. hop.)

Kaiken-laista.

Ennen muinoin oli Pohjanmaan kaupungeissa porvareilla tapa lähettää lapsensa Tukholmaan koulutettaviksi.

Muutama semmoinen mies Oulussa, jonka poika oleksi valtakunnan pääkaupungissa, tahtoi häntä kirjeellä ilahuttaa, multa teki ulkokirjoitukseksi ainoastaan sanat: ”Pojalleni Tukholmassa”.

Postiherrat pääkaupungissa eivät tienneet mitä tuosta ajatella ja hankkivat jo lähettää kirjeen takasin Ouluun. Mutta ei aikaakaan, niin tuli Oululals-nuorukainen postihuoneesen, kysyen: ”onko kirjettä papaltani”.

Tämä siis se oikea papan poika oli, jolle kirje annettiinkin.

Parran kasvatus-keino. Muuan nuori kadetti, jonka ylä-huulella hienoinen viiksi-laiho ikäskuin uneksi tulevaa suuruutta, ihmetteli veljensä yli-oppilaisen tuuheaa partaa ja kysyi kerran häneltä, millä keinoin parran paraiten saisi kasvamaan.

Toinen vastasi: ”se on hyvin helppo asia: ota ja voitele ne paikat, joihin partaa tahdot, vereksellä, sakealla maidon-päällisellä, ja nuoleta se sitten pois mustalla kissan-pojalla, niin heti kasvaa huulellesi musta parta; niin minä tein.”

MlyW ZMitiiklia.

Kaupan

kaikissa maamme kirja-kaupoissa: Muistelmia matkoilta Wenäjällä vuosina 18541858, lirjoittauut A. Ahlqvist. 4 (1)

Frenekellin ja Pojan kirjakaupassa Helsinqissä: Taulu, jota osoittaa mitä hopiar,vla ja fopeiffa tekee «Suomen markassa ja pennissä. 8(1)

Palosammutus kaluja

kaikenlaisi” niinfuin: sammutus r,<!s°>ija, vede”-iml’-fa ujt, käsi-ruis’fuja, ämpäveitä, nueluutuuta, pale-fouffuja 111. m. muöpi Oil,'<a ja SBahe, 6 (2) Helsi,idissä.

Kelloin valatus

Kaiken-isoisten kirkonkelloin tekemisen tilauksia ottavat allakirjoitetut vastaan, kohtuullisimpiin hintoihin kuin myös vastaamalla että ne tulevat kelvollisia ja pitäviä.

Myöski löytyy kaupaksi työ-, tiedon-soitto- ja poro-kelloja, sekä meillä että Suomen teosten kaupassa.

Osberg ja Bade,
Helsingissä.

Kaupaksi Iyväskylässä. -AN Lanka-puodissa myydään tehtaan hiutaan: Walaistua Tampereen vellava-valttinaa. 3 (1) Th:s Härmän

Kaupan Helsingissä, Suomalaisten teosten kaupassa on: Werkoja, Pummuli-lanlaa, värjättnä ja värjäämätöintä. Sjertingiä. valkeata ja^värjättyjä laatuja. Pummuli-maddia.l Kankirautaa. Nauloja. Terästä. Pölkky.sahan-teriä sekä täfi» että vesi.sahoihin. Käsi sal,oja, Purasimia (läpi-rautoja) ©tiloja, Halkuu>rautoja, Piiluja. Kirmeitä, Vasaroita, Wäki-masaroita, afint ta, Häkliä, Raastimia, Karttoja (raasia), Patoja. Pannuja, Plootuja Messinkija rauta-lankaa, Kihmeliä. lapioita, Kauhoja, Tuuma puikkoja, Puntaria, Waalata»koja, Waaka.painoja (ipihti=painoja), Kahiriu-paahtimia (= prännäriä). Kahmi-ml’lll’jä, Walimia (valin-lauhoja), Klnittilä-jalkoja. Peili-lasia, Saranoita, Eiliti’s’lautoja (nniffl rautoja). 93läffifiä mittaus-astioita, (Rl(n>i«rautoja, Otatti ©iloja ja sila.kaluja, 3War6amintoja ja päitfta, Monen-laista nahkaa, saksia, Pl’sn,>ä. Pistuolia. <?ilniä:neuloja, veitsiä, parta», metsä-, pännä-, linkku-, puukko-, ratto», raapu> tus-, leikkaus-, pBotS», soturi-, leipurin-, eläi»-lääkänn-. t:uraitajan-, fatula»maafattn-, liljan nitojan-, suutnin-meltsiä. ©. 51. Herlin, puoti on masta päätä Nikolain-kirkkoa, 24 (8) Senaatin-torin marrella.

Kaupaksi. Suomalainen Wirsija Evankeliumi kirja,

siihen ,’opivain kappalten kanssa, Mmall”» armollisesta kastuma j. n. e. paranneltu, niin nvös v:na 1695 hyväksi katsot»,! ruotsinkielisen SSfrf^ftrfan jälkeen enäu. nettp. Not taas vasta uudesta ojennettu. — Tätä kauniilla k rjaimill, ja iralfofella paperilla painettua Virsikirjaa I6:éfa saadaan ostaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa 18 fopetfalla, ku» vähiutäki 100 ui omatonta Pappalta yhtaikaa otetaan. Mutta jos 500 fappalta Petetään, saadaan kappale 17 kop. Kirje Ilä »othaan tätä virsikirjaa mnösfi tilata, jossa fupteeéfa tilatut Pappaleet »Uppmätta lähetetään ostajalle, kuu paPetin kulunki ja poöttrapa erityisesti maksetaan. D. H. Leviu.

Nuorille papille huomaittaniaa. Ies joku herroista nuoremmista virka-velistä haluaisi tulla atte»ftrjpitetulle aoulaisekst. niin ppphän halnavaifen itselleni, Puta pikemmin fen parempi, ilmoittamaan palPfa*roaattmuffenfa ja muut ehdot. Nnui-osoitukseui on: Ko»t,al’!i romasli 3 hinnander. S:t $eter«l\ura” .«raönoje 3elo. Duderln’s (tuuteri).

Wesiparannuksen laitos

Kupittaan eli p. Helirikli, lähteellä. T urun ’aupun^fit lähellä, omataan l p. ftefdf. tänä vuonna ja fuletun sitte l p. 2yysk. Vä.ifäit!! hoftoa tulee ta>ski he ra VHifiateri ja ritari Nohmessori (5. j ’Pon«horff loiBenfiiiDen nuorempien lääkärien amulla pitämään, samo lla perustu!^», fuln ipifmefuiuneina 7 f.-iänä eli siten, että itse avfuMianiiiiffen rinnalla sattumassa tarpeessa lääffeitäfi eli rohtoja tämetää». Jie t,udit. joiden pa,antamiseen eli he>poitukseen ro.fipj* rannus mainitun taman mutaan on amullinen, on herra Artiateri

onödorff likemmin kertonut ja selittänyt Tuomen Vääkäriseuran Toimituknin painattamissa ilmoituksissansa We,N’arann>!s-laitoksen vaikutuksesta miiosnia «853, l^54 !855. 1856. !>>57 ja omat seuraamia: ttiudinten kolotus (!!e!!!!>I,2!l!,. e,»ätaud!t ja ie» »linkut, suttu iiiu^inheikkous eli pitkittämä jännesuonien heikkous pitkällisten tautien perästä, jotkut lajit aikakautisia puistattuja-tautia, kaikki lajit Bäilästys-tautia (i-Iie»M!i!>5m). niin jäsenissä kuin jäsenliitoksissa, siitä seuranvilla häirivfsillä jäs.>nliitosten mapaassa liikkeissä, halmaantumiset joihin ei ole s»,y»ä pehmilys t>l,i kuivelus selkä-ytimessä. jotkut ajettumisen lajit massassa, pernassa ja munuaisissa. ä!!»»,mmi!’i.tauti. nuljahduksia kohdussa tovx, meren juoksulla tahi kuukautisen taukoamisella, emän röhkä Nitä lähtemillä tarpeettomuu. della, monet lajit aikakautisia mamnioja hengitys lek-issä (u,^ni^i-). niinkuin keuhkotauti, aikakautinen rohkä, mesi tauti rinnassa ja sydänsäkissä, kalmea-tauti (dlol^ex). kerpukki. risatauti (skl-oNni-). sekä muut mammat veri>veden pesäkkeiden ja risasuonien juonteessa, eräät lajit ih0’mesitaut,a, kuimat aikakautiset ihottumat. MLlkiil-iol-taudit. eräät lajit toiötii^ta kupoatautia, milloin MLl-kin-moidett, on ensiltrtaisessa käytetty, ja erittäinki kolmainen kuvpa.tauti. jossa vesi> parannus on pidettämä ainoana pettamätlömänä lääkityksenä, mitä paitsi veNparannueta osoitetaan erittäin auttnvaiselsi mirkoonnuttua äke<s-sl,Ilutl>-)taudista ruoan sulatus-teleissä, ja horkkataudista seminoisten seuraus-vammain estämiseksi pernassa, maksassa jne., jotka siliämät niistä.

Kaukais.-matkaiset sairaat, joita mahdolllseSti haluttaisi kuulustella mesiparannuksen sopimaisuudeSta taudillensa, saamat siinä kohdassa, initä pikemmin sitä parempi, lähettää herra Arkiateri ja ritari Bons, dorffille. jota kirjeet aina Toukokuun loppuun tapaamat Helsingissä, kertomukset taudistansa, mahdollissnta täydellisesti selittäen vireet eli ennusmerkit, jotka omat seuranneet ta^ii, alkamista ja vieläki vaivaavat sairasti, kuin myös edelliset taudin kohtaukset, sairaan ijän ja muutki seikat, jotka voivat antaa käsitystä sairaan ruumiin luonteesta jne. Tauti-kertomukset ovat tehtävät saksan» tihiruotsinkielellä, jaMittumaaria” eli Iuhanneksen jälkeen ei enää oteta mastaan semmoista sairaita, joiden täydelliseen parantamiseen menee enemmän aikaa kuin8 viik-koa. — Turussa, Helmikuussa 1860. 6 l4) Johtokunta.

Huomaitse!

Viipurin läänin, Sortavalan kihlaknnnan ja Nuskea-. lan emä-pitäjään Nnisselän kplässä arenteerataan eli vuokrataan takauksia vastaau tahi muöskiu myödään vuosittainkin maksettavaan hintaau 1.700 miltatuuuurin alauen, 2^/« arviornplan rreronen maa. nimeltä Ninkko, kahden lampuodiu ja kvmmeneu torpau kanssa, vnnä saman pitäjän kestikievari veroitettune vesi-mullyneen. Edellä mainitut paikat ovat erittäin hpvässä voimassa rakennuksien, veltoin, niittoin ja aitoins.i puolesta; metsää kyllälti, valmiiksi viljeltyja soita, ilmau eutisiä niittyjä, noin 120 mittatynuurin alaa. Areuteeraaja kuin muos ostaja, j^s uiin haluaa, saapi uämä tilukset kaikkine kylvyiueeu, eläimiueen, tuöja sisu-l-aluineeu. Tarkempia tietoja saadaan kirjallisesti, Sortavalan postikonttuorin kautta, ja suullisesti paikalla omistajalta Heikki Jaatinen 2 (2) talon isäntä.

Tiistaina 22 p. Toukok. kello 11 e. p. p. myydääu julkisella vapatahtoisella huutokaupalla, j>ka pidetääu puolella Milsolau perintötilalla Mäutsäläu pitäjän Ohkolan kylässä, sille enemmän tarjoovaiselle mainittu talon osa, ’/» osa mauttaalia. Tarkempia tietoja tilau laad »sta annetaan paikalla. — Mänt’älässä 27 p. Huhtik. 1860. Karl Wilh. Silfveuius, 2 (2) Anottu tainntuomies.

Tilan ostaja. Jos jolu suuremman pevintomaa» Wiasan eli Oulun läänissä 1’aluaisi m”l’dä talonsa, jonka liki main ympän’5tt’Ilä pellot, niitvt ja metsäsarat makainmat, niin. otollista hintaa masten, livtny semmoisen maan ostaja. j^e> talonsa »nvjä miaulle il»ioittaa se» aikomuksensa, anottaman hintansa ja mvos maastansa lähtemän vuosinailen sekä tulon ja muut edut että ulootemot ja muut tulukkeet. 6 <3) Viktor Sehauman, Apteekari Pietarsaaren

Keskihinnat torilla tällä viikolla

Kaurat 3 r. ja 3 r. 20 k. turi; ruisjauhot 42 ja 43 k., raamaauliha, tuores 1r. ja 1r 20., palmattu 1r. ja 1r. 20 k., lampa luliha tuore ja palmattu 1 r.80 k. ja 2 r., vafikauliha 1 r. 20 k. ja 1 r. 00 k., sianliha 1r. 60 ja 2 r.. suolaset Nlakat 65 ja 70 k., moi 3 r. 60 t. ja 4 r., heiuät 17 ja 22 k. leimiska; kaurakrmmit 20 ja 25 k., ohralrvyuit 20 ja 25 k., herneet 20 ja 28 k., potaatit 8 ja 9 k. kappa; lohi suolattu 20 k., haumit ja ahmeuet 5 ja 7 k., siika li k. uaula; uuori maito 5 ja 8 k., miina 56 ja 60 k. kannu; muuatiu 30 ja 35 k.; halot: kuorma koimuissa 1r. 4U jal r. 70 k.,petäjäisiä 1 r. 20 ja 1 r. 50 k.

Helsingissä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainossa.

Lupa painamiseen annettu: I>. Ileiml^uiser.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: