1856-05-23 Suometar


Suometar 1856. N:o 21. Perjantaina 23 päivä Toukokuussa. Kymmenes Vuosikerta.

  • Tassa Krossa löytyy:
  • Pääklrjoitnksia:
  • Opetuksia järellisessä Metsänhoidossa. I.;
  • Rauhanjiittokirja.
  • Uutisid Rolimaalta:
  • Helsingistä;
  • Turusla;
  • Ponsta;
  • Kristinan;
  • Wasasta;
  • Kuopiosta
  • Mikkelistä
  • Lappeenrannasla
  • Wiipurista;
  • Pertlelistä;
  • Multialta;
  • Itistä;
  • Leppävirroilta.

Opetuksia järellisessä Metsänhoidossa.

Metsähoidon tarpeellisuudesta.

Jos mieli on saada Voittoa pellosta tahi karjasta, niin niitä täytyy hoitaa.

Peltoa kynnetään, tarhitaan j. n. e., ja niittyä ojitetaan niinkuin peltoali, missä niin tarvitaan, setä raivataan jos metsistyy j. n. e. Näin saapiti toimellinen tilanhaltija eläimillensä heiniä, pelloillensa sekä eläimistänsä että muilla keinoilla tadetta, ja fitte pellostansa eloja sekä syötämäksi että myötäväksi.

Mutta tilan maat ei laitti käy pelloilst ja niityilsi: suurin osa on tamallisesti metsämaita. Huonoksi sanotaan pellon ja niityn hoitoa yleensä S—uomessa; mutta mimmoinen on täällä metsänhoito? Ee on aivan tuntematon asia.

Kiitettämin tilanhaltija maassamme on se, jota ei kastitst ja halmeiksi tuhlaa metsäänsä, tahi ei hakkaa itse eli ei anna muiden lopen Hakala metsänsäsahaja muitst tuliksi.

Muita kuka täällä lalsoo, että saapi metsistänsä niin suuren voiton kuin mahdollista, että puut siihen suhteen lasuavat niin pian tuin mahdollista, ja ett’ei mitään saa turhaanjlahvaa jaolla parempain pmden haitaksi eitä jäädämärtänemääu? Ee jokanäin täyttää metsäänsä, se jo ymmärtaäki järellisen metsänhoidon.

Vaan Suomessa ei muut luin mahdollisesti ruukin omistajat omillä tiloillansa ole harrainneet ja käyttäneet tätä keinoa. Eillä muuten omat metsämme kolonaan luonnon irarassa, saarrat tasmaa miten paraitse tahtovat, naail, mitä pahempi on, niitä paljastetaan järettömästi, oikein hulluin tarralla, niin että paikottain (esim. Mikkelin pitäjässä ja seuduilla) ei enää löydy polttopuualaan.

Ia niin se olisi käynyt useammassa paikassa maatamme, jos ei isällinen hallitus uudella metsäasetuksellansa olisi pannut esteen tälle hulluudelle. Mutta mitä ei ihmisen käsi raiskaa, sen tekee metsäpalot ja lulet, jotka lriime lumina trfmä esm. omatsaaneet härriltää saloja luhansia tynnyrin aloja metsää, eikä nuo ihmiskurjat monessa paikassa ole yhdistetyillä Voimilla edes koettaneet saada tätähumuista nierasta sammumaan.

Ia mitenkä ajattelemattomasi!’ ja huolimattomasti sitte tulta metsissä käytetään, setä kastia (halmeita) poltettaiesa että erittäinli mattamiehillä ja metsässä lyötätelemiltä nuotioillansa? Löylyylö tarpeelllfia asetuksia tätä leluotlomuutta rrastaan? kuka niitä seuraa? ja kuka malnoo että niilä seurataan? Multa joskohallitus maiuiluu Metsä-asetutsen kautta estää metsäin Melömä hämitlämietä, niin stten ei , kuitenkaan ole svnnytetly järellinenmetsänhoito Eiihseenn, tarlritaan,että jokainen tilar haltija ensinli käsittää että hänellä on metsästänsä ainati yhtä suuri uoitto , luin niityistänsä japelloistansa, jos hän taidolla ja toimella hottaa sitäti, ja toisekseen, että hän saapi opetusta ja ueunoa tämän suhteen.

Wiime mainitussa kohdassa olisi toimottaua, että kruunu, jolla on niin paljon puustelleja ja tiloja jota pitäjässä, asettasi niihin taitamia jaullomailla oppineita metsänhoitajia kruunun melsiä kaitsemaan ja järellisestihoitamaan. Niistä olisi ei ainoastaan kruunulle armaamaton hyöty »aanmyös yksinäisille tilanhaltijoille esimerllia ja opetusta. Metsät suojelerrat uiljamaita (peltoja ja niittyjä)

’) Eamete ri nykyisten Mttsäherrain asottamistllakaan ole tav. toitettu mnuta luin metsäin säilyttämis

Vahingoittamisista; sillä tuulet kuivaavat ja laihduttamat maanpinnan ja erittäinki keiväillä tuomat kylmää, joka haittaa kaslraroaisuutta ja näännvttää kasvut. Metsät pitämät maanpinnan tuoreenajamuh! keana sekä johdattamat (enentävät) sateita.

Tätä todistaa historia ja jokapäimanen kokemus. Tämä näyttää metsäin säästämisen tarpeellisuuden jo senki puolesta, jos mielimme pitää maitamme hei! nän ja miljan lasmamaifina, ja se on meille jo suuri asia. Mutta että meidän täytyy ei ainoastaan säästää metsiämme, maan myös hoitaa niitä ja saada ne monta mertaa antamammilst, siihen lehoittaa seuraamat seikat.

Näinä miime kahtena sota-rouotena, jolloin sahat eimät moineet käydä, oli pohjois-Hämeessä,kolo Samossa ja Karjalassa suuri rahan puute, ja syyksi siihen jokahaaralla ilmoitettiin, ett’ei tilanhaltijat saaneet myödä tukkiansa sahoille eikä irtonainen mäki saanut sahoista tumallista työn-ansiota.

Mitkä anstolliset laitokset eikö siis sahat ole? Ia mielä suurempi ’ hyöty on koko maalle, että sahalaudoista saadaan ulkomailta armaamattomat rahasummat, jotka maan vähälst osaksi jäämät sahaherrain kukkaroon mutta paraastaan rikastuttamat maakuntaa. Ia metsät antamat kaiken tämän rikkauden, jonka epäilemättä lumemme ainali yhtä suureksi kuin mitä ulkomaille miedystä pellon ja karjan annista maahamme moipi tulla!

Entäs rautaruukit? Miten ansiolliset, tarpeelliset ja rikastuttamat lailotset eimätlös neli ole! Entäs muut ruukit ja tehtaat, joissa myös täytetään tulenrooimaa aineiden malmistamisekst ja koneiden käymään panemisen sekä liikuttamisen tarpeeksi; mitäs rikkautta eikös ne tuota maahan?

Waan niihin karmitaan puita, kuin ei maassamme merihiilen aarteita löydy; ja rautaruukin sekä muiden ruutlirn ja tehtaiden paikkoja löytyy ylenlyllä tuhansissa loskissamme, kuin maan löytyy puita. Mutta metsiämme on monessa paikassa l niin jo hämitettv, että näitä laiioisia tarmispuiden puutteessa ei ole moitu panna toimeen, maikka olisi kuinka hvmiä muita etuja.

Ia jos alussa on löytvnytki puita tarfeelsi asti, niin ne omat mahitellen mähenneet, joten näille laitoksille on tullut taikka semmoinen puutos, että on täytynyt kolonaan taumota ja heretä, tahi puun tarpeet niin lalliitsi tulleet, että laitos on käynyt kitumalla eikä hvötvmallä.

Ia tilanhaltijat taas omat taikka panneet metsässä kokonaan rahoitsi, joita maliteltamasti kainoin pannaan edes pellon ja niityn hoitoon maan svödään ja juodaan eli muuloin tärmätään, tahi saaneet ruuttilaitolset kitumaan jopa näänlymääuti kalliilla hinnoilla mädenneistä ja Viimeisistä meisärraroistanfa. Tähän suhteen ei ole lvllin, että meisiä säästetään; siihen maaditaan, että metsää järellisesti kakataan ja paunaan rahoitsi ja emilsi tarpeiksi, maan myös,mikä metsänhoidossa on mellein rää-asia, että uutta metsää lasmatetaan niin pian ja niin paljon luin mahdollista.

Jos Euomen tilanhaltijat niin tekisimät,niin hallitusti moist antaa lupaa useammalle sadamyllylle ja niille , suuremmat tutkimäärät, joten taas Moilasiin ulkomaille miedä enemmän sahalautoja ja lankkuja ftkä siten saada enemmän rahaa maahan.

Samasta syystä Moilasiin myös saada kaikenlaisia ruutkia ja tehtaita asetetulsi useampaan pailkaan kuin nykyjään metsäin mahyyden tähden moipi, ja kaikenlaiset tämmöiset laitotset voisivat yhä maan hyötyä ja paisua, kuin tarmispuita, järellisen metsänhoidon kautta, yhä maan eneneist eikä loskaan lakkaisi. Näin loimemme näyttäneemme joka haaralla, että metsänhoito on yhtä tärkeä ja hyödyllinen kuin pellon

ja karjan hoitoki, ja että ne omat kiinteimmässä hhtey, dessä keskenänsä, sen ymmärtää jokainen maamiljelijä sanomattaki. Mutta että metsänhoito ei ole yhtään maikeampi ja kustantamampi kuin pellon janiityn mili jelyskään, sen toimomme moimamme osoittaa seuraai missä aroissamme annettamilla opetuksilla janeurroilla. Niin tähän kuin kaikkeen askareesensa tarmitsee ihminen, vait oppia ja tietoa, mvös ymmärrystä, neroa, tointa ja harjaantumista.

Mitä metsänhoidossa tulemme puhumaan, sen olemme perustaneet Isr. Ström’in ruotsinkieliseen lyhykäiseen «Opetuskirjaan Metsänhoidossa”, ja hra Sakari Sakarinpoika on tätä lirjoittaissa hymäntahtoisesti ollut meille amullinen.

Nauhan liittokirja.

Armollinen Julistus.Me /VIsksemäol’ II. Jumalan armosta Keisari ja Itsemaltias yli koko Nenäenmaan j. n. e. Teemme tämänkautta tiettämakfi:

että, keskinäisestä sominnosta Meidän sekä Heidän Majtttinsä Itämallan keisarin, ranskalaisten keisarin,yhdistittyin kuningaskuntain Suurenhritannian ja Irlannin (Englannin) kuningattaren, Sardinian kuninkaan ja Osmanin (Turkin) keisarin mälillä, Meidän edusmiehemme 30 p. maalisk. tänä muonna omat Pariisissa päättäneet ja allekirjoittaneet rauhan liittokirjan, joka sana sanasta kuuluu niinkuin seuraa: Jumalan kaikkivaltiaan nimessä.

Haluten taumottaa sotaa ja sen onnettomuutsta ja samalla mieroitaa riitain ja mastusten palaantumista, jotka olimat syinä siihen. omat HH. MM. We’.iäeu keisar», ranskalaisten keisari, Englannin kuningatar, Sardinian kuningas ja Turlin keisari päättäneet käydä somintoon H.’M.

Itämallan keisarin kanssa perustuksista rauhan palaannuttanuseksi ja päättämiseksi selä Turkin keisarikunnan rikkomattomuuden ja omamaltaisuuden makuutukseksi keskinäisen mataman liiton k<nm.i. Tässä tarkoitulsess.i omat HH. MM. nimittäneet Edusmiehilsensa. (tässä seuraa rauhan-kesknsteliainnimet, jotta jokainen sanomalehtien lukija jo tuntee. Katso Stttaren n:roa 10);

Jotka omat kokoontuneet rauhantuumitufsiin Pariisissa. Onnellisesti sopineina ovat HH. MM. (tässä lumetellaan asianomaiset Hallitsijat), sen suhteen että koko Europan hvötv maali eltä Pronssin kuningas, jota on allekirjoittanut sominnon, l3 p-.sta heinät. l6^l, myös kutsuttasiin osalliseksi nyt tehtyihin ehtoihin sekä myönnyttäen tärkevden Hänen amnstansa yleisessä rauhanteossa, esittäneet H. Mttillensanimittää Edusmiehensä tuumitukseen siitä.

Tämän mukaan on H. M. Prövsfin kuningas E. dusmiehilsensa nimittänyt ministerin esimiehen m. m. paruuni O. T. von Mantelsselin ja ftlaneurrotsen m. m. lreimi von Halzfeldtin. Näiden täysivaltaisten lähettilaisten oikeassa järestvtsessä maihetettua uoimistuskirjansa, omat he mahmistaneet seuraamat kappaleet. 1:nen pykälä.

Tämän liittotirjan mahmistusten maihtamiseu päiaästä lähtien on ijäinen rauha ja ystämyys H. M. Nenäen Keisarin mälillä yhdeltä puolelta, setä Heidän M:ttinsä (tässä lumetellaan taas liittolaisten Hallitsijat) mälillä toiselta puolelta,heidän perillistensä ia jälleläistensä, heidän rraltakuntainsa ja alamaistensa mälillä.

2:nen pyk. Nauhan onnellisen takafisaannin tähden HH. M:ttiensä mälillä, tulee sodan alla Heidän sota» joukoiltansa moitetut tahi malloitemt aluslnnnat niiltä jätettamälsi.

Eotajoukkoin lähtemisen järestvlsestä, jonka pitää tapahtua mahdollisesti lvhyimmän ajan sisällä, päätetään erinäisiä ehtoja. 3:s ja 4:s pyk. H. M. Menäen Keisari sitoutuu Eultaanille takasi antamaan Kars’in kaupungin jalinnan kuin mvös muut osat Turkin mallasta, jotka menäen sotajoukot omat Valloittaneet.

HH. MM. ranskalaisten keisari ja Englannin kuningatar sitoutumat H.M. LLenäen keisarille takasi antamaan Semastopolin, PalaNamon. Kamiessin, Eupatorian, Kertfin,

Kinhurnin kaupungit ja haminat seka kaikki muut liittolaisten sotajoukkoni valloittamat paikkakunnat. 5:s ja 6:s pvk. HH. MM. Nenäen keisari, (ja liittolaisten Hallitsijat, jotka luvetellaan) lahjoittavat täyden anteen niille alamaisistansa. jotka ovat löydetyt syyllisiksi mihinkään osallisuuteen Vihollisenkanssa sotatoimitusten alla.

Tässä säätään erinäisesti,että tämä yleinen armoitus ulottuu myös jokaiselle sotineiden Valtakuntain alamaisista, jotka ovat pysyneet toisen sotiman Valtakunnan palveluksessa.

Sotaivangit »aiheittaan suorastaan molemmin puolin. 7:s pyk. HH. MM. Nenäen keisari, Itävallan keisari, ranskalaisten keisari, Englannin kuningatar, Pröysfin kuningas ja Sardiniankuningas julistamat, että Turkin hallitus on pidettämä osallisena kansallisoikeuden ja Europan Valtioliiton eduista. HH. MM. sitoutumat, jokainen kohdastansa, säästämään Osmanm keisarikunnan omavaltaisuutta ja eheyttä. vahvistamat yhteisellä Vakuutuksella tämän sttoumisen tartan seuraamista, jonka mukaan pitämät jokaisen kokeen fttä rikkoa lvsymylsenä yhteisestä merkityksestä. s:s pyt.

Jos Turkin hallituksen mälillä ja jonku tahi joidenkuiden muista tämän liiton tehneistä malloista joku riita tohoopi, joka uhkaisi ystamällisten mälitusten kestämäisyyttä heidän leskensä, tulee sekä Turkin hallituksen että jokaisen näistä malloista, turmautumatta sotamoimaan, antaa muille liittoatekemäisille malloille mahdollisuuden, somittamisellansa. estää kaiten enemmän riidottumisen.

9:s pvk. H. Keisarill. M. Eultaani, joka alinomaisesta huolesta alamaistensa paraasta on antanut asetuksen (sirmaanin). jonkautta heidän tilansa, oliiratpa mistä uskontunnustuksesta eli kansalahlostaikäänsä, parantuu ja hänen jalot aimotuksensa Valtakuntansa krist’ttyjä asukkaita kohtaan makuutetaan, ja joka on halutut antaa uuden todistuksen tunnoistansa tätä suhteen, on päättänyt jättää tästä, hänen itsemaltaisesta tahdostansa,mapatahtoisesti annetusta asetuksesta osanliittoatekemillemalloille.

Liittoatekevätmallat mvtenantamat tämän ilmoituksen suuren merkityksen, maan itsestänsä on kuitenli ymmärrettamä, että seei missään tapauksessa anna näille malloille oikeutta, yhteisesti eitä tullekaan erityisesti, sekaantua H. M. Sultaanin asioihin alamaistensa kanssa seka hänen Valtakuntansa sisälliseen hallitukseen. 10:s pyk. Sominto 13 p:stä heinät. 1841, jossa määrätään vaariinottaminen Osmanin keisarikunnan manhasta oikeudesta sulkea Dardanellein ja Bosforin salmien suut, on yleisellä suostumuksella uudestaan tutkittu.

Mainitun sominnon mukaan torkeain liittoate. kemäin maltain Välillä tehty päätös liitetään tähän liittolirjaan ja on samasta moimasta jamaikutuksesta. luin jos se olisi eroittamaton osa tästä. 11:s pyk. Mustameri julistetaan sodalta liikuttamattomaksi (rauhan-alaisetfi); kaikkien kansain kaupalle ia meriliikkeelle amonaistna ovat sen medet ja satamat terrallaan ja kaikiksi ajoiksi sulettuina sekä sen rantoihin osallisten että kaikkien muiden Valtioiden sotalaivoille. paitsi mitä tämän liittokirjan 14 ja 19 pylk:ssä määrätään.

12:s pyk. Napaa ja hamttamaton kauppa Mustanmeren satamissa ja Vesistöissä tulee tottelemaan ainoastaan ruton-estämys-, tullijapoliisi-asetuksia, tehtyjä kauppa-asioiden edistymiselle suosimassa tarkoituksessa. Antaatsensa kaikkien kansain kaupalle jamerenkäynnille kaiken loimottaman makuuden,päästän?5t Wenäe ja Turkki, kansallis oikeuden sääntöin mukaan, Mustanmeren rannoilla olemiin satamiinsa konsulia (Vieraiden maltakuntain lauppa-asioiden edusmiehiä). 13:s pyl.

Kuin Mustameri 11 pyl:n mukaan on julistettu sodalta liikuttamattomakfi, täytyy sodallisten merimarustusten sen rannoilla moimassa pitämisen tahi rakentamisen tulla hyödyttömäksi, koska niillä ei mitään tehdä, jontatähden H. M. Nenäen Keisari ja H. M. Sultaani sitoutumat, ett’eivät sen rannoilla rakenna eikä moimassa pidä mitään sodallista merimarustusta. . …… , 14:s pyk. HH. MM. Wenaeu Keyanza Sultaam omat tehneet eri sovinnon. jossa määrätään kuinka monta ja suurta rantapalmelnkseen tarmittamaa kemeätä laimaa he vaatiivat moimassa pitäaksensä Mustaösa meressä. Tämä sominto liitetään tähän liittokirjaan ia on sillä sama moima ja maikutus. kuin jos se olisi eroittamaton osa tästä.

Sitä ei taideta kumota eikä muuttaa niiden maltain suostumuksetta, jotka tämän rauhanliiton ovat tehneet.

15:spyl. Raudaatuunmvatmallat tekemät yhteisestä suostumuksesta sen mälipuheen, että Menintuumitusten liittokirjan kautta mahmistetut määräykset laimakulusta jokia myöten, jotka eroittamat eri maltiot toisistansa eli juoksemat niiden läpi, vast’edes kaikessa la» . »eudessaan pannaan koskemaan Tonajokea ja sen suita.

He julistamat, että tämä määräys tästä päilvästä lukien pidetään kuulumana yleiseen Europan kansallisoikeuteen ja vahvistetaan heidän keskinäisellä makuutuksellansa. Laimakulku Tonajoella ei saa kärsiä mitään tiinitystä tahi Veroa, paitsi mitä Meemmin seuraavissa pykäleissä määrätään. Tähän nähden ei tule l mitään maksuja lannettamakfi itse laimakulusta joella ’, eikä mitään tullia lavaroista, joita laimeissa kuletetaan.

Poliisija ruton-estämvs-asetulset niiden valtioiden turmaksi, joiden maat koskemat mainittuun jokeen, omat niin sommiteltamat, että ne mahdollisesti enimmän suosimat kulkua. Paitsi näitä määräyksiä ei tule mitään muita esteitä mapaalle laimakululle löytyä.

16:s pyk. Edellisessä pyk:ssä annettuin määräysten aikaan saamiseksi tulee toimituskunta asetettamakfi, jossa Wenäe, Itämältä, Ranska. Englanti, Pröysst, <Sardinia ja Turkki saapi pitää edusmiehiansä. Tämä toimituskunta saapi huoleksensa määrätä ja teettää ne työt, jotka löytään tarpeelliseksi hiedan ja muiden Haittain poistamiseksi Tonajoen suista, altaen Isaktskasta, sekä koskemista osista merta, että mainittu osa joesta ja merestä pannaan laimakululle someliaimpaan tilaan.

Kustannusten suorittamiseksi sekä näiden töiden että laitosten edestä, joilla tarkoitetaan huoentaa ja makuuttaa laimanlulkua Tonajoen suissa,tulee Vakinaista, tarpeenmukaisia maksuja kannettavalst. joita toimituskunta saapi määrätä useimman huudon mukaan ja sillä tarpeellisella Välipuheella, että tässä,niinkuin muissaki suhteissa, täysi yhtäläisvvs kaikkien kansain laimeille maarinotetaan. 17:s pyk. Myösli asetetaan toimituskunta,jäsenillä Itämallan, Baijerin, Turkin ja Nyrtemverin puolesta (yksi kustaki näistä Valtioista), johon mielä tulee kolmesta Tonajoen ruhtinakunnasta toimitusmiehiä, joiden nimittämisen Turkin hallitus mahmistaa.

Tämän toimituskunnan, joka on alituinen, tulee 1) tehdä aseluksia laimakululle ja poliisille joella; 2) Vierottaa kaikki esteet, jotka mielä vastustamat Meninliiton määräysten käyttämisen Tonajokeen; 3) säätää ja toimittaa Tonajokea pitkin tarpeelliset tvöt; sekä 4) malmoa. 16 puk:ssä asetetun Europan toimituskunnan hajotettua, sen yli että Touajoen suut ja likeiset osatmerestä pidetään laimakululle tarpeellisessa kunnossa. 18:s pyk. Meisen Europan toimituskunnan tulee lopettaa kaiken sille annetun toimen ja mirtatoimituskunnan päättää edellisen pykälän 1 ja 2 n:rossa selitetyt tvöt kahdessa muodessa.

Siitä tiedon saatua, tulee niiden maltain, jotka omat tehneet tämän liiton, päättää yleisen Europan toimituskunnan hajoittamisesta, jolloin se malta, joka Viimemainitulle toimituskunnalle oli annettu, siitä ajasta muutetaan mirtatoimituskunnalle. 19:s pyk. Walvomaan niiden määräysten täyttämistä, jotka yhteisellä suostumuksella säätäänedelläpäin sanottuin perustusten johdosta, on jokaisella rauhaa tekemistä malloista oikeus pitää kaksi kemyttä laimaa Tonajoen suissa. 20:s pyk.

Palkinnoksi niiden kaupunkien, salamain ja paikkakuntain eteen, joita tämän liittolirjan 4:s pyk. lumettelee,sekä fittemminki makuuttaaksensa mapaata laimakulkua Tonajokea pitkin, myödyttää H.M.Nenäen keisari antamaan käydä uusi raja Bessarapiassa. Tämä rajalinja alkaa Mustanmeren rannasta, kilometerin (ranskan peninkulman) päässä Burnan suolajarvestä, juoksee siitä suoraan Akermenin tielle, siitä edelleen eteläitse Belgradia ja sitte Ialpukin jokea ylös Saratstlan kukkulalle ja Katamariin Prutjoella.

Viimemainitusta paikasta jokea ylöspäin pysyy entinen raja keisarikuntain mälillä muuttamattomana. Uusi rajalinjaa tulee tarkasti raslikoittamalfiliittoatekorräisten maltain erinäisiltä toimitusmiehilta. 2l:nen pyl. Wenaeltä luomuttu aluskunta yhdistetään Moldaman ruhtinaskuntaan Turkin hallituksen yliherruuden alla. Asukkaat mainitussa aluslunnassa tulevat nauttimaan kaikki oikeudet ja etuudet, jotka ovat ruhtinaskunnilla sekä on heillä lupa kolmen vuoden kuluessa, Vapaasti käyttäen omaisuuttansa, muuttaa muuanne asuntonsa. 22:nen pyk. Nallakian ja Moldaman ruhtinaskuntain tulee.

Turkinyliherruuden jaliittoatekemäiötenmaltain makuutuksen alla,nauttia ne edut sekä Vapaudet ja oikeudet, jotka heillänykyjään on. Ei yksikään liittoatekemista malloista tinkaa itsellensä erityistä suojelusmaltaa niiden ylitse. Ei mitään erinäistä oikeutta sekautumaan niiden sisällistin asioihin sallita.

23:s pyl. Turkin hallitus sitoutuu antamaan näiden ruhtinaskuntain pitää omamaltaisen ja kansallisen hallituksen,kuin myös täyden mapauden uskon asioissa, lain säätämisessä, kaupassa ja laimatulussa. Niissä nykyjään moimassa olemat lait ja säännöttulemat uudistettamikfi. Täuden vhtälaisyyden moittamisekst tässä uudistuksessa tulee omituinen toimituskunta asetettavaksi, jonka kokoon panemisesta korkeat liittoatelemäiset mallat saamat suostua.

Tämän toimituskunnan pitää miipymättä kokoontua Bukarestiin, milloin Turkin hallituksen toimitusmies tulee olla läsnä. Tämän toimituskunnan tulee tutkia ruhtinaskuntainnykyistä tilaa sekä esittää niiden tulemaisen järestämisen perustukset. 24:s pvk. H. M. Sultaani lupaa heti kokoonkutsua lumpasestaki näistä maltioista erinäisen neumotunnan, joka kokoonpannaan niin, että se totisesti edustaa kaikkien säätyin mielipidot.

Näiden neumokuntain asia on tulkita asukkaiden toimotuksta ruhtinaskuntain lopullisesta jarestämisestä. Toimituskunnanlohta näitä neumotuntia suhteen määrätään erinäisessä rauhantuumitukselta annetussa osoitulsessa. 25:S pyl. Lailliseen tutkintoon otettuansa tu«paseltaki neumokunnalta ilmiannetun ajatulsen, tulee tstmituskunnan Viipvmättä rauhantuumitusten nykyiseevitovailkaan lähettää omain töitensä päätökset.

Lopullinen sominto vliherrallisen mallan kanssa vahviStetaan liitolla, joka tulee lyötävätsi korkeiden rauhaateteväisten maltain mälillä Pariisissa; jonla perästä Turkin hallituksen julistus, yhtäpitämä liiton säätämisten kanssa, antaa näille Valtioille lopullisen järestyl» sen, kaikkien allekirjoittamain maltain yleisen makuutuksen alla. 26:s pyk. Ruhtinakunnissa tulee kansallinen sotamoima löytymään sisällisen ja rajain Vakuuden Voimassa pitämiseksi. Ei sallita mitään esteitä erinomaisten puolustushankkeiden suhteen, joihin Turkin hallituksen suostumuksella mahlaan käydä laikkinaisen ullsmaltaisen päällekarkaulsen tarkoittamiseksi.

27:s pyk. Jos rauhallisuus ruhtinaskunnissa uhataan tahi häiritetään. sopii Turkin hallitus muidelnttoatekemäisten maltain kanssa keinoista, jotka o»at tarpeelliset laillisen järestyksen pysyttämiseksi tahi paluuttamisekst.

Ilman tapahtunutta somintoa näiden»altain Välillä ei saa mitään Väliintuloa sotavoimilla tapahtua. 28:s puk. Servian ruhtinaskunta pysyy niinkuin ennenki Turkin hallituksen ylivallaSsa, keisarillisten julistusten mukaan, jotka liittoatekemäisten maltain yhteisetlä Vakuutuksella vahvistavat jamääräämät tämän Valtion oikeudet ja etuudet.

Tämän tähden pitää mainittu ruhtinaskunta omamaltaisen ja kansallisen hallituksensa seka täyden mapauden uskon asioissa, lain säätämisessä, kaupassa ja laimakulussa.

29:s pv k. Turkin hallitus jääpi nauttimaan aikaisemmissa mälipuheissa mahmistetun oikeudenpitää linnamäkeä. Ilman tapahtunutta somintoa korkeiden liittoatekemäisten maltain mälillä ei voi mitään mäliintuloa sotavoimilla Sermiaan sallittaa.

30:s pvk. H. M. Nenäen Keisari ja H. M.Sultaani pitämät alusknntansa Aasiassa loukkaamattomina, semmoisina kuin ne laillisesti olimat ennen riitautumistä. Kaikkien paikkakunnallisten riitain maittamiseksi parannetaan rajalinja sekä oikaistaanlt jostarvimaatii, ja se niin että siitä ei mitään aluslunnanmähennystä kummallekaan puolellemoi tulla. Tässä tarkoituksessa tulee, heti kuin maltiomäliset suhteet Nenäen homin ja Turkin hallituksen mälillä omat uudistetut, lähetettää paikalle toimituskunta, jossa on takft Nenäen, kaksi Osmanilaista, ylsi ranskalainen ja yksi englantilainen toimitusmies. Sen tulee täyttää teh» tämansä 8 kuukauden kuluessa, lukien siitä päivästä jolloin liiton vahvistukset omat Vaihetetut.

31:nen pyk. Konstantinopelissa allekirjoitettuin so»intoin nojalla: Ranskan, Englannin ja Turkin hallsiteunksen Välillä, 12 p. maalist. 1854, Turkin hallitukja Itävallan mälillä 14 p. lesäk. s. m. sekä Sardinian ja Turkin hallituksen mälillä 15 p. maalisk. 1855, pitää sodan kestäessä H. M. Itämallan keisarin, ranskalaisten keisarin, Englannin kuningattaren sekä Sardinian kuninkaan sotajoukoilta asutut paikkakunnat, tämän liittokirjan mahmistusten maihetettua, jätettää niin pian kuin mahdollista.

Ajan ja keinoin maärävs tämän aikaan saamiseksi somitaan Turkin hallituksen ja niiden maltain mälilla, joiden sotajoukot omat asettuneet sen aluskuntaan kuulumiin paikkakuntiin.

32:nen pyk. Kunne liitot jasominnot, jotka sotaa» ksäa,yneiden maltain malillä ennen sotaa olimatmoimas» omat uudistetut eli uusilla liitoilla palkitut, tulee keskinäinen niin tuomaknin miemä-kauppa käymään niiden sääntöin mukaan, joilla oli ennen jVtaa täysi moima ja maikutus, jonka stmussa näiden maltain alamaiset, kaikissa muissa suhteissa, kohdellaan yhtä hyvästi kuin enimmän suosittuin kansain. 33:s pyk. Se sovinto, joka H. M. Nenäen keisarin Välillä yhdeltä puolelta sekä HH. MM. ranskalaisten keisarin ja Englannin kuningattaren Välillä toiselta puolelta Ahmenanmaan saarista tänään päätetty on, liitetään ja tulee olemaan liitetty tähän liit, tokirjaan sekä on samasta moimasta ja Vaikutuksesta, luin jos se olisi eroittamaton osa tästä. 34:s pyk.

Tämä liittokirja pitää vahvistettaa ja vahvistukset lvaihetettaa Pariisissa 4 Viikon sisällä, mutta aikaisemminli jos mahdollista. Tämän makuutukseksi ovat korkeiden rauhaatekeväin »altain edusmiehet alletirjottaneet tämän liitlokirjan ja VahViStaneet sen tilpiluvainsa allepainamisella. Pariisissa 30 p. maalisk. 1856.

Rauhankeskustelijain nimet ja kilpikumat seuraamat sitte. Lisäja täytettyä lakkaama pykälä.

Tänään allekirjotetun sominnon Välipuheet salmista eimat liikuta sotalaimoja, joilla sotaakäyneetVallat meritse poisvievat sotajoukkoja niiltä pidetyistä paikkakunnista. Samat Välipuheet saamat täyden Voiman niin vian kuin tämä kulettaminen on täytetty. Pariisissa 30 p. maalisk. 1856.

Samat nimet ja tilpikumaukset seuraamat. Sentähden ja kuin Me olemme tämän liittokirjan ja lisäpykälän tarkoin aprikoineet, olemme ne hyväkft löytäneet,allekirjottaneet ja mahmistaneet, kuten Me myös hymiksi löydämme, allekirjoitamme ja vahvistamme ne koko niiden sisällyksen puolesta, lumaten Keisarillisella sanallamme, Itsemme, Meidän perillis, temme ja jälkeistemme puolesta, että kaikki,mitä tässälilttolirjassa sekä lisäpykälässä säätäan, tulee rikkomatta seuratuksi ja täytetyksi.

Jonka Vakuudeksi olemma Me , omakätisestij allekirjoittaneet tämän Keisarillisen vah»istukfemme seka antaneet makuuttaa senMeidän keisarikuntamme sinetillä.

Annettu Pietarissa 15 p. huhtik. , muonna jälkeen Kristuksen syntymisen 1856. Meidän hallituksen toisena. Pääkirjan on H. K. M:ttinsä Korkeasti«omakäli,’esti aUekirjoittanut: ALEKSANDER Valtakunnan kansleri, kreivi >Is88ell-oele

******** Uskomatonta mutta totta **********

Loonnon ihmeitä.

Koka voisi uskoa, etta valon sade sekunnissa ennättäa” yli 190 tuhannen peninkulman avaruuden, ja niin voipi lentää” ympäri maanpallon silmänrapäyksessaja paljoa pikemmin kuin nopein juoksija voipi jalkansa muuttaa?

Kuka voisi uskoa, ilman todistusta, etta’ pioneltä’ näyttävä aurinko on enemmän kuin miljonan kertaa suurempi maanpalloamme, ja etta” sen säteet silmänräpäyksessä paäsevät maanpalloon, vaikka on niin kaukana meistä, etta’ tykinkuula, suoraan ja yhtäläisellä vauhdilla yhä kulkeva, kuitenki tarvitsisi 20 vuotta sinne ennättääksensä?

Kuka tahtosi uskoa, etta’ itikka (hyttinen, saäski) tavallisessa lennossaan lyöpisiipiansä jnonia satoja kertoja sekunnissa ja etta sen vikisevä ääni lulee siipien näin tiheästa’ heiluttamisesta; tani ett«’i löytyy elävia” ja laydellisesti rakennettuja olentoja luonnossa, joita sopii panna tuhansittain yhteen, eika” ne sittenkaän tflytfl tuunianalaa.

Mutta jnita nämä övat niitä ihmeitä’ suhteen, joita nykyiluonnontutkinto on keksinyt? siinä esm. etta jok’ainoa piste elikohta siinä keskuudessa, jonka Jäpi valonsyde kulkee, liikkuu aina satnaan aikaan ja sanaalla välillä uudistettuin liikkeiden kauttd ei vähemmän kuin 500 miljonan miljonaa kertaa seionnissa? etta se näillä liikkeillänsä koskee meidän näköliutimiimme, josta tulee, etta me näemme, ja, rnikä on kummempi, etta me eroitamme toisistansa, koska siihen on syynä eroilus ajassa, jolloin nämä’ liikkeet tapahtuvat?

Niin esim. eroitamme punaisuuden eli punavärin senkautta, etta valonsäde tapaa silmiämme 482 miljonan miljonaa kertaa; keltaisuuden eli kelta-värin senkautta etta 542 miljonan miljonaa kertua; sinervän-punaisen värin senkautta etta valonsäde käypi silmiimme 707 miljonan miljonaa kertaa.

Eikös namä puheet kuulu äkkinaisen korvissa hullutuksille? Mutta niila’ ymmärtääksensa ja käsittääksensfi on tiede avannut ihtnisen silmätja on lahjoittanut luotettavat viilikappaleet sille, joka niin rakastaa Jumalata ja hanen kasi-alojansa etta ottaa vaivaksensa oppia luonnontieteitä ja niissä nähdä Jumalan vii.sauttii j;> voimaa.

Kotimaalta.

Tautia. Kuhmoisissa on horkka (milutauti) Mallallansa, eikä sitä muut rohdot auta kuin Kiinan pulverit, vaan niitä ei ole vielä svapunpäivänä) saatu, vaikka kirkkoherramme on kirjoittanut Hämeenlinnan tohtorille.” s— t. —m.).

Leppävirroilla on teruoevden tila edelleen huono. 400 henkeä on kuollut sttte vuoden alkua. Aika ihmistä vaivaa horkka ja punatauti, lvielävä isorokkoli roaan harmemmassa, setä lapsia tuhkarokko ja punatauti. Horkka on erinomattain koma ja rastttamainen. Ihmiset omat täällä yhtä huolimattomat ja typerät kuin muualtaki kuuluu; Vieläpä luotetaan noitiinki.” (L.).

Längelmäeltä on roilutauti lemätpuoleen useampia koetellut ja use» oita Viikkokausia ajettamanansa pitänyt, maikka sitä kaikenlaisilla ryydillä on koettu «astustaa. (q. f.).

Liperissä on horkka monta muotta vaivannut ja siitä monta muutaki tautia ilmaantunut. Kuolo on tällä keväänä pahoin raimannut. Niin kannettiin 30 p. maalisk. 8 henkeä yhdestä talosta Sysmän lvlästä hautaan, jotka kaikki parin Vuorokauden ajalla olivat kuolleet; eikä siihen taloon monta henkeä jälelle jäänytkään. (M. T— nen).

Iousan kappelissa onvilutauti näyttäynyt melkein joka kylässä ja sen seurassa muitaki tautia. Huhtikuussa on kuolevaisuuski lisäyuyt sekä lapsissa että manhoissa. (I. P— ka).

Nilsiässä horkka ja lamantauti rassttavat ihmisiäper

hekunnittain. Yhdellä »ukolla kävi yksi pappi 23 sair—asta ripittämässä.” (B. S.) Eläinten ruuan puutteesta kuuluu »alituksiaei ainoastaan Viipurin seuduilta ja Viitasaarelta, vaan myös Lappeenrannasta (missä elämän ruoka on kallista), Liperistä, Längelmäeltä ja Kuulalta, Saarijärmen pitäjää, missä aikaisen kesän puheet ovat saaneet monen typeramielisen vaimon hauskasti pitelemään eläimen ruokaa, joten tuli toma hätä moneen paikkaan sR. Br.).

Wiime miikon sateet lienemät luitenti tuottaneet lohdutusta hätääntyneille.

Merlittäma on, että Liperissä minne syksynä sanotaan saadun eläinten ruokaa pian ilman hinnatta ja nyt ei löytymän ollenkaan. Mitenkä se ymmärretään?

Kuopiosta, Mikkelistä,Kinrumedeltä jaNilsiästä maliz telaan myös törkyin puutetta.

Helsingistä: Prokuraattoriksi Suomen Senaatissa on 23 p. huhtik. armossa määrätty Senaatin oikeus«jakokunnan— jäsen, homioikeuden neumos K. E. Gadd. Läänihallituksista. Mikkelin läänin v. maan«sihtien K. Fr. von Fieandt on 30 p. miime huhtik. määrätty ruununmoudilsi Mikkelin kihlakuntaan.

Sipoon nimismies, Vallesmanni H. Tallgren on8p. toukok. lilvuloisuudesta saanut eron Mirastansa, jahänen sijaansa pantu Tuusulan nimismies Joh.Sehmidt, ja —taas tämän sijaan maankonttoristi Fr.W.Dittmar. Postihallituksesta. Kuopion postikonttuorin hoitajalle, nimitysneuvokselle G. Öllerille on 30 p. huh—tik. mirkaero suotu pemisstonilla. Uusia kirjoja. Kirjakaupoissa on monia miikkoja ollut: Kotimaalari, Muutamia neumoja maamiehille taikenlaiststa sekä öljy» että vest» ja maitomaalaukfista ja lakeeraamisista, toimittanut A. Manninen. Hinta on 10 kop.

Tekijä on seurannut sekä omia Vaariin-ottojansa ja koleitansa luin myös osaksi entisiä neumoja sanomalehdissä. Kuin kirjamuutenki on kirjoitettu selmällä kielellä jat—arkassa järestytsessä, toimemme siitä paljon hyötyä. yliopistosta. Laumantaina 17 p.toukok. piti rohmessori I.W. Snellman tulopuheensa, jossa hän selitti Virkatoimensa merkityksestä, puhuen ”tieteiden järestyksestä.”

Turusta Toukokuun 15 p:nä. ”Aikoja siitä jo taas on kulunut kun miimein Stttarelle kirjoitin; sitlemmin on jo luonto saanut toisen muodon, rauha mailmalle lahjoitettu ja sen siunaukset joka päivä lisääntyneet.

Turkuun on näinä päiminä tullut mahmaöti ulkomaan laimoja, yli parikymmenen; he omat tuoneet suoloja ja kaikenlaista muuta santtiä, kuin so» ndaasnsatä,hden on ollut tamalllsuuttansa suuremmassa hinjonka takia kauppamiehet myöskin ovat saaneet helpottaa hintoja.

Kaikki hankkeet ja laitokset, jotka sodan aikana joutuivat joko unhotukseen maiko kitumisentilaan, ovat taas heränneet unteenelämään. Wanha huoneenhallitus-seurakin, jota näihin aitoin on niin monelta haaralta moitittu ja tölmittv, tepastaa ja toimittaa kaikkia monniansa myöden.

Niinpä se nut on hajonnut eri toimituskuntiin, jotka harrastelevat puiden istuttamista, ruohoja jnurikasmuin vleisompaä Viljelemistä, huonerakennusten parantamista, maanViljelysopin lemittämistä m. m. Estkst mainittu toimituskunta toimitti Helluntain ensi pikkapyhänaKupittaan puutarhassa seudun maamietnlle tilaisuuden oppia mitenkä kaikenlaista puita oikein pitää istutetta! man ja toisesta paikasta toiseen muutettaman jamyöskin kuinka puitten ymppääminen tapahtnn.

Täällä nähtiin talonpoikaista miehiä kuuteen kymmeneen, kai! kellä tarkkaudella kuunteleman puutarhurein opetuk. fia ja sitten niitten jälkeen harjoittelemanitseänsä, jotta luulen monen keksineen hymänkin taidon itsellensä. Eikä nämät asiat ole kankiat miehille, jotka lapsuudestaan , ovat maan ja puitten kanssa askaroineet.

Toimituslunta oli myöskin herrasmiehiä kutsunut osaa ottamaan ! sekä itse työhön,kun puolipaivä-ateriaan, joka oli toi! mitettu stlla lamalla että jokainen herrasmies maksoi itsensä ja yhden talonpojan edestä. Tämän aterian alla puhui Maarian pitäjän promasti ja lehtori Heikel somasti ja sydämmellisesti siitä hyödystä ja hauskuudesta kun ihmisille on lehtipuitten ihanasta varjosta, ja kehoitti jokaisen muistettaVan tapauksenmuistoksi istuttamaan puun, joka aina kasvamisellansa muis,! tuttaist ihmistä, kuinka hänenkin pitää kaslvaman hyvassä ja niinkuin puukin kasvamisellansa julistaman , Jumalan kunniaa.

Kaikki läsnä-olevaiset, joidenka sy» dämmissä mielä joku kemä-ilma puhalsi, kuunteli tark! kaudella tätä puhetta, ja taitaapa moni lehditkö kiittää > herra promastia sanoistansa.

Talonpojat saimat mielä aterian päätettyä kuunnella Venäjän rykimenti-mustkia, , jota puutarhaan oli toimitettu soittamaan, mutta eipä he tuosta suurin huolineet kun kuulimat Kupittaan suuresta salista someemmanäänen kaikuvan: herraBroms Veisaili siellä täydestä sydämmestä suomalaisia lauluja, sitäpä ukot ja pojat riensivät kuulemaan; monen silmässä kiilsi kyynele, toinen ei votnut tuntojansa hillitä vaan hiljainen hyminä kuului suustansa, ja »iimein, koska ”Suomen poika” aljettiin, yhdistimät kaikki äänensä tähän suloisen laulun nuottiin.

Herra Bromsin ääni oli maamiehille aivan otollinen; muutamat lausuivat: ”eipä kolmea lukkarin maaliin karmittasi kun tuo olis hakija,” toiset: .,pahan pitkä parta sillä miehellä on, mutta ompa Vieläkin parempi ääni.”

Pellot Turun seuduilla ovat amulliset; uudella siemenellä kylmetyt ruispellot ovat paljon kauniimmat kun Vanhalla kylmetyt. Kauran siemen on maassa jo vtikon päimät maannut; herneet, ohrat ja perunat odottamat panoa.

Taimas on pilmessä ja maanmies latselee toimella ylöspäin, rukoillen häneltä, kuin steme» nen ja kasvun Herra on, toumoillensa ja harmaille niit—tymaillensa virvoittavaa kastetta.” R— s. Porista. Rauta-Höyry tulee käymään kaupungin ja sataman väliä. 9 suurempaa laivaa ratetaan par’aikaa kaupungin kiteisyydessä. Uudella innolla on alettu palanutta kaupunkia rakentaa, uusia kartanoita kohoaa, esplanaatia perataan ja puilla istutetaan, toi»olla siitä etua kämelijöille jo tänä kesänä. Wast’. itään asetettu kotimaisten teollisten tamarain puoti kohoaa yhä yleisön suosiossa.

Täällä on Viinanpoltto jokaisen kartanon haltijan Vallassa, mutta eiykstkään semmoinen ole ilmoittaunutmajistraatille siihen keinoon, ja niin on monet päimät, luin vaan talonpojat eimät tuo miinaa torille kaupaksi, vailea saada kortteliakaan ostaa, maikka mitä tarjoisi.

Tämäseikka on—kaupungille suureksi kunniaksi. Kristiinan kaupungista. Monta suurempaa laimaa on teleillä, ja niistä mahtaa 3 jo juhannuksen aikana päästä teloilta. Vähäisempiä aluksia raletaan paljo likeisillä rantamailla. Kauppalatmasto mahtaa kesällä olla 6 lauvaa, 3 prikiä, 8 stonaria (tuunarta), pait mähäisempiä aluksia, yhteensä noin 2,70<) lastin kan—tamia. (A.U.) Waasasta.

Lamalulun yhteisillä möAnilla k»rottamisekst on täällä asettunut yhdyskunta, johon parissa päimässä saatiin jo 215 osaketta kuki 500 koltlon hinnasta. Siihen on rumennut paraastaan kauppasäätysiä, ehkä joku merikapteiniti.

Kysymyksessä mahtaa olla, että sumella joku osa uusista tontuista myötäisiin uuden kaupungin alalla, jonka rakentamiseen kaikella innolla marustutaan. Kauppiaan Lemonin höyryllä käypä tiiliruukki uskotaan jo keroäillä tuleva—n täyteen toimeen. (W. L.) Kuopiosta.

Mllä masten 4:ttä p. toukok. jkolo sen päitvän satoi hyvästi kyynärän syvän lumen, jota kuuluu tulleen 10 peninkulman alalle. Suvilinnut pakkaustvat ulkohuoneisiin ja on niitä kuollutti näl—kään ja kylmään. sH. S.) Mikkelistä 16 p. toukok. ”Helatuorstaina kokountui ruotU’sotamiehemme komppanioihinsa Mikkeliin ja Joroisiin, sillä pitäjäämme miehiä kuuluu osa kumpaiseenkin komppaniaan.

Niikonperästä eli 6 p. t.k. läkstmat he jo marssimaan Saimaan Kanamalle, tekemään siellä Viimeisiä Valmistus-töitä. Helluntai-päivanä meni Joroisten komppania tästä lapitse samaan työhön. Kuulun sinne tuleman muistakin ruotu-pataljonia. Nyt siis on korkea efimalta kiitettämästi toimittanut sota-uroomme aikaan saamaan jotakinhyödyllistä. KokemäensKuumo ) joki Turun läänissämuistuttaa, mitä entisetkin ruotu-sotamiehet rauhauaikoina, tämän vuost-sadan ensimäisellä kymmenellä ovat aikodin saaneet.

Karjan ruuman yleisen Vähyyden Vuoksi tahtoo lesäntulo meimmasta tuntua pitkälliselle. Vaikka lumirippeleitä Vieläkin näkyy siellä täällä, niin kuitenkin nähdään jo karjaa laitumilla.

Ilma muuttui lämpimäksi vasta manhasta Walpurista (13 p. t. k.). Siihen asti oli enemmittäin kylmää.

Käki kuultiin ensikerran 10 p. t. k. ja pääskysiä nähtiin12 p. Laihot ovat melkein yhtä kirkkaita kuin syksylläkin, mis—sä maan lumi ei ole piikaan seisoessansa hautonut.”

Lappeenrannasta. ”Kaupuntimme on Wiipurin ruotuiväen pääkommennon (taapin) asento, ja 26 V. maalisk. oli sotamiesten katsastelupaimä. Läänin sotamiehiä on uutterasti opetettu sotakomentoihin, ja hymin halullisiksi näkvlvätki oppimaan. Tänä kesänä sanotaan heitä täytettämän Saiman kanaman työhön. Mnuten on sodan-aitainen liike loppunut, siihen fiaan alkaa lankkuin meto Vanhaan moimaansa.

Joukko kasakkia on tänne tuotu hemoisillansa syöttämään HeinäVa—roja, joita oli koottu tänne.” G. M.

Wiipurista.

Täältä on tullnt hymin iloittama tieto, joka osoittaa että tämä kaupunki ansaitsee miehuullistssa toimissa pidettää maamme ensimäistmminä. Mahtakoon se edelleenki osoittaa samaa yksimielisyyttä ja tointa! Meille nim.kerrotaan r ”Mahtavammat kauppiaat täällä omat nyt yhtyneet hankkimaan Viipurille ylen komean höyrylaivan, noin 70 tuh. r. maksavan, ja 18 p. toukok. lähteVät eräät sitä Englannista ostamaan ja saamaan tänne jo miimestäänki hein’ajaksi.

Tämä höyry tulee ostettavakst osakkeissa ja joka osake maksaa tuhat kolikkoa, ja 60 osaketta on jolunastettu. Tämä laiva on aimottu kulkemaan Lyypekin, Heisin, gin, Miipurin ja Pietarin roäliä. Johdattajaksi tulee

VttOUte.

*********** Lehtien tilausmäärät *****************

Seurakuntaamme tulee tänämuonna sauomäleytia tietysti 18, nimittäin: Suometarta 9, Sanomia Turusta 6 ja Kristillisiä Sano» mia 3. Tästä jaloifi 166:lle hengelle ylsi lehti. Herrasmätemme, maikka taitaa suomea puhua, ei lue suomalaifia sanomalehtiä eikä muitakaan kirjoja. Ruot» . salaista kirkonmenoja pidetään kerta ja kaksi muodessaherras»äelle, joka et tahdo tulla Jumalaa palmelemaan oman maan kielellä.

Suomalaisuuttansa ei ymmärrä talonpoikainenkaankansa pitää oikiassa arvossa; pitää sen maan tarpeellisena ”paremman puutteessa,” joka asia ei oletkaan mikään ihme niin lauman kun ei »vihaisemmissa” näy sen parempaa kansallisuutta, kun nykyis-aikana. Sentähdempä ainoastansa maaliman tarpeen tähden, eikä mistään suomikiihkoisuudesta,otettiin Suomen kieli seurakunnan yleisissä toimissa käytettamäkfi.

Menneenä syksynä, Marraskuun 25 päivänä, päätti kirkonkokous yksimielisesti kaikki protokollat ja muut kirjoitukset, jotka koskemat seurakunnan »aimais-hoitoa ja muita toimia lirjoitettamisft suomen kielellä, ”fiitä syyötä, että kaikki hallituksen jäsenetmaivais-hoitokunnassa omat marstn umpi suomalaista ja että joka ainoa seurakunnan jäsen taitaa suomea, mutta ain—oastansa joku Harma ruotsia.”.

Multialta.

Sekä Multian pappi että Vilhelm Uitamo tiistämät Z. H— n puheet n:rossa 12 oleman joutamia höllöttelemisia.että pappi täällä ”ei ottanut talonpojille toimittaakseen yhtäkään kappalta sanomia”.

Siihen ei ole papin maan lilaajoidensyy, kuin eimät säästäneet miime vuonna ainoata pavviansa, vaan pyhäpäiminä pahimman mirkakiireensä puuhassa pakoittimat häntä sanomalehtiä jakamaan. Pappi oli tätä afiata sanomalehtien pyytäjille siimosti selittänyt, eikä olisi toimonut saamansa julkistanuhteita. Ei pappi olisi lukenut »äimäksensä, jos pyytäjät olistvat tyytyneet hakea sanomalehtensä kiireettömällä ajalla.

Kolmas lähettäjä kertoo ”huhtikuun alussa pidetyissa»pispankinkerisfa annetun nuhteita malitettavasta kohdasta täällä, kuin nim. tytöt saamat paljo lehtolapsia. Mutta löytyypä pitäjässämme, erittäinki Keuruulla, monia kymmeniä sehkä 70) roanhoja mieH4H, jotka naimattomina saamat elää haureellisesti ja nuorisolle pahennukseksi.

Vahingon malkea poltti maaliskuussa Viitalan talon puotirakennuksen, ja on mahinko armattu 500 r.”

Itistä. ”Hvvin täällä moimme. Selasin on seurakuntamme, maikka nuoriso, erinomattain neitoset omat yltyneet liika-koreilemiseen, että menemät jo vli säätynsä. ”Mamsellikft” ei heitä toki mielä osaa kutsua, maan omat kuin herrain ”fisä-piiat”; mutta jos maan ei mamsellit edellä pakoon ehdi, niin yks, kaks, kuin talontytöt omat jo kannoilla. Sitte ei ole enää muuta eroitusta tuin ruotsinkieli, johon toti, Jumalanliuos, eimät ole mielä oppineet!

Herrat taalla myypi lartanoitansa niin että suihkaa. Myyjä saapi aina enemmän, kuin itse on maksanut. Waan sanoppas, mihinkä hintaan ne miimein ehtimät? !” T. Talonpoika.

Leppävirroilta.

”Puhunensin koulumestarista. W:na 1754 maaliskuun 6p:nä päätettiin kihlakunnan oikeudessa, romasti Hanno Taametti AlopiLUN mailutuksesta, seurakuntaamme ottaa koulumestari, joka opettaisi lapsia fisälukuun ja kristinoppia ymmärtämään. Sillä keinoin saimme Asko Oksmanin ensimäiselsikoulumestariksemme. Palkka määrättiin 6 taleria tuparirahassa joka lapselta ja 10 taleria hopeaösa sakkoa niistä, jotka eimät mieneet lapsiansa koulumestarin luokse. Lukuaita oli Mikosta Vappuun.

Luultava5ti oli pitäjäntupa sinä aikana kouluhuoneena, mailla ei siitä mitään selkoa kirjoissa löydy. Mutta jo seuraamana Vuonna malitti loulumestnri, etteiuät manhemmat tuoneet lapsiansa opetusta saamaan häneltä ja maali mastahakoifia sakkoon; he kuitenkin lrapauleltiin romastin anomuksesta tällä kertaa.

Kansaa nuhdeltiin myös tästä huolimattomuudesta lastensa fimislvttämisessa. Koulumestarin paltka muuteltiin kanssa sillä tarralla, että joka kokonaisesta talosta maksettiin 2 ja torpista 1 kappa rukiita. Oksman sai Virkavahvistuksen Pormoon tuomiokapitulilta elokuun 28 p:na 1756 ja kihlakunnan oikeuden päätös palkasta mahuistettiin Maanherralta Loviisan kaupungissa elokuun 28 p:na 1773.

Oksman kuoli noin 1800 paikoilla ja osa seurakunnan jäseniötätahtoi koulumestarin palkan nvt sillä tavalla muutetuksi, että ainoasti ne, jotka häntä tarmilfisimat, olifimat melmolliset koulukappoja maksamaan. Sen aikuinen romastimme.

Tuderus piti asiasta kokouksen joulukuun 28 p:nä 1800 ja tammikuun 11 p:nä 1801 ja sai pitäjäläisemme suostumaan entisellensä. Pöytäkirjat ja kihlakunnan päätös muodesta 1755 rrahmistettiin Pormoon tuomiokapitelissa. Luonnotointa olisi se ollut peräti, että jakaa seurakunnan jäseniä maksamiin ja « »isättömiin lasten simistyttämisen asiassa.

Tällä kannalla on lastemme opetusnäihin Vuosikymmeniin saakka «lut. Muutos tapahtui kuitenkin joko nylysen oli hanen edellisen kuolumestarin aikana. ’Nvt kantaa koulumestari 6 kappaa rukiita manttaalilta ja 1 lapan jeka torpparilta, joöta fartluu palkaksi noin 38 eli 3

Hän kulkeeympäri pitäjätä, japitää 4 »iitloa koulua joka tinkerissä ja, jos niin tarpeelliseksi näkyy , että pisentää tätä aitaa, niin hän miipyy mielä joku 2 miikkoa taikka niin. Hän pitää noin miisi eli kuusi koulua rouodessa, miten ennättää, silla hän käy romastinkäskyn jälkeenkinkerilumussa lapsia luettamassa ynnä lukkarin kanssa.

Koulua pitaessänsä pitää koulumestari aamuin illoin mvös rukousta ja sunnuntai» j na eli, jos joku muu pyhä sattuu kouluajalla, lukeehän saarnan Nohrhorgin postillasta ja Omanteliumin sekä laulaa jontu roirren.

Pitäjässämme on 30 kinkerikuntaa, niin miipvy stis 6 eli 7 ajastaikaa ennenkuin pääsee kiertämään kerran pitäjän ympäri. Sentahdenvä on ollut kysymyksessä asettaa useampia kou-. luttajia ympäri pitäjätä, jotka opettafimat lapsia tamaamaan ja sisältä lukemaan; mutta tämä nykyinen koulumestari ja niin aina edeskinpäin tulisi olemaan Vakinainen kirkonkylässä, jossa jokainen, ken tahtosi, saisi antaa lapsensa oppia enemmän, niinkuin kirjoitlamaan, lukua laskemaan j. n. e.

Kyllähän se tuuma hvmä olisi, jos maan vitäjäläiset siihen suostuistmat, ja kyllähän aina ne vmmärtämäisemmät jaafiata tarkemmin miettimäiset tätä tuumaa omat katsoneet hylmätst kuin fiitä noin puheeksi on tullut; mutta joukossa jotaki löytyy, että kyllä ehkä usea on mastaantainkaltaista tuumaa, kuin fiitä oikein toden päästä tulee kysymys.

Mutta ihmeteltämä asia se on, jamanhempai» houlimattomuus. ett’eivät mie lapsiansa koulupaikkaan paikalla kuin koulu alkaa, maan useasti kyllä masta toisella ja kolmannella miikolla;näin tuin tekemät, niin ei lapset paljon opi. Sentähden olist varas että jokainen manhin kurittaisi lapsiansa kouluun menemään.ett’ei koulumestarin eilä heidän aikansa turhaan kuluisi.”

Ulkomailta. Merioikeus sodan alla, päätelty Paariisin rauhantuumitusten kokouksessa 16 p. huhlit., säätää seuraamat perustukset kaupalle ja laimakululle sotaisina aikoina:

1j on ja jäävi lumattomalst pitää merikaaparia;

2) sotaan-osattoman maltion laima suojelee vihollisen tamaraa, paitsi Viholliselle sota-aikanamiemästä kiellettyä tamaraa;

3) sotaan osattoman mallion alamaisten tamaraa, paitsi Viholliselle sota-aikana miemästä kiellettyä, ei saa mihollisen laiman kumussa menetetyksi julistaa; ja

4) salamain sulkemista pilää, ollaksensa laillinen, tehtää niin suurella merimoimalla, e—ttä se oikein todella estää pääsyä Vihollisenrannoille. Tähän liittoon osalliseksi touvotaan ja pyydetään niin monta vallitusta kuin mahdollista, sillä nykyjään se —liikuttaa ainoastaan rauhaatelemiä hallituksia. Turkin omamaltaisuuden jarikkomattomuuden omat Englannin, Ranskan ja Itämallanedusmiehet Pariisin rauhantuumitulsessa 15 p. duhtik. erinäisellä liitolla makuuttaneet ja tämän liiton mahmistukset omat29p.s. f. maihetetut.

Mainitut hallitukset julistamat, että he tulemat pitämään Pariisin raudaliiton 30 p:stä maalisk. määräysten kaikkinaisen ritkomisen. mainitun valtaknnnan ?mavaltanmiden ja eheyden suh—teen, syvnä sotaa?. Italian nvkuinen surtuteltama tila on rauhanlunmitusten Viime p:na (l6 p. huhlit.) erittäin komasti nurntlu.

Sardinian (tuuluna myös Italiaan) edusmies, lreimi Cavour, oli nim. silloin surkutellut, että hallituliet eimöl pareninnn oia lorrriinsa Italialaisten rralitufsia dnonoiöla hallitulsiötansa, ja sanoi Velläärransä, että Italialaisrs. funltuansa että rauhantuumitntsissa ei ole toinonsa mukaan deidän surkeudestansa sen enemmän huolittu, rupeemat omin tuumin kapinoilla parannusta etsimään.

Kolo pohjois-puoli Italiata on Itävallan lomassa kurissa, Paami ei ole mies pitämään tvylvmattömiä alamaistansa kuuliaisuudessa ilman Itämallan ja Ranskan sotajoukkoni amutta, ja eieläises’5 Iialiassa l,Neapelm Valtakunnassa) on lrielä hullummasti. Cavour lisäsi, ett’ei monikertanen kon-uuKlaan Voi ajan hillitäItaliaisten svyllistä lyylymättömvvttä, Vaan että se maremmin eli myöhemmin purkautuu lapiroihin, joista koko Curovpa saapi larsia. Itamallan tarkoitettua yliualtaa Italiassa ei hän luullut muiden Europan hallitusten salliVau.

Samaa ja Vielä koVemmasti rn kreivi Cavonr puhunut Eaidinian valtiopäivillä. ja sanotaanli. eltä Englannin hallitus on liimannut Sardinialle apunsa ja eltä Nanslan hallitus lvllä mvödvttää pää-afian totuuden Vailla se ei myönnv Sardinian kaikkiin tuumiin. Itälralta ja Ranska lieneVälki jo aloittaneet tunmia Paa»in hallitnlsen kanssa, ja Neapelin hallitus luuluu mvös aVanneen silmänsä ja alka—neen miettiä ja parantaa tilaansa. Ranökanmaalta. Krimistä palaantuvia sotajoukkoja ei lasketa, sotatautien lemiämisen pelosta,heti mantereelle, maan niitä pidetään joku aika saarilla karanteenissa.

Ranskan sotajoukkoa on päätetty mähennettää 52 tuh:lla miehellä.

Keisarin pojan ris! timistä marten (luultareasti 14 p. kesät.) koristetaan i ja laitetaan Maaria-Emosen iNotre-Damin) kirkkoa,

niin että 3 luh. mieSti on joka päimä työssä, ja kulungit armellaan kohooman yli 300 tuh. r. hop.

Paami ei tule itse ristiäisissä kummina seisomaan maan lähettää edusmiehen; mutta Ruotsin kuningatarta hakemaan on rustattu yksi ruumin höyrylaimoista.

Keisarin serkku (orpana), prinssi Napoleon aikoo tänä kesänä kävdä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa. Lapissa ja Spilfimuortensaarella, ja tulee häntä tällä 3 kuut. kestämällä matkalla seuraamaan paljo oppineita. ”Englannin maltiopäimillä on moni morkannut maan useimmat kuitenti kiittäneet rauhanliittoa, luin muka senlautla on moitettu mitä sodalla tarkoitettiin.

Sodassa on Englannin mäkeä menettynvt 270 upfieria ja 22,467 miestä

WtyW Ilmoituksia. Kaupaksi löytyy maamme kirjakaupoissa: Valituita Suomalaisia Kansanlauluja, 1—4 mihkoa. Hinta u 40 k. Interinsaaren Tyttö. Jutelma. Hinta 30 k. Lasten Hyötyja Huvitus III. Ihmeellinen onni. Itämainen Satu. Suomentanut A. O. Neljällä puupiirroksella.

Hinta 10k. Renkini Apraham Resanter, lvahälänlä,musta-merinen ja tukkanen mies, tarkasi huhtikuussa palmeluksestansa, ja Varoitan ottamasta häntä palmelnkseen maan pyydän antamaan ruunun-palmelijain lähetettämätst tänne. Multialta Keuruun pitäjässä 5 p.toulok.^656. torppari Taamet Linna. 3 ’/ peninkulman päässä Kuopion kaupungista on useampia erinäisen hymia ja hymästi raketuita tiloja kaupan huokeasta hinnasta.

Niiden väällä löytykanssa kellvollinen mesimylly. Kalametta on mainiosta lameudesta. yhdellä tilalla tehty suuri kaunis herraskartano on hymässä jamahmassa laitoksessa. Tärkeimpiä selityksiä näistä tiloista ja näiden hinnoista antaa Herra Maakonttoristi Adolf Mäeklin Kuopiossa. Punamultaa Valmistetaan Valkealan homissa Valkealan pitäjässä Viipurin lääniä.

Tämä multa on kaunista ja sopivata niin rnnhuoneitten maalaamiseksi »edessä, luin mvös öljymaalaulsefsl puuhun ja rautaan eli muuhun metalliin, jota monta yksinäisten rakennusta paikalla ja julkisetkin rakennukset niin maaseuduilla kuin laupungiösalin osottamat, ja on yinmärtäväifiltä todisteltu mukaisemmakst puuta säilyttämään markanemisestä kuin ruotsin punamulta. Tätä tamarata myödään paikalla 7, 8, 9 ja 10 leiviskää painamissa lvnnyreissä.

Näytteeksi sitä löytyy Helsingissä Kotomaisen Keinollisuuden Varastossa lDepöt för inhemsta industrialster), Tammisaarella (Eknästssä) konsul Hultmanin, Pormoossa lonsul Orrmanin. Loviisassa konsul Sueksdorffin. Haminassa kauppiaan Pamelinin. Viipurissa kauppiaan Alsthanin, Lappeenrannallalauppaneumoksen (komersrotin) Samanderin, Eamonlinnassa kauppiaan Hypeläisen, Mikkelissä kauppiaan Kiurun, Heinolassa kauppiaan Vahlmanin, Hämeenlinnassa kauppiaan Lönnholtstn ja Tampereella kauppiaan Hiltonin tykönä. Paikalta luletetaan sitä huokealta maksulta haluaville.

Keskihinnat torilla talla roiikolla. Kaurat 4 r. ja 4 r. 30 lvnnvri; ruisjauhot 46 ja 48 t., palmatlu lammasliha1r. 70k., tuores raamaanliha 1 r. 70 k., palmattu 1 r. 50 k., Vasikanliha 2 2 r. 40 k. ja 3r., sianliha 2 r. 30 k., yalmattu 2r. 50 k., ja 3 r.. siika 1 r. 30 k., suolaset hailit 90 k., voi 2 r. 80 k. ja 3 r. 60 k., heinäl 20 ja 35 k. leimistä; ohraryunit 28 ja 32 k., potaatit 14 ja 15 k., ; herneet 35 k. kappa; tuoreet hauroil ja admenet 3 ja 7 k. naula; nmnatiu 20 za 23 k<; rieska maito 10 ,> ja 15 k. hapan8 ja 10 k.. viina 55 ja 68 k. kannu; loiVuiset halot 4 r. 50 k. ja 5 r., petäjäiset 3 r. 75 ja 4r., kuufiset 3 r. 50 k. syli. HM” Tätän:roa seuraaLastenSuomettarenn:ro.6.

Helsingissä. ?urm>laisen Kirjallisuuden Eeuian Kirjaralnossa. Lupa rainam^e-n a^ne’!u I,. Nelmdursser.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: