1856-07-11 Suometar


Suometar 1856. N:o 28. Perjantaina 11 päivä Heinäkuussa. Kymmenes Vuosikerta.

  • Tässä n:rossa löytyy:
  • Pääkirjoituksia:
  • Ojennus;
  • Suomen hallitus-neuvot 15:nnell6 lataluvallaI;
  • Onko jokaiseen pitäjääsen mahdotaan saada koulua talonpoikaisille lapsille?!
  • Uutisia Kotimaalta:
  • Helsingistä;
  • Uudessakaupungissa;
  • Waas;
  • in;
  • Kuopiosta;
  • Heinolasta;
  • Fonoosta.
  • Anjanpollosta,
  • IImajoelta;
  • Laukaasta;
  • Kivijärvellä;
  • Rautalammilta;
  • Nurmeksesta;
  • hakkolasta

Suometarta
saapi jälkimäistä puoli-lvuosikertaa tilata kaikissa
maamme postikonttuoreissa 58 kop:lla hop., ja
Öhmannin paperikaupassa 50 kop.

Mitä varemmin
tilaaminen tapahtuu, sitä parempi, sillä
yli tilaajain määrää ei paljo paineta.

Moniaita
täysiä muosikettoja löytyy roielä.

Ojennus:
Kertomuksessa ,,Purjeht<minen Saimaan ja Laatokan
mesillä,” Suomettaren N:o 24. 13 p.tesäk. 1856,
sanotaan lopulla: ,,Siihen tulee mielä, ett’ei Saimaan
ja Laatokan mesillä kulkemia laimoja saa sattuma Vahinkoja
Vastaan Vakuutetuksi missään merivaluutnsseurassa,
ennenkuin samain Vesien syVyydet, luodot,
karit. j.n.e. on tarkasti tutkitut ja taroalliset merikartat
näiden vesien yli tehdyt.” Koska jo ennenaikojaan jossakussa sanomalehdessä
olen nähnyt melieen samallaisen ilmoituksen,mitä Laatokkaan
koskee, jonka ilmoituksen Virheitä ei mielä missään
liene ojennettu, min en luule haittaaman, jos
uskallan selittää: 1) jotta tarrallinen merffartta Laatokasta
lövtvvpi tietetlv menäen hallituksen kautta, jo
siihen aikaan luin koko lama Mmimenäelta hallittiin,
vaitka tästä kartasta harva kappale uvkyjaän löytynee
Suomessa, kosta sen selitykset ymmärrettämästi ovat
menäen kielellä painetut; ja 2) jottaPietarin merivakuutusseurassa:
Nadesehda lUll^r^Hli) jo monina
Vuosina on Vakuutettu erinäistä tavaraa ja Vaskea,
tuleteltuja Pietarin ja Pitkänrannan Väliä, jollaista
naluntusta totta ei kieleltäne toisissakaan seuroissa
Pietarissa, ja ei myös aluksistakaan, ehlä täkäläiset
kauppiaat ja aluksienhaltiat rvielä seuraarrat vanhaa
tapaa, uskaltanet paljon. Vähästä Voitosta, ja eivät
ole koko Vakuutuksista millaänkään. Vss.
Toimituksen Muistutus. Mitä hyötyä on näistä
Venäentielifistä merikartoista Laatokan yli, kuin ei
Mä Suomalaiset luonnollisesti voi käyttää ja kuin
ne orvat jo va«hoja ja Varmaan tuottamattomia? Mikä on kieltämättömästiVarmaa, on ettei Saimaalle
löydy ollenkaan merikarttoja ja ettei Weuäen eikä
muutkaan merimatuutus-seurat Vakuula millään ehdolla
lamoja ja tamaroita Saimaan Vesillä.
Suomen hallitusmeumot 13:nnellä satalumalla.
Paljon se erehtyy, joka luulee, ett’ei sovi historian
mainittavalst mitään muuta, kuin sodat ja pauhinat,
Valta-kumoukset ja Vallilasten keskinäiset kohdat. Päin
nastoin omat semmoiset seikat itsestänsä mitättömät.
elleivät ilmi tuo jotakin eri Vaihetta ihmiskunnan ja
kansakuntien sisällisessä elämässä. tavoissa ja mielenlaaduissa,
ja elleiroät samalla semmoista Vaihetta Vaikuta,
jotta muuttavat taikka muodostavat tämän sisällisen
elämän uusihin malleihin. Sillä se noitten
ulkonaisten tapausten ainoa mahti on, että seisovat
fiina tien«osoittajina, mitaten kahtaalle päin, ensinnä

syntyperäänsä kohden, josta ovat lähteneet, ja sitten
seurauksiinsa, joita näkymät Vaikuttaneen. Mutta tämä
syntyperä on aina oikeastansa sisällinen, ja totiset tar>
kastettarvat seuraukset ovat ainoastaan ne, jotka voivat
uutta edistymistä siittää, ja synnyttää ja siis oikeastansa tapahtuvat sisällisesti. Vaikka nyt siitä arvaten
historian oikea aine on ihmis-kunnan ja kansakuntien
sisällinen elämä ja tämän elämän Vaiheet ja
muutokset, jotka yhdessä jaksossa katseltuina osoittamat
alinomaista edistymistä paremmalle päin, niin tämä
elämä ilmaantuu ja tulee meille keksittaväkst ainoastaan ulkonaisissa muodoissaan. Ulkonaiset seikatoroat
historian tarpeelliset Väli-aineet, joitten kautta silmämme
voivat pystyä sisällistin kohtiin, mutta niitten tarpeellisuus
ja hyöty on isompi taikka Vähempi, mikeli
paremmin taikka kehnommin tävttäv5t tätä tehtäVaä,
se on, mikeli orvat enemmin taikka Vähemmin läpij
nähtärvät, jotta niitten läpitse Voidaan eroittaa, mitä !
stsämpänä tapahtuu. Tuosta artvaamme. ett’ei asian
ulkonainen kiilto ja kohina mittaa sen historiallista
tärkeyttä, ja että sodat ja melskeet usein ovat vähäarvoisemmat
kuin joku hiljainen seikka, jota emme enststään
pitäisi minään. Sillä tapausten ja ulkonais,
ten seikkojen pohjalla asuu historian lopullinen aine,
jonka tuntemiseen se vyrlii kaikilla keinoillansa.
Ia ainoastaan tällä taivalla ja tällä ehdolla moipi
Suomen maalla olla historia. Loistarvia tekoja tuslin nimeksikään löytynee Enomen historiassa,mutta
ei meidän siitä syystä soVi päättää, ett’ei Suomella
ole historiata laisinkaan. Koska Suomenkin kansa on
elänyt ja aikojen kuluessa edistynyt, niin tässä edistymisessä
nähtäroästi on ollut Vaiheita ja nämät Vaiheet
orvat juuri Suomen historian tarkastettama aine.
Mutta sen aineen selitykseksi kelpaamat monenlaiset ulkonaiset
seikat, joista tässä olen ottanut vhden leskusteltavaksi.
Toivon tähän vritylseen ruveteKsani, että
muut ottamat oi’entaalsensa. missä lienen tietämättäni
hairahtunut.
l
Lääni-Hallituksesta.
Suomen-maata Valloittaessansa rakennuttimat Ruotsin
kuninkaat tänne Turun, Hämeen ja Viipurin
linnat ja Voitettu maa jaettiin linnan-isäntien Välille
hallittatvakfi. Mutta aikaa Voittaen tuli muissakin
paikoissa uusia linnoja .atennetulsi ja nättienkin linnojen
isännille annettiin aina joku alusta, jossa olivat
kruunun ylimmäiset hallitusmiehet. Niinpä Ahmenanmaalaskettiin
Kastelholman alle, Pohjanmaa
KorsHolman linnan alustaksi, länsipuolinen Uusimaa
Raseporin linnan lääniksi, ja kuin munienkin
Salvon syntyroässä maakunnassa Olaminlinna eli Uusilinna
lnvk. Savonlinna) malmistettiin,niin Samonmaatatin
ruvettiin Vähitellen eroittamaan eri lääniksi
Viipurin linnan alta. Vieläpä asetettiin aikojen
kuluessa muutamissa paikoin kuninkaan-kartanoita.
ja jos niitten liki-seudut katsottiin liian kaukaisiksi läänihallituksestansa, niin ne Väliin pantiin eri-lääneikst
ja ,,Kartanon-vouti” tuli maaherraksipaikkakunnassaan.
Sillä tavoin saatiin Satakunnasta Kokema en-kartanon lääni ja itäinen Uusimaa tehtiin Pormoon
lääniksi.
Nämä olimat läänien nimet siihen aikaan, kun Kustaa
Waasa astui Ruotsin Valtio-istuimelle >). ja melkein
sama määrä pysyi yleensä koko sillä vuost’sadalla,
maikka ajottaistn taisi tapahtua Vähäisempiä tai isompia
muutoksia. Tuurinmuutos oli se, että 16 muosisa’) Arvidsson. Handl. VI. 132.

dan lopulla Kymijoen itäinen Varsi tehtiin eri lääniksi
Kyminkartanon alle. Usein tapahtui, että joku
lääni lyötiin ai’akst toisen läänin alle ja hallittiin sen
kanssa yhdessä. Niinpä Pohjanmaa Välistä hallittiin
Yhdessä Ruotsinpuolisen Pohjan (Länsi-pohjan) kanssa ja Samonlinnan lääni oli toisinansa laskettu
Viipurin linnan alle, mutta useimmiten siitä erillänsä.
Myöskin on mainittarva, että Laatukan luoteinen rantamaa,
joka Pähkinäsaaren rauhasta asti oli jäänyt
Venäjän omaksi, joutui v. 1580 Suomen läänien lukuun,
koska Pontus de-la«Gardie malloiti Käkisalmen
linnan lääninensä; mutta Täysstnän rauhanteossa v.
1595 heitettiin tämä moitto-maa Mensa Venäjän
maltaan, jonka kuitenkin jo Stolhoman rauhanteossa
v. 1617 täytyi siitä luopua uudestansa.
Kuinka läänien rajat milloin missäkin Vaihteliroat,
olisi tyhjä vaiva luetella. Tärkeämpi on tietää niitten
tarvalliset alat ja kuinka hallitusta Vasten jakaantunvat.
Kussakin läänissä oli yksi taikka useampikihlakunta,
joka taas jakaantui Nimismiehen alueifin eli pitäjiin. Niinpä oli Turun läänissä kaksi kihlakuntaa:
Pohjois-suomi ja Etelä-suomi, jotka yhteensä
sisälstrvat Varsinais-suomen maakunnan. Kokemäen
kartanon läänissä oli W-satakunnan ja Ala-satakunnan
kihlakunnat, johon Vielä lisäksi tuli Närpiön pt>
täjä 3). Hämeenlinnan läänissä oli Hollolan, Sääksmäen
ja Hattulan kihlakunnat. Raseporin lääninkihlakunnat olimat kumminkin jo m. 1560 kaksi: Itäinen
ja Läntinen4). Viipurin läänissä oli Lapmeden ja
Äyräpään kihlakunnat, johon myöhemminnäkyy tulleen
Jääsken kihlakunta, lohkaistuna Äyräpäästä jaSamonlinnan
läänin kihlakunnista nimitettiin toinenSamon
kihlakunnaksi, toinen Pohjan (,,Norlvttens”) kihlakunnaksi
ja olimat samat, luin sittemmin kutsut,
tiin Suursamoksi jaPiklusarookst. Kastelholman, Korsholman
ja Porvoon läänit olitvat yksityisiä kihlakuntia,
samate luin Kymenkartanonkin alue, kun siitä lääni
tehtiin.
Läänien hallitus-miehinä otimat linnan-Voudit
ja kartanon-Voudit, jotka eri nimet syntyimät heidän roirka-asunnostansa. Linnan-moutien toimi oli samassa sotainenkin, ja kun tästä syystä heille enimmältään
karttui paljon työtä, niin asetettiin usein yhteen
linnaan kaksi linnanhaltiaa. jotka molemmat näkymät
läänin-hallitukseenkin ryhtyneen. Linnaneli
lartanon-moutien käskyn-alaistna olivat maan-Voudit,
joita oli yksi kussakin kihlakunnassa. Mutta
niissä lääneissä, joissa ei ollut kuin ainoa kihlakunta,
näkyy linnaneli kartanon Voudit samassa olleen
maan’Voutinakin ’). Voudeilla apulaisina olimat linnankirjoittajat
ja maankirjoittajat, jotka toimittirvat
tarpeellisen kirjoitus-työn ja luvun°teon; sillä
Virkamiehet itse Harmoin osasimat kirjoittaa, kumminkin
-) W. G. Lagus, Vidra., till Finlando Geografi i äldre tider.
3iiuä sanotaan, että v. l53t sekä Polijanmaa että Ah v en alimaakin
kuuluuvat Pohjoiömaan eli Norrlannin lääniin. Ahvenanineian
sultteen ei kuulu tämä tieto todennäköiseltä. Mutta
mahdollista on, että kun juuri edellisenä »vuonna läänin asukkaat
olilvat tuoneet kuninkaan eteekanteitamaaherraansaIiv>ir Hlemminiä »vastaan ja tutkimus asetettiin tästä asiasta, Ahlvenanmaa
fillä aikaa annettiin Norrlanninmaaherran haltuun. Flemine;
lövttiin n’l’ttömäkst ja sai sitten hallita Ahivenaninaaosa »vuoteen
1537 saakka,ks. von Stiernman Hösdinga Minne II siv. 395. Jo 1556 luetaan Närpiö (johon silloin Laplväärtikin kuului)
Satakuntaan; Armidöson Handl. lV. 230. W. 1599 laskettiintämä
pitäjä taas Pohjanmaalle; Suomi 1843 siv.263.

Suomi
1853 sivv. 125. 126.

’)Aho Tidu. 1792N:o2l.

”) Arvidsson
Handl. l. 249, !!l. 246, VI. 307.

’) Niilipä nimitetään
yksi niieo milloinKorsholman-linnan »voudiksi, milloinPohjalaistenmaauvoudiksi. AnvidSson Handl. V. 281, VI. 139. l75.

Kustaa Vaasan aikoina Paitsi näitä mirtamiehiä
löytyi Savonlinnan läänissä jaHämeessälin ratsasvoudin
nimisia miehiä, jotka palmelijoiMM tulkivat
ratsastaen kruunun väh5isemmiW toimissa, kh^ka mainituissa
maakunnissa oli kovin amarat alat ja asukkaat
Harmassa.
Pitäjien hallitus-miehiä olivat nimismiehet, joitten
alueet useimmiten sopimat yhteen kirkollisten pitäjien
kanssa, mutta mällin olivat peräti erituiset. Niinpä
oli esim. Hämeessänimet: Tennilä (nyk. Kosken jaKärkölänkappelin
alat),Porttaa (nyk. Tammela ja Somero),
Saaristen pitäjä (nyk. Urjala ja Akaa) ja Kulfiala
snyk. Tvrmäntö) kaikki nimismiehen pitäjiä, eikä
kirkkoherran aloja. Savonlinnan läänissä oli v. 1539
ainoastaan kolme kirkko-pitäjää: Suursavo, Iuva ja
Sääminki, joitten lukuun Upsalan kokouksen aikoihin
oli tullut: Pieksämäki, Rantasalmi ja Tavisalmi eli
Kuopio. Mutta nimismiehen pitäjiä oli samassa läänissä
jo v. 1539 viisi kappaletta ja v. 1549 tuli
Tamisalmen pitäjä kuudenneksi ”), joka luku määrä pvsyi
Vuosisadan loppuun saakka. Näistä pitäjistä olivat kyllä muutamat saman-nimisetkirkkopitäjien kanssa,
mutta toiset taas erilaiset sekä rajoiltansa että nimeltään.
Nimismiehen pitäjät jakaantuimat neljäskuutiin,
joita tamallisesti oli neljä kussakin, mutta joskus
Vähemmin taikka enemmin. Vieläpä neljaskunnatkin,
kumminkin Savossa, jakaantuiroat pienempiin
osiin, jotka kutsuttiin kymmenkunniksi, jotta kuusi
kymmenkuntaa oli kussakin neljäskunnaösa. Neljäskunnan
hallitusmies kutsuttiin ,,hoolman”, joka nimi
on lvaikea suomentaa, maikka häntä Virtansa puolesta
sopii sanoa neljännysmieheksi. Kymmenkunnassa
taas askaroitsi tvmmenvs-mies (,,tionde-honde”),
ko’oten kruunun Vähäisempiä saatavia.
Nämät siis: LinnanVouti, Maavoudit, Neljännysmiehet
ja Kymmenysmiehet, olimat hallituskunnan haarat kussakin läänissä. .Kuinka nämä kaikki kantoivat
kruunun verotmaakunnasta ja toisiltansa,tahdon Vasta
näyttää. Mutta ennen kuin alan maan-laskusta ja
Veroista selitellä, tahdon näytteeksi luetella, mitkä pitäjät
ja neljäskunnat olivat Eavonlinnan läänissä,
josta meillä on melkein joka seikassa selvimmät tiedot.
Pitäjiä oli

niinkuin jo puhuin

siinä läänissä
6 kappaletta, nimittäin:

1) Sääminki eli Liisteniaaren nimismiehen alue'”),
jonka neljäslunnat olivat Säämingin neljäskunta,
Haapala (Kärimäen puolella), Itäläh ti
(nyk. Sulkama) ja Puumala.

2) Rantasalmi, jossa oli neljäskunnat: Rantasalmi,
Putkisalmi, Tuusmäki ja Keriharju.

3) Talvisalmi, jossa oli ainoastaan kaksi neljäskuntaa:
Saamiaisten neljäskunta ”) (nyt.Leppämirrat)
ja Savilahti (luultavasti nyk. Kuopio, Maaninka,
Iisalmi, Pielavesi ja Nilsiä).

4) Iuva eli Partalan nimi^miehenalue, jossa
oli neljäskunnat: Iuva, Joroisten neljästunta,
Koikkala ja Vesikansa.

5) Wisulahti eli Sairilan nimismiehen-alue. joka
lie käsittänyt nyk. Mikkelin pitäjän pohjoispuolen sekä
Kangasniemen ja Pieksämäen Sen neljäskunnat
olivat: Norola, Remojärvi ja Mälkalä sekä neljäs,
jonka totista nimeä tuskin voimme arvatatuosta
Vanhan ai’an sekavasta kirjoitus-tavasta
«) E. <”. Geijer,Saml. 3tr.II. 3.suv. 143.

”)ks.Fiul.Alini.
Tidn. 1850 siv. I52.

’”) (ittä ja Iääminki olivat
vksi pitäjä, näet vertaamaalla Anvidoson ll!. 278 ja 283
seurr.

”) »Tamaö”. niinkuin sitä sanaikaisie-sa kirjasiola kirjoitetaan.
Luodet taipaleelle Saamiaie-ten kl’läoiä
i.ikelNlettiin Tavisalnien ensnnäinen kirkko, jonkakirkkoherraksi »vuoden
1552 paikoilla määrättiin (>oko Kauhane». Tahän kirkkokunnaan,
jota’sitten kutsuttiin Kuopio, kuului mif. Kuopio,
Maaninka, Iisalmi, Pielamesi ja Nilsiä. Ks. (iollan. 3uomi
1851.

”) Anvidoson Haudl. IV. 213 seisoo: ,.Voling5″ särding
voi Wesulaz”; mutta VI. 31») sitä kirjoitetaan: ,,voliutoeffr.”

Muut nimet ovat jotenkin selvät ja ovat osaksi säilyneetkin
meidän aikoihin. Niinpä tehutaan Haapala olevan kl,lä
Kerimäellä, 3 ruots. virstaa Eamoulinnaota pohjoiota kohden;
Putkisalmi, kvlä 4 ruots. virotaa Rantasalmen kirkolta halkietelään, Tuusmäki. knlä 6 ruots. »virstaa Rantasalmen kirkolta
luodetta kohden; Samilahti, pitkä lahti ja kvlä auran lähellä
Kuopiota; Koikkala. kylä ja kartano 4 ruots. virstaa Imvan
kirkolta etelään; Sairila, kartanoWisulahdeu itärannalla5 suom.
virstaa Mikkelin kaupungista itää kohden sM siiheu aikaan uimiomieheu
talo): Norola. kylä 3 ruots. mirotaa Mikkeliotä itätoilliseen;
Nemojärvi. kvlä Iun»U länsi-eteläisellä kulmalla. Herrat
P. Tikkanen, (tgilius Olsoni, Tahvo Taskinen ja Antti Man

6^ PeUisniemen eli Kiialan nimismiehen-alue (nyk.
Ristiina ja Mikkelin eteläpuoli), jossa myöskin oli
neljä neljaökmttaa. Mtl’el MvastakaaV nimitetä sen
äian kirjasi
Onko jokaiseen pitäjääsen mahdoton saadk
kontua talonpoikaisille lapsille?
l
Jokainen näiden sanomien lukia Varmaan jo on
kuullut, että Suomen usiassa pitäjässä ou sellaisia
kouluja, joissa ympäri Vuoden ovetetaan taloupoikaista
lapsia, ei niin kuin tavallisissakoulumestarein kouluissa,
Vähän aikaa lussai kulässä, muttavhdessä paikassa,
Varsinaisessa kuoluhuoneessa. Kaikki nämä koulut,
sen Verran kuin ne ovat tunnetut, ovat eriuäisten
ihmisien perustamia, deiltä sitä merten lahjoitetuilla
Varoilla

sentähdeu etteimät meidän maan pitäjät
missään ole Voineet eli tahtoneet, omilla Varoillansa
ja omasta tahdostaau niitä perustaa; ja se
ouki tosi että maamiehellä jo ou kullalta maksuja ilmanki.
Mutta kuitenki se näyttää, niin luin tässä tempussa
Vielä ei olisi pääsyv, joka meidän maamiehet
estää perustamasta keskeensä seisomia opetuslaitoksia.
No missä tämä syy sitte on haettama? Minä sen luulen Voimani selittää.
Mutta minun tavtyy ensin vhdessä asiassa ilmoittaa
oma uskoui, jota moni lukia, minä sen armaan,
on sanoma Vääräksi ja sillä ehkä nauramaki; vaan
koska se kuitenkaan minun uskoani ei voi poistaaeikä
pahentaa niin minä sentähden sanon, että ymmärtämälle
ihmnelle ei voi mitään, jota hän kerran tahtoo,
olla mahdotointa; ja malaistu ymmärrvs tahtoo ja
täyttää sen mitä tiedottomuus ei moi aamekssalaan.
Ne jotka omat päättäneet sattumisen olleen syynä,että
ihmiset keksimät taidon limestä ja hiekasta lasia sulattaa, lasipalatsista tehdä suureunus-lasia,höyryllä käyttää
rattaita ja Vaskilankaa myöten lennättää sanomia
satojen peninkulmani päähän,ne omatsuuresti erehtuneet
ja pettavät ihmistä. Kalselkaame vaan taitojen lisääntymisiä
meidävi omina aikoina,niin hetime sen olemme keksimät,
ettei meidän niissä tule sattumista kiittää. Se
on ihmishalu ja ihmisen tahto, joka edistää meidän
tietojataitoalaa joka päivä etemmäksi. Ihmiset rupesimat
halaamaan ja tahtomaan pikaisempaa ja mäkemämää moimaa tuin hemoisen moima, ja heti he sen
lövstmät leitti-lattilan höyrystä; he rupesimat tahtomaan
pikaisempaa sanan lenuattäjää kuin postit za ku-.
reerit, ja senki he löysimät; de rupestmat tahtomaan
saada kuuta ja aurinkoa sekä kaukaisia tähtiä lademmäkst,
ja senti he saimat muutamilla mykymiksi hiotuilla
lasipalaisilla. Minä moisin luetella satoja tällaisia
asioita, joissa ihnusen luja tadto on ollut päajohdattajaua,
ja joissa lämä tahto meidän ymparvstöltämme,
meidän jokapäimäisistä asioista ja kapineista
on löytänyt sangen monta yhtä ihmeellistä taitoa
kuin tässä luetellut; ja kuka armaa, kuiuka monta uutia
ihmettä mielä makaa läilettynä meidän vmpärilla,jotka
ihmisyvdelle tulemina aikoina ovat yhtä hyödylliset kuin
ne, jotka me olemme saaneet keitti kattilasta ja ikkunalasista,
nimittäin hövrvn moiman ja suurennus-laftn?
Milliä kansoja on, jotka tahtomat mielä maatettaki ja
he sen saamat, ja mielä loiset tahtomat maan täyttää
matsansa ja fitte maata, ja heille on kvllä
tuötä siinä: toiset tahtomai maateihinsä toristulsiali,
ja neki he moimat saada; mutta malaistuueella
ihmisellä on satoja erinäisiä tarpeita lisäksi
näihin, jotka kaikki hän talnoo saada täytetvksi, ja ne
tailli h^n saa, miela temiämmästi ja mahemmällä
tuöllä kuin se raaka ihminen moi saada Vatsansa tävtteen.
Kuin meidän mapahtaja, niinkuin kirjoitettu on,
kormessa oli pastonmtt, niin tuli hänen tulonsa kiusaaja,
joka sanoi: sano että nno kimet muuttumat leimilst.
Minä uskon että moni lumailee tämän kiusaajan
mustalla naamalla, pitkillä särmillä ja hännällä
kaunistetuksi. Heidän uskoansa minä en tahdo polkea
määräksi. Mutta minä tiedän, että niitä on paljon
enemmän, jotka uskomat että meidän mapahtajalla, joka
ninen ovat nämä tiedot ln?vänsuov05ti antaneet. »Vesikansaksi”
tutsutaan järven puoli Rantasalmen pitäjästä, mutta tämä ei lie
sovuiut Imvan pitäjään neljäokunnatsi.

Iuvan pitäjä kirjoitetaan
siihen aikaan: ,.)ukaisen Pittäiä”. ks. Gröndlad, Handl.
rörande Klul’dekliqet, !l. siv. 158.

kerran oli ottanut ihmisen luonnon päällensä, oli yhtäläinen
liMnja, kuui meillä kaikilla, omassa luonnossansa; hänen kirkas ymmärryksensä hänelle sanoi, samaten tuin se sanoo jokaiselle malaistulle hengelle,että
jos minä tthdon, että nuo kivet muuttuvat leivikft,
niin ue nmuttuvat. Mutta hän tiesi paremmin luin
kukaau muu, että ihminen ei elä ainoastaan leivästä,
etenki sillä ajalla kuin ihmisyydellä oli suurempi tarmis
sitä sanaa, joka Jumalan suusta lähtee, ymmärryksen ja hengen Valaistusta. Me olemme kaikki sen nähueet, kuinka, kuin kerran olemme roaan sitä tahtoneet,
meidän kivitot maat muuttumat leipämaiksi, ja
kimet meidän ahoilla meidän tahdosta muuttumat leiViksi. niin ettemme täällä kormessa tarvitse paastota.
Mutta sillaikaa meiltä Vapahtajamme sanat ovat jääneet
unouksiin, nimittäin: ett’ei ihminen elä ainoastaan
leimasta mutta myös jokaisesta sauasta, joka Jumalan
suusta lähtee. Ia juuri siinä, sanan yhteisessä
halmekstmisessa, meidän maamiesten suurin puutos on.
Siitä mielä ei ole komin monia kymmeniä Vuosia
ja moni manha sen Vielä muistaa,kuin Suomessa tehtiin
yhden merran, jos ei enemmän, työtä kuin nyt,
ja kuiteuki silloin leiman puutteessa syötiin mehkaa,
petäjäistä ja olkia, kuin yhtaikaa kahvista ja koreista
maatteista maimoille ja tyttärille ei mitään tietty; ja
mielä nytkin on maakuntia ja pitäjiä, joissa talonpoikainen
kansa joka päima käypi mirsussa ja tuskin saa
uaisVäelleusä kenkiä jalkaan kirkossa käydä. Ajan
yhteinen malaistus on kuitenki, kenenkään tietämättä,
mähitellen tungeinnut meidän ustampaan maakuntaan.
Mutta kuka meistä ei tunne että se kaikki meille on
tullut ulkoa? Me itse sen eteen olemme sangen «5hän työtä tehneet.
Minä näitä asioita, jotka voist luulla jo jokaiselle
oleman tutut, tuskin olisin rumennut kertomaankaan,
jos ei meidän maassa mielä nytkin löytyisiniitä,jotka,
itse nauttien kaikkia suuremman Valaistuksen etuja, julkisesti
päättämät, että se on tnrha maamiehelle antaa
muuta tietoa kuin sen, mikä hänelle on hyödyllinen
maata miljellessä. Nämä herrat meille saarnaamat, että
meidän vhteinen kansa, meidän talonpoikainen sääty
on pelkkiä maaviljeliöitä, jotka muuta opvia eimät iahdo
eitvätkä tarmitse, ja että muu oppi on mahingollinen.
Mutta niitä ehkä on vZ!hän, jotka tämän muinaisaikaisen opin Vääntänet-niin jyrkätsi laikka ny.
kuajan «kokemusta Vastoin. Paljon enemmän, ja paljotuhteis?
mmästi nykyaikoina kuullaan lämä oppimisessa
muodossa, joka ikään kuin peittää oike.-!.’ irianalaisen,
ja siitä syyttää niitä, joihin aHa !5heisi!nek5sti
koskee. Tämä koristettu tiedottomuuden plvl!>!sN’,s ?n
meillä uäinä muostna rumennut ilmoittaima.ui st.1^ a ähem,
nän eli euemmän julkisella saarnaamisella, e?tä
meidän pitäjät omat suuret, kylät niissä I^.-lle alalle
hijoitetut ja talot kaukana toisistaan, niin ett,”
koulujen laitos, sen jälkeen kuin ulkomailla on tehtv.
ole mahdollinen; ja että, pait sitä, maamiesten vdteinen
köuhuvs ja marattomuus, heidän jr ennestään
snuret maksut eimät kannata heille asettaa uhtelsiä kouluja.
Ia miimeksi, maikka kaikki nämäki menkl,v de -ivt
moitettaistin. niin meidän talonpojat eimät tui!en:…n’,
tahtosi panna lapsiansa kouluun. Jos nvt tällainen
puhe todellaki olisi asiassa perustettu, niin meidän pitäisi
kummeksia, jos yhtään koulua talonpoikaisille lapsille
Suomeen olisi Voitu perustaa.
Mutta meidänmaan onneksi,ja siitä me todella voim«
me olla iloiset, Suomen kansa ei ole niin paljon aitaansa
jalellä, kuin nuo maiuitut miisasteliat sen soisimat.
Kansan opetukseu vhteinen tarmis meillä jo on
ollut kylläksi suuri nostattamaan erinäistä hymäntahtoisuutta
sen amukst. Tämä tanvis on jo ollut kullaksi
Vaikuttamaan sen, että moni kunuioitettu maanmies
on tämän puutoksen auttamiseksi luullut Voimansa menata koko elinaikansa maivannäöt, ja sen tehdä autuaammalla
tunnolla kuin ne jättää muutamain kiittämäilömäin sukulaisten hymäksi. Waau mihin silloin
omat joutuneet kaikki ne sellaisten kouluin mahdottomuudesta
pidetyt puheet ja saarnat? Ne omat joutuneet ja joutumat hapiäan. Maikka pitäjät ovat laviat
ja kylät kaukana toisistaan, ja Vaikka talonpoilainen kansa ei halaa muka lapsillensa kouluja, niin
jokaisessa sellaisessa koulussa mähästä alusta aitaa
myöten on kasmanut suuri koululaitos, ja niihin on
tullut lapsia toisista pitäjistäki.

Arvoituksia,
(M. J. I*iri låhettåmié).
Milit\s viiiue n:ron arvoituksiin: ’i)Viulu; 2’Tupakau
snvu.
3) Järvi kirkas vuoren päällä, jää kirkasjärven
paiillä.
4 Mikii on hevosen hakijalla ensimäinen työ?
Jättiläis-puita Amerikassa
5 tuhatta askelta yli meren pinnan kasvaa Kalifornian
tnaakunnassa suuritnmia puita koko maan
piirillä, eikä niitä löydj missåån inuualla knin 150
tynnyrin maan-alalla Sierra-Nevadan vuorella, syvössfl
notkopaikassa, missa on lihavaa maata. Vksi
niistå on ympärimitaten 94 askelta lyveltä. Toinen
sitä likellä oli vanhuaden tähelen kaatunut; sonpituus
juuresta latvaan oli 450 askelta. Se on 350
askelta juuresta vielä 40 askella ympärimitaten.
Tama puu on onllo eli tyhjösisuksinen koko pitkän
matkaan, ja sen suuruuden arvan siilaki, ettatassa onlelossa voipi ilinan haittaa hevoisella ratsastaa
200 askelta puun sisukseen. Tämän onteJon aikovat Kalifornialaisot tefadä tanssisaliksi.— Jältilåispuun
sanovat ei olevan helppo lahomaan ja olevan
yhtä lujaa kuin petfljö.Hakattaissa on se valkeata,
mutta punastuu vähan ajan päåstä, ja muuttuu
ulkoilmassa kauvemmin oltua aivan mustaksi.
Kuori on juurella julman paksua ja on jånteävää
(eli sormella painaissa antaa perään vaan työntåjpi
sitte entiselleen) seka’ hy vin röhmyinen, mutta
se ohenee mitä korkeammalle, niin etta noin 150
askeleen päåssä se vaan on 2 tuuman paksua ja
sileätä. Puun kävyt on ikään kuin petajän, 2l/2
tuuman pitkiä ja 2 tuumaa lapimitaten paksutnmassa
kohdassaan. Siemenet övat vehnän eli nisun
jyvän suuruiset. Yhtä tåinmöistäkaataissa meni
5 mieheltä 3 viikkoa, eikå sittenkåån olisi saatu
kaatumaan jos ei myrskyilma olisi aultanut, eikä
siinä muu keino aultanut kuin etta rnalkurilla eli
suurilla vintilöillä kaivettiin reikä reijan viereen
puun ympäri. Yhdestä seimnoisesta puusta on
luvettu tulevan ])olttopuita yhtfi paljon kuin 36
tnrin alalta tiheåtä metsää. Puiden syita lukien
on vanhimmat niistä vähintäin 3 tuhannen vuoden
vanhoja.

kotimaalta. H. E. Kenraali-kumernöörin käynnistä ja
olosta Porvoossa, Viipurissa ja Lappeenrannassa on
jo tullut tietoja. Joka veikassa on osoitettu ansaittua kunnio,!usta. Pormoossa ja Wiipurissa omat kauppiaat
antaneet juhlalliset puolipäivais-pidot.

H.
E. Keuraalikumernööri on erittäinki tarkastanut kaikkia
ruunnn ja vhteisiä rakennuksia sekä laitoksia.

H.
E. on Viipurissa pidetyillä puolipäiiväisilla puheessansa
maininnut,mitä tämä laupnnkion sodan lähden
kärsulvl, kuin sai suojata eustmäiseksi Nenaeltä tule<
vae sotalaumat, tuin siellä koko Termauiemen kaupunginosa vnrettiin maahan sodallisista syistä. H. E.
kiitti nmös Viipurin enroopallista stvistystä ja mo«
nien kielten taitoa, joissa Niipnri on muka erinomainen
Suomen kaupunkien seassa. H. E. lopetti puheema sanoilla: ,,Wiipurin kauppa on monikahtainen,
kau—punkia odottaa kaunis tuleroaisuus.” Suomentajiksi eli Suomenkielen kääntäjiksi Uudenmaan
läänissä on 30 p. rviime kesät, nimitettv ja
määrättu: maisteri Fr. Polen ensimäisekst ja kokelas
Erik Nudheek toiseksi.

Samat n?irat Turun ja Porin
läänissä on turrernöörin roirka julistanut etstttäv5kst
nvkyiseu heinäkuun kuluessa.

Suomentajaksi
Mikkelin läänissä on v. t. Kuvernööri 30 p. kesäk.
määrännyt maakanselistiu, nimismiehen Aleksander JohanHjelmmamn. Dosentiksi (alaopettajalsi) rikosasioiden ja valtiooikeuden tieteessä Snomen yliopistoon on 21 p.
viim—e kesät, nimitetty lainopin lisenfiatti Knut Lagus. Lukemista Nuorisolle n:ro 9 on ilmestynyt
ja siinä on: Paimen-laulu sO. Lyytiseltä); Ijänkaikkisesta
autuudesta; Lesken perinto-maa, saksasta suomentama; Paklaisten kontti, tarina; Veljesten omenat;
Meidän Vapahtajamme syntymä; Kolme ja kolme—(
runomus Runehergin mukaan). Wuoden tulon toimotukset ovat, tietöin mukaan,
monikahtaat. Mleensa kuuluu kyllä sataneen tänä
kerväänä paljon, mutta kylmiä sateita, ja maa kuuluu
kuitenli olemanluiroa niin että saroikot jo ovathalkeilleet,
aina ojienki vohjissa. Suvitouvon panot ovat myöhistyneet
sateiden tähden, ja rukiit on rankat sateet
panneet monessa paikassa lakoon. Pää-asta olisi luitenki,
että tukkiminen ei sattunut kesäkuun loppuja

heiuakuun alkupairvina, jolloin oll kylmiä ilmoja ja
komia sateita, sillä rukiin kasrvujakiitetään yleensä hymiksi
missä lemäen pitkätkylmät eimät harlventaneet lailva.
Kevät-touloin alkuja kiitetään myös samote kuin
heinäntuloa. Askolassa sanotaan ilmestyneen rukiiseen
matoja, jotka taikka symvät olen solmut poikki
(oltimato) eli p.uievat tähkät suuhunsa, niin että valitetaan pelloilla oleroan puolet jo lvalkeita päitä. Tautia.Nurmeksessa .,vaivaalapsi-rahvasta j
rokko jahinku komin paljo”.

Petajamedellä ,,rokto
ja leukatauti (— minkälaatuinen se tauti on?

)
mahä rraimailee ja viepi pieniä lapsia taimaan taloi,
hin. maikka läänin tohtori ja kiitettämä kirkkoherramme
kokemat huojentaa niitä tautia”. (O. L.).

Salmie—n pitäjässä liikkuu tuhkarokko. Tapaturmaisia tapauksia. Petajämedella
,,hirttiin muan pöhlöpäinen,Herran armopöydäUäkotiin
päästyänsä, metsässä puudun, mainitsemattamuita
näinä aikoina usioita tapaturmasta kuoloja medellä ja
maalla”. (O. L.).

Takkulan ,,kohdalla ajoi mursky ,
30 p. kesät. 2 alusta Laatnkan rannalle ja särki ne.
Kumpiki oli matkalla Pietariin,rviemässä toinen kimia,
toinen parkkia. Parkki-kulit hajoitti tuuli pitkin meren
rantaa; kaikki miehet tulimat kuitenki kummasti pelastetuiksi”.
We hkalahdessa oli toukokuun alussa 6 päimaä
kateissa, ja lövdettiin miimein metsässä itsensä hirttäneenä puuhun.

Sortamalan pit:ssa on 80 muoden
manha talonpoika kaatunut ja hukkunut Rytynjokeen,
kulkiessa sen yli porrasta.

Sakkjärmessä i
on 15 p. toukok. Antti Iunnolan tilalla kirkon kylässä
ilmestynyt mahingon mallea polttanut 15 huonetta ja
niissä löytynyttä irtainta tamaraa yhteensä 1200 hop.
r. edestä armiolta vähintain. !
Helsingista:
—^ Työn-ansioita on nykyjään joka haaralla kaupungissamme,
erittäinki kirmesmiehillä, maalareilla,
muurareilla j.n.e. Kuin jokainen sodan aikana maltti
kartanoinsa parantamisia niin paljon kuin mahdollista,
ja kuin rauhan tultua uusia rakennuksia on ilmestynyt,
ei olekaan kumma että tvöpalkat pysyroät yhtä
korkealla ja korleammallaki kuin sodan kalliina aikoina.
Onpa monessa osassa tinka ja puuha saadessa työmäkeä
rvaikka mitä tarjoisi.

Asunnoista köuhälle rväelle ja niille, jotka
tarmitservat maan 1 eli korkeintain 2 asuinhuonetta,
on suuri malitus, luiu niitä ei kuulu tahtoman löytää mihinkään hintaan. Dleensä omat kartanoin hal« tijat kohottaneet hvvryjä lujasti, mutta surkuteltamampi
on, että monen työmiehen ja löyhän täytyy asua hataroissa
ja kylmissä pahnoissa, joiden kautta termevs
pilaantuu ja tautia ilmaantuu.

Eilöhän pääkaupungissamme
löydy sitä yhteyshenkeä, että saatastin
yhdistetyillä maroilla raketukst omituisia asunnoita työmäelle niinkuin on muissa suuremmissa kaupungeissa? eli että edes huokean hinnan aikana ostettaisiin
polttopuita, joita sitte talmisaikana mahitellen myötäsiintyöja köuhälle mäelle samaan hintaan? Ilmat omat sitte miime perjantain olleet lämpimämmät
maikka on tuulia kestauut.

Uudessakaupungissa on menneellä puolimuodella
kuollut noin 200 henkeä, mailla ei muulloin
koko muodella ole kuollut enemmän kuin 70 ja 80
hengen paikoilla. Niistä 350 miehestä, jotka näiltä
tienoilta olimat tanoonameneiden soutajina Turuu seuduilla yhden sotakesän, on kuolo niin ankarasti korjannut, että tuskin nimeksikään on jälellä. Waasan ylä-alkeiskoulu, joka palon perästä m.
1852 on ollut Uudessa Kaarlepyyssä, on määrätty
muutettaroaksi takasi Vaasaan, ja amataan täällä 1 p.
tule—m. lokak. ’ Kuopiosta. Näihin asti on täällä maakunta, erittäiuki laumaniai-iltoina ja pyhä,aamuva, käynyt
kartanosta kartanoon kaupiten kamaroitansa kaupunkilaisille.
Jokainen armaa, miten hankala tämä tapa
on ollut sekä maakunnalle että kaupunkilaisille niin
hintain epätasaisuuden luin erittäinki tamarain saamisenpuolesta.

Nyt on koettu päästä lopulliseen päätökseen taman mahingolliseu tamanlopettamiseksi, ja nykyjään
omat kaupunkilaiset päättäneet, että maatamarain
’ kaupitseminen ja ostaminen pitää tapahtua määrätyllä toripaikalla, jota on ennenki tarkoitettu maikka
turhaan. Toiroottama olisi että myöjät ja ostajat käfittäsimät
oman etunsa torikaupasta, joka on kaikissa
kaupungeissa seurattu ja ainoa maatamarain suhteen.
Typeryys ja pettämäinen oman voiton pyyntö lienee
tässä niinkuinmonessa muussaki asiassa esteenä; mutta
luultamasti on kaupungin hallituksella niin paljon hymää tahtoa ja moimaa että se saapi mainitun kiitettämän päätöksen yleisesti seurattarvalst. Heinolasta. ,,Antaaksemme kerran meidänkin
paikoiltamme joitakuita sanomia Stttareen, tahdomme
tässä nyt kertoa seurakunnallisista asioistamme. Kei

sanllinen päätös 20 p. Maalisl. m. 1848 määrää,
että senaikuinen, Hollolaan kuuluma Heinolan kappeli
ynnä Vaipilaisen kylä Sysmän pitäjästä ja Paistjärmen kylä Mäntyharjun pitäjästä seka Heinolan kaupunki
piti olla erinäinen kirkkoherran aluskunta jahoideltaa yhteiseltä kirkkoherralta ja kahdelta kappalaiselta,
toinen pitäjässä, toinen kaupungissa. Tästä
syystä lykättiinkin Heinolaan Vaipilaisen kylä 28 p.
Tammik. 1850 ja Paistjärmen kylä1p. Toukok.1853.
Tämä uusi Heinolan kirkkoherran aluskunta on niin
muodoin amaruudeltaan jo rvalmis, ja kansaa oli tämän
muoden alussa pitäjässä 5078 henkeä ja kaupungissa
1006, yhteensä: 0084 henkeä. Pitäjässä
taas syntyi mennä muonna 207 lasta, joista oli 4
taksoista ja 1 kolmoiset, ja kaupungissa 40 lasta,
joista oli 1 kaksoiset, yhteensä: 247 lasta. Kuolleita
oli pitäjässä 161 hengeä jakaupungissa 25, yhteensä:
186 henkeä. 58 paria mihittiin pitäjässä ja 6 kaupungissa, yhteensä: 64 paria. Kirkkoherran puustelli
on kirkonkylässä ostettu, maan ei mielä rakennettu.
Siksi kuin martznainen kirkkoherra asetetaan, toimittaa pitäjän lappalainen kirkkoherran miran pitäjässä ja
kaupungin pappi kaupungissa, joita paitsi pitäjässä
mie—lä on yksi apulainen”. G. Pormoossa tamallisesti 29 p. pidetyt ,,kala”,
eli Pekan markkinat, joita ei allakassa mainita maan
joihin yhtyy rähmästä ylimaasta tuoden moita, eloja
j.n.e. sekä saaristosta ja rantamailta tuoden kalaa
j.n.e., ei sunnuntain tähden nyt moinutkaan tapat)tua määrapäimällansä. Tietämättömyys, jos laumantai
eli maanantai oli oikea vaivä, luullaan olleen
syynä että kansaa ei tullut yht’aikaa maan mahitellen,
joka taas olisi ollut syynä että tamarat olimat korkeissa
hinnoissa. Rukiit maksoimat tnri 6 ja 7 r. malillä, suolatut hailit (silakat) 11 r. ja len-isköittäin
70 ja 80 k. Woita oli tuitenki saatu leimiskä 2 r.
80 k. ja 3 r.

Anjanpellosta. ,,Höyrylaiva Suomi tekee ker> ran miilossa toimellisesti ja joutusasti matkojansa Anjanpellon
ja Iymäskylän mäliä. Matkustamaifta ja
kuljelustamaroita ei ole ollut tähän asti juuri paljon,
, mutta tuitenki niin, että kustannukset omat tulleet hymästi
peitetyiksi. Maanantaina 14 päima heinäkuussa tapahtuu suuri humitusmalka, jossa Sysmän, Hollolan,
Asikkalan, Padasjoen j.n.e. seurakuntain herrasmäet
omat osallisina. Taitaa yhteensä keräytyä näitä humimatkustajia noin 100 henkeä. Iymäskvla on matkan
päätös ja sieltä palataan torstaina. Sattuupa
niin että silloin on Suomen kenraakikuvernööri seuraajoinensa Iymäskvlässa. Tämä on antanut paljon
, huolta ja puuhaa Iymäskylälaifille, jotka eimät tiedä
miten ottaa mastaan näin suuria ja näin paljon mieraita
yhtaikaa. Muutoinki on döyrvlaima saanut ihmisiä
kaupungissa ja sen tienoilla liikkeelle; sitä tahtoo
toki jokainen katsoa ja rannat pitkin sen kulkutietä
omat siitä syystä jokakerta täynnä uteliasta kansaa”.
Ilmajoelta. ,,Sodan loppuneen rasituksiksi moimme lukea korkeinta, jos halkokuorman piti metää
meuäläisten leipomatumalle, jauhoja jymä-mattoja
sekä kipeitä sotamiehiä sairashuoneesen. Mutta tämäki
maima on rauhatultua jo loppunut.

Omat ruotusotamiehemme sairvat marssia Vaasaan pataljonan
kokoukseen, maikka on täällä Västilän harjulle rakettu
komppaniallemme suuri harjoitushuone.

Lukutaitoa
emäseurakunnassa opetetaan hra Promastimme ahkerasta
ja kiitettämästä huolesta niin että Valpurista
Mikkeliin asti lapsia opetetaan joka sunnuntain iltapuoli
kello 4:stä 6:een jokaisessa kyläkunnassa;

kyläkouluja
pidetään 10 kuukautta muodessa, jossa opetttaan
nuoret ja manhat Varsinaiselta opettajalta, joka
saapi 8 tnriä jyviä palkkaa;

malmistuskoulua pi«
, tää papisto palmelusmäen mnnton aikana 2 miikkoa
niille, jotka pvrkimät rippikouluun, jota taas pidetään
kemäillä mettumaarin eli Johanneksen päimän edellisillä Miikoilla. Senlisäksi pidetään manhoille huonolukuisille (,,Melliinin luokkalaisille”) laiskain-koulua”. Näin kirjoittaa H. L., ja tätä on lähettäjä O.B.
jo 3 n:rossamme kertonut. Minkätähdeu sitte lähettäjä
H. L. niin komasti tahtoo moittia ja panetella läh:jää
O. V:tä, jos tämä rvalistuksen nimessä vaatii, että
Ilmajoen kirkonkylään sen lisäksi saatasiin seisoma pitäjänkoulu, jossa opetettasiin enemmän tuin kyläja
pyhäkouluissa? Parempi on että talon pojat, tyttäret,
rengit ja piiat oppimat kirjoittamaan, lukualaskemaan, saamaan kaikenlaista tietoa ja taitoa, kuin että juoppoudessa,
tansseissa, laiskuudessa, raakuudessa ja taitamattomuudessa
Jumalan päirvät viettävät! Olkoon
lähettäjällä O. B:llä mitä Mikoja ikäänsä, niin hänen esityksensä on kuitenki kaunis, ja Ilmajokelaiset tekisimät Jumalalle otollisen työn, jos seuraifimat hänen
oso—itustansa! Laukaasta. ,,Kesä on ollut kolkko ja sateinen.
Ompa ukkonenkin käynyt. Tässä toisella Viikolla satoi rakeita niin paljon ja tuhottomasti, että muutamain
kyläin ruispellot menimät kaikki turmiolle. Viitakkeella
pantiin pellot puhtaiksi, että edes eläimille
, saadaan rakeitten särkemistä oljista törkyjä”.

Kilvijärtvellä muka tapahtunutta pyssyn laukasemista väittää M. T— le Saarijärmeltä Yhä vaan
todeksi ja niin tapahtuneeksi kuin hän Sananlennättimelle
oli kertonut, vaikka Kivijärmeläinen n:rossamme 24 lielti asian kolonaan. M. T— le on vielä pahoillaan,
että Sananlennätinta eikä häntä sanottu Valehtelijaksi.
Mutta M. T— le ei tarmitsist unhottaa,
että kertomus oli S:ttimessä, jotta lienee samaa kenen
Kivijärveläinen sanoi malhelleen, kuin M. T— leen
kunnioitettu puumerkki kuitenki tävi edellä.

Asta on min Vähäpätöinen, ett’ei Stttaren palstoihin siitä enä—ä oteta sanaakaan lvastaan. Rautalammilta. ,,Kasvut ovat täällä jotensali
hyvät, mutta kevät toumot eivät ole mielä vitkälle päässeet tämän hirmuisen kvlmän ja sateisen kesän tähden.

Kenraalikumernöörille kuuluutettiin17
hemosta joka kestikievariin; hän matkustaa tämän seurak—uunan kautta 10 p. t. k”. Nurmeksesta 20 p. kesäk. ,,Otran panon on
sateet ja pitkällinen kylmyys viivyltänyt tähän »ukkoon
asti, ja alamammat ja huonosti ojitetut pellot
omat jääneet lylmämättä. Monen paras luottamus täällä, nim. kaskimaat, omat jääneet matoin pesiksi.
Näin saatiin otria tahallisuutta mähemmin kylmetyksi,
janekimähänsä myöhään, niin että puute on tulemaksi nmodekst pelättämä. Rukiit omat lupaamaisen näköiset.
Ukkonen kuului ensi kerran 15 p. t. k., ja tällä miikolla
on toki ollut kauniita ilmoja maikka tänään tuuli
on pohjoisessa ja kylmä sade.

12 p. t. k. piti hra
Kumernööri kokouksen, kysyen kutka tahtoimat jättää
miinan polton kokonaan pois. W5ha oli niitä jotka
raahtimat heittää vois tämän helmetin herkun Valmistamisen,
syyttäen ett’ei se kuitenkaan lopu kolo Suomesta!?
Kuin jokainen naapuriansa svvttäa, niin se kyl—lä ei lopu”. Putsolainen. Sakkolasta. ,,Iuhannuspäimän seudut olimat
lämpimiä, mutta 30 p. heinäk. oli myrsky ja 28 tuntia
kestämä melkein ankara sade, joka pani rukiit pitkin
maata ja pellot niin meteleiksi ett’ei voi tadetta
m—etäa niille. Sen perästä on ollut kvlmiä ja sateita. massLaäänin hra Kumernööri oli 13 p. kesäk. katsastane paikat, joista Vuoksen vesi tulee Sumannonjärmen kautta (katso n:roa 23) kulkemaan Laatukkaan, ja oli hänen seurassansa se koskiherra, joka tulee
töitä johdattamaan. Hra Kuvernööriluselimanhoilta
miehiltä, milloin pitäjässämme lövtymät keisarinna Katariinan aikana rakennetut linnoitukset olimat tehdyt, joita hän mvös kämi katselemassa”.
Sakkolainen.
Ulkomailta.
Merkillisempiä uutisia on nykyjään, että Ranskan keisari näyttää Menemän mielialoissansa Itämallan keisaria, jota mastaan Nenäen ja Ranskan mali sanotaan oleman kvlmenemässä. Niin pitäsi Ranskan
keisarin ajatella samoin kuin Itämallan hallituski Italian asiain parantamisesta, ett’ei nykyinen aika ole somelias siihen, kuin Italian kansa on nvkvjäan komin
suuressa tuhossa ja innossa, että se möisi hymästi
käyttää mähintäkaän mapauttamista sen nvkv’ jänsä komista siteistä. Eamate sanotaan Ranskan ja
Itämallan keisarien päättäneen lamata tässä heinäkuussa toisiansa Manheimin kaupungissa Saksanmaalla
(Badenin suuriherttuakunnassa Ranskan rajalla),
jolloin Baijerin ja Nyrtemperin kuninkaat ja muita
etelä-Saksan ruhtinoita mvös kokoontuisi sinne. Mutta
toiselta puoleltaVäitetään, ett’ei Ranskan hallitus puolusta
Itämallan ja Turkin halua pitää Tonajoen ruhtinakunnat
kahtena, maan että Ranska mielisi samaa kuin Englanti, Pröysfi, Wenäe ja näiden ruhtinatuntain
asukkaat, nim. että ne yhdistettäsi».».

Rankat
sateet omat Vahingoittaneet sillin Viljelystä Evvriassa
Aasian maan-osassa sTurlin alnskuntaa) ja rakeet
omat Pvömissä (Itämallassa) tehneet julmia vahingoita.
Ruotfissati on satanut rakeita ja ollut kylmä
lev—ät. Ranskassa toivotaan ainaki keskinkertaista Vuodentuloa, Vaikka jokien tulmat omat tehneet julmia
mahingoita. Kärsineiden amutsi on koottu liki 1
milj. r. hop. Pelätään että tulman jättämä lieju,
jossa on eläinten raatoja ja muita matänemiä aineita
ja jotka lohtaki on mainiointa tadetta, nyt tuottaisi ruttotautia.

Ranskalaiset upsierit omat Algierista
jaloin käyneet koettamassa saada laimetuksi kaimoja
Saharanmainiolla hieta-auhtolla Ahrilan maan-osassa,
missä ei löydy kuin moniaita lähteitä, joista matkustajat tämän amaran erämaan yli saamat mirVoitusta
itselleen jakameelilleen auringon polttamassa helteessä. Up—fierit ovat onnistuneet koetuksessansa. Italiassa näkyy tyvtvmättömyys oleman yleinen. Erittäinki paheksttaan Neapelin kuninkaan komakiskoisuutta.
Tässä Valtakunnassa kuuluu toisten puheiden ja mielten salanuuskijat ja kielenkantajat olevan hallituksen tykönä suurimmassa armossa. Kuin
Vaan semmoinen heittiö ilmoittaa kuninkaalle, että joku
on hallitukselle Vihoin eli mielii kapinata, heti otetaan

tämä kiini ja mankiuteeu. Niin oli vuost sitte, semmoisen koiran kanteesta, lyöty rautoihin 39 henkeä,
miehiä ja maimoja, pappia ja muita; maan kuin 28
niistä saattoi näyttää toteen, etteimät olleet mitään
maltiokumousta tarkoittaneet, pääsimät he mähitellen
irti. Mutta 11 henkeä on mielä mankina. maikka ei
heitäkään mastaan ole mitään todistusta muuta kuin sen kielilakkarin kanne. Rääkkäämifillä ja uhkauksilla on
koeteltu saada munkkipappia todistamaan heitä svvpäikst.

Vainoomista lielilakkarien Valheista tapahtuu yhä.

Yhteisiä ja laillisia ilmoituksia. Laakintaliallituksista. Kuopion läänin v. t. Ku»vernoör,
on—19 p. kesäk. asettanut maankonttorionksi (<d,v. Dahlströmin. Postihallituksesta. Konttuorinsihtieriksi Mikkelin postikonttuorin
on 3 v. 1’einäk. nimitetty Lo»viisan postikonttuorin sih>
tieri Aleksander Rigoin.

Alvonaisia Mirkoja, lukkarin ja Urkunihdin vhdivtetir
»virka Halikon emäseurakuunassa (palkkaa noin 22 tnriä jvviä
o—n etsittämä kirkkoh. viralta siellä 150 vauvassa 1 v:otä heinäk, Opettajan »virka kemiiaösa Turun käsitvo-koulussaets. 30 rv
21—v. kesäk. KokouspäiviäVelkojille,seuraaivissa proklama-riidoissa
entisen tullijahdin kaitsijan B. I.Dol’hin-»vainaan verasta Helsingin raatioik:ssa toisena arkimaanantaina heinäkuuosa 1657; ruuastonkauvviaan G. A.Bäekman-ivainaan jälkeen Porin raatioik:
ssa 3 v. toukok. 1857:

kauppias I.Sourander-lvain. jälkeen
Porin raatioik:ssa 7 v. kesäk. 1^57;

sekä senraam. perinnön
luoivutus-riidoissa: entisen purjeivaate-tekijän D. Sjöholmvain.
jälkeen Turun raatioik:ssa »viimeisenä arkimaan:ina tammik
1857;

entisen talonpoika-»vain. Eerikki Mikonvoika
jälteen Uudenkirkon kihlat. oik:ssa 1857 vuoden laillisen talvikäräjän 2:sena v:»ä;

luutnantti A. Noroenstedt-vain.jälkeeHlsgin raatioik:e-sa 4 v. tulev. elok,

leivurin Talnvo Lindellvain.
jälkeen Turun raatioik:osa saniana vinä;

talonvojan»väv>n Mikko Pohjala-ivain. jälkeen Virolahdenkihlak.oik:osa 2:sen>
p:nä niitä käräjiä, jotka 6 kuukauden veräotä 21 v:otä »viime helmit.
—ensin sattuivat. Kanteen, kiinnettä etsieosä Sevolan ja Iuivulan tiloill,
Suurikulän kvläosä. sekä Kuiivakantil! lilalle Kuuvak.uitin krlässä
Kokkolan pitäjäosä. saavi l’ön ja »vuoden veräotä tehdä Kokkolaja —Käliviönkihlak. oikiosa. Testamenttia, keskinäistä ,’evän H. I.M,an-vain. ja
hänen vaimi,’nsa Mari Liisa välillä saavi evätä vöja —vuodeniällä Poloni ja Tenholan kihlaf. oik:osa. Perinnön oikeutta merimieheJoh. (3erikki iiöterhergi!
jälkeen, joka laimainatkalla Anioterdaniiota länsi>Intiaan tapaturniaiseeti ohukkuimt ja on >ättäiu’t 189 r. 25 k. hov., saav
va—ln’ra l’ön ja »vuoden sisällä Waasaraatioikiesa. Tilan kauppoja. Tarjotaan Ioiioiöteallodialja>elsin
tila (noin 59 niant. suuruinen) Tuininelali pit^esä ruukkineesanoineen, nivllluneen ja muine laitoksilleen;

sumanko okevaveriruukki Uokelan vit:osä tävdeosä laitorseösaa»;

nil’ödääi
lvavaehtoisella avisionilla itse vaikalla 28 v. t. heinäk. kello 11
vuolet Kaarlan iveroruotholliota ja siihen kuuluivat vuoletMullin ja aukmenttitiloiota .Maarian vit.’ösä, l’,2 maut
veroset ja enintäin 2V2 suomen viroiaaTuruota;

saniote Karuna
n tartano ja siihen kuuluivat relimlat 3aivon ja Kemlöi
vit:ssä, vhteensä l’li 5^, mant. iveroset. ja kartano o5 veni»t
maaja 4 venink. jänvimatkaa Tuniota, nivödään 12 v. n>
lev. elok. laitta tilat erillänsä eli laittii’1’teensä;

lamote Har
va»hakan ’2 maut. iverotila Tnavverlunan kavvelissa Karjavit:osä 1 venink. Tammisaaren kauvuii^ieta nn’ödään 12 p. elot
kello 12:

’/,„ niantaalia Kauvvilan iverotil.ioia Wirtoiote,
kavpeliosaml’ödään valkolauvalla Waasan niaailkaiiseliosa 10 v
slN’ek. kello 11;

samote vuolet »verotilaa n,ro 2 Pihkalan tv
lässä Kuolei,,ajärven kavvelia ja Uudenkirkon pit. Wiivurii
maankanseliosa 20 r. svvok. kello li;

samote Krister Lempi
äisen ’^ »verotilaa n:ro 2 Kirotinälän kylässä Uudenkirkon vit.
samalla kertaa ja samaosa paikassa;

niin ikään ’/?« mantaali.
iverotilaeta n:o 4 Luotolahden kvlässäEavitaipaleen pit., samall,
kertaa;

samote ’/<o niant. Rahhin verotilaota Mustasaarei
pit:ssä Vaasan maankanselissa 17 p. st’l’sk. k. 11;

Loivise
lunniiverotila Kmksletin vit:ssä mvödään roapaeht.amisionill
23 p. elok. k. 11.

Hippakuntain sanomia.
Turun hippak. Kontral’tirovastiksi Vaasan vlärovastikunnaosa on asetettu Ilmajoen kirkkoh. m. m. K. N. ssoreman, kappalaiseksi
Taivassaloon virkaja armoivuoden saarn. Eoiniosa
I.A. (><,leruo, ja kapval:tsi Puusulaan Teijon ruukin saarn. H.
A. Apvelherg.

NimitetN’: Nehtorin »rirkaa toimittamaanHämeenlinnan
vläalk. koulussa saman koulun konrel’tori V. A.Eundel.

Waaliin pantu pit. apul:ksi Sääksmäkeen 1) apul.Kiiskossa
(«. O. Aspelin, 2) Armov. saarn. Marttinanvit:ssä K.I.
Ahoniue, ja 3) kappal. apul. In^oosa K. Blomdergl’.

Napautettu
kontrahtiromaotin toimestaPietarsaaren ro>vastikuunassa rovaoti
m. m. I.Hoekert, ja on määrättl) samaa tointa pitämään
Wöl’rin kirkkoh. m, m. K. I.Estlander.

Maärättl,: kontral,tiromastin »virkaa toimittamaan Mvnämäen romastikiosa Maekun
rovasti E. Almherg, välisarn. Kangasalan tavpal. viraosamaist.
K. I.A. G. Leidenius armoja virkav. saarniksi Mynämäkeen,

Mietoisten kappal. apul. O. Grönholm edellisen njaosa Kangasalaan,
ja taas tämän sijassa Mietoisille kirkkoh. avul. Mlnlämäellä
(f. Liljestrand.

Vaalisaarnan käoknt kappal. »virkaan Pihlajavedellä lähetetään.

Kuollut: 5 v. »viime kesäk. Mmiämäen
roivae-ti m. m. A. I. Nönnhäek, ja saman kuun 28 päuvänä
Paimion kirkkoh. B. Eelvoniuo.

Aivonaisina: Mmämäen kirkkoh.
»virka, sekä sijaisena oleminen konrehtorin »virassa Hämeenlinnaosa
ja rehtorin »piraosa tammisaaressa.

Lovvunut etsintö
konrelttorin sijaisena olemiseen Vaasan vläalk. toulliosa.

Paviksi
>vil,it!’t 2s, p. »viime kesäk,: jumaluusopin kokelaat, maisterit
<”. ,V Lindotröin ja F. Palinrooo, jälkimäinen kirkkol’.apul:kf> ja
kapval. sijaiseksi Vilttiin, maisteri I.A.I. ttodiotuksella
!!>^>i<>!>:li!!s <!,m vuelo) kirkkoh. avul:ksi Merikariviaan. vliovvi-laat: K. I.Idman (m>’öo todiotuksella <i>>>»<’d»!ul’ e«m Ililnlv)
kirkkol’. av>il:kfi Vaasaan, O. Grönholm (todiotuksella .ipinodIN
»,) kappal, sijaiseksi Lopveen, ja K. G. Vallenius stodistuksella
«p^rodnlur) kappal. apul:ksi Kriotiinan kaupunkiin.
Porvoon hippak. M’den liika-armovuoden on senaatti 7
V. toukok. suonut Hiitolan kirkkoh. ivainaan 3v. N.Melartinnaimattomalle
tvttärelle, ja 26 p. toukok. kaksi liikaa armovuotta
Valkjäriven tirkkoh. H. I.Salenius-ivainaan perillisille, sekä Uudenkirkon
kavvalaio-roainaan. v. kirkko!’. A. H. Hornhorgin perillisille.

Kappalaisen »vaaliin Pihtivutaassa panemisessa on ala-maisesta valitukseota 3 p. toukok. tavahtunut se armoll. muutoo,
että kappal. apul. Il,»västl’lässä K. Tornher^ on pantu 2:ksi
ja kirkkoh. avul. Oustavoson 3:ksi »vaalisaarnasi, mutta kirkkoh,
aput. Sarlin sulettu voio vaaliota. jonka saarnaamiset on käokettv
tapahtumaan 17, 24 ja 31 vp. elok. ja vaali tel’tä»väksi 2l
v. sl’vsk.; samoina pp. on »vaalisaarnat ja »vaali Hiitolan kirkkoh.
Mirkaan käöketvt tapahtmnaan.

Kirkkoherran eksaamin otti 3
v. kesäk.: saarn. Helsingin »vankihuoneessa, v. kirkkoh. ja maist.
<^. 5. af (5nehjelm ja Lapptreskin kappal. v. kirktol,. W. L.Lunda
», kumviki todistuksella »pprodutt»’ eum lauele.

Wirka»vapaus
4 v. kesäk. suotu: Pvhäjäriven ro»vastille M. Zittingille2
kuukaudeksi 1 p:stä kesäk. knvuloisuudesta, jolla ajallatirkkoh.roirkaa
toimittaa kirkkoh. apul. A. Sillsoro; :1iuokealan tirkkolierralle
A. I.Kiljanderille 3 kuukaudeksi 10 v:stä kesäk., jolla ajallarrirkaa
toimittaa kappal. apul. B. Stenhäek; sekä kappal. apulaiselle
Takkulassa A. I.Silivanderille myös 3 kuukaudeksi.

Papin
»viraota on heitetty, armoll. päätöksen mukaan 6 p:otä helmik.,
K»’min kapval. A. M. Oleander.

Niin tieteellisen kuin käfttök
lisen tutkinnon rehtorin ja konrehtorin setä lukion avulaisen »virkoihin
on seisonut toinen lehtori Viipurin lukiossa maiot.I.G,
ja sai 28 p. toukok. tieteellisestä taidostansa todistus
sen eum !0uev ja kälttöllisestä l,,^!^I»lN>>l’.

Voimietuksen on 4 p. tesäk. saanut: 2:ksi tuoiniotapitulin amanuensiksi
maisteriK. K. (iarlhorg, ja 18 p. s. k. ovettajaksi Heinolau
ala»a!k. koulussa Haminan ala-alt. koulun opettaja V. M. (”ad
ding.

A»vo>iaisena: opettajan ivirka Haininan ala-alt.koulussa.

Mltyilm Ilmoituksm.
Kaupaksi löytyy maamme kirjakaupoissa:
Manninen, Koti-Maalari. Muutamia neurvoja maamiehille kaikenlaisista setä ölzyettä mesija maito
maalauksista ja lakeeraamisista. 10 kop.
Manninen, Taito ja Toimi. Lyhykäinen käsikirja
talouden Hoitajille. 8 kumapiirrolseu lanssa. 30 k
Murman, Tetan Opetuksia Tielutieteessä. 10 k.
Rothman, Uusi Hemoislirja. 30 k.

Kaupaksi.
Heinolan kaupungissa on kartano n:ro 37 karmarin
fmuoturin) merksatn eli tehtaan jatvökaluinkanssa
ynnä 8 asuinhuonetta, kuokki ja ulkohuoneita; 2/4
kauppasummasta saapi seisoa kaumemmin aikaa takausta
ja korkoa mastaan, myös luvalla muostttain mahentää
pääsummaa.
Kartanon omistaja M. Nordling.

Keskihinnat torilla talla Viikolla.
Rukiit 5 rup. 50 kop., ohrat 5 rup. 30 top., kaurat
3 r. 80 ja 4 r. 50 k. tynnyri; ruisjauhot 47
ja 48 k., tuores raamaanliha 1 r. 50 ja 1 r. 75 k.,
mafikanliha 2 r. 50 k. ja 3 r., suolattu lohi 4 r.,
siika 1 r. 40 ja 1 r. 60 ?., hailit 60 k., voi 3 r.
20 ja 4 r., heinät 12 ja 17 k. leimiskä; tuoreet hailit
28, ja 30 k. kappa; tuoreet haumit ja ahmenel 5 ja
6 k. naula; ohrakryynit 25 ja 30 k., kaurakryvnit 35 ja
45 k., potaatit 15 ja 16 k., herneet 25 ja 30 k. kappa;
munatiu 22 ja 25 k.; rieska maito 8 ja 9 k.,
hapan 4 ja k., miina 60 k. kannu; saha lautoja
toltti 90 k. ja 2 r. 50 k.; koimuset halot 4 r., ja pe
täjäiset 2 r. 75 ja 3 r. 40 k. syli.
Helsingissä.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainossa.
Lupa painamiseen annettuI., Ueimhuljler

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: