1859-05-27 Suometar


Suometar 1859. N:o 20. Perjantaina 27 päivä Toukokuussa. 13:stakymmenes Vuosikerta.

  • Tässä numerossa löytyy:
  • Pääkirjoituksia:Nykyinen sota;
  • Mietteitä rahvaan opetuksesta;
  • Kaikenlaista.
  • Uutisia Kotimaalta:
  • Helsingistä;
  • Jämsästä;
  • Ilomantsista;
  • Hirvensalmesta;
  • Kerimäeltä.

Suometar 1859. N:o 20. Perjantaina 27 päivä Toukokuussa. 13:stakymmenes Vuosikerta.

Kirkollisia Ilmoituksia: Tulemana sunnuntaina pitää Nikolaikirkossa suomenkielisen saarnan armo v. saarn. Menander. Tulevana sunnuntaina pidetään Pipliänselitystä suomenkielellä Nikolai- eli uudessa kirkossa, l:lo 6 jpp. Tässä numerossa löytyy: Pääkirjoituksia: Nykyinen sota; Mietteitä rahvaan opetuksesta; Kaikenlaista. Uutisia Kotimaalta: Helsingistä; Jämsästä; Ilomantsista; Hirvensalmesta; Kerimäeltä.

Suometarta v. 1859 jälkimäistä puoli’vuosikertaa saapi tilata täälläHelsingissä herrain Naseniuk- sen jakumpp. kirjakaupassasekäkaikissamaamme Postikonttuoreissa 58 kopeekalla hop.

Wielä löytyy samoissa paikoissa koko nmofikertoja tilaitamana 1r. 15 kopeekalla hop.

Nykyinen sota. I. ”Ajat muuttumat ja samalla muutumme meki” oli Roomalaisten sananlasku siitä, että ihmisten mieli- ja katsanto-alat ovat aikoja myöten muuttumaisia ja siis eri aikakausina erilaisia. Tekosyytä nykyiseen sotaan katsellessa lunlisi mahdottomanki muutoksen tapahtuneen ihmiskunnan ajatustamassa ja mieli-aloissa,kuin nyt aloitettu sota sai pääsyynsä siitä, että Nanska, missä hallitns on yhtä itsemaltainen kuin Itämallassaki, lvaati miime-mainittua hallitusta luopumaankiusaamasta Italialaista kansallisuutta ja pitämästä tätä Valtiollisessa orjuudessa, jouka alla koko Italia huokaa ja jonkaalta se on monta kertaa kokenut pelastauda Vaikka turhaan. Italian maa, jossa nyt sanotaan löytymän 27,l07,048 henkeä, on mnka jaettu 8 eri maltaknntaan. Niistä on Neapeli et<laisin ja väkirikkain Valtakunta syli 9 milj. henkeä), sen yläpuolella on Paavin-aluskunta snoin 3’/2 milj. henkeä), sitä ylempänä on Toskanan suuriherttuakuuta (liki 2 milj. henkeä), jonka yläpuolella on rinnatustenParman ja Modenan herttuakunnat sedellisessä liki 600.000, jälkeisessä liki 700.000 henkeä); näiden yläpuolella ja siis pohjoisimmat maltakunnat Italiassa omat rinnatusten olijat Sardinian ja Lombardo-Vencdigin kuningaskunnat (noin 5’/2 milj. bcnkeä kumpaisessali); SauMarinou tasamaita (noin jy tuh. henkeä) on Paamin aluskunnan sisällä ”). Italian maa on mälimereen pistämä, pitkä ja jalan muotoinen niemi, jonka Alrpivuoret pohjoispuolella eroittamat Ranskan, Smeitsin ja Saksan maista, ja jonka ympärillä ou Walimeri itä-, etelä- ja länsi-stmulla. Tämä luonnolta näin tarkasti rajoitettu maa, johon myös kuulumat Sardinian ja Sisilian isot saaret Nälimeressä, on nähtämästi aimottu itsenäiseksi, erinäiseksi ja yhdeksi maltakunnakst, niinkuin melkein kaikki sen nykyiset asulkaat omatki yhdeksi kansaksi someltuneita, jotka pohjoisesta etelään puhumat melkeen samaa kieltä maan joiden kirjakieli on yleensä yksi ja sama. Roomalaisten aikana oliki tämä ihana maa yhtenä maltakuutana, jonka käskyjä totteli melkeen koko silloin tunnettu osa maanpiiriä. Waan sitte kuin Roomin malta kukistui, on Italia ol> lut erinäisten mieraiden kansain riita-palana ja polct*) Monacon Vähäinen ruhtinakunta onmn3« olemHNinsa erinHinen maltatuntansa, maan ei sitä maat!ete<lijHt tahdo semmoisena muistella. Ee^.on Saldian rajain sisällä.

taroana sekä raastettamaua, jaItalia on sittemmin saanut olla milloin Saksalaisten, milloin taas Ranskalaisten, milloin myöski Espanjalaisten hallitsijain alusmaana, alinomaisten sotain jametelien tantereena. Nykyisistäki Italian hallitsija-sumuista on tuskin ainoakaanItalialaisestasukuperästä, vaan omat ne muista maista tulleita. Mutta juuri sentähden ehkä omatki Italian hallitsijat vähä huolineet alamaistensa onnesta ja menestyksestä, mutta enimmän huolensa panneet saadaksensa näitä kurissa ja kuuliaisuudessa pidetyiksi. Luonnollisesti on tämä kohta saanut hallitusten jaala« maisten keskinäisen mätin mastahakoisekst ja luonnot’ tomaksi. Aina menneen muosisadan loppu-ajoille ei asiaa mielä paremmin ymmärrettykään, mutta maat ja niiden asukkaat pidettiin ruhtinasten omaisuutena, josta keskinäistä sekä maihto- että mäkimallan kauppaa kämivät, kysymättä alamaisten mielipitoja ollenkaan. Siihen asti ei myöskään kysytty, jos alamaiset missäki Valtiossa oliroat samaa sukuperää ja saman kielen puhumia, kuinhan maan heitä saatiin hallitsijansa tottelemaisuudessa pysymään. Kansa ja kansallisuus olimat sauoja, joita ei siihen asti miela käsitetty nykyisessä merkityksessänsä. niinkuin ei maltiot syntyneetkään eri kansakuntain rupeamisesta eri valtakunniksensa. Mutta valtiokumous Ranskassa menneen Vuosisadan lopulla sekä siitä alkunsa saaneet liikkeet ja sodat Europassa, joita kesti melkeen alinomaa koko 25 muotta, herättivät ihmiskuntaa toisin ajattelemaan eli, oikeimmin sanoen, herättiroät alamaiset tuntemaan, että hallitukset olimat heidän tähtensä ainaki yhtä paljo kuin he hallitusten tähden. Ranskan kansa muka. merisessä mimmassa hallitsijansa murhattua,huusi kaikkia kansojakarkoittamaan hallitsijansa pois ja rupeamaan Ranskan tasamallan liittolaisiksi. Siihen huutoon ja yllytykseen oli Ranskalaisilla pakkoaki, siitä syystä että kaikki Europan hallitsijat yhteisillä moimilla kämimät rankaisemaan Ranskalaisia kuninkaansa murhamisesta ; maan Ranskalaisten sota-onni yhdeltä puolen ja hallitsijain pelko, että heidänki alamaiset kyllästyneinä pitkällisten ja hirmuisten sotain rasituksista kuultclisimat Ranskalaisten yllytyksiä, toiselta puolen herätti hallitsijatki tuntemaan, että alamaistensa mielipito oli myöskiotettava lukuun ja kysymykseen. Kuin sitte Ranskan keisari Napoleon I, himoten saada koko Europpaa kuuliaisuuteensa, soti milloin yhtä milloin toista valtakuntaa, hän aina sanoi tulemansa Vapahtamaan asianomaiset kansat taikka Vieraan hallitsijan tahi mieraan kansan orjnudesta, maikka hän käytöksessänsäsitte aina osoitti,että hän oli tullut maan omaa mattaansa levittä> nään. Nämä tapaukset yhtenä mahmistimat alamaisia tunnossa, että heioän mielisuosiossa ja myöntymisessä oli hallitusten mäkcmin turma ja moima, ja siihen ajatukseen ja ymmärrykseen kerran päästyä alamaiset myösli alkoimat Vähitellen ajatella, joshe kaikki olimat samassa maltakunnassa samaa kansaa tahi muutoiuki sopentuimat samaan maltio-yhteyteen. Kuin taas kerran tämän ajatuksen ihmiskunta sai päähänsä, oli myös lähellä se ajatus, että niiden ihmisjoukkoni, jotka olimat samasta sukuperästä ja puhuimat samaa kieltä tahi, toisin sanoen, jotka kuuluimat samaankansallisuuteen, piti päästi yhdeksi eli edes yhdistetyksi Valtakunnaksensa. Ehkä Napoleonin Valta ja Vehkeet saivat onnettoMan lopun ja edkä sitte Wienin rauhaliitossi v. 1815 hallitsijat jakoimat keskenänsä Europanmaan-osanasukkaat mieliänsä myöten, oli kuitenki kansallisuuden ajatus niin Vakautunut kansain tunnossa, ett’ei sitä hallitsijat

enää saaneet unhottumaan jamittömäksi,maikka koumudella kokimat rangaista mähimmätki yritykset kansallisen mapauden eteen. Siihen tuli, että erinäisten Valtakuutain oma etu saattoi heitä yllyttämään naapuri’valtakuntainsa alamaisia, jotka sattuimat olemaan eri kansallisuudesta kuin itse pääkansa, pyrkimäänkansalliseen vapauteensa, saadaksensa siten heikontuma«n näitä naapureitansa. Niin oli se Vienäen eduksi, että Turkin malta heikontui, ja sentähden se aina oli nopea auttamaan Turkin Vallasta mapaiksi siihen kuulumia Vieraita kansoja, ja Kreikan kansan vapauttamisessa samasta mallasta olilvat muutti Europan suurimallat osallisena. Waan mikä oli sallittuTurkin alus-kansoille, se ei ollut sallittu muille Europan kansoille, jotka olivat niinkuin karjalauma jaetut monen isäntä-hallitsi- jan mälillä tahi pannut mieraan kansallisuuden orjuuteen ja polettamaksi. Sen sai Italiankansaki karmaalla mielellä tuta. Hallitsijainsa komuudesta ja kurjasta hallitnkscsta kyllästyneinä Italialaiset, selmästinähden, miten paremmasti heidän maltiohoitonsa ja muumaurastumisensa edistyisi, jos pääsisimät yhdeksi ainoaksi Valtakunnaksi, yhä ahkeroimat tätä yhdistymisen puuhaa, ja 5 Vuotta Wienin rauhaliiton jälkeen eli m. 1820, johon aikaan Saksan maassa oli samoja yhdistymisen puuhia kuin myös Espanjassa oli täydellinen Valtioknmous tapahtunut, Italiassa syttyi yleinen kapina samassa tarkoituksessa. Mutta Laibachin somintoistunnossa saadulla muiden Europan hallitstjain suostumuksella Itämältä, joka Wienin rauhaliitossa oli saanut Lombardo-Venedigin kuningaskunnanomaksensa, v. 1821 lähetti sotalaumojansa auttamaan muitaki Italian hallitsijoita ja kukistamaan kapinoita. Ia näin tuli maltiohoidon menetys Italiassa entiselleen ja hallitsijat kohtelimat alamaistansa mielä milt’ei komemmasti kuin ennen; mutta Italialaisten yhdistyksen puuhia ei sittenkään saatu taukoamaan. Kuin”Heinäkuunmaltiokumous” Ranskassa m. 1830 tapahtui, Italiassa taasli syttyi m. 1831 kapinoita, joita Itämallan sotajoukko uudelleen kämi kukistamassa. Waau siitä päivin on kapinan henki yhtä rinnoin hallitusten komuuden ja bnonouden kanssa yhä ollut Italiassa, ja yhä on hallitsijoille ollut turmansa Itämallansotajoukoissa. Uudelleen alkoi m. 1847 Italiassa yleinenkavina, joka vasta m. 1849 saatiin lakastumaan. Tällä kertaa oli kapinan kukistustyössä osallisena sekä Itämallan että Ranskan sotajoukot, ja hallitsijat saimat taas alkaa Vanhaa kurjaa menetystänsä. Sardinian kuningas on yksinänsä kokonaan muuttanut menetystänsä, antaen alamaisillensa perustuslait, joissa on uskollisesti pysynyt, ja osaa hallituksessa alamaisteu. edusmiesten kautta maltiopäimillä. Siitä päimin on Sardinianhallitus ottanut Italiaisten yhdistyksen ja edistymisen asian malmoaksensa, nähtämästi siinä toimessa että yhdistetyn Italian hallitns jäisi Sardinian kuninkaalle. Ia jos Italian yhdistyminen onnistuu jaItalian vapautettu kansa häntä hallitsijaksensa kutsnu, on tämä korotus Sardinian kuninkaalle snotama niinkuin hän on ansainnutli sen korotuksen!

Mietteitä rahnman opetuksesta. Tästä aineesta on paljo kirjoitettu ja keskusteltu sinne ja tänne eikä Vielä ole oikein perille päästy, mikä se oikia tapa olisi kansan opetuksessa ja miten rahmaan kouluja pitäisi järjestettämän. On näitä kouluja jo pitkään aikaan ollut monissa ulkomaissa,maan nekin melkein kaikki omat ”yt nähty kelmottomilsi siihen mitä ne tarkoittamat, nimittäin kansan oikiata simistystä maikuttamaan. Muntamia Vuosia takaperin lä

hetettiiu yksi taitama mies Ruotsista hallituksen kustannuksella ulkomaille tiedustelemaan ja katselemaan, miten rahmaankoulut siellä olistmat järjestetyt ja mitä hyötyä niistä on ollut. Hänen matkakertomuksestaan *) nähdään, että Tanskan maassa löytyy paljo näitä konlnja: yhdessä seurakunnassa esm., jossa oli 3000 henkeä, löytyi seitsemän vakinaista koulua eri koulubuoneinecn, ja koulun opettajat sauvat bymät palkat kahteen ja kolmeen sataan ruplaan hopiassa ja »ravaan asunnon kouluhnoneessa). He opettimat rahivaan lapsia vmpari muodcn, joka lasta kolme päimää miikossa fpaitst 6 viikkoa lupa-aikaa). Siellä on myös Tcminariumeita elisemmoista koululaitoksia,joissa koulumestaria valmistetaan ja opetetaan. Luulisihan senkaltaisessa maassa kansan simistykscn olevau jotenkin hymällä puolella! Mutta mitä mielä? Koulussa on kyllä oltu 6:ncsta ja 7:nestä vuodesta altain 15 ja 16 rouoden ikään asti; mutta koulusta päästyä ei paljo kirjaan katsotakaan enää. Ecnpätahden on näbtyki, että on kaikki unohdettu mitä koulussa opetettiin, kuin myös kansan niin vähä Jumalan sanaa rakastaman, että kirkossa ei nähdä kuin 50 eli 60 henkeä, ja usein vielä mädemmäntin. Kansa ei olekaan nonsnnt simistylsessä ensinkään.

Mikä on syy tähän? Luullakseni ei muu kuin että 1:kfi kansan opettajoita ei kouluteta totisiksi kristitviksi, niin että Jumalan Henki, joka on viisauden ja valistuksen Henki, beissä asuisi ja heidän kauttansa vaikuttaisi lapsissa, roaau heitä opetetaan ainoastansa mailmallisessa viisaudessa ja taidossa sekä kristillisyyden vnustamissa, joka ainakin kuolettaa. Mutta Henki yksinään tekee elämäksi O Kor. 3: 6), ja se Henki heiltä kokonansa puuttuu; — 2:kst taitaa syy nykyisten kansakoulujen vaillinaisuntcen olla simakin, että vanhcmmat näiden kouluiu kautta ovat Vieraantuneet pois lapsiansa kristillisestikasmattamasta ja opettamasta, joka kuitenkin on bcidän kallis vclvollisuutcnsa,sentähdcn että koulu pidetään väkinäisenä laitoksena, jossa lasten täytyy määrätyn ajan käydä jos sakkoa malttaa tahdotaan. Kuiu kolo se koulu» käyminen on ollut työläs pakko ja vaatimus, niin sttte ei enää huolita siinä opissa kasvaa jota koulussa on saatu, eikä sitä elämässä käyttää, vaan se jääpi unhotuksiin tykkänään. Ia kuin vanhemmat itse eivät luule enää tarvitsevansa lapsiansa nemvoa, niin eivät luule opin itscllensäkääu enää tarpeelliseksi. Koulussa ei ole ollut se henki, joka olisi voiuut antaa halun ja innon opissa aina enäinmin kaslvamaan ja täydellisemmäksi pääsemään. Siina ei ole se kristillisyyden ja nöyryyden henki, joka näyttäisi ihmiselle, kuinka paljo bäncltä vielä puuttuu ja kuinka paljo hänellä vielä olisi oppimista. Se läypi, niinkuin seisoo 1 Kor. 8: 1, Tieto paisuttaa. Samat roiat omat kansan opetuslaitoksissa Saksankin maalla nähdyt löytymän. Kuulkaamme mitä luotettavat ja ymmärtämät miehet asiassa lausumat. Niin sanoo tohtori Harleh Dresdcnissä: ”ei rahmaanopetus Satsanmaalla saa oikeata siunausta ennenkuin kaikissa Seminariumeissa on tullut täydeksi makuutukseksi se totuus: Kristus on meidän ainoa mestarimme; Hänen sanansa ja Hänen henkensä voima ainoa ybtamoimallinen lastenopctuksen neumoja”.

Nohmcssori Lindner vanhempi Leipzigissä lausuu: ”rahvaanopcttajain seminariumit pitäisi bämittaa ja rahmaanopcttajia pitäisi sensijaan koulumestarien, jotka omat osoittaneet olemansa kunnollisia opettajia, saada kasmattaa pappien ja niiden sijaisten silmän alla; vaan näiden tulee siinä tapauksessa hymästi tuntea rahmaanopetuksen muodon ja vaatimukset”.

Tohtori Herm. Niemcyer Haliessa puoleltansa armelce tässä asiassa: ”Scminarinmit ja oppilaiset niissä eimät mielestäni ole kclpaamia. Francken asctta»nissa laitoksissa otan minä halullisemmasti jumaluusopin ylioppilaista opettajiksi rahmaankouluissa, ja ylipäänsä puolustan Seminariunuen hävitysta, jonka kautta ja jonka rinnalla koulumestarien palkat ovat par>nmcttavat ja kirttohcrroitst aikojat olisimat »näärättamät 8 ja aina 10 vuotta toimittamaan koulumestarin mirkaa”.

Kirkkoherra Fr. Ahlftld Haliessa lausuu: ”missä kouluissa ei Iesus Kristus ole löytymänä, niissä kasmatetaan kelmotto- *) I.H. Ekcndal .Nesc,!-’.

Ekcndc»! malkliotcl^ahlvaankouluin tilaa tarkMamaösa vv. 1850, 1852 ja 18)3.

mia miisastelijoita (klu^o ’1’ausssnicnte); jasemmoiset omat huonoiuta ihmislajia. Saksan maalla on siinä erittäinki «vahingoitettu kansaa, että on mielitty saada sitä simistyneekst maan ei ole johdatettu sitä kaiken st- ! roistyksen lähteelle, Iesuksen Kristuksen tykö, joka uu- ’ dist^a ihmisen. Tämä on ainoa totinen simistvs”. Nyrtembcrgissa näyttämät kuitenkin kansankoulut oleman paremmalla pohjalla siinä että omat pantuja totisen kristillisyyden perustukselle. Vaikka täällä Nistiinan pitäjässä ei mielä ole muita knin sunnuntaikouluja, on täallaki kuitenkin hamaittu, että missä ou saatu kristillisesti micltyucitä miehiä koulumestariksi, siinä omat lapset aina baluktaammin tulleet kouluuu z ja paremmin oppineet, kuin muissa pyhä-kouluissa. Ou muutamissa uähty sekin, että missä mandemmat omat olleet mast.chakoiset laittamaan lapsiansa konlnnn ja ikäisemmissä lapsissa on »nvös ennen ollut huoli- »uattomnus, laiskuus ja mastadakmnms Jumalan sanan oppimiseen, niin niissä on konlnmestarin tristilli- ! sen mielen ja käytöksen kautta ja koulun paremmasta järjestvksesta syttvnyt se»n»nonen liimaus ja halu uäillc oppimaan ja toisille lastensa opetukseen, että on ollut iloista uäddä. Kaikki rahmaankoulut pitäisi siis oleman senkaltaiset että vanhemmissa sekä lapsissa svntvisi rakkaus ja haln niihin laitoksiin, ettei siinä tarmitsisi olla mitään makipakkoa heille. Ia tä»na rakkaus ja halu oppimaan sekä ymmärrys opin byödytyksestä syn- ! tyy parhaite totisen lristillisyvden tantta. Sillä jos elämä kristillisvvden tieto ei pidetä pcrustukseua rah- »raauopetuksess», niin, olkoon muu opetus vaikka miten taidollisesti järjestetty, lapsista kasmatetaan kelmottomia miisastelijoita, jotka itse mielessään omat roiisaita oleminaan, mutta omat pahemmat kuin tyhmät. Se on nähty Saksankin maassa, missä semmoisista oppineista on syntynyt Jumalan ja Häuen sanansa pilkkaajoita, kapinan nostajia ja mailman heittiöitä. Se kävpi toteen mikä on sanottn 1 Kor.1:20: ”Eitö Jumala ole tämän mailman viisautta hulluudeksi tehuyt?

Tässä ei ole kuitenkaan sanottu, ettei meikäläinen pitäisi muita hyödyllisiä aineita oppi»nan knin Jumalan sanaa; maan joka oikein taimaalliscbsa opissa kasmatetaan, se tietää muutakiu hyödyllistä oppia armossa pitää, ja Jumalan kunniaksi ja ’ oman sekä lahimäisen hyödyksi käyttää. Jos rahmaan- ! koulut niin asetettaisi, että niissä aina olisi totinen ! kristitty kristin-oppia selittämässä ja neumomassa, joko sittc seurakunnan pappi taikka kristillisesti makautuuut koulun opettaja, min ainakin niistä möisi totista hyötyä toimoa ja sitäkin, joka ci olisi mähin bvötv, että niistä saataisi kunuollisia pyhäkoulun-opettajia, ja»uin kristillisyyden henki lemeuisi seurakuntaan. Sillä pyhäkouluissa silloin kämisi ei ainoastansa lapset maan myös muutkin jo ripillä käyneet ihmiset, kuin he saisimat hyvän ylösrakennuksen sieluillensa näissä tiloissa, joita oileestaan enämmin pitää pitämäukin hartauden hetkinä knin juuri kouluina. Mutta joku taitaisi kysyä: mitä sitteu seurakunnan papit toimittasimat, jos kristiu oppi heitetään koulun niskoille? Wastaus:Ne tckisimät samaa työtä että Emankeliumin saarnan ja opetuksen kautta miedä sanankuulijoitausa ijankaikklfecn autuuteen. Mutta sepä juuri onkin suuri» vastus vapiu vaikutuksessa, että lapset kuin tulemat rippikouluun, omat > tamallisesti Jumalan sanan oikiassa ymmärryksessä ja taidossa niin peräti sokiat ja tietämättömät, jos kohta osaamatkin sisältä lukea ja katkismuksen nlkoa. Sentähdcn on pian mahdotonta parissa viikossa saada heitä niin Jumalan sanan selkiään ja oikiaan tietoon ja ymmärrykseen, että se heissä voisi muikuttaa oikian kääntymisen. Sentähden tarmitaankin näitä kansankouluja malmistutsetsi rippikouluihin, joissa se kristillisyyden tieto, minkä omat ennen käsittäneet, pitäisi vielä likcmmin teroitettaman niin että se sydämessä elämäksi tulisi. Mutta jos nyt sitä myönnetään,että kristillisetkansakoulut omat tarpeellisia ja että jokaiseeu pitajaäsen pitäisi kumminkin yksi koulu asetcttaman, uiin kysytääu: mistä koulumestarille saataisi palkkaa,kuin talonpojilla on uiin paljo maksuja, ettei mitä enää mielellään käy lisäämineu?

Tähäu miuä puolestani antaisin Ristiinan pitäjäälle senraaman ncumon, jokauäyttää täällä olemau kyllä somelias. Pitäjälaisemme nimittäin »naksamat vuosittain paljaasta lumireen vedosta 364 ruplaa hop. Nyt on meidän pitäjämme läpi kulcttalva.

kaikkieu, jotka pohjan puolelta kuormia kulettamat Viipuriin ja Pietariin. Ne kaiken talmea kvllä pitämät tien auki niin että siitä pääsisi kyydillä kulkiatkin hymin kulkemaan, jos talmi-testitiemarit pantaisi Sai- »uaan vasten rautakyliin, täältä kirkolta Lappeenrantaan päin, joka tie myös olisi lyhempi tamallista maantietä, jota ei nyt muut kuin kyvdittämät kule sentähden knin se on pitempi ja mäkisempi, eikä sitä kulkisi kukaan talmclla, jos talmi-kestikiemareita asetettaisiiu. Kuin nteu lnmirecn metoa ei enää tarmittaisi, saisi nykyisistä lumirc’cu rahoista vanna 390 ruplaa koulumeslarin palkaksi, niin sillä jo saisi kunnon koulnmestarin, vaan tähde 64 ruplaa saisi jäädä ruunun palmelijain haltuun että millä tarmista myöten pahimmat paikat talmitiestä korjattaisi. Sillä nenmolla saataisi ilman mitään erinäistä rasitusta kansankoulu toimeen tässä pitäjässä, ja saisi koulu olla maikka pitäjän tumassa, siihen asti kuin konlukartanoa möisirakeutaa.

Muissa pitäjissä möisi mnuta ucumoa pitää uäiu tarpeellisten laitosten hankkimiseksi! M. I.

Kaikenlaista. Arvoituksia Petäjävedeltä. Selityksiä viime n:ron arvoituksiin: 1) nuotan veto, ja 2) kuin astioita pestään. 1) Harakka hatisteleiksen,pitkä pursto puisteleiksen, aikoo vuoreen muniakseen:

mitäs se on? 2) Mikäs suuta antaa kuin tupaan tulet? Sananlaskuja Längelmäeltä: Kyllä maan alla maata saa, helvetissä lämmitellä. Kyll’ on unta makaavalla, töitä työtä tekevällä, vettä viljoin soutavalla. Hyvä on moni. vaan paremmaksi vielä pyrkii. R

lan pitäjässä oli talonmies A.K

nen vedetty juopumuksestakäräjiin, missä tuomari, luettua K

sen papintodistuksen, sanoi: muutoin on mielien maine puhdas, vaan on yhden kerran jo ollut vedellä ja leivällä. »Papin kirja on väärässä, tempasi K

nen siihen sanoa: »minä olen jo kolme kertaa käynyt vedellä ja leivällä» 1

Talonmies M. N

nen samassa pitäjässä kuin oli kihlakuntaan käsketty juopumuksesta, häntä tuomari puhutteli: jo viime käräjissä sinua nimismies haastatti oikeudessa kuin olit humalassa, ja näyt sinä nytkin olevan! »Aina siitä asti ja yhä meinaan olla«, vastasi N

nen vakaasti tuomarille. H. J

n. Iknalisista ihan toisia. X.

Oli juoppo vaimo, jota miehensä kaikella tavalla tahtoi vieroittaa näin pahasta taipumuksesta, vaan turhaan. Viimein teetti pikarin pohjaan Wapahtajan kuvan, vaan vaimo otti silteryyppäämisen oikein asiaksensa, kuin aina sanoi, pitäis maar taas mennä katsomaan jumalaa! Tuskissansa mies viimein teetti pikarin pohjaan pahanheng-en kuvan, toivossa | että edes se kamottaisi akkaa. Vaan kuin näki, siitäkään ei apua olevan, mies-parka tyrmistyneenä i huokasi: »noh, mutta tuota ämmä on, kun ei pelkää Jumalaa eikä kamoksu perkelettä!»

Niin, minä en tahdo jättää pirulle pisaraakaan! vastasi akka i belistäen pikaria hampaisiinsa.

Kotimaalta. Matkustamia kulettamista höyrylaivoista on viime Huhtikuun 18 p:uä auuettuannollinen säailtö, joka määrää, miten niiden pitää olla rakettuja ja varustettuja, minkälaiset niissä pitää höyrykoneen käyttäjät sekä päällusmiehet olla, miten niiden pitää liikkua pimeällä tahi toisia laimoja vastaan tullessa, miten »uiden tulee olla rikkimeuemisen ja lämmityksen suhteeu varustettuja, niin ett’ei matkustamille tule syyttömiä miimvtyksiä j. n. e. Rakennuksen ja varustutseu suhtceu pitää semmoisia höyrulaimoja, muosittain ja ennenkuin ne aloittamat kullujausa, kolme > asianomaista miestä, joita lääninsä maaherra kutsuu ja määrää, tartastaa ja tutkia, ja uykyiseuä muonna pitää semmoisten laimain olla ennen ensi Syyskuun 1 p:ää mainitussa suhteessa tarkastetut ja tutkitut. Jos asianomaisen hönrylaiman huolettomuudesta jotali miimytystä matkustamille tahi muuta malnnkoa sattuu, saapi höyryn päällikkö eli kapteini vastata, ja tulee tämmöiset rikokset puhuttamiksi ja ratlaistamiksi raasturoan eli raati-oikeudessa.

Keskustelemaan sääntö-ehdotustakunnallisten asiain järestämiseen Suomessa on hallitus kutsunut kokoon seuraamat herrat ja miehet, jotka omat: yhteinen esittelijä sihtien A. F.Kellander, jumaluusopin rohmessori tohtori F. L. Schauman, kontraromasti H. Hellin Nlvilassa, Rannan eli Viipurin kiblakunnau tuomari, bomioikeuden asessori M. Lavonius, v.t. tuomari Ala-Karjalan kihlakuunassa F.Forsström, ruunuumouti Ala-Sääksmaen moutikuunassa sGen. F. Domander, sekä tilanhaltijat I.A. von sss« Turusta ja A. Meurman Kangasalasta.

Nämä herrat alkamat täällä Helsingissa tuleman Heinäkuun keskiväimiuä keskusteluitansa tässä maallemme niin tärkeä— ssä asiassa. Tamvereen uusi Mikoulu, johon, niinkuin jo sanoimme, suomenkieli on säätty opetuskieleksi samoilla perustuksilla Suomen maltiomaroista 2,765 r.muotnisckst ylläpidoksi sekä niinkutsutust,» Bäck’in testamentti-rahastosta 225 r. hop., jota mastaan Tampereen kaupunki tulee tarjoutumiscnsa mukaan hankkimaan tarpeelliset kouluhuoneet, maan Tampereella olemasta 3:luokkaisesta ali-koulus— ta tulee yksi luokka vähenemään. Waasan lääniin ja se ruotsinkielinen amataan ensi Lokakuun lopulla Korsholman kunuiukaankartanolle lähelle Naasan kaupunkia. Pait muita opettajia karmitaan siihen: 1:ksi konemestari, joka ncumoo oppilaista työkaluin teossa ja jonka hotecssa tulee olemaan konehuone ja työkaluin mallit, vaan jonka myös tulee olla amullincn katsannossa muidenki töiden teossa; 2:ksi seppämestari, jonka tulee oppilaista opettaa kaikessa mikä hänen ammattiinsa kuulun seka oppilaistcn amulla tehdä k.ukki sepitystyöt; ja 3:kst opettajatar, jonka likimäiseen katsantoon kouluu naispuolen oppilaiset tulemat kuulumaan, joita hänen myös tulee neumoa karjanhoidossa, maidon käyttämisessä, v)in ja juustonteossa,bnonetöissa sekä kaikessa mikä hymin järestettyyn talouden sisushoitoon kuuluu, tulleu opettajattaren myös pitää navetta talous «aarissansa ja panna karjan-annit tilikirjaan.

Kaikki nämä opettajat sekä opettajatar saamat malmiin asunnon ja lämpimän maan opettajatar scnlisäksi malmiin rnuanki, sekä muost-palkakn kumpainenki mestari l50 r. hop. ja opettajatar 75 r. hop., saaden opettajatar, jos hänellä ou halua ja taitoa, myöski ruuau-pidou oppilaisille, joista jokaisestamakseta— an 45 r. hop. muosittain. Wäbintäin se on ajattelemattomuutta, kuin Tampereen romastiknnnan papisto, kokonksessansa 9 p. miime Maalisk., on esittänyt että Suomen kirkkolaki olisi sillä tamoin uudistettama, että papisto saisi yhteisessä pappienkokouksessa ehdotella kirkkolakimme uudistusta, joka ehdotus sitte lähetettäisiin H. M. Keisarin mahmistettamakst. Se menetys on kokonaan Tuomen verustuslakia mastaan, joka kyllä ei kiellä papistoa tekemästä kirkkolain parannuksen ehdotusta, mutta joka kiinteästi määrää, että kaikkien säätyin edusmiesten pitää yhteisillä maltiopäimilla tutkia kaikenlaiset lain muutokset ja ehdotukset sekä ilmoittaa tyytymäisyytensa niihin; stttc masta ne tulemat Hallit- sijan tutkintoon ja lopulliseen mahmistuksecn. Nykyinen kirkkolakimme sai juuri mainitulla laittomalla tavalla mahmistuksensa ja laiu moiman; mutta eikö se kirkkolaki juuri ole mienyt Suomen kirkkoa luonnottom— ille ja määrille teille: Potaatin siemenestä mahtaa monessa paikassa tänä kemääuä olla paha vuute, jonkatähdeu lienee maanviljelijöille hymin otollinen seuraama keino, joka ou maassamme koeteltu ja, niinknin se knnnioit. Lähet- täjä todistaa, myöski onnistnneekst löydetty: ”Uscampana muonna hymin souuitettunumaahau tehdään korkea istutus-peukki, kuutta kyynärää pitkä ja kolmea lemeä. Penkkiin tehdään neljän tuumau syvyisiä makoja pitkiu penkkiä l,lust tuumaa toisistansa. Siemen-potaatit halaistaan k.chtia, luonnollisesti niin että linnpaiseeuki osaan jääpi minkutsutuita silmiä eli itu-re».kiä, joita ei myöskään saa rikkoa, ja naita potaatin osia istutetaan neljä tumaa tMstam’a niihin matoihin niin että halaistu vuoli jäävi alaspäiu. Waot pitää sitte kepeästi peittää eli täyttää kuohealla mullalla venlin piuuan tasalle. Kilin sitte niistä ou noin miiden miikon perästä kohonnut pieniä taimipensaita, otetaan ne niin maromasti ylös maasta ctt’eivät pensaat ritkaannn ja taimet samote varovasti eroitetaan siemenpotaatista. Sitte pannaan potaatin taimet astiaan niinkninkaalin taimet, istutetaan stttc kiireesti, ennenknin ennattamät nmttna, maahan yhdeksän tuumaa toiststausa ja niin symälle että maan taimien päästä maha näkyy, jonka perästä kastellaan taimikuovat. joita on paras kepillä pistää eli tehdä maaban. Näitä taimia pitää istuttaa radittain eli riimittäin. niin että rimien valiä saavi aatralla kyntää, sitte knin potaattimaa tarmitsee multaamista, taimien las- vettua pitemmikst. Juurten lisäämiseksi ja potaattiruosteen välttämiseksi on edullista, että kesän päälle marssin latmoista kerta mähä katkaistaau.

Tällä tamaila istutettuua saatiin Kerimäen pappilassa yhden kapan siemenestä 40 kappaa potaattia paitsi että nain myös on saatu siemen uudistetuksi”. O. Tillander.

koulus.s.Ka”e.skinkertaiset maatteet ..lemmerdaliu”

Tämä 􀀀totena taruna” S:ttaren 16 n:roon otettu kirjoitus on, toimitukselle nyt tulleiden luotettamain selitysten mukaan, ilkeintä pauetusta ja juorua. Siinä on tahdottu naurun ja irlvistyksen alaiseksi saada rehellistä ja armossa pidettämäamirkamiestä, ja koko kirjoitus on perustettu juorupuheihin, jotka on pantu liikkeelle alhaisesta koston himostasentahden että kysymyksessä olema virkamies oli täyttänyt melmollisuutcnsa ja kokenut saada koulupoikiansa luopumaan sopimattomista bnmitnksista, joilnn olimat antauneet ja joista pojat ehkä maroitettuina eimät ole luopuneet ennenkuin saiivat rangaistusta. Eikä tämä rangaistuskaan ole ollut luonnoton ja ankara, maikka pojat omat sen malheilla kaunistaneet. Lasten manhemmat ja muu kaupungin mäki oli kummallisestikyllä ottaneet kaikki todeksi ja siitä kohonneen huudontähden oli asia otettu tutkintoon, jossa mainitun mirkamiehen syyttömyys on saatu toteen. Emme tahtoisi uskoa että se on tapahtunut ilkeydestä mutta ainaki uuruttamasta ajattelemattomuudesta, kuin oli tapauksesta ja asiasta sepitetty kertomus ja turvaus, joka lähetettiin Stttareen pantamakst ja jonka toimitus otti lehtensä palstoihin, ei tieten maroakian knin ei ollut mainittu kaupuickiakaau mistä se oli lähetetty. Nyt on kirjoituksen tekijä, joka ei nyt ilmoita oikeata nimeänsä enemmän kuin sitä lähettäessä, lähettänyt meille oikomis-kirjoituksen, jossa tnnnnstaa koko tarunsa ei oleman toden. Kuin ei hän kuitenkaan julkisesti pyydä anteeksi rikostansa syyttömästi loukattua virkamiestä roastaan, emme ole ottaneet hauen sanojansa palstoihimme, maan olemme sensijaan nain tahtoneet selittää asian totisen laidan. Olemme Välttäneet julistaa sen kaupungin nimeä, jonka konlnn päämicsta mainitulla lamalla on berjattu ja alennettu, tieten ett’ei sen kautta asia parane. Lopuksi rukoilemme kaikkia, jotkakunnioittamat lehteämme lähetyksillä, että malttamat malheiden ja juoruin panemista julkisuuteen, silla sen kautta menettämät julkiset nurknmiset kaiken armonsa silloinki kuin niillä on syy—tä.Palkint0’kilvoitutzta.

Ne yliopistolaiset, joiden toimesta teatcri-näyttelöjä kahtena edesmenneenä kcmääna on pidetty täällä Helsingissä, omat määränneet 10l) hopearuplanpalkinnon paraimmau, valituilta tutkijoilta hyväksi’katsotun. suomenkielisen teateri-näytclmän tekijälle, joka näytelmä saa olla joko snomen» nos, mnkaelma eli omatekoinen, ja joka palkintoa varten on ennen tulemau tammikuun loppua lahetettäma Helsinkiin joko Tohtori O. Toppcliukselle eli Lisensiaatti A. Ahlqmistille. Palkinto moidaan saada sii- uäkin tapauksessa, jos Suom. Kirjallisuuden Seurakin jo olisi samasta näytelmästä antanutpalkintonsa. Kilpailemaan lähetettyjen näytelmien pitää olla someljasten teateri-nayttelööu. vaan palkiuuon-määräjat ottamat mclmollisuudelsensa niitä teaterilta uäytellä maan, jos se heille sopimaksi näkyy. Samasta palkinnosta voivat yliopistolaiset kilpailla ruotsinkielisslläkin teoksilla, joiden kuitenkin pitää olla omatekoista, jos palkintoa niillä tahdotaan moittaa.

Helsingistä: H. y. kenraalikuvernöori kreimi Berg. joka 29 p. miime Maalisk. matkusti Pietariin, palasi sieltä men—neen miikon tiistaina. Zuomal. Kirjallisuuden seuran kokous Tonkokuun 6 p:uä. -” Seuraamia lahjoja ilmoitettiin: rohmcssori Lönnrotilta: 6 unkarinkielistä kirjaa, painettuja Pestissä mm. 1828

l843; robm. P. Bugat’ilta Unkarista: sanakirja tieteellisille taidesanoille unkarinkielellä; rohv. N. von Becker>vainian perillisiltä: Renmallin suomalaiuen sanakirja ja Juteinin suomal. kielioppi, joihin kumvaanki on malilehdille tebtu mnistutnksia; lehtori Aschanilta: 3 kappal. ..Euklideen Alkeista”; lappalaiselta Jämsässä kirkh. Nalleninkselta: vanha suomenkielinen käsikirjoitus; kappal. Almbergiltä 2 pientä käsikirjoitusta v:lta 1808; kirjoja ja vanhoja rahoja: koulunopettaja Leidenius, kauppias Stark, miskaali Baarman.postimestari Petuchoff,märjäri Lönubeck ja kultaseppä Lihr Tamminiemessä;mauhoja rahoja: konsuli Hultmau, kauppias Sjödahl ja laakmauni Norrm«!n; runnunmouti Holmilta:messsnkitoosa, jonka kanteen on piirretty ajantieto ja nuosilnku 1582; raha-lahjoja: rouma Ch. Thorell 25 r., kauppias Hackman ja kirjakauppias Edlund kumpiki 10 r. hop. sekä jäscnrahaa että lahjaa.

Tänä kesänä rnnoja keräämään Inkerinmaalla sauvat ylioppilaat Tallqmist, Sarhäck ja Törneros matkarahoja.

Päätet- tiin huo’entaa hintaa Seuran aikakauskirjalle ”Suomi” 40 kopeekkaan vihkosta muosikertoja l846

1855. — Palkintokilmoitnksekst p.lraalle kirjoitukselle katomuosien estämisestä Suomessa päätettiin 150 r. hop. jakilpakirjoitusten määräpänväksi pantiin Helmikuun 1 p. 1860.

Seuran kassassa oli 945 r. 74 kop. vli Kel—lgreuiu rahastou 1000 r. hop., jotka omatmelkana. Suomen Lähetys-Sanomia on sen uuden sa- nomalehden nimi, jonka Snomen Lähetysseura aikoo ensi Heinäkuun alusta panna lemittämäan Suomen kansalle tietoa lähetystoimen kalliissa asiassa. Hinta kuin on niin huokea ett’ei maksa kuiu 15 kop. hop. tältä muodelta, ehkä tulee täysi arkki kunakckuukautena,

kuin lehden tarkoitus on niin kallis ja ylema sekä sen toimittaja hra kirkkoherra G. Dahlberq Nihdissä on sekä kielen että mielen muoksi rvailutukseensa mahdol— linen, toiroomme tälle lehdelle paljo tilaajia. Uusmaan ja Hämeen maannljelysseuran johtokunta kokoontuu tulcmau Kesäkuun 6 p:uä k:lo 5 jpp. keskustelemaan muun seassa myös keskustelukysymyksiä ensi Maamiljelijäin-kokoukseen Hämeenlin- nas—sa.Mehiläisen n:ro 5 jaetaan Laumantaina 28 p.—tässä kuussa. Jämsästä.

”Kyllä pitäjässämme on lastenkoulu; maan sellaisista hyödyllisistä laitoksista on enemmän mahinkoa kuin hyötyä, jos ei opettajiksi malita sekä opiltansa että lamoiltansa kunnollisia ja armossa pidettämiä miehiä, jotka omat estkumia manhemmille niin kirjalnmnn ja kristillisyyden opetuksessa luin kristityn käytöksessä. Näiden opettajien maalissa ja kntsumisessa pitäisi oltaman hymin roaroroaisia kuin myös niiden opetusta ja käytöksiä pitäisi tarkasti roalmoa scnki muokst, ett’ei semmoiset koululaitokset itse joutuisi epäluuloon ja ylenkatseesen. Sitä kaikite pitäjäläiset syyltimät kuin Jämsän koulumestarille pyydettiin palkan apua.

Jos rahanpuute, jota täällä yleensä koroasti malitetaan, autettaisiin miinan keitolla ja erittäinki miinan kaupitsemisella, niin kyllä meidän pitäjässä rahasta rikkaita oltaisiin. Waan paraimmatki viinan kauppiaat kuulumat täällä oleman niin pulassa rahasta, että sanotaan yhden heistä täytyneen panna pantin ruunuumoudille, että oli saanut meroknittinsa alle kirjotetukst.

Kyllähäu hallitus kuuluu ja näkyy malmomau, että suomeukieli saapi vahitellcn uusia etuja; mutta täällä maaseudussa malitetaan,että roerokuitit omat ruotsinkielisiä. Totta siitä tulee se malitus täällä, että mcrot yba kohoarrat; mai olisiko siihen muutaki syytä?

Raskaaksi on näinä köyhinä vuosina pitäjälle tullut, että on ollut paljo yhteistä rakennuksia. Niin rakettiin täällä toisena muonna uusi kellotapuli ja menua kesänä uutta kappalaisen puustellia. On myös tekeillä uusi maantie, jota jo on tehty Korpilahden kirkolta läpimiten Iuokslahdelle Koljosen silta—an”. M. N. Hirlvensalmesta.

”Lähetysrukousta ja kokousta täällä ensi kerran pidettiin tämän Toukokuun 1 p:nä kirkossamme, milloin oli mäkeä byroin. Jokaista kristittyä iloitti, että meidänkin kylmässä ja pimeässä Keski-suomen seurakunnassa on jo päästy nain ankaraan ja turvalliseen toimeen. Lahetystoimi täällä ei kuitenkaan ole mikään tuntematon asia, koska täällä on asunut ja vaikuttanut hra kappalainen I. Sirelius, joka jo parikymmentä muotta sitte olisi aloittanut samat toimet jos ei se hänelle olisi ollut kielletty, maan joka sensijaan on keräillyt raba-apuja samaan kauniiscn tarkoitukseen. Lähetysrukous ja keskusteleminen nyt Wapnnpäiväna kämi mielestämme sopitvasti, ja toimomme että se oli Herrallenkin otollinen, koska kaikki kuin uskosta on, Hänelle kelpaa. Hän vaikuttakoon meissä pysymaisen uskon ja rakkauden, ett’ei tämä yritys olisi oraau kaltainen, joka äkeen nou- see maan kiusauksen myrskyssä kuimuu ja raukeaa, mutta että se juurtuisi ja kantaisi hedelmän ijankaikki- seen elämään! Siinä tilaisuudessa kootuista almuista ei somi mitään mainita, maan on rukouksemme, että Herra meissäkin pitäisi sydämet laupeina pakanoita lohtaan ja antaisi vähille raha-amuillemme siunauksen— sa!” A. Manninen. Ilomantsista Tonkokuuu 18 v:uä.

”Tictäk’ seni tulee tänne S:tarta 14, Mehiläistä 5, S. Iulk. -S:mia 3, O. W. S:mia 2, Aamuruskoa 2, Kristill. j S:mia 2, Hämäläistä 1 kappale. Möhkönruukkiin on erillensä tilattu sauomalehtiä, joiden lukua en tiedä.

Miime talmi oli leuto ja tuiskunen eikä ole moneen muoteen ollut lunta niin paljo kuin nyt. Aitoja ei j ole näkynyt ja aidan seipäät omat olleet luinmittarin tikut; tuulen käymättömillä paikoilla on lunta ollut aina 8 korttelia, ja mitäs sitte olisi ollut, jos ei aina mätiin olisi sumennut! Waan on tämän luinen paljous lisänl nyt maamiljelijöille työtä, kuin on täytynyt kelkalla vetää heinät ja paikoin halotkin kotiinsa. Waikka sanotaan ”Grikkiä atralla työnnetään”, ei sitä tänäpäivänä käy tekeminen eikä elämiä laitumelle laskeminen, kuin nyt Erikki pitää lunta mielä niin paljo, että pai kottain pääsee suksilla aitainki yli.

Vanhalla pan nut lylmöt omat paikottain liiakstki kulountuneet,maan ! uutisella kylmetyissä mainioissa omat oraat eli laihot kanniita.

Käki täällä kuultiin jo vanhana Walpurina eli tämän kuun 13 p:nä, jota päivää sen ei sanota jättämän kukkumatta, jos ei muualla niin nuttunsa eli pönttönsä suulta eli ovelta.

Pääsiäisaamuna kuului kova ukkonen luoteen puolelta ja sitte satoi vettä. Paljo on näinä aikoina sairastettu, talossansa kaksin, k—olmin ja musinkin heuqiu, ja paljo ontäällä kuollutki. Toisena maanantaina pidettiin kirkonkokousta uuden säännön saamisesta pitäjään jymämakasiinille. Se 5 onki tarpoeseu. knin on ollut alinomaisia valituksia entisestä hallituksesta, joita ei käy julistaminenkaan kaikkia.

Se toki on pitäjällemme surkeinta, ett’ei saada i kirkkoherran maaliin kolmatta pappia! Ihmisia täällä ouAan kuin muuallaki, ehkä seurakunta ou sekalainen.

täällä niinkuin muuallaki. Eikä sitä tarroitsist säikäh« taa, ett’ei täällä pappien niinkuin muidenki mirkamiesten hylvyyttä hymälst tunnustettaisi, ehkä S. T. T:n mennä muonna sattui nurkumaan ”kauvan ajan olleita” pappia uusien kiittämällä. Hän teki tätä nurknmista älyämattömvydestä eikä se tapahtunut seurakunnan mie—lipiteestä”. Mlunen. Kerimäeltä.

”Meillä on uusi kirkko puusta, jonka lvertaista suuruudessa ei taida Suomessa puusta löytyä, ja roanha kirkkomme, joka oli pieni jarappiolla, on tuumittu muuttaa lainamakasiinikst. Vianbat ennen kertoimat että kuiu ensimäistä kirkkoa seurakuntaamme oli alettu rakentaa Kallonmäelle, lempo oli völläpurkanut mitä päimällä tehtiin. Viimein oli rakennustyön johtaaja mennvt yöllä kysymään purkajalta, mihinkäs kirkko oli tehtäroä, ja lempo oli huutanut: Kerimäelle!, josta kirkon paikasta seurakunta silte sai nimensä.

Lukutaito on täälläkin duono ja lukuhalu vielä huonompi, kuin tänne, ehkä on päälle 12 tuh. asujaa, ei tule kuin 10 suomenkielistä sanomalehteä. Meillä on nyt toki 2 koulumestaria, jotka kiertärvat ympäri pitäjän, ja kunniallisen romutimme toimesta on saatu pyhäkouluja joka kinkerikuntaan. Näiden rvaikutuksesta on toilvottarva jauskottaroa simistyksen edistyvän hiljalleen, paranturoan lukutaidou ja halun kautta. Että täällä vielä niin vähä luetaan,mahtaa olla syv siihen, ett’ei ymmärretä panua yhteistä asioitamme oikein hyivälle perustukselle, vaan esm. kaikki yhteiset työt ja rakennukset tulemat meille min kalliiksi. Meillä oli esm. tehtämä uusi maantie, jota ei ollut enempi kuin 13 lvirstan paikoille ja siihen meni jokaiselta V4 mantalin tilalta 250 päilvätyötä, meillä ollen 93 mantalia, vaan napuri-pitäjassämme Sääminqissa, missä on maan 61 mantalia, tehtiin uusi 25 mirstan pituinen maantie, eikä siellä ’/4 mantalilta mennyt kuin 50 päimätyötä. Waan Sääminkiläiset ymmärsimätki asian vanna järelliselle jalalle, kuin heti tie-linjan amattua jakoimat jokaiselle tilalliselle tchtäroansä tie-osan. Ihteisiä rakennuksia tehtäessä ei täällä myöskäänymmärretä niitä antaa urakkamiehille, joten ne tulisimat paljo huokeammiksi kuin että kaikki rempustamat työssäkiini. Niinpä sanotaanki että uusi puukirkkomme on tullut maksamaan päälle 60 tul), ruplaa hop. Waan mailvaismaksut omat täällä birmuisimmat, kuin siihen menee 10 ruplan paikoille joka ’^mantalilta. Waan onki tuo nykyinen roaimais-asctus muuttanut rvailvaisboidon meilläki läiskäin elatukseksi ja se imee miimeisetli voimamme, jos ci sitä jotenkuten saatane muuttumaan toiselle paremmalle jalalle! Olisikositte paras, jos vai« roaishoito maassamme saataisiin sille jalalle kuin Aamurusko kertoo sen oleman Englannissa, en tiedä marmaan päättää”. K

n.

Sota-kentältä kuulun maan että Itämaltalaiset omat peräytymässä Sesia-joen rannalta ja siismetävtymassa kolonaan Sardiniasta pois omain rajainsa sisälle takasi. Oli muka tämän Toukokuun 20 p:na 15 tuh. Itäroaltalaista rynnistäneet Ranskalaisten etujoukkoa, joka oli peräyttanvt rynnäkön ja 4 tiimaa tapeltua valloittanut Montcbellon kylän. 21 p:nä olimat Sardilaiset Vercelli-kanpungin lähellä pakoittancct itsellensä pääsyn yli Sesia-joen, jonkaniinkuin edellä mainitun tappelu» perästä Itämaltalaiset omat alkaneet yleensä peräytyä.

Sodan luullaan tuleman yleiseksi Europassa; Saksassa kasmaa miha Ranskaa rvastaan ja Englannissa tehdään sota-marustuksia niinkuin Wenaläis- sodan aikana.

Neapelin kuningas on kuollut.

Julkisia ja laillisia ilmoituksia. Toisen hoitoon pantu: Lammin kihlakunnan-oikeus on tämän vuoden vaifinaisissa tallvikäräjissä pannut talonpojan Iu< hana Kustaa Matinpoika Lonkalan ja hänen mainionsa Katarina Marketta Heikintyttären. Eyrjänta’an kulästä mainittua pitäjää, toisen hoidettamitst ja htille holtajafsi määrännyt talonpojanJuon—. is Iuonaanpoika Huostilan. Tanttilan kylästä samaa pitäjää; luin myös kihlakunnan-oikeus Haubon pitäjässä sekä Tuulotsen ja Luopioisten kappelissa äsken lopetetuissa talmikärajiesäon määrännyt torpparin Aatami Aataminpoika Sillanpään. Hahkialan kartanolta mainitussa pitäjässä, samanlaiseen hoitoon ja hän— elle hoitajaksi määrännyt herra luutnantin K. (3. Cliaipentierin. Joka tämän kautta ja tuomarin viran puolesta julistetaan. Hau—hossa Hubtiluun 23 p:nä 1859. C. Leopold. Mirkoja avoinna: tilintekijän virla Suomen Pankin lonttuorissa Pietarinsa. 1.300 ruplanmuontuloilla, bactaan Suomen Pankissa 56 p:ssä Huhtikuun 30 p.stä:

lutlaril, v.Pi<ntalattumessa, haet. pitäjän kirkkoherralta 150 p.ssä Hubt kuun 21 pistä;

porimestarin m, Kaslilissa. haet. Kaskisten majistraatissa 56 p:isä ioutokuun 9 p:Sta;

lääkärin v. Salon piirikunnassa Turun lääniä, haet. Laätintä.ylihallitulsen kault, 56 p:ssä Toutok. 19 p:stä;

suntion cli unilukkarin v. Hollolan pitäjässä. 8 2 9 tnrin vuosipalkalla, haet. pitäjän kirkkoherralta 55 v:ösä Toukok. l2 vietä.

Oippaknnlllin sanomia. Turun hippak.

Naluutustirjan saanut: mälisa rnaaja G. O. Reuter Tamminiemen lappalaiseksi.

Pyhämaan kirkkoherran n^allm on pantu: 1) Kimimaan kappal. I.Lagerst^dk.2j

Naantalin lappal. v. lirkb.M. Laurillius ja 3) Närpiön lirltohen—an mirlalnen I.I.Lybeck. Porvvvn hippak.

Wirkavapaus suotu: Jämsän lappalaiselle v. lirlh. N. I.! Nalleniulselle kirtloherran tutkintoa marten.

Pyhäristin kirkkoherran maalissa sai Helsinginnliloulun— rehtori, maist.I.Vt. Hackzell enimmät huudot. Kuopion hippak.

Määrätyt, 18 p. Toulok.:maist. Eroert Winter opettajaksi Kuopion ala-alkeiskoulun ala osalle: kauppamiehen tytär Maria Iunelius ensimäiseksi opettajattareksi nalsväen kouluun Oulun kaupungissa, ja kamreerin tytär Vdla Viktoria Flomm toimittamaan!.toisen opettajattaren virtaa miime »nimitctyssä loulussa.

Vaalisaarnat pitäjän apul. virkaan Kuhmoniemellä pidetään 3, 10 ja 17 p. ensitulemassa Heinäk. ja vaali 7 p. Vlol.

Wirkavapaus on annettu lappalille alaTornion seurakunnassa. v. kirlh. V. U. Castrenille kolmeksi kuukaudeksi, jota virkaa sillailaa toimittamaanon määrätty rehtori Tornion ala-altoislolussa maist. I.F. Thaumon

Vksttyisiz Zumtnksm. Myytävänä Helsingin kaupungin kirjakaupoissa: ”Kristittyin velvollisuus pakanoita kohtaan”. Toinen painos. — Hinta 5 kop. hop. 8 li) Myötätvänä Helsingissä Suomen Teoksien kanppapuodissa G. A. Herlinm ja kumpp. tykönä uuden kivi- eli Nikolai-lirkon vastapäätä Senaattitorin»anella: Kanki-rautaa; Kamari-lukkoja; Munalulkoja; Wiiloja; Sahoja; Nintilöitä.kairoja. näveriä, puria. purasimia; Höylän-teriä ja kaikenlaisia muita terärautoja; Neitsiä. niin pöytä-luin lynä-, parta» ja puuklo»veitsiä; Kirmeitä ja piiluja; Lapioita; Rautanauloja: Teräs-rautaa; Patoja; Pannuja ja muita raudasta »alettuja astioita ja laluja; Aattoja, auroja, ulkomaan paraimpain mallien mukaan; Niskuria eli Viljan puhdistuskoneita; Tupakkia, Helsingin ja Turun tehtaiden valmistamaa, kartuusina, pötkylöinä, ja nuuskua; Pumpuli-lantaa, malloista ja värjättyä; Vertoja ja muuta «aatetta, hienompaa ja talvallista; Sytyke, eli tuli-tiltuja. 6 (3) Myydä: Rukiita, ohria, kauroja ja itämiä Riigan pellanmnsiemeniä Tampereella 3 (2) C. I.Hildenillä. Myytäväna: Kauniita alkunanlafia Pohjanmaalta myypi Turussa 10 (9) Ioh. Nestling. Linnankadun Varrella. Tila kaupaksi. Myytämänä on: uusi perintötila N:o 2 Nojamaan kylässä Kerimäen pitäjässä, «eroltansa ’/« mantalia eli2 oramata. Tila, joka vastaa V» ”saa vanhaa Nojamaan tilaa,on lohkojaonlautta eroitettu muista tiloista; sen maan-avaruus on 1,137 mittatynnyriä, kaikki yhdessä palstassa, jota on 5^virstaa Samonlinnan kaupungista.

Tilalla, joka lohkojaossa määrättiin uudis »pailalle, ei ole malmistatalon-kartanoa eikä talonpeltoja,vaan sitä mastaan on 5 valmista mollia ja sen ylite malmiltaniittyjä talollentin ja someljaita paikkoja peltoa laittaa ja viljellä. Halulliset ostajat saamat käydä katsomassa tilan etuja itse paikalla. Mycminen tapahtuu torstaina yhdeksäs (9) p:ä tulemaa Kesäkuuta alatirjoitetun tykönä Samonlinnan kaupungissa. Hinnasta tahtoo tilan»omistaja, ala»upsieri Nikolai Rönnholm,1.000 ruplaa hopiaa lauppa-tilaisuudessa malsettamalsi. mutta lopun saapl ostaja maksaa määrattämillä maksu-ajoilla ynnä korkoa 6 sadalta vuodessa. Jos ostajoita tulee usiampia. niin moidaan niiden mäli rattaista lilpa-huudolla. IoS niin tahdotaan, myydään tila tahdessa osaSsa, sillä siihen saapi kaksi pättälvää talon paikkaa. Jos kohtuullista hintaa ci tarjota, niin tila jääpi sillä lertaa myömätä. Joka tämän kautta tietä annetaan. Samonlinnassa Toukokuun 2 p:nä 1859. Jakob Mölsä, 3 (2) Pormestari ja Valtuutettu myömämies. Koimuntuhkaa ostetaan Frenckellin kirjapainossa 2 (2) Helsingissä. Säästörahasto Samonlinnassa. Sitte tuin Hänen Kellarillinen MajesteettinsaonEavonlinnan kaupungin EäMörabastonAsetusten alamaista ehdotusta esiteltäissä, armrss, bymätfi nähnyt »rahmistaa samat Asetukset, niin tehdään yleisölle tiettalvälfi että Säästöpankki, tulemankesäkuun 1p:stä altain, jvta lauantai eli, jos sinä päimänä on pyhä, sen

päivänä llo 6:sta l:lo6:aan. Vastaanottaa panoja maassa lullemissa rahoissa, Gäästöpanlin Konttuorlssa Herra Kauppaneumos I. Kolisin talossa.

Samonlinnassa Touloluun 15 p:nä 1659. 2 (1) Johtokunta. ”Tuomen Lähetys Sanomia” aljetaan antaa tulemasta Heinäkuusta yksi numero joka luutau« delta. Näitä saapl tilata Helsingin kaupungissa Naseniulsen ja lump. kirjakaupassa ja kaikissa maamme postikonttuoreissa15 kopeekalla hopiassa puolitvuositerrasta,Heinäkuueta Joulukuuhun saakka tänä Vuonna. Postirahaa ei tarmltse erittäin maksaa. Suomettaressa ilmoitetaan tarkemmin minä päimänä kuuta itseluki numero annetaan. Ne jaetaanHelsingissä Naseniuksen ja lumpp. tirjalaupaösaselä kauppamiestenTabunoffin puodissa”uudessalaupungissa” ja Vlomqmistin puodissa kruunuhaassa. 6 (1) Muita maamme suomenkielisiä sanomalehtiä pyydetään tämän lautta tätä ilmoitusta julistamaan. Mehiläistä saadaan tilata puolinmosikertaa, luettanm Heinäkuusta, 1 ruplalla 13 kop. Kuuna annetaan joka numerossa; niiden seassa kiitetyn rohmessorin Matias Caloniuk- sen muotokuma elämänkertomuksen kanssa. Myöski annetaan sotakartta niistä maakunnista ja paikoista Italiassa, joissa sota nyt on alkanut. Joka kuukaus kerrotaan nämät sotatapaukset yhdessä jaksossa. — Koko nmosikertoja löytyy myös.

Postirahaa ei taruntse Mehiläisestä erityisesti maksaa. Helsingissä, 16 p. Toukok. 1859. 8 (2) Rietr. Polen. Wesiparannuksen laitos Kupittaan eli Pybän Henrikin lähteellä lähellä Turun kaupunkia amataan 1 p:nä Kesät, tänä muonna ja suletaan 1v:nä tulevata Syyskuuta. Lääkärin hoitoa tulee herra rohmessori ja ritari Bonsdorff joidenkuiden nuorten Lääkärien amulla pitämään, samoilla perustuke silla luin miimeluluneina luutena vuotena tahi siten että mesiparannuksen rinnalla käytetään lä.ikitystätt eli rohtoja sattumassa taipeessa. Ne taudit, joiden parantamiseksi eli helpoitetulsi mesiparannus mainitun taman mukaan on amullinen, on herra roh- vessori Bonsdorff likemmin kertonut ja selittänyt Lääkäri-seuran Toimituksissa julistetuissa ilmoitulsissansa Nesiparannus-laitolsen Vaikutuksesta muosina 1853, 1854, 1855, 1856 sekä 1857, ja ienemät siis yleisölle jo tuttuja niin ettei niitä enää tarminne luetella. Erittäin olnee kuitenki mainittava, etlä täbän parannustapaan tarpeellinen bikoaminen miime kesänä herätettiinhöyrysau- nassa, ja se tapa on näyttäynyt erinomattaiu edulliseksi sen vähän ajan subteen. j^na hikoamlncn saadaan alkuun, jonka tähden sairaan voimia bymin väl,ä maimataan, niin että hyminli heikot hyödyksensä moimat käyttää niitä. Kaulana asumaiset sairaat, jotka mahdollisesti haluaisimat tietoja mesiparannuksensoplmatsuudesta tautihinsa. saamat siinä kohdassa lähettää herra rohmessori Bonsdorffille, jonka asunta aina Toukokuun loppuun onHelsingissä, mitä pikemmin sitä parempikertomulsen sairaudestansa, selittämä niin täydellisesti tuin mahdollista oireet eli ennusmerkit, jotka omat seuranneet taudin alka« mistä ja nytki maimaamat sairasta, tuin mvös taudl» lohtaukset jotta omat olleet ennen nykyistä sairautta, sairaan ijän jamuutti kohdat, jotka voimat antaa käsitystä sairaan ruumiin luonteesta j. n. e. Samalla saadaan ilmoittaa että kylpyyn eli uimiseen merimedessä myöski on tilaisuutta jokaisena väimänä lähelle kaupunkia laitetuissa simeliaissa uimahuoneissa, joiden ja kaupungin mäliä nopea höyryvene kuleksii monet terrat pällvässä.

Turussa, Maaliskuussa 1859. 8 (8) Wesiparannus«laitotsen Johtokunta.

Keskihinnat torilla tällä nmkolla. Rukiit 4 r. 90 ja 5 r. 20 k., ohrat 4 r. 50 k. ja 5 r. tnri; ruisjauhot 40 ja 43 k., mastkanliha 1 r. 40 ja 1 r. 90 k., tuores raarraan liha 90 k. ja 1 r. r., lampaan liha 1 r. ja 1 r. 50 k., palmattu 1 r. L0 ja 1 r. 70 k., sianliha 1 r. 70 ja 1 r. 90 k., suolaset silakat 35 ja 40 k., rooi 3 r. ja 3 r. 70 k., heinät 20 ja 25 k. leirviskä; kaurakryynit 35 k., ohrakryynit 30 ja 35 k., herneet 25 ja 30 k., potaatit 6 ja 7 k., tuoreet silakat 8 ä 18 kop. kappa; lohi 20 k., hauroit ja ahrvenet 2 ja 6 k., siika 10 k. naula; nuori maito 5 ja 6 k., piimä 6 k., tviina 47 ja 50 k. kannu; halot: koimuset 3 r. 20 k. ja 3 r. 50 k., Mäntyset 2 r. 40 ja 2 r. 60 k. syli. Helsingissä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainossa. Painoluman antanut:I.. lleimbul-Lo^

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: