1860-07-03 Otava


Otava, Sanomia Wiipurista. N:o 1. Tiistaina 3 päivä heinäkuuta. 1860.

OTAVAA, öanomia jota toimitetaan ykfi nnmero viikossa, sen kokoisena kun tämä lehtinäyttää, saapi tilata täksi vuosi-pnoleksi kaikissa Suomen postikonttoreissa yhdellä markalla hopeassa, postiraha jo tähän yhteen luettuna, ja täällä Wiipurissa Abrah. Falekin kirjakaupassa samalla hinnalla.

Kolmantena Rukouspäimänä saarnaa Wiip. Suomen kirkossa: Aamusaarnan,Linnansaarnaaja Segersvärd, Puolipäiväsaarnan, kirkkoherra Hougberg.

Keisarillisen Wiipuriu Hovioikeuden asioita.

Tämän kuun 3:tena päivänä annetaan Keis.

Wiivurin Hovioikendesta Päätöksiä-, talonpojan Petter Montosen valitnsasiassa, talonp. Hiskias Laitisen sainoin. kruunnn nimismies N. I.Brofeldtin j useimpien mniden samoin, torpparin Henrik Koposen samoin, talonp.Lauri Rummukaisen samoin,Kauppias M. Hornan’in samoin, talonp. lesken Daria Ivanovan j us. m. samoin, talonp. Gusta Mikkosen samoin, itsellismies luuhtaisen samoin, lautamies Olli Hintsasen samoin, talolli» sen pojan Antti Westerisen samoin, talonp. Antti Asikaisen samoin, torpparin Abel Löyttysensamoin, toimitusmies G.Heiselerin samoin, talonp, David Tohinan samoin, metsäherran apulaisen A. Kohn’in ja ns, m. samoin, tuomarin V, A. Paldanin samoin, talonpoikien Tuomas ja Henrik Nylanderin samoin, sepän I. N. Lindroosin samoin ja talonp. Petter Montosen samoin. Wiivurin Lääni-Hallituksen antamia päätöksiä. Kauppias Alenevan anomukselle, talonpojan Adam Hallikan samoin, ravintolan°pitäjän Kaarle Lindholmin samoin, tilanhoitajan Asanasi Sehiräjevan samoin, kauppias Sehavoronkovan samoin, kanppayhlyys T. Ivan Tiehanovan poikien samoin, vaslisepän Elias Meurosen samoin, sepän AdamPei» tosen samoin, talonpojan Adam Matikan samoin, talonpojan lesken Eva Hirven samoin, kauppakirjuri L. Flinkmanin sa» moin ja kauppias G. Sotikovan samoin-

Poliiskammarin ilmoituksia.

6:dennesta 28:teen p:n Kesäkuuta.

Viikon kuluessa ei ole tänne mitään varkauksia ilmi annettu; mutta sensiaan tuotiin 7:tenä p:nä t. k. rahoja 41 rupla hopiassa, jotka rahat vara-nimismies Petter Sallisen alaikäinen poika oli Pietarporin esikaupungista löytänyt.

Omistaja näille, yksi talonpoika maalta, ilmestyi samana päivänä ja sai omansa jälleen, maksettuaan mainitulle pojalle kohtuulliset löytäjäiset. 12:nä p:nä tuotiin ylsi kultanen winger-pori, joka iltaa ennen oli löydetty mainitusta esikaupungista.

Wastaukseen on tuomittu: 2 ihmistä liian kovasti ajamisesta linnan sillalla; joita paitsi kolmelle on annettu 14 päivän aika hankkia itsellensä luvallista elatuskeinoa.

Tämän kuun 14 p:nä ilmoitettiin kadonneeksi Neitsyniemen ja Hietalan kartanon välille yksi taskukello, jonka puettiin oli leikattu H. M. Keisari Nikolain muoto-kuva. Aamulla sen jälkeen toi läksiäimen vaimo Katrina Kilappa Ykspäältä kellon kaupunkiin; hän oli löytänyt sen tältäpuolen Sorvarin siltaa, ja anoi siitä kohtuullista löytöpalkkaa.

19 p:nä on kadotettu yksi kultanen rinnan-koristus neula.

21:nä p:nä oli kadotettu kaupungin ja Jäppisen kestkievarin välille yksi ommeltu matkasäkki, joka sisälsi erityisiä vaatteita, ja jonka löysi ja omistajallensa takaisin toi talonpoika Antti Matikainen ja sai siitä kohtuulliset löytäjäiset; myöski toi talonpoika Johan Rahkolainen yhden löytämänsä merivaahti pipun, josta omistaja niinikään maksoi kohtuullisen löytöpalkinnon.

22 p:nä on kadonnut kaupungin ja Neitsyniemen välille yksi rouvasväen hatun-koristus, jota vielä kaihotaan.

Puutarhanhoitaja Birckman ilmoitti 26 p. illalla että hän kadotti kauppias Richardtin puodin ja Linnan sillan välille 33 ruplaa rahaa. Löytäjä, eräs renkipoika, tuli pian senperästä rahojen kanssa ja sai kohtuullisen palkinnon.

Muuten on Poliiskammarissa tuomittu vastaukseen yksi joka on ajanut liian kovasti Linnan sillalla, ja yksi yöjuoksusta, sekä toista erää löysänä olemisesta; yksi ihminen pidettäväksi yhden vuoden Läänin ojennushuoneessa.

Yhdelle on annettu 8 päivän aika etsiä itsellensä laillista suojelusta.

Qtavan matka-aikeet.

Syystä lienee jo moni kirjallisuutemme ystävä ihmetellyt, kun Wiipunssa ei enään yhtään suomalaista Sanomalehteä saada, vaikka niitä joskus on kaksittainkin yhtä-aikaa täällä toimitettu. Jo Sananlennänimen laajenemisestaki oli moni päättänyt sanomalehtemme olevan vaurastumaa» ja moimistumaan päin, ja vielä sitä enemmän kuin sen sivulla alkoi Aamurusko nuorisoa päivän tulolle herättelemään.

Jo toisena vuonua laajeni tämä viimeksi mainittuniin että Sananlennätin luuli voivansa heittää kaikki toimensa tämän olalle,kumarst jäähyväiset lukioillensa ja meni vainajitten lepoon.

Mutta Aamurusko?

niin Aamurusko, kunnioitettava tukiani, kyllähän armaat miten sen Pohjan perällä käypi, erittäinki talmisina aikoina; paraaltaan kuin sen lulllet päivää ilmoittavan, niin on sillä jo iltahämärä vastassa, ikääskuin pilkaten, muistuttamassa ettei pitäisi kylmän ilman aikana nuoria kasmojansa liian ylös nostaa, vaan kärsivällisesti odottaa sitä armasta suven aikaa kuu maa kallistuu auringon lempeitäkasvoja vastaan.

Että senlainen talminen aika on vielä Suomen kirjallisuudellakin, tietänee kukin peräänajattelema, niin että tuskin tarmitsemmekaan tarkemmin selitellä niitä moninaisia ilman laatuja, jotka sille tämän muodon antamat. Aamuruskomme katosi ikääskilin pilven peittoon, ja tässä nyt pilkistäikse toisen pilven takaa Otava näkymiin, olemaan niin kuin osmiitttina ajankulusta poloisilla näkö-aloillamme lohduttaen suosiollisia lukioitansa sillä että lyhyt ja epävakainen päiväu vilans varsinkaan näin kahden maan notkossa ei voisi heittää selkeitä valon säteitä jokaiseen loukk^asen, joissa ikuinen hämärä on vielä perintö-oikeuksissansa.

Llikijoillemme lupaamme kuitenkin antaa tietoja kirkollisissa, oikeudellisissa ja ka» sallisissä asioissa j. n. e. ja etenkin senlaisissa jotka likemmin tienoamme koskemat, niin et!ä halullinen ajasta maarinottaja voisi jotensakin sen kulun armata.

Suomalaisilla on ikimanhastaan Otava ollut ajan mittana talmisina aikoina, ja seiltähdeu toivomme mekin, vaikka tuolta lie^eitten, taiteitten asuintienohilta, Helsingistä, monta loistoisampaa ajankulun merkkiä nousee kirjallisuntemme näköaloille, Otavamme vähinekin valon säteinensä olevan Suomalaisille joksikinhyödyksi, sitä paremmin kuta enemmin suosiollinen vastaan otto kustannusvastukset saapi syrjätyksi.

Etsimättä muuta voittoa kuin isänmaan hyölyä japarasta aikoo se nyt matkansa alottaa, ollen siinä oh^ jauksena missä voipi, jos mnutoin ei sattuisi estäviä pilviä sen eteen liian usiasti kohtaamaan.

Wiipurista.

Kirkkoherran viran hakioita Wiipurin suomalaiseen jaruotsalaiseen seurakuntaan,joka virka kontrahti- provasti Norrixgin kuoltua jäi avoimeksi, on ilmestynyt 11; ja näistä on kaupungin hallitns, maistraatti, valinnut vaaliin kolme, jotka ovat: Lovisan kirkkoherra, kontrahti-provasti Stenbäek, Walkijärven kirkkoherra Hofdahl ja Saarijänven kirkkoherra, v. t. lontrahti-provaSti Stenius.

Wilken koulu, Wiip. kiriallisuusseuran toimella, on nyt viimenki niin lähelläalkuansa että siihen ei tarvita pää-asiallisesti enää muuta kuin oppilaita. vahvistuKkosuelun-,asetukset ovat saaneet Keisarillisen pää-opettaja on hankittu ja se on jo tääUä

siksi on valittn ja saatn suomalaisessa tirjaUisundessa hyvin tuttu papismies I,W. VNnrman, — myöskin huoneet koululle ovat jo varalla.

Kouln tnlee olemaan Wiipurin kaupungissa ja alottaa vaikutustansa syksypuolella kesää, ensi alnksi vaan yhdellä opettajalla ja yhdellä luokalla. Koululle varatut huoneet ovat Pietarporin esikaupungissa Karjalan kadun varrella, vällyllä ja ihanalla paikalla ja niihin valmistellaan paraikaa penkkilöitä, pöytiä, tuoleja ja muita tarpeellisia kapineita.

Tämän koulun alkuuu joutumista ovatkin muutamat Wiipurin pitäjän miehet kuulustelleet jo kevättalvesla lähtein ja mieliivät siisvarustaa poikiansa siihen heti. Toivottavasti ilmestyy niitä jo pian moneltati haaralta, jotka haluavat poikiansa tähän kouluun.

Koulu-asetukset julkaisemme ensimäisessä tilaisuudessa kokonaisina Otavan palstoissa, joista itse kulin saapi nähdä koko perustuksen muodon ja mitä on vaariin ottamista niillä, jotka tahtovat tätä oppitilaisuutta lastensa eduksi käyttää.

Tälle koululle tulee myös alusta altain perustettavaksi oma laina-kirjastonsa, josta oppilaiset tanvistansa myöden,varsinlin lupaaikoina, saavat lainata lukeaksensa sopivia kirjoja. Tähän hankkeeseen on juuri näinä pänvina saatn kaumin ja ihastuttaman lahjan kautta hyvä perustus.

Kielenopettaja herra I.I.Juden on nimittäin lahjoittanut kirjallisuusseuralle kaikki ne isä-vainajansa, kuulusan Jaakko Juteinin, kirjalliset teokset mitä pari vuotta sitte painatti, ne nimittäin mitkä vielä ovat myömättä sekä kotona että kaikilla kirjakauppioillei

kaikki ne joista vielä selviötä »> rahoja ei ole saanut. Nseinnnat lnkijoiöta rhlä muistamat että nämät Juteinin toissa vuonna painetut teokset ovat 9:ssä eri osassa ja sisällys enimmällä osaltaan runollista laatua, ja yhtaikaa ostettaiösanämät kaikki,maksaa koko osasto 3 ruplaa hopeassa, suomen rahassa siis 12 markkaa.

Suurin osa näistä on Suomen kansalle jo vanhastaan hyvin tunnettua ja rakastettua kirjallisuutta ja tietysti tulee Juteinin työt aina arvossa pysymään ympäri Suomen. Eitä suurempi anvoinen on näiden kirjain lahjoittaminen nyt kirjallisuusseurallenti, jolle niistä lähtee monen sadan ruplan hyöty. Kiitos ja kunnia jalomieliselle lahjoittajalle! Paitsi muuta saadaan näistä karttuvilla varoilla perustaa eusinkin Wilken koululle hyvä lainakirjasto.

Wiipurin Kirjallisuusseuran toimista äskösina aikoinaan ja vieläkin on meidän hupainen mainita pitäjä-kirjastojen perusteleminen erinomattain Wiipurin läänin senrakuntiin.

Se oli viime Marraskunil kokouksessa kuin Seuran esimies piti puheen pitäjä-kirjastojen tarpeellisuudesta jokaiseen seurakuntaan varsinkin täällä idän pnolella maatamme, jossa yleiseen vasta varsin vähä harrastetaan hyödyllistä lukemista, ja esitteli Seuraa rupeemaau kehoituksilla, neuvoilla ja avun-teolla toimeen pyytämään seurakuntiin pitäjä-kirjastoja, ja siiyen esitykseen suostuttiin samalla kertaa yksimielisesti; päätettiin asiasta käydä kirjevaihtoon jonknn yhteistä parasta suosivan miehen kanssa kuksakin seurakunnassa, paraastaan pappien eli muiden pitäjässä olevien virkamiesten kanssa, mntta myös talonpoikienki, janiin on myöstehty.

Ilahuttavata on mainita että Senralla on ollut hyvä menestys tässä toimessa jo tällä vähällä ajalla saamaan paljo hyvää aikoin; sillä jo 12 kirjastoa on saatu sillä tavalla perustetuksi, ja ne jotka seurakunnissaan ovat tähän asiaan käsiksi käyneet, oval kiitettävällä toimella saaneet rahoja kokoon, kuka isomman kuka pienemmän kirjaston perustamiseksi.

Huojennnksekst itse knllenki kuka tässä asiassa seuraknnnassaan toimiaa on Seura painattanut kirjaluettelolta, jotka luettelot osoittavat eri-suuruisia kirjastoja; niistä on 30:nen ruplan kirjasto pienin ja 100:dan ruplan kirjasto suurin. Minkä sumuisen kirjaston ja mitä kirjoja kukin tahtoo, semmoisen ja semmoisia kirjoja Seura valmiina hyviin kalisiin nidottuna kullenki toimittaa kuin rahat saapi.

Seuran näin toimittamat kirjat seurakuntiin tulee seurakunnille paljo huokeimmilsi sekä hintansa että nitouSpalkan suhteen, sen vuoksi että summissa ostamalla ja summissa nidottamalla saapi Seura niitä halvemmalla.

Kirjasto Uuraan kylälle oli kaiken ensimäinen Seuran toimittama ja sieltä knnlun että niitä lainataan ja luetaan siellä ahkerasti. — Toiste, kuin tulemme pitäjä^kirjastoista vielä puhelemaan, jnlkaisemme kirjallisnnsseuran painattamat asetnkset pitäjä-kirjastoille, jotka ovat hyvin lyhykäiset.

Samassa saamme myösluetella ne seurakunnat joihin mainittuja kirjastoja jo oisaatu toimeen. Wi ipurin Kirjallisuusseuran asioista jatoimista on meidän vielä puhuttava muutamia sanoja.

Wertanksella sanoen: Kuin läydään lasiksi missä asianlaadnösahyvänsä johonkisemmoiseen toimeenmikH kaipaa nndistuksia ja muutoksia menestykselsensä, niin on silloin tietysti ensimaisenä hnolena perustella aikomuksia uudelle kannalle, jolta kaunalta vasta saattaa ruveta toimiamaan sitä suuutaa kohti missä tarkoitnksia tahdotaan todellisiksi tehdä.

Mutta semmoiset alku-toimet ovat tavallisestiaina sitä laatna etteivät näy missään ennenkuin vasta vuosien takaa. Anvan samankaltainen on ollut Seuran kohtalo näinä viimeisinä parina vnotena.

Me tanvitsemme muiötnttaa ainoastaan sitä seikkaa, että Seuran vanhat asetukset olivat yhden vissit aikakauden sattuessa supistuneet semmoisiksi että Seuraan ei saatu kutsua jäseniä muista kuin vissiistä säädyistä, ja sillä tavalla vähentyi Seuraltaluonnollisesti tulot hyvin kapeiksi ja sen täytyi vaipua voimattomaksi.

Se asia oli ensimäisiksi töiksiautettava ja se on myös saatn autetuksi. Seuralle tehtiin uudet asetukset, joille viime vuoden lopnlla saatiin hallituksen vahvistuS. Näidenuusien asetusten voimalla on Seuralla nyt vapaus ja valta kntsua jäseniksensä ihmisiä kaikista säädyistä. Tämä etuus lisää vissillä tavalla Seurallevilkkautta ja voimaa.

Tätä paitse on Seura myös nähmatnyt tarpeelliseksi hankkia itsellensä kirjapaino-oikeuden Viipuriin. Tämän oikeuden anomns tehtiin jo menneenä syksynä ja nyt anvan nykyjään on Seura saanut luvau asettaa Niipuriin oman kirjapainon, niinkuin Helsingin Seuralla jo kauvan on ollut. Samoin on myös Eenra pyytänyt ja saanut itsellensä oikeuden antaa täältä snomalaista sanomalehteä,mitä tointa tällä numerolla alotetaanki.

Höyrylaiva-liikkeessämatkustavia varten on vallinnut tänä kesänä entistä isompi epäjärjestys. Suuri 􀀀Wiborg”-l)öyry suvaitsi jäädä jouten täksi kesäksi; Viktoria viipyi kevätpuolen kesää paranteillään ja ainoastaan Aura vaan on liikkunut täällä keväistä altain joka toisin viikoin.

Näinä aikoina ovat molemmat viime-mainitnt vasta olleet vakaisesfa liikkeessä, mutta pari kolme viikkoa sitte näytti niiden kulku niin epä-järjelliselle kuin jäniksien juoksu metsässä silloin kuin joku koira yhtyy niitä ajelemaan. Niin läksi Viktoria yhtenäkin aamuna kello 10 aamnpuolella Helsingistä, vaikka olist pitänyt jo kello 4 lähteä, ja tuli tänne vasta aamupuolella yötä kello kolmen aikana.

Ihmisten täytyi senkautta odotta rannalla kaiken yötä omaisiansa ja tuttujansa kaikellaisisfa arveluissa mikä olisi mahtanut tapahtua. Samoina aikoina läksi Aura sunnuntain aamnna kello 4 Helsingistä, kuin olisi pitänyt vasta kello 6 lähteä, ja niin joutui se tänne jo kello ’/z 5 iltapuolella, jolloin ihmiset eivät vielä ollenkaan anvanneet olla ystäviänsä ja omaisiansa vastassa senpäiväsestä sateesta lohduttelemassa.

Toisinaan ovat nämä molemmat höyryt lähteneet täältä anvan yhtaikaa kilpaamaan Pietariin, samalla kertaa kuin Helsinkiin päin ei ole ollut yhlään höyry-tilaisuutta.

Kaikki tämmöinen epäjärjestys liikunnossa on tuottanut monille matkustajille paljo kiusausta ja myös liikoja kulutuksia. Sai

Saimaalta, jossa tänä kesänä ainoastaan yksin kulettaa pää-asiallisesti matknstavaisia, knuluu sanoma että iso jonkko ihmisiä oli jontumassa vaaraan luhaunus^aattona. Mainittll Seura on nimittäin mainitun päivän aamuna lähtenyt Lauritsalasta täydellä matknstaja<lastilla, vaan muutamia virstoja kulettuaan muutti tämä luontonsa ja seisattui, eikä lähtenyt enempää sillä lastilla edelleen. Matkustajat sauvat korjailla itstään Lauritsalaan takaisin miten vaan parhain voivat,

ja sanotaan että rouvasväkeä on ollut sillä kertaa matkassa paljo. Syy seisaukseen kuuluu olleen pumpussa, joka esti saamasta vettä höyrykattilaan. Hyvä vaan ettei pahemmin käynyt kuin kävi, ja että Seura parissa päivässä on tullut autetuksi, niin että taas sai lähteä matkaamaan entisellä vauhdilla.

Julkista uutta.

Inlkisten tärkeysten merkityksessä on vuoronsa tällä kertaa Haminan kaupunkilla.

Niiltkuiil sanomalehdistä on nähty, tulee siune Heinäkuun s:tenä päivänä Snomen s:des yleinen maanviljelyskokous jossa myös yhtaikaa näyteltänee Suomenmaan paralta maanviljelys tuotteita.

Paha vaan että siihen kerääntyy, niinkuin arvellaan, varsin vähä umpisuomalaisia maanviljelijöitä, siitä syystä kuin Talousseura Turussa,joka on kokouksen pää-johdattaja, ei suvainnut myödyttää näiden kohtuullista anomnsta saada keskustelemiset siinä tapahtumaan pää-asiallisesti kansan omalla kielellä. Se on todella valitettava asia ettei Suomen talousseura ole tahtonut tuntea aikaansa ja täyttää Suomen kansan näin kohtuullista tonvoa.

Ulkomaalta.

Koko sivistyneen maailman silmät kääntyvät näinä aikoina Italiaan ja etenkin sen eteläiseen osaan, Sieilian-saarelle, jossa kansain vapaus ja valtiollinen oikeus on viimeinki päässyt loistavalla tavalla voitolle riidassa hallituksen kovaa ilsevaltaisuulta ja laitonta menetystä vastaan.

Se jalo sankari Garibaldi, joka jo viime kesäisessä sodassa Pohjois-Italiassa Itävaltalaisia vastaan voitti niin mainion ansion ja ylistyksen, tuli omilla varoilla ja itse-kootulla sotajoukolla Sisilialaisille avuksi, kohta kuin kuuttiin heidän nostaneen kapinan Napolin hirmuista ja kaikki oikeuden sekä kohtuullisuuden käskyt peräti unohtanutta hallitusta vastaan,jonka alla he jomonet ajat ovat olleet.

Alkupuolella toukokuuta Garibaldi nousi maalle Sieilian länsi rannalla 2000 miehellä ja viikossa taikka parissahän jo oli voittanut kaikki saaren paikkakunnat aina pääkaupunkiin, Palermoon,asti, jokaon keskellä saarenpohjoisrantaa. Siinä oli suuri joukkoNapolin kuninkaan sotaväkeä,yli 20,000miestä, mutta kuin Garibaldi jahänen kanssa yhdistyneet Sieilian kapinalliset lähestyivät, kuninkaan sotapäällysei uskonut voivansa pidättää itseänsä kaupungissa,josta syystä vetäytyi likeellä olevaan linnaan.

Kolua häntä sielläkin niin hätäytettiin että hän 11 p. kesäkuuta teki sovinnon Garibaldin kanssa, pelastaaksensa itseä ja väkeänsä, ja läksi poismerta myötenNapoliin. Sillä lavalla Garibaldi on niin vähässä ajassa saanut koko Sieilian käsiinsä; ainoastaan Messiinan kaupunki, joka on saaren itärannalla, on nytkin vielä Napolilaisten vallassa.

Multa Garibaldin väki, johonka kuuluu melkein kaikki Sieilian miehet, jotka voivat aseita kantaa, jo valmistavat rynnäkköäsitä vastaan. Heidän sanotaanki jo lähtenen ylisen kapean salmen, joka eroilta» Sieilian saarta Napolin mannermaasta, nostamaan kapinaa myös tässä maassa, jossa tyytymättömyys kuninkasta ja hänen hallitusta kohtaan ei ole pienempi kun Sieiliassakaan.

Toivottavasti ne siinä yrityksessä onnistuvatkin.

Väliajalla nyt Garibaldi, joka sodan voimalla on itsensä tehnyt Sieilian haililsiaksi, niinkuu se todella onkin sen vapauttaja, järjestää saaren sisäliiset asiat ja valmislaa sen yhdistymistä Pohjois-Italian kuningasvallan, Pieraontin, kanssa, jonka vapamielistä hallitsiaa koko Italiassa pyydetään saada yhdistetyn Italianmaan kuninkaaksi.

Jo nyt onkin noussut riita tämän kuninkaan,Viktor Emanuelin, ja Paavin välillä, ja arvattavasti se riita kohta muuttuu avonaiseksi sodaksi. Paavilla kuitenkin on vähän turvaa suurilta katolilaisilta valtakunnilta, etenkin Franskasta, multamitä Napolin kuninkaasen koskee, niin hirmuisella ja järettömällä menetyksellä alarnaisiansa kohti hän jo on kauan suututtanut kaikki sivistyneet kansat, eikä ole huolinut niistäkään muistutuksista joita muut itsevaltaisetkin hallitukset ovat hänelle monta kertaa sen suhteen lähettäneet.

Franskan keisarin sanotaankin vaslaneen tämän kuninkaan lähetti täiselle,joka tuli apua pyytämään nykyisessä hädässä, semmoiseu pyynnön olevan tykkänään turhan. Muita uutisia ei kuulu liian paljo. Franskan keisarin setä Jerörne Napoleon, joka ennen, Napoleon I:«en aikana,oli muutaman vuoden kuninkaana Veslfalin silloin tehdyssä valtakunnassa Saksanmaassa, on nyt äsken kuollut 75 vuoden vanhana.

Saksan ruhtinaat ovatpitäneet suuren kokouksen Badenissa, arvattavasti päättääksensä kuinka nykyisessä rauhattomassa ajassa pitää yhteistä varjelusta paraalla tavalla matkaansaattaa. Mutta koska itse Franskan kfiisari, jota vastaan tämä varjelus ensimäiseksi on käännettävä, tuli myöskin sinne, on epäilyttävä paljonko päätöksellänsä tulevat vaikutamaan.

(?lot. 8gN01M81,2.)

Walkokukka ja Punaruusu.

Sanokaapas minulle te turhan tomun,mustan maan kauniit tyttäret, kukkaiset, kuka teille noin kauniin muodon antoi? Tosiaankin olitte ihmeellisen taidon käsillä tehtyjä.

Katsellessani teidän luonnon raitista ihanuuttanne mirkustuu mieleui ikääskuin jos hengessä olisin näkeminäni kuinka Ilotlaret, Kaunottaret taikka muut ihastuksen hengelliset olennot, jotka kukoistamista kukkateristänne nousemat hemmeille lehdillenne kiikkumaan, sillä muka kaikkia tunnollisia luonnonkatsojia iloon miehätelläksensä.

Sanokaatpas sulo kukkaiset, mikä teitte noin suloisen tarkoituksen määräsi ja pani teidän kunkin noin erilailla ihmistä ihastuttamaan? Mutta kas, te vaan maiti olette, hempeät kedon lapset, iloiten vaan olostanne. Olkaatpa niin! kertokoon tarina minulle mitä te ette näy raskiman minulle itse ilmoitella.

Olipa kerran sekin aika, jona mailma vasta oli saanut alkunsa, ja jona nuot kaunoiset metsät, kaSvistot ja kukkakedot olimat alastomina kallioina: silloin, näet, lähetti Luoja maan yli nuot ihmeelliset luonnottaret, joita jokapäimäinen kieli luonnon elon alleiksi ja moimikii nimitteleisi, ja nuot taitamat hempeäsormisimmat kaikista luonnottarista, kukattaret pani kallioita kukilla kaunistamaan.

Olisitko nähnyt millä ilolla nämät työnsä keskenään jakoivat ja päättivät kauniin työnsä. Mikä teki nuot lumen alta aikaisin pilkistelemäiset kemäkukat, kuka huolehti täyden kesän purnusta, mikä syksyn ehtoo-verhosta, raitistamat, hymän hajuiset,moniloistoiset kukat olimat valmiina ja kauueus loisti jo joka suunnalta.

Ei muutkaan luonnottaret jouten olleet, maan lukin laillansa maata kaunisti, mikä teki kauniita mäkilöitä mikä ihanoita laksoja, mikä sujutteli jokeja somahimpiiu kiekuroihin mikä auko kallioin lomista kohisemia lähteitä, niin että tuossa paikassa oli kohta elo koko luonnon alalla, silloin Lemmetär palmelus-neitosilleusa sulottarille: 􀀀Hei mitäs mietitte suloisuuden sisaret, tehkäät tekin ihanuudestanne näkymiä kukkaisia.” Silmänräpäyksessä olimat sulottaret liikkeellä ja Kaino malmisti malkoisen lilja-kukan, Lempi ja Ihastus kertoimat yksin tuumin kokoon luon ihanan ruusunkukan.

Moni kedon ja kasvntarhan kukka kadehti toinen toistansa ja kaikkein enimmän malloista liljaa ja puna-ruusua, vaem närnät eivät ketään kadehtiueet. Vstävällisesti niinkuin sisaret kukoistamat he yhdellä alalla ja yStävällisesjä suosiossa syntyimätki sulottarien sormissa.

Niinpä kuin valkoliljat ja punaruusut suomenkin neitojen poskilla kukoistamat, niinpä niiden suojelijatkin, kainous, miattomuus, ilo ja rakkaus yhdessä ja eroittamatta anin kanssa asukoon.

Ilmoitus.

Wilken alkeiskoulu käytännöllisiä tieteitä varten avataan P:porin esikaupungissa tätä Viipurin kaupunkia tuleman Syyskuun1päiväuä,ja ivastaan otetaan tähän suomalaisia, erittäinki maanmiljeliäin lapsia, ilman eroituksetta miltä tienoilta Euomea he ovat.

Nastaan otettavilta maaditaau paitsi papin todiötustamälttämää sisälukua ja ulkoa Lutheruksen pieni katkismus. Opetus koulussa on maksuista ihan vapaa.

Ne jotka halnavat lapsiansa konluun saada, ilmoittakoot sen joko suusanalla tahi kirjallisesti jo kesän kululla Kirkkoherran viran toimittajalle Wiipurin kaupungissa.

Tarkemmat tiedot tästä koulusta saapi kukin tässä lehdessä kohta julislettamista asetuksista. Viipurista Heinäkuun 1 päimänä 1860. Vilken koulun Johtokunta (Pyydämme maamme Sanomalehtiä ottamaan palstoihinsa tätä ilmoitustamme).

Kun Wiipurin suomalaisen Kirjallisuus-seuran kirjevaihto on sangen laveutunut. niin olisi Seuran aikomus saada tässä sanomalehdessä vastata kaikkiin niihin Seuralle tuleviin kirjoituksiin, iotka yleisempää asiaa koskematSentahden anomme kaikkia, jotka Seuran kanssa kirjeitä vaihtaavat tähän hmväntahtoisesti suoStumaau.

Kuki tähän ei mielii tyiss. häntä anomme kirjeissänsä siitä joka kerta Seurall, ilmoittamaan.

N G. Coremder. seuran sihtien.

Niille Herroille kiriakauppioille, jotka omat myötämäkst saaneet kappaleita minun 9:ssa mihkossa painosta antamiani Jaakko JuteininKirjoja, saan tämän kautta ilmoittaa, että olen nykyjään lahjoittanut koko maraston mainituista kirjoista Viipurin Suomalaisen Kirjallisuus-Seurau hoidossa olemaan Vilken Koulu-rahastoon, jonka suhteen kaikki kirjoja-maatimukset ja selmiön-annot omat tästedes lähetettämät mainitulle Seuralle. Viipurissa 2 p. Heinäknuta 1860. I.I.Juden.

Höyrylaiva Viktoria, jota johdattaa kapteni H. IHansson, tulee tänäkin kesänä olemaan liikunnossa Pietarin, Vsiipurin, Haminan, Lovisan ja Helsingin mälillä.

”i||ill’|”|||lMl iMlMll Wiipnrista Pietanm^^^^^^^^^^W Pietarista Viipuriin H Wiipuriöta Haminaan^^^^^^^^^^^^^ Lovisaan ja Helsingiin^^^^^^^^^^^R Helsingistä, 2oivifaan, Raminaan ja söiipiiritn 􀀀 elortftauiaiM Wiipurista Pietariin 􀀀 s^eriantain<H Pietarista Viipuriin 􀀀 ?aun>aiUainol Tarkempia tietoja antavat Garl Vtothe 8: C:o.

<$&t)rt)l<uuut Aura, jota johdattaa kapteni I.I.Conradi, tulee, yhtäläisesti kuin menneenäkin vuonna olemaan alinomaisessa liikunnossa Pietarin, Stoekholmin, Wiifturin, Heljinkin ja Turun mälillä.

Lähtöpäivät ovat: Pietarista Viipuriin Perjantaina 29 p. Kesäk. Viipurista Helsinkiin, Turkuun ja Stoekholmiin Lanvantaina 30 P. Kesäk. Helsingistä Turkuun ja Stoekholmiin Sunnuntaina 1 p. Heinäk. Stokholmista Turkuun, Helsinkiin ja Viipuriin Perjantaina 6p. Heinäk. Turusta Helsinkiin ja Viipuriin Lauvantaina 7 p Heinäk. Helsingistä Viipuriin Sunnunt. 8 p. Heinäk.

Tarkempia tietoja antamat täällä Garl Nothe Ll G:o.

Tätä lehteä jaetaau: kaupungissa Aaprah. Falekin kirjakaupassa, Pietarporin esikaupungissa Lammin apteekissa. Tästedes annetaan lehteämme joka lauvantaina.

Toimittaja: F. M. Saukko.

N. A. 2iHiakulisen kirjapainossa.

lmprimatur: J. F. Palmgren.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggaajaa tykkää tästä: