1860-07-06 Suometar


Suometar 1860. N:o 26. No 26. Perjantaina 6 päivä Heinä-kuussa. 14stakymmenes Wuosikerta.

.

Kirkollisia Ilmoituksia: Tulemana sunnuntaina pitää Wanhassa kirkossa suomalaisen puolipäimä-saarnan m. kirkh. Snellman ja ilta-saarnan m. kirkh. Thomander.

Suometarta v. 18W jälkimäistä puoli-nmosikertaa saapi tilata täällä Helsingissä herrain Waseniuksen ja Kumpp. kirjakaupassa sekä kaikissa maamme Postikonttuoreissa 81 kopeekalla hop.

Ystävälleni Mehiläiselle.

Jokainen arvaa, ett’ei se humitus, mikä minulla on Mehiläisen kanssa ”väittelemisestä, ole kotvan miehättävä. sillä jos minä toisin mitä todistuksia esiin, eivät ne pysty M:sen päähän, vaan minkä hän on kerran sattunut sanoa hotasemaan, se on ja sen pitää olla oikein. Niin esim. tuon viidentoista-vuotisenkanssa. Maikka tätä sanaa käytettäneekin jossa kussa maamme kulmassa, niin on viisitoista-vuotinen paljoa yleisempi; tämän, ja tämän yksinänsä, tuntemat Nenmallin ja Kirj. Seuran sana-kirjat ja tämän-kaltaista sananliitosta käyttämät ne lukemattomia kertoja. Waan kiukusta minua kohtaan eivät vastustelijani ota totuutta kormunsa, ja päättämät tietäjän makaisella näöllä, joka Marsinkin M.selle hymin mähän sopii näissä asioissa, minun tyhjää maittaneeni, käyden sen kanssa joko suorastaan haukkumaan (sana ei ole liikanainen,jos muistelemme mitä Hämäläinen ja eräs kirjoittaja Sanomissa Turusta omat tässä asiassa lausuneet) eli minun kirjoituslaatuani surkuttelemaan.

Tämmöisten mastustelijoiden kanssa ei siis olisi syytä rumeta mieltänsä maihtamaan; maan aineen muoksi ei kumminkaan käy asiata jättäminen, Marsinkaanei M:sen kanssa, joka on kirjallisuus-lehti ja jonka esi-merkki moi maikuttaa muissa alhaisemmissa kirjoittajoissa. Tällä , lehdellä tosin on suuri armonsa suomalaisessa kirjallisuudessa-, se on maikuttanut sitä ja sitä, tätä jätätä, tuota ja tuota, joita kaikkia ansioita tässä olisi työläs rumeta luettelemaan. Waan „toisinaan nukahtaa Homeirokin” ja tekee tällöin hairauksen; näin nukahtaa Minkin, ei kumminkaan, niinkuin Homeiro, toisinaan maan. mutta sangen usein, ja tekee tällöin hänkin erhetyksiä niin kielessä kuin asiallisestikin. Iälkimäisen-laisia hairauksia < löytää tarkempi lukija siinä alin-omaa. Sen miimeistä (6:tta) n.roa läpi lukiessamme olemme esim. nähneet , monta tämmöistä komaa, asiallista erhetysta, joista tässä annamme M.sellelyhykäisen ojennuksen.— 1. Ruotsm (kielen ja kansan) tie ei kulkenut Aasiasta Kaukason (ei Kaukasion, joten M-sellä on) muori-maitten poikki Europaan, niinkuin ei yksikään kansa ole sieltä kautta tänne tullut, maikka yhtäkansa-sukua, johonRuotsalaisetkin kuulumat, määrin tehdystä päätteestä on kutsuttu kaukasolaiseksi. Tämä nimi on kumminkin jo jäänyt pois ja sen siassa käytetään nyt nimeä indoeuropalainen.

2. Ruotsi ei ole ensinkään sukua arapian ja heprean kielten kanssa, sillä nämä kielet eivät kuulu indo-europalaiseen, maan n. k. semiläiseen kielija kansa-sukuun.

3. Sanskritin kieli ei ole Ruotsin kielen ”alku-lähde”, maan sanskritilainen kirjatlisuus, sillä kieli itse on ammoin kuollut, on vanhin kielellinen muisto-merkki niistä kielistä, joiden joukkoon Ruotsinkin kieli kuuluu.

4. Eroituksesta ”Germanilaisten ja Skandinamilaisten” kielten Malilla ei moi puhua mitään, koska jälkimäisetkin omat Germaneja.

5. Msilas ei kääntänyt ainoastaan .,uutta testamenttia”, maan Kuningasten kirjoja Majaalle kolo raamatun Götin (ei ”Götin”) kielelle.

6. Tanskan saaria on monta; mitä niistä kutsutaan Hertan saareksi? —7. Virger Jarl ei ollut koskaan .kuningas”, joka kuuluu ja näkyy juuri känen jarlin-nimestänsä.

8. Mitä maakuntaa Ruotsissa kutsutaan .Gullanniksi”?.

9. Sen kauppa-liiton, jolla ennen muinoin oli niin suuri malta Itä-meressä ja pohjaisissa maissa, ei ollut nimiHanse, maan Hansa.

11).Sumut: Ban”r, Thotter, Gyldenstjerna j.m. m. omat Tanskasta kotoisin”, sanooM:n. Mutta tuota sukua Thotter en luule kenenkään tunteman; Tott’ien suku sitä vastaan on hymin tuttu Suomenkin historiassa.

11. Dante ei ole koskaan kirjoittanut .teosta Pufrrno”; sitä vastaan on osa hänen suurta teostansa Dimina Commedia, jonka nimi on Inserno. Näistä muistutuksista, joiden syitä enin osa löytyy M:ssä yhden palston alalla, nähnee lukija hymin,kuinka M. yleisesti tunnetuissa asioissa torkahtaa ja siten erehtyy. Minun luuloni on se, että tämmöinen nukahteleminen tapahtuu sille kielessäkin. Tämmöisiä nukahduksia olen siinä useasti ennenkin osoitellut. Mitä muuta on mainitussa n:rossa esim. se, että M. kirjoittaa kolmessa kohdin qmitarri, kuin muut ihmiset kirjoittaisimat yksin-kertaisesti Kreikan kielen mukaan kitara eli kitari? Samaa on atrioitsineet, kuin pitäisi olla atrioinneet; samaa: ”joukko kulkemia soittajoita tahtoimat”; samaa: ”mennä muonna juuri näillä ajoilla (ajoin?) katsahti ja seurasi simistynyt maa-ilma”, sillä katsahtaa ja seurata simistynyt maa-ilma ei moinut samalla kertaa, koska katsahtaa merkitsee maan yksikertaista, pian tapahtumaa katsomista; katsastaa sitä vastaan merkitsee kestäväistä, pitemmän ajan kuluessa tapahtuvaa katsomista, ja sitä sanaa lienee M.nkin tässä tarkoittanut. M:sen päivä<kirjassa, josta edellinen esi-merkki oli otettu, kuuluu edellensä: ”näillä (Napoleonilla ja Sardinian kuninkaalla) oli sotaan mennessä sata-lukuinen, järjestetty sota-joukko, Garihaldilla ei ollut enempää kuin muutama sata miestä”. Epäilemättä tahtoo kirjoittaja tässä osoittaa, kuinka paljo edellisillä oli väkeä ja kuinka vähä jälkimäisellä. Mutta onko eroitus tosiaankin lausuttu hänen sanoissansatin? Yksillä on .,sata-lukuinen” sota-joukko, toisella .muutama sata” miestä; korkeintaan voipi edellisillä olla yhdeksän sataa miestä, ja jälkimäisellä vähintään kaksi sataa. Eroitus ei siis ole kovan suuri, eikä se mastaa sitä, mikä itse asiassa oli jamitä M:nkin on tarkoittanut, maikka ei ole saanut sanoilla oikein sanotuksi*). Eiköhän,samoin kuin näissä tiloissa, M:sen tarkkuus ole ollut torkkumisen puolella silloinkin, kuin ensi kerran kirjoitti enin (merkityksessä: mest) ja päällin-puolin, maikka sitten uni-lukkarin kolkutettua on ollut työläs tunnustaa mirhettänsä ja sitä on pitänyt rumeta uppiniskaisesti puolustamaan? Minusta näyttää siltä, sillä maikea on ymmärtääni muutoin, kuinka rumettaisiin itseänsä halmentamaan tyhjän maittamisella. Näistäkahdesta M:sen käyttämästä määrästä muodosta, jotka eivät oikeiksi tule sillä että joku muukin on niitä käyttänyt (jos on, jota Moi epäillä niin kauan kuin M.n ei ole näyttänyt, missä tämmöinen käyttäminen on tapahtunut ” en ole ennen mielä tullut julkaisemaanmitä Renmall sana-kirjassansa niistä sanoo. Epäilemättä on se, jota tämä mäittely on miten kuten liikuttanut, katsonut asian Renmallista ja hamainnut sanat enin (mainitussa merkityksessä) japäällin puolin Määriksi. Niitä Marten, jotka eivät ole sitä tehneet eli joilla tätä kirjaa ei ole, painatamme tähän sanasta sanaan sen, mitä Renmall näistä sanoista sanoo.

.

’) Muutamaksi esi-merkiksi M:sen torkkuvaisuudesta saan mainita senkin, että hän leventeleksen minulle ja .pyytää vastausta” siitä, miksi muka ei saisi kirjoittaa kaikin puolin. Minä en ole tehnyt puolenkaan sanan muistutusta tätä lausetta vastaan; vaan sen sanoin, että kaikin mokomin on väänn, kuin pitäisi olla kaiken mokomin. Katso paremmin, Mehiläis-parka. ”vastustajasi sanat, ennenkuin niistä rupeat mölyämään.

.

”Enämpi I. enempi Na. (eompar. a. paljo) major, amplior, plus, G. mens, veiter, Superi, enin, immän maximus, G. der meisto l. mehrste, enämpi osa pars potior, enin osa pars potissima, enämmin I. enemmin l. enämmän magis, amplius, G. mehr, enimmin1. enim* mästi 1. enimmästä maxime, pnesertim, G. meistens, hesonders, vorziiglieh, eninnäkin quam maxime, ut pluriiiniiii.”.

Tästä nyt näkyy, niin selmästi kuin ihmiselle näyttää moipi, että ainoastaan enimmin (eli enimmän) eli enimmästi eli enimmästä omat ne suomalaiset muodot, joita moipi käyttää siinä merkityksessä, josta kysymys on ollut: mest, förnämlig-ast, meistens, maxime, pnesertim, ja että enin, jotaM.näin käyttää, merkitsee näillä toisilla kielillä: den eli. det mesta, der meiste, mehrste, maximus. Katsotaanpa nyt toista seikkaa. ”Päällinen, isen Na. supernus, G. ohenauf seiend, inde quod supra est, e. e. tegumentum, torale inleeto, pannus vestis exteriör, flos laetis, päällis-Maattet vestis exteriör, päällinen puoli pars superior, päätti* fin puolin per superfieiem, ohiter” j. n. e. Tästä taas näkyy, että päällin puolin ei moi olla muuta kuin ”en mäg-ta skön” sotkulanismus, sillä jos sReennmall sen olisi kuullut eli oikeaksi lukenut, olisi hän ”armaan sana-kirjaansa ottanut. Samoin ei hän Mirka mitään siitä, että enimmin Möisi lyhennettää ja siitä santaa enin. Yksin-kertaista onkin M:seltä puhua tämmöisestä lyhennyksestä, jossa fana muuttuisi aiman toiselle merkitykselle;) faijan sitten samalla tamalla lyhentää sanat: pahimmin, Miisaimmin, tuhmimmin, juhlallisimmin sanoiksi: pahin, Miisain, tuhmin, juhlallisin.

Lienee jo kyllä sanottu näistä kahdesta M:sen tekemästä ja puolustamasta mirheestä. Minä en kuka-ties olisi miitsinyt mäittää oikeuden puolta näin kauan, ell’ei olisi pelättämä. että jos tämmöinenmieli-maltaisuus pääsee enemmän juurtumaan kirja-kieleemme, niin tehdään sillä suuri mahinko kauniille, selmälle ja säännölliselle kielellemme. Juuri kielemme puolustukseksi tapahtuu sekin, että toisinaan on pitänyt kurittaa Mastustelijoita Mähän komemmalla kädellä, ja kuin on sattunut kipeästi käymään M:seenkin, niin on M:sen toivotus (miime mihkossa) aiman luonnollinen, ettei minun kirjoituslaatuani soisi mihollisillensa; mutta saisikohan M:n sen ystämillensä, esim: kaikkein rakkaimmallensa näistä nim. omalle itsellensä?.

Lard”ru8.

Wäkinäinen Naiminen.

Ilmeilys yhdessä näytöksessä. Molieren tekemä. Ranskan kielestä suomennettu.

Jäsenet: Sganarelle, rakastunut Dorimenaan. Ieronymus, Sganarellen ystämä. Dorimena, Alkantorin tytär. Alkantor, Dorimenan isä. Alsidas, Dorimenan veli. Lykastes, rakastunut Dorimenaan. Pankrasius, aristotelilainen tohtori. Marphurius, pyrrholainen tohtori. Kaksi mustalais-maimoa.

Tapaus kaupungin kadulla.

Ensimäinen kohtaus.

Sganarelle (puhuen ovelta koti-väelleuft). Minäpalaan tuossa paikassa takaisin. Katsokaa taloa tarkasti sillaikaa ja toimittakaa visusti kaikki työnne. Jos poissa ollessani kuka tuopi rahaa minulle, niin tulkaa heti ilmoittamaan se minulle herra Ieronymuksen tykö; vaan jos kuka tulee rahaa pyytämään minulta, niin sanokaa, että isäntä on kaupungilla eikä taida koko päivänä tulla kotiin.

Toinen kohtaus.

Sganarelle, Ieronymus.

Ieronymus (joka on kuullut Iganarellen viimeiset sanat). Kas sepä oli viisas neuvo! Sganarelle. Kah, herra Ieronymus! teidät tapaan aivan odottamattani; olin juuri tulemassa teitä tervehtimään. Ieronymus. Ia mitä varlen. jos kysyä saan? Sganarelle. Ilmoittaakseni teille muutaman tuuman, joka minulla nyt on mielessä, ja kysyäkseni teiltä siihen neuvoa. Ieronymus. Hyvin kernaasti. Tämä kohtaus on minusta hyvin mieleinen, ja voimmehan me puhuakin asian tässä yksinämme ja vapaina kuulijoista. Sganarelle. No, niin kuulkaapa sitten. Se asia, jota mainitsin ja joka minua isosti liikuttaa, on hyvin tärkeä asia; ja se on hyvä, ettei ihminen tee mitään ilman ystäviensä kanssa keskustelematta. Ieronymus. Se on minulle erittäin mieluista, että olette minut valinneet täksi keskustelijaksi. Ei muuta kuin sanokaa vaan ulos, mikä se asia on. Sganarelle. Waan edeltä käsin ja ennen kaikkea pyydän, elkää ollenkaan imarrelko elkääkä sääliköminua; ja sanokaa ajatuksenne aivan suoraan, ilman koristelematta. Ieronymus. Sen teen, koska niin tahdotte. Sganarelle. Ei ole mikään niinilkeätä kuin se,kuin ystävä ei puhu meille totuutta. Ieronymus. Se on tosi. Sganarelle. Ia meidän aikoina ovat rehelliset ystävät harvassa. Ieronymus. Oikein sekin on. Sganarelle. Luvatkaa siis, herra Ieronymus, että puhutte minulle ajatuksenne aivan suoraan. Ieronymus. Sen lupaan mielelläni. Sganarelle. Vannokaa sen päälle. Ieronymus. Sen lupaan: lempo vieköön! Sankkaa vaan asianne. Sganarelle. Asia on se, että tahtoisin teiltä kysyä, tokko se käypi laatuun, että minä nain. Ieronymus. Kuka? Te? Sganarelle. Minä, minä, kukas muu! Mitä ajattelette tästä asiasta? Ieronymus. Ensin tahtoisin tietää, sanokaa, kuinka vanha te olette? Sganarelle. Minäkö? Ieronymus. Niin. Sganarelle. Hiisipä hänen tiesi! Mutta terveyteni on luja. Ieronymus. Kuinka? Te ette tietäisi arvioltakaan, kauanko olette maailmassa eläneet? Sganarelle. Kuka semmoisia joutavia ajattelee? Ieronymus. No mutta sanokaa minulle,kuinkamonta vuotta vanha te olitte silloin, kuin me tulimme tutuiksi? Sganarelle. Totta toden perään, silloin en ollut kuin kahden-kymmenen vnoden iässä. Ieronymus. Kuinka kauan olimme Nuomissa yhtenä? Sganarelle. Kahdeksan vuotta. Ieronymus. Montako vuotta elitte sitten Englannissa? Sganarelle. Seitsemän vuotta. Ieronymus. Entäs Hollannissa, jossa sen jälkeen oleksitte? Sganarelle. Puoli kuudetta vuotta. Ieronymus. Kuinka kauan siitä on, kuin sieltä palasitte tänne? Sganarelle. Minä palasin vuonna neljä-kymmentä kahdeksan. Ieronymus. Neljä-kymmentä kahdeksan kuudesta kymmenestä tekee kaksi-toista. Wiisi vuotta Hollannissa se tekee seitsemän-ioista; seitsemän vuotta Englannissa, tekee neljä-kolmatta, ja kahdeksan vuotta meidän oloa Ruomissa, se tekee loime-kymmentä kaksi vuotta,ja kaksikymmentä siihen lisää, joka oli teidän ikänne silloinkuin ensi kerran näimme toinen toisemme, se tekeeummellensa nmsi-kymmentä kaksi vuotta. Näin muodoin olette te herra Sganarelle. oman tunnustuksenne jälkeen noin kahdeneli kolmen-kuudetta vuoden vanha mies. SganareIle. Kuka? Minä? Se ei ole mahdollista. Ieronymus. Miksi ei? ja ilman sitä, sen> sanon Toinen kohtaus. teille vapaasti, koska itse tahdoitte minulta lupausta puhuani teille kaikki suoraan, että naiminen ei sovi teidän miehellenne. Naiminen on semmoinen, jota nuorten pitää tarkasti ajatella ennenkuin siihen rupeevat; vaan teidän-ikäisten miesten ei pidä sitä asiata ollenkaan ajatella, ja jos se on tosi, minkä moni viisas mies on sanonut, että koko naiminen on suurin hulluus,jonka ihminen voi tehdä, niin en tiedä mitään surkeampaa, kuin että tämä hulluus tehdään siinä iässä, jossa ihmisen pitäisi olla viisaimmillaan. Sanalla sanoen: minä rehellisesti puhun teille ajatukseni tässä asiassa: te elkää unessakaan houriko naimista; ja hyvin naurun-alainen olisitte minun silmissäni, jos näin kauan oltuanne vapaanna nyt läksisitte ottamaan niskoillenne tätä kaikkein raskaampaa kuormaa maa-ilmassa. Sganarelle. Mutta minä, minä olen lujasti päättänyt naida; enkä ollenkaan tule naurun-alaiseksi naidessani sen tytön, jonka nyt pyydän omakseni. Ieronymus. Ahaa, no se on erittäin; ette ole tästä minulle virkkaneet mitään. Sganarelle. Se on semmoinen tyttö, joka on aivan mieleiseni, ja jota minä rakastan kaikesta sydämestäni. Ieronymus. Te rakastatte häntä kaikesta sydämestänne? Sganarelle. Rakastan kyllä; ja olenkin jo pyytänyt häntä isältänsä. Ieronymus. Olette jo pyytäneet häntä isältänsä? Sganarelle. Olen. Tämä naimis-kauppa tulee päätettäväksi jo tänä iltana, minä olen sen luvannut. Ieronymus. No, niin naikaa sitten, minä en virka siihen sanaakaan. Sganarelle. Pitäisikö minun luopuapäätöksestäni? Mistä te, herra Ieronymus, olette sen luulon saaneet. ett’ei minun pitäisi ajatella vaimon päälle? Iästäni väliät! Katsotaan itsiä asioita, millä kannalla ne ovat. Löytyykö sitä kolmen-kymmenen vuoden miestä, joka näyttäisi verevämmältä ja vahvemmalta kuin minä olen? Eikö jokainen jäseneni ole niin notkea jaliiku niin keveästi kuin liikkua taitaa, tahi näytänkö semmoiselta, joka matkalla tarvitsee vaunuja ja rattaita, eikä jalkaisin pääsisi perille? Eivätkö hampaani ole vielä kaikki ihan terveet (näyttää lampaitansa)? Enkö minä syö neljä veroa päivässä, ja kellä voipi olla vatsa väkevämpi kuin minulla? (Nykii.) Ah, häh, äh, hää. Mitäs siihen sanotte? Ieronymus. Teillä on oikein, minä olen erehtynyt. Te teette hyvin, että naitte. Sganarelle. Ennen en olisi suostunut naimaan, vaan nyt on minulla siihen painavat syyt. Paitse sitä iloa, mikä minulla on oleva kauniista vaimosta, joka minua hyväilee, ja joka minua hieroo kuin olen väsyksissä, paitse tätä iloa, sanon minä. on minulla toinenkin syy, jonka tähden minun pitää naida. Jos muka kuolisin tämmöisenä naimattomana tuin nyt olen, sammuisi Sganarellein suku kokonansa maa-ilmasta. Mutta kuin nain, niin voin nähdä itseni uusina vesoina kasvavan elämään. Mikä ilo eikö ole minulle nähdäni näitä pieniä eläviä, jotka olisivat minusta lähteneitä, jotka olisivat minun näköisiäni niinkuin yksi vesi-pisura on toisensa näköinen, jotka leikitsisivät alin-omaaminun talossani, jotka huutaisivat minulle pappa, pappa, kaupungilta palatessani, ja rupattaisivat minulle kaikenlaista lapsen-pilpatusta. Uskokaa, minä näen niitä jonkun puoli kymmentä ympärilläni. Ieronymus. Ei mikään ole niin hupaistakuin tämmöinen elämä; ja minä annan teille sen neuvon, naikaa, naikaa, niin pian kuin suinkin voitte. Sganarelle. Oikeinko todella? Kehoitatteko minua naimaan? Ieronymus. Ihan vissiin. Paremmin ette voisi tehdä. Sganarelle. Totta toden edestä, oikein olen hyvilläni, että annoitte minulle tämän neuvon, niinkuin rehellinen ystävä. Ieronymus. No, mutta sanokaasta nyt, kuka se on se tyttö, jonka kanssa aiotte mennä naimiseen? Sganarelle. Dorimena. Ieronymus. Tuoko nuori sukkela Dorimena, joka aina on niin sievästi vaatetettu? Sganarelle. Se. Ieronymus. Herra Alkantorin tytär? Sganarelle. Juuri se. Ieronymus. Ia sisar eräälle Alsidakselle, joka on ymmärtäminänsä miekan käyttämistä? Tganarelle. Aivan niin. Ieronymus. No nyt on lempo! Sganarelle. Mitä sanotte siitä?.

Ieronymus. Hyvin sopiva morsian! Naikaa paikalla. Sganarelle. Enkös tehnyt oikein, että valitsin tämän tytön elämän-seuralmselseni? Ieronymus. Aivan oikein. Woi kuinka te tulette hyvään naimiseen! Kiiruhtakaa maan! Sganarelle. Te enennätte iloani näin puhuessanne. Minä kiitän teitä neuvostanne ja kutsun teidät tänä iltana tulemaan yäihini. Ieronymus. Wälttämättömasti tulen sinne, ja tulenkin naamari silmieni edessä, paremmin kunnioittaakseni haitanne. Sganarelle. Hyvästi!.

Ieronymus (syrjässä). Nuori Dorimena, herra Alkantorin tytär, herra Sganarellen kanssa, joka ei ole kuin viiden-kymmenen kolmen vuoden vanha! Woi sopivaa avio-liittoa! Woi sopivaa avio-liittoa!.

Kolmas kohtaus. Sganarelle (yksinänsä). Tämä naimiseni on hyvin onnellinen, sillä se antaa kaikille ihmisille ilon-ainetta; kelle vaan siitä puhun, se nauraa sille heti. Minä olen nyt kaikkein onnellisin ihminen maa-ilmassa!.

Neljäs kohtaus.

Dorimena, Sganarelle.

Dorimena (perä-puolella teateria pienelle palvelijalle, joka seuraa häntä). Lähdetään pois, poikaseni; pitele hyvästi lievettäni eläkä tee mitään ilmeitä. Sganarelle (sivulta. huomaiten Dorimenan). Kah, morsiamenihan se on, joka tuolta tulee. Ah, kuinka se on kaunis! Kuinka punakka ja kuinka hoikka! Woipiko löytyä semmoista miestä, jota ei, tätä nähdessään, syyhyttäisi naimaan? ”Dinmenalle,) Minne matka, ihana kaunotar, rakas puoliso tulemalle rakkaalle puolisollenne? Dorimena. Menen ostamaan pieniä ostoksia. Sganarelle. No, kultaiseni, tänä päivänä pääsemme onnistamaan toinen toistamme. Sitten ei teillä enempää ole oikeutta kieltää minulta mitään, ja minä voin tehdä teille, mitä vaan lystään, ilman että siinä kellään olisi mitään sanomista. Te tulette olemaan minun, päästänne alkaen aina kanta-päihin asti, ja minä tulen olemaan herra ja isäntä teidän vilkkaille silmillenne, teidän pienelle ylpeälle nenällenne, teidän hohtaville huulisillenne, teidän pienille pyöryläisille korvillenne, teidän sievälle leuallenne, teidän ympyraisillepienöisille nännillenne, teidän Sanalla sanoen. koko teidän ihmisenne joutuu minun valtaani, ja minä voin hyväillä teitä, milloin vaan tahdon. Ettekös tekin, lintuisem, ole hyvillänne, tästä meidän avio-liitostamme? Dorimena. Hyvin hyvilläni, oikein iloinen olenkin. Sillä isäni kovuus on minua tähän päivään asti pitänyt ilkeimmässä orjuudessa. Se vähäinen vapaus, jonka hän toisinaan on minulle antanut, on minut raivonnut. ja sadoin kerroin olen loimottanut, että hän antaisi minut miehelle, päästäkseni siitä pakosta, joka minulla on hänen kanssansa, ja saadakseni tehdä, mitä tahdon. Jumalalle kiitos, te tulitte nyt onneksi minua päästämään, ja minä valmistelenkin nyt jo nauttimaan iloa ja kelvollisesti ottamaan takaisin sitä aikaa, jonka olen tähän asti vankina menettänyt. Koska te olette rikas mies ja tiedätte kuinka elää pitää, niin arvattavasti meillä kahden tulee hyvin iloinen talo. ja te ette suinkaan liene noita häjyjä avio-miehiä, jotka tahtovat, että vaimon pitäisi tulla toimeen tyhjällä niinkuin suden-korennon. Minä tunnustan teille, että minä en suostuisi tämmöiseen kauppaan, ja että yksinäisyys nostaa minun vimmaan. äitinä rakastan leikkiä, vieraspitoja, tanssia, kestiä, kävelyä ja ajelemista, sanoen, sanalla kaikkea lystäystä ja huvitusta, ja te varmaan ihastutte, että saatte niin iloisen puolison kuin minä olen. Meillä ei eri-puraisuutta tule koskaan olemaan keskenämme, enkä minä loskaan ahdista teitä toimissanne ja liikkeissänne, niinkuin toivon, ett’ette tekään puoleltanne minua ahdista toimissani; sillä minun katsoessani pitää nöyryydenolla molemmin-puoleisen, eikä kukaan mene naimisiin saattaaksensa tois-puoleistansa raivoon. Lyhykäisesti sanoen, naimisessa tulemme me elämään niinkuin ne, jotka tuntevat maa-ilmansa. Eikä luuleminen saa koskaan tulla sekoittamaan meidän päätämme; ja siitä on kyllä, että lupaan olla teille uskollinen niinkuin tiedän että tekin tulette olemaan minulle uskollinen. Mutta mikä teillä on? Teidän kasvonne muuttumat kokonansa. Sganarelle. Ei se ole mitään; yskä vaan nousi päähäni.

Dorimena. Kumma, kuin se tauti tähän aikaan paljon vaivaa ihmisiä; vaan avio-miehenä pääsette kaikista taudeista. Hyvästi! Minä oikein ikävöinkunnollisia vaatteita, päästäkseni näistä riepaleista. Arvattavasti ostatte te minulle kaikkea ja minä lähetän kauppiaita tyköönne.

(Jatketaan.).

”Kotimaalta.

Porthan’in muisto-kuvan rakentamiseksi on 2 p.stä viime toukokuuta seuraamia varoja lähetetty ljatko viime n:rosta): puukhollari I. Pynninen, Viipurista, 2.”) rupl.; luutnantti G. Silfversvan, Kemieltä, 3 r. kontrahti-rovasti toht. I. H. Mollin, Wehmaalta, 15 r.; kollegia-neuvos toht. A. hollan, Pietarista, 14 r.; kirkh. E. H. Fonselius. Paimiolta, 3 r.; paroni H. O. Boije. Hagasta. 3 r.; rovasti toht.(^. M. Limon, Pälkäneeltä, 11: 25; majisteri E. A. W. Malmhorg. Sipoosta, 18: 20; piiri-lääkäri toht. I. A. Friman, Tammelasta, 15 r.; v. kirkh. G. Noselius, Pernajalta, 4 r.; lirkh. L. Hoffrvn, Pietarista. 3 r.; kirkh. A. W. Lukander, sam. k:sta, 45 r.; revisori A.Nothman, Helsingistä, 13. 50; senaatin kopisti A. Brunon, sam. k:sta, 46 r.; kirkh. H. W. Hellström. Wihdin p;stä, 10 r.; rovasti majist. M. E. Alopaeus Iuvelta. 8 r.; lehtori majist. E. W. Ahrenherg, Viipurista. 6 r.; toht. k. I.Qvist, sam. k.sta, 52: 90; rovasti I.H. Fory. Tastmolasta, 5 r.; lehtori C. G. Borg, Helsingistä, 109: 25; kirkh.I. F. Lundenius, Korposta, 11: 73; maansihtieri L, Penlun. Oulusta, 46 r.; herastuomari I.Höghaeka.PohjanJoensuusta. 1 r.; kontrahtirovasti toht. A. E. Granfelt, Tammelasta, 22. 42; talonpoika I.Knaappila. Iitistä, 2 r.; luutnantti F. Mörtengren, Porvoosta, 19 r.; rovasti (5. N. Hilden, Akaalta, 4 r.; v. kirkh. E. W. Stadius, Espoosta, 11: 25; kreivi C. M. Creutz, Malmilasta, 30 r.; läänin-päärakentaja E. A.Edelfelt,Hämeenlinnasta, 21; 50; rovastt I. W. Elmgren,Marttilasta, 18 r.; maalarin-vanhin E. G. Söderstrand, Turusta, 26 r.; rovasti H. Masalin, Wironlahdesta, 7: 50; tuomari W. Hasselhlatt, käkisalmesta, 5 r.; rovasti A. G. Nordqvist, Mikkelistä, 7 r.; kaupungin lääkäri toht. I. M. af Tengström. Käkisalmesta, 4 r.; talonpoika P.Närvänen, Mikkelistä, 1 r.; kirjakauppias I. W. Lilja, Turusta, 85: 5; kreivi G. Ph. Armfelt, sam.k.sta, 16 35; rehtori I.F. Thauvon, Torniosta, 12 r.; asessori toht. ss. I. Rahhe, Helsingistä, 48 r.; kapteni I. Lindfors, sk.sta, 3 r.; kirjakauppias O. Palander, Porista, 58 r.; lehtori maist. G. E. Euren, Hämeenlinnasta. 43: 50; valtaneuvos toht. G. I.Meehelin, Haminasta, 5 r.; kontr.rovasti A. Cajanus, Kronohystä, 4. r.; postimestari I. F. Asehan, Joensuusta. 6 r.; rusthollari I. Kumon p:stä, 3: 50; talonpoika F. W. Kokko, Harjavallasta, 3: 60; konsuli I. W. Namsell. Uudesta kaupungista, 8 r.; lehtori majist. P. A. Asehan, Kuopiosta, 4: 30; maav.toulun-opettaja A. Manninen,sam. k:sta, 7: 70; talonpoika I.Pehkonen, Frantsilasta, 2 r.; v. t. kirkh. K. Hällfors, Limingasta, 3 r.; majuri F. Rervemder, Sääksmäeltä. 8r.; kirjakauppiasI.F.Granlund, Turusta, 9 r.; rovasti U. M. Forsström, Saltvikistä, 3 r.; rovasti toht. G. W. Homen, Euralta, 7: 15; talonpoika I. Heikkilä, Hollolasta, 6: 60; herastuomari L. G. Pelkonen, Tuusniemestä, 4 r.; kirkh. G. Rönnmark, Mynämäeltä, 8 r.; v. t. kirkh. B. F. Nordlund, Närpiöltä, 8 r.; apteekari N. W. Ljungman, Uudesta kaupungista, 2 r.-. herastuomari N. Nuika, Simosta, 4 r.; talonpoika I,Pölhö,Kemistä, 7: 50; kaupungin lääkäri toht. G. Försten, Ristiinasta, 49: 40; rovasti G. A. Sarhäek, Hyrynsalmelta, 8 r.; lautamies Th. Holma, Haukiputaalta, 4 r.; talonpoika K. Niekki, Pudasjärveltä, 6 r.; läh.-vouti G. Brunherg. Pietarsaaren p:stä 9 r.; piiri-lääkäri toht. S. T. Hällström, Varkaudesta, 18 r.; rovasti toht. F. Hertzherg. Loimijoelta, 8 r.; talonpoika N. Marttila,Limingalta,4 r.;talonpoika I. Foudila, sam. p.stä, 3: 70; v. t. läänin rakentaja L. I.Lindqvist. Oulusta. 58 r., joista 48: 25 saman kaupuunin seura-näytelmäkunnan toimesta; lautamies I. E. Keto, Mustasaaresta, 3: 75; rovasti I. A. Herlin, Wähäkyröstä, 4 r. Siirtosumma viime toukokuun 2 p:stä 2,283: 41 ja nyt yleensä: 4,262 rpl. 74 kop. H—elsingissä 6 päiv. kesäk. 1860. K. E.

.

Höytiäisen eräällä luodolla sanotaan muutamien tilanmiesten tavanneen yhden hirven; mutta tuntemattansa mikä eläin se oli, tappaneen sen.

Liha oli painanut 30 leiviskää.

Saman järven pohjalla on löydetty aivan hyvää kelta-väriä (gul-ockeria) sekä puu-kiventymiä (petrifikater af träd). Maantumiset, varsinkin järven pohjaisella osuudella, ovat lähes laveammat kuin silmä voi nähdä, sekä kasvavat jo aivan runsaasti virvoittavaisia eli viheriäis-kasvuja (vegetahilier).

.

Oriveden järvessä kanavan suun yläpuolelle ilmestyneitä saariloita, joissa on monta sataa tynnyrinalaa aivan hyvää maata, on jo tänä vuonna yritetty viljeltää. (Ilm.L.).

.

Kiellon hirvisukuisten eläinten, jänisten ja ruuaksi kelpaavain lintuin hävittamisestä, vesilintuin munain ottamisesta ja niille hautomisen aikana rauhattomuutta tekemisestä on Oulun läänin kuvernööri julistanut kuulutuksella läänin asukkaille.

Luvatoin aika tämänlaiseen pyyntöön ja hävittämiseen on 25 päivastä maaliskuuta 9 päivään elokuuta.

Kaikille kaupunkien maistraateille, kaupungin viskaaleille, kruununvoudeille, kruununnimismiehille ja ja jahtivoudeille läänissä on kuvernööri antanut kovan käskyn katsoa perään, ettei tänä vuonna eikä tästä edespäin tätä luvatointa pyytöä kukaan saa harjoittaa, niin että linnut ja muut metsäneläimet saavat rauhassa lisäytyä ja kasvaa;.

ja joka rikkoo tätä kieltoa vastaan, pitää aivan armahtamatta manata edesvastaukseen.

Mutta eivät ainoastaan tämän luvattoman pyydön harjoittajat tule syyhyn langetettaviksi. vaan myös nekin, jotka tänä luvatoinna aikana tuovat eli myytäväksi tarjoavat metsän viljaa, joka luvatoinna aikana on pyydetty.

(O. W. S.).

.

Helsingistä:.

Warpuisen samoin kuin Mehiläisen jälkimäistä puoli-vuosikertaa saavat halulliset tilata niinkuin tämän leh—den loppusivulla ilmoitetaan.

Ilmat ovat tällä viikolla olleet enimmiten sateisia, tuulisia ja kolkonlaisia.

.

Hauholta (eikä Hauhosta) kesäkuun 20 päivänä. Sille, joka on tottunut pää-kaupungissa lueskelemaan sanomalehtiä ja siten elelemään muunki maailman muassa, tahtoo pistää ikäväksi olla sydän-mailla, kussa sielun ruo’an kanssa on niin ja näin.

Sepä se useinki panee kynän piirtelemään maa-seuduiltaki yhtä ja toista, joka uutisten nimellisenä odottelee tullaksensa uutisia ja päivän asioita hyväileväin silmiin, siten myötänsätuoden ajan viettoa edes hetkeksi. Ainapa sitä Hauholtakin on jotain jutun jatkoa.

Eteenpäin täälläki pyritään, josko hitaastikin ja Hämäläisten mainioon tapaan.

Ken ei nykyjään ilolla mainitsisi maan-miehillensa, että tässäkin seurakunnassa on astuttu askel eteenpäin yhteisen kansan (tahi morkatulla sanalla: rahvaan) sivistyttämisen asiassa? Olkoon se vaikka ei kukon askelta pitempikään, ansaitsee kuitenki sen astuja kauniin kiitoksen.

.

Hauholta (eikä Hauhosta) kesäkuun 20 päivänä.

Jo neljä vuotta takaperin yritti silloinen kirkkoherran apulainen saada toimeen sunnuntai-kouluja muutamissa kylissä. Hän ei lyhyellä vaikutus-ajallansa ehtinyt tarkoituksensa perille, joka oli sunnuntai-koulujen hankkiminen joka luku-kuntaan, ja valistuneen opettajan riennot eivät kasvaneet hedelmiä niissäkään paikoin, mihin kouluja perustettiin.

Mta pikaisesti kuin mainittu mies kehoitti luvussa taitavampia kylän-miehiä opettamaan heidän kova-onnisempia kyläläisiään, yhtä nopeasti unohtivat he tämän tärkeän asian, heti kun sen herättäjä heitti pitäjaällemme jää-hyväiset.

Tätä kohtaloa ssuynukreeminmsayndämin muistellessa vie riemu murheesta sitä voiton, kun nnt saamme kiitoksilla lähestyä kunnioitettavia pappiamme, jotka kunnon tavalla ovat enentäneet jo entiseltäänki kaiken kiitoksen alaista opettajallista arvoansa ja ansiotansa, hartaudella ja innolla käyden kiini sunnuntai-koulujen perustamiseen.

Wiime syksyn ja talven kuluessa on niitä saatu aikaan, että jo lähes joka kylässä taitavammat nuoret miehet ja tytöt uhraavat sunnuntai-iltoina tuntia parin lasten opetukseen. Kylä-kunnissa muuttelee opetus-paikka talosta taloon, kerran tahi kahdestiki erältään itsekussaki, ja on mopaestsuaks,en aikana joku vanhempi henkilö läsnä katsoettä järjestys muistetaan.

Tisä-luku on niinkuin sen olla pitääkin, ensin otettu parannettaa. Toivottava on. ettei ulko-lukuakaan heitetä vallan sikseen näissä nousevan nuorison sunnuntai-hetkilöitten kristillisissä vietoissa.

Warmaanki kohta se, sunnuntai-koulujen hyödyn ja siitä syntyvän helpotuksen itsellensäki keksii, joka lapsia kuulustelee luku-sijoissa eli kinkeri-luvuilla. Kiitos, kunnioitetut sielun-paimenemme, hyvästä työstänne, ja kiitos teilleki, jotka ja’atte opetusta nuoremmille siskoillenne ja veikoillenne! Mainitsematta en saata olla, kuinka kummalta se paistaa, kun ei ole saatu sunnuntai-koulua kirkon-kylään, vaikku siinä ovat pappilat ja muut yhdessä ryhmässä.

Mutta kukapa ne kaikki syyt tietää, ja tietäjäkin taas tavallisesti on harvasanainen!.

— Tämän koulu-seikan rinnalla tekisi mieli mainita joku sanainen pitäjäämme laina-kirjastostaki, mutta.

niitä siitä on puhumista, kuin ei semmoista soelekaan? Jos kelta kysyy, niin vastataan: no, olisihan tarpeen; mutta miten saada se aikaan, sepä on kysymys. Jokainen myöntänee, ettei lukemisen halua ja taitoa saada rahvaassa edistymään ennen kun sillä on tarjona kirjoja.

.

Hauholta (eikä Hauhosta) kesäkuun 20 päivänä.

Hankittava siis laina-kirjasto on,kaikella muotoa hankittava, jos mielitään jotaki tehdä sen eteen, mikä maahamme aivotuissa kansan-kouluissa tarkoitetaan valmistuvaksi. Ia sen vuoksi taas on etenki laina-kirjaston kautta levittäminen rahvaassa muuta yleistä tietoa paitse kristin-oppia, kun siellä ja täällä kuullaan mieli-pitoja, jotka eivät juuri tulekallistumaan kansan-koulujen puolelle. Suvaittaneehan siis edes laina-kirjasto, jonka jotkut yksityiset omilla omituisilla ”aroillansa lentiesi perustanevat.

Tulevaisuus on näyttävä, lieneekö markkoja hyödyllisten ja huvittavain kirjojen ostoon. Eletään toki toivossa.

.

Hauholta (eikä Hauhosta) kesäkuun 20 päivänä.

.

Puhuin markoista. Mieleeni johtuu jossa-kussa tilaisuudessa kuulleeni sanotuksi, että se, jolla ei ole markkoja, on Markatta”; tällä muukalaisella sanalla muka ilkkuen nimikkosanain päätettä -tta (-ttä), ja väittäen sitä niiden suomen-kieltä muka uudistelevain nykyisten kirjailijain rikki-viisaasta päästään onkimaksi mutkaksi. Muuten näistä maamme uusista yhden ja kolmen markan seteleistä arvellaan, että kai ne ovat aivotut kulkemaan Wenäjälläki, kun niissä nimi ja arvo sekä vääräntämisen” (sir) kielto ja rangaistus ovat venäjäksiki painettuna.

.

Hauholta (eikä Hauhosta) kesäkuun 20 päivänä.

.

Illalla tämän kuun 16 päivänä näkivät täällä jotkut eriskummaisen luonnon-ilmiön.

Kello 11 aikaan äkkäsivät muutamat muitten pilvien seassa noin pohjan-tähden alla teräksen-karvaisen pilven-suikuran, ikääskuin kankaan-kappaleen, ja pitkin sen keskeä kepin-tapaisen viivan. Tämän viivan, joka oli itse pilveä heleämpi, sanovat vähitellen käyneen mutkille ja lukivat siinä 16 lenkkua, keskellä suurempia, kumpaaki päätä kohden pienempiä.

Lopulla oli tämä mutkainen viiva muuttunut latinaisen puustavin A:n tapaiseksi ja sitte kadonnut.

Tätä näkyä ennen oli heidän korvainsa ohitse suhahtanut niinkuin ukon-leimaus etelästä pohjaseen päin ja maa oli täräydellyt. Toiset taas eivät tienneet maan tärähyksistä, mutta luulivat äsken mainitun mutka-viivan sijaan osannensa lukea siinä kirjoituspuustavia, niinkuin P, U, R, j.m. sekä niiden sitte muuttuneen 6 numeron muotoiseksi lenkuksi.

Tämän kirjoituksen kadottua pysyi itse pilvi (tahi mitähän lienee ollut) tiiman aikaa paikallaan, ennenkuin hävisi.

Mitähän tuossa tähtien tutkijat ovat lukeneet? Hämeenlinnassa kuuluu yhden ja toisen arvelleen tätä luonnonilmiötä joksiki kunnia-tulitukseksi eräälle vapaa-sukuiselle pari-kunnalle, joiden häitä sinä iltana siellä vietettiin, ja myöskin koukut ja mutkat nuoren parin nimen alkupuustaveiksi siteesen kirjoitettuna.

Mimmoistenkohan lasien kautta siinä silloin katsottiin?!.

A— n.

Hauholta (eikä Hauhosta) kesäkuun 20 päivänä.

Tämänkuukauden toisella viikolla kävi ankarat myrskyt. Semmoisista sattumista ei tarvitsisi kirjoitella, ell’eivät ne usein kyllä myötänään toisi vahingoita ja kovia kohtaloita. Niinpä sattui täälläki sunnuntaina 17 päivänä. Muuan suutari, iältään jo vanhuuden puolella, lähti vaimonensa soutamaan neljänneksen penikulman laajaa )ärveä jossakin ammatti-toimissaan. Waimo souti, mies oli perässä, mutta pitikin perää.

ijankaikkisuuteen. Kumartuen ottamaan raha-kukkarotansa, joka oli tuhdolla, tuli pää liian paljo painaneeksi ja yhtäkkiä kuukertui mies poloinen ärjyviin aaltoihin. Waimo parka, joka nyt näki rakkaan kumppaninsa oleksivan senlaisessa tilassa, jossa kentiesi tie oli alkava Tuonelan tupihin. ällistyi ihan saamattomaksi miestänsä auttamaan, käskein häntä vaan pitelemään venheen laidasta kiini, kunnes saisi rantaan soudetuksi. Miehen voimat loppuivat, vaimon parku ei auttanut, apua ei ehtinyt rannasta. Hetki vielä, ja mies oli vainaja. Wasta viikon päästä hän saatiin ylös, vaikka päivittäin nuottaa vedettiin.

.

Hauholta (eikä Hauhosta) kesäkuun 20 päivänä.

Kappelistamme Tuuloksesta kertoo muuan H. S. Hämäläisessä, miten Kyöpelin-vuori jo on niin täynnä vanhoja piikoja, ettei sinne enää ketään mahdu, ja vielä hiukan muutakin sen maailman elosta ja olosta. Tytöt meillä ensiksi ihmettelevät H. S:n maankulkija-nopeutta, kun jo on ehtinyt käydä Kyöpelissäki; sitte he nauravat hänen ”tökö’tiltä” haisevalle kertomuksellensa vanhain tyttöjen olosta sinne tupattuaan, ja arvelevat H.S.n muistissa olevan vikaa, kun ei virka sanaakaan siitä suuresta pelimannin puutteesta, joka siellä on kassa-päiden karkeloissa. Eiköhän Tuuloksessa lienee jotakuta vanhaa poikaa, joka osaisi vinguttaa viulua ja hakisi itsensä Kyöpeliin pelimanniksi, tuoden tullessansa, asian-omaisten tutkinto-miesten oma-kätisesti alle-kirjoittamat, todistuskirjat virka-hakijan ihanne-taiteellisesta täydellisyydestä. A— n.

.

Ulko-mailta.

Tanskan kuningas on käynyt Ruotsin kuninkaan tykönä vastavieraisilla Ljunghyn kedolla, jonne tänä kesänä on kokoutunut suuri joukko Ruotsinsotaväkeä sotaharjoituksille.

Baden-Badenissa Saksanmaalla kekountui viime kuun keskipäivinä joukko samanmaanruhtinoita, ja sinne riensi Ranskan keisariki, jolta tämä kokous oli ensiksi esitelty,heti Parisissa,kesäk. 14p:nä, suuria juhlallisuuksia vietettyänsä Savoijenin ja Nizan maakuntien Ranskan valtaan yhdistyttämisestä.

Tässä kokouksessa oli Napoleon sanonut tahtovansa poistaa sitä onnetointa epäluuloa, jolla Saksa oli näinä viime vuosina Ranskaa katsellut. Ruhtinaan keskuus todisti ainoastaan sulan rauhan ja rakkauden tuumia, ja Ranskan keisari olili heti kotia tultuansa sanonut tarkoituksensa voittaneen.

Mitä näissä kokouksissa lienee keskusteltuna, siitä ei ole vieraille mitään varmaa tietoa ennättänyt, vaikka paljon kyllä sinne tänne arvellaan la sanomissaki jutellaan. Kyllähän näistä vielä kerran tulee varmaki tiev, ja viihtykäämme sillä aikaa siinä toivossa, ettei ylityinen sota vielä aivan kohta uhkaa koko Eurooppaa; vaan että Turkin ja Italian asiat nlisivat täällä vähänkään selvemmiksi sommiteltuina, sitä ei voine kukaan odottaakaan, enemmän kun parempaa ystävyyttä Englannin ja Ranskan välillä.

Ompa yksi Saksalainen rnhtinaski, Itävallan nimittäin, joka ei kuulu oleroan ensinkään hyvillänsä koko tästä kokouksesta, koska taitaa peljätä Ranskan ja Preussin keskinäistä ystävyyttä; mutta Parisista kerrotaan,että Ransk—an ja ItävaUan keisarit aikovat jo pianki yksiin-tulla.

Italiassa kapina kiihtyy, vaikka ei ole vielä varmoja tietoja itse kapinan retkistä, se vaan varmaksi sanotaan että Neapelin kovasti ahdisteltu kuningas sanastaa Portisissa.

Kaiken-laista.

Muuan kirkkoherra, joka tavallisesti aika harvoin sai saarnastuoliin, otti kerran saarnansa esipuheeksi: ”Me emme saarna itse, vaan Herramme Jesus”, kertoi siinä.

näitä sanoja kahdestiki oikein mahtavasti, mutta kun toista kertaa sanoessansa tuli liian viipyneeksi sanain: ”me emme saarna itse” jälkeen, huudahti joku sanankuulijoista: ”vaan meidän apulaisemme”.

Kaksi rosvoa kävivät hirsipuun ohi.

Nuo kirotut hirsipuut”, sanoi yksi heistä, ”ilman heittä olisi ammattimme mitä parhain maailmassa”.

”Tomppeli”, lausui toinen, ”meille ei ole mitään parempaa kuin hirsipuut; sillä jos niitä ei olisi, niin rupeisi jokainen rosvoksi, ja me joutuisimme häviölle.”

Muuan ahne, kun kuuli jalon saarnan armeliaisuudesta virkkoi: ”Se saarna todistaa ihan oikeilla pyillä antien tarpeellisuuden; minunpa haluttaa ruveta kerjäämään^.

Englannin sanomalehti Times kertoo parikymmentä vuotta takaperin raittiusseurain Amerikassa keksineen voimakkaan keinon juopumusta vastaan. He muka pitävät juoppouden himoa jonkunlaisena hourupäisyytenä.

Heti kun tapaavat jonkun viinan vimmassa, vievät hänen sairashuoneesen, ajelevat hiukset päästä, panevat ruumiille vedonnaisia aineita ja ampuvat pyssyn täyden lääkkeitä silmille.

Times vakuuttaa tämän parannuskeinon tavallisesti auttavan.

Olispa koettaa meilläki!

Msltyillä Ilmoiluksla.

Kaupan.

Frenekellin ja Pojan kirjakaupassa Helsingissä:.

Taulu,.

joka osoittaa mitä hopiarupla ja kopeitta tekee Suomen markassa ja pennissä. 8l7).

Dpetus”autteita kouluille.

Fliednerin Pipliä-kuvasto, 40 taulna Pipliähistorian opetuksessa kevennykselsi ja muiston elähyttämiseksi. 4 rupl. 95 kop. Wilken käsitystajun harjoitus-kuvat, 16 tanlua ja näihin knnluva Lukuja apn”kirja, nimeltä: ”Elämä kaupungissa ja maalla, tedolla ja metsässä. Temlusto maklaa 1 rupla ja apu-kirja 30 kopeekkaa kappale. Kuin taulut omat niin isoja että seinälle pantuina sopivat ustammalle näkymään, niin vienemmille kouluille ulottuu yksikin taulusts; jälkimäiseen tauluoloon kuulliv.ia Luku” ja aputirjaa sitä rrastaan tarrritsee jokainen lapsi sekä läfitystajunettä sisäluvun-opetushetkillä. Pip.iä-kuvatauluissa ei ole alla suomalaista nimeä, vaan ovat niin selkeät, että kunnollinen opettaja heti asian kurvan muodostaki voipi tuta; kuitenkin jos, niinkuin luultava on, täta pipliä-kuvastoa usiampiin maassamme löytyviinlastenkouluihin tilataan, niin hankimme niihin erityisen nimi-luettelonkin. Ulompana asuvaiset voivat näitä tilatessansa kirjeellisesti kohdastaan kääntva Frenekellin ja Pojan kirjakauppaan 3 (3) Helsingissa.

.

Kaupan Helsingissä, Suomalaisten teosten kaupassa on: Werkeja, Pummuli-lankaa, värjättnä ja värjäämälöintä, Sjertingiä. ”valkeata ja värjattvjä laatuja, Pummuli-roaddia. Äänirautaa, Nauloja. Terästä. Pöllky.sahan-teriä sekä käsi” että vesi”sahoihin. Käsi-sahosa. Purasimia iläpi”rautoja) ©oloja, Halkuu”rautoja, Piiluja Kinveitä. Vasaroita, Wäti-vasaroita, Alasimia, Hälliä, Raastimia, Karttoja (raasia). Patoja. Pannuja, Plootuja Messinki” ja rauta-lankaa, Kihveli5,.

Lapioita. Kauhoja, Tuuma-puikkoja, Puntana. Waala-tankoja. Waaka’painoja lvil’ti”painoja), Aa[iirin”uaahtiniia (= nannana), Kahvi-ml’llyiä, Walimia (iralin=fauhoja). Kynttilä-jalkoja, Peili-lasia. Saranoita, Ei!itl”s’lautoja (nniffi rautoja), Plälkisiä mlttau#”fl6tioita, Riin>i”rautoja, Rattia, Eiloja ja sila”kaluj>7, Marhamintoja ja päilsiä, Monen-laista nal’ka^>, Satsia. P!’ösyja. Piötuolia. omatuloja, SBeitfiä, parta”, metsä-, panna”, linkku-, puutko-, ratko-, raaputus”, leikkaus”, pövtä-, fofurt”, leipurin”, eläin-lääkärin”, t”u* raatajan–, satula-maalarin-, lirjan-nitojan”, suutarin-meitsiä. G”. 91. Herlin. puoti on masta-päätä Nikolain”lirlkoa, 24 (12) Senaatintorin trairefla.

.

Mehiläistä.

saadaan tilata Helsingissä Sederholmin ja Kumpp. kirjakaupassa ja maamme kaikissa Postikonttoreissa 2 ruplalla koko” ja 1 rupl.13 kop.puolivuosikerta. Toimitus on lisääntynyt sillä tavoin, että siihen kuuluvat Heinäkuun alusta tänä vuonna varsinaisina kirjoittajoina tohtorit Aug. Ahlqvist ja Yrjö Koskinen, sekä majisterit F. Ahlman, Osk. Blomstedt, I. Krohn, W. Lavonius, Jaakko Länk elä ja kansakoulun opettaja papismiesI.M. Murman. Tohtori Ahlqvist on kuitenki sitounut vasta tulevan vuodeu alusta kirjoittamaan Mehiläiseen. Päätoimitus on, niinkuin tähänki asti, allekirjoittaneen hallussa. Helsingissä 20 p. Kesäk. 1860. -l (3) Rietr. Polen.

.

Warpuista.

Sanaista Suomen Lapsille saadaan tilata Sederholmin ja kumpp. kirjakaupassa Helsingissä ja maamme Postikonttoreissa 80 kopeekalla kokoja 4tt kopeekalla puolivuosikerta, postirahan kanssa.

.

Avonainen palvelus.

Msi Kaartamaakarin Kisälli saapi työpaikan Elokuun 1:stä päivästä, jos kirjallisesti keskustelee allekirjoitetun kanssa, Porvoon kaupunnissa. 3 s2j C. F. Rosenherg.

Kaupaksi K. I.(5kroos’in luona Helsingissä. i Aleksanderin tahun roevrella.) luotsin rautaa, Terästä, (Rautalapiotta, Kirveitä, :)iauta=fanfia, Rattaan-akselia, 1’/2 tuumasta katto-nauloja, 1% sam. sam. 2 sam, sam. 3 tuumasta rautanauloja, 4 sam. sam. 5 sam. sam. 6 sam. sam. Kyökin arinoita eli helliä pruukin hintaan. Rautaja malmi-peltiä. Kaikenlaisia lukkoja ja saranoita, Ryykki-rautoja luotinensa, Malmisia ja rauta-peltisiä kakluunin omia, Tahkoja, Patoja pruufin hintaan, Englannin lyyrvittiä, Hollannin liitua, Aluna-mutaa, Huhdottua lyijy-kiveä, Puna-multaa n:o t,.

Ruotsin haulia, Norjan silliä, Tölon sokuria pruukin hintoihin, Valkeata ja punettua pummuli-lankaa.

Kuulutus.

Nykyjään tuntemattomalla tavalla laitumelta kadonnut viisi talvias tamma-hevonen, raudan-ruskia karvaltaan, häntä sekä molemmin puolin lemkeava harja musta, etu-jalat kengässä, rauta-kello kaulassa nahkakantimessa. Joka tästä tiedon saisi, olisi hyvä ja ilmoittaisi kohtuullista palkintoa vastaan.

Tohias Kummulle,.

Uuraisten kappelissa,.

Saarijärven pitäjää.

Suomen kirja-kauppa Pietarissa.

Kuniiioitettaville kansalaistllemme Pietarissa sekä Inkerissä saamme tämän kautta ilmoittaa, että tanäväivänä olemme arvanneet Suomalaisen Kirjakaupan täällä Nikoljskoin kadun varrella Suuren teaterin jaPotseluisillan vaiheella, talossa N:o 5 jossa tulee löytymään myötävänä kaikki Suomenmaassa painetut eli rvasta painettaroat kirjat sekä Suomen että Ruotiin kielellä. Myös Ruotsinmaalla painettuja ruotsinkielisiä kirjoja otamme (vaatimalla hankkiaksemme. Pietarista Toukokuun 2 (14) päivänä 1860. Anttonen ja Kumppani.

Höyry-liikettä Laatukan merellä.

Uusi ja milläs rauta.ratas-hömy.

Walamo,.

90 hevoisen voimainen, Lloyd-säännön mukaan rakettu m. l859 (5!,a,la>n!issa, mutamalsi n^tkustamaisille ja mahtumaksi tamaroille varuslettu. tulee, jos jäät maan e<vät tee estettä, lähtemään 3orta” ”valasta Pietariin laumantaina 26 (l<l) p. Toutok. k.lo 9 epp,. käl” den rantaan Walamossa. Käkisalmessa. Konemltsassa ja Slyssenissä, ja sittemmin tän-muotisen purjehdus”ajan alla 1 r:stä Kesäk. (20 v:stä Toulok.) ja aina 23 (l6)p:ään Evysk. säännöllisesti käymään edes.takasin Pietarin ja Sortamalan’ mäliä, setä tullen että mennen seisahtamalla Slyssenissä, Konemitsassa, Käkisalmessa ja Walamoosa.

ilähtö-väimät omat: Pietarista joka perjantai k:lo 9 epp. paitsi Heinäk. 6 p. (2-1 p. Kesäk.), Syysk. !7 p. (5 p.) ja Syysk. 24 p. (12 p), sekä Eortavalasta joka sunnuntai t:lo 9 epp., paitsi 24 (l2) p. Kesäk. ja Heinäk. 8 p. (26 p. Kesäk) ja Elokuun 26 (l4^p. Muistutus.

Matkakerralla Pietarista 22 (l0) p. Kesäk. on 24 (l2) p. Kesäk. juhla (praSnikka) Konemitsassa, Emissä laima miipyy aina k:lo 4:ään jpp. sinä päivänä, jolloin se menee Walamoon ja Sortamalaan, käymättä Käkisalmessa sillä kertaa. Näitä säännöllisiä kulkuja ollenkaan rikkomatta, tulee seuraamia erinäisiä matka>lertoja tehtämäksi, tamallisuuden mulaan sekä mennen että tullen rysähtymällä edellämainituissa paikoissa, paitsi messa, Käkisaljossa ainoaotaan ensi erinäis-matka?erralla käydään: lik,’,. Keskivnkkoua Heinäk. 4 p. (Kesät. 22 p.) lähtee höyrylaima l.-lo s! erp. Pietarista Sortamilaan ja täältä takasi perjantaina Heinäk. ” p. (Nesäk” 24 p) k.lo 9 epp.

2:ksi. Emmuntaiua Heinäk 8 p. (Kesät. 26 p.) k:lo 9 epp. Pietarisia Walamoon ja Valamosta Sortamalaan ja tekee täältä erinäismatlan Walamoon tiistaina, ralajza Tortavalaan keskiviikkona Heinäk. ll p. (Kesäk. 29 p.) ja samana päivänä takasi Walamoon ja Pietariin. 3:lsi. Torstaina Elok. 16 (4) p. l:lo 9 epp.Pietarista Walamoon ja Sortamalaan sekä sieltä takasi sunnuntaina Elok. 19 (7) p. t:lo !”evr. Pietariin. 4,tsi. Laumantaina Elok. 25 (l3) v. k:lo 9 epp. Pietarista Konnemitsaan ja Sortamalaan sekä täältä takasi maanantaina (ilok. 27 (15) p. k:lo 9 epp. Pietariin. Pysähdys.paikoiosa määrää laiman päällikkölähtö-hetket. Likempiä tietoja saadaan Pietarissa höyrylaiman lonttuorissa lähellä laiman mallimaa, entisen Wostresensla-sillan luona Neman! rannalla sshevalier-kaartin kasarmin alla, likellä kirkkoa Skorhätsehi Bosehie Materi ja Sortavalassa allekirjoitetun asiamiehen tykönä.

Tottavalassa Ip. Toukek. 1860. 5 (>’5) A. Nissin.

Keskihinnat torilla tällä unikolla:.

Kaurat 2 r. 50 k. ia 2 r. 70 k. tnri; ruisjauhot 45 ja 47 k., raavaanliha, tuores 1r. ja lr20., palvattu Ir. ja 1 r.20 k., lampaanliha tuore 1 r. 30 k. ja 1 r. 50 k., palvattu 1 r. 60 k., vasikauliha 1r. 60 k. ja 2 r. sianliha 1r. 50 ja 1r. 50 k., suolaset ”lakat 55 ja 65 k. voi 3 r. ja 3 r. 40 k., heinät 16 ja 20 k. leiviskä; kaurakryynit 20 ja 25 k. ,ohrakryynit 20 ja 25 k., herneet 20 ja 25 k., potaatit 7 k. kappa; lohi suolattu 15 k., hanvit ja ahvenet 3 ja 4 k., siika 10 k. naula; nuori maito 6 ja 7 k., viina 50 s. kannu; munatiu 20 ja 25 k.; halot: koivuiset 4 r., petajaisetj 3 r. 25 ja 3 r. 75 k. syli.

Helsingissä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainossa.

Lupa painamisten annettu: I. Ileimliursei.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggaajaa tykkää tästä: