1860-06-29 Hämäläinen


1860-06-29_Hamalainen_26_29_06_1860

Hämäläinen N:o 26. Perjantaina Kesäkuun 29 päivänä 1860.

Vlihuomenna saarnaa Hämeenlinuau kirkoösa sekä suomalaiseSsa kttä ruotsalaiseösa jumalanpalveluksessa v. past. Limem.

Torihintoia. H.ämeenliiniassa . 4: 80. 5: 30. . 4: . . 2: 70. . 2: 60. . 1: . . 1: 30. . 2„: . . „ 20. 70. »gissa 5: 25. 6: . 4: 75. 2: 60. 3: 20. 1: . 1: 40. 1„: 65. 23. 2: TuruSsel. 5: 5. 5: 20. 4: 25. 2: 60. 2„: 80. „ 70. 90. 1„: 40. 23. n 75. Rutiit …. Rukiin jauhot . . Ohrat …. Kaurat …. Woi Tuore naudan liha liha . . Sianliha . . , Mnnatiu . . . Perunat …. Heinät ” . .. „ 8. . . „.18. . . „ 11. Palovima „ 55. . . „ 50. . . „ 55. taran tryynit . . . . „ 28. . ’. „ 25. ” . . „ 21. Ohran d:o . . . . „ 25. . . „ 22. . . „ 21.

Matrustavaisia Hämeenliunassn: Kesäk. 22 v. forstkondnktöri Amiillff EvoiilSta, studeutti Sanmark #elf!tigiötä, tuiitnantti Sanmark ja stndeutti Nminoff Evoisista, fhibeutti ForselivS TurnSta, tuemavi ©påve Haminasta,Durehman Rnovedeltä, maamittaviCollin Tammelasta. liilltnantti von Sehantz (Sro* lasta; 23 p ljohnoifeubeu aiidCuftanttt 9Äaefmentan Haill,olta, kappalaisell siainen Grönholm Porista, Famreri Levander Limmilta; 24 v. luntuemtit von Galler ja Palmfelt ÄanbefoSta, faitjnnlfati Ridderstad Porvorsta; 25 p. U\»v\>iaS Lindholm Tamprrelta festk.; 20 v. karteni Strömberg Helsingistä, ryttmeStari’ SestadioS Turusta, tehtaanisäutä loh. B Gierth Porista.

tuomariMaermontan jalinltnanttiSWaermontan LemräalästäNordimlla. fauppafiriuriHumble Porista, tefjteri Miekvitz Helsingistä. F. W. Westman, 51. Nyström, euttneu Englamiiil fonfitU Snomessa M^rais Wright Helstogistä.

Kutsumuspäiviä velfpjiUe: Pitäj^n fepdn G.DllerberginloufnrflSsa Hartotau, lontsail ja Leivonmnen feräjäin 2:»a p:nä G knuk. lliluttua viimtsmaa» lisk. O päivästä, ryfymentin kirj^ittajan leSke» Hedvig Rabbe vainaau enslmäi» sena vyhatöinnä maauantaiiiaheioäknulla 18G1 HelsinginraaStxvassa, ruokakalun Fau^vuan Saehari Tsehernoff vainaan viimisenä puhätöillnä maanantaina tammifiiulla 1801 Helsingin raa^tuvassa, provaStin N. N. Voiiödorff vaiuaan toaitiaau Hartolan, Imitsan ja Leiivoimiäe» ferofdia 2:na p:nä vneden kuluttua viimis maalisk. 2 p:stä, idiotin I.%[).

Svanströmh>ain.ian Hein^lan keräjäin 2:ua p:uä iviiobfn kulultua viimis huhtikllun 24 p:stä, aptefariu A. Berg vaiman eufit. heinäk. 23 p. Wiipurin raastuvassa, lnutsin M, Söderströmvairiaait Finströmin keräjäin *2:iia p:»a G kuuk. knkiittna viimis marraskuun IG p:stä, nimismiehe» L. N. Nymander vainaau Sifton ja Tiiusnlau fevdiätn 2:na p:nä vnodkn kulnttua viimis helmik. 10 päivästä, kanppianA.Lrbedeff vainaan enfit. heinäk. 4 v. Porvoon raastuvassa, eldtiivaratitajanK. I.Mollen» tom kurslssa euftt. tammik. 21 p. Wiipiuin raastuvassa.

Jotimaalta. Keis. M:tin arm. kuulutus touk. 24 päivältä säätää etta eivilighmnasiin saadaan ottaa latinan kieltä taitamattomia oppilaita, jos eivät tule ylialkeiskouluista, ja ettei näiden gymnasten oppilaisten tarvitse studenteramissa osottaa latinan kielen taitoa, jos eivät itse tahdo.

Koko viikon on kestänyt tuulisia ilmoja, niinkuin ainakin kesäpäivän seisauksen aikaan. Sadetta myös on saatu ja ukkonen kävi viimis perjantai-iltana, jolloin sade oli niin rankka etta pelätään tehneen vahingoita rukiillekin.

”Kiitollisuudella saan mainita etta täällä tämän kuun 15 päivtznä pidetyssä kokouksessa kultajahopiaseppä-ammatinkanssa päätettiin muun seassa, etta, lisäksi siihen porvariston eläkekassaan, jonka perustus nykyisin on aljettu, ammattiloodan varoista annetaan 20 hopiaruftlaa, jotka, niinkuin entisettin tähän tarkoitukseen kootut rahat pannaanintressiäkasvamaan kaupungin säästökassaan siksi etta eläkelaitos saadaan toimeen: olkoon tama kulta. ja hopiaseppä ammatin kaunis esimerkki voimallinen kehoitus ei ainoasti muillekin ammateille. joita täällä on monta, vaan myös porvaristolle yleisesti. Hämeenlinnassa kesäkuun 23 päivänä 1860 O. 5. Ooiiin.”

Samaan tarkoitukseen, johon kulta- ja hopiaseppäin-ammatti on lahjoittanut 20 ruplaa, on myös suutari-ammatti eilän antauut 50 ruftlaa, jotka jo ovat pemtuna säästöpankkiin. Kiitollisuudella ilmoittaissa tämän lahjan on yhtiö iloisessa toivossa etta se hyvä asia, jota me askaroitsemme, aina saa saamistansa osallisia ystäviä ja niin muodoin pääsee aivotun ja tarkoitetun määrän päähän. Hämeenlinnassa kesäkuun 28 p. 1860 ?litiö.”

loka taholta kuuluu etta tämän kuun toisella viikolla on ollut hyvin lämmintä. Näkyy toki etta lammin on ollut suurempi ylimaissa kvin rannikolla. Hämeenlinnassa oli kolme päivää yli 30″.

Mutta mertillisin kaitista lienee, etta samoina päivinä etelässä saatiin melkein vilua kärsiä. Olihan Parisissa ainoasti 13 asteen paikoilla: samaten Lisboassa, Lyonissa ja muualla. Wielä 20 päivänä oli Parisissa ainoasti 13″, 21 p. 15″, 22 p. 13″, 23 p. 17″. Livornossa Italian maalla oli 23 p. ainoasti 20″. Tottahan me jossakin edellä käymme vaikka lumala para

kkoon! ei omasta ansiosta. Uusia sanomia on saatu lupa antaa, Wiipurissa ”Otava, Sanomia Wiipurista”, ja Kuopiosta ”Lukemisia lapsille”. Edellilise

n hinta loppuvuodelta on 25 kopekkaa. Perjantaina kesäk. 15 päivänäkello 10 aikaan illalla näkyi erinomaisen kirkas tulen leimaus taivaalla pohjaista suuntaa kohden. Hämeenlinnassa oli sen kirkkaus niin suuri etta se valalsi koko

ilman ja pitkän aikaa näkhi valkia viiva taivaalla. Höyrylaiva Suomi nyhjäsi kesäk. 19 p. karille Helsvgln ja Turun välillä, etta saa mennä Stoekholmiin pohjaansa parantama

an. Syy sanotaan olevan kuljettajan huolimattomuus. Sanotaan etta Oulun piirikunnan lääkäri toht.K.H. Palmroos vaillaa on testamenteerannut 8000 eli 10,000 hop. ruplaa Tur

un kaupungin käunistukseksi.

Kupittaan kylpyvieraat Turussa ovat jo luvultaan 130. Greta Haapasalo on palannut Ruotsista, jossa häntä hyvä

ntahtoisestikohdeltiin. Uutisista on tähän aikaan merkillinen luivuus tiesi mikä onkaan maailmaSsa. Ihmiset ehkä vaan lepäävät ja ftolttavat kokkoa tällä luhannuksen ajalla.

Ei enää paljo ole puhetta koulumiesten tulevista kokouksistakaan, vaikka ne kuitenkin ovat ensimäiset sitä laija ja jo senki tähden arvossa pidettävät. Opettajain pitäisi nyt kaikella ahkeruudella valvoa koulun asioita; sillä kuka voi tietää koska tämmöisiä kokouksia tåas saadaan pitää.

Niin merkillinen on meidän aika, ettei vielä semmoistakaan asiaa, joka itsestänsä niin luonnollinen olisi, saata edeltäkäsin aavistaa. Kukatiesi kuluu tåas niitten väliä neljännes vuosisataa,

Mnkum papfttkokousien välilläkin on tapahtunut, ja silloin on luultavasti^koko nykyinene opettajakunta jo luopunut opetnstanterelta.

Sentähden on ajatuksemme etta tultaisiin miehissä kokouksiin nyt ja etta tehtäisiin kaitti mitä tehdä voidaan. Se olisi mielestämme ensimäinen ja vakavin askele yhteistä kokousta kohden koko maassa. Täältä Hämeenlinnasta kuuluu menevän monta opettajaa kokoukseen, ja täältä kirjapainosta on lähtenyt näiuä päivin

ä kirjanen, joka tulee kokouksissa jaettavaksi. Karhuin kuljettamisesta kuuluu vahinkoja tulleen kvin ne elävät maantiellä pelättävät matkustavaisten hevosia. Karhnin kuljetus on kuitenkin tykkänään kielletty käskyn kautta kaikille guvernöreille

syyskuun 25 p. 1857.

WlKomailta

kokoontuu näihin aikoihinusiassa paikassa. Rnotsin nuori kuningas oli tervehtimässä Danskannaapuritnningasta. Preussin prinsihallitsia ja usiamfti saksalainen ruhtinas, nimittäin Bayerin, Saehsin, Hannoverin ja Wyrtembergin kuninkaat sekä Saehsin-Weimarin ja Badin isoherttuat jamyös Saehsen-Koburg- Gothan herttua ovat olleet koossa Baden-Badin kaupungissa, jossa Fraaskan keisari Napoleon tävi heitä kohtelemassa.

Mitä näi

stä keskustelemuksista tullee, sitä vaau saadaan arvella. Ruotsissa on ollut aivan märka kesän alku. Paitsi niitä suuria tulvia, joita pohjaispuolesta tnuluu, on koko Nuotsissa satanut ripeesti loppupuolen toukokunta ja alkupnolen lesäkuuta, etta pelä

tään jo vahingoittavan eloja.

Kaliforniassa on löydetty oitia hopiavuori, nom 450,000 nelisjalan laveudesta. Tama vuori antaa hyvin ritasta malmia, jossa on neljäs osa puhdasta hopiaa, ja lisäksi vielä kultaa, vaskea, antimonia; 20.-sta leiviskästä malmia saadaan 4000 hopiarnftlan arvosta hopiaa. Paljo on sitä jo tuotn Englantiin ja yhtiöitä syntyy hopiaa tästä tivestä puhdistamaan.

Danskan kuningas Fredrik VII tuli vastaterveisille Ruotsiin kesäk. 17 päivänä ja aikoo viipyä viikon ajan Ljungbyn kedol

la, jossa tänä kesänä pidetääu iso sotaleiri. Sisilian kapina edistyy edistymistään. Katania on jontunut kansalaisten valtaan.

Wiimiset fanomat puhuvat vähän ristiin Garibaldin aikomukststa; toiset nimittäin arvelevat etta hän itse on lähtenyt mannermaalle Kalabriaan, toiset sanovat hanen lähettäneen erään apulaisensa ja 2000 miestä sinne.

Turkin maalla on paljo levottomuutta ja ehlä pian saadaan kuulla suuria meteliä sieltä. Englannin välimerinen laivastö on saanut käskyn Maltasta lähtea Konstantinopolin vesiiu.

Uudessa Seelannissa Anstraliässa on kapinanostettu ja kaksi laivaa on Melbournesta lähetetty europalaisten asukasten avuksi.

Götheborgista on nykyisin lähtenyt laiva Minona vieden 103 munttolaista.

Hyvästi jättösanat nidassa G:m B:lle. .Herra V.!

Me olemme, niinkuin sen pahempi nyt nähdään ja knullaan, joutuneet keskenämme riitaan Sääksmäen vitäjän hälkaisemisestajoka nita H:ra B:ltä ensin aljettiin Helsingin Sanomissa, mutta kukatiest ei lopu, jos ei sitä lopeteta, eikä myös väikuta mitäkään muutosta kysymyksessä olevain pitäjäm keskenäisissä suhteissa, vaikka me riitelisimme itsemme kuoliaksi; eikä myöskään Torniolaisilla eikä Hankoniemiläisillä eikä Waasalaisilla eikä Käkisalmilaisilla taikka muilla Suomenmaan asulkailla ole mitäkään,hyötyä eli huvitusta meidän nitakirjoituksiemme lnkemisesta- liiatenkin’ kosta ajatnksemme tassa asiassa niin sanoakseni ovat suurelta järveltä eroitettuina: minun ajatukseni eteläpuolella, ja H:ra B:n sitä vastaan pohjaispuolella Wanajavettä, eivätkä siis tule Yhteen ennenkuin Wanajavesi on kuivattuna; taikka jos köettaisivat tulla yhteen, niin joko hukkuisivat molemmin Wanajäveteen/ taikka myöskiu joutmsivat viimein joko Hattnlaan taikka Lempälään ja kukatiest mihinkä viimein eksyisivät innossansa- Meidän ajatuksemme tassa riidassa ovat nimittäin siitä laadusta

kvin muinoisajan tiedemies Euklides harkitsi kahden yhtärinnan juoksevaisen suoraviivan keskenäisen suhteen olevan: ”ne ei titte yhteen, lvaikka ne loppumattomasti venytettäisiin.” Meillä on tassa asiassa perätt erinkaltaiset pääasiatpuheen perustuksena: Hra B:llä Sääksmäen pitäjän apulaisenmuutos Saarioiskulmalle, jaminulla tåas Saarioiskulman eroittaminen Sääksmäen pitäjästä, ja Kalvolan pttäjän tfontamtnen; ja mina luulisin järjellisen^ ihmisen nauravan, jos hän, kuuttessansa faffimiestä riitelevän,havaitsis yhden puhuvan kultakalasista ja toisen multapalasista.

Senkaltanten nita futfutaan tuuleu ftieksemisetsi.

Koska Helsingin Sanomim lähettämä tirjoitukseni et otettukaan siihen kokonansa, ja siitä syystä ei myöskään faanut kokonaista vastausta taikka vastinetta, niin en mina enää yritälään lähettää sinne mitäkään kirjoitusta tassa asiassa; sillä kyllä töyhämies tarvitsee ne postirahakst siihen menevät kopekat ja markat parempaankin kvin heittää niitä maantielle; ja mitäs tarvitsee mennä ”joen takaa vettä hakemaan”, kvin sitä löytyy likempänä;

mitäpä Saarioiökulmalaistenkaan tarvitsis mennä järven takaa ”yhtä” kirkkoa hakemaan (jota joka vuosi raketaan eikä tahdo valmiiksi tulla), kvin heillä omalla puolellansa on ”kaksi” kirkkoa (ja ne jo kauvan aikaa valmiina). Ilokseni ölen saanut feta hyvin tutun, jalomielisen ja yhteistä parasta harrastavaisen Herran A. Bm etta myöskinHämäläisen Sanomalehden toimitutsenpuolelleni;

taikka lienevätkö he tietämätäufä saaneet minun puolellensa, sitä en oikein tiedä-. mutta saman se tekee: yhtä pidämme kumminkin, sen ölen nähnyt. Ja koska H:ra A. V. minuu tiedostani on itse Saarioiskulmalainen, niin olkaamme vakuutetut siitä, etta hän kyllä tnntee ja valvoo asiansa ftaremnnn kvin kumpikaan meistä. Ja mitäs Hra B.ajattelis, jos hanen naapurinsa Hra N. B.

sillä ajalla kvin me tuulta pietsisimme ja tyhjää pauhaisimme

ail »an hiljaisuudessa toimittais itsensä ja lähimmät naapurinsa Kalvolan seurakunnan yhteyteen. Eipä kailki toimi seiso paljaassa suussa, vaan paras tointt jossatin muussa,

’nimittäin toimessa, jonka kanssa yksimielisyys on nondatettava; ja minulla ou jo lapsuudesta ollut fe lapsellinen ajatus, ettei se ole papiltakaan kielletty edesauttaa Yksimielisyyttä ja hämmeutää eripuraisuutta hyödyllisissä toimissa, kvin se vaan taftahtuu luvallisella tavalla: Urnan ystävyyden, lankouden taikka heimolaisuudeu katsomista, ilman juonittelemista, timan omanvoiton pyyntöä ja timan ilkiää viekkailemista;

sanalla fanoett: totuuden mieleösä.

Ajatellessani nyt Kalvolan pitäjän etua tärnan ohessa, muistnu mie-, leeni latinainen lause: ”eonebrdiå res parvae ereseunt, diseordia maxims» dilabuntur”: jonkamina suomenkielellä sanoisin näiu: ytsimielisyyden avulla Kalvolan pitäjäs kasvais fa vahvistuis, mutta eripuraismls sen vlimeisetkin voimat maahankaataa* Msimielisyyden puutos saatti siellä pitäjäuaftulaisen viran hautaan, sitte tum se euftn oli murheella saannt nähdä ptenen lainakirjaston hanlteensa kuolleenna syntyneekst lapseksi.

kärnat sanat et ole närtästyksen fappifanoja, vaan murhekoettelemuksen tulessa kypsyneitä huokaussanoia, ja faufaineu kaiku näistä lerusalemin asukkaille kuuluneista sanoista: ”jos sina tietäiftt mitä sinun rauhaas sopii, niin sitä tällä ajalla ajatteliftt, j. n. e.;” ja ne sopii myös yhtä totiseksi kvin lyhyeksi.vastautseksi Hämäläisen kysymytseen (lainatirjastojen johdosta Oulunläänissä): ”mitä Hämeessä alkaa tulla?” ymmärtäkäät: en mina syytä mitäkään fett* rakuntaa enttäin, vaan sitä enpuraisuuden henkeä ja yksimielisyyden Mutosta’kvin senrakunnissa vallitsee, yhdessä enemmin toisessa vähemmin.

Ja se on juuri se, joka monta sydäntä sairaaksi saattaa jalsurulliseksi sulloo. Äskenmainittn lainatirjaston toimi loppui alussansa, toimtttajan vahiugoksi, }o§ta,l;äit;n)te* latin sairastaa: fufa tietää, kuinka kauvan! Mutta

sitte on jo kahden talven lumi satanut ja vedeksi. jätten snlanut; fulakoonnärnät katkerat ajatuffet joksikin hyödyksi ja hyväksi. Toivon tämän nyt olevan viimeisen tirjoitukseni tassaasiassa; et sentähden etta olisin jo väsynyt; vaan siitä syystä etta se katsotaan lapselliseksi ”vasikan kanssa kilpaa juosta.” Päähnn

päästyäni kyllähan nähdään etta vielä elan jos elan. ja sanon riitaveljelleni: ”jo mina ölenpäähän pääsnyt; missästä naapurini niinkanvan on huhtonut?”

Skutta eritäksemme sovinnolla tälj* donnäyttää, etta taiban peräänkin antaa tum vaan katson sen hyödyllisekst. Mina annan myöden eli suostun: 1) etta se kyllä on surkiaa, etta Sääksmäkeläisten (talonpoikasäädyn) on täytynyt vanhoista totutuista tavoistansa ja asioistansa luopua (sauhupirteista ja minsta senkaltaisista); 2) etta fe kyllä olis vähän nurinpäin etta Kalvolaiset velvoitettaisiinrakentamaan Sääksmäen kirkkoa, makasiiniä ja pappilaa; 3) etta fe kyllä olis Saarioiskulmalaiselle papille raskasta olla Kalvolan pitäjäuapulaiseua, tieten etta Saarioiskulmalta on 6 å 10 venäjän virstaa Kalvolan kirkolle; 4) etta Tyrisevän ja Terdisten kylät matkan pituuden suhteen sopii paljo paremmin kuulua Sääksmäkeen kvin Akaaseen; 5) etta keliriitteen aikana on ftaljo hauskemfti ja soveliampi mennä Wanajaveden pohjaa myöden taikka myöskinilmalaivalla Sääksmäen kirkolle, kvin etta vaivata omia taikka hevoisensa jalkoja maantietä myöden Kalvolan taikka Akaan kirkolle; 6) etta se olis aivan sopimatointa, etta Kalvolassa (ainoastansa 2500,väliluvulla ja vähänenemmin kvin 3nelikköpenikulmanavaruudella) olis usiampi kvin yksi papfti, koska Sääksmäellä (3500 väkiluvulla ja hiukan vähemmällä maan-avaruudella !utn Kalvolassa) on ainoastausa kolme paftpia; 7) etta Saarioiskulmalla olis pitkä matta mennä kruununrahojansa maksamaan Kalvolan kirkonkylään (jossa Kruummvoudi afuu ja kruununrahain ylöskanto siinä seurakunnassa tapahtuu) fen suhteen kvin mennä Wanajaveden ylitse Sääksmäen kirkon puolelle (jossa mainittu ylöskanto Saarioiskulman eroittamisen jälkeen taftahtuis).

Mutta mina havaitsen jo liian paljo perääuantaneeni. Nyt täytyy aikanansa lakata, ennenkuin tulen vallan allepäin.

Hyvästi nyt, siihen asti etta Saarioiskulma on eroltettuna Sääksmäen pitäjästä! entih_en 53alvolainen

br

W.

T V iv o.

Toivossa on hyvä elää” sanoo sanalasku, ja se on tosi; toivo on ihmisen vakainen kumpftani vaeltaissa elämänsä vaivaloista tietä; toivolla odottaa morsian rakastettua ylkäänsä ja ylkä morsiantansa: toivolla kärsii merimies ankarimmat myrskyt päästäksensä tåas vihdoin ranhalliseen satamaan; toivolla ottaa sotilas käteensä painavan kivärinsä ja nostaa selkäänsä raskaan reppunsa kohotatsensa joskus korkiampaan arvoon; toivolla astuu hän rohkiasti sotatanterelle suurilukuisempaa vihollista vastaan ja saavuttaa ounellisen voiton; toivolla kärsii orja raskaita vaivojansa, päästäksensä kerran onnelliseen vapauteen toivolla heittää kylväjä siemenensä odottain runsasta satoa; toivolla opettajamme myös heittävät kallim siemenensä voittaatsensa satakertaisen hedelmän.

Mitä ihminen toivoo, sitä hän myös uskoo; jos hänellä on vahva toivo, on hänellä myös usko.

Närnät ovat ystävät, jotka käyvät käsi kädessä taluttain toisiansa.

Mutta kuinka usein eikö ihminen pety toivossansa? Toivolla odotti suomalainen maaviljeliä tänä kesänä maaviljeliäin kokouksessa Haminan kaupungissa saavansa kuulla ja oppia maaviljelykseen koskevista tärkimmistä seikoista; moni suomalainen talonpoikakin ajatteli tulla osalliseksi mainittuun kokoukseen ja ftibemmiltäkinmatkoilta lähteä Haminan kaupunkiin, katsomata vaivojansa ja matkan pituutta; mutta

sanomat soittavat tåas suomalaisen korville katkeroita kajauksia. Suomen Huoneenhallitnsseuran mieli näkyy tåas kallistuneen muukalaisuuden puoleen ja niin muodoin suomirukka saa luvan istua etuhuoneessa mykkänä ålas painetuilla silmillä, kauniisti kerjäten kotonsa kynnyksellä.

Näkyisi juuri kvin suomen huoneenhallitns-seuralla olisi kaksi palveliaa ja toinen näistä kiskoist meitä toisesta kädestä edes, toinen taapäin, molemmat isäntänsä käskyllä. Onko siis täysi syy valittaa suomalaisten hitaudesta ryhtyä parempaan maanviljelykseen; suomen kansa ei ole vielä milloinkaan saanut omilla silmillänsä nlMä parempäaja järjellisempää maaviljelystä; tähdellisempiä” tirjoja siitä johdosta ei liion ole käynyt suomalaisten käteen. ’

Mitä mainittuihin maaviljeliäin kokouksiin tulee, niistä ei suomalainen ole saanut rahtuakaan edistystä, eikä saa niin kauvan kvin muu-l kalamen kieli istuu suomen kielen hallitusistuimmella; niin kauvan on kaikki sekä järjellinen maaviljelys etta koko hleinen sivistys suomalaisissa takapajulla; snomalainen talonpoika istuu vaan näissä hänelle tarpeellisissa kokouksissa ilman mitään hyötyä.

Ne vaikuttavat hanessä yhtä kvin muinaan paavillisina aikoina latinalainen jumalanpalvelus. Kysymme siis kutka ne ovat, jotka paraiten tarvitsevat oppia maaviljelyksessä? Onko se tuo vään, tuo sivistynyt herrassäätymaassamme? Ei suinkaan.

Se on talonpojat tahi työtä tekevä kansa, jonka maaviljelys on Pääelatus-keinona ja jossa koko kansakuntamme varmin perustustivi on laskettava, minkä turvissa maamme koko ajallinen onnellisuus ja elinkeino makaa. Jos siis aivotaan pyrkiä edespäin parempaan,’ nseiinnraonn se ensialukst ja ennen kaikkia Suomen Huoneenhallitusvelvollisuus valvoa ja ahkeroita kaikin pnolin tassa <tärkiässä asiassa, eikä (niin knin nyt näkyy) verhota meitä muukalaisuuden peitteellä.

Ei siis mahtane tämäkään hieno äänihajota muukalaisuuden erämaihin, jos oliskin pienempi hyttysen pirinää; se on kuitentin huutavan ääni korvessa niille, jotka ovat valistustietä valmistamaan pantu tälle maamme pää-elinkeinollisuudelle. Eläkäämme toivossa sentähden, suomalaiset veljeni! Kerran saamme kuitenkin kuulla suomenkielen kaikuvan kaikessa puhtaudesfa«sa/ kerran on se voimallansa rikki repivä mnukalaisnuden sitkiät siteet; silloin rakkaat veljeni! on meillä aukaistu tie, joka nyt on suljettu Haminan maaviljeliäin kokoukseeu.

Toimituksen ajatus on etta Huoneenhallitusseuranpitäisi toimittaman erinäisen kokouksen Keskisuomessa talonpojille ja kuuluttamaan suomen kielen siinä yksinänsä käytettäväksi. Siihen koksoeunkseen pitäisi hankittaman kaikkia tuotteita ja aseita talonftoikaikansan taloudesta sekä parempia aseita, joidenparemmuus olisi ftaikalla käytännöllisesti näytettävä.

Muinaiststa kalastukststa Kokemsen virrassa

Jos nyt lähdemme l)löspain virtaa, kohtaa meitä Friidalan kyla Ulvilan pitäjässä. Ali-puolla kylää oli Änolan muinaifella herralla Aksel Kurjella lohi-nuotta, josta hän antoi puölen veljellensä Knut Kurjelle, joka silloin hallitst Lavkon kartanoa Wesilahden pitäjässä, josta syystä tuomittiin 2, 3 ja 4 päivä marraskuuta 1664, etta Anolalla ja Laukolla piti oleman lohinuotta Friidalan tyköuä.

Wuonna 1453 21 ftäivänä heinäkuuta ftidettiin Lammaisissa Laakmannin keräjiä Kallion virrasta ”’*, joka jo silloin oli Ulvilan rajain sisä-puolella.

Tnomio-kirjassa anuetaan myöden kailille niille, joilla on taloja aliftuolla Lammaisten koslea, vapaasti kulkea liftolla ja kolkalla jokaisen miehen talon rajain sisällä paitst Lammaisten lahdessa, Anolan ja Liikholman joessa, ”jotka jo entiseltä ovat kielletyt.” Pirilän kyläsfä on vielä Kolkka niminen torftpa.

Liikholman joli, joka jo tyktänänsä on maantmmt, otti alkunsa Ulvilan Haistilan kylan tykönä ja meni sieltä lähes Ulvilan pappilaan saakka, kussa se tåas yhdistyi päävirran lanssa.

Ulvilan pitäjä kutsuttiin vanhoina aikoina Lii^ kisten pitäjäksi.

Wanhassa kylässä on vielä Liikistöntorppa^ Kymmenen vuotta sen jälkeen eli 21 päivä heinäkuuta 1463 valittivat Kokemäkiläiset Turun oikeudessa, etta ”heiltä oli otettu pois eras virta nimeltä Kallio Lammaisten koskessa”, mutta eivät mitään voittaneet, vaan se jokymmenen vuotta enuen annettli

Katso N:o 24. . *+ Nimitetyllä ajalla suitti Lammaisten koskessa olla kaksi Ijaaraa.ninlittäi» puhjais^puolella Pir ilä virta ja vaSta päätäK allio» ivtvta., CStätS tve’ Lammaisten kyläu alla kutsutaan vielä Knll iok si. ’ ”

tuomio-päätös vahvistettiin, ja sama tapahtui myös 18 päivä Herra Olof Sverd, joka ensin oli tuomarina Kokemäen keräjätunnassa 1419 ja sitten Poh- ;an-maalla ja Korsholman läänissä 1445, hallitsi Mieksmäen kartanon Maskun pitäjässä: tämän vaihetti hän 1452 Sunniemen kanssa Ulvilassa. Paitsi sitä oli hänellä kuubes osa sauvua Lammaisten kalavedessä, jonka hän myi.

Hanen poikansa Petter Sverd, joka’ vuonna 1463 oli tuomari Kokemäellä. osti 22:tena päivänä toukokuuta 1460 takaisin sen osan Lammaisten kalavedestä, jonka hanen isänsä oli myynyt.

Sunniemen entisen Herran Gödik Finken lesken Kristina Hannun tyttären kirja, joka oli kirjöitettu 3:mas päivä maaliskuuta 1631, sisällänsä piti etta Anolan kartanolla jo ikivanhoista ajoista on ollut kaksipäivää viikossa Lammaisten kosken lohi-pyynnössäkalastuksen aikana, Sunmemellä sitä vastoin viisi päivää ja Soinilalla yksi päivä.

Wuonna 1648 9 ja 10 päivinä maaliskuuta tuomittiin tämän kirjan johdosta, etta Soinilan lampuoti Sifferi Eerikinpojan piti saaman nautita joka kahdeksas päivä Lammaisten lohi-kalastuksessa. i Wuonna 1585 7 päivä helmikuuta ”valitti yhteinen kansa/ joka asuu ylipuolla kirkkoa Kokemäen pitäjässä Lammaisilaisista, Pirkkalalaisista ja Suomenkyläläisistä, etta he ilman laillista! tuomiota nyt jo neljä vnotta takaisin ovat ruvenneet tekemään heille suurtavääryyttä siinä, etta hakevat vanhain kalastus- paikkain-eteen uusia laittomia ja luvattomia tokeita, jotka estävät kalain vapaasti käymästä takaisin (nimittäin mereen), niin kuiu ne vanhuudesta ovat tottuneet, ja tämmöisten laittomain toetten kautta-estetään yhteinen kålan pyyntö, josta kuitenkin yhteinsn kansa maksaa Kuninkaalliselle Majestäätille jakruunulle veron.” Närnätluvattomat tokeettuomittiin ”revittäväksiylös40men markan sakon haastolla.” Tästä sus nähdään, kuinka lanain kanssa kävi jo 1585.

Wuonna 1463 29 päivänä joulukuuta tuomittiin Williön kylässä Peter Sverdille kala-vettä alkain Keräjämäestä (joka on Kokemäen pappilan läsnä) aina Lammaisiin saakka Kokemäen rajäinsisällä, kussa ikänänsä phteisiä kalastus-paikkoja on. Hänellä oli min muodoin kala-vettä lähes puoli-toista penikulmaa.

Wuonna.1469 tuomittiin, etta Ylistarolaiset saavat puolen osan Winnaisten ja Arvelan koskissa Harjavallan kappelissa. Jo vuonna oli Ketolalaisilla joka kuudes päivä Winnaisten köskessa^Ennen vuotta 1502 oli Wuolteen kartanolla kalastus- oikeus Havmgm niemessä molemmin puolin Wirtaa. sus Harjavallan kappelin ja katselemme nyt, kuinka oli laita Kokemäen emäftitäjän kålan pyynnön kanssa.

Wuonna 1545 7 päivänä lokakuuta pidettiin keräjiä Kokemäen kartanossa. astui eteen oikeuteen korkiasukuinen Herra JönsKnuutinpoika (Kurki) ja puhui neljännestä osasta Wuolteen koskessa, jönkahänsanoi vanhuudesta kuuluneen taloonsa Pyhänkorvaan’.

Kokemäen pitäjässä”, ja tuomittiin tama tila saamaan pitää neljännen’osansa ”ja ilman sitä mahtaa kukin pitää osansä’koskessa,’ niin kvin hänellä vanhuudesta on ollut.” Kun Kuningas Käarle B:sas oli vuonna 1465 läsnä keräjissä Kokemäen kartanossa,:tuomittiin Ylistarolaisille koski Saarenmaan ja Haapasaaren välillä.

Nimitettyin paikkain välillä tuomittiin vuonna 1531 Mstarolaisille kalaja myllyvettä, mutta Hinditkalaiset tuomittiin sieltä pois siitä syystä, etta vasta vuonna 1531 olivat siellä kalastaneet. Henrik Witikalla oli vuonna 1466 mylly Potilan tykönä, ja tuomittiin etta ainsastansa Ylistarolaisten piti saamanMää myllyä ja kalastaa nimitetyssä paikassa.

Wuonna 1690 oli Ketolalaisilla Yhteisesti Säpiläisten kanssa siikanuotta Kessomitun tykönä.

Wuonna 1466 tuomittiin, etter Rudangon koski kuulukenellekäänmuulle, vaan niille, jotka asuvat Ylistarossa, ja heidän perillisillensä, mutta Henrik Kaare (josta vielä on jälillä Kaarenofan niminen kyla) ynnä jakoveljeinsä kanssa tuli sieltä tuomituksi pois 40 markan sakolla ”väkivallan tähden Rudangonkosken kalan-PYYnnössä.” Witikkalalläoli vuonna 1691 yhteisesti Mstaronneljännyksen kanssa joka neljäs päivä Rudanaonkostessa.

Wuonna 1530 tuomittiin^ etta Ryytsän ja Wahaisen Piti yhteisesti saaman käyttääkala-vettä Papin niitun alla, joka tuomio uudistettiin 16 päivä kefäkuuta 1609. Henrik Henritinpoika Skyttälä fat vuonna 1587 kiinne-tirjan papin niitussa, joka:■vuosittain antoi veroa kuusi aamia heiniä. ja NiittumaJan maennlitussa, josta tuli veroksi kaksi aamia heiniä, ynnä siinä kalavedessä, joka on läsnä ja ympäri nimitettyjä niittuja.

Wllonna 1455. tuomittiin eräästä virrasta ja järvestä, todennäköisesti Rajalan järvestä, joka nykyisin on rajana Kokemäen ja Huittisten välillä. Tuomiossa päätettiin, etta nimitetyssä virrassa ja järvessä fat Kokemäen kuninkaan kartano pitää puolen verkkoa ja nuottaa, Grootila [a Forsby puolen verlkoa ja nuottaa, Pilto ja Anders Mittelinpoika totonaisen osan eikä kukaan muu koko Kokemäen pitäjässä.

Huitisilaiset kiellettiin kalastamasta jo mainitussa virrassa ja järvessä. Tama tuomionudistettiin 1477. Wuonna 1534 tuomitsi Knuuti Eeritinpoita Kurti Huitisissa ”jokaiselle nautita ja käyttäa kalavettänsä öman talonsa ja maansa rannalla Min osansa jälkeen, kvin heillä on utaata, samaten pitää heillä myös oteman kappale vettä ’loin jälkeen”. Tästä sus nähdään etta sata vuotta takasin ulottui Kruunun kalavedet alkaen Kokemäen virran suusta 7 penikulmaa ylöspäin. vaitka et ne nyt enää ulotu muuta kvin vähän yli 5 penitulman. J. A. Lindström

Myytävänä. Ohria 4 rupl. 80 kop. ja lauroja 2 rupl. 50 fop. tynnyriltä Aptekari Lagerbergillä.

Onktadt sirädt Näg-mjöl,sammanmalM dito, kurnoeh hafver-gryn,samt Poteter finnas till afsalu i Gammelstaden, hvarest äfven en lätt fyrsittslg vagn ikomplett stånd med sehlar oeh en 2 sittsig ehaise med sehla står att köpaS,hus A. Nyman». D^Godt Rågmjöl hoS Prostinnan Vorg

Ostaa mielitään. Usiampia tynnyriä kalkkia Hämeenlinnan kaupungissa G. I.Lagerberg.

Ett större parti kalk upftköpes iTavastehus stad af G. I.Lagerberg.

Wuorottavana. 4 rum, nu genast eller frän hösten upplätrs hälft till ärSqvarter, hos I.I.lägerruos.

Sekasanomia.

Kaikkia uiitä talonhaltijoita, joitlen taloista»sa ou vetänmien soraa, lastnja taikka muita täytteekst kelpaavia aineita ja juilla kanpungin lähellä ti ole supivaa paiktaa niitä panna, kehoitetaan tästä suoStumaan allefirjoitetuu kansa, joka heille tämmöisen paikan näyttää. G. I.Lagerberg. Alla de gardSegare, hvilka ifrån si»e gärdar h.ehva att bortstäpa grus, spänor eller andra till fyllning tjenliga ämnen oeh hvilka i närheten af staden ieke bafva lämpligt ställe att dem upplägga, kunna härom vidtala underteeknad, dä ett sådant ställe dem anviseS. G. I.Lagerberg.

St. Petersbupger Fener Versieherängs

Si. Petersfoisrgsfea Braaidförsäikringsbolag- et iS:t Petersburg” äfslutar genom underteeknad försäkringar mot brandskada å fastoeh lösegendom, iTavaslehus oeh dess omgifni?ig, till billigaste, premier (med befrielse från erläggande af kronooeh stadsafgifter). y. . August Sevön

A. W. Grönholmin kirjakaupassa Hämeenlinnassa Myytävänä.

lumalan lasten erinkaltaisuudesta ja yhdenkaltaisuudesta tassa elämässä. Tutkist. Mag.Fr. Roos. 20 k. , Interin saaren Tyttö. lutelma. 30 k. Palaestina, kort Historisk Geografist bestrifning efter de bästa kal’ lor af V. G. Granlund. 20 k. Andan af Jesu Christi lefverne oeh lära eller Nya Testamentet med förklaring veh tillämpning af I.Gonner. I

4 delar. 1: 􀀀70, k.

Hämeenlinnassa, painanut G. E. Eur^n.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggaajaa tykkää tästä: