1860-06-29 Hämäläinen


Hämäläinen N:o 27. Perjantaina Heinäkuun 6 päivänä 1860.

Ylihuomenna vuoden 3:na rukousväivänä saarnaa Hämeelllillnan kirkossa sekä suomalaisessa etta luotsalaisessa puoliväivä saarniSsa v. past. Polviander. ja suomalaiseSsa ehtoosaaruassa v. past. Limou.

Torihintoia. HämeeuliouaSsa Helsiugissä Turussa. Rukiit . 4:80. . . 5:25. . . 5: 5* Rukiin jauhot 5: 30. . 6: … 5: 20. Ohrat 4: … 4: 75. . 4:25. Kaurat ……2: 70. .2: 60. . . 2: 60. Woi …….. 2: 60. .. 3: 20. . . 2: 80. Tuore naudan liha … 1: … 1: …n 70. «ampaan liha . . . . . 1:30. . . 1:40. . . 􀀀90. Sianliha . . … . . 65. . . 1:40. Munatiu *. . „ 20. . . „ 23. . . „ 23. Penmat „ 70…. 2: . . „ 75. Heinät „ 8. . . „ 18. . . „ 11. Paloviina 􀀀 55. . . „ 50. . . 􀀀55. Kauran kryynit „ 28. . . „ 25. . . „ 21. Ohran d:o . , . . „ 25. . . „ 22. . . „ 21,

Mateu«avaisi<, HämeenlinuaSsa: Kts^l. 28 P. GouvtllillS WiipuriSta Nordinilla. maamittari L. DfWng Pelkäneltä. A. StleSmff ja Kamaroff Hyvingältä keStk.-, 29 v.

Savauder ja Nrelin Äriijtinan kaupxugista Nordinilla, Hol,uer>lS Nmitaiärveltä !«tf ; J&eindfiiuti 1 V. Äberss KriStioan Fati^nugtéta Nordiiulla, heilli-firjoittiua 3qn«fon Slfaaöta; vrofeäferi Loehvizky Piet.irista; 2 p. liiman vallesme»»>i Östbohm Sauvolasta, arkitekti A. Loenbom MustialaSta; 3 p. F. NKrumbholz Pietarista, fadetit Sonöborffja SallmenHaminasta ltötk.:4 v. tuomariKrook fronvaileen Akaasta Nordinilla, vara tuomariBuiSman Susmätltä fe^tf.

KuoNeita HeimeenlinnaKsi vlimiK KesäkuuNa: ip. ntffaritt ltski Marla «o»isa Lempelin i»d tiiittaän 70 n>iiotifeua2 p. naliturill Erik Eave>,iu tljt* tölapss Johanna Maria 2 rättvän vanhau.i; 15 p. pl.uitll-maalariErnst Gafäng pvlttoon 42 vuetiffiia; 10 val,tis»il)tin CarlIsrael Hööt’intyttölarfiIda Ehrlstlna ? väiväu toatifjema; 22 p.

Kirslulan SaviSton torparinvaimoHedda 3u^ant9tär halvaukseen 04 imteteit »vanfmna; 25 p. neuvoSmieS ja vara tuomari Vndern lohe,n Ahlberg toejttautim 53 vliotiseila. Kutsumnöpäivlä roelPojia<: KontroNörinI.Wulffert vainaantämän helnåt 30 p SBiitMirin raaStuvaSsa, talonpojan Simo ©alaffa vamaanlääsken ja Kirvlm feväjatn 2:iia v-nä « ku»k. kuluttua \riiinitf yuhtik.28päivästä, hen, kifirjoittaiailI.SalmeniuS uminaan Kihtelysvaaran t«le\rain s,Mk<!räiäill 2:na p:nä, foutrollörill leSkel, K. G. Nyberg tvaiiiaem ensimäiseuä pvhätöinnämaauaii* tama toufofuulla 1801 Naautalin rnnet ivaéfa.

Kotimaalta.

Hämeenlinnan tarkampujakoulu on nyt lakautettu; mennä lauvantaina siitä tuli tänne kirjallinen sanoma. Samaten on kaikista jaetuista tarkamftujabataljoneista otettu pois papin, lääkärin ja auditörin virat.

Tarkampujakoulusta tulee väki kotiinsa lähetetyksi, vaikka ei tuo ehkä juuri pian saata tapahtua. Koko viikon on täällä satanut, mutta ilmat ovat muutoin olleet lämftimät sittekuin kerran päästiin päiväntasaus-myrskyistä. Kaikki tasvaa vihavasti; jos vaan heinän teko onnistuisi, sitä nyt maamies hartaimmasti toivoo.

Sadetta kuuluu muutoin koko maasta.

Hämeen läänin guvernöri kuuluttaa että seuraavat ovat panneet rahoja täkäläiseen räntteriin, josta he itse taikka heidän perilliset niitä etsikööt vuoden tuluessa, muutoin ne pannaan valtiovaroihin. Rahan paniat ja rahat ovat seuraavat: torppari Martti Martinpoika Ruuhijärven kylästä Nastolassa 8 ruplaa

57kop.. Talonpoika Juha Eliaanpoika Harmoisten,kylästä Kuhmoisista 27: 9^, talonpoika lafet Erkinpoika Riddasjärvenkylästä Hausjärveltä 11: 5, jahtivoudi I.Grön vainaa lämsästä 42tz kop.; nimismies Forh’in osa sakkoja 15: 42^, talonpoika Heikki Mäkelä Pälkäneen Laidikkalasta 12: 38i. kruunuvoudi Stefanius vainaa 4: 66. Späre 82 kop., vaimo Elisabeth Makaroff 4: 80, tuomariasseSsori G. A. Vläfield vainaa 1: 84, talonpoika Elias Lamperi Pa» dasjoelta 6: 80, entisen ftyekjunkkarin Matti Tuomaan pojan perintö 57: 69i, entinen mattosi Matti Rund 38: 57i,entiset matrosit Erkki Erkinpoika, Juha Elg ja Pieti lervin 23 ruplaa, entinen sotamies Heikki Grönroos 51 ruplaa. ent sotamies Tuomas Granat 4: 285. ent. sotamies Matti Galant 20: 38i. ’

.Lagmannin keräjät Hämeessa pidetään syyskuun 12 p. Hämeenlinnan kauftungissa. , 􀀀 ,^^v>:^-,’-,’.:, Kihlakunnankeräjät Hämeessaalkavat lämsän tuomark kurmassa: syysknun 4 päivänä Padasjoenpitäjän ja Kuhmoisten kappelin kanssa Suutarin talossa Anttulan kylässä; lokakuun 2 p. Längelmäen pitäjän sekä Kuorehveden jaEräjärven kappelien tanssa Seppälän talossa Hiukkoisten kylässä; marraskuun 6 p. lämsäU pitäjän ja Hämeen lääniin kuuluvan osan kanssa Körpilahden kappelista Karhalan rushollissa Kaipolan kylässä Sääksmäen tuomarikunnassa: syyskuun 6 p. Somerpnpitäjän ja Somerniemen kappelin kanssa Kimalan rnsthollissehM. malan kylässä; syyskuun 25 p. Tammelan pitäjän sekä lotioistett> Humppilan ja Perttulan kappelien kanssa Lanan talossa -KuUstön tylässä; lokakuun 23 p. Säätsmäen ja Kalvolan pitäjäitt kanssa Seppälän talossa Tyrisevän kylässä; marraskuun 15 p/ Urjalätt ojasanAkaan pitäjäin ja Hämeen lääniin kuuluvan PunkalaitUVW kanssa Uotilan rusthollissa Laukelan kylässä. ?.::^mn 3 lanakkalan tuomarikunnassa:elokuun 30 päivanä Wen pitäjän sekä lanakkalan. Hausjärven ja Rengon osain kansfa I?» kiniemen kestkiivarissa loentaan kylässä: syyskuun 25 P. Pälkäneen ja Sahalahden ftitäjäin sekä Kuhmalahden kappelin kanssa Haaran puustellissa Myttalan kylässä; lokakuun 26 p. Hatvlan pitäjän ja Tyrnännön kappelin kanssa Kanungin rusthollissa Wähänluolaisten tylässä; marraskuun 22 p. Wanajan pitäjän, Hämeenlinnan maasenrakunnan sekä lanakkalan, Hausjärvenja Rengon osain kanssa Brusilan talossa Kerkkolan kylässä. Hollolan tuomarikunnassa: elokuun 31 p. Lammln pttiljän kanssa Ronnili talossa; syyskuun 21 p. Havhon pitäjän sekä Luopioisten ja Tuuloisten kappelien kanssa Hovilan kartanossaj lokakuun 22 p. Kosken kappelin sekä Asikkalan ja HoUolatt osain kanssa Oreivilän rusthollissa; marraskuun 19 P. Kärkvlän kappelin sela Hollolan, Asikkalan ja Orimattilan osain kanssa Messilän

– Alastalon talossa Tyrismaan kylässä. ’ Tohtori Grönblad, jonka jo luultiin kadonneen, on nyt antanut tietoja itsestänsä; hän oleskelee Königsbergisfä. 􀀀

„. Rautatie Helsiugiu ja Hämeenlinnan välillä lasketaan tulevan maksamaan 3,100,000 ruplaa. joka tekee 30,392ruplaa virStältar Ruotsin rautatiet matsavat nom samän verrän, mutta Sak» sass

a ovat ne tulleet maksamaan 50.000 virstalta.i Hattulasta tullutHanoma ilmoittaa etta siellä lainakirjasto on saatu toimeen ja vaikuttanut tämän vuoden alusta. Se on

ylfiStään kuStannettu niistä kolehtistal, jotka ruotsalaisissa jumalanpalveluksissa on.koottu.<,Kirjalainoista ei makseta mitään, ja sentähden önkinkirjöjanlieluisasti otettu. Sekin vielä on sallittu, etta lainaaja isaa^kirjan,ostaa,> jos niin e haluaasen tävalliseen

hintaan^jjollä ra!halla ’uusi kirja hankitaan siaan. . , Pohjamaälta kuuluu haittöja eloille

Toholammissa on ollut ankara sade ja rakeita on tullut 6 tuuman paksulta; Ilmajoella on hallaltehnyt vahinkoja suoviljelykstlle, Wöyrissä on falama lyvnythengettömäksivaimoihmisen ja ukkosen sateet vahingoittaneet viljoja, onpa satuttanut fananlennättimen pylväitäkin.

Kokemäella pidettiin emäkirkossa ensimäinen lähetyssaarna toukokuun 30 päivänä, jossa tilassa kolehtillä koottiin 30 ruplaa. a^Mustialassa pidettiin vuotinen tutkistelemus tavallisesti kesäkuuni27^päivänä.

Senatori v. Bom ja Mustialan inspektor! kammioneuvl)s.Nordensvan olivat saapnvilla, mutta muutoin oli!täällä aivan vähän vieraita, joka luultavasti tuli siitä että^Piakkoin kokous .on Haminassa pidettävä. Sateiset ilmat lienevät^myös tehneet mitä tassa taisivat.

Woudioppilaisten tutkinto kävi niinkuin ennenkin, eikä siitä ole sen enempää fanolyista.!.. lälkeen’ tutkinnon alkoi käytännöllinen osa päivän asiyista.^Ensm katsasteltiin aseita jo koneita, joiden hinta kyllä ker- Masti olisi voinut olla merkitty niiden päällä taikka muutoin paikalla ilmoitettu.

Niinkuin nyt asian laita on, saa vieras kysyä Mymistänsä’ eikä sittekään tule sen viisaammaksi, kvin hksi sanoo h^htä,Molnen tvista, ja keneen hanen pitää luottaa? Eipä haittaisi vaikka Mustialassa olisi saapuvilla muidenki konepajain teosten hinnastoita.

Katseltuamme aseita mentiin päivälliselle, joka oli toinen käytännöllinen osa tutkinnossa. Siinä nimittäiu saatiin lssaistaa ’Usianlaista juustoa, joka oli Mustialan omaa tetemää; kaikkitodisti meidänki maan maidosta saadaan hyvää juustoakvin?vaankeinotkeksitään.

lälkeen puolipäivän katseltiin khntöä:sekä äestämistä varsin uudella äkeellä, joka on navallansa hmpäri’,pyörivä. Löyhällä maalla oli sen työ kyllä hyvä, mutta kokkareisella’ ei min hyödyllinen; mutta semmoisellakin taitaa se tulla kelvolliseksi jos senrakennusta vähän mukaillaan tämän tarpM/ johdosta.( Raalamullan kehitystä myös toetettiin-, mutta oppilaiset: olivat varsin tuntemattomat koko koneen käytännössä,etta jätätt^tuomloni toistaseksi

toivoen ettei katsojat hyltäisi asetta sM^vuoksi^etta!käyttäjät olivat taitamattomat Ileisesti ei saa asetta:tuomita,senkään mukaan mitä voimia Mustialassa sen käytätttvön pannaan;sillä puolessa! olisi kyllä.

Illalla kirnuttiin voita jsamanspäiväisestä’ aamumaidosta ja saatiin 1? naulaa 10 kannusta. Ei muuta sovl kvin fuuresti ylistää Muötialaulehmiä, ljotkä övatlmitä kauniimpia voi nähdä; ainoasti ovat vielä nuorenlaisia :eivätkä stis anua täyttä maitopaljouttakaan.

NNomailtä

Euglannista ,valitetaan varsin kovin sateista ilmaa, etta elotluullaan,siitä ftahoin vahingoitun; mutta neljänä ensimäisenä kuukautena tänä vuouna ei ole sentääu Mantuotu viljaa enempi kvin,menneenäkään, vuonna.

Sitä vastaan enenevät pumpuli eli puuvillatehtaät ihmeteltävästi; jo meuuä vuonna sitä enenemistä kummasteltiin, mutta tänä vuonna on se vieläkin suurempi. Neljänä, ensimäisenä kuukautena tänä vuonna on nimittäin tuotu Englantiin.läheS 10 miljonaa leiviskää puuvilloja enempi kvin men

nä vuonna.

Nuotsissa, erinomattain eteläpuolessa/ onsaatu liikaa sadetta

Franskan hovi on saanut murhetta; keisarin setä lerome kuoli kesäk. 25^p.f Hän oli,nuorin/kaikista,Napoleon Vonaparten veljeksistä>ja .syntynyt 1784.

Hanen elämänsä oli hyvin rikas vaiheista. : ” -^iEnglantiin tuotiin v. 1859 16 miljonaa tynnyriä viljaa) joista lähes puoli oli nisuja. Wuonna 1858 oli tuominen vähän slWempii’v. 1857 vähän vähemp

Kuinka^kahvinnautinto on suuresti enennyt, nähdään siltä että yhteensä sitä Motiin niihin^maihin, jotka?eivätv itse viljele sitä,kasvainta, vuonna 1832 WhesM7 miljonaa leiviskää. v. 1847 32 miljoneka? leiviskää. Sitte vuoden 1832 on fiis kahvin nautinto noussut melkein kahdenkertaiseksi. Tosin on myös viljelys enennyt, mutta ei isoon aikaan siinä määrässä kvin nautinto, josta on seurannut hinnan korotus.

Sardinia on pyytänyt paavilta irtipääsöä niille valtiovankeille, jotka kuuluivat yhdistettyihin maakuntiin. Paavi on kieltänyt, mutta Sardinia uhkaa, jos ei paavi myönny vaatimukseen, anastaa koko Umbrian.

Neapelin kuninkaan sanotaan sairastuneen, ja asiat siellä ovat mullinmallin. lopa nyt aivotaan varsin vapaita asetuksia julistaa; mutta kansa on liian paljo ennen petetty luftauksilla. ettei kukaan nyt tahdo nskoa ja luottaa. Kyllä ne lupaukset ja laitokset nyt tulevat joksilin myöhään. Mitä Garibaldi ajattelee, siitä ei ole knkaan paljo viisastunut. Häuen sotajoutlousa lasketaan nousevan 40,000. Sisilian pelastus on jo melkein täydellinen. Messtna vielä on kuninkaallisten vallassa. Vhteinen uäkyy olevan mieli yhdistyä Sardiniaan.

Koulumiesten kokonkfista.

Kolmetoista vuotta sitten pyysivät kouluin opettajat lupaa kokoontua yhteisesti keskustelemaan opetuksesta ja koulun asioista yleisesti. Silloin se tytkänään kielltttiin.

Menneenä kesänä oli Turussa papftein kokonksessa paljo myös oftettajia koossa, monta mnista hiipakunnistatin; oli muka kysymyksiä nostettu konluasioisfakin, vaikka ei niihin olleukaan ehditty ryhtymään, kosta ei kaikkia papistoa, erittäin koskevia kysymyksiä keritty purkamaan.

Sepä se on seuraus siitä etta näitä kokouksia niin harvatselta pidetään, joka viideskolmatta vuosi; kysymytsiä syntyy ylimäärin, mutta tämmöisten kokousten aikaa ei saata liian pittätsi tehdä. Turussa viime kesänä kokoontuneet opettajat, nähdessään ettei koulun asioita ehditty papiston kotouksessa ollenkaan tutkia ja, jos olisi ehdittykin, kuitenkin tassa ainoasti yhden hiippakunnan opettajat olivat osalliset, yhdistyivät anomaan lupaa hhteiseen koulumiesten kokoukseen, joka niin myönnytettiin etta samalla ajalla, tämän kuun 15 – 18 päivinä, saavat kokoontua tutin hiippakuntansa pääkaupungissa.

Jos tästä hajauaisuudesta olist haittaa, niinkuin onkin, tulee hiippakuntain hallitusten, Keisarillisen Senatin käskystä, keskenänsä suostua tärkeimmistä asioista, jotka pitäisi tehtämän kestustelemutsen alaisetsi. Mutta luinka tama jalo käsky lienee täytetty, emme tiedä; olemme toki nähneet etta yksi kapitlumi (Kuopion) kohta omin päinsä teki pari kolme tymmentä kysymystä ja lähetti ne toisille.

Oliko sekiu mainitun käskyn noudatusta. vastattoon lukia. Muista hiippakuimista ei vielä tättä hetkellä ,ole tietoa, mitä kysymytsiä siellä aivotaan keskusteltaviksi.* Sekiu kaikki todistaa sitä typeryyttä, joka on meidän suomalainen perisynti, ettei aikanansa saada sennnoisiakaan tärkeitä asioita toimitetuksi.

On nimittäin varsin suuri haitta, ettei edeltäkäsin kukaan tiedä mitä keslusteltavaksi tulee-. sopisihau niideu vastaukseen ja selitykseen vähän valmistauda.

Mutta mitäs tehdä? Etta näissä kokonksissa asiat tulevat jotsikin yksipuolisesti tutkituksi, taidamme jo ennakolta arvata. Erinomattain on se tapahtuva Kuopioösa. , Sillä koko hiipftakunnassa on ainoasti yksi lukio; jos nyt lukiou opettajat jotatitt erinäistä heidän oppilaitotsestansa tahtovat jutella, mitähäu tuo kotoukseöta paranee? Ei sinne kuitenkaan tule ketään muista lukioista, jokheille il:uoittaisi toisia kokemuksia ja tapoja ja harrastutsia.

Taitavathan Kuoftion lukiolaiset joka päivä keskenänsä pitää famaulaisen kokoutsen kvin nytkin heinäkuuu testipäivinä. Melkeen farna on ylialkeiskouluin laita. Niitä on tassa hiippakunnassa kaikkiastaan katsi, yksiDulussa toinen Kuopiossa. Arveltava on etta jo pitksäenenm, atkanki vuoksi aivan harva opettaja Oulustatulee kokonkjossa ei seukään enempää tokemusta ole oftittavana tum

*) Tiläu tuli Hämeenlinnaan Turun fvnsistoriil,hyvin ehdetellut kysyuiykset.

mitä Kuopion tonlusta on saatava.,Senkö opin tähden he tekistvät pitkiä matkoja? Alialteiskouluja on tosin neljä, muttaemme näiden pahennutseksi mitään sano, jos julkaisemme luulomme/ ettei mista mitään kokousta voi syntyä. Pääasiallisesti siis: Kuopiossa voi olla joka päivä samanlainen koulumiesten tokous, kvin uäinäkin nyt lähestyvinä kokouspäivinä. Porvoon hiippakunnassa on kaksi lutiota ja kuusi ylialkeiskonlua. Sieltä on siis jotakin odotettavana, jos mnutoin opettajat ovat hartaat kokouksen tarkoitusta täyttämään. Mutta ellemme varsin pety, on siellä muita haittoja, jotta täysin voimin ahleroivat vasten tämmöisten kokousten tarkoitusta.

Ja niin onki vappien totons kuulutettu pidettävätsi päivinä ennen, luultavasti siinä aitomuksessa etta koulukokous sen ohessa tulisi tyhätyksi kuinka hyvänsä. Mutta olkoon miten hyvänsä aikomukset, onhan sentään aina opettajain vallassa tehdä kokouksesta jotakin kelpaavaa; on varsinti heidän vallassansa estellä perättömiä ja koululle haitallisia päätötsiä.

Mitähän Mnään Porvoossa nyt tehtäneen konluasioissa, jos hyviä jos huonoja päätöksiä, on se ikuisesti oleva opettajain joko ansio taikka ansiottomuns. Tnrun hiippakunnassa on kolme lukiota ja viisi ylialleiskonlua, lukematta monia alialteiskouluja ja muita oppilaitoksia. Jo itse kokouspaikallalui on enempi oppilaitoksia kvin muiden hiippakuntain pääkaupungeissa.

Arvattavasti kulnuunkin kaikki paikalla olevaiset opettajat ovat läsnä kotonlsessa. Ulkonaiset ehdot siis Turussa pidettavälle kokoukselle ovat kaikista etuisimmat, jouka tähden siitä kokonksesta myös on enin odotettavana. Mitä tåas sisällisiin ehtoihin tuuluu, siitä emme tohdi ennakolta mitään sanoa; luullaksemme ne eivat ole paljo toisenlaiset kvin muissakaan hiippakunnissa. Ja mista olisivat ne toisenlaisiksi tulleet; ei meillä yhdessä hiiftpatuunassa ole eriulaisia laitotsia kvin toisissakaan.

Mntta onhan kuitenkill eroitus hiippaknnvill välillä loulnasioissakin, sitä ei ole varsin tiellämistä. Satoja vuosia oltuna varsin erillänsä, niin ettei sanankaan vaihetusta ole tapahtunut hiippakuntain välillä, niin ettei melkein ainoakaan opettaja ole toisesta toiseenlpääsnyt muuttamaan, ei ole ihmeellistä etta jotn eroitus aikain kuluessa on täytynyt syntyä ja omituisesti kussatin muodostua.

Tosi kyllä on etta sama laillinen järjestys ja sämat säännöt enimmiten ovat vallinneet kaikissa; mutta lati on ainoasti tyhjä fana. niin kauvan kvin ei ole ihmisiä, jotka ne sanat istuttavat elämäänfä. Tapa kulkee miespolvesta polveen eikä aina vidaktaan kysyä reglementtien sanoja, vaikka ne parahimmatkin olisivat.

Totuttu ja esiisiltä peritty tapa on volmallisempi luin mikään nlkonainen fääntö. Sentähden on fuuresti valitettava ettei erihiippakuntain opettajat nyt kaitli yhdessä taida asioistausa lestuslelle!. Monenlertaisesti olisi hyöty siitä ollut snurempi.

, s Tullaksemlue itse asioihin, on mouelta taholv kuulmmt toivoja toulnn eroittamiseen kirkosta, joka tahtoo sanoa etta toulun ja seurakuntain asiat eroitettaisin toinen toisisvnsa. Siihen on katsi ehtoa: koulujen opettajain pitää saada seunnoisen palkan etta he taitavat sillä toimeen tulla, niin ettei heidän tarvitsisi hakea papftivirkoja, jos heillä ei erinäistä taipumusta ja tutsumusta siihen olisi.

Ja tosihan lienee se ettei Nrlko eikä koulu sitä hyvätsi etta näin kaksineuvoisia lllytyy. jotka oikeistaan eivät tnulu kumpaankaan. Ei fe kuulu touluun, jota ainoasti väliajakii on ruvennut koulutyöhön, mutta nntä ftikaisittllnin aikoo tirton pal velukseen, knin vaan parempt tulo sieltä on saataloana; eikä se myöskään kuulu kirkkoon, joka on heekenut jsaanilt virkansa ainoasti palkan tähden. Nykyinen 010/kirkon ja toulun yhteys, tetee siis kahdenlaisesti kelvottomia ihmisiä.

Emme täsfä sano etta kaitki koulumiehet ovat olleet kelvottomia setä koulusfa etta kirkossa; mntta sen sanomme ettei kukaan, taida olla varsin kelvollinen, jos hän ei kolo elämäänsä uhraa virkansa toimiin; ei se taida olla varsin lelvollineu, joka hetti hetkeltä odottaa eroamista virastansa varsin mtteen vaikututseen vllaksensa. Ei

tassa enempnä tnin muuallataan tukaan voi tahta herraa palvella kelvollisesti. s , Toinen puoli kirkon ja koulun eroamisessa on erinäinen,hallitus kouluille ja opftilaitoksille. Meidän aila on semmoinen ettei avta vanhoillaan olemmen sen, joka ei suoraan tahdo kuolluksiin mennä. Käytännöllisissä asioissa, niinknin opetuskin on, ei lelpaa hallitus, joka ei itse voi seurata käytännöu menetystä sekä totona etta ulkomailla, ja joka niinmuodoin ei voi sanoa mennäänkö eteen vai taaksepäinkö.

Tama on tarve, jota uykyaikana, tuntuu kaikissa maissa; mutta Suomessa tulee vielä yksi vaatimus.lisään. Tietty on etta maamme sekä tirkollinen etta koulullinen meno, on jaettu omituisiin piirikuntiin, joita hiippalunniksi kutsutaan.

Ne ovat niin lujilla aitauksitta toinen toisi^tansa eroitetut, ettei keskinäistä yhteyttä näiden välillä ole laisinlaan. Ne ovat toinen toisistansa niin eroitetnt, etta näiden keskinäinenvaikutus ja opetus on yhtä vähäiuen, miltei vähempi tuiu varsin muukalaisten kansain välillä.

Ulkomailta saadaan aikakautisisfa kirjoissa valistusta opftilaitoksien vaikutuksista ja kirkollisista menoista; mutta paljo harvemmin jahuonommin Suomen maan erinäisistä hiiftpakunnista. Koska näin kaikki eroitetaan ja rajoitetaan lujasti, mitä sitte tarvitsee valittaa ettei ole yhteishenkeä?Ei yhteishenki tuulesta tule) se syntyy yhteisestä vaikutuksesta, keskinäisestäkiistelemiseötä, vilkkaasta ihmisten yhteiselämästä.

Meillä hävitetään yhteiselämä ja valitetaan yhteishengen puutteesta. Kummallista! Elämä lamataan ja ihmetellänn ettei henki pysy kuolleessa ruumiissa! Sitte otetaan turvansa täskyihin ja reglementtihin, joilla luullaanihmeitä tehtävän, uusi elämä sytytettävänmutta jos semmoisesta jotakin tulee. ei se muuta tumminkaan ole kvin valhe-elämä.

Useimmittain.ei synny sitäkään-. sillä ijankaikkisesti pysyy totena mitä fanottu on: puustavi knolettaa, mutta henki tekee eläväksi. . ! .

Tama olkoon sanottu koulun ja kirkon keskinäisestä tilaSta. Toinen varsin painava kysymys sattun kouluun yksinänsätässä tarkoitamme koulun poikkijakoa, kolmeen osaan, jotka nykyjään ovat alialleistoulu, ylialkeiskoulu ja lukio.

Jo pnustakin katsoja havaitsee kuinka haitallinen tämmöinen hajanaisuus en.’ Lapsi käy koulusta kouluun, koulusta lukioon, tulee opettajain käsistä toisiin, tnlee kolmansiin, joutuu yhdestä kouluelämästä toiseen, jontuu tolmanteen; kuinka taitaa siinä lapsen luonne vakaantua, kuinka opetus järjesthksessä ja tasaisesti/luonnistua?.Siitä seuraa monta kummallista kahakkaa oppilaitoffisfa; siitä.myöslon seuraamutsena etta koulunkäyntiaika pitenee. pari kolme vuotta.

Mutta on siitä koko maalle vielä muukin vahingollinen seuraanlus. Se tekee koulun käymisen kalliikst ja niin muodöin estaa monta oppia hakemasta. Kuka taitaa arvata mikä vahinko maalle on siitä.

jos vaan yksikin, joka voisi nousta maausa kunniatsi ja hyvintetiäkst, estetään oftetuksesta? Kuka voi laskea mitä vahingoita tämmöinen oppilaitosten rikkinäisyys jn on matkaan saattanut? Seuraamukset rupeevat tuntumaan. Walituksia kuullaan ettei ole hatioita pappivirkoihin, laäkärivirkoihin ja muihin.’ Ennen muinen oli lukujatso ykst ja yhtäläinen. Trivialikouluihin otettim alkajatkin ja sen läpikäytyä päästiin suorasti yliopiötoon.

Stlloin oli myös monessakin koulussa kakst tolme sen vertaa oppilaisia kvin nyt. Helposti voi myönnyttää etta sen aikainen opetus oli hyvin vailinaineni mutta se on toinen asia. Ei lukujak’son poitkikatkaiseminen avta vailinaisuutta vastaanmitään. muulla tavalla se on autettava. Se vielä yllyttääii vailinaisuuteen.

Nyt täytyy kullakin oppilailotsella olla täitti tarpeeusa erittäin, olla karttoja, maapallon mallia, koneita, totoutsin jne. Mtenä ollessa saisi koulu paljo paremmat ja ritkaammat kotoukset, kvin ei tarvitsisi niitä ostaa kaksittain, kolmittain/ niinkuin nyt eri kouluihin.

Muutoin on ali-alkeiskoulu nykyänsä kummallinen elävä. kaksineuvomen sekin. Sen pitää alustaman opetulsen niille, jotka aikovat pidemmälle lukea; sen pitää myös olla kaupmikien kansatoulu, se on: antaa opetusta porvarisäädyn tarpeen mukaan. Warsin kummallisesti tulee tassa tarkoitutsesfal öppiaineet jaetukst ja määrätytsi.

BSlianHtBtH

Helsingen seurakunnassa, joka.on umpiruotsalainen, oli vi aivan monia vuosia sitte kappalainen, joka” ei ymmärtänyt sanaakaan saoniea. Séiirakunnassa äsuskéli jonkuri ajan erään työmiehen perhe, joka taasei taitahut sanaakaan ruotsia.

Sattui niin etta työmiehen perhe enentyi äkisti ja pikkupoika vietiin kappalaisen ristitä. ’ kapp! riipesi toimeen, ja hänellä öli tapana kysyä lapsen nimeä västa siinä kvin se olis sanottava ristimäluvun oheessa. Niin kysäsi hän nytkin; ja mies vastasi: ”Pankaat se nyt joksikuksi.” Pappi kummasteli tuokion, mutta eiJaitanutristimistänsä katkaista, vaan’nimitti pojan ”joksikuksi.” Kummit tästä kummastelivat vuoronsa, mutta se 61 ehää auttanut.

Poika sai nimen ”joksikiiksi.” Jos 86 kirkon kirjaan pantiin, sitä ei maininnut 86 kummi, joka tämän asian todenmukaisesti kertoi kirjoittajalle.

Kuulutuksia.

PaikkalunuaSta muuttamisen vuoksi myndään ensi tnorstaina tämän kuun ls päivänä, kello 9:stä emien puolipäivää, julklsella hnutokaupalla,joka teimitetaan sotaväeit lasaretin luona, lähellä kaupungin pohjaifella puolella olevia kivi-kasarmia, seuraavaa eiltism harjoituSbataljonan rimau-pitäjäil. mamselli Söfiä’Hildebrand’inirtaiuta omaisilutta, nimittäin ibiroutt, sänky, kaapi, pesi» käapi, ussampia pöytiä ja 6 tl,y»y:tuolia, uusi frouvaSväen verkanen kappa, joukko känkllan-kaittita, puu-astioita,lyvsävä lehinä sekä eriuäisiä hnoueellisia kaluja;fjoSta halullisille ustajille tämän kautta tieto annetaan. Hämeeulinnan huutökammiosta, 3 p. Heinäkuuta

IBLO. C. Z. Sehultz.

Maatilan myyninen

Puoli Klemolan rusthollia ja sen alla oleva puoli Postilan Atumentti taloa, 3 virstaa Hämeenlinnan kaupungista, Hattelmalan kylässä ja Wanajan pitäjässä, myydään 12,800 martalla (3200,ruplaa hopeessa) joista iso osa saa ostajallen velaksi jäädä vakuutusta vastaan.

Talössa kylvetään joka vuosi 8 tynnyriä rukiita, 2 tynnohria, 8 tynn. tauroja ja 30 tynnyriä perunoita ja” siihen vielä pellävia ja papuja.

Niityt ovat kahden viimeisen vuoden kuluessa paljon parannemt ja osittain myös kylvö-heinänä.>

.Metsä iantaa muut tarpeet vaan ei hirsiä.

Iksi ,maatorppa niinkuin myös Tyryn huoneentarpeen mylly kuulu” vat tilaan. –

.Laviampia tietoja antaa F. Lindeblad.

Halfva Klemola rusthäll, med halfva Postila derunder siatteköpte oeh isambruk värande Augments hemman, belägne 3 verst ifrän Tavastehus stad)^u Wonä soeken. H deha lägenheter kan iöppen äker. ärligen utsäs 8 tunnor räg, 2 tunnorskorn,!,8 tunnor hafra^oeh. 30 tunnor poteter, utom ärter oeh lin m. m. Ängarne äro under de tvänne sista aren betydligt förbättrade oeh till en del,’redan besådda med artifieiela höstag.

Skogen tillräeklig”till öfrige husbehof utom timmer.

Lägenheterne/ hvarunder vidare lyda ett jordtorp oeh Tyry husbehofs vatten-mjölqvarn. försäljas för 12,800 mark (3200 rub. s:r) hvaraf en stor del kan emot säkerhet fä hos köparen,innestä.

Tillträdet kan sie instundande höst.

Närmare underrättelser erhällas pä stället eller oek af A. F. Lindebla

Myytävänä.

Oh xio 4 rupl. 50 kop. ja kau t o ja 2 rupl. 50 kop. tynnyriltä. * Aptekari Lagerbergillä. giggl-kääfit ja 1 uloSvedettäväresori soffa satulamaakarimeStari 1 ’ Roseubergilla. En båt med kompletta tillbehör;närmare meddelas i Bokhandeln. Ou beesväm trilla, en res-siäs samt arbets-selar med räntor hos , Bokbindar Wilman.

Ostaa mielitään.

Usiampia tynnyriä kalkkia Hämeenlinnan kaupungissa. G. I.Lagerberg. Ett störreparti kalk uppköpes iTavastehus stad af G. I.Lagerberg.

Wuorottavana.

Ifrän den i Sehtember 3 ru», jemte kök oeh nödigauthus i lmdtrtteknads- gärd. M. Malin.

Sekasanomia.

iseruskea jahtikoira lyhyällä hännällä katosi viimis huhkunniallinen ihminen, joka jen takaisin tuo, saa kunniallisen makson färjärimestari Nummelin’ilta. . Kaikkia niitä talonhaltijoita, joitten taloiStaosa on vetäminen soraa, lastuja taikka muita tä»tteekst kelpaavia aineita ja joilla laiipungin lähellä ei ole ssao,pilvaa paikkaa niitä panna, kehoitetaan täStä slioStumaan aNekirjoitetun kanSjoka heille tämmöiseil paikan näyttää. G. I.Lagerberg

Alla de gardsegare. hvilka ifrån sine gärdar h.ifva att bortstäpa grus, spänor eller andra ti!l f>>llllil,g tjenliga ämnen oeh hvilka inärheten af staden ieke hafva lämpligt ställe att dem upplägga, kunna härom vidtala underteeknad, dä ett säd.int ställe dem anvises. G. I.Lagerberg.

Joka tahtoo joko täyttä takausta taikka maatilan panttausta vastaan lainaksi antaa 1200 ruplaa, antakoon siitä tiedon ”lainan hakialle” lakatulla kirjeellä, joka jätetään kirjapränttiin Hämeenlinnassa.

lilfränteanstalten iÅlio

emottager insättningar genomundeiteeknade, somäfvenmeddela upplysningar oeh tillhandahålla blanketter till ansökningar. A. Sevon. G. E. Eurén

Elillkllilliftil 3kf)tt6a§«)infaitos Surast

svealistytaksainä olatittaoakspeasntaoksjaiahaalkaekmirjuositteaattvuionjak.autta, jotkamyösantavat A. Sevou. O. E. Eursn.

Paloja henkivakuutussenra,

jonka perustnsrahasto on 15Mtt,ftNft riksiä, ottaa vastaan vakuutuksia allekirjoitetun kautta, joka myös antaa kaikkia likempiä tietoja ja selitytsiä. G. E. Eur^n.

A B3Grönholmin kirjakaupa^fa Hämeenlinnassa Myytävänä.

Kristillinen ja Terveellinen Lasten kasvattaminen. Iosa. LaSten terlveinä pitäminen. 20 k. Lyl?ytäinen MaaviljelyS oppi kysym. ja vastauksissa, toimittanut A. Manninen, 20 k. NnoisjaarSota, Sen syyt ja tapaukset, kertoellut MjöKoSkinen. II l: 20 k. Album utgifvet af Nylänningar. 50 kop. Lännetär Album utgifvet af West-finnar. 75 koplouk^hainenStröskrift utgifven af Österbottningar. 4 hft. 60 k. Bjorneborgarnes Marseh för Säng med pianoforte aeeomp. samt ord af I.L, Runeberg. 35 k. Nya Rit Etuder af W. Biilov. I

6 hft. pr hft. 20 k. Fö»rst1a5Gkr.underna af Teeknings-konsten för stiliga barn I

2 hft. Christlig Bönbok för Hertig andakt af loh. Mieh. Lindblad. 5 uppl. 17 k. System af Samfundsekonomins Läror, Ett försök af Axel Liljestrand. I. 75 k. V H.FKin.laMnd..Nö1d0igka.st faststälda Rangordning för Storfurstendömet HBl.omKs.tMer-.ONdälindgigeanRiesveärreaglbeomneinntgesfröumrTjenstemäniFinland. 10 k. af C. GLundström. 20k. Den lilla Trädgårdsmästaren, af C. G. Lundström. 30 k. Politisk oeh Physisk Geografisk karta öfver Europa, af T. von Mentzer. 60 k. Physisk Geografisk karta öfverEuropa till Skolornas bruk, af T. v. Mentzer. 35 k. ’ Skolkarta öfver Australien af T. von Mentzer. 40 k.

Hämeenlinnassa, painanut G. E. Euren

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: