1860-07-13 Hämäläinen


Hämäläinen N:o 28. Perjantaina Heinäkuun 13 päivänä 1860.

Dlihuomenna saarnaa Hämetnlinuan lirkoSsa sekä suomalaistSsa etta ruotsalaiseSs v jumalanpalvelulstSsllv. past. Limou.

Torihintoja.

Matrustavaisia Hämeenlinnassa: Hemäk. 5 p. kihlalumlan tllomariSvinhufvud Ltmpäälästä; G p. C. fett Hertzen Helsixgistä; 7 p. msiliörikapteni Di): man Helsingistä keötk.; 8 I?, feipteni StrömbergHelfingistä; 9 P. baroniNvrdtustam Hamixasta, Wilh. Friberg ja C. ©anjange Helsingistä Nordinilla; 10 v. Hallfors ja Vergroth Urjalasta,Krakau Mäntsälästä kestk., A.Frietseh TampereltaNordinilla. KutsumuKpiiiviä velroiille: Kommiuisteriil St. F. Forsten vainaau enfit. etofuun 6 p. HtlslllginroaStuvaSsa, laivurin A. L«hm vaiiman eufit. tlef. C p. Porin raastnvassa, piirikimllan Idäfärtti toht.I.G. Arrhenius vainaaneusit. elok. 6 v. Poriil raastuvassa.

Kotimaälta.

Hämeenlinnassa kääntyi tuuli mennä tiistaina pohjankurille, ja siitä näkyy kuin olist sade ruvennut taukoomaan, jota kaikki hetnän tekiät toivovat. Heiniä saadaan runsaasti, mutta maksavat myös vähän.

Lopelta kuuluu etta mies sieltä vei heinäkuorman Helsinkiin: aamulla tarjottiin 9 kopekkaa leiviskästä, mutta illalla myi hän heinänsä 4 koftekkaan.

Wiipurista ilmoitetaan etta viimeinkin Wilken koulu saadaan’toimeen ja avataan syksyllä. I. W, Murman on saatu opettajaksi. Koulu tulee saamaan asentonsa kaupungissa ja kielen opettaia ludinon lahjoittanut kirjallisuuden seuralle loput myymättömät isävainajansa kirjoittamat kirjat, joista Nykyisin toinen painos on otettu. Näistä kirjoista saadaan koululle perustus lainakirjastoon. Närnät fanomat tuo meille lehti ”Wiborg”, joka itse ei mitään enää tiedä Wiipurista sanoa ja on nämätkin ottänut Otavasta. Mutta miksi ei Otavan toimitus ole toimittanut lehte—änsä niin etta sitä täälläkin saataisiin tilata?

Rautalammilta kuuluu hirmuinen onnettomuus kesäk. 17 p. jolloin rippilapset ensikerran kävivät Herran ehtoollisella. Kirkosta päästyä kiiruhti kansan paljous kotiin, ja Laakkolanrarmasta lähti joutko veneitä, niiden seassa myös Warismäen suuri kirkkovene. Konnekosken lähellä pyysivät vaimot päästä maalle, ja perän pitäjä läänsitin jo rantaa kohden; mutta joku huusi: ”anna mennä vaan”, josta myös vene käännettiin koskea kohden. Waimot olivat nousneet seisaalle ja soutajoilla ei ollut tilaa airoilla ohjata veneen kulkua, joka nyt sivuttain viehättyi ålas kosken kiviä vasten ja lyötiin rikki. 17 ihmistä hukkui, vaikka toinen jo

edellä mennyt vene koki pelastaa, mutta et voinut saaba kaikkia. Ihdestä ainoasta talosta Warismäellä hukkui tassa emäntä ja kolme tytärtä, toisesta 3 tytärtä ja 2 trenM kolmanneSta 3 ttenliä jne; ’■^”’ ”” ” ■ ff1*1″-1 — ’■-■■^!’:;: Haminassa alkoi maaviljeliäin kokous tämän tuun :5 päivänä. Sinne tuli jo päivää ennen genralguvernöri jne greivl Berg. Paitsi sitä kunnioittivat kokousta Suomen senatin vara« esimies Nordenstam, Wiipurin länin guvernöriIndrenius ja Mitkelin läänin guvernöri v. Troil. Kokouksen esimieS oli inten« dentti Gripenberg, joka siksi oli armossa asetettu.” Keskustelemuk’ set, sanotaan, pidettiin vuorotellen suomeksi ja ruotsiksi. Khsymytset luki sihteerri ylös molemmilla tielillä. Erinomattain matnitaan etta usiat talonpoikaiset. erittäin Savösta ja Karjalasta, selkiästi ja helposti esittelivät ajatutsensa: Naisväelle oli toiml» tettu raastuvan salissa, jossa kokous pidettiin, tilaa parvessa. Torilla oli maaviljelyskoneitten näyttelö. Herra Gibson,^ uusia koneita oli ulkomailta valtiovaroilla ostanut, selitti nliden käytäntöä ja etuja. Ensipäivänä kesti keskustelemus kello kolmeen jälkeen puolipäivän. Iltapuolilla pidettiin koköuksia tilavakuusyht— iöstä. Postista on ollut sanomalehdissä valituksia ja vaStauksia. Mekin Hämeenlinnassa kysyisimme miksi emine Helsingistä vol saada vastausta ennenkuin 5 päivän kuluttua. Jos tirjoitämme maanautaina; saamme vastauksen lauvantaina, 12′ penikulman päästä! ’■■-■■ — -’”’Wasabladet kertoo, niinkuin muutkl lehdet. tlellon larhurn kuljettamisesta, mutta lisää etta pari vuotta fitten finne linnan vankiuteen lähetettiin mies tarhunensa; mutta läänin hallituS t\ muuta taitanut kvin selittää. utolle!kuinka sopimatoin^^ tansi on. losko mies filta saarnasta mielensH mnnttl>.< sitä ei tarina ilmoita.” ’:< ■■■ ; ;: ;/ : -; .^ ” — ’ /”«’>” Lapfjärdissä kävi kefäk. 23 p. hlrmulnen ukkonen ja nlln raju raesade, etta 29 talon ja torpan pellot tulivätlamavkst, nlin etta puoli taikka kolmas osa rukiiSta menee hukkaan. Wahlnto lastetaan 1600 hopia ruplaan. Akkunöita lölsama sade rikkinltn paljo etta niiden hlnta nousee 123 rupläM sen Lopelta nvyrä vastauS ”kunnon Kanttorille^ jota Hilmälili25 n:ssa antaa tietoja Lopen pitäjän asioista Wä siitä klrkon kokouksesta, joka pidettiin 10 päivä kesäkuuta ja jossa myös luettiin se Herralta Rakento-niekalta Edelfeltiltä annettu kiriaUlnell ajatus kirkon paikaksi ssiteltyin maitten kelvollisuvdesta ja muuSta sopivaisuudesta tarkoitukseenfa.’ Näitä tietoja sanöo kunnioitettava k. SK. antavansa vastaukseksi kirjVitukseeni Aäm. 22 n:Ssä. lossa vastauksessaan k. K. rupee esittelemään vaiheista ntitten kahden kirkonpaikaksi esiteltyin maitten välillä^jössaefithksessään ei hän kuitenkaan näy seuraavan sitä mitä mainittu rakento-niekka löftullisesti niitten paikkain sopivaisuudesta lausui. Tosi on kyllä etta se esitelty mäen nypftylä, jostakirjoltuksessani mainitsin,”on jaettu kolmelle maan-omistajalle ja etta kaksi ösa<jniestä ovat tyk» känäänkirjallisesti kieltäneetantavansa maata tassamäessä.” Mntta tietääkö kunnioitettava k. K. tuliko tama saamaan,» ebes mainitun rakento-niekan tärkastelemista/ ja jos olisitte ollut16/piiiv. viime toukokuuta loentäan kestkiivärissa, jölloin siellä pidettiin sitä nlin kutsuttua Ruotutasausta pitäjäläistemme kesken ja joSsa esimie d ett läänin korklastl kunnioitettava Herra Guvernöörl,ty. m. Hän sano.tun. toimituksen,päätettyä piti vystävällistä puhetta kotoontuneillelftitäjMmiehille, jossä hän!myös ilmoitti nähneensä sen teiltä k,D. nimitetyn, jaHerralle rafentö=uiéfafle jätethn kieltokirjan. Niin sanon tetlie;funhioitettan)a k. K.< jos otifitten-fiinä saapuvilla ollut^ olisitte kuullutminkälaisen arvon <läänimme Guvernöri sille antoi ja luuleu, jos sen olisitte kuullut, ettette finn* kaan fentaiitaoliér^ieiföDe itmoittanut. Ja jos olisitte vielä kuulellut mitä mainittu esimies edespäin puhui, etta hän nimittain jsanoi mielikarvaudeksensa saaneensa, kuulla olevan eripu/raisuutta pitäjäläisten fegfen, siinä olisitte knnnioitettava k. K. myös;kuullut miksikä hän riitaiset pitäjän jäsenet vertasi. En myös sitte olisi luullut teidän rupeevan asian-ajajaksi niille fal)* delle.-herrasmiehelle, joista kirjoituksessani mainitsin. joitten ette z,sano^”viitsivän vastata niin vähän peräänajateltua ylös-panoa”, jehketten:te.,kunnioitettava k.■.K. kirjoituksessanne taiba näyttää missa katsannossa se oli ”niin vähän perään-ajateltu”, jota mi.näkään en tahdo,ruveta muulla ftuolustamaan,finn ettamitä siinä ’.mainitsin, on totta. Samaa viitsimättömyyttä ilmoitatte niiltä .kahdelta talonpojalta, joita knitentin viisaudessanne uneksitte oljeen ”tptmif^läfuntaa joitten edessä minun sanotte saarnaneen 􀀀))afandin; kääntymisestä”. Uleisö tuomitkoon oliko tama faarnaa,mista,;mitä kirjoltuksessani mainitsin. Skutta sepä vasta oikein kummastuttaa minna kvin te. kunnioitettava k. K. vasta vallan pMään■ valheesen pötkähdätte, etta sanotte kirjoituksessanne siinä olleen ” kotme kyläkuntaa, vaikka et minun silmäni entä luule mitt» ,denkaan, siinä nähneen muuta kvin ne kakst, jotka olivat eri« mielelliset ;muista kokoontuneista, enkä luule mitä löytyneenkään; sillä Puolella .lahnunnummea, jossa kokousta silloin pidettiin, ,ei/myös siiuä vielä pitäjäläisille näytetty sitä heiltä keräiltyä puumerkki-luetteloa (eli ehkä oikeemmin: värvinki tapellia) joka ’s^’.^W?k rakento’Niekalle annettu; vasta se siinäkirkon fof uksessa luettiin, joka 10 päivä kesäkuuta pidettiin Sopen kirkossa.,.,, Mutta tuo et tahdo mahtua päähäui mitä tarkoitatte nottia lama ;sanoillanne etta muka sanotte olevan minulle ”tarpeellista mennä leriehoon tasvattamaan partaa myös alihuuleen.” Warmaankin ajattelette h)iifaubegfaune kunnioitetvva k. K.{ etta kvin ; mina sieltä leriehosta pitkällä parralla palajatsin, jäisin siitä,jonkun pahanilkisen sakaroihin siksi fiunattua päivääni roikumaan. .Mutta ehkä 1161166 teille^ tarpeellista etta haistatte :onko luonto;Suomesfa senlaatuinen/ ettei_ täällä parta kasva, jos se min erittäin tarpeelllsta on ennenkö saa ftuhumaan ruveta jotakin HteiMtä asioista., Jftuttatninä en fititenfaan tahdo feurata täta neuvoanne enkä lähteä leriehoon; sillä varmempana pidän sen neuvon ,minkä meille kansallisen viisautemme sanalasku antaa, etta nimlttäiu ”taidossa on kunnia kunkin, vaan ei parvan pituuMutta et tee liiaksi jo8;kysyn teiltä kunnioitettava k. K. onfoieiöä finne leriehoon myösvärväys-tapellit, koska sinne niin ta’ibatte:käskeä lähtemään.Olkoon tassa kylläksi sanottu parrasta: Mutta sitte kun te kunnioitettava f. K. kirjoituksessanne olette asianajaja> anne:toimellisesti ajanut, sitte te vasta itsenne eli öman,personarme puolesta ja mitä siihen tulee, fotmaatte minun teita kunnioitettava k. K. julkisesti sanomissa>herjanneeni. Mutta mikä se herjaus-sana oli? setöetta sanoin teitä ”tunnon Kanttori;” mMa.enhän tämän teille luulisi mintään pilkka vaan ansionimen olevan■,|enkä luullut sillä teidän arvoanne halventaneeni, ehkä tuosta minna näytätte;Uhteisen lam P. K. 60 lukuuu, jota lukua minun, vähäpätöisyytenijälkeen ette näy ynnuärtävän. Wai ettekö sitä ole läpi lukenut’lodfetten näy huomaavanmitä faman luvun 6 ftykälä eteen kirjottaa filte joka;yhteisessä kokouksessa antaa toiselle herjaus-janoia,,jptta:herjauksianne tekin kunnioitettava .k. K. Hämäläisen:25.n:ssa .vielä uudistatte. Mutta mina, en kultenkaan. haasta teitä t)erään kyfymisellä, enkä tahdo tan pidemmälle rtttaa: jatkaa; sanon vaan teille loftuksi:; laulakai; mitä. jaksatte, mutta pitäkäi–se aina mielessänne laulujanne laskeissanne, höpexöitessännejhörvjä,: etta ”totuus -ei påla. tulessakaan”,.!ei jos ,miten mielisittefl. Ehkä nyt sitte kumarrankin, vaikka vielä seitfemän kertaa.maahan kumarrankin, pyytäin ettettevihastuisi vastäukseeni/! sillä sitä en tehnht aikomisessa riitaa) ollen teidän nvyrin^ ystävänne ehkä väan hiiono poika Mkeiinneln.

WenWM.

Keisarin päätöksestä otetaan nyt toinen lama ulkomailta, suuri 8 miljonaa punda (nom 50 miljonaa hopiaruplaa). Maaliskuun 20 p. 1859 otettiin edellinen laiua 12 miljonaa pundaa

NlKomailta

Neapelin kuningas, turhaan apua Pyydettyänsä kapinoitsevia alamaisiansa vastaan, on nyt kääntänyt toiselle tyljelle ja luvannut vapaat laitotset sekä perustuslatia. Mutta arvataan tämän tulevan liikamyuhään. Entinen ministeristö on saanut eronsa, ja uusia miehiä mainitaan niiden seuraajina. Mutta samana päiväna, jonatamaa tama ilo kuului, eli kesäk. 28 p.. murti kansa sisään 1po2li—sptot.lisiT-aämstmäastetiuinra,siryköausptui knagiiknkijujalisptuoslttpi iiarirttyissttoiltaasenk.ä murhasi Garibaldi on autanut seuraavau jnlistuksen.Mimielinen ja vapaa Italia! nyt ei ole aika levähtää. Monta velpötämme on vielä orjuudessa, ja me olemme vannoneet heitä pelastaa! Neljäkymmentä päivää sitten jätimme Ligurian rarmat, ei öman voiton tähden eitä paltinnon vuoksi, vaan taistellatsemme forrettuin puolesta. Sotamiehet Palermosta ja Komosv! Teidän verenne on punottanut Sisilian ketoja ja monta sotaveljistämme lepää siiuä; mutta kaiktialla seuraa meitä kansan siunaukset. Te olette Europan saaneet ihmettelemään tahdessa tappelussa sotataitavia sotamiehiä vastaan. Italian vapaus rippu teidän terävistä ja lumoavista bajoneteista. Kutin teistä on mahdollinen saattamaan Italian nuorison uusiin sotiin ja uusiin voittoihin. Astukaat siis riviin! Wähän ajan kuluttua saatte palata elämän nautintoihin, sutulaistenne ja vaimoinne syleilyksiin! Astukaat riviin, sotamiehet Katalafimista! Walmistukaamme päät« tämään sen jalon työn, jonka alkaneet olemme.

Koulumiesten kokouksesta.

Wiilne numerossa ftuhui Hämäläinen koulun poiktijaosta ja siitä haitasta. joka tästä on sellraamutsena opetuksessa. Mutta koulussa ou toinentin jako; se on halkaistu pitkinpäiu usiampaan osaan, niin etta oppilaiset jo luliossa eroovat toisiötansa luknainetten suhteen. Tassa on noudatettu yliopistou tapaa, jossa oppilaiset saavat valita sen opetuksen, joka heidän tulevaisessa vaitututsessansa virtamiehinä on oleva tarpeellinen. Onko tämmöinen jako jo alkeisopetuksessa hyödyllinen taikkaonko se haitallinen? Ei ole kovin helpfto arvata mitä vaikutuksia tämli halkaiS« tus jo.on saattanut Suomessa, sitta seuraamukset siitä eivät vielä voi olla varsin näkyväiset. Aika on ollut aivan lyhy; mutta tama sääntö tuli toimeen semmoisten vaikutusten ohessa, jotta täytyy eftäillä oliko tämän halkijaon hyödyllisyystarkoituksena vai oliko siihen muita syitä. Tama jako nimittäin pantiin toimeen samaan aikaan, jolloin Wenäjällä raioitettiinoppilaisten luku yliopistoiösa. Täälläkinseurattiin samaa suuntaa, siksi säättiin eritäin etta alhaisemmiksi virkamiehiksi piti päästä jo lukion läpi käytyä. Näin tehtiin lukio puolittain yliopistotsi; alkeisopetus’ ei niissä enää saanut olla tarkoituksena; niitten täytyi siinäkin kohden ruveta palvelemaan kahta herraa, niin neljääkin. Ja kuitenkin on lukeminen peräti toisenlainen lukiossa ju hliöpistossa;edellisessä on lukia jokapäiväisessä, niin jokahetkisessä opettajam johdossa, jälkimäisessä saa hän suuremman vapallden eikä ’opettaja enää häntä tarvitse johdattaa lätsytt^in. Vliopistössa tulee oma työ ja tutkinto pääasiaksi, alkeisoppilaitoksissa sitä

vastaan on opettajan opetus ja johdanto pääasia. Alkeisopistojen ei tule opettaa muuta kvin tiedon alkeet niin. pitkälle etta oppilainen jaksaa omin voimin jatkaa oppinsa kärtuttamista. Jos Meisopisto min pitkälle on saattanut oftetuksensa, on se myöstäytvelvoUisuutensa, eikä siltä enempää ole vaatimista. , Tähän tulee lisäksi vielä ihmisen ruumiillinen ja hengellinen voimistuminen, joka ei taida suostua olemaan elinkautisessa kapalossa. Mielestämme ei pitäisi alteisopetuksen kestämän päälle 20 ikävuoden.

Tassa on puhuttu koulun yalkasemisesta siinä tarkoituksessa etta yliopisto sen kautta tehtäisiin tarpeettomaksi, taitka etta lukio sen kautta tehtäisiin jonkinmoisetsi yliopistotsi. Mutta sen vuoksi ei ole sanottu etta alkeisopistoissa opetus kaitille oftpilaisille pitäisi olla varsin yhdenlainen. Jo aikoja sitte on koetettu tehdä eroitusta, ei lutumitassa vaan lukuaineissa oftftilaisten välillä. Turussa oli muinen kathedralikoulu, jossa tämmöinen jato oli säätty, vaikka vasta ylimmäisille luokille. Tuli sitte 1842 vuoden koulufääntö, joka teki tämmöisen jaon yhteisetsi, mutta alkoi sen jo kouluin kolmannella luotalla. Eroitus oli melkein yksistään se, etta toinen puoli luki vanhoja lieliä (gretaa ja latinäa), toinen sitä vastaan enemmän uusia tieliä. , Jos katsahdamme ihmiskunnan menoja aikain kutuessa, luullaksemme on päätös tassa seikassa selvemfti jahelpomfti kvin ensifisinäyksessä luulisikaan. Uuden ajan alussa ei yhdelläkään Europan kansalla ollut kirjallisuutta ollenkaan nimeksikään-. silloin avattiin vanhat opin aarteet, jotka olivat kätketyt greekalaisten jaromalaisten tirjallisuudessa. Joka silloin oppia hati, hanen oli Yksistään ammentaminen näistä lähteistä, Mntta kolmen vuosisadan kuluessa on Euroftan uusi kirjallisuus syntynyt ja min vaurastunut etta se sisältää ei ainoasti mitä greetalaiset ja romalaiset tiesivät, vaan äärettömän paljo muiitakin. Tieteitä, joita vanhat kansat eivät aavistaneetkaan, ou syntyuyt ja tullut meidän aikaisen sivistytsen välikaftftaleitsi, niin etta körtiakin sivistys nyt on saatava varsin tmttematta vanhain kansain ltrjallisuutta. Esimerkiksi ei tarvitse ottaa muuta kuiu luonuon tieteet, joista useimmista vanhoilla kansoilla ei ollut aavistustakaau. Pidämme nimittäin parempana ja sivistyttävämpänä opill aineena tiedon siitä elämästä, joka ehtimiseen vaikuttaa ympärillämme, kvin tarkimmanti tuttinnon greekalaisten lakista ja romalaisten kengistä. Sentähden pidämme mhos valtton velvollisuutena asettaa opftilaitoksia, joissa nykyajan tieteet ovat pääasiallisina sivistytsen ameina. Ja semmoisia jos valtio ei vol kusvntaa erittäin, ovat nykyiset opftilaitokset halki pantavat niln etta osa saa harjaautua nykyajan tieteissä, mutta toinen enemmän ahkeroita vauhaiu tielteu oppimisessa. Mntta vieläkin fanomme ettei tlnnmaösakaan taftaulsessa alkeisoftistoa saa tehdä yliopistoksi. joka on sama, jos sanoisimme ettei opftilaisia oikeestaan estetä omantakaisesta tutkinnosta, joka vasta yliopistossa voi tapahtua. Tassa ei ole myöskään sanottu etta tama halkasemiuen pitäisi toimeen pantaman niin aikasin kvin 1842 vuoden säännöt määräsivät, josta jo 1856 vuoden koulusääntökin luopui. ’On nimittäin oppialneita, jotka ovat kaikille ihmisille välttämättömästi tarpeelliset, vaikka erimäärässä. Näiden setaan luemme ensiksi uskonopin, sitte luvun laskennon. kieliopin yleiset perustukset ja luonnonopin sekä maanopin ja histonan ylimalkaiset tiedot. Ja näissä on kyllä moueksi vuodeksi oppimista enneutuin tarvitsee ja,täitaakaan ruveta erityisiä opetuksia anknuaau eriuäisille lahkoille opistossa, taikka toisemmin: ennenkuiu oftiston halkaseminen kahtia pannaan toimeen. Mutta tassa satmnme seikkaan; joka eivielli ole varsiu selvällä meidän kouluin oppijaksossa. Se on kieliopetuksen,alkaminen, joka tähän asti on tapahtunut latinan avulla.

Tämlitin on seuraamus siitä ajasta, jolloin vielä ei yksikään nudemman ajan kieli ollut sivistynyt niin etta se voi sivistyksen

ajatuksia^selittää^j jolloin^rl ’virlä yksikään uudempi’,tanfa),ollut saanut.kirjallisuutta. Silloin kaikki sivistyksen seikat tuumailtiin latinaksi sekä kirjoitutsessa että suuftuheessa. Mikä siis oli luon. nollisempi kvin se etta sama kieli myös oli kieliopetuksen^perustutsena. Opetus alkoi sillä kielellä, jota sivistyksen välikappaleena käytettiin. Latina oli puhekieli kouluissatin. Ja siinäpä se, oikeus onkin etta kaikki oppi selitetään sillä kielellä, jota opetettavat jo ymmärtävät. Jos nyt siis vaadimme etta kieliopetus on aljettava oppilaisen äititielellä, ei se menetys ole ollenkaan muu,kuin se mitä muinen käytettiin. , Mutta se menetys on myösperustettu asian omalle kannalle. Kieliopetuksen alkaminen on toden teolla varsin mahdotoin, jos ei oppilainen ymmärrä mitä opetetaan; ja latinaa hän nyt ei enää kotoa ymmärrä, vaikka hän kuinkakin sivistyneestä perheestä olisi kotosin. Ottakaamme esimerkki. Opettaja sanoo: 861’mo on ni< mittö,9,m0 on tehdikkö;mitä käsittääsuomalainen opftilainen tästä, jos ei näitä sanoja suomenneta hänelle? Hanen eteensä saa panna vaikka kuinka pitkän rivin latinaisia sanoja, mutta hän ei vähintäkään ymmärrä, jos ei niitä käännetä sille kielelle, jota hän jo ennestään puhuu ja ymmärtää. Ainoasti sillä kielellä, joka on opetettavan puhekieli, on siis kaikki opetus tapahtuva, niin.kie« lenki opetus. Mikä hyöty on nyt latmasta alkuopetukseksi?» Ei mikään. Ainoasti vahinko ja ajan menekki on siitä sentähden etta täytyy opettaa latiuaisen sanan ja vielä kääutää sen puhekieleksi, ennenkuiu siitä mitään käsitystä voi olla seuraamutsena; kaksi temftpua yhden siaan! 􀀀 , 􀀀 􀀀 Sentähden on päätöksemme ettei kieliopetuksessa muuta’ faä pauua perustuksi eikä muulla kielellä alkaa kvin oppilaisen, jo ennen ymmärretylle puhekielelle. . -:, Koulun hallnmosta emme eusin aikoneet mitään sanoa> sentähden etta luulimme ajatutset siinä kohdassa olevan ylsimieliset. Mutta siltä ei se asia näytä. , > Täta ennen ovat ajatukset olleet ettapitäisi asetettaman päähallitus pääkaupunkiin; sen alle kuuluisi koko maamme alkeisopistokunta. Konsistorien hallitus niin lakkaisi tykkäuään kouluissa. Nyt pistetääu sitä vastaan, ettei semmoinen yhteinen hallitus ole missääu hyvä, semmenkin Suomessa/ jossa yhteishenki ja yhteisluulo ei ole melkein milään eitä fiis voisiMitään vai« kuttaa vasten tämän yhteisen hallituksen mielivaltaa^ Se taitaist nimittäin mieltänsä myöden mukailla toto oppilaitoksen maassam° me ja saattaa sen varsin hullullekin ja vahingolliselle kannalle, niin etta sukukunnat sen kautta saattaisi tulla turmelluksi. Niin nyt sanotaan; mutta siitä eroovatmielet. Toiset arve< levat etta nykyiuen hallinto on mitä parahin olla taitaa; seläjatus tulee Porvoosta ja lieuee mieluiuen Kuopiossakin. Nykyisin tulee pääkaupungista Litteraturbladin seurassa; sen ajatus on etta konsistorit ovat varsin kelvottomat kouluhallinnoksi, mutta edellä mainituista syistä ei se tahdo yhteistä hallitusv, vaan e-^ rinäisiä hallituksia maakuntiin, joissa myös koulMsten vanhemmat saifivat osanfa. > 􀀀 , / ’ Waikka tama jo niin väkeviltä on puolustettu, eiiole mei^ dan ajatus afiassa vieläkään järkähtänyt. Se on vastakin etta yhteiuen kouluhallitus maahamme asetettaisiin. Syyt nähdään seuraavissa riveissa. / , ? ’ Oikialle polulle tullaksemme tassa seikassa, on^ katsottava^ minkälainen kouluhallitus nyt todella on. Mikä on ensin Ikonsis’ tonen virka? Ei mitään nmuta kvin olla läsnä speeiminoissa, nimittää opettajia kouluihin ja vuosittain lähettää senätiin^ kerto-. muksen hiippakunnan koululaitoksista. Muutoin on -konsistorien velvollisuus totella mitä ylempää tulee; ei niillä ole oikeutta pol-, keta viivankaan vertaa loulusäännöstä,ei salliarahdunkaan muu< tosta siinä; ja jos se jotakin katsoisi hyvdylliseksi/!ei ”ole sillä oikeutta sitä ensinkään tehdä, ilmem tuulematta ylbäiiltä saato se ta taisiin’ jöku voima näissä asioissa^ ei siita mitään! sen parempaa vöisi seuratä konsistorien puölesta^ Sillä asiat ovat nyt niin. etteikonsistöri saa tutkiakaan mitään asiäa, sen vähemmin päättää/ jos ei esimies sitä ota eteen. Esimiehet -(pispat taikka heidän siäisensä) voiipat nyt estää kaiken keskustelemisenki. Missa on sitte tuo valta koulujen ylitse? Se on nyt jo ennestään mitten käNssä,joita Litteraturblad pelkää, ja jotka tosin ovatki pelättävät tassa tärkiässä asiassa^ Ja semmöiset ovat meillä seikat, etter siitä asian olösta hartainkaan toivo äuta pääsemälln. Me, jotka siis tahdomme yhteistä hallitusta, emme todella tahdo mitään uutta; vaan tahtoisi mme saada nykyisen Yhteisen hallituksen paremmaksi ja erittäinki niin muutetuksi etta ajatukset alhaalta itse kouluista pääsisivät sen korWiin, jotka nyt ovat varsin fuljetut siltä puolelta. Pidämme. nilnittäin varmana etta senatin etklesiastik-e^peditionin esimies myös tulisi olemaan esimies tassa yhteisessä hallituksessa. Mutta välttämättömästi pitäisi siihen kuulumaan käytännöllisiä opettajia, kaksi vähintäänkin. Taidetaan kyllä sanoa etta näiden vaikutus ei voi olla kovin suuri; mutta se on jo siinä suuri etta se taitaisi kuulla ajatukset alhaalta kouluista janutä jotenkinpunnita käytännöllisyytensä suhteen. Woisi se toisaaltakin vaikuttaa kuitenki vähäsen. ’ Tiedämme etta maamme lääkärikunta on yhdessä seurässä, joka saa aikakautisia kirjoja yhteisellä kustannuksella, jotka kulkevat ympäri maata. lotakin semmoista voisi yh« teinen kouluhallitus toimittaa, vieläkin paremmin kvin parantajakunnassa nyt täpahtuu. Sillä opettajat tussakin oppilaitoksessa ovat jo yhdistetyt keskenänsä ja yhteinen mieli ja opetus on heillii min muodoin helpompi kvin hajanaisilla lääkäreillä. Turun konsistorin ehdottelemat kysymykset kouluopettajain totoukseen ovat aivan hyvin valitut ja niiden seassa on neljäs seuraavasta laadusta: ,’ ”Kuinka saataisiin soveliaimmasti toimeen katsastus paikkatunnittain erinäisille oppilai

Tama sattuu melkein samaan haavaan kvin litteraturbladin ehdotus paikkakunnallisista hallinnoista. Molemmilla on tarkoituksena myus säada !oppilaisten vanhemmat tassa osallisiksi. Mutta Mnka semmoinen hallituskunta taitka katsastustunta on saatava toimeen, siihen, lienee viisaimmankin vaikia vastata, tunteissa,? mikä kylmäkiskoisuus tämmöisissä asioissa yleiseen meillä vallitsee^Muttaehkä siihen jotkut keinot keksitään; sen vaan sanömme, etta .semmöinenlaitoseiollenkaan ole meitä vastaan. vaan varsin mielen myvtäinen: Se ei ollenkaan tee tyhjäkst mitä olemme yhteisestä hallituksesta tassa edellä lausuneet. Mitä vielä? Tekisipä se Yhteiselle hallitukselle hyvääkin etta semmoisia alihallituksia löytyist.

Kuulutuksia.

Julkisella huutokaupalle», joka täällä pidttään tiistaina. tämän Heinäkmm h. kello ile.p. P. tariotaan vähinunän vaativalle sekä kivikaduu laskeminen tämän käupungin yhteiseu Sairashuoneenulkohuoneitten ympäri,jouka kustammkset ovat harkitut nousevan satakolmeen kymmeneen (130) ruplaau 25 kop. yoveessä, etta’ vaäte-kuivauSlaitokseu töimittaminen ulkohuoneen vintille. sama» Sairashuoneen tarpeekil, johoukakustannukset,ovat arvellut tekevän 24 nvlaa 63’kov. hopeeSsa; joStahalullisille hanttioille tämänkantta tieto annetaau.muistutuksella, etta ominainen talans toimituksel» täyttämisestä huutokaupassa vaaditaan, joS tarjot ovat lukuun otettavat. Hämttnliunan maankouttorista, 3 p. Heinäkuuta tBllö. . ,

’■'(Snfl,tuorStaina tämän kuun 19 päivänä, lello 9:stä ennen,ja 4:Stä jäl« feen puoUpäivän, myydään kauvungin hulltokammioSsa julkisella huutokaupalla seuraava omaisuuS, mmittäill:messinki«,kupari-, ranta* Ja huone-kaluja,liiiia*’, pitoja’sä,lky-väatteitn^klafi ja poMni-astioita^lesä ja taltet ajokaluja sekä tmmta’erinäistä tävaraajoSta halullisille oStajille tämän fautta tieto amtetaan. Hämeenlinnan;hllutokammioStll, 12 p.?Heinäkuuta l$6O: ;.;, ,^, />.,,, :..,.; V^ V…./.’…’. ,’,_ , ;,,;,; C. Z. Sehultz.

Maatilan myyninen.

Ole^an heinäkuun 24 päivänä. kello 12 päivällä, myydään paikalla tapahtuvalla vapaehtoisella huutokauftalla puolen Karm» öjän eli Potilan Rusthollia Kokemäen pitäjässä.^ Seitsemän torpparia ilman Akumentti taloja kuuluu rusthollin alla. Rusthollin peltoon, joka on^jaettu kolmeen osaan, khlvetään vuosittain 11 tynnyriä rukiita Metsää ja niittua on kylliksi. Kaupan ehdoista saadaan paikalla kuulla sekä ennen etta huutopäivänä. Kokemäeltä 7 päivä heinäkuuta 1860. H. I.Häggstrvm.

Myytävanä.

igiggi«kääsit {a 1uloSvedettävä resori soffa satulamaakarimestari Roseubergilla. Sfjbtn istuttavat linjali kääsit gelbgiutarimestariSandroofilla. 1 jyvä-viskuri (kastmasehi») OjoisteuNikkarilla Henrik Asplund. Cigarrer af Ernst Thomés iÅbo tillverkningar till Fabrikspris, iparti oeh minut hos C. V. Rosenborg. Rågmjöl, hos C. V. Rosenborg.-: Säkerhets Tändstiekor af 11. J. Oldenburgs & C:o tillverkningar, hos C. V. Rosenborg. Af Tammerfors ”Mekaniska välveri, flere sortera Lärfter samt handduksväf & Servietter, till fabrikspris, hos , C. V. Rosenborg

Ianseende till förestående bortflyttning från orten försäljes, intill den 30:de innevarande Juli månad iLasarettsf— lygeln af Finska kasern, då betjenten Löfbäek efterfrågas, möbel af flere slag, s. s.: / Större oeh mindre speglar, 1Stor Skänk, en d:o mindre, Åtskilliga Skåp, D:o Byråer, ” Soffor af olika storlek, 16 st. bord af skilda slag, ” Sängar, Flere dussin stolar, Bords-ur, blomsterställningar, Etagérer, byster ete. ete. ete.

Wuorottavana.

Ifrän ben i Oktober: tveime glada rum med egen ingäng, uti borgar SirenS gärd, till höger om vorte».

Sekasanomia.

Iksi ruskea jahtikoim lyhyällä hännällä katosi vilmts huhtikuulla; se kunniallinen ihminen, joka sen takaisin tuö,saa kunniallisen makson färjärimestari Nummelin’ilta. Hvita glaseradt Kakel af Wiehtis tillverkniilgerhäNes säväli staden som närliggande landsorter u l2kop st, samt Kakelugns reparationer emottages «f KakelugnSmakareu P. G. Nordström, boende a Qvarnbaeke

l A. W. Grönholms Bokhandel i Tavaslehus, >> emottages subskription å:

andring-en Ten»»»» verlden oeh naturen^ en familje-bok för alla samhälls klasser. 1860. Pris 4 rb. 80 kop. årgången, utgifves under loppet af detta ar islutet af hvarje månad ett häfte med minst tre ark text i4:o jemte illustrationer istålstiek oeh exytogråfi. liäsningvid husliga härden,lärobok med upplysandeteekningar för bildning oeh nöje, utgifven af J. Gr. Carlen, utkommen i6 häften, hvartdera innehållande 8 ark iqvart med illustationer iträsnitt oehlitografi;, Pris 40 k.likt. o Tidskrift förSvenskalandtbrnket oeh dess binäringar för186© utkommer ett häfte hvarje månad komplett, 3 Rb. 20 ko

Hämeenlinnassa, painanut G. E..Eursn.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: