1829-07-04 Oulun Wiikko-Sanomia


Oulun Wiikko-Sanomia. 4:tenä Päiv. Heinäkuuta, W. 1829.

Oulun Wiikko-Sanomia. 4:tenä Päiv. Heinäkuuta, W. 1829.

Kolmantena Rukous Pänvänä saarnaamat: Ruottalaisen ja Suomalaisen Puolipäimä-Saarnan, Konrektori Tieklvni; ja Suomalaisen Ehto-Saarnan, Comministeri Fortell.

Loppiais Wirsi *).

*) Muualta lähetetty. Weis. K. N:o <28. Suom. Nirsikirj. Kuin kirkkaast kseointähti )e. Myös tämä Wirsi olis aikanansa pantu luettavaksi, vaan sattu sillon, präntti lupaa vasten, olemaan Turusa Hengellisen Consistoriumin silmäiltävänä. Lukia tekis hymin ja kattos mitä virrestä 13:nesa Lehesä on ennen sanottu.

v. 1.

Wanhurskaan toivo valkenee,
Kirkkaana Taivas aukenee,
Ja uusi tähti koittaa,
Kuin pimeyden hajottaa,
Jesuksen meille osottaa,
Ja epäuskon voittaa.
Walo, Jalo
Taivahasta meille paistaa;
Jo saan nähdä Aamuruskon.

2.

Hän Ihminen ja Jumala
On tykönämme Asuva,
Hän meitä tukee, varjoo:
Ilmannui meille lihasa,
Nyt kunniasa kirkkaasa,
Hän Taivaan meille tarjoo.
Ison Ilon
Soi Hän meille Langenneille;
Itse Luoja,
Wertaisemme, meitä suojaa.

3.

Sieluni! kiitä Jesustas!
Hän Paradisin avaa taas,
Kuin syndi muinen sulki;
Jo Herra mua rakastaa,
Liittoonsa ottaa, armahtaa,
Ehkä sen rikoin julki.
Kunnia korkia
Jumalalle! Rauha maalle!
Tahto hyvä
Olkoon Ihmisille pyhä!

*) Muualta lähetetty. Weis. K. N:o 128. Suom. Wirsikirj. Kuin kirkkaast kointähti. Myös tämä Wirsi olis aikanansa pantu luettavaksi, vaan sattu sillon, präntti lupaa vasten, olemaan Turusa Hengellisen Consistoriumin silmäiltävänä. Lukia tekis hyvin ja kattos mitä virrestä 13:nesa Lehesä on ennen sanottu.

Pietarin kaupungista i3:tena p. Keftkuusa. Sanomat Warsovasia mainittavat H. M. Keisarinnan ja H. K. K. Suuren Ruhtinaan Valtakunnan Perillisen 2:na p. Kesakuusa lähteneen nimitetystä Pää- kaupungistaBerliiniin Preussin Waltakunnan Pääkaupunkiin. Päilväek jälkeen piti myös H. M. Keisarin lähtiä’ matkaan samaa tietä, tavataksensa Preussin Waltakunnan Kuningasta, joka oli jopäättänyt tulla’ H. M. Keisaria tvastaan raja-maillansa Puolaan käsin, johonka myös H. M. Keisari aiko mennä’ Häntä puhuttelemaan, mutta oli tämä Kuningas tullut estetyksi taudin kohtaukselta/, ja päätti sentähen meijän Armollinen Keisarimme matkustaa’ Korkian Appinsa tygö Hänenomaan Pääkaupunkiinsa Berliiniin.

Aruunaus-Iuhlan jälkeen Wmsovasa oli kedolle kaupungin ulkopuolella kokounut kansaakauhiastipaljon. Kaheksantena kolmattakymmentäpäilvänä Toukokuusa, eli 4 päivää jälkeen Kruunaus-Juhlan, annettiin Keisarin käskyn jälkeen tälle mäelle/ jota sinä päuvänä armeltiin olleen 80, 000 henkiä, ruokaatria. Pöytiä oli satakunta pitkin ketoa täynnä ruokaa, juomaa ja monenkaltasia miinoja. Ennen atriata oli HH. MM. Keisari ja Keisarinna, korkiain Heimolaistensa kansa, käynyt tällä paikalla kansaa kattomasa.

Sota Sanomia.

Roth on H. M. Keisarille lähettänyt seuraavia sanomia: Hänen hallusansa sanoo hän olleen 4 Rikmänttiä jalkamäkia, 12 Kanoonaa ja Kompania Kasakoita yhesä paikasa Warnan ja Sehumlan välillä. Tämän väen päälle olimat Turkkilaiset 5 p. Toukokuusa, jo varahin aamulla kello 3 aikana, alkaneet käydä’ suurella innolla joka haaralta. Siinä alko julma tappelu. Usiamman kerran täyty Turkkilaisten peräydä’, mutta sumun suojasa, jota sinä aamuna oli aivan paksulta, saivat he taas miesjuonensa oikastuiksi ja mäkensä järjestykseen, ja alkovat uudesta samalla kiivaudella. Kello <):sän aikana edellä puol. päim. tuli Generali Rothin mäelle amuksi toinen Generali kahen Iääkeri- ja myös kahen Kasakka-Rikmäntin kansa. Sillon täyty taas Turkkilaisten paeta’ päätähän myöten. Mutta eipä loppunut mieläl tappelu, sillä pikkusen ajan päästä tuli taas vihollinentakasin, että hän oli myös saanut Sehumlasta avuksi 10, 000 miestä, ja alko taas käydä’ päälle kovasti. Nyt oli mihollisia 25, 00o:nen paikkoin, ja tämä mäen paljous, olis tainnut viimmein hänelle tuottaa voiton, mutta sillon murti Overisti Lisehin, maikka hänelle ei ollut mäkiä päälle yhen Ba» taljonin Iääkeriä, suurella urhollisuudella mihollisen linian latman, hämmenti hänefl mäkiänsä simulta päin ja maati niinmuodoin miholli

sen linian metäymään takasin. Tappelu-kenttä jäi meijan mäen haltuun. Sota loppu masta kello 8:san aikana illalla, jo sillon löyty paikalla parin tuhannen paikkoin Turkkilaisten ruumiita. Sen kauhian innon ja kiimauden suhteen tapellesa ei ollut meijan mäki ottanut fankiksi kuin 46 miestä, joitten seasa oli yksi Turkin uskon pappi. Kaksi faanua sauvat he myös Turkkilaisilta. Meijan puolelta on myös paljon mäkiä kaatunut. Aksi Generali nimeltä Ryndin, i4 Upsieria, yksi Pappi ja 48o miestä ovat kuolleet; oi korkiampia ja alaisempia Upsiereja ja 5()6 sotamiestä omat haamotettuja. Silistrian Linnasta, jonka meijan väen on ennen mainittu piirittäneen, ovat Turkkilaiset ainoastansa yhen kerran yrittäneet meijän piiritys väen päälle. Eimät he tosin tehneet paljon mahinkota, mutta satutti kova onni kanoonan kuulan yhteen meijan Generaaliin, Prosorovsti nimeltä, joka kuoli paikalle. Amirali, eli Laimaston päämies, Greigh on lisätyllä moimalla sulkenut meren suun, jonka kautta kuljetaan Mustasta merestä Konstantinopeliin. Hän on myös ottanut elt hävittänyt monet Turkin muonalaivat. Aksi melläjän Kapteeni on aivan lähellä Turkin rantalinnaa polttanut yhen vihollisten sotalaivoja, Konnenenkanoonanalasen/ joka juuri vasta oli saatu valmiiksi.

Akat hääsä hätäilevät; Uroot vaaran unhottavat.

Muuan iso herra, kulkiin kerran Kuninkaansa asioisa, tavattiin muutamana ilta-päivänä taipaleella niin kovalta ilmalta, että hänen täyty hakia suojaa ensimmäisesä talosa. Sieltä lähetti hän rukouksia seurakunnan Papille, jonka hän kuuli asuvan lähellä, että saaha yösiaa hänen huoneesansa.

Pappi, kuultuansa tämän vieraan herran nimen, pani erittäin kuttumaan häntä tykönsä, ja terveytti häntä, pappilaan tultua, kaikella kunnian osotuksella, sillä hän tiesi vieraansa olevan Kuninkaan paraita ystäviä.

Iltasella istuisa haastavat he kaiken laisia, ja pappi sattu, puheen jatkoksi, mainittemaan myös yhestä vanhasta linnasta, joka oli samasa kyläsä, mutta pidettiin autiona, koska, puheitten jälkeen, sinä oli nähty kummituksia eli kööpeleitä, ja havattu että ne tekivät siellä rauhattomuutta.

Tämä vieras, joka oli erinomasesti rohkia, uskalias ja urhoollinen, oli jo kauan toivonut kerran tulla siihen tilaan että saaha nähä’, tutkia ja ilmi saattaa’, kuinka heikko uskosia ja pelkureita ihmisiä petetään varsin sitä vasten valmistetuilla kummituksilla.

Sentähen hän nyt sano: ”Minä tahon tänä yönä maata’ linnasa”. Pastori rukoili häntä luopumaan aivotuksestansa, sanoin että kaikki, jotka ennen olivat uskaltaneet yötä viettää’ samasa linnasa, olivat rohkeudellansa henkensä menettäneet. Mutta vieras herra ei peräynyt päätöksestään, vaan sano Papille: ”Antakaa teijän trenkinnä vaan viedä’ vähän olkia ja makuuvaatteita linnaan minulle ja palvelialleni”.

Kuin ei rukouksista eikä varotuksista apua ollut, niin kuttutti Pastori viimmen trenkinsä puheellensa, ja käski hänen tehä’ mitä vieras tahtonut oli.

Wieras herra kävi itte eeltä, lyhty käesä, suoraan sitä autiota linnaa kohen; hänen palveliansa ja papin trenki kantovat olkia ja makuu-vaatteita. Tultuansa linnan porstuaan havatti hän oikialla käellä leviät kiviportaat. Sitä ylösnostuansa tuli hän ensistä suureen saliin, josa muutamia vanhoja maalatuita kuvia rippu seinillä. Kahen puolen salia oli kamareita, ja niitten ovet olivat auki.

Hän katteli kamareita, valitaksensa otollisimman niistä yösiaksensa, vaan ei yhesäkään ollut istumia eikä pöytiä. Wiimmen anto hän valmistaa’ vuoteen siihen joka oli portaita likinnä.

(Lisää ensi Lehesä.)

Kuollut Oulusa. LäZnin-Bokhällari Carl Gustaf Spolander, kuoli 22:na p. Kesäkuusa 1829. 30:nellä muodolla ijäsänsä.

Julistuksia. Hänen Keisarillisen Majestatinsä armollinen Asetus juopumista ja tumatonta miinan myymistä mastaan, annettu St. Pietarin Kaupungisa .”^ Maaliskuusa 1829, jokamyös 5:den Hopio-Rublan sakon haastolla on piettämä Kaikisa Trahtööri-paikoisa, Kroumeisa ja muisa ruan ja mäkemäin juomain Myynti-paikoisa, kuin myösKestikimari-taloisa;löytyy myytämäksi Kirja-präntisä täsä Kaupungisa, Suomen, Wenäjän ja Ruottin kielellä, 2<)men kopekan hintaan paperi rahaa kappale< – C. E. Barek.

Allekirjottanut, osa omistaja Armolan maalle N:o 5, Limingan Kyläsa ja Pitäjäsä, 1-^ Mantalia, jolla on niittyä 50:nelle eläimelle kytkyesi ja 8:salle hemoselle, ja josta elon tulo kohtilaisina muosina on 150:nen tynnyrin paikkoin, tahtos myydä’ tämän omaisuudensa. Halulliset ostajat saamat kaupasta minun kansani keskustella’, ja saan minä täsä myös tietää’ antaa’ että tämä Maa myydään taikka kylmönensä, toukonensa kokonaan, kuin se kauppaa tehtäisä on, eli muutoin kuinka kaupasa somittasiin.

Hintaa tulis puoli kohta maksettamaksi ja toinen puoli sais jäähä” melaksi intekninkiä mastaan. Johan Hortulanin Lesti.

Allekirjottaneella on myydä’ uusia Naumotetuita Kärryn rattaita axelinensa, 25:den Niksin hintaan Ruottin melka rahaa. Gust. Bergbom. Uksi Oinas, puolisaksanen, mähäsen harmaja-millanen, on pois tullut. Se jolla siitä olis tieto eli joka masta sen saattas saaha’, tekis hymin ja ilmottas asian Kirja-präntisä, kunniallista palkintota mastaan.

Tulevana Lauvantaina j. p. ulosannetaan N:o ?8.

OULUSA. Präntätty C. E. Barekin tykönä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: