1829-07-25 Oulun Wiikko-Sanomia


Oulun Wiikko-Sanomia. N:o 30. 25:tenä Päiv. Heinäkuusa, W. 1829.

Miidenten Sunnuntaina Kolminaisuuden Päimästä Ruottalaisen ja Suomalaisen Puolipäimä-Saarnan, saarnaavat: Provastin Apulainen Stähle; ja Suomalaisen Ehto-Saarnan, Kappalainen Lauriini.

Sota Sanomia.

vMpirjalla/ joka on pantu matkaan 2o:nä päimänä Kesäkuusa, ilmottaa Generali Greivi Diebitsch H. M. Keisarille saaneensa tiedon monelta haaralta että vihollinen kokosi ja osti paljon jymiä, miedoksensa Donaun varrella hallusansa vielä olemain linnain mäelle rumaksi nimitettyä mirtaa eli jokia myöten. Greimi Diebitsch sanoo sentähen antaneensakästyn Generali Geismarille estää’ tätä kuljettamista, ja saatuansa tämän kästyn asettausi masta mainittu Generali mirran rannalle mastapäätä Nakhova eli Oreama nimistä marustettua kaupunkia, ja laitto siihen 22 kanoonaa tamallisten marustusten kansa. Näitten suojasa meni yöllämasten 8:tta päimää Kesäkuusa mirran yli 200 miestä vapatahtosta mäkiä ja yksi bataljoni jääkeriä. Tämä mäki seisahti ensiksi toiselle rannalle ja mastusti siinä mihollista, siksi että lisää mäkiä ennätti tulla’ poikki. Sitten alkomat he käydä’ päälle, ehkä mihollinen lujasti soti mastaan, ampuin kanoonailla kolmesta batterista ja muilla aseilla huoneista ja kirkoistansa. Tappelua piisasi 4 tiimaa ja täsä ottimat mcnäläiset mäkirynnäköllämihollisen batterit jamyöskaupungin. Tämä paikka kuuluu oleman meijän mäelle hymin hyödyllinen, sen suhteen että he tästä jaloin kuulumat saattaman estää’ mihollisia kulkemasta mesitte mirtaa pitkin Widdinistä Rustschukkiin, jotka mahmat linnat omat mielä Turkkilaisten hallusa. Wihollisia on kuollut paljon paikalle; 465 miestä ja yksi mihollisten ylimmäisiä päämiehiä on joutunut meijän mäelle fankiuteen; 5o kanoonaa ja 6 faanua on myös täsä langennut heijän käsiinsä. Wenäläisiä kaatu täsä 3 Upsieria ja 45 miestä, ja 11 Upsieria ja 175 miestä häämötettiin!

Greekan maan puolesta puhumat päälleluotettamat sanomat kaksi melkiän lujaa linnaa, Mesolonghi ja Anatoliko langenneen Greekalaisten käsiin. Ensiksi mainitun ovat he saaneet pakko-sominnon kautta tappelematta. Se linna on jo ennen ollut heijän käsisänsä, mutta Turkkilaiset moittimat sen takasin, on hänestä muutama muosi, ehkä Greekalaiset sillon sotimot sen puolesta merkillisellä miehuudella, ja jäännöksetmummein, kosta mäki oli komin mähennyt ja ruoka loppunut, miekka käesä puhkasimat ittellensä tien pakoon, läpi mihollisen piiritys-mäen.

Mergelistä eli Kalkki-mullasta.

ämän kaltasta multaa löytyy myös Suomenmaasa paikkapaikkoin. Se on eri karmasta aina sen mukaan kuinka siinä on enämmin eli vähemmin kalkkia seasa. Paras lai on pian aiman malkiata kuin kalkki, eli kellahtamaa, ja jota mähemmin siinä on kalkkia, sitä tummemman karmaseksi tulee se. Aiman helppo on nähä’ jos multa on kalkki-sekasta eli mergeliä. Kuin löytäänmaalian näköstä maata niin otetaan sitä palanen ja kastellaan puhtaalla medellä, sitten kaataan sen päälle hymää etikkata; jos se nyt kihisee, pian kuin kuuma kivi, jonka päälle mettä tipahtaa, niin on se mergeliä, ja jota enemmin se kihisee sitä parempata on se. Tämä mergeli, eli kalkki-maa, on aiman hymää pelloilla höystöksikaikenlaista toukoa, mutta erinomattain herneitä, papuja eli rokkia masten. Sitä pitää hämmentää’ hymin tarkkaan pelto-multaan ja myös aikatamasta panna oikiata höystöä eli lantaa sekaan, sillä mergeli ei ole höystö ittestänsä, mutta sillä on se luonto että se pian ja hymästi märättää kaikki höystöksi kelpaamat aineet, niin että ne tehohtemat. Harmoin tarmitaan kuitenkin semmosta peltoa lannottaa’ johonka mergeliä medetään. (Ruottalaisesta kirjasta: Läsning för Allmoge och Menige Man. Präntätty Strengnäsisä 1828.)

Pahan tekee mälistä paljas pelkokin.

33>uutama Talonpoika, joka jo kauvan oli ollut vaivattu kovalta luitten kolotukselta, ja ei saanut Tohtareilta mitään apua eli huojennusta tuskaansa, meni tviimmen yhen mainion Tietäjän tykö, tautiansa kattottamaan. Tämä kasti hänen puolenyön aikana yksinänsä noutaa’ kirkkomaalta muuan ruumiin pää-kallo, survoa’ se hienoksi, ja nautita’ sitä pulmeria viinan kansa; ja takasi että hänen sillä pian piti päästä’ tauistaan. Waikia oli kyllä Talonpojasta, joka oli vähä jänekselle sukua, tämä toimitus; mutta luitten tuska pakotti hänen kuitenki Tietä- Greekan maan puolesta puhumat päälleluotettamat sanomat kaksi melkiän lujaa linnaa, Mesolonghi ja Anatoliko langenneen Greekalaisten käsiin. Ensiksi mainitun ovat he saaneet pakko-sominnon kautta tappelematta. Se linna on jo ennen ollut heijän käsisänsä, mutta Turkkilaiset moittimat sen takasin, on hänestä muutama muosi, ehkä Greekalaiset sillon sotimot sen puolesta merkillisellä miehuudella, ja jäännöksetmummein, kosta mäki oli komin mähennyt ja ruoka loppunut, miekka käesä puhkasimat ittellensä tien pakoon, läpi mihollisen piiritys-mäen. jän käskyä täyttämään. Sentähen kiipesi hän ensi yönä kello i2:sta aikana kirkko-aijan yli.

Pahan tekee välistä paljas pelkokin.

Muutama Talonpoika, joka jo kauvan oli ollut vaivattu kovalta luitten kolotukselta, ja ei saanut Tohtareilta mitään apua eli huojennusta tuskaansa, meni viimmen yhen mainion Tietäjän tykö, tautiansa kattottamaan.

Tämä käski hänen puolenyön aikana yksinänsä noutaa’ kirkkomaalta muuan ruumiin pää-kallo, survoa’ se hienoksi, ja nautita’ sitä pulveria viinan kansa; ja takasi että hänen sillä pian piti päästä’ tauistaan.

Waikia oli kyllä Talonpojasta, joka oli vähä jänekselle sukua, tämä toimitus; mutta luitten tuska pakotti hänen kuitenki Tietäjän käskyä täyttämään. Sentähen kiipesi hän ensi yönä kello 12:sta aikana kirkko-aijan yli.

Pimiä ja kolkko oli yö. Pahon hyppi syän hänen povesansa, ja pelko ajo tuskan hikiä hänen ottastansa, kuin hän vapisten likeni hautaa, josa hän ennen oli nähnyt ruumiin luita olevan, ja joka tavallisesti oli peittämättä. Sen partaalle vihdoin tultuansa hämmästy hän niin että hän oli pyörtyä’. Wiimmen rohkasi hän kuitenki ittensä, ja hyppäsi hautaan, löysi kohta pääkallon, ja koki joutua saaliineensa pois siitä kolkosta kammiosta.

Mutta siinä samasa kuuli hän aivan likellänsä jonku korsaavan ja liikkuvan.

Niin kuin jänes hyppäsi hän ylös hauvasta; vaan ei ennättänyt kauvas, sillä hän lankesi yhteen kuoppaan, ja jäi tunnotonna siihen makaamaan. Aamulla löyttiin hän siinä, ja kannettiin kotiinsa. Wihdoin tointu hän vielä siksi että hän koki selvittää’ mitä hälle tapahtunut oli; vaan kuoli kohta jälkeen, ja ainoastaan säikäys oli syy hänen kuolemaansa.

Tämä tapaus vahvisti nyt pian koko kylän väen uskomaan kummituksia, vielä enemmin kuin ennen.

Mutta muutaman päivän perästä saatiin perin pohjin tietä’ mikä kummitus vainajata oli hauvasa säikyttänyt. Muuan juoppo Trenki, jonka samana yönä piti kirkon sivu kotia kulkia’, meni päisänsä Ullakon kautta, joka sattu auki olemaan, kirkko-kartanolle, eksy siellä pois tieltä, suistu avonaiseen hautaan, ja nukku sinne humala-päisänsä.

Sen hän itte suotta ja julkisesti sano ja todisti talon-pojan kuoltua.

Lapsellinen Lapsen Laulu.

Nuku’, Nuku’, lapsukainen!
Levähä levon ajalla —
Wiel’ on tyven tuuvitella
Satamasa suojasesa.

Eivät huolet herättele’
Äitin helmasa hyväsä;
Eivät viettele valehet
Isän polvella ilosen.

Mutt’ on myrsky kuuluvisa
Meren mentävän selällä;
Jo on Aalto näkyvisä
Suulla sataman sulosen.

Minä laulan lapselleni
Ettei kuulusi kohina,
Eikä hyöky herättäsi
Huolten pahalta perältä.

Nuku’ vielä, pienoseni!
Wiel’ on lepoa vähäsen;
Wiel’ on äiti laulamasa
Lapsen kätkyen sivulla;

Wielä Isä kattomasa
Koti kartanon kaluja.
Mutt on selkä souvettava,
Kerran mentävä merelle,

Ioll’ ei tunnu’ toisen jälki
Eikä entiset johata’.
Oman onnesi nojasa
Kiikut siellä sinne, tänne;

Menet myrskyn vietävänä,
Tuulen tuuviteltavana.
Huolten henki purjehisa,
Walehen väki peräsä.

Waan on tähti taivahalla,
Wiitta kirkas kiiltämäsä;
Sitä silmällä pitele’!
Jos sen pilvet peittäsivät

Pahan ilman pauhatesa,

Eli valet viettelisi
Hahtes harhalle polulle,

Taasen ilman ylettyä,
Hattaroitten hajottua,
Käännä kulkus oikiahan,
Keulasi matkan mukahan,

Ettäs sinne ennättäsit,
Pääsisit pahasta säästä,

Kuhun on isäsi mennyt,
Äitis ennen ennättänyt.
Siellä nukut nurmen alla,
Levähät väsyttyäsi,

Meren mentävän takana,
Tuolla puolen pahan salmen.
Siellä Tuoni tuuvittaapi,
Lepo laulaapi sinulle:

Nuku’ nuku’ nurmen alla
Levähä’ väsyttyäsi!
Kyllä Herra herättääpi
Luodun lapsensa lovesta

Isinensä, äitinensä,
Paremman elon ilohon,
Kusa virret viisahammat
Laulut laitetut paremmat.

Nuku’, Nuku’, lapsukainen!
Levähä’ levon ajalla.

Kuollut Oulu s a. Lagmanni ja Vorgmestari Hans Henric Hasselblatt, kuoli Oulusa 22:na päilvänä Heinäkuusa 1829. 60mcllä muodella ijäsänsä.

MajestäJtinsuä lairsmotlluinekn Asseitaus .juopumista ja tumatonta lviinan myymistä vastaan, annettu St, Pietarin Kaupungisa .^ Maaliskuusa 1829, joka myös 5:dcn Hopio-Rublan sakon haastolla on piettämä Kaikisa Trahtööri-paikoisa, Krouveisa ja muisa ruan ja väkeväin juomain Myynti-paikoisa, kuin myööKestikivari-taloisa;Ikytyy myytävaksi Kirja-präntisä täsä Kaupungisa, Suomen, Wenäjä’n ja Ruottin kielellä, 20:nen kopekan hintaan paperi rahaa kappale. Tämän Kaupungin Kirja-Präntisä on myydä’ Greekan kielinen Uusi Testamentti, eli /s /5««ll/^ , ?>->?. sovuin (lraeev, präntätty Upsalasa Zeipelin ja Palmbladin Kirja-Präntisä vuonna 1817, niottuna 2:henNiksin hintaan Ruottin Banko rahaa. Samasa paikasa on myös myydä’ toinen Greekalainen kirja nimeltä: Lc^o^l^^ro^ Xenophons Berättelse om Cyri Fälttäg, ulosannettu G. W. Gumeliukselta, toinen parannettu ylöspano, ynnä sitä seuraavan Kartan ja Sanakirjan kansa eri niteesä, präntätyt Upsalasa Palmbladin et Comp. Kirja-Präntisä vuonna 1826, molemmat yhteensä l Niksin ja 38:san sk.hintaanRuottin Banco rahaa. Allekirjotetulta oll pois tullut yksi Paraply, eli sateen suojustaja, sinisellä pumpuli liina päällisellä ja ilman topskuutta, eli hulkkia ala pääsä, Margarethan päivänä tanseisa Klasimestarilla Appelgrenillä, ja olis likimääriin yhenlainen perustctavana minulta. Johan Candelinin Leski. Pari viikkoa sitten poistuli MaanHerran tregolisa yksi musta silkki huivi, jonka jonkun ereyksisä luultaan vaihettaneen;tästä huimista anotaan tietoa Kirjan-Präntisä.

Tulemana Lauvantaina j. p. ulosannetaan N:o 3i.

OULUSA. Präntätty C. E. Barckin tykönä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: