1860-07-27 Suometar


Suometar 1860. Perjantaina 27 päivä Heinä-kuussa. N:o 29. 14:stakymmenes Vuosikerta

Kirkollisia Ilmoituksia:

Tulemana sunnuntaina pitää Vanhassa kirkossa suomalaisen puolipäimä-saarnan m. kirkh. Snellman ja ilta-saarnan v. t. komministeri Teng«n.

Suometarta v. 1860 jälkimäistä puoli nmosikertaa

saapi tilata täällä Helsingissä herrain Waseniuksen ja Kumpp. kirjakaupassa sekä kaikissa maamme Postikonttuoreissa 81 kopeekalla hop.

PitäjäN’kouluista.

Siitä on jo toista kymmentä vuotta kuin meillä yhä on puheltu rahvaan koulujen tarpeellisuudesta ja asettamisesta, fillaikaa kuin aina joku vähäinen rahvaankoulu on ilmestynyt sekä kaupunkeihin että maaseurakuntiin. Tällaisiä kouluja meillä kyllä on vielä sangen vähän, ja neki vähät ovat niin Harmassa etteivät ne paljon tiedä toinen toisestansa. Mutta tämä vähyys kuitenkaan ei anna meille syytä siihen puheesen, että ralnvaankoulut meillä olisivat tuntemattomat. Paitsi sitä, jokainen «alistunut ihminen vissisti tuntee sen mikä on tietämättömyys. Kun joku täysikasvuinen ihminen ei osaa kunnolleen lukea kirjaa, ei osaa kirjoittaa yhtä sanaa tahi ajatusta, ei tunne muuta kuin minkä on nähnyt ja huomannut tahi minkä lapsuudesta on tottunut näkemään ja tekemään, ei tiedä koko maailman elämästä muuta kuin sen minkä on nähnyt kotonsa ahtaassa piirissä, eikä osaa ajatella mitään joka ei suorastaan kuulu tähän piiriin, sellaisen ihmisen voipi sanoa tietämättömäksi jokainen, ken on saanut sen tavallisen opin mikä annetaan meidän kaupunkein oppilaitoksissa. Nm voisi luulla että se pitäisi olla yhtä helppo arvata niillä keinoilla tässä mainittu tietämättömyyson poistettama. Niin voisi ajatella että lmono lukemisen taito on parannettava ahkeralla harjoituksella, kirjoitustaito annettava taivuttamisella, ajatus viljeltäväkäsittämään laveamman piirin ja ymmärrys teroitettava soveliailla tiedoilla, joiden käsittämiseen sitä tarvitaan, ja yhtaikaa herättää kaikki ne ruumiin ja lienten lahjat jotka nähdään makaaman työttöminä. Se on kyllä hymä tietää miten näitä toimeen pannessa muualla on tehty, mutta se todistaa ainaki komin mähää luottamusta omiin voi« miinsa kun sanotaan: että ”meillä ei moi kukaanpuhella välimaan koulujen laitoksesta jotain kelpaamaa, ennenkuin käydään halki ulkomaat ja nähdään kaikki maailman rahvaan koulut”. Esimerkiksi, etteivät rahvaankoulut joka maassa moi ensinkään olla yhtäläiset, voidaan mainita että missä, niinkuin usiammissa katolikin sekä kreikan uskoisissa maissa että myösmaprikakaupunqeissa, vanhemmat eivät opeta lapsiaan lukemaan,siellä taytny rahmaankoulun olla pääasiallisesti lukemisen taimuttajana ja siis enimmästi pikkulasten koulun muodossa. Missä taas sekä lukeminen että kirjoittaminen opetetaan kotona, siellä rahvaan koulu moi olla jo vanliemmille lapsille ja enempää tietoa marten laitettu. Tämä temppu se onki joka tekee että missi eri kansa aivan vähän voi ottaa esisumaksensa toista siinä, mikä toslee rahmaan opetuksen asiaan, <!lin«Iolvoivat olla hyvat siellä missä ne omat ominaisesti ja missisti oikeassa tarpeessa syntyneet, mutta se ei niitä tee tarpeellisiksi sentähden muualla. Samate inyös pyhäkoulut paljaan ahe-luvun ja tavaamisen tähden eli ainoasti sen amuksi mikä meillä on tapana opetettaa kotona, omat usiammassa paikassa meidän maassa hyvin vähäarvöiset. Sillä sen tuntee jokainen että meillä jokaisen täytyy oppia lukemaan sen verran että ilman tavaamatta osaa kirjasta lukea sanan toisensa perästä. Waan se mitä meillä tarvitaan on tehdä se kotona saatu lukutaito hyödylliseksi, ja siihen meillä on tarvis kouluja eikä lapsitarhoja. Mtä vaillinainen minun luulleni on niiden anvelu jotka rahmaankoulun tahtomat osittain maaviljelyskouluksi. Te suuri joukko meidän kansasta jota sanomme rahvaaksi ei ole ainoasti maaviljelijä, ja päälliseksi ne eivät ole juuri maaviljelijät jotka enimmän halajamat opetusta lapsilleen, tahi olisimat kiimaimmat lapsiaan kouluttamaan, mutta paremmin läksiämet, pitäjän käsiammattilaiset ja muut neuvotteliat. jotka elämät ”rahan nojassa”. Sentähden se kuuluu hyvin turhalliselle kun niin tuskallisesti mietitään, painellaan japunnitaan mikä keino olisi paras pysytellä rahmaankoulun oppilaista kiini maamiehen elannossa ja sen tavoissa. Tellainen varovaisuus on nähtämästi yksi niitä havannoita mitä on saatu ulkoa mierailta kansoilta mutta joka meillä oosnaaihan mitätön. Missään kansassa ei ole niin suurta kansasta maanviljelyksessä ja sen nojassa kuin juuri Suomessa ja se temppu on paremmin luettama meille mahingoksi kuin eduksi. Se on nimittäin missi että suuri osa maamiehen vaivannäköä menee hyvin vähästä armosta saadessa ulkomailta sellaisia mitättömiä kappaleita mitä suurempi irtonainen ja teollisissa toimissa askaroima kansa voisi paljon huokiampaan hintaan valmistaa aivan maamiehen vieressä ja vaihtaa teoksensa suorastaan Miljaan, joka etu ei olisi vähin meidän maaseuduille. Mutta tämäki kaikki myönnytetty, sanotaan vielä, rahvaankoulut ovat mahdottomat niin kauan kuin ei ole kunnollisia opettajia, ja niitä Marten on tarvis erinäisiä kouluja joiden laitokseen pitää saada esikuvia ulkomailta! Se olkoon kaikki kieltämätöintä. Mutta vissi on seki ettei opettajain puutos ole suurimpana esteenä ralimaankoulujen ilmestymiselle. Me olemme nähneet että joka paikassa missä koulun ehdot muuten ovat saadut, siilien on saatu sovelias opettajaki. Se onkin hyvin harminainen tapaus että someliasta miestä olisi puutos ammattiinsa. Sen merran jokainen kansa katsoo eteensä että se etsii elantonsa ja siansa siellä missä siihen on tilaisuus. Opettaja-koulut eimät siis ole luettavat ensimäiseksi tarpeeksi, mutta paremmin ne koulut, joihin opettajia tarvitaan. Se on suuresti epäiltävä, jos opettajain kyllyys vielä voisi synnyttää pitäjänkouluja meidän monessa seurakunnassa. Näillä kouluilla on suuremmat esteet kuin sellaiset, ja niistä on mainittama ensimäiseksi se mäliä luottamus, joka rahmaalla on sellaisiin laitoksiin. Meidän usiammissa pitäjissä on entuudesta jo niin monta mirkamiestä joille maksetaan kappoja mutta joiden toimituksesta hyöty on tuskin nähtävä. Kuin monessa pitäjässä itä-puolella Tuomea esimerkiksi maksetaan kolme ja neljä kymmentä tynnyriä vuodessa palkkaa koulumestarille joka monjaita kuukausia vuodessa käy kylästä kylään neuvoen lapsilleahe:tä, joka kuitenki on vanhempain velmollisuutena. Kuitenki on sellaisia kiertämia koulumestaria toisin paikoin ja sa» moissa pitäjissäsi myöhemmin saatu viidellä tynnerillä vuodessa. Saman ammatin, kuin yhden pitäjän lukkari toimittaa 90 ja 1W tynnyrin vuosipalkalla, toisen pitäjän lukkari toimittaa 15 tynnyrin palkalla. Samalla tavalla omat muut seurakuntain ammattimiehet palkitut. Te on paremmin tässä seikassa kuin este on rahmaankoulujen ilmestymiselle, ja tätä estettä emme moi auttaa millään ulkomaalta saadulla tiedolla. Meidän se tulee etsiä omasta keskuudestamme.

P. H.

Wäkinäinen Naiminen

Jatko ja loppu 2«, 27 ja 28 n:roon.

Kolmas-toista kohtaus. Sganarelle (yksinänsä). Kas nyt on naima-haluni kokonansa poissa! Parasta on, että menen ottamaan lupaukseni takaisin. Nahaa ei tässä asiassa toki ole kulunut mielä yhtään; maan ennen sitäkin menettäisin jonkun merran, ennenkuin tahtoisin vielä pahempaan pulaan joutua. Meidän täytyy koetella pyrkiä erillemme tästä seikasta. (Kolkuttaa Alkantor’in talon ovea). Isäntä hoi! Neljäs-toista kohtaus. Alkantor, Sganarelle. Alkantor. Kah, vävynihän se on, terve tulemastanne! Sganarelle. Terve, terve. Alkantor. Joko te tulette naimis-liittoanne tekemään? Sganarelle. Antakaa anteeksi. Alkantor. Minä olen yhtä kiireissäni tähän asiaan kuin tekin. Sganarelle. Minä tulen tänne toisessa asiassa. Alkantor. Minä olen malmistanut kaikki, mitä tähälV juhlaan tarvitaan. Sganarelle. Ei minun asiani siitä ole. Alkantor. Soittajat ja tyttäreni valmisna jo odottaa teitä. Sganarelle. En minä näitä asioita varten ole liikkeessä. Alkantor. Sanalla sanoen, te tulette olemaan hyvin tyytyväinen, eikä mikään saa häirittää iloanne. Sganarelle. Herrainen aika! Se on toista, toista nykyinen asiani. Alkantor. Käydään siis sisään, vävyseni. Sganarelle. Minulla on pikkuisen sanomista teille. Alkantor. Mitä joutavasta koreilemisesta! Sukkelaan sisään, olkaa niin hyvä! Sganarelle. Ei, ollaan paikoillamme. Tahdon ensin puhutella teitä. Alkantor. Tahdottenko minulle jotain sanoa? Sganarelle. Sitähän tässä juuri tahdon. Alkantor. No, mitä se olisi? Sganarelle. Herra Alkantor,minä pyysin tytärtänne avioksi, se on tosi, ja te lupasitte hänenminulle; vaan 1älkeen-päin olen rumennut armelemaan, että minä kumminkin olen hänelle vanhan-lainen, ja minusta tuntuu ett’en ollenkaan ole hänen vertaisensa. Alkantor. Elkää joutavia! Tyttäreni ottaa teidät mielellänsä, ja minä olen vakuutettu, että hän tulee elämään teidän kanssanne hyvin tyytyväisesti. Sganarelle. Ei suinkaan. Minulla on niin paljon kummallisia tapoja, ja hän ei jaksaisi kärsiä kaikkia minun juoniani. Alkantor. Tyttäreni on hyvä-sävyinen, ja sen saatte nähdä, että hän taipuu kokonansa teidän mukaanne. Sganarelle. Minulla on semmoisia ruumiin-vikoja, jotka saattaisivat tympeyttää hänen minuun. Alkantor. Wieläkö mitä! Kunniallinen vaimo ei koskaan tympey mieheensä. Sganarelle. Ia suoraan puhuen sanon sen teille: elkää antako tytärtänne minulle. Alkantor. Kuinka niin? Minä ennen kuolisin, ennenkuin lupaukseni rikkoisin. Tganarelle. Noi hyvä Jumala! Minä päästän teidät siitä, ja minä Alkantor. Ei millään lailla! Minä olen hänen teille lumannut, ja teidän pitää saaman hänet, maikka vielä kymmenen muuta tahtoisi häntä. Sganarelle (syrjässä). Minkä-lainen saatana.’ Alkantor. Näettenkö? Minä erin-omaisesn kunnioitan ja rakastan teitä; ja jos maikka vielä ruhtinas ko< sioisi tytärtäni, antaisin minä hänen ennen teille. Sganarelle. Herra Alkantor, nöyrimmästi kiitän tseaitnäonsisiteänkunniasta, jonka minulle osoitatte, vaanminä nyt teille, ett’en ensinkään tahdo naida Alkantor. Kuka? Tekö? T^anarelle. Iu^ri minä. Alk an tor. 3° mistä synstä^ Sganarelle. riita syystä, ett’en ole kelvollinen avioliittoon, ja että tahdon olla niinkuin isäni oli, ja kaikki muut meidän smvusta, jotka myöskään eivät koskaan tahtoneet mennä naimiseen. Altan tor. Äuulfaa sitten! Jokaisella on vapaa tahto, enkä minä ketään pakoita. Te olette minua puhutelleet tyttärestäni, pyytäneet häntä annoksenne, ja kaikki on valmisna häitä pitää; vaan koska niin on, että perät; tte sanastanne, niin minä menen kuulustamaan, mitä asiassa voipi tehdäja heti kohta saatte minulta kuulla sanomia. Wiides-toista kohtaus. Sqanarelle (ijfilnänffi). Olipa se myöntyväisempi kuin luulinkaan, ja pelkäsin jo enemmänkin tulevan itselleni kiusaa, ennenkuin pääsisin irti. Lempo vieköön, ! oikein viisaasti tein että aioissa erosin tästä asiasta-, olin tehdä tekosen, jota olisin kanan saanut katua. Mutta tuossahan tulee jo hänen poikansa, varmaan vastausta tuomaan minulle. Kuudes-toista kohtaus Alsidas, Eezanarelle. Alsidas Outluien Inmnn imelällä äänellä). \^\)\vä herra, sydämestäni olen teidän nöyrin palvelijanne. Sssanarelle. Minä myös teidän palvelijanne kaikesta sydämestäni. 511fiha3 (ehetUnfå faman4ai[ella äänellä). Isäni sanoi minulle, että te olisitte tullut peräyttämään sanaanne, I jonka olitte meille puhuneet. Sganarelle. Se on tosi, hyvä herra, sen teen huoj katuneella sydämellä; vaan Alsidas. No, eihän siinä mitä pahaa ole. Sijanaveile. Mieleni on paha tästä, fen uutan j teille; ja minä toivoisin Alsidas. (n se tee mitään, johan se», sanoin. (Cf«t« taa (Eganaretletle kaksi mieffaa.) Olkaa niin hyvä. hermseni, ja valitkaa näistä kahdesta »niekasta, kumman tahdotte. Sganarelle. Noista kahdesta miekasta? Äl’idas. Niin, olkaa niin hyvä. Sganarelle. Miksikä’^ Alsidas. .Nosla peräytte sanastanne, ettekä nai sifavtani, niinkuin puhe oli, niin ette suinkaan pitäne lii; karmisena, että minä annan teille pienen kiitollisuuden osoituksen. Sganarelle. kuinka? Alsidas. Muut ihmiset nosteusnvat suuremman melun ja tekisivät teille kukaties mitä. Mutia me olemme semmoisia ihmisiä, jotka kaikissa asioissa menettelemme lempeästi-, ja ininä nyt tulin teille kohteliaasti sanomaan, että meidän pitää toinen toifeltamme kaula leikata. Sg anaveile. Onpa se lemmon kohteliaisuus! Alsidas. lähdetään pois, herrani, ja valitkaa pian, olkaa niin l)i)ruä. Sganarelle. Minä olen nöyrinpalvelijanne,vaan ei minulla ole liikaa kaulaa leikataksenne. läjässä.) Minkä-laiset talon-poifaifet täytökset sillä heittiöllä on! 311fih Se pitää tapahtua, niinkuin sanoin. Sganarelle. Peräyttäkää tämä vaatimukselle, olkaa niin hyvä. Alsidas. Joutukaa pian. Minulla on sitten pieni asia toimitettavana. Sganarelle. Minä en suostu siihen tuumaan ensinkään, sen jo sanoin. 511fiha8. Menkö siis tahdo miekkailla kanssani? Sganarelle. (Sn millään muotoa. Alsidas. Aivanlo todella? S^anavelle. Aivan todella. Alsidas «lylyänsä hauta useampia levtoja lepiiiansa!, Ie ette, hyvä herra tavvitfe valittaa, ett’ei teille ole oikein tehty. Näette sen, kuinka minä kaikki toimitan järjesvksessä. 5e rikotte meille antamanne sanan, minä »aahin teitä mieffaifllle, te ette myönny siihen, minä pieksän teitä fepUldni, eikö tämä kaikki ole niinkuin fen pitääkin olla? Ia te olette kovin rehellinen mies ett’ette tunnustaisi minun oifein tehneeni. @gauateUe (imjaefa). Tämä »nies on kokonainen perkele! Alsidas (tavjoo iiäneik taa* mutfoja). Lähdetään nyt, herrani, ja tehdään tehtävämme. Sganarelle^ Wiela? 511fiha8. Minä en pafoita ketään; vaan teidän pitää jompi tmnpi: joko uueffailla kanssa»u eli naida sisareni Sganarelle. .vi)Vä herra, näistä asioista en ininä l»oi tehdä enemmän yhtä kuin toistakaan. 3llfih««. Oikeinko todella? Sganarelle. Oikein todella. Alsidas i!nö [läntä uuhe«tanfa fepiUii). Antakaa anteeksi, hyvä henafeni. 2 ganatelle. Ai. ai, ai! A lsidas. Mieleni käypi pahaksi, että mun täytyy näin menetellä teidän kanssanne, mutta teidän luval= lanne en herkeä ennen, ennenkuin lupaatte joko lähteä miekkaisille kanssani eli naida sisareni. («Ro«toa taa« loppuna

2a,anarelle. 28oi, voi! N’o, niin nain, nain. Alsidas. Kas niin, se on oikein. Minä olen linvilläni, että asia tällä tavoin päättyyrauhallisesti. Sillä te olette kumminkin sivistynyt mies, jota minä sydämestäni kunnioitan, ja hyvin vaifeata olisi se minulle ollut, jos olisitte enemmän pahoittaneet minun teitänne lyömään. Mmä menen kutsuinaan isääni ja sanon hänelle, että asia on oikealla jäljellä. »Kalkuttaa gttfanttnrtti ovea.)

Wiimeinen kohtaus

Alkantor, Dorimena, Alsidas, Sganarelle. Alsidas. Isä, las nnt on tämä herra aivan taipuisa ja tanttaa sanallsa vapaa tahtoisesti. Woitte hänelle nyt antaa sisareni. Alkantor. No, niin tuossa hän on, pitäkää häntä hyvästi! Jumalalle kiitos! minä olen hänestä vapaa, ja te olette nyt vastuun-alainen hänen käytöksestänsä. Mennään nyt iloitsemaan jakunnialla viettämään näitä onnellisia häitä. V o p p n.

Maaviljelijäin kokous Haminassa *).

*) Jatkoi 27 ja 28 molliin.

n.s knsnmvs. Wiinaii viljelns eli poltto innönnettiin tarpeelliseksi »naassa. ehkei se»i nlellistä nautintaa knkaan nlistännt. Riutta useiminat kokouksen jäsenet nurkuivat sensijaan kototarpeen polttoa kokonaan kansan turnielelvaksi ja seiiiähdeii vaativat saatavaksi se lakastumaan sekä viinanpoltto toisille kannalle, .^nin jokaisessa talossa viinaa poltetaan, talon väli, niin nuoret tuin vanhat, tulee kähräämään viinapannun ympärillä, sitä maistellaan ja haistellaan, ja foko polton ajan sekä sen jälkeiset viikot eletään melkein alinomaisessa viinan himossa ja ma’ussa. Wiinaa pyydetään mitä pikemmin muuttaa radaksi, lonkatähden usea isäntä lmvällä mielellä näkee palvelijainsa ja muun aluskuntansa juonen dän^n viina-varojansa , vuosija päivä-palkkain lyhennykseksi; moni isäntä vielä »illnttääki palvelijo!ta»,sa viinan nautintoon. Nlko-naöltä olisi talollisilla julma voitto viinanpoltostansa ja luullaan sanottavanki, että viinaksi muutettuna antavat jyvät talonpojalleparaiminan hinnan ja että monessa paikassa talonpojat ainoastaan viinalla saavat rahaa irti. Alutta tämä on aivan väärin, koska enin osa kototarpeeksi poltetusta miinasta kuitenki menee jokaisen talon omalle aluskunnalle ja ainaki litilnäiseen ympärystöön, joten talolliset useimnnn saavat omat antamat rahansa takasi tahi annettavat ralia-lnaksunsa suoritetuksi, ja senlisäksi hänen työväkensä turmeltnu työn voimassa ja taidossa sitä enemmän mitä enemmän hänen ruunaansa menee ja hänelle senkautta näyttää voittoa tulevan. Mitä enemmän talolliset viinastansa voittavat, sitä enemmän he saavat kustantaa vaivaishoidoksi niille, joita viinan nautinto on saanut voi»natto»nitsi ja varattomiksi. >iototarpeen poltto viettelee myös viinan luvattomaan eli sala-polttoon, josta seuraa tottumisia lain rikkomiseen sekä rikoksen ilmoituksia, senkautta vihaa ja vainoa naap’nvien kesken, käräjänkäyntiä, sakkoja jne. sanotaan kyllä, että rankista on talollisella karjallensa hyvä syöttöaine. Mutta tätä syöttöä kestää ainoastansa vaha aikaa vuodessa eikä se vaikuta nuiuta kuin sen mtansa, jota vastaan se viinan keittoon pantu jyvain paljous, jos s.e ympäri vuotta jaettuua annettaisiin jauhona muu:/ ruuan seassa karjalle, tekisi paremman ja vakaisemman vaikutuksen karjan menestymiftlle ja äimille, nyt on maakunnalla kototarpeen polttolupa ja siitä on talollisten vero riiiinulle maksettava, polttipa sitte tahi ei, on siinä ikäänkuin pakko eli ainaki lehoitus polttamaan semmoisilleki, jotka tahtoisivat siitä luopua jos verosta pääsisivät. 1>Nainituista syistä jäi kokouksen päätökseksi, että laillisella tiellä ja pian saataisiin kototarpeen viinanpolttolakkaamaan sekä se poltto kuvalliseksi ainoastnan tehtaissa korkeata veroa vastaan. Niille, jotka kototarpeen polttoa puolustaen vastustivat tehdas-polttoa, osoitettiin, että pienissä poltoissa ei voi rankista saada viinaainetta niin tarkasti ulos knin ko»»e-poltoissa, jotta edellisissä menee jyviä mainion paljo aivan linkkaan niinkuin poltto-aineitasi, lukematta vielä että jokaisessa talossa poltto-aikana monelta hengeltä työpäivättärvääntmvät siinä toiniessa; viina-tehtaita voipi ja kannattaa pitää tarkalla silmällä, isäntäin omalla kustannuksella, ett’eivät saa polttaa enemmän eikä huonompaa viinaa, kuin laki määrää, joka on mahdotonta kototarpeen polttoa suhteentehtaiden kannattaa maksaa korkea vtinavero. että rnunu siten tulee saamaan viinanpoltosta hyvät tulot, joilla voipi valtakunnan tarpeita täyttää. viina kuin korkean veron tähden kohoaa hinnassa, sitä ei kaikki himonsa täntteeksi voi ryyppiäkään; viinaa voidaan myös, inilloin sitä isoissa vaan harvoissa tehtaissa keitetään, pitää kaupitsemisenki vnoksi tarkemmalla silmällä kuin nyt. Mloin jokainen talollinen saattaa omaksi keittämäksensä väittää vaikka olisi ”Wiron votkaa”; samasta syystä voidaan viinan myöntiki rajoitettaa määrättyihin paikkoihin. ett’ei sitä tule löytymään joka talossa saatavana. kuin myös viina-tupain pidolle voidaan panna korkea vero, jotta viinan nautinto vähenisi ryyppy veronki tähdenmahdoton raha-summa makaa hyödyttömänä noissa jokaisen talon viinapannuissa, joiden kulettamisessa talle-paikkoihin ja sieltä kotiin vielä menee maavilielijöiltä satoja tnhansia työpäiviä vuosittain aivan hukkaan kuin myös on palkkalnalsuja ruununmiehille tehtäviä pannuin talteen panemisesta sekä lmoneet panlinille seurakuntain tehtävät taikka hyyrättävat. välttämätöntä lnyös merkittiin olevan, että kaikille ulkomaalta tuoduiileki väki-juomille tulli korotettaisiin ja niidenki inyönti rajoitettaisiin. 7-s ky s. Aitausten tekeminen ia pitäminen laillisessa kunnossa viljelysten ympärillä on maanviljelijöille hirmninen kuorina, kilin voidaan laskea että aitaukset maassamme työ-aineineen ja palkkoineen ine., kuin ne rahaksi mnutetaan, tekemät noin.”> milj. ruplaa hop. vuosittain eli, toisin sanoen, aitausvelvollisuus on 5 sadanneksen korko UU> niilj. ruplan suunnalle, Tainan kuorman rasitus käsitetään selvemmästi, jos muistellaan ett’ei koko maamme kaikki tilat viljelyksineen ja muine etuineen kohoa arviossa eli hinnao”a nli nnlj. r. hop. Tentähdeii jäi kokous siihen päätökseen, että laillisella tiellä oli mikmnen aitaus-laki muutettava siilxn miiotoon, että jokaisen karjan omistajan tulee sakon ja vahina,on palkinnon haastolla katsoa. ett’ei hänen eläimensä pääse vieraan laituinelle ja viljelnksiin. Hiutta kuin tila-jaois!’a ei lvoida vältiäa, että saadaan ulko-palsioja, joiden suojeleminen vieraan eläinten valungoittamisesta tulee vaikeaksi, kuin ne ovat kaukana kotoa, niyös että saataisiin lupa ja valta myödä inaita miten pienissä eli malmisissa palstoissa tahansa, jotta tilanhaltijat taikka myömällä eli vaihtainalla pääsisivät semmoisista tilaosistansa, jotka kaukaisuutensa eli muun syyn tähden tulevat heille rasittenviksi. Monella ulkoeli metsä-palstolla ulin paljo ja hyviä viljelys-maita, jotka kuitenki jäävät viljelemättä, sentähden eitä viljelysten aitaaminen niin pitkän matkan päässä tulee liian kalliiksi, kyllähän ruunu saapi naista ulkopalstoista talollisilta täyden veronsa, vaan kuin eivät nlkopalstot mainitusta syystä pääse viljelnlseen eikä talollisilla ole niistä mitään hyöträ. tulee tainä vero talollisille liiaksi kuormaksi ja ulkopalstoilla mahdollisesti löytyivät suot ja rämeet jäävät olemaan hallan pesinä, rasitnkseksi muille likeisille viljelyksille ja lmödyttömyytensä tähden vahingoksi maakunnan vaurastumiselle. :jZ-s tns. pitoa lausnttiin edulliseksi maaviljelijälle, jonkatähden vaadittiin saatavaksi parempaa ja laveampaa lailipaiden hoitoa kuin »nika nyt on tavallinen »naassannne. parantamiseen tarvitaan hallitnlsen apua ja tointa, niin että itsekuhunli maakuntaan saataisiin soveljain ja edulllsin lammas-laji, ko^ta »naassannne kuvalliset la»»»paat ovat niin lmvin-lv.liansa paljouden ja hyvyyden kuin,»»yös lihansa paljonden vuoksi vahana arvosia. Hieno-villaiset nlloinaan lampaat ovat useimman puhujan mielestä sopimattomia maassamme, koska ne kylmässäilmapiirissämme muuttavat pian tarvansa karkeammaksi; jos kuka yksityinen kuitenki haluaa hienovillaista lam- »naslajia. hankkikoon hän itsellensä semmoisen ulkomaalta hallituksen annitta. Maakunnanvilla-tarpeelle sopivinon karkea-villainen laji, jonka »nyös pitäisi olla runsas-lihaisen; multa kuin maan laadut laitumillamme ovat eri maakunnissa erilaisia ja sama lammaslaji ei erilaisilla laitumilla menesty yhtäläisesti, jäi kokouksen päätökseksi että hallituksen toimella oli hankittava kuhunki maakuntaan sen laitumelle sopivin ja siellä paraimmin menestyvä hyvä lammaslaji, karkeanvi-villainen ja runsaslihainen. — Muistutettiin että Talousseura Turussa oli hallitukselle tehnyt esityksensä lammaslajin parantamisen tarpeellisuudesta, vaan että hallitus oli vastannut nykyjään puuttuvansa varoja siihen puuhaan. Vlainittiin myös, että Hämeessä löytyvät ”Taksalaisiksi” kutsutut lampaat antavat risteyttämällä l^n,l<lllln>vl,-ni»nisen ulkomaan lammaslajin kanssa hyvin hyvän ja meille sopivan lammaslajin. 19:s ky s. Oluen nautinto enenee enentymistään maassamme ja seinnukaan lisääntyy myös olut-tehtaita, joissa hyvällä ohralla on hyvä menekki ja sitäparempi hinta saatavana mitä sopivampi ohra on oluen tekoon. Tentähden olisi maaviljelijöille etuisampi, että viljelisivät semmoista ohraa, joka paraite sopii oluttehtaille ja iosta sentähden saisivat paraimman hinnan. Mikä ohra-laji on oluttehtaille sopivin, siitä nyt keskusteltiin. Ulkomailla oli kuusi-särmäinen ohra haluisampi, syystä että se itää nopeammasti. Mutta kaksi-särmäinen ohra on ! davaittu itävän yhtä nopeasti, jos se vaan leikataan aikaseen eli ennenkuin kuori on päässyt korvaksi ja pakl suksi, jonkatähden ja kuin tämä 2isärmäinen ohra on antavampi ja viljavampi, joutuu myös varemmin sekä sm tähkäpäät eivät mene niin väliällä poikki, moni puhuja esitteli sitä edullisemmaksi viljeltää kuin . ohraa. Oluen tekijät Englannissa harraötavat i^^särmäisen, niinkutsutun (.’ll^v.ili,»–ohran viljelemistä, ja etuisaa se olisi Tuomessasi, vaan se vaalii »ueuestyäksensa hyväksi muokattua nuiata ja on varain fylvettavä eikä tee kyllaksi väkeviä juuria. Joku merkitsi, että ohra välistä menee hukkaan, vaan lxsär! mainen harvoin. Ruotsissa on havaittu. että -^särmäinen ohra, kasvatettuna väkevässä ja syvä-kyntöisessä pellossa, antaa suuremman ja varmemman sadon, paiuaa enemmän ja on sopivampi myös kryynin eli suuriman tekoon, jonkatadden se siellä myös on paremmassa hinnassa kuin muut tavalliset ohralajit. (Jatketaan.)

Mklrjevaihdett

Af. Luille liistlhiassa! Kävinasiatasikuulustelemassa määrättynä päivänä, vaan se johtokunta ei ole vielä pitänyt eikä pidä kokouksia ennenkuin tulevan Elokuun alku-päivinä, jeliöin taas heti käyn kuulustelemassa ja lähetän Sinulle tiedon asiastasi.

Koti-maalta.

Koulu opettajain kokouksesta Turussa kertoo ”’vämäl.”, että sen avasi H. K. Arkipispa juhlallisesti sunnuntaina Heinäk. 15 p:nä kello 5 jpp. killoin ei kuitenkaan ruvettu kesknstelelnuksiin. vaan valittiin protokollan esimies, joksi tehtiin lelnori <>>. l>. ja notarit, joiksi katsottiin rehtori Nosendal ja tolloa Alvellan. Myös luultiin 35is kysymys olevan niin lavea, ettei kokous sitä kohdastaan taitanut ottaa tutkintoonsa: jonka tähden valittiin 9 opettajaa komiteaksi edeltäkäsin tutkimaan tätä lukua koulusäännässä, joka sisältää koulukurin kokonansa. Teuraavana päivänä alkoi vasta kokous ja keskustelemiset. Itsestä kysymyksestä tuumailtiin 2 Vy tiimaa aivan kiivaasti. Te olisin painava kysymys; oli muka teskustelemuksen aineekn pantu kirkon ja koulun eroaminen. Wihdoin tultiin siihen päätölleen, että kysymys jaettiin kolnieen osaani liksi. Onko konsistorien valta kouluissa lopetettava? jolvn meltein yksimielisesti vastattiin että se on lopetettava ja yhteinen ylihallitus koko maan kouluille asetettava; idiksi.Onko koululle hyödyllistä että opettajain oikeus lukea papillisia ansiovuosia lakkaa? johon suurella enemmyydellä vastattiin että se olisi koululle hyödyllinen;3iksi. Mö kaikesja tapauksessa olisi hyödyllistä kouluille, että opettajain hiippakunnallinen synnynnaisyys herkeisi ja opettajat saisi oikeuden estelemättä hakea koko maaosa virkoja, yksimielisesti niyönnytettiin tämä kysymys. kysymysi eikö kumminkin uskonnon opettajat pitäisi lukeman papillisia ansiovuosia ja oleman papiksi vihityt, tull nyt taistelemisen aineeksi, Kanan kesti tässäkin kiisteleminen. Wihdoin tull enin osa siihen päätökseen, ettei sen opettaja tarvilse välttälnättömästi^lla papiksi viliittyiiä. <7i>ta ei olisi erittäin mitään hyotya, vaan paljon monasti haittaa. Jos ei kukaan muu tuin papiksi vihitty saisi opettaa uskontoa, taitaisi useinki huonoinpi opettaja tulla opettamaan kuin jos ei edellä mitään papiksi vililiiniseotä olisi päätetty. Semmoisella päätöksellä ei mnnta kuin edeltäkäsin sidottaisiin kädet. 5s kysymys, kuinka yhteinen kouluhallitus on asetettava. tuli sitte eteen, ja oli keskusteleminen nytkin pmämäinen; mutta ei sinä päivänä ehditty loppuun tas,a kysymyksessä, sillä kello 2 jpp. herkesi keskustus. Tas,a luettiin pilkä ehdotus kouluhallituksen asettamisseinegtai.sjäE; hdotus oli lyhyesti seuraava: sen asento HelM jäsenet! esimies yliopiston varakansleri,

varaesimies pedagogit rohvessori, yksi rohvessori theologian osakunnasta’, yksi historiakielellisestä, M sys. mathematisesta, ehkä yksi lainopillisesta, yksi konsistorien ehdottelema. esimies eriopillisista laitoksista pääkaupungissa. Tämmöinen laftos taitaisi aina korkeimmaliakin paikalla valvoa koulnn asiat; se taitaisi tieteellisesti asiat punnita; se taitaisi myös oppilaitosten tarpeet saada tiedoksensa.

Wuodentulon toivotukset ovat, läänihallitusten 1:sen virkakertomuksen mukaan, kaikista vilja-lajista yleensä hyvät eivätkä missään alla keskinkertaisen.

Paikottain ovat rukiit halmeissa ja suopelloissa huonoja, paikottain on myös talvi maannut rukiin oraat, paikottain ovat taas jää-sateet Kesäkuussa hävittäneet kaiken viljan sekä vesi-sateet lyöneet lakoon rukiit ennen hedelmöimistä; mutta ne onnettomuudet eivät ole olleet yleisiä.

Heinänkasvu on myös yleensä ollut hyvä ja näyttää kuin se olisi yleensä saatu hyvästi korjatuksi paitsi semmoisilla luhta-niityillä, jotka olivat kovista sateista joutuneet veden alle.

Wesi-sateet, joita oli juhannuksen edellis-päivistä alkaen ja vielä nykyisen heinäkuun alussa, ovat Suomessaki, niinkuin jo kerroimme Ruotsista ja Norjasta, paisuttaneet järvissä vettä, paikottain hyvinki liiaksi.

Lukija merkitköön, mitä tässä jälemmite Kiuruvedeltä kirjoitetaan.

Uusi ruotsinkielinen sanomalehti, aivottu Ruotsalaisen talonpojan säädyn hyväksi Suomessa, on tämän Heinäk. 9 p:nä pidetyssä kokouksessa saanut nimensä ja vaikutusmääränsä päätetyksi.

Sille toimittajaksi on otettu maist. V. W. Öhherg, joka kokouksessa oli ylöslukenut lavean osoitteen tämän rahvaanlehden tarkoituksesta ja vaikutuksesta.

Lehti alkaa Lokakuun 1 p:stä tänä vuonna ja sen vuosikerta tulee maksamaan 1 r. hop. postirahoineen. Sen kustannus kannatetaan osuusrahoilla, johon kustannukseen osakkaat ovat sitouneet ainoastaan 3 vuodeksi.

Nimestä tälle lehdelle oli kokouksessa ollut monta ehdotusta ja paljo riitaa, kunne viimeinki voitti se puolue, joka vaati sille nimeksi: Fyrhåken, tidning för Finlands kustboer (suomeksi: ”Walo-torni, sanomalehti Suomen ranta-asukkaille”).

Sydämestä kuki isänmaan rakastaja toivottaa onnea ja menestystä tälle yritykselle ruotsinkielisten maamiestemme sivistämiseksi, erittäinki kuin sen tarkoituksena kuuluu olevan veljellisen rakkauden ja ystävyyden sitominen Suomen kansaa kohtaan.

Kuitenki vielä kerromme täyden vakuutuksemme olevan, että niillä rahoilla, jotka nyt pannaan tämän yrityksen altiksi, paljo enemmän hyvää oiisi saatu aikaan, jos ne olisi pantu lainakirjastoin perustamiseksi ruotsalaisiin seurakuntiin maassamme. Ainaki tahtoisimme merkitä, ettei tätä seikkaa unhotettaisi mainitun sanomalehden tähden!

Pahempi vaan on, että tämä lehti tuli saamaan aivan onnettoman nimen, kuin se jo on antanut pilkkaajoille monta irvistyksen tilaa. Se onki merkillistä, että ruotsinkielisille sanomalehdille on viime aikoina pantu semmoisia nimiä kuin tuo Papperslyktan (”Paperilyhty”) ja Fyrhåken (”Valotorni”), osoittaen ikäänkuin pyytäisivät levittää tummaa valoa, toinen paperin ja toinen lasin läpi. Nimi ei kuitenkaan mitään vaikuta; sillä ”ei nimi miestä pahenna jos ei mies nimeä”.

Waan vastustettava mielestämme on tuossa nimessä se mahdoton vääryys, että sitä kutsutaan ”sanomalehdeksi Suomen ranta-asukkaille”, joten tahdottaisiin sanoa, että kaikki ranta-asukkaat olisivat Ruotsalaisia.

Tämän nimen tekijät olisivat saaneet olla niin hyviä ja katsoa Suomen karttaan, josta olisivat havainneet, että meren rannasta Suomessa on melkein yhtä iso osa Suomalaisten kuin Ruotsalaistenki asukasten haltussa.

Wai tarkoittivatko he saada suomalaisiaki ranta-asukkaita lukemaan tätä ruotsinkielistä lehteä?

Hukkumisia, erittäinki lasten, on tänä kesänä paljo tapahtunut eri osissa maatamme. Wanhempien huolettomuutta ja katsomattomuutta tulee syyttää lasten hukkumisista, kuin laskevat lapsiansa omin päin uima-retkille ja yksinään veden rannalle muuttoinki huiskamaan.

Tuskin missään muualla ollaan lapsia kohtaan niin luonnottomasti varomattomia kuin täällä Suomessa; monen vanhemman näkee täällä huolivan ja huolta pitävän lapsistansa vähemmän kuin luontokappaleet.

Alutta yhtä suuri raakuuden todistus maamiehistämme on se yleensä maassamme havaittava tylyys onnettomuuteen joutuneita kohtaan. Se on esm. surkeata, miten velttoja ja kunnottomia ollaan tulipalon sammutuksissa, joissa ihmiset liikkuvat ikäänkuin päättömät kanat hätäisinä ja ajattelemattomina.

Samote surkuteltavia ajatuksen, tunnon ja toimen puuttuvia ollaan maassamme veden hädässä ja hukkuneita kohtaan. Siitä olimme viime lauvantaina tilaisuudessa nähdä surkean esimerkin täällä Suomen pääkaupungissa. Jälkeen puolenpäivän oli 7:vuotias poika toisen nuoremman veljensä kanssa olleet onkimassa pohjois-satamamme rannalla, kuin vanhempi veli oli vyörähtänyt veteen, joka siinä paikassa oli pojan jaloille ylen syvä, vaikka ei kuitenkaan sen syvempi että aika-ihminen sai siinä hyvästi pohjan. Sattumuksesta siihen tullessamme meniki yksi mies alaistoinna hukkunutta urkkimaan, mutta sitä ennen sanottiin ”hyvin kauvan aikaa” koetetun pitkillä puilla maalta jaloin keksiä poikaa ennenkuin viimeinki älyttiin eti’ei seinmoisesta haromisesta lähde mitään. Se veteen mennyt mies löysi vähässä ajassa hukkuneen pojan, vaan silloin päätti maalla kokoontunut joukko yksin suin, että oli turhaa kaikki yritykset saada hukkunutta enää henkiin, vaikka ihmistunto sanoisi, että siinä olisi tullut panna viimeisetki kokeet liikkeelle.

Samana päivänä oli, niinkuin kuulemme, puolen päivän aikana toinen, hevoista uittamaan viepä poika pudonnut ”pitkän sillan” luona hevoisen selästä järveen ja sinne hukkunut. Sanotaan näkemässä olleen ihmisiä, jotka pedot eivät kuulu ollenkaan yrittäneen mitään hukkuvan pojan pelastukseksi.

Waremmin tänä kesänä kuuluu yksi kisälli hukkuneen pohjois-satamassamme olevaan uima-huoneesen, ehkä silloinki oli ollut muita läsnä.

Oikaistavaa. Nirossamme 26 seisoo kirjoituksessa Hauholta 3.nnensivun36.llarivlllä neljä vuotv, lue: neljä-toista vuotta; n-rossa !27 sanotaan lähetyksen Harjarvallasta annetuksi kesäkuussa, lue:heinäkuussa; niroa sanottiin seuraavan ”Otavan” 2:nen n:ro, vaikka oli 1:nen n:ro.

Helsingistä: H. y. kenraali kuvernöörikreivi Berg oli juhannuksen päivänä tullut Turkuun ja katsastanut siellä venäläisen sotaväen sekä Turun ruotupataljonan harjoituksia. Vollä Heinäkuun 1 piää vastaan oli hän tullut Niipuriin, heti ajanut lappeenrantaan, missa Wiipurin ruotupataljona sli koolla sota-harjoituksissa, tullut ”Saima”-höyryllä odottamatta Joensuun kaupunkiin Heinäkuun 2 pmä kilo 3 jpp.. mistä heti lähti Höutiäisen järvi-laskua katsomaan. Sillä matkalla oli h.y. kenraalikuvernöörin seurassa valtiotalous-hoidon varapuheenjohtaja Senaatissa kenraali Nordenstam, Wiipurin kuvernöörikeuraali Indrenius, tieja vesi-yhdistys-töiden esimies översti Stjernvall ja kulkuväylainsyvyr.s mittauksen ja merkityksen johtaja Saimaassa översti Vartram. Palattuansa Höytiäisen rannalta ja iltaisen syötyä Joensuussa kauppias A. I.Mustosen luona ok h. y. kilo 10 illalla lähtenyt sieltä mainitussa höyryssä takasi Lauritsalaan. Heinäkuun 4 Mä illalla oli h. y. tullut Haminaan, viipynyt siellä koko maaviljelijäinkokouksen ajan ja Heinäk. 7 p.nä jpp. lähtenyt Helsinkiin. ’Mllä Heinäkuun 9 p.ää vastaan oli li. y.mennyt Tmkuun ottamaan H. K. K. Suuriruhtinas Konstantin Nikolajevitsia vastaan, jolta maikalta h. y.palaantui Heinäkuun 15> p.nä. Suomen 3ähetys’Sanomia rr.ro 7 jaettiin viime kes—kiviikkona 25 p. Heinäkuuta. Ilmat ovat yhä pysyneet lämpiminä. Mätäkuu alkoi kuitenki viime sunnuntaina korvalla ukon-ilmalla ja sateella. Titte oli keskiviikkona taas ukonilmaa ja sadetta sekä eilen samot

Kinruveoeltä heinäk. 13 pmä.— juhannuksen seuduilla alkaneita sateita on täällä pitkittänytnäihin asti. jotta vesi nousi Kiuruvedessäki kolmatta kyynärää oikeasta kesä-tuivasta. Ranta-luhdat ovat nyt kaikki vedeu alla eikä tietä, milloin niistä päästään tekemään heinää. Tämmöinen kesa-tulva tekee paljo pahaa ranta-niityille, kuin se jättää heiniin semmoista litmaa, joka sitte kuin heinä kuivaa, pölisee ja katkuna pahalta ihmiselle seka nähtävasti tekee heinän paha-makuiseksi eläimille. Tänään on pouta ja näyttää kuin ilmat paraneisivat”. h. T.

Ulkomailta.

Mahtanee vielä muistossa olla, kuinka Englannin ja Ranskan hallitukset ystävällisesti kehoittivat Neapelin nykyistä kuningasta, Frans Ilista, joka isänsä Ferdinand ll.sen kuoltua viime vuonna pääsi kuninkaaksi, luopumaau isänsä hirmu-hallituksen moudosta, vaan kuinka nämä kehoitukset olivat turhia ja vastaanotettiin tylyydellä. Tätä hallitusmuotoa kesti aina siihen kuin Sisilia oli kapinalla päässyt Neapelin vallasta ja kuningas havaitsi kapinan pääsevän vallalle manner- maisessaki osassa valtakuntaansa. Silloin hän yhtäkkiä antoi takasi valtakunnallensa perustuslain, jonka isä-vainaansa oli v. 1^48 hädän hetkenä antanut vaan sitte hädästä päästyä heti takasi-ottanut. Sentäliden otettiin tämä kuninkaan lahja epäluulolla ja kylmyydellä vastaan eikä se hallitusmuodon muutos enää voinut tyydyttää Neapelin alamaisten mieliä, jotka yhä oivat epäluuloisina ja tympeinä. Mutta Neapelin kuningas on mennyt vielä edemmäksi ja pyytänyt päästä aivan läheiseen liittoon Sardinian kanssa, johon päästäksensä hän on vielä sitounut moneen ehtoon, jotka jokainen tietää hänelle olevan aivan vastahakoisia ja sydämestä vihattuja. Se hänen nöyryytensä herättää hänen ysvissansä epäluuloa hänen miehuuteensa, tarkoittaa hänen sotamiehistänsä kaiken luottamuksen häneen eikä kuitenkaan voita hänelle alamaisiensa sydämiä, jotka hän entisellä kovuudellansa on vieroittanutitsestänsä. Meensa luultaan, että kaikki alamaiset Neapelissa ovat valmi,l kapinaan niin pian kuin Garihaldi, saatuansa asiat Sisilian saarella selvälle, joukkoinensa tulee pelastamaan N’eapelin inanner-osanki nykyisen kuningas-suvun vallasta. Mutta tapaukset Turkin valtakuimassa vetävät nyt kokonaan puoleensa lniropan silmät. Tiellä muka asuu Lihanonin vuoren kupeilla ”Maron’ilaisiksi” kutsutuita kristityltämahometin-uskolaisten keskellä, kaiken aikaa on vallinnut vihaa ja vainoa näiden Wtittyin ja heidän malvmettilaisten naapuriensa välilla.Mstakuitenki Drusilaiset ovat olleet äkäisimmiä, niinkuin ne kuvataauki olevan raataa, vasta viime aikoina mahometin uskontoon käännettyä, pakanallista kansaa; mutta ei Maroni-

laistenkaan tavoissa sanota paljo kristillisyyden vaikutusta havaittavan. Lieneekö nyt ollut attuansa Maronilaisten syy. niinkuin jotkut sanomat. vl?i ei, mutta nyt kemät-kesällä alkmmat Drusilaiset taas mainota kristitnitä, murhaten miehiä ja lapsia, liämäisten maimoja. joita myös omat mieneet orjuuteen, ja hämittäen kristitrnin asunnot ja miljelykset. Tätä hirmuista menoa on ntte yhä kestänvt. niin ettäluetaan monta tuhatta kristittyä murnatun, ja Turkkilaiset mirkamiehet eimät ole taikka moineet talu tahtoneet estää näitä hirmu-töitä, kerrotaanpa että moni Turkkilainen virkamies on ollut oikein amullinen niissä. Näistä syistä ja Turkin hallituksen näkymän moimattomuuden tähden omat ja hallitukset päättäneet yhteisesti mennä auttamaan lristin-uskolaisia Syrian maakunnassa, johon Vi danonin muorimaa niinkuin koko se muinoinen, Piplianhistoriasta hymin tunnettu Palestinan (Israelilaisten> maa kuuluu. Tyriassa on mahomettilaisten mim:na kristityttä mastaan niin lemennyt, ettei ismosa kaupungissakaan eikä linnoissa näillä enää ole turmaa henkensä ja tamaransa puolesta muualla kuin missä on liaminassa (^uropalaisten maltain sotalaimoja. Nämä tapaukset omat yleensä Europassa herättäneet kysyinnk sen, jos iso-maltain enää pitäisikään pysytellä pnsmosa samaista Turkin maltaa. kuin se ei kuitenkaan moi talu tahdo täyttää luvauksiansa ja sitoumuksiansa suojelemaan kristityttä alamaistansa, maikka Ranska ja ottivat hartioillensalviime Wenäläis-sodan. pnvttääksensä Turkin Maltaa. Merkillistä on, että Miime ’^enäen pootissa miitntaan, kuinka Wenäen hallitus ei moi sallia Englannille ja Ranskalle, että yksinään menemät Turkin Usällis-asioiliin sekaantumaan, mitä kristittyin snojeleunnen Syriassa Wenäen nähden on, maan että iso-mallat yhteisesti päättäisimät ja ottaisimat osaa siinä tristittyin suojelemisessa. Kuin nyt Turkilla on huonot ralia-anat, sen hallitus tuskin moipi pitää ainoatakaan maata kurissa, ruhtinat Serviassa ja Moldau-Wallakiassa kerrotaan telineen keskinäisen liiton pääsemisestänsä kokonaan Turkin kuuliaisuudesta, niin on tnllä mahdollista että Turkin maltakunnan päimät omat lopussa, jos nnt iso-vallat senlisäksi sotamoimalla tulemat mahomettilaisia Syriassa kurittamaan. Mutta milen sitte Turlkimainaan maat perillistensä Malilla jaetaan, se on armeluttama kysymys, koska perillisiä on monta: Weuät, NanÄa, Englanti, ehkä mielä Itämaltaki, ja luultama on. että siinä perinnön jaossa tulee riitoja, niinkuin malitettamasti semmoisissa jaoissa yksitmsteuki mälillä Harmoin riitelemättä päästään, yksityisissä jako-riidoissa saapl toki tuomio-istuin ratkaista asian, maan semmoisissa riidoissa maltakuntain mälillä ei löydy mitään tuomio-istuinta maan miekka jääpi ratkaisijaksi. Waan kuin semmoiset perilliset, kuin mitkä nyt Turkin autuallista loppua odottamat, kerran rupeamat perinnöstä miekkaisille, saapi maailma nähdä melskettä ja mnryä. jonka loppua ei kukaan moi aamistaakaan. Englannin ja Nanökan yhteinen sota Kiinan maltakuntaa mastaan on miime Huhtikuun 2l p^nä alkanut. Tappeluita tapahtuneen ei mielä tiedetä, kuin m^.an että liittolaiset ovat Kiinan mirkamiesten suostumuksella ottaneet Maltaansa Tshu-san saaren ja m.irustauneet soiamoimillansa ryntäämään Kiinan pääkaupunkia, ’tlekingia tohti. Kiinan keisari kokee marustauda mastaa», maan kuuluu löytymän Kiinassa liittokunta häntä maotaan, jotta luullaan hänen kohta tuleman kumotuksi hallituksesta, kuin mielä häntä mastaan kestää meristä kapinaa, jota hän ei mieläkään ole saanut raukeamaan. Nähtyänsä ett’ei seisoma sotajoukko olisi kylläkst suojelemaan maata, jos sota tulisi, on Englannissa kansa rumennut omin päinsä puuhaamaan asiasta, ja mapaaehtoisia sota-joukkoja on asettunut ympäri maata. Nämä mapaa-ehtoiset kustantamat ttso pukuusa ja aseensa, harjoittamat itsensä ampumaan ja sota-komentoon jne. Heidän asiansa ei ole mennä mieraasen maahan mutta maan oman maansa suojelus mihollisen runnatessa. Tämmöistä sotamäkeä luetaan oleman 200 tuh. miestä, pulskaa ja innollista mäkeä kaikkityyni, jotka töitensä ja askarellensa loma-aikoina harjoittelemat sota-temppuja.

Kaiken-laista.

Sisilian saari, joka nyt kapinalla ja sen urholleen ja mainion Garihaldin avulla pyrkii orillensa Neapelin kuningas-suvun hirniu-halliluksesta, on alaltansa 498 maatieteellistä sarka-peninkulmaa lavea, siis ainoastaan 34 sarka-peninkulmaa laveampi kuin Torun ja Porin Iitani, joka on alalta 464 sarka-penink. Mainitussa saaressa on 7 maakuntaa: Palermo, Messinä. Catania, Syrakusa eli Xoto, GIrgentt, Trapani ja Callumetta, joissa on yhteensä 352 eri kaupunkia, 111 kauppalaa ja 112 kylää. Asukkaiden paljous ilmoitetaan nyt olevan 1,897,000 henkeä, vaan 4 vuotta sitte laskettiin siellä löytyvän 2,231.020 henkeä; Turun ja Porin läänissä löytyi v. 1856 alussa ainoastaan 298,273 henkeä. Sisilian pääkaupungissa, Palermossa, oli v. 1856 noin 200 tuh. asukasta. Sisilian asukkaita on Neapelin hallitus pitänyt niin lujassa ala-ikäisyyden tilassa, että ne^ivät ymmärrä tuskin ollenkaan omin päinsä toimeenrnilla ja itse hoitaa asioitansa, kuin nyt Garihaldi tahtoisi saada heitä siihen. Siellä oli hallitus ajatellut ja säätänyt kaikki valmiiksi eikä kellii

kään ollut saatu mihinkään puuhaan ruveta ilman hallituksen luvatta. Kuin hallitus senlisäksi piti kansaa hirmuisessa hengellisessä orjuudessa ja laista huolimatta vainosi kauheassa vankiudessa kaikkia, jotka lak— ia rikkomatta eivät vaan olleet ((hallituksen miehiä». Tämän Heinäkuun alussa oli NeapelHllftei vallasta vapautettu koko maa, paitsi Messlntfl kaupunkia ja linnaa, jossa löytyy 30 tnh. miestä kennelin sotaväkeä. Tämä sotaväki kuuluu kuitenki olevan niin alakuloista ja sotaa vastaan, että joukottain karkaa kapinoitsijain puolelle milloin vaan on tilaisuutta. Hionta Neapelin sotalaivaaki on jo antainut Garihaldille, joka myös yhä saapi uutta vapaa-ehtoisti apu-väkeä, sotaneuvoja ja rahaa Europan mannermaista ja aina Amerikastaki. Näin ei kauvan viipyne ennenkuin (iarihaldi on valloittanut ilessinan linnanki, jota hän ei ole vielä yrittänyt rynnistää, sentähden että hän ensin tahtoo saada hallituksen Sisiliassa järestetyksi uudelle vapaalle jalalle ja sotaväkensä paremmin harjoitetuksi. Garihaldilla ei myöskään ole ollut semmoisia tykkiä eli kanonnia, joita olisi voinut käyttää niin vahvan linnan piirityksessä kuin Messinä on.

Mllyiliö Zmmlnksl!,. Kaikissa kirjakaupoissa: NavtelmäKirjallisuutta. Ensimäinen vihko, Riitaisia. Hinta 10 kop.

Ilmoitus.

vilken alkeiskoulu käytännöllisiä tieteitä varten avataan Pietarin esikallpungissa tätä Wiipurin kaupunkia tulevan Eyyskuun 1 päivänä, ja vastaan otetaan tähän suomalaisia, enttäinki inaanviljelijäin lapsia,ilman eroituksetta miltä tienoilta Tuomea he ovat. Wastaan oteltavilta vaaditaan,pailsi papin todistusta, välttävää sisälutua ja ulkoa Vutderufsen pieni katkioinus. Opetus koulussa on maksuista ihan vapaa. Ne jotka haluavat lapsiansa kouluun saada, ilmoittakoot sen joko suusanalla tahi kirjallisesti jo kesän kululla kirkkoherran viran toimittajalle Wiipurin kaupungissa. tarkemmat tiedot tästä koulusta saapi kukin .,Otavassa” kohta julistettavista asetuksista. Wiipurista Heinäkuun 1 päivänä 1860. 3 (2) Wilken koulun johtokunta.

Kaupan Luu-jauhoja 2′) kop. leiviskältä, Pietarsaaren luu-myllyssä.

Maaviljelijät, jotka syys-kylvon taliden aitovai dankkla tätä sonniluoeli lannoitus-ainetta, ilmoittakoot aikomuksensa allekirjoitetulle niin pian kuin malidollinen on, eitä se voitaisun aikanansa lähettaa iieille, Näitten jaulioin kuljetuspaltkaa on tänä kesänä maksettu !.”> leivierän painavaoia tnnnyriotä .’»5 kop. täältäHelsinkiin ja l’> kop. Turkuun, ja saman lasrun jälkeen muiliin kaupunkeilnn.

laitattrimmat maaviljelijät omat kokemuksilla hamainneet lnujauhot oleman erinomaisen oivallista ja kestäväa lannoitus-ainetta. Tynnmin-alan täydelliseen lannoittamiseen tarmitaan, sitä myöten kuin pello on lathempi tahi vakevämp>< 4t> tahi 70 leivistän määrä; taikka jos peltoa talidotaan puoleksi lannoittaa tavallisella eläimen sonnalla, joka keino lieneekin edullisempi, tarrattaan luu-jaulioja 20 talii 35 leiviskaä n;nnnrin=alalle. Pietarsaaresta heinäfuuefa 1860. 3?. Sehauman.

Kirjannitojan Anders yemlin-roainajan talossa Tampeven kaupungissa tuleman Elokuun 23 ja 24 p:nä k^lo 10 edellä ja 3 jälkeen pnolipaivan pideilavaosa avifioni^fa mnndaän fivjannttojan 3emtinin jälkeenjäänyttä kirjakaupan tavaraa, nimittäin: Raamattuja, Vuthevutfeu kirkkopostilloja, erinäisiä muita vostilloja ja hengellisiä kirjoja, sidottuina ja siiomaltomma. fuuremmie^fa osissa, joita ann* Ronin edellä nimitetnöfa tatoÄfa on fatfottavana: siitä annetaan tämän kalitta lialullisille ostajille tieto, Tampereita Heinak. 14 p. 1860. 3 (l) IC. Grek.

Maatilain myyminen.

Nistiinan pnäjaosa ja Mikkelin läänissä olevat perintötilat n-ro l Auralan ja iuro l Hattolan knliosa ynnä niideil alle kuuluvaa taksi vesi-myllya. talidella kiviparilla. myydään edullisilla el,doilla. Kauppahinta saapi suuremmaksi osaksi olla ostajan tykönä tilan panttuuia ek muuta täydellistä varuuine-ta vaotaan. suurempi primitiv-Iaina seuraa liloja etuna. Tarkempia tietoja antaa paikalla asuva allekirjoittainnul B. G. von Fieandt. 3 (2) Maamittari

Maaviljelijöille kaupaksi:

Wiskuii’koneita Tiueierilan eli Tjuöterhv’» tehteiait.,; .Ransomerin” auroja samasta t.ht^asta; Jämsän auroja Karhalan tehtaie-ta;

Åkerin” auroja Karkkilan rautaruukista; Samoja auroja, Ruotsissa tehtyjä; Timotei»deinan siemeniä (Phleum pratense); Pun.i«avilaan siemeniä (Trifolium pratense); SBa(fe«apilaan ” (Trifolium repens); ,.?llsike”«apilaau siemeniä (Trifolium hyhridum); Karva.nurmilkaan ” (Holeus lanatus); Puntarip.iä.heinän ” (Alopeeurus pratensis); Koiranruoho.heinän siemeniä (Daetylis giomerata); Kelta-lusernl-heinän ” (Medieago lupulina); (Snanoa eli linnunsonnitusta Perusta. Vlnös vastaan.otetaan ja toimitetaan tilauksia vllja». n aurisja niitttj.lannottuffen tuottamiseen ..Wätilannoitutsen” tehtaasta Stettinissä. Wiime>nainittuln lannoitus-aineiden lehdistuksistä kuin myös niiden käyttämisessä tehdviotä havainnoista tirjallisia selitytsiä annetaan ilmaiseksi alletirjoitettuin lauppakonttuorissa. 9. 51. Herlin ja kumpp. Kotimais-teollisuuden puodissa Nlkolai’k>rkon vasta» väätä Senaatti’torin sivulla 24 (13) Helsingissä.

Kaupan Helsingissa, Suomalaisten teosten kaupassa on: Iauhettua kliitua, Puna-multaa. i»tiiiu-mutaa (lynvittiä), ’^ilnlilliä, Liimaa. Einlti.mutaa (sinkti-vittiä). G. 31. Herlin. puoti on »asta päätä Nilolain-kirkkoa 24 (13) Senaatintorin varrella.

Höyry-liikettä Laatukan merellä. Uusi ja vllkao iauta’ratas-hö’liN

Walamo

90 hevoisen voimainen. Llovd.säännon mukaan rakettu n». 1859 (5ng!.nn,lssa. mukavatsi m^tkustavaisille ja mahtumaksi tavaroille varustenu. tulee, jos jäät vaan elvät tee estettä, lähtemään Sorta» valasta Pietariin lauroantaina 26 (14) p. Toutol. t:lo 9 epp.. käy» den rantaa» Valamossa. Käkisalmessa. Konevitsassa ja Slyssenissä. ja sittemmin tän-vuotisen purjehdus.ajan alla 1 v:stä Kesät. (20 v:stä Toutot.) ja aina 28 (16)p:ään 3ul,sk.säännöllisesti käymään edes.takasin Pietarin ja Sottavalan’ väliä. sekä tullen että mennen seisahtamalla Slyssenissä. Konevitsassa. Käkisalmessa ja Valamossa. ilählöväivät ovat: Pietarista joka perjantai k:lo 9 epp.,paiisi Heinäk. 6 p. (24 p. Kesät.). Eyyök. 17 p. (5 p.) ja Syysk. 24 p. (12 p». setä Sortavalasta jota sunnuntai l:lo 9 epp., paitsi 24 (12) p. Kesät, ja Heinät. 8 p. (26 p. Kesät) ja (ilokuun 26 Muistutus. Matkaterralla Pietarista 22 (l0) p. Kesäk. on 24 (12) v. Kesäk. juhla (prasnilka) Konevitsassa, missä laiva viipvl’ aina l:lo 4:ään jpp. sinä päiväna. jolloin se menee Walamoon ja Sortavalaan. känmättä Käkisalmessa sillä lertaa. Näitä säännöllisiä kulkuja ollenkaan rikkomatta, tulee seuraavia erinäisiä matka>kertoja tehtäväksi. tavallisuuden mukaan sekä mennen että tullen rnsähtymällä ed.llämainituissa paikoissa, paitsi Käkisalmessa, joosa aiuoaotaan ensi erinäis-matkalerralla käydään: 1:kn. Kesliviikkona Heinäk. 4 p. (ftesäl. 22 p.) lähtee höyrylairoa k:lo 9 ero. Pietarista Sortavalaan ja täältä takasi perjantaina Heinäk. 6 p. (Kesäk) 24 p.) t:Io 9 epp.

2:ksi. Eunnuntaina Heinäk 8 p. (Kesäk. 26 p.) kilo 9 epp. Pietarista W,Uimi.’on ja Walamosta Sortavalaan ja tekee täältä erinäis- matkan Walamoon liist.iina, palajaa Sortavalaan kestiviikkona Heinäk. 11 p. (Kesäk. 29 p.) ja samana päiväna takasi Walamoon ja Pietariin. 3:ksi. Torstaina »lok. 16 (4) p. l:lo 9 epp. Pietarista Nalamoon ja Sortavalaan sekä sieltä tatasi sunnuntaina (ilok. 19 (7) p. t:lo 9evv. Pietariin

4.ksi. Elok. 25 (13) p. k:lo 9 epp.Pietarista Konnevitsaan ja Sortavalaan sekä täältä tatasi maanantaina Elok. 27 (15) p. t:lo 9 epp. Pietariin. P>’s.-l’dvs’paikoissa määrää laivan päälliktö lähtö-hetket. Likempiä tieioj” saadaan Pietarissa höyrylairoan konttuorissa lähellä laivan valk,’inaa. entisen Woskresensta-sillan luona Nevan rannalla Ckevalier>kaartiu kasarmin alla. likellä kirkkoa Slorhätsehi Bosehie Materi ja Sortarvalassa allekirjoitetun asiamielien tykönä. Soita» valassa t p. Toukok. 1860. 5 (» A. Nissin.

Keskihinnat torilla tällä viikolla:

Ruisjauhot 45 ja 47 kop., raavaanliha, tuores 1 r. ja 1 r. 20 kop., lampaanliha, tuore 1 r. 30 k. ja 1 r. .’,0 k., vasikanliha 1 r. «0 k. ja 2 r.30 k., suolaset silakat 55 ja l)5 k.. voi 3 r. 20 k. ja 3 r. 90 k., heinät 5 ja« k., leiviskä; kaurakryynit 20 ja 25 f., olnatryynit 20 ja 25 k., lierneet 20 ja 25 k., potaatit 8 ja 9 f.kappa; lohi suolattu 15 ja 20 k., hauvit ja ahvenet 4 ja 6 k., siika 10 k. naula; nuori maito 6 ja 8 k., miina 55 ja 60 k. kannu, munatiu 23 ja 25 k.; halot: koivuiset 4 r. ja 4 r. 40 kop., petäjäiset 3 r. 40 ja 3 r. 75 k. syli.

Helsingissa, Suomalaisen Kirjallisuuden TeuranKirjapainossa. Lupa painamiseen anuettuI.. lleimdul-Zer.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: