Suometar 1859 – Suomenkielisestä opetuksesta

Jywäskylän ylä-alkeiskoulusta

kuin 7 numerossamme selitimme mieltämme saatavaksi sitä todella suomalaiseksi ylä-alkeiskouluksi, ovat Turun ruotsinkieliset sanomat (Åbo Tidningar) ottaneet nurkuaksensa meitä, ikäänkuin olisimme mainitun koulun opettajakunnan toimesta antaneet maineen, joka ei olisi kohtuullinen eikä edes oikeutta noudattava, siinä kuin sanoimme, että opettajakunnan vastaus Porvoon tuomiokapitulin kysymykselle, jos opettajakunta luulee voitavan koulun ylhäisemmilläki luokilla suomenkieltä käyttää opetuskielenä edes joissakuissa aineissa. ”on niin mieto suomalaisuudelle kuin olla taitaa”.

Lukijamme muistavat koulun hra Rehtorin selityksestä 6 numerossamme, miten opettajakunta oli arvellut asian nykyjään mahdottomaksi, erittäinki siitä syystä ett’ei löydy suomeksi opetuskirjoja ja että kielemme tähden kouluun ei voisi tulla ruotsalaisia lapsia j. n. e.

Nämä syyttelemiset vierastuttivat meitä ja mahtavat vierastuttaa jokaista, joka suopi tälle koululle menestystä ja kansallisuudellemme voittoa koulusta, sen suhteen että näillä syyttelemisillä voidaan suomenkielen pääsyä opetuskieleksi kouluun lykätä iankaikkisuuteen. Sillä jos ei kouluja löydy, joissa suomenkielisiä koulukirjoja käytetään,niin ei kukaan yksinäinen rupea kirjoittamaan ja kustantamaan tämmöisiä kirjoja, joita eivät kuitenkaan muut kuin koulupojat voi käyttää ja ostaa.

Sen tähden olisimme toivoneet, että opettajakunta mainitussa vastauksessansa olisi, näyttäen miten haitallinen kahden opetuskielen käyttäminen samassa koulussa on, jyrkästi vaatinut suomenkieltä ainoaksi opetuskieleksi koko kouluun ja samalla olisi esittänyt, että hallitus kohtuullisten kilvoituspalkintoin määräämällä kehottaisi taitavia miehiä toimittamaan tarvittavia opetus- eli koulukirjoja.

Tässä on muka myös muistettava, että jos ei saada suomenkielisiä kouluja myös Tampereelle ja Kokkolaan, Jyväskylän ainoan koulun tähden ei kenenkään yksinäisen kannata kustantaakaan opetuskirjoja, kuin siinä yhdessä koulussa ei kuitenkaan menisi niitä vuosittain niin monta että kirjain kustannukset voisivat tulla palkituiksi.

Ruotsalaisten lasten pääsy kouluun ei myöskään olisi mielestämme pitänyt olettaa haitaksi suomen-kielelle, kuin kuitenki löytyy heille kymmeniä kouluja avoinna ja valittavana sitä vastaan kuin suomalaisille lapsille ei ole ainoatakaan jos ei Jyväskylän koulua muuteta suomenkieliseksi, joiden edistys tulee mahdottomasti hidastumaan, kuin eivät saa läpi koulun oppia kaikki äitinsä kielellä! ja vielä enemmän olisi opettajakunnan pitänyt sääliä koko Suomen kansaa, jonka ilohuudot läheltä ja kaukaa se kuitenki sai kuulla heti tämän koulun avattua, siinä turhassa luulossa että sen koulun kautta aukenisi valistuksen veräjä tälle kärsivälliselle maan kauvan sorretulle kansalle!

Nämä olivat syyt, jotka pakoittivat meitä lausumaan, että opettajakunnan mainittu vastaus oli niin mieto suomalaisuudelle kuin olla taitaa, ja me olemme vakuutetut että jokainen Suomalainen hyödyttää tämän maineen ei ainoastaan kohtuulliseksi vaan myös oikeaksi.

Mainitut Turun ruotsinkieliset sanomat eivät itsekään pääse muuhun päätökseen kuin että Jyväskylän koulu pääsee johonki kuntoon ainoastaan siten, että siitä saadaan kahden opetuskielen sekasotku vältetyksi suomenkielen asettamalla ainoaksi opetuskieleksi.