20482-suometar-1856-hoyrylaiva-suomen-vesillelasku.html.txt


Suometar 1856 – Höyrylaiva Suomen vesillelasku

17.9.2009 23:29 Suometar [Veikko Kukkonen] 2 kommenttia

Höyrylaiva Suomi

Lukijamme muistavat kruunun tämän vuoden alussa panneen höyrylaivan rakennuksen toimeen Päijänteen Vesille. Tälle höyrylle määrättiin nimeksi Suomi

Samalla kertaa aljettiin myös 3 kuljetuslaivan ja 2 Veneen rakentaminen, ja nyt ovat nämät uudet alukset kaikki valmiina.

Kiitoksella on mainittava niiden työn sujuneen erinomaisen joutusasti, joka on sitä kummallisempi kuin niiden rakennusaineet, muut tarviskalut ja työmiehet suuremmaksi osaksi hankittiin muualta, Pohjanmaaltaki asti.

Höyrylaiva Suomi mainoskuva

Jo toukokuun Viimeisellä Viikolla saatiin kuljetuslaivat ja Veneet tekosijaltansa, Vähä-Einäskylän rannalta, veteen ja saman kuun 31 p:nä kello 12 laskettiin itse höyrylaiva myöski mainitusta paikasta Päijänteen aaltoja uimaan.

Paljon kansaa oli koolla katsomassa tätä näillä tienoilla harvoin sattuvaa tilaisuutta. Kaikki meni hyvin onnellisesti, jota ihmeteltiin senki Vuoksi että höyrykone eli masiina oli jo maalla laivaan asetettu, paitse höyrypannut, jotka pantiin sisään jälkeen päin. Tykeillä ammuttiin laivan vieriessä meteen ja silloin oli ilo ylimäisillänsä.

Tekovalkamastansa kuljetettiin laivat ja veneet sitte Aptoon, likellä Anjanpeltoon, jossa niiden Varsinainen olopaikka tulee olemaan.

Ulkonäöltänsä on Suomi somatekonen, sinkillä vuorattu, ja seisoo hyvin tasasesti vedessä. Pituudelta on se 70 ja leveydeltä yli 10 kyynärää. Sen maasiinalla on 80 hevosen voima. Oikeastansa on se aivottu perässänsä Vetämään kuljetus- eli niin kutsutuita transporttilaivoja, mutta siihen on myös Valmistettu sijaa 18 matkustajalle.

Kuljetuslaivat ovat jokainen 54 kyynärän pituiset ja 11½ kyynärää leveät ja niin rakennetut, että niillä voidaan sopivasti ja hyvästi kuljettaa kaikellaisia tavaroita, eläimiä ja ajokaluja. Höyrylaiva vetää niitä tarvista myöten perässänsä. Veneet omat yli 26 kyynärän pituiset ja kantavat 2000 leiviskän kuorman; ovat mastoilla ja purjeilla varustetut.

Valkamia on näille aluksille tehty kolmeen kohtaan, nimittäin: Anjanpeltoon, Jyväskylään ja Juutinsalon saaren luo Havusen lahden pohjaan, jossa laivalle saatetaan polttopuita ottaa sen kulkiessa Anjanpellon ja Jyväskylän väliä. jota on noin 14 peninkulmaa. Tämän välin matka-aika on arvattu kestävän 8 tiimaa.

Valtamaantiestä Anjanpellosta on tehty Päijänteen rantaan hyvä ja leveä tie, joka on lähes nykyisen virstan pituinen. Laivain kulkutie eli väylä Jyväskylään syvennetään Päijänteen ja Jyväsjärven välillä olevassa salmessa 1,500 kyynärän matkan pituudelta. Tämä työ aljettiin jo huhtikuussa.

Kruunun varoja määrättiin näiden alusten rakentamiseen 50 tuhatta hopearuplaa.

Kapteeniluutnantti Topelius, vanhempi, on höyrylaivan päällysmies ja väestö Suomen meriväkeä. Tämän kuun keskipaikoilla teki se ensimäisen matkansa mainittua väliä. Lähtö-aika Anjanpellosta Jyväskylään on joka Maanantai kello 6 aamusella ja Jyväskylästä Anjanpeltoon jota Torstai samana aikana aamupäivää.

Lukijoimme tiedoksi panemme tähän Suomen kuljetushinnat. Ne ovat seuraavat:

.

Lasti

Määrä

Ruplaa

Kopeekka

. . .

. . .

Hevonen

Kappale

1

50

Härkä eli lehmä

Kappale

1

Sika

Kappale

30

Vasikka

Kappale

30

Lammas

Kappale

30

Koira

Kappale

50

.

Rukiit

Tynnyri

25

Ohrat

Tynnyri

20

Kaurat

Tynnyri

20

Potaatit

Tynnyri

30

Suolat

Tynnyri

40

Voi

Tynnyri

40

Tali

Tynnyri

40

Suolakalat

Tynnyri

40

Suolaliha

Tynnyri

40

Potaska

Tynnyri

40

Terva

Tynnyri

40

.

Heinät eli oljet

Leiviskä

5

Rauta

Leiviskä

5

Öljy

Leiviskä

5

.

Sadasta leiwiskästä ja sen yli maksetaan joka leiviskältä)

3

Plankut (14 eli 15 jalan pituiset, 9 tuum. leiät, 3 tuum. paks.) tusina

30

Laudat (12 jalan pituiset, 11 tuumaa leviät, 1½ tuumaa paksut)

15

.

Isompi, koko kattoinen vaunu

5

Neljä-istuinen, avonainen vaunu

3

Kaksi-istuinen eli kaleesi

2

Kääsit

1

Rattaat eli kärryt

50

.

Isommista kuljetuslaivoista noin 70 lästin eli 150 tonin vetosista, kun niillä tahdotaan tavaroita, eläimiä eli muuta kalua vedättää, maksetaan .

60

.

Höyrylaiva kuljettaa perässänsä myös muiden aluksia, kun tieto edellä käsin annetaan päällysmiehelle, joka niistä maksun määrää, niinkuin myös pitemmän eli lyhemmän ajan huvitusmatkoilta.

Kuljetustavarain taksassa ilmoitetaan myös että kaikessa muussa saadaan hinnoissa sopia päällysmiehen kanssa, josta on ymmärrettävä tällä höyrylaivalla ja sen aluksilla saatavan kaikkia muitaki tavaroita kuljettaa, vaikka ainoastansa yllä mainitut ovat taksaan otetut.

Kun Anjanpellosta rautatie rakennetaan Hämeenlinnaan ja Helsinkiin, ja Päijäne yhdistetään kanavalla Saiman vesiin, se arvattava että esmerkiks polttopuita sekä muita tavaroita voidaan Viitasaaresta, Rautalammista, Laukaasta, Korpilahdella, Jämsästä, Kangasniemestä, Luhangosta, Sysmästä j.n.e. hyvällä voitolla kuljettaa mainittuihin kaupunkeihin

Matkustajat maksavat Anjanpellosta Jyväskylään ja saman verta sieltä takasin:

Sijasta keula- ja peräsalissa, ja peräkannella 1 rup. — kop. hop.

Sijasta keula- eli kokkakannella — 30 kop. hop.

Päijäneki on siis nyt saanut oman höyrylaivansa. Jo muuan kymmenkunta vuotta on höyry auttanut kaupan ja muun liikkeen huojennusta Kallaveden ja Saiman moninimisillä seljillä kulkutiellä Viipurista ja Lappeenrannasta Savonlinnaan, Kuopioon ja joensuuhun, josta on ollut arvaamatoin hyöty maamme itä-maakunnille ja sanomattomasti se vielä kasvava Saiman kanavan auastua.

Samaa hyötyä toivotaan höyryn matkaan saattavan Päijänteen ympäristöllä oleville seuduille, olletiki kun tämän kulun suuntaan rautatie yhdistetään.

Kuin nyt maamme kaksi vesijaksoa on saanut höyryn yleistä liikettä auttamaan, niin mahdotoin on ajatella ettei jo kohtaki sama etu ja huojennus matkustavain ja tavarain kuljetuksessa kohtaisi Länsihämeen seutuja. Kieltämättä on höyrylaivan rakentaminen aikaa voittaan tarpeellinen Näsijärvelleki ja muille Tampereen monille vesimatkoille.

1856-06-20 20.06.1856 Suometar no 25

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: