20632-suometar-1857-saastokassat-tyottomyytta-poistamaan.html.txt


Suometar 1857 – Säästökassat työttömyyttä poistamaan

21.9.2009 00:50 Suometar [Veikko Kukkonen]

Pitäjän rahakasvin-laitoksesta. Nykyjään on pidetty kirkon-kokouksia joka pitäjässä siemen ja vaivais-jyvästön rakentamisesta Hänen Majest. armollisen Asetuksen mukaan. Mutta olisipa tarpeellinen rakentaa vielä rahakasvilaitoskin joka pitäjään. Tosin löytyy joka seurakunnassa kirkon-, vaivaisten- ja viini-kassat, vaan ne ovat tavallisesti niin vähäiset, ettei niistä saa lainata mihinkään suurempaan tarpeesen.

Kaupungeissa ompi säästö-kassat (sparbankit), mutta talonpoika ei osaa niistä hakea rahaa lainaksi, eikä taas sekään, jolla olisi lainattavaa mieluisasti sinne rahaansa veisi, sillä kulutukset, matkat ja aika maksaa rahaa, jota ei peltomies kernaasti turhaan panisi.

Samankaltaisia, kuin kaupungin rahakasvin-laitokset ovat, pitäisi olla maallakin. Sopisihan talonpoikain sitä hoitaa virkamiesten ja pitäjän herrojen kanssa, jotka jälkimäiset tekisivät rätingit, mutta talonpoika eli usiampikin, jolla olisi tilat ja maat, ottasi rahat vastaan ja lainaisi niille erinomattain, jotka maanviljelykseen eli muuhun hyvään tarpeesen niitä käyttäsivät.

Kuin palkkaväki: rengit, piiat, torpparit ja muonamiehetkin saisivat sinne panna rahansa, vaik’ei muuta, jos ruplan vuodessa, kolmen eli neljän prosentin kasvua vastaan, niin se kiihottaisi heitä halulla säästämään yli tarpeensa jäädyt kopeekat. Nyt panevat he ne vaan väkeviin juomiin, ylölliseen koreuteen ja muihin tarpeettomiin kappaleihin, ajatellen ”jos vanhaksi ja huonoksi tulen, niin saanhan elatuksen vaivasten kassasta, koska sinne joka vuosi maksan”.

Nykyjään on palkkaväellä suuret palkat, että he kyllä vähän aina voisivat säästö-rahastoihinkin panna, ja sitä he kyllä mielellään tekisivätkin, kuin tarivitessaan jälleen tietäsivät rahansa takasin saavansa korolla. Vaivasten kassaan maksaminen on heille vastahakoista, sillä moni ajattelee: ”jos en tulekaan tarvitsemaan apua sieltä, niin menee rahani muiden hyödyksi”.

Sen tähden tahtoo hän apua sieltä niin pian kuin vaan saa, että saisi takasin jotakin maksostansa, jota hänen täytyy tehdä vastoin tahtoansa.

Mutta ei ainoasti palkkaväen, vaan muidenkin pitäsi saada panna rahojansa mainittuun kassaan kasvamaan. Edellä mainittuja rasitetaan nimittäin usein ala-ikäisten lasten varain hoidolla, jossa monta hankaluutta vältettäisiin siten, että lasten rahat pantaisiin tällaiseen säästö-kassaan suorastaan heidän omaan nimeen. Hoitaja usein sen tähden pitää lapsen rahoja kasvutta tykönänsä, ettei tahdo lainata niitä huonolla vakuutuksella, tahi ettei lainaamoita ole.

Tähän taas ompi se syynä, että usein lainattava summa on niin pieni, ettei riitä enemmän tavitsevan täyttämiseksi, joka tavallisesti takaustakin voipi laittaa, ja vähemmän tavitseva taas useinkaan ei ole mies vakuutusta antamaan.

Mutta jos olisi säästökassa seurakunnassa, niin kyllä luulisin sieltä paremmin haettavan ja jo edeltäpäin pyydettävän rahaa, niin että kohta kuin sisään tulisi, sillä olisi ottajansa ennakolta valmiina. Kuinka monta suota ja maata, joka makaa joutilasna ja hyödyttömänä, eikö tulisi viljaa kasvavaksi, jos olisi rahaa lainaksi saatavana! Sopisipa siten usiammankin yhdessä suurempia töitä toimittaa, kuin tietäs saavansa rahaa tarpeiksi niihin ja sen kautta pian jälleen itse hyötyä työstänsä monin kerroin.

Nyt valittaa moni mies, että on rahan puutteessa, eikä saa, jos ruununkin kassoista hakisi; sillä ne ovat kokonaan tyhjennetyt ensin sodan ja sitten suurten yhteisten töiden teettämisen kautta.

Toimittakaat, ymmärtävät talonpojat ja herrat, suuret maanviljelijät, säästö-kassat pitäjiinne! Ottakaat korosta vaivanne palkat, niin toimitatte paljon hyvää itsellenne ja koko pitäjällenne; sillä köyhemmätkin rupeevat sen kautta rahaa säästämään, eivätkä sitten niin vaivaisten kassan rasitukseksi lankee, kuin nyt tapahtuu.

Täten ette tarvitse niin paljo vaivaa nähdä, jos lastenkin hoitajiksi tulette, niitten rahan lainaamisesta ja tilistä; sillä jos lasten äiti elää, niin kyllä se itsekin voi niiden rahat kassaan toimittaa. Onhan aina joku pitäjässä talonpojista, joka osaa kirjoittaa, ja lukkarit, koulumestarit ja ruununmiehet varmaankin hyvyydestänsä ja vähällä maksulla teitä auttavat luvun pitämisessä.

Arentieratkaat [vuokratkaa] maita, tehkäät niillä ja omillanne suuria töitä, hyödyttäin monen kertaisesti! Toimi miehen rikastuttaa; ja jos ette omaa hyötyännekään siinä katso, niin tehkäät se kuitenkin muiden tähden. Moni, jota nyt elätetään laiskana vaivasten kassasta, voisi kyllä työtä tehdä, jos ei ilman työtä hänelle eloa annettaisi.

Kuin olisi pitäjän kassa, sopisi sieltä lainata rahaa, toimittaa heille työtä, ja jos käsitöitä tekisivät, ne huutokaupalla myytäisi, toista tehtävätä hankittaisi, niin velka suoritettaisi ja kassa rikastuisi. Nyt valitetaan suuria vaivasten maksoja, laiskuutta, juopumista, suurta koreutta, jota kaikkea pitäisi estettämän ja parannettaman.

– M. P.

1857-11-13 13.11.1857 Suometar no 45

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: