Lukemisia Maamiehille 1850-05-00 Uudenlaiset kynttilät


Uusi la’i kyntteliä jotka ovat huotavammat päreitä.

Jo monasti on kysymyksenä ollut maanviljeliäin kesken, eikö mitään ainetta olisi joka talonpojan tuvissa voisi ajaa sen savuisen, määrällisen ja metsää hävittävän päreen asian ja kuitenki tulla huokiammaksi hankkia kuin kyntteli, johon harvalla talonpojalla on varaa.

Niissä maissa, missä siemenvoin teko on tuttu ja enemmin viljelty, käytetään lamppua asuntatupain valaistukseksi ilta ja aamupuhteilla. Lännepuolella Suomea taas poltetaan valkiata liedessä, jonka edessä ja valolla vähintäin illasta kaikellaisia askareita toimitellaan. Multa siemenvoin teko on Suomalaiselle talonpojalle vielä tuntematoin ja liesivalkia ei ole sovelias kaikellaisille tupa-askareille.

Kaikissa paikoin ei ole myös niin paljon maita, että ulottuisi siemenvoi-kasvujen viljelykseksi taikka tarpeelliseksi metsäksi, ja monen täytyy ostaa päretpuutki, joita usiammassa paikassa kuitenki saapi vielä omilta tiluksilta. Niin kauvan kuin laita on sellainen etteivät siemenvoi ja rasva voi tulla yleisiksi valo-aineiksi talonpojan tupihin, olisi siis toivottava että joku kasvu löytyisi, joka voisi täyttää sen asian ja joka missä tahansa voisi kasvatettaa niin kuin muukin vuosivilja, ja kuitenki tulla niin huokiaksi kuin tähän asti siksi käytetty päre, johon paraimmat hirsimetsät täytyvät hukattaa.

Kaikista kasvuaineista tähän ei meidän tieten ole mitään soveliaampaa kuin yksi vedessä kasvava heinä, jota kutsutaan kääminpäiksi, (Latinaksi Typha) sen käämin muotoisista päistä, ja joka kasvaa meidän maamme usiammissa lammissa ja järvissä, tavallisesti mutaisilla vetelillä rantamilla, luhdan ja avoveden rajauksissa.

Tämän heinän kääminmuotoinen tähkä valmistuu syksyllä, ja on silloin herkkä hajoomaan villan eli puuvillan tapaiseksi höytyväksi jota myös paikottain käytetään höyhenen asemasta päänaluisten ja vuotein sisuksiksi.

Kyntteliksi kerätään nämä tähkät varsinensa syksyllä jäällä eli keväellä ennen jäiden lähtemistä, sillä tähkät pysyvät talven yli paikoillaan varsissa. Jokainen tähkä pistetään sitte kerran sulassa talissa, jolloin siitä kyntteli on valmis.

Sellainen kyntteli palaa pystyssä kuin muukin kyntteli ilman niistämättä eikä tee niin pallon savua ja kestää paljoa kauvemmin kuin päre, mutta näyttää yhtä hyvästi jos ei paremmin.

Tavallisesti palaa sellainen kyntteli ½ tuntia, pitemmät 3/4 tuntiaki. Talinaulalla saapi 80 eli 100 kappaletta kastetuksi. Talinaulan kallein hinta on noin 10 kop. Hopiaa, niin muotoin, jos otetaan 100 kappaletta naulasta, tulee jokainen kyntteli maksamaan kymmenenen osan hopia kopeikkaa.

Aamu puhteessa, joka on tavallisesti 5 eli 6 tuntia, menee 10 sellaista kyntteliä, joka tekee aamussa yhden kopeikan; otettakoon puolen sen verran aikaa ilta valvonnaksi, niin se tekee puoli kopeikkaa, eli noin 5 kopeekkaa paperi rahassa vuorokaudeksi. Tämä tekee 1 Rupla 50 kopeikkaa kuukaudessa ja koko vuodessa 9 Ruplaa paperissa eli noin puoli kolmatta hopia ruplaa koko talvessa, eli, jos ei talia lueta rahaksi, koko talin menekki noin 30 naulaa.

Ehkä kääminpäät ovat vesikasvuja, niin kasvavat ne kuitenki kuivalla maallaki jos valitaan muutoin sovelias paikka. Ne voivat kylvettää siemenistä, jotka kerätään syksyllä eli keväellä. Siemenet hierotaan eli riivitään käsillä irti päistänsä, ja kylvetään saman laatuiseen maahan, missä luonostaanki ovat kasvaneet. Alavat vesiset ja hiekka pohjat rannat ja lietteet ovat soveliaimmat niiden kasvattamiseen.

Myös ovat kääminpäät keviät kuljettaa paikasta toiseen, koska niitä menee noin 20 tuhatta kappaletta tavalliseen hevoisen kuormaan, josta siis voipi saada 10 talon tarpeen kyntteliä. Paikkakunnissa, missä tätä ruohoa kasvaa enemmän, voipi sillä siis pitää kauppaaki.

==============================================
24.12.2011 21:29 Viola Heistonen
1 piste

H Y V Ä Ä J O U L U A !


==============================================

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: