Tapio 1862-05-10 Pääsiäinen Tverissä


Kirjeitä Venäjältä.

(Tveristä 26 p. Huhtik.)

Se yltänsä maanpinnalla löytyvä epälukuinen ihmisjoukko nimitetään: ”maailman kansat.” Syy tähän monikon nimentöön: ”kansat” eikä ”kansa” on luonnollinen siitä monen monisesta erinäisyydestä, mikä varsinaisesti rajoittaa toisistaan jakauntumaan erisiin osakkeihin ja kansakuntiin tahi vähempiin yhtyys-joukkoin, alku heimoisuus, uskon-oppi, kieli, hallitus-muoto, kansan yleinen elämän riento j.n.e., joko isommassa tahi vähemmässä mitassa.

Me, kuin asumme sivistyneen maailman palstalla

eli valistuksen valmistamassa tarhassa (Europassa), kuulumme samaan kristillisyyden yhtyys-lukuun, sekä järjestetyn lain johtoon, eikä olekkaan niin suurta eroavaisuutta, kuin muun maailman kansoilla. Mutta kieli ja uskon-oppi on kumminkin se, joka nämäkin jakelee erinäisiin kansallisuuksiin, niin kuin esim. Ruotsi, Suomi, Wenäjä j.n.e.

Sehän on kullenkin tuttu asia, että Wenäjä ja Suomi on saman valtakunnan raja-piirin sisällä, sidottu asioissa yhden armollisen Keisarimme hallitukseen, jotka kukin puolestamme ollaan yhtä kiivaat ja uuraat valtakunnan rauhallisuutta puolustamaan, milloin sitä vaan tarvitaan. Kieli ja uskon säännöt on kumminkin, mitkä erottaa varsin toisistaan ja samalla tekee kansan yleiset tavarat toisen luontoisiksi.

Edellisen nimityksen mukaan on Kreikan opin juhlat toisessa järjestyksessä Luteruksen määräämistä uskon säännöistä, josta syystä paraillaan vietettävää pääsiäis-juhlaakin täällä on isommalla juhlallisuudella pidetty, kuin Suomessa.

Juhla alkoi

samana päivänä milloin Suomen, tahi Luterilaistenkin, mutta vaan eri tavalla.

Lauvantai-iltana valaistiin kaupunti, ei tavallisella valolla, vaan katuin puollen ja toisellen sytytetyillä, sylen muutaman päässä olevilla lampuilla. Kello 12 alkoi kellot epälukuiset sävelensä juhlallisesti kallista ja iloista aikaa ilmoittamaan. Samalla alkoi kansan vilkas liike virtaamaan kaupunnin katuja, jonka perästä pikaisuudella täytyi kirkot, niihin kokountuneesta kansasta, varsin läpi täyteen, että vaivalla sisään pääsi.

Ulkopuolella kirkkoin ympäristöillä leimusi kirkkoin puolikorkuuteen kohoavat, sytytetyt valkia tornit, mitkä somasti loisteli suikkivan valonsa keskellen piiritetyn kirkon, monilla kuvilla ja koverroksilla kaunistettuja seiniä vastaan.

Niin ikään sisältä kaunistettu monilla kynttyläruunuilla minkä lisäksi kullakin ihmisellä oli kynttylä kädessä, jotka antovat jalosti säihkyvän valon, niitä monen monisia kultaruusuja ja rimpsuja kohti. Kokonaan kirkolliset toimet oli komeat juhlapuvussaan; mutta kansassa rauhallinen hiljaisuus ei ollut niin järjestykseen sidottu, kuin olisi ulko komeus vaatinut.

Siitä päivin on nämä pitkät pyhät ollut erittäin vilkas liikunto yltänsä kaupunnin kaduilla.

Nuoriso rientää päivittäin

sievästi somitelluissa vaatteissaan virtailemaan, Wolkan joen rannallen raketullen, virstan parin pituisellen käytävällen.

Sanotun Wolkan ranta on kaupunnin ihanin ala ja huvituspaikka toisella puolla, tätä käytävää kävellessäs pistää silmääsi avara Wolkan syvänne, jossa luvultaan monet kauppa- ja höyry-alukset ylös ja alas matkailevat. Toisella taas pitkin mittaa kaupunnin koreimmat rakennukset ja koristukset.

Tässäpä useinkin kuulet sotaväin pilliin puhaltajat säveltävän monen mutkasilla marssilla ja valssilla. Syy onkin luonnollinen, että kukin huvitusta kaipaava rientää tähän itsenäisesti valmistumna ihailtavan näköalan, sekä ihmis-taidolla kaunistetun kehän keskellen ja samalla aikaa ikään kuin sitä vasten valmistetullen ihmis-näyttö kentällen.

Mitä taas kesän valmistumiseen tulee,

niin sepä ei näytä paljon edellä olevan Suomenkaan saloja. Maa on ollut viikon päivät lumesta vapaa; mutta ilmat ei juuri erittäin lämpöset.

Wolkan joki alkoi tämän kuun 14:ta p. avata tietä kauppa kulullen; mutta vasta 20:nä p. oli se avonainen. Sinä aikana seisoi vesi viidettä syltä korkiammalla, kuin tavallisesti oli talvis-aikana. Nyt sitä myöten on varsin elähyttävä kauppa-liike taas voimassaan.

Saarela

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: