Tapio 1862-04-12 Kansalaisaloite: Markan arvo takaisin


Rukouskirjeitä Hänen Majesteetinsä Keisarille.

Menneen Maaliskuun kuluessa aikaan saatiin rukous-kirje, jonka alla löytyi 2180 nimeä, ja oli tämä kirja, jota Hänen Keisarillisille Majesteetillensa jättämään läksi edusmiehiä maamme kaikista säädyistä, sisällykseltään seuraavainen:

”Suurivaltiain Kaikkein-armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!”

Armollisessa julistuksessa 9 p:ltä Huhtik. 1840 saatiin Suomessa hopea-metallille perustettu raha-laji, jonka ohessa Suomen Pankki johtosäännössään 18 p:ltä Marrask. samana vuonna ynnä muun velvoitettiin vaadittaissa hopealla lunastamaan sekä omia liikkeelle panemia seteliänsä että myöskin, varojaan myöten, kaikkia keisarikunnassa ulos-annetuita ja käypiä seteli-lajia.

    Sen aikaa kun Pankki tämän velvollisuutensa täytti, olikin Suomen varallisen edestymisen tärkein ehto täytetty.

Se vakinto että liikkeessä olevat setelit aina saatiin Suomen Pankissa vaihetuksi määrätystä painostaan ja puhdasta kovaa rahaa vastaan vaikutti sen, että ihmiset jättivät hopea-rahansa pankkiin seteli-rahaa vastaan, siksikin, että esivallan takauksella kulkevat setelit ovat liikkeessä sopivammat.

Kun Pankin säilyyn näin tuli hopeata ja sen setelit liikkeessä olivat kovan rahan arvoiset, taisi Pankki myydä ulkomaan vekseleitä seteleitään vastaan semmoiseen hintaan (kurssiin), että se alati jotenki pysyi metallisen hopea-ruplan tasa-arvossa ulkomaan metalli-rahaa suhteen.

Asetuksissa säätty velvollisuus, että Pankin tuli vaihtaa keisarikunnassakin liikkeessä olevia seteli-lajia, joita Suomessa yksityistenki täytyi välissään vastaan ottaa täydestä arvosta, ei siihen aikaan tehnyt Suomessa mitään vahinkoa, kun silloin keisarikunnassakin helposti, näitä seteliä vastaan, saatiin hopeata.

Sen yleisen turvallisuuden ja vakuuden vuoksi, joka Pankin hopea-vaihetuksesta seurasi, jätettiin niinhyvin kotimaan kuin ulkomaiden rahavaroja nöyrästi Suomen elatuskeinoin mielivaltaan.

    Maaviljely, teollisuus ja kauppa 1840 vuoden perästä osoitti menestyksessänsä sitä ennen aavistamattoman tuote-voiman.

Siitä synnytetty yleinen varallisuus sai myös sen mahdolliseksi, että maamme saattoi menehtymättä läpikäydä viime sodan ja katovuosien ankarat kohtaukset. Mutta josko viimemainitut onnettomuudet läpiki päästiin, on toinen, paljo pahempi seurauksinen vastahakoisuus jo vuosikausia murtanut Suomen varallisen vaurastumisen vakavaa perustusta.

Kun muka keisarikunnassa hopean vaihetus siellä käypää setelirahaa vastaan on lakastunut

ja ulkomainen vekseli-kurssi näitä seteleitä vastaan yht’aikaa on hyvin paljo halventunut, on myös Suomen Pankki, syystä, että on velvollinen ottamaan Wenäen seteleitä vastaan samasta arvosta kuin omia seteleitänsä ja hopeata, ollut pakoitettu lakkauttamaan omainki seteliensä lunastuksen hopealla sekä niitä vastaan alentamaan ulkomaisen vekselikurssin yhtä huonoksi kuin se Pietarin vekselikaupassa on Wenäen seteleitä vastaan.

    Kuitenki on Suomen Pankki, maamme lakien mukaan, kaikin-mokomin velvollinen vaihettamaan seteliänsä hopeaan.

Pankin metalli-varat ja Suomen kauppasuhteet sekä valtiovarain tila myöntäisiki Pankin ei ainoastaan pitää täydellistä hopea-vaihetusta seteliänsä vastaan, vaan myös lukea niitä vastaan hyvin etuisan vekselikurssin ulkomaan rahalajia suhteen.

Waan kun ei Suomen Pankki kuitenkaan lunasta seteliänsä hopealla, muttapa lukee ulkomaisen vekselikurssin noin 10 prosentia tasa-arvon alle, on se maassa herättänyt yleisen alakuloisuuden, etenki kuin Elok. 21 p:nä 1772 annetun Hallitusmuodon 55 §:ssä nimen-omaan maakunnan Säätyin velvollisuudeksi pannaan, että pitää vaaria maakunnan Pankista sekä määrätä ne ohjesäännöt ja asetukset, joiden mukaan tämä laitos on hoidettava.

    Senkautta että Suomen Pankki on lakannut hopean ulosvaihetuksesta, on arvo tullut epävakaiseksi

ja rahan maamme taloushoidollinen menestys vaaran-alaiseksi. Jokainen rahamies kuin myös kaikki yhteiset ja yksityiset kassat ja laitokset, jotka ovat antaneet varansa lainaksi velka-sitoumuksia vastaan käyvässä maakunnan rahassa, ovat jo raha-arvon halvennuksen ja koronnettuin tavara-hintain kautta menettäneet osan omaisuudestansa ja kaikki palkannauttijat ovat hävinneet yhtä paljo vuotuisista saatavistansa.

    Omistus-oikeus ei ole nyt enää vakuutettu Suomessa.

Kotimaisia rahavaroja lähetetään siitä syystä ulos vieraihin maihin, saatavaksi ne näin suojelluiksi vaaran-alaisuudesta, eikä taas samasta syystä tule maahan ulkomailta rahavaroja. Siten on Suomeen tullut rahan puute, joka laimistuttaa tuotteen ja uhkaa tuhansia ahkeroita kansalaisia välttämättömällä hukalla.

Kuitenki löytyy maassamme kaikki aineet korkeampaan taloushoidolliseen edistykseen.

Maaviljely, samate kuin kauppa ja teollisuuski, on rientänyt pitkillä askelilla eteenpäin, ja niin ovatki elatuskeinot maassamme ennättäneet sille kannalle, että niiden kannatus välttämättömästi vaatii semmoista liikerahain helppoa saantitilaisuutta, kuin mikä suurempain laina-laitosten kautta, rahaseikkain ollessa vakavia, yksinään on mahdollinen.

Saatavaksi maaviljely-hankkeihin tarvittavia raha-varoja, kävivät talolliset Suomessa panemaan Hypoteekkiyhdistystä toimeen.

    Niin Paljo kuin 3,121 eri taloa, joiden arvo yhteensä nousi 12,643,561 ruplaan hopeassa, kirjoitettiin heti sen yhdistyksen osallisuuten. Ja vaikka, Teidän Keisarilliselta Majesteetiltänne Lokak. 24 p:nä 1860 yhdistykselle Armossa vahvistettuin sääntöin mukaan, mainituista ei 1,858 taloa, sentähden ett’ei niiden arvo kulleki erinänsä kohonnut 2,000 ruplaan hopeassa, voinut päästäkään Hypoteekki-yhdistyksen osallisuuteen, niin menee siitä tilain arvosummasta pois ainoastaan 2,063,561 ruplaa hopeassa, joka summa kuitenki varmaan kohta tulee palkituksi uusilla osallisuus-kirjoituksilla. Hypoteekki-yhdistyksen ensimäisen tarpeen tyydyttämiseen tarvitaan siis nykyisten seikkain suhteen hyvin suuri summa rahaa.

    Nyt on yhdistyksen järjestäminen lopetettu.

    Suuriruhtinakuntamme 7 läänissä on maanhaltijoilta valituita komiteaja toimessa, hankkien määrättyin vannotettuin arviomiesten kautta läänin eri aluskunnissa ne omaisuudet arvatuiksi, jotka ovat ilmoitetut yhdistyksen osallisuutta varten.

Suuren raha-ahdingon tähden

on monessa maan osassa intekki-lainoja isoille summille ylössanottu maksettaviksi, joka seikka käskisi että yhdistys pian saataisiin kuntoon, koska se apu, jonka yhdistys voisi antaa rahan hankkimisella niille ahdistetuille, näyttää olevan niiden maan osain ainoa pelastuksen turva.

    Mutta niinkuin Hypoteekki-yhdistyksen yhdyskokouksessa Kesäkuun 1 päivänä mennä vuonna yhteisesti lausuttiin, on aivan vähä mahdollisuuden toivoa yhdistyksellä, nykyisessä raha-ahdingossa, saada Suomessa tarpeeksi asti rahoja yhdistyksen ylössanomattomia velkaseteleitä vastaan, jos ne pää-omineen ja korkoineen kirjoitetaan maksettaviksi epä-vakaisessa rahalajissa.

    Koetuksista saada Hypoteekki-yhdistyksen velkaseteleitä vastaan rahoja keisarikunnasta on havaittu, että ne, 4 prosentin korolla juoksevina, siellä voidaan vaihetettaa rahaksi ainoastaan 20 prosentin pää-oman vähennyksellä, joka ehto on liian raskas että siihen voitaisiin suostua.

Ulkomaan rahamarkkinoilla voisi Hypoteekki-yhdistys kyllä saada parempia ehtoja, mutta kuitenki vaan sillä välipuheella, että velkasetelit ovat annettavat ulkomaan rahalajissa, joka välipuhe, näinä raha-arvon ja vekselikurssin epävakaisina aikoina, voisi viedä maan omistajat perikatoon, eivätkä he siis voi siihen välipuheesen mennä.

Näin ollessa on kyllin syytä pelätä, että kysymyksessä oleva, Suomen maaviljelyksen kannatukselle aivan tarpeellinen lainalaitos ei voi tulla toimeen, joten Suomessa maan omistajilta kumottaisiin viimeinenki toivo parannuksesta ahdistetussa tilassansa kuin myös maamme emä-elatuskeino annettaisiin kauheimman vaaran murrokseen.

Mahdollisuutta myöten auttaaksensa rahaliikkeen keventämistä sekä maaviljelyn että muiden elatuskeinoin suhteen Suomessa, on sen lisäksi henkiä kaikista säädyistä ja keskuusehdoista, eri osissa maatamme, alullisella osuus-sitoumuksella yhdistyneet panemaan, jos siihen saavat Teidän Keisarillisen Majesteetin luvan, toimeen yhdyskunnan rahakaupan pitämistä varten.

    Tämäki puuha, jolla on 1,500 alullisesti sitouneita osakkaita ja joka kieltämättä tulisi olemaan voimallinen tue maamme elatuskeinoille, on onnistuaksensa varsinaisesti sen ehdon vallassa, että maalla on vaka raha-arvo.

Teidän Keis. Majesteettinne!

Siihen ahdistettuun tilaan katsoen, jossa Suomen kansa nykyjään on ainoastaan nykyisten rahaseikkain tähden, rohkenevat allekirjoitetut, T. Keis. Maj:ttinne uskolliset Suomen alamaiset, syvimmässä alamaisuudessa rukoustaa,

että T. Keis. Maj:ttinne tahtoisi Armosta antaa Suomen hallituksen koht’ikään panna toimeen Armoll. Julistuksessanne Huhtik. 4 p:ltä 1860, Kuulutuksessanne Huhtik. 19 p:ltä ja Säännössänne Kesäk. 12 p:ltä mainittuna vuonna annetut määräykset siitä, että markka hopea-metallissa, säätystä painosta ja puhtaudesta, on, niinkuin Suomen omituinen raha, oleva yhteinen arvomittari ja ennen muita rahalajia käytettävä liikkeessä.

Kuin siten hopea-markka tulisi olemaan Suomessa ainoa laillinen maksun välikappale,

vastaten Wenäen hopearupla, nykyisen arvonsa mukaan, neljä markkaa, ja silloin samalla saisi olla asianomaisten ehdossa ottaa vastaan sekä Suomen Pankin että muita liikkeessä olevia seteleitä, niin olisi siten pahin este Suomen vaurastumis-voimain luonnolliselle edistykselle poistettu.

Suomen Pankki voisi, nojaten isoihin metalli-varoihinsa, silloin avattaa rajattomaan hopean vaihetukseen omia ulosantamiansa seteleitänsä vastaan. Raha-arvo olisi niin vakuutettu ja Suomi voittaisi siten uusia voimia edistyäksensä sekä varallisuudessa että hengellisessä viljelyksessä.

Tämän kautta eivät kansallis-keskinäiset suhteet Suomen ja Keisarikunnan välillä

ollenkaan rikkoutuisi, vaan ennemmin, keskinäiseksi hyödytykseksi, voittaisivat enemmän kehitystä ja merkitystä.

Selvästi nähden avulliset edut hopeametalliin perustetusta rahalaitoksesta, tulee Suomen kansa alamaisimmalla kiitollisuudella vastaan ottamaan säännön siitä uutena osoituksena T. Keisar. M:ttinne jaloista tarkoituksista ja lempeästä huolenpidosta Suomen onnen eteen.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: