Archive for elokuu 2012

suomen-julkisia-sanomia-1862-04-24-avioero

2012-08-29

Täkäli kehoitetaan miestäni

Suutarimestaria Isak Ramstedtia, joka kesäkuun 19 p. 1861 kotoansa peräti pakeni, vuodessa ja vuorokaudessa tämän kolmannen kerran oltua Suomen Yleissanomissa (ensikerran n:ssa 82) tulemaan minun kanssani yhdessä elämään;

muussa tapauksessa minä aion mennä uuteen naimiseen.

Pietarissa, maaliskuun 1 p. 1862
Erika Wilhelmina Ramstedt,
syntyisin Fallström,

suomen-julkisia-sanomia-1862-04-28-antrean-terveiset

2012-08-26

Yhtä ja toista Antrean pitäjästä.

Paljon olis muistutettavaa meidänkin pitäjästä, mutta aika ei tahdo myöten antaa ja toisaalta päin saapi vanha sananlasku siansa: ”Aika mänee arvellessa, päivä päätä käännellessä”.

Maaviljelys, huonolla kannalla ennestäänki talonpoikien tiloilla, estetään vielä jos jollaki tavalla nousemasta tavalliseen voimaansa; tähän on suurin syy köyhyys, ja se näyttää vuosi vuodelta ja päivä päivältä tulevan raskaammaksi.

Mutta mikäpä yleisen köyhyyden syynä?

Pitäjän suuret, erinäiset maksut ja ulosteot enenevät enenemistään, asianomaisten mahdottomain toimien kautta. Saa nähdä jos ei monen täytyne tilansa jättää raatikkoon, vaikkapa nykyjään maaviljelys Suomessa sanotaan olevan edistymässä. Tähän panen esimerkiksi muutamia seikkoja.

Talvella palkattiin lumilataa vetämään, vaikka ei ollut kuin muutamia lumenkypeniä viskellyt; ja tästäkin palkkauksesta maksettiin vetomiehille kymmenen ruplaa kymmeneltä virstalta.

Erään takausmiehen lehmä myötiin avisionissa, vaikka ryöstö ei olis pitänyt sille käymän.

Keväillä taas kuuluutettiin silta-puita vetämään,

ja annettiin ainoastaan yksi viikko aikaa tähän toimitukseen, vaikka talvea on ollut monta kuukautta, ja toimitusmiehellä kyllä olisi ollut aikaa jo ennen siihen puuhaan ruveta. Sillä tavalla olisi tilanomistajat saaneet sopivalla ajalla toimittaa asiansa eikä, niinkuin nyt, kärsiä kovaa rasitusta.

Ken tästä tiedon oli aikanansa saanut se veti, vaan joka oli kiini muissa omissa askareissa, sen eteen pantiin palkkamies jo ensimäisnä päivänä. Ja vaikka asiamies olisi tullut itse vetämään jo toisena ja kolmantena päivänä, niin kuitenkin sai palkkamiehet vetää hirret maksua vastaan.

Kuitenni näitä siltoja ei vieläkään tehdä; vaikka jo ennenkin olisi sopinut asiaan käsiksi käydä. Sillä täällä ei ole ollut luminietoksia estämässä, ja sillä tavalla olisi saanut jäädä nuo vara-sillat tekemättä. Jäitä myöten hyvin sill’aikaa olisi päästy kulkemaan. Waan sekin työ mahtaneen jäädä kylvyajaksi ja siten maaviljelykselle haitaksi. Niinpä on luultava koska ei vieläkään näytä työssä olevan.

Arveluuttavia ovat nämä epäsuhteet maaviljeliän mielestä. Mikä olisi täyttää käskyt, jos ei pantaisi kuormaa kuorman päälle! Moni mies on tälläkin vuodella pyytänyt leipänsä tienata rikkaampien työssä, ja vieläpä siemenenkin pellollensa, jota ei joka aika voi saadakaan – vieläpä rasitusten tähden täytyy usein syödäkkin – ja pellot jäävät rikkaruohojen halttuun ja ahona seisomaan.

Monella muullakin tavalla voipi armoton virkamies maakuntaa rasittaa,

semmoinen muka joka ei tahdo maakunnan etua ja parasta katsoa. Jospa näin olis eletty muutamia vuosia takaperin kuin monet kymmenet sillat tehtiin uudesta ja maantiet, joita tämä pitäjäs ylöspitää 21 peninkulman tienoissa levitettiin 10 kyynärän levyiseksi; kuin tehtiin uusia teitä yli vesien (talviteitä?) ja keskievariloita, mikähän olisi tullut?

Näitä kaikkia toimittaessa mahdettiinko 10 ruplalla palkata sen, joka lumila’an niissä vetää tavallista tietä myöten, muutaman virstan matkaa?

Näistä muutamista asioista, erittäin ladan vedosta on kuulemma valitettu päämiehille; lieneekö sitten apua tullut. Yksi kiitettävä asia on kuitenkin, jota iloiksensa kuulee. Wiinarouvareita ja -kauppioita ahdistetaan kovasti; vaan yksi suurin on toimessaan jolta ei ole toimi kielletty. – Kukas voipi eli hennahtee niitä kaikkia kukistaa?

Ilmat ovat kylmät;

ylhäiset paikat ovat lumesta pälvehtineet. Rukiinlaihot ovat viherjäisessä puvussaan, vaan seistuaan keväisen ahavan ja tuulen kuivuudessa kohta ehkä lakastuvat.

Terveys on huono näillä seutuin, joka toinen ihminen sairastaa vilutautia. Hovinhallitsiain, pappien ja monen muun hyvän ihmisen avulla on hankittu lääkityksiä; vaan eipä se tauti näy tottelevan, eikä paljon parannuksesta vielä kuulu.

Jumalan hyvä apu turvana.

M. P—n.

Linuxin syntymäpäivä

2012-08-26

Linus raatoi kesän ja julkisti työnsä ja suunnitelmansa maailmalle kirjoittamalla 26. elokuuta 1991 alku-Internetin comp.os.minix-uutisryhmään. Linuxin versio 0.01 valmistui saman vuoden syyskuussa. Lokakuussa 1991 Linux 0.02 oli valmis ja Torvalds päätti laittaa sen vapaasti kaikkien saataville Internettiin. Tämän jälkeen Linuksen ei ole tarvinnut koodata yksin.

======= ======= ======= ======= ======= =======

myös ratkaisun on oltava globaali.”

Alussa eli keväällä 1991 olivat tuottamaton tietokonerauta Kalevankadun opiskelijakämpällä, koneohjelmointikieli ja 21- vuotias Linus Torvalds.

Torvaldsia kiinnosti UNIX-käyttöjärjestelmä, koska siinä oli sellaisia ominaisuuksia ja vakautta, joita hän halusi tietokoneeseensa. Mutta koska Linus oli köyhä, niin hänellä ei ollut varaa tietokonetaitajien ainoaan oikeaa käyttöjärjestelmään eli UNIXiin ja eikä hänellä siten ollut sijaa tunnustettujen tietokonetaitajien joukkoon.

Hän ei ollut tyytyvä Microsoftin MS-DOS-käyttöjärjestelmään, joka hyödynsi huonosti Torvaldsin tietokoneen edistyneitä ominaisuuksia. Hän päätti herättää rautansa raatamaan luomalla käyttöjärjestelmän itse Kalevankadun opiskelijakämpän tietokoneeseensa.

suomen-julkisia-sanomia-1862-04-14-lapsen-ravinnosta

2012-08-23

Rankllla syötetyn lehmän maidon turmaisuus lapsien terveydelle.

Luonnontutkijat ja lääkärit ovat kemiallisen tutkinnon kautta tulleet siihen varmuuteen, että niin yleisesti lapsissa olevat risataudit syntyvät siitä kuin lapset syötetään semmoisien lehmien maidolla, jotka saavat rankkia syödä.

Tohtor Klarke Saksanmaalta on monessa kohdin ja useemmalla, sekä rankin, rankkimaidon ja risakko-ainein kemiallisella tutkinnolla että tarkastamalla useempien lapsien tilaa, saanut tätä seikkaa kieltämättömäksi totuudeksi.

Ei ole lapsen ruovaksi sopivaa senkään lehmän maito, jolle syötetään kovin paljon potaattia ja nauriita. – Jos ajattelemme kuinka paljon risa-taudit rikkoivat ja pilaavat lapsien terveyttä koko elinajaksi, niin tulisi vanhempien myös välttää rankin syöttämistä lehmille. Ettei tämä niin hyväksi ja tarpeelliseksi luuloiteltu liemi kuitenkaan menisi hukkaan, niin saisihan sen antaa muille eläville vaan ei niille lehmille joiden maito lapsille annetaan.

Kuuloitus

2012-08-21

Sen jälkeen kuin minä kuuloituksen kautta 13 p. edesmennyttä joulukuuta kielsin panemasta ristikkoon lankku ja lauta kuormia, joita kuletetaan julkisella maantiellä, niin olen minä havainnut, että köyhembi kansa, joka niitä kauppamiesten tarpeeksi vetää, ei voi ilman suurta, rasitusta ja vahingoa äkkiään muuttaa vanha kulettamisen tapaa, ja heillä olisi viimeisen kesän huonon vuoden tulon jälkeen rahasalis sangen tarpellinen, niin olen minä säättänyt, että

    tänä vuonna saapi vielä panna lauta ja lanku kuormat ristikkoon, mutta tulevan vuoden 1836 alussa tulee edellä nimitetty kuuloitus täyteen voimaan.

Mitä mainitussa kuuloituksessa on sanottu kuorman kulettajista pitää pysyvän voimassansa.

Annettu Wiipurin maan kanselissa 9. p. tammikuusa

C. G. Mannerheim.

H. Grotenfelt.

suomen-julkisia-sanomia-1862-04-24-rautatien-matkustussaanto

2012-08-19

Minulle annetun käskön johdosta

saan minä tämän kautta yleisölle ilmoittaa:

1:ksi. Matkalaiset eivät saa ilman pilettiä rautatiellä kulkea. Joka havaitaan piletittä kulkevan, on velkapää makson antamaan koko matkasta, lukein ensimäisestä asemasta asti, josta juna läksi.

2:ksi. Kolmea vuotta nuoremmat lapset, jotka vanhemman ihmisen kanssa, samaa istuntoalaa viljelevät, kulkevat maksotta, mutta 3:en ja 12:en vuosien välillä vanhat lapset maksavat puolen maksoa.

3:ksi. Matkalaiset, jotka täyden makson tekevät, saavat vapaasti myötänsä viedä kapineita aina 50 naulan painoon asti, ja lapset, jotka puolella maksolla kulkevat, kapineita aina 25 naulan painoon asti; mitä sen yli myötä viedään, siitä annetaan eri makso taksan mukaan.

4:ksi. Matkakapineiksi luetaan tavalliset matkatarpeet, niinkuin reput ja yö-säkit, hatturasiat, arkut taikka yleisesti semmoiset kapineet, joita taittaan lukea vaate- ja pukukapineiksi matkalaisten omaksi tarpeeksi.

5:ksi. Pakettia vastaanotetaan 30 minuuttiin asti ennen junan lähtöä.

6:ksi Konduktörien taikka tiepäälikköin vaatiessa ovat matkalaiset velkapäät kohta näyttämään taikka poisantamaan lunastetut matkapilettinsä.

Helsingistä 3 p. maaliskuuta 1862.
G. Strömberg,
v.t. kuljetuspäälikkö.

suomen-julkisia-sanomia-1862-03-13-kuortane

2012-08-16

Kuortaneelta maaliskuun 1 p. 1862.

Wanhain kertomusten mukaan sanotaan Kuortaneen nimensä saaneen siitä, kuin Lappalaisen piti yli järven purjehtineen kuurnalla ja, onnellisesti maalle tultuansa Avioniemelle, sen likiseutuvillen asettaneen kalanpyydys-majan, asuaksensa siinä.

Mainitulla niemellä on ollut ensimäinen kirkko, jolla samalla paikalla nykyinenki kirkkomme seisoo. Tämä on hyvin soma nähdä kauneutensa ja avaruutensa suhteen, etenki niin vanhanaikaseen tyyliin, koska hän on jo rakettu 1777, ehkä ei vielä valmiiksi ehtinyt, mutta kumminkin virkaansa kelvolliseksi silloin katsottu.

No sillänsä oltuansa 60 vuotta, uudistettiin häntä uuden tavan mukaan; muutettiin sakarsti itäisen ristin perään, ja sen etupuolelle muutettiin vinorististä alttari, varustettuna hyvästi raketulla alttaritaululla, kuin myöskin suurennettiin kirkon lasit.

sanan-saattaja-wiipurista-1834-01-05-kissan-kauppias

2012-08-14

Kissan kauppia.

Rankriikissä on Begany niminen mies pitänyt viisi vuotta kissan kauppaa.

Kuka vaan vei hänelle terveen kissan sai siitä makson. Hän tappoi ja nylki kissan, ja teki sen paistiksi, jonga hän sitte möi jäniksen paistina. Moni söi sitä hyvällä halulla, ja luuli syövänsä jänistä. Vihdoin tuli asia ilmiksi ja poliisi meni Beganyn tykö ja löysi 19. valmista kissanpaistia ja 45. kissan nahkaa.

Hän ei voinut kieltää tekoansa ja vietiin oikeuteen. Siellä sanoi hän, että jokainen saapi syödä kissaa kuka tahtoo, ja että kissan paisti on sangen tervellinen ja suuremmassa arvossa pidettävä, kuin tähän asti on tapahtunut;

multa oikeus tuomitsi händä vangeuteen neljäksi toista päiväksi.

suomen-julkisia-sanomia-1862-04-14-sieni%C3%A4-ruuaksi

2012-08-12

Sieneistä luetaan

Ruotsista tulleessa viikkolehdessä ”Svenska Arbetaren” seuraavata:

”Koko kansakunnan voitoksi on luettava, millon vaan uusia ruoaksi kelpaavia aineita löydetään. Sen suhteen tahdomme mainita, ”Post- och Inrikes- tidningar’issa” seisovan kirjoituksen mukaan, että kaikki sienen lajit, joita ruotsissa kasvaa runsaasti – kelpaavat syödä, ehkä kuinka myrkyllisiä ne luullaan olevan, jos niitä vaan oikein keitetään, ja kuivataan.

Ulkomaalla jos on puute

potaateista, niin niiden sijasta syödään sieniä suurissa määrin, vaikka niitä meidän kotomaassa jätetään metsään mätänemään.

Totta olisi maamiehen parempi kerätä niitä aikanansa, viedäksensä kaupaksi kaupuntiin, jossa niille kyllä ostajia karttuisi.”

Niin arvelee mainittu Ruotsin lehti. Eikä liene mietteensä sopimaton meidänkään maamme seikkoihin.

suomen-julkisia-sanomia-1862-03-20-evoisten-mets%C3%A4opistoMetsähoidon oppilaitos Evoisissa on alkanut vaikutuksensa. Oppilaisia on aluksi 18. Kuin tällä paikalla on syntynyt monta uusia ja somia rakennuksia, kutsuu ympäristö sitä kaupungiksi. Warmaan saapi myös tämän laitoksen vaikutuksesta toivoa yhtä suurta kuin välttämättömästi tarpeellista hyötyä Suomenmaan valtataloudelle, Suomen tärkeimmälle ulosvientikaupalle ja myös maan ilma-alan pysyväisyydelle ja enemmän sovittamisellekin viljelystä varten.

2012-08-09

Metsähoidon oppilaitos Evoisissa on alkanut vaikutuksensa.

Oppilaisia on aluksi 18. Kuin tällä paikalla on syntynyt monta uusia ja somia rakennuksia, kutsuu ympäristö sitä kaupungiksi. Warmaan saapi myös tämän laitoksen vaikutuksesta toivoa yhtä suurta kuin välttämättömästi tarpeellista hyötyä Suomenmaan valtataloudelle, Suomen tärkeimmälle ulosvientikaupalle ja myös maan ilma-alan pysyväisyydelle ja enemmän sovittamisellekin viljelystä varten.