Archive for maaliskuu 2013

suomen-julkisia-sanomia-1862-03-31-kiuruvedeltä

2013-03-12

Kiuruvedeltä, 12 p. maalisk. 1862.

Elon puutos alkaa yhä suuremmaksi tulla. Monelta on jo aivan kaikki, eikä tietääkseni näiltä seuduilta ole paljo kellään myydä. Mitähän tuumaksi tulnee!

Jos ei armollisesti leppiä hallitus eli kauppamiehet alkane tuoda eloa, niin taitaa ehkä nälkään kuolema tulla.

Täällä on usiampi suuresti iloisena siitä kun hallitus antaa näin lyhyen viinanpolttoajan. Jos jollaki olis halu viinaa tulvailla niin ei ennätä paljon. Paljo jäi täällä viinapannuja makasiiniin ottamata.

Ilmat ovat olleet koko tämän kuun pyryisiä; lunta on tuiskuttanut melkeen joka päivä.

H. P.

Mainokset

suometar-1862-02-21-tampereen-pellavatehdas-5-vuotta

2013-03-10

Tampereen pellavatehtaasta kirjoitetaan

Sanomiin Turusta, että ensi ”Maaliskuun 10 p. tulee 5 vuotta siitä, kuin ensikerran työväki tällä paikalla työskenteli, jossa nyt 5:kertanen kivimuuri 2- ja 3:kertasten muurien kanssa 3 mutkasena käänteleikse.

Itse pää-rakennuksesa – joksi sopinee 5:kertasta sanoa – valmistuu loukutetuista ja lihtatuista pellavista langat ja kankaat valaistusta vaille, jotka sitte, siksi tarpeeksi raketuissa huoneissa, valaistaan.

Ensimäiset kangas-tuolit kutoa paukuttivat keväällä 1859.

Sittemmin on kangas-tuoleja yhä lisätty, niin että niitten luku on nyt 102, joissa kudotaan monenlaatuisia kankaita. Kehruu-koneita on 27, joissa 4,728 kehräpäätä monen numeroista lankaa valmistaa.

Muitten koneitten täytyy työnsä näitten jälkeen ojentaa, sillä nämät edellä-mainitut ovat niinkuin pää ruumiissa, joka muistuttaa ja johdattaa, mitä muitten jäsenten tekemän pitää.

Herrat, pellava-tehtaan ja rauta-ruukin isännät,

ovat perustaneet ja omalla kustannuksellaan ylläpitäneet sunnuntai-koulun, jossa opetus aineena on sisä- ja ulko-luku, kirjoitus, luvunlasku, biblia-historia ja autuuden oppi. Arki-päivinä saavat vähäiset lapset opetusta melkein samassa järjestyksessä.

Tämä koulu on näitten mainittuin tehtaitten lapsille ilman maksotta avoinna; mutta muualta tulleet saavat vähäisen makson suorittaa”.

Kirjoittaja vielä lisää

siitä pellava-tehtaasta seuraavia lauseita: ”se paikka, joka 6 à 5 vuotta sitte, ollen se silloin peltona, ei 5:ttä henkeä voinut elättää, nyt antaa 480:lle hengelle ansiollisen työn; se paikka, johon silloin tuskalla silmän luonnetta heitettiin, on nyt maamme kuuluisimpia ja kauniimpia tehdas-rakennuksia.

Ja se hyöty ja etu kuin köyhille ja turvattomille lapsille tehtaista on, on sanomaton: jotka saisivat maalla. Warsinkin talvis-aikana, kylästä kylään kerjäten juosta ja vilua, puutetta ja alastomuutta kärsiä, saavat nyt 10 ja 12 vuotisena työtä ja palkan, josta taitavat jonkun kopeekan köyhille vanhemmillensakin antaa, jos niin tahtovat.

Kuinka hartaalla halulla vanhemmat lapsiansa tehtaisiin tuo, sen näkee siitä kuin äitein silmistä ilon ja kiitollisuuden kyyneleet kimaltelee, kuin lapsensa ovat sinne saaneet, josta raharikkaat ja tehtaitten isännät ansaitsevat suurimmat kiitokset, kuin eivät säästä varojansa koron kantavissa velka-seteleissä kasvamaan, vaan uhraavat köyhän kansan yhteiseksi hyväksi”.