Kyläjärjestyksen ehdotus


Kyläjärjestyksen ehdotus

Jaakkiman pitäjän kyläkunnille.

1 §.

Kyläjärjestys ja hallinto jaetaan seuraavaisiin piirikuntiin nimittäin:

  • 1:ksi. Jjärven piirikunta, johon kuuluu Jjärven ja
    Meriän kylät.

  • 2:ksi. Metsämiklin piirikunta, johon kuuluvat Metsämiklin, Miinalan ja Parkumäen kylät.

  • 3:ksi. Paikijärven piirikunta, johon kuuluu Paikijärven ja Pajasyrjän kylät.

  • 4:ksi. Miklin piirikunta, johon kuuluu Miklin kylä.

  • 5:ksi. Reuskulan piirikunta, johon kuuluvat Reuskulan, Korteelan ja Oppolan kylät.

  • 6:ksi. Lahdenpohjan piirikunta, johon kuuluu Lahdenpohjan ja Waaran kylät.

  • 7:ksi. Rukolan piirikunta, johon kuuluu Rukolan ja
    Kokonniemen kylät.

  • 8:ksi. Sorolan piirikunta, johon kuuluu Sorolan ja
    Kurenrannan kylät.

  • 9:ksi. Kumolan piirikunta, johon kuuluu Kumolan
    ja Harvian kylät.

  • 10:ksi. Kesvalahden piirikunta, johon kuuluvat Kesvalahden, Kaiksalon ja Kuhkaan kylät.

  • 11:ksi. Huhtervun piirikunta, johon kuuluu Huhtervun ja Tervajärven kylät.

  • 12:ksi. Ihalanojan piirikunta, johon kuuluvat Ihalanojan, Kostamojärven ja Oinanvaaran kylät.

2 §.

Kylänjärjestys-hallitus jakautuu

  • 1:ksi kyläkokoukseen
    ja

  • 2:ksi kylähallitukseen,
    kukin piirikunta 3:lla jäsenellä piirikunnan kyläluvun mukaan yksi kustakin eri kylästä.

Kyläkokoukseen kuuluvat ja keskustelevat kaikki kyläkunnassa
asuvat, kunnalliskokouksessa ääntämis-oikeutta nautitsevat
jäsenet.

Kyläjärjestys-hallituksen jäsenet valitaan yleisessä kuntakokouksessa, papistolta, Kuntakokouksen esimieheltä ja piirikunnan kylällisiltä, joka kerralla kolmeksi vuodeksi; eikä
kukaan siihen valittu ole oikeutettu itseänsä poiskieltää muilla
kun laillisilla ja kuntahallitukselta hyväksytyillä syillä; ylivuoronsa älköön ketään ilman suostumustansa siihen undestaan valittako.

Kylänjärjestys-hallituksen toimisto on samoin suojeltu,
kun kunnan toimitus-miehistö 8 § armollisessa asetuksessa
6:lta p:ltä Helmikuuta 1865 sanotaan.

3 §.

Kyläkokouksen tehtäviin kuuluvat:

  • Määrätä yhden eli kaksi kyläkunnanjäsenistä vuoroin
    kuultelemaan kuulutuksia kirkossa ja olemaan läsnä kirkon-,
    kunnan- ja kunnallislautakunnan- erittäinki köyhäin-kokouksissa, ja antaa lauseensa kysymyksessä olevista asioista, sekä
    niistä joita kylänjärjestys-hallituskokouksessa on päätetty.

Yleisten asiain ratkaiseminen jotka koskevat piirikuntaa yhteisesti eli jonkun kylän tarvetta piirikunnassa erittäin,
niinkuin varallisuutta, köyhäin ja sairasten hoitoa, lasten opetusta, sisällistä järjestystä ja turvallisuutta hengen ja omaisuuden puolesta sekä lain rikoksia että tulipaloa, veden tulvaa, tautia y. m. s. vastaan.

4 §.

Kyläjärjestys-hallituksen esimies määrää piiri- eli kyläkunnan kokouksia jotka suotuisammin pidettäköön tarpeen
mukaan lauvantai- eli sunnuntaipäivinä iltapuolilla, johon
piiri- eli kyläkuntalaiset kutsutaan vähintäi neljä päivää
ennen kokousta. Jos puoli piiri- eli kyläkuntalaisia, joita
kokous koskee, kokoontuvat ja kaksi kolmatta osaa niistä
ovat yhdestä mielipiteestä, saapi asiassa tehdä päätöksen.
Jos kokoukseen tulleista olis vähemmän kun puolet, niin
pidetään uusi kokous; mutta jollei sittekään puolet kokoukseen tulisi, niin pidetään päätös täydellisenä, jos siinä on
oltu yksimieliset, ilman äänien eroittamatta; vaan erimielisyyden päätöksestä ollessa tulee asia kuntakokouksessa päätettäväksi.

5 §.

Piiri- eli kyläkokouksissa ei tarvita pöytäkirjaa kirjoittaa, kuitenki pitää esimiehen selittää päätöksen kylä- eli
piirikunnalle, jos asia sitä koskee ja kuntahallituksen esimiehelle, joka lyhykäisesti kirjoittaa pöytäkirjaan. Jos piiri- eli kyläkunta tahtois kuntakokouksen- eli kunnallis-lautakunnan esimiehen olemaan läsnä piiri- eli kyläkunnan kokouksessa jonkun tärkeimmän asian suhteen, tulkoon hän siihen,
josta vaivasta ja pöytäkirjan kirjoittamisesta otteen kanssa saapi kylä- eli piirikunnalta yhden hevoisen kyytirahan
ja neljä markkaa päiväpalkkaa ruokarahoineen. Semmoinen kokous määrätään vaaditun esimiehen suostumuksesta.

6§.

Kylähallituksen velvollisuudet ovat:

  • 1:ksi. Piiri- eli kyläkokoukseen kutsuminen esimiehen
    kautta, joka on kokouksen sananjohtaja ja järjestäjä, että
    kokouksessa noudatetaan siveätä säännöllisyyttä ja ei päätetä muista kun niistä asioista joista kokous on määrätty.

  • 2:ksi. Että kuulutuksissa ja kokouksissa läsnä olemaan
    määrätyt miehet täyttävät velvollisuudensa, ja oikein ilmoittavat kylä- eli piirikunnan mielipiteet ja päätökset.

  • 3:ksi. Olla avullinen papistolle, ruununpalvelioille
    ja kuntahallitukselle, kylä- eli piirikuntaa yleisesti koskevissa
    asioissa ja antaa niistä tarpeellisia selityksiä, kun myös
    henkikirjoituksessa ojentaa vääriä totuudesta poikkeevia ylösantoja; ilmoittaa lain ja asetuksien rikoksia ja luvatointa
    viinanpolttoa ja kauppaa sekä metsästämistä ja kalastamista rauhoitus-aikana, tapaturmaisia vahingoita; niitä pois
    poistaa ja sovelioilla neuvoilla lievittää; estää tapain turmelusta, vaikka eivät oliskaan lain rikoksia.

  • 4:ksi. ilman velvollisetta todistuksetta tuntemattomain ihmisten kyläkunnassa asuntoa ja kaupanpitoa,
    sekä joutolaisten ja kerjäläistsen kuleksimista.

  • 5:ksi. varoittaa piirikunnan kylällisiä pitämään tulisiat eli uunit hyvässä kunnossa ja käyttämään varovaisesti valkean kanssa, sekä sisä- että ulko-huoneissa, jos joku
    siitä muistutettua vielä olis huolimatoin käyttäen avonaista tulta eli päre-soittoa, niin hän eroitettakoon paloavun
    saannista, mutta ei maksusta.

  • 6:ksi. Pitää huolta yleisestä terveyden hoidosta, ilmoittaa kulku- ja tarttuvain tautien ilmestymisestä, sekä ihmisiin että eläimiin, ja vastustaa niiden levenemistä, siten
    että sairaat eläimet eroitetaan pois terveistä.

  • 7:ksi. Kehoittaa puhtauteen asunto- ja ulkohuoneissa,
    erittäinki lasten hoidossa, että vähemmissäkin sairauden tapauksissa etsittäisiin lääkärin apua.

  • 8:ksi. Ottaa vaari rakentamattomain kylän-teiden ja
    siltain korjuusta.

  • 9:ksi. Sovitella turhista jutuista käräjän käviöitä,
    kylällisten, naapurein ja etenki perheen keskuuksissa olla
    välittäjänä, ja vaadittaissa antaa niistä lauseensa oikeus-toihin; suositella viljelys-maiden rauhoittamisesta, vahingon tekoa vastaan koti eläimiltä joko aidoilla eli paimentamisella tai molemmilla tilaisuuksien mukaan, ynnä muuta joka
    edistäis ahkeruutta teollisuudessa, kartuttaisi yleistä varallisuutta, tuottaisi omistus-oikeuden arvon tunteen ja hyvän järjestyksen kansallisessa yhteis-elämässä.

Erinäisiä sääntöjä.

7 §.

Jos piirikunnan hallitukselle tulis tarvis erittäin jotakuta eli usiampia kuulustella piiri- eli kyläkunnan kokouksessa, kutsuttakoon se eli ne, vähintäi kolmea päivää ennen kokoukseen; laillisetta syyttä ja sen esimiehelle ilmoittamatta poisjättänyt ja myöhään tulia on omalla kustannuksellaan uuteen kokoukseen tuotettava.

8 §.

Ne kylänmiehet piirikunnassa, jotka kylänjärjestys-hallitukselta vuoronsa mukaan ovat määrätyt toimittamaan
ilmoituksia papistolle, ruununpalvelioille kuntahallituksen
yleisistä asioista, elikkä olemaan läsnä kuulutuksissa kirkon-,
kunnan-, kunnallislautakunnan kokouksissa ja henkikirjoituksissa kyläkunnan puolesta, pitää niitä käskyjä noudattaman,
sillä uhalla että ne syyllisen kustannuksella toimitetaan.

9§.

Jos piiri- eli kyläkunta näkis tarpeelliseksi suostumuksien noudattamisen suhteen asettaa uhka-sakkoja, ilmoittakoon siitä kunnallishallituksen esimiehelle, jonka tulee toimittaa vahvistusta kuvernööriltä.

10 §.

Se jäsen piiri- eli kyläkunnan-hallituksessa, joka löyetään huolimattomaksi hänelle annettuin toimituksien täyttämisessä, ylösantaa vääriä selityksiä eri tieten salaa jotakuta, tai muutoin itsensä sopimattomasti käyttää, pitää niistä
virheistä kunnallishallitukselta julkisestj nuhdeltaman; eli
jos asia vaatii eryoitettaman hallituksesta ja lailliseen edesvastaukseen saatettaman.

Jaakkimassa, Syyskuun 23:na
p:nä 1871.

Jota todistaa toimikunnan puolesta:

Joh-Paganus
Esimies.


Wiipurissa, N. A. Zilliacus’en- kirjapainossa, 1872.

Advertisements

%d bloggers like this: