Archive for the ‘1861’ Category

Tapio 1861 – Turkistuotanto

2011-08-11

Jäniksen nahkoja, viimetalvena täällä Kuopiossa vähitellen ostetuita, on eräs kauppahuone täältä tänäkesänä lähettänyt Lybeckiin Saksanmaalle yli satatuhatta kappaletta (more…)

Mainokset

1861 Sanomia Turusta

2010-12-05

**************Perjantaina Helmikuun 1 päivänä**************

fl é&m ~fl Turussa, I. W. Lilljan kirjapainossa, 1861.
Tanomill Turusta.
Uutisiakotimaalta. Yhteisiä asioja:
Arpajaisten kielto 134; Elinkautisen rahakasmin laitos 18, 57, 62, 165; Hemoislajin parantamisesta 10; Höyrylaimoista 30, 45, 49, 53, 81; Karjan kasmatuslaitos 45; Kohtuuden ystämät 26; Kuuromykkäin koulut 1, 66, 121, 129, 142, 161, 173; Kyntö (eli aura-)miehistä 6, 11, 18; Maalaisten palomakuusseura 134, 154; Maamittarin tutkinnot 181; Maamittaus, kruunaaminen jametsähoito 157; Maamiljelys-seuroista 53, 146, 202; Onnettomuuksia merellä 195, 198, 202; Oppilaitoksista 14, 18, 22, 34, 58, 73, 93, 102, 153, 165; Palkintoja 13, 41, 49, 53, 85, 161, 181; Pitäjäin asiain jär
Kahden matkakumppanin, miinan ja miehen keskustus sivu 2 Esitys ja miete metsän petojen pyytämisestä ja hämittamisestä . . . . . 11.
Kohtuuden ystälvät 15.
Sipirian mankein kuljetuksesta 19, 23, 27.
Eläinten kiduttamisesta 31.
Ehdotus kansakoulu-laitoksille Suomessa 43, 50, 54.
Markkinoin vahingollisuudesta . . . . 47.
Polttotaudin lasaretti Turussa . . . . 51.
Sahalaitosten asettamisesta ja käyttämisesta Suomessa 62.
Työmaen palkkain korkenemisesta . . . 79.
Suomalaisten Keisarissa käynti 83.
Kaipaamatko Turun ja Porin läänit on rakennettama 107.
Lyhyt kertomus Napoleoni Bonaparmaanmiljelyksen oppilaitosta . . . . 95.
Elämän parannus ja ajatuksenmuutos 103.
Osoitus miten helppotekoinen susitarha testa 110, 127.
Hyvansuopaisia sanoja kunnioitettaville ! kasta, malista ja olosta ulkomaalaivirkannehllle Ajan kirjoittamisesta . . . . . . . . . 131< Urhoollisen Englannin merisankari Nelsonin elämäkerta 135, 139, 151, 155, 159, 167.
Sananen Suomalaisista, niiden pal Suomessa 174.
Köyhämies ja Viina 179.
Taloin halkasemisesta sekä torppain sien suhteen . . . . 138.
Valiokunnankeskusteltamatkysymykset 170.
Kolme suoraa sanasta kirjoitannasta myymisestä mavaiksi 182.
Perintö-lain muutoksesta . . . . 187, 194.
Naima-ijästä 190.
Tietoja Uudenmaan läänistä m. 1859 198.
Päimäassä, miikkoossa, vuoteessa . . 199.
Tietoja Hämeen läänistä vuonna 1859 202.
Sekanaista. Ystamälliselle yleisölle si.
mu 7, Kysymys 7, Pari nöyrääkysymystä 7, Ustämällisiä ilmoituksia pastori Vareliukselle 31, Maamiesten mietteitä kauppamiehistä 31, Ruomeden termaa 39, Petoksen juonia plankkuja myydessä 40, Turun arkkihiippakunnan lukkareille43, Muistutus kirkkoherran nimestä 47, Hymä keino laulun tekoon 51, Katkismuksen lukeminen kotona 54, Jonnin joutamia 55 sekä monessa numerossa, Itä Suomen kosiomisesta ja naimisesta Hineyizto.
jestämisiä 41, 46, 53, 66, 73, 85, 185; Porthanin kumapatsaan rakennuksesta 25, 41, 45, 49, 58, 74, 79, 129, 157, 161, 173, 177, 181, 186, 189, 197; Paahkäeli hemois tauti 26, 42, 89, 90; Rautatie 37, 102, 129, 182; Rupulin istutus 89; Saiman kanava 53; Sanomalehdistä 9, 14, 26, 34, 37, 38, 81, 94, 126, 161, 166, 182, 194, 197, 199; Simistysseura 102, 105, 157, 177, 186, 201; Sotamanhusten apukassasta 1, 18, 30, 93; Suomalaisuuden kirjallisuuden seura 150, 165, 182; Suomalaisia todistuksia 201; Suomen alamaisuuden matoja 13, 53, 70, 102, 149, 153, 186; Suomen emankeliumi-seura 53, 177; Suomen kauppa ja kauppalaimasto 178; Suomen lähetys-seura 53, 126; Suomen maamiljelys eli yhdys-pankki 14, 37, 41, 61, 153, 186, 189; Suomen pankki 85, 201; Suomen piplia-seura 33, 97, 118; Suomen posti 37, 189. Suomen sairashuoneista 89; Suomen talousseura 5, 13, 17, 21, 33, 41, 45, 57, 61, 70, 81, 102, 113, 118, 157, 161, 173, 178, 181, 197; Suomen tullien tulot ja menot 77; Suomen uudestarahasta 97, 113; Suomen väestö 22, 198; Suomen yhteinen palomakuusseura 30; Tilamakuusseura eli hypoteeki-yhtiö 25, 81, 93, 105, 154; Uudenmaan ja Hämeen maamiljelysseura 38, 146, 154, 202; Uusia kirjoja 6, 14, 18, 22, 41, 49, 57, 62, 73, 89, 105, 118, 126, 129, 142, 149, 186, 197, 201.
205; Uusia pitäjiä 9, 73, 102, 201; Uusi kenraalikumernööri 189; Valiokunnan 52 kysymystä 165, 194; Uusi rehukasmi, musui 70; Valiokunnan maalia 109, 129, 141, 145, 150, 153, 157, 165, 169, 173, 178, 181, 186, 189, 194, 198; Vahingon valkeitä 10, 73, 94, 97, 102, 150, 193; Verohinnat vuonna 1861195; Werojyväinmakso207; Viljan mienti Suomesta 198; Viinan polton lyhentämisestä 185; Yliopisto 133; Ylioppilaisten huone 13, 62.
Maamiljelyskouluista: Mikkelin 113; Mustialan 62, 70, 109, 118, 129; Vaasan läänin 109; Vestankärrin 129, 142.
Eri paikkakunnilta: Alajärmeltä 206; Alas , tarolta 30; Alamuudelta 178; Eurajoet. ta 74; Eurasta 18, 46, 74, 142, 158, 162; Helsingin pitäjästä 113; Helsingista 1, 6, 13, 25, 33, 57, 62, 74, 77, 113, 118, 121, 141, 145, 165, 186, 201; Hollolasta 186; Honkilahdelta 158; Huittisista94, 121, 58, Kahmin lisä aine59, Lukkarien keskinäinen puhe 59, Naapuri Matti ja Wiina66, Ristikoimu Itä Suomessa 70, Kunnallishoidosta maalla 75, Kirkko-meisusta 78, Kevä-laulu 83, Katekismuksen oikeasta lukemisesta 87, Muutamia muistutuksia A. Manniselle katomuosista 99, Kesä 103, Kahmiruno 107, A. Mannisen mastaus 110, Wälitystä 115, Oma maa mansikka, muu maa mustikka 123, Poika rukkani Wampulassa 123, Palkkamäestä 124, Piplian lemittämisesta 127, Auringolle syksyn lähestyessä 131, Käynti Antti Tuomanpojan kodissa 134, MuutamiasananparsiaViipurinläänissä136, Suomen Sampo-nimisen makuutusseuran sääntöjen ehdotus 142 ja 147, Markkinoista 152, Maa ja taimas 159, Kirjeitä 110.
selle 163 ja 180, Paljon suuttunut sanoopi, mielipuoli mutiseepi 163, Waroitus yhteiselle kansalle 167, Ison-isän opetus 179, Pohjolan valkeneminen 183, Kristillisien Sanomien tilaajille 184, Suomenmaa 187, Nähtihin hymä tuleman 191, Veljekset Wilho ja Heikki 191, Vastinetta Läntiselle 191, Kouluista 195, Wielä sana Pirkkalalaisen kadonneista Krist. Sanomista 199, Weikkoseni 203.
Armollisia kuulutuksia: makasiini-varastojen yhdistämisestä valtiovarastonkanssa 21, karhuin jamuiden vahingollisten eläinten kuljettamisesta 21, Maarianhaminan perustamisesta 42, orjain vapauttamisesta Venäjällä 49, sahalaitosten asettamisesta jakäyttämisestä 61 ja 62, valiokunnan kokouksesta 65, 69, 97 ja145, kauppapuodeista maalla 89, lasten murhan estämisestä 93 ja 125, purjehtimisesta Saiman mesillä 102, kahden maaviljelys-opettajan asettamisesta 169.

206; Salosta 166; Savon pitäjästä 77; Siikasista 119, 162, 166; Somerolta 90; Taivassalosta 114; Tammelasta 58, 137, 146, 158, 166; Tammisaarelta 118, 130; Tampereelta 41, 77, 81, 89, 98, 114, 122, 130, 137, 142, 150, 190, 194; Tervolasta 134; Toholammelta 119; Torniosta 2; Turusta joka numerossa; Tyrväältä 86; Ulvilasta 119, 126; Urjalasta 46, 62, 110, 182; Wahtoolta 62; Wampulasta 58, 94, 114, 130, 194, 198; Wanajalta 137; Waasasta 2; Wihdistä74; Wintalasta 90, 206; Wiipurista 6, 58, 113, 129; Ylikannukselta 119; Yläneeltä 70, 137.
O^ire. 202; Loimaalta 46, 78, 82, 90, 94, 98, 106, 119, 122, 130, 193; Längelmäeltä 114; Maarian pitäjästä 66; Marttilasta 26, 46, 86, 174, 206; Messukylästä 190; Metsämaalta 106; Mikkelistä 106; Naantalista 90, 94, 130, 150; Nakkilasta 134; Navosta 114; ’ Nummen pitäjästä 73, 106, 126; Nötöstä155; Orippäästä 170; Oulusta2, 53; Paltamosta 119; Perttelista 14; Piippolasta 122; Porista 2, 10, 18, 34, 102, 109, 118, 121, 130; Porvoosta 173; Punka.
laitumelta 46, 81, 106, 150, 178; Pyhästämaasta 106; Ruskolta 90; Rymättylästä 130; Hämeenkyröstä 6, 10, 18, 22, 26, 42; Hämeenlinnasta 37, 74, 109, 118, 158; Hämeestä 106, 118, 129; Janakkalasta 114, 169; lisalmelta 114; Ilmajoelta 173, 198; Joen kaupungista 106; Joensuulta 2; Joroisista 121; Iyväskylästä 106, 109; lämijärveltä 166; Kakskerrasta 58; Kankaanpäästä 137; Karijoelta 119; Karjalohjalta 106; Keski Suomesta 146; Kiikasta 150; Kiteeltä 25; Kokkolasta 2, 26, 150; Kuopiosta 10, 18, 46, 121, 150, 173, 181; Kurikasta 195; Kyröskoskelta98; Käkisalmelta 62; Laukaalta 122; Liedosta134, 178, 190,
Sotavanhusten apukassa Helsingissä on viimis jouluksi jakanut 517 sotavanhukselle yhteensä 1, 434 ruplaa hopiaa.
Helsingissä on kadonnut nuori senatin virkamies, nykyisin Rantasalmen kihlakuntaan nimitetty henkikirjuri C. W. Kanth. Wiimis marraskuun 16 päivanä kello 10 ehtoolla oli hän kadulla eronnut tutuistansa, sitte Finland-nimisessä ravintolassa syönyt ehtoollista, josta han

Sanomia Turusta «nnetaan tänä vuonna niinkuin ennenkin. Näiden hinta on Turussa kirjakauppias I. W. Lilljan konttorissa sft kop. hop. , Turun postikonttoristairtanaifissa laukuissa pitäjiin kulkevista 70 kop. , mutta muissa postikonttoreissa 78 kop. Kukin tilaaja saavi yhden vuosikerran vanhempia Sanomia Turusta taikka Kristillisiä Sanomia palkinnoksi, jostaniiden, jotka postin kautta tahtovat kuljettaa palkintonsa, tulee maksaa 6 kop. postirahaa. Jotka täältä Tvrusta itse noutavat palkintonsa, saavat sen ilman mitäkaän.
Hiippakuntain sanomia. (Porvoon. ) Kaksi lisä armovuotta «n suotu Lammin kappalaisen vp. H. Wallenius vainaan leskelle ja <apstlle. Wirlavapaus on suotu Kurkijoen kappalaiselle H. Wahlman «ille toukokuun 1 väilvään saakka. Määrätty luvan kirlloh. apulainen K. E. M. Nordström armovuodensaarnaajatfi Sulkalvaan, Kärkölän tappal. avul. K. E. Tornberg lirkkob. apulaiseksi Kurkijoelle. Wakuus Flrjan saanut armovuodensaarnaaja Antrein pitäjässä A. Boman kap, salaiseksi Lammille. Kirkkoherran tutkinnon seisonut koulunopettaja vv.
K. H. Gardberg.
HtnoNeita HUVUSsa. Joulukuun W p. merimies E. I.
Brandtin tytär Erika Amanda Aurora 2 vuotisena. tiilitehtaan trenti A. R. Selrosin poika Frans Viktor 9 tuutauden ijässä. 28 v. lttellisvaimon Kustaava Peranderin tytär Anua Emeliana 5 viiton vanhan.
i. 29 v. merimies H. Eriksonin poika Heikki Viktor 4 kuukauden Ajassa, entinen tarkta-ampuja Matti Aataminpoila Damm eli Silvein vuotisena. tammikuun. 1 p. postiljoni E. I. Lagerstamln poika AranS Juha äO päivävauhana, 2 p. entisen sokeritehtaan työmiehen H. E. Belgforsin vaimo luHanna Kristiina Lundahn 2l) vuotisena. 3 p. proomimies Sahrgrenin leSli Juhanna PalmrooS 63 vuotisena.
Hurun Holisikamaein ilmoitukfia. Joulukuun 25 p.
löysi tehtaan työmiehen vaimo Justina EngblomLuostarinmäeltä gummi- kalossin.
28 p. löysi kirjurin leski H. Wafilefttl tuomiokirkon läheltä «ustan-verkasen lavanklaffin mustalla sertinki-alusella.
29 p. ilmoitti 1:lsi trumvali Heikki Spjut että palovartia Henrikson 27 väivää vastaan yöllä oli löytänyt muStan verkalakin; 2:tsi rupulinistuttaja I. V. Blomberg, että hänen etuhuoneestansa saman väivän iltana kello 6 aikaan oli »arastettu musta verkanen kaprolta, alusella ja »Villasella nahka-kauluksella setä fini-verkanen päällisjakku sertiuki-alusellz. sametista lrai ja s«rvi-naplt.
Samana väivänä toi suutari sReanmstedtin ovvilas Matti Kristian Erkinpoita volisikamariiu väbämäineulomus-laukun ruskiasta safianista. teräsjänteellä ja vlljoillasetä Hlnä naisvlen teoksia, jonka hän päivää ennen oli löytänytKirkkotorilta.
Sanomia Turusta.
M1. Perjantaina Tammikuun 4 päivänä 1861.
Loppiaispäivänä saarnaamat:
»«, «i««»ko»s, Suom. Aamu-saarnan: v. Pastori Nrander. Ruots.
Aamu-saarnan: v. Pastori Ahouius. Suom. ja Ruuts. Ehtoosaarnan:
n. Pastori Saxen.
<leh«lhuon«e». ki»r, »s«, Ruotsia: v. Pastori Indreu.
«l»n«»-kirko>sa. Suomea: v. Pastori Stenberg.
«ähety»-saarnan pitää tulemana maanantaina. 7 v. tätä kuuta, iello 8 epp. suomen kielellä ja lello 9 epp. ruotsin kielellä, v. Pastori Malmström.
Kotimaalta.
Keis. M:ti on joulukuun 12 p. armossa asettanut Waasan hovioikeuden sihteerin V. Wasastjerna asfessorikfi mainittuun hovioikeuteen. Saman kuun 15 p. läänin rakennusmestari Oulussa I. Oldenburg saanut eron virastansa elinkautisella eläkkeellä.
Turun tuomiokirkossa julistettiin Uudenvuoden päiväna seurakunnan väestön vaiheet nyt kuluneella viimis vuodella, josta saatiin kuulla että seurakunnassa oli syntynyt 288 poika-lasta, 238 tyttöä, yhteensä 526 lasta, kuollut oli 190 miehenpuolta ja 208 vaimonpuolta, elikkä yhteensä 398 henkeä, . siis 128 enämpi syntyneitä kuin kuolleita. Wihitty oli 168 pariskuntaa. Kuoleman kautta oli avioliittoja hajonnut, miehen kuoleman kautta 37 pariskuntaa, vaimon kuuleman kautta 36, yhteensä 73 hajonnutta pariskuntaa. Seurakuntaan oli muuttanut 457 miehenpuolta, 430 vaimonpuolta, yhteensä 887 henkeä; seurakunnasta oli pois muuttanut 416 miehenpuolta ja 316 vaimonpuolta, yhteensä 732 henkeä, siis 155 henkeä enämpi sisälle kuin pois muuttanut. Kun näihin 155 henkeen vielä lasketaan 128 henkeä, jonka verran syntyneitä oli enämmän kuin kuolleita, niin nähdään että seurakunta on enentynyt 283 henkeä.
Ilmoitettiin myöskin etta vaivaisille menneen vuoden kuluessa oli koottu 4:nä rukouspaivana kirkonkukkaroilla ja mateilla kirkon porstuassa 82 ruplaa 36 kop. kukkaroilla muina pyhinä 188 ruplaa 76 kop. , häissä ja lasten-ristiäisissä 318 ruplaa 61 kop. , vihkiäisissä ja lasten-ristiäifissa sakaristossa 21 ruplaa 15 kop. , vaivasten-pyssyissä Aurajoen silloilla 7 ruplaa 38 kop. , elikkä kaikkiansa 618 ruplaa 26 kop. hop.
Kuuromykkäin koulun oppilaisille, joista usiammat yli joulun olivat Turussa, oli muutamat kaupunkilaiset neljännen adventti-sunnuntainiltanahyväntahtoisesti toimittaneet vähäisen joulu-ilon sillä että heille oli kouluhuoneessa valmistettu joulu-kuusi, jossa kaikellaisia makeita heitä varten oli killutettu, ja että he sitte vielä saivat joululahjoja, niinkuin klänninki-kangasta, verkaa, kirjoja, kirjotusja neulomus-kaluja, jne. Lopuksi oli heille laitettu ehtoollinen, niin että koululaiset iloisina ja tytyväisinä menivät kukin kotiansa.
Lastenmurhaajan Wilhelmina Calleniuksen on Turun raastuvan-oikeus tuominnut suurimpaan ruumiinrangaistukseen.
Waasassa ovat suomalaisen sanomakirjallisuuden ystävät yhdistyneet maksamaan postimestarin vaivarahat seuravilta suomalaisilta sanomalehdiltä, joita tilataan Waasan postikontorisfa, nimitt. : Suomettarelta, Mehilaiselta, O. W. S:milta, Hämäläiseltä, San. Turusta, Porin kaup. Sanomilta, Dtamalta ja Tapiolta. Ia ne tilaajat, jotka ovat postimestarin vaivarahan jo enättäneet postikonttuorissa suorittaa, saamat periä sen takasi v. tuomari Herman Qviekström’iltä Waasassa. (O. W. S. ) Torniosta.

*********************************

Munakariksi kutsuttu merensaari kuuluu Ruotsin puolen saaristoon ja on noin pari peninkulmaa Haaparannan kaupungista länsi etelää kohti Nikkalan kylän kohdalla meressä. Tässä piti olleen rahan teko-paikka. Menneen lokakuun alulla sattui kaksi miestä Alakainuun pitajäästä purjehtimaan Haaparannalle. Matkalla sinne myrskyn käsissä laskimat veneensä mainitun saaren rantaan. Siitä lahtivät miehet astumaan maalla olevaan kotaan, joka oli tuulen päällä, niin etteivät kodassa olijat tuulen ja meren pauhulta kuulleet tulevia, ennenkuin nämä astuivat sisään.
Walkea paloi takassa ja pöydän ääressä istui herrasmies kynä kädessä ja kirjoitti; pöydällä oli papereita ynnä usiampia pläkki-astioita eli purkkeja, vieressänsä penkillä usioita pakkoja rahaa kolmen ja viiden ruplan Suomen pankin kuin myös Ruotsin 50 riksin setelejä, joissa vielä puuttui nimi-kirjoitusta.
Herra, joka suuresti kummeksui tätä vierastensa niin äkkinäistä ja odottamatointa tuloa, nousi ylös ja antoi Ruotsin kielellä seuraaman selityksen:
”Sattumuksesta tulin tähän kotaan ja hämmästyksekseni oli täällä, niinkuin näette, näin paljon rahaa.
Minä luulen täällä olleen rahan-tekijöitä, ja hyvin epäilen rahain olevan oikeita, siksi otan nämät talteeni ja vien Haaparannalle kruunun-miesten haltuun ja ilmoitan asian heille. Tämän selityksen kuultua olivat nämät miehet niin ymmärtäviä, että sen uskoivat ja menivät pois sekä heittivät herran rahoinensa rauhaan. Mutta Haaparannalle tultua puhuivat asian tällä lailla niinkuin nyt kerroin.
Mutta herraa rahoineen, jota on jo kauvan odotettu, ei ole kuulunut eikä näkynyt.
Sattuipa sen jälkeen, että kaksi köyhää miestä Suomen puolelta puita kokoilivat saman saaren rannoilla. Menivät kotaan, mutta siellä ei näkynyt eikä kuulunut yhtään ihmistä, vaan valkea kytöi vielä takassa; pöydällä oli vielä muutamia plakkieli maali-purkkeja ja noin 20 kappaletta kolmen ruplan setelin-teokfen alkua eli hahmoa. Ainoastaan setelein ympärillä oleva viheriä rantu eli kehä oli hyvin törkiästi tehty. Miehet ottivat setelin-teokset mukaansa ja toivat tullessaan ne Tornioon useampain ihmisten nähtäviksi. Tästä puheesta on nähtävä, että asialla on ollut alkunsa, ja niin kuulin kerran muutaman sanoman: ei siitä savu nouse, kussa ei tulta

**********************
Lämpöilman-kone, jota lämmitetty ilma käyttää, on täällä kirjakauppias I. W. Lilljan kirjapainossa näinä päivinä saatu toimeen, kiertämään pika-paininta.
Tämä lämpöilman-kone kuin myöski mainittu pika-painin ovat tehdyt täällä Covien ja Kumpp. konetehtaassa. Koneella on puoli hevosen voimaa.
Siinä vaan kirjat ja sanomalehdet pian valmistuvat. Nämätki sanomat painetaan samalla pika-painimella saman koneen käyttämällä.

Ulkomailta.
Kiinassa on rauha tehty Englantilaisten ja Franskalaisten kanssa. Namät liittolaiset jättämät pääkaupungin, mutta pitavat Tientsin, jonka vahvistavat. Kristvoppia saapi Kiinassa saarnata ja levittää. Franskalaisille maksaa Kiina 60 miljonaa frankia sodan kustannusten palkkioksi. Totta Englantilaiset kanssa osansa tahtomat.
Neapelin kuningas Frans II oleskelee vielä Gaetassa ja kokee vastustaa Sardinian kuninkaan valtaa, ehkä Franskaki jo on luvannut viedä laivastonsa pois Gaetan edustalta ja kehoittanut Fransia luopumaan turhanpäisestä yrityksestänsä ja vastaan kinittelemifestänsä, joka ei kuitenkaan voine kauvan kestää.
Itävaltaa ovat muut valtakunnat kehoittaneet sovinnolla myymään Wenetian Sardinialle, koska siitä muutoin kumminkin sota syttynee.
Ruotsin leskikuningatar Desideria, Kaarle XIV vainaan puoliso, kuoli pikaisesti joulukuun 18 päivää vastaan yöllä. Hän oli syntynyt Marseillen kaupungissa Franskan maalla vuonna 1781, tuli naiduksi Bernadotten kanssa 1798 ja kruunattiin Ruotsinkuningattareksi 1829.
(Lähetetty. ) Kahden matkakumppanin, miinan ja miehen keskustus.
Wiina: Mihin sinä nyt hankitset? Mies: Mitäs sinun siihen tulee.
Wiina: Noh etkös minua enää kanssas reifuun ota eli käske? Mies: Mitä minä sinulla siellä teen? Wiina: Mutta minä sinun reisu-kumppanis olen ennenkin ollut ja kotonakin olen mätiinlyönäyttänytsinua huvittamaan.
vasta yön päälle kello 2 ja 3 valillä oli lähtenyt pois.
Sitte ei hänestä ole saatu mitään tietoa, ehkä kaikin paikoin on haettu ja kuulusteltu.
Kokkolan kaupungin palosta on nyt tullut tarkempia tietoja. Tuli syttyi kauppias Wallinin talossa Kauppiaskadun varrella, jossa oli kahdenkertasia huoneita.
Walkia sai kohta niin suuren vallan ja voiman että vasta seuraamana päiväuä kello 2 aikaan ehtoopuolella saatiin sammutetuksi. Pakkanen oli myös kova, 21 pykälää, että vesi ruiskuissa jäätyi. 19 taloa meni kokonaan ja 7 osittain tuhaksi, niin että 40 perhekuntaa jäi majattomaksi. Kirkko, lasareeti, raastupa ja kouluhuone jaivät kumminki palamatta. Walkian luullaan päässeen vallalleen rikkeimestä totosta, jossaoli luotia kuumennettu »aatteitten silitykseksi.
Oulun, Waasan ja Porin postimestarit ovat luopuneet siitä palkkiomakfosta, joka heille sanomain jakamisesta tämän vuoden alusta oli määrätty.
Joensuun kaupungissa Pohjanmaalla on jo kirjoitettu maaviljelyspankin osallisia 200, 000 markkaan, niin että tämä kaupunki, suureksi avnkfi vaurastumisellensa, saapi oman konttorin. Waafasfa sitä vastaan on osallisuus-kirjoitus käynyt kankiasti.
Mies: Että sinä kehtaat kysyä vielä; kuin minä ne luettelisin, niin ei piisais tämä viikko, mutta en minä enää puoliakaan muistakkaan, mitä väha nykyisempiä.
Wiina: Sano heitä sitten muutamakin.
Mies: Sinä olet minun saanut tappelemaan, kiroomaan ja mannomaan, huoraamaan ja marastamaan, lumalata pilkkaamaan, ihmisiä haukkumaan ja kaikkea pahaa sinä käsket tehdä, ihmisten kaluja rikkomaan; et sinä ihmisten meräjöitäkään anna laillens kiini panna.
Sinä olet minun kieritellyt kurassakin, ja missä pahin paikka on, siihen sinä kumminkin miippaatKyllä sinä mies käskemään olet tappelemaankin, ja käyt toisen ja toisen kermassa ja sanot: ”lyö, lyö, kyllä sinä voitat”, ja sitten kuins saat rupeemaan, niin sinä olet ensimäinen mies miippaamaan klipusta nurin ja sitten kierittelet heitä kurassa ja sonnassa ja saat ihmiset nauramaan kuin sinä olet heidän hyvin kieritellyt ja heidän silmänsä ja »aatteensa tahrinut ja repinyt. Etkö sinä sitten hyvin hapiällinen kumppani ole, kuinka sinun kanssas kehtaa liikkua? Kuin me menemme yhdessä, niin ihmisetkin sanomat: jaa he ovat taas yhdessä niinkuin veljekset, ja kuinka tuo toinen miimen hänen ryökötti.
Ia sinä olet myös hyvin kuluttavainen ja hävinnöksi.
Wiina: Noh lakkaa jo niistä jutuistasi ja puhutaan matkaan lähdöstä, jutellaan tuohon puoleen niistä.
Mies: Hei, suus kiini sinä! ja minä juttelen että sinä olet hyvin kuluttuvainen kumppani; aina sinä minun plakkaristani otat kopekoita ja mielä rupliakin ja miet kortteeriis emännälle, jonka nimi on kroumi, ja niitä löytyy taajassa sinun kortteerejas, joilla ei taida olla suuri moitto eikä hyöty niistä kopekoista, ja loput sinä kylmät pitkin mäkiä. Wäliin sinä haukuttelet toisen marastamaan plakkaristani, mällin sinä hukkaat minun lakkini ja manttuuni ja kaikki tyyni, kuin sinä pääset reisussa maarin-pitajäksi, ja minun itse hyvin kohlit ja loukkaat, mielä sinä teet metkaakin minun maksoni päälle, ja mikä on vielä peljättämämpi, sinä olet epälukuisia tvHansia tappanut.
Wiina: Mutta
Mies: Pidä nyt suus kiini ja minä juttelen. Epäilemätä sinä minulle myös niin teet jos sinä minun kansfani miela reisuun pääset. Monta sinä olet omin käsin tappanut, toisia taas haukutellut toisen tappamaan, muutamia haukutellut määrällisille paikoille, niinkuin heikoille jäille, huonolla menheellä ja komalla tuulella, muutamia taas kuoliaaksi ajanut hemoisella, jota sinä oletkin juuri julma ajamaan. Jokainen sinun myös kohta tunteekin ja saa kontit allensa, maikka ei silmiä päässä oliskaan, totta sinä hänenkin olet joskus ryöpyttänyt; sanalla sanoin olet sinä kaikella lailla ihmisiä surmannut, jonka tähden esivallankin on täytynyt ottaa sen taman, että jos joku näkemätä kuolee, se pitää kohta tohtoreilta amettaman ja remittämän ja tutkittaman jos sinä olet ollut hänen kanssansa reisussa, joita ei sitte niin haudatakkaan kuin muut ihmiset, maan niinkuin luontokappaleet.
Etkös nyt häpee, ja minun ja jokaisen pitäis häpeeman ja kauhistumaan että olla senlaisen kumppanin reisussa, joka joka hetki saattaa vahingoittaa ja hämäista ja, mikä kauhiampi on, murhata. Eikös se olis kauhittamaista reisata senlaisen kumppanin kanssa, jolla olis arnoin miekka eli puukko kädessä ja katsois aina läpi pistääksensä. Ia sinä joka olet pikkunen noita, että kun sinä vaan saat muutaman kerran suudella niinkuin Juudas, niin sinä teethuomaamattomaksi, kuulemattomaksi ja näkemättömäksi, niinkuin sananlaskussa sanotaan että ”sika on miitenä silmisfä”, niin kuinka se sinun pistostas enää taitaa huomalta ja malttaa. Mutta mitä sinulla olis äsken sanomista ollut kuin jo niin muhkiasti sanoit: mutta
Wiina: Jaa minä aivoin sanoa: mutta minulla on keisarinkin lupa reisata.
Mies: kyllä minä sinun lupas kanssa tiedän, koska joka talon-haltian kuin sinun saltii reisata, pitää maksaman kruunulle arenti, mutta lupaus on kohtuudella; mutta se en juuri Harmoin kuin minä olen sinun nähnyt kohtuudella kulkeman, taitamattomuudella sinä aina liikut, ja kyllä sinulla huono lupa taitaa kanssa olla, sillä papit ja kruunun miehet mihaamat niitä, jotka sinun kanssas pruukkaamat reisata ja niitten edessä sinä kumminkin pruukkaat kumppaneitas krämpatä ja hullutella ja mielä saat tappelemaankin ja haukkumaan heitä, josta sitten sakot, jalka-puut ja mäsiinkin työ on seuraama.
Wiina: Mutta miksi minun sitten olis alkuperinkään sallittu kulkeman, jos minä niin paha olisin, jaasuvan koko maassakaan; kyllä minä sitten olisin pienenä jo tapettu.
Mies: Kyllä olis ollut hyva jos olisit jo nuijattu pienenä, mutta sinä kuljit siihen aikaan väha paremmin kohtuudella, ja ei vanhaan aikaan antanut moni mies sinun kanssas reisuun, silloin sinä pidettiin pienenä tohtorina, mutta kyllä oppineet sinun hyvin huonon siihen virkaan olevan sanomat ja sinä olet niin vähitellen paäsnyt monen ystävaksi, vaikka sinä heillekin yli aikaa pahuuttas jakaat. He ovat kuitenki sinun puolestas että sinua olis työläs peräti pois maalta ajaa, ja sinä olet niinkuin hyväkin mies saanut fen trahtöörin viran.
Wiina: Jaa, jaa, minun puolellani on herras-miehiäkin.
Mies: Niin on, mutta kyllä sinä olet heidänkin pojistansa tehnyt nurkka-herroja niinkuin joku toinenkin.
Mies: Tosin kyllä niin on kuins sanoit, mutta kyllä sinä niitä viimeisiä kumppaneita olet.
Mies: Oletkos sinä, kysytkös sitä? Et sinä hyvää taida tehdäkkään.
Wiina: Miksi niin, olenko minä sinun mitään pahaa tehnyt? Wiina: Mitä pahaa sitten?
Tampereella.
Myytävänä.
Viipurin ja Wenäjän Stearinija Talikynttllöltä.
Satsan ja Wenäjän Seinäja Laklarikelloja.
Nisujauhoja ja Mannatryyniä. isommissa ja vähemmissä osissa, m. G. O. Sumelius Kasataan «Staa.
Willakankaita, harmaita seka valkoifia, vauutettuja sekä Vanuttamattomia ostaa allekirjoitettu, kvin myöski lamftaanvilloja, valtosia sekä mustia, kohtuushintaan. Turussa tammikuussa 1861. Tuomas Hellström, värjärl lurussa.
Ilmoituksia.
Kalsi torvpaa. toinen talon kokoinen, toinen vähempi, ovat asujatta Hvikin lartanou alla Maarian pitäjässä 6 virstaa Turusta, joihin hyvämainisia miehiä otetaan, joka tällä ilmoitetaan.
KunuioitettavaNe yhteisölle saan tiedoksi antaa, että kauppani, vastapuolta herra kauppamies Hildenitivihuonetta, on varustettu kaikenlaisilla hyvillä kauppatavaroilla. joita ahkeroitsen rehellisesti ja huotialla hinnalla myydä; toivosentähden että yhteisö hyväntahtoiseStl pitää minun lauppaui suosiollisessa muistossa. G. O. Sumelius Tampereella.
Kuulauden palloilla sitten katosi jahtikoiran penikka (naavpa). ruöliat pillut silmäin päällä, ruskia kuono, valkonen piirto rinnassa ja ruskiat jalat, mutta muutoin kolo ruumis musta; tuntee nimensä Bella. Kunniallisen palkinnon saapl se jota tuo koiran värjäli Lagerstedtille, lähellä Anniulaisten tullia.
Varastettu.
Uudenvuoden-pälvänä lello v ja 9 välillä ehtoolla varastettiin tiuppias Lundströmin uudesta talosta NySsälirltoladun varrella melkein uusi suvin-nahtanen kaprolta muötan-viheriällä verlavaällisellä.
Joka tuo »arastetun takasin lailla antaa tiedon siitä polifilamarlin, saapi kunniallisen palkinnon.
Palnoluvan antanut: T. T. Nenvall.
Turussa, I. W. Lllljan kirjapainossa, 1861.
Wiina: Hyh, mutta aimotko sinä ilman minuta reisussa toimeen tulla.
Mies: ilman sinuta, ei sinusta siellä muuta ole kuin vahinkota ja miipyä, joka paikkaan sinun asiaa on kamraattia hakemaan. Sinä puhuit keisarin tumasta, mutta kyllä sinä peräti toisin toimitat kuin keisari, sillä hän kokoo Miljaakin aina tarpeen ajaksi, ja kuinka paljon sinä joka muosi haaskaat ja niin kelmottomasti ettei sillä paljoudella yhtään ateriata ajeta. Jos se paljous leiilvaksi tehtäis, taitais monta tuhatta miljoonaa ihmisiä ramita. Sinun tähtes kärsimät monta maimo-parkaa.
Totta sinä kumppanis malisten syömästä unhotat, kuin ei enää maista eikä ymmärrä, mutta kyllä sinä plakkansta sen edestä kulutat. Ia mitä enemmän sinä ihmistä hullutat ja hälvität, sitä enemmän reisu-palkan sinä otat.
Kaikki juhla-yöt ja päivät sinä luihkaat ja maikkäät.
Niin suurta sapatin rikkojatakaan ei ol?, että kuin sinun pahuuttas mahankin ajattelee, ei sinun mertaistas pahantetiätä mrssain löydy, että jos joku muu niin eläis kuin finä, niin maikka hänellä olis tuhannen henkeä ollut, olis hän kaikki mistannut. Multa minä olen huomannut että kyllä sinä olet aateli-mies ja olet sen symyyden taatan värväri-herra ja oletkin juuri someljas ase hänelle.
Wiina: Jo sinä perkele nyt jahtaat koko miikon etkä anna suu-muoroakaan minulle.
Mies: Kas niin! Siitä minä olen hamainnut mitä laija miestä sinä olet että sinä niin usein mainitset herras nimeä ja vahvistat puhees sillä ja olet tahtonut saada minunkin tottumaan siihen.
Wiina: Sitä marten minä herrani nimeä usein ja mielelläni mainitsen että hän on niin malmis auttamaan joka työssä palmeliatansa.
Mies: Kyllä, mutta sinun herras palvelus on synti ia sinä olet paras inspehtöörisen päälle, ras sillä sinun heron nähnyt sinun saaman sen parhain menestymään, mutta sen palkka on kuolema ja siinä samassa ijankaikki Aen kadotus.
Wiina: Mutta minä olen vissi siitä että niitä on epälukuisia tuhansia miljoonia, jotka palvelevat minun herraani, vaikka sinä hänen palkkansa peräti rumistat.
Mies: Jaa kyllä hänen palkkansa julma on ja paljsoannoajulmempi kuin minä eli kukaan muut eli yksikään sen taitaa. Että sinä sanoit niitä olevan monta, jotka sinun herraas palvelevat, niin siihen on syynä että sinun herrallas on myös yksi toinen mies, joka on aivan hymä ollut maailman alusta loppuun asti metämään ihmisia sinun herras palvelukseen, jonka nimi on niinkuin minä luulen vanha Aatami, ja kuin sinä sitten vielä rohvaiset, niin he rohkiasti rupeervat hänen palvelukseensa, eikä enää palkasta muisteta, vaan että he työhönpääsevät ja sitä aikoin saissvat.
Wiina: Noh kyllä sinä minun hämäisit, mutta etkös ole kuullut että minä olen jo vanhuudesta ollut semmois4en miesten seurassa, jotka omat olleet kuka-tiesi paremnnn taivaallisen herran tuttu kuin sinä oletkaan, niinkuin «esimerkiksi Noah ja Lot.
Mies: Olen kyllä, mutta olen kuullut sen kanssa että mitä sinä sait heidän siinä reifussa tekemään, ei suinkaan ollut heille kunniaksi, vaan suureksi häpiäksi, synniksi ja mielikarrvaudeksi, eikä tainneet hekään olla sinulle iloiset; et tainnut saada enää toisten heitä juorotelluksi, sillä he näkirvät sinun hyryin häpiällistksi kumppaniksi.
Kokemäeltä heinäkuun 12 p. 1860. Tehtaan työmies A. lernvall.
Kuulutus.
Turun tuomiolirkkolunnan jäseniä kutsutaan lirkonloloutsten sakaristoon tämän luun 10 v. lello jpr. valitsemaan esimies ja ylsi jäsen vapislon ja tilloupallveliaill paltankannon-toimitunlaan eroavaisten fiaan setä tarkastajia vaivaisten lasluja ja mainitun tolmilunuan tilinteloa tutkimaan.

Huutokauppa.
Julkisen huutokaupan lautta, joka tapahtuu 21 pälvänä tammikuussa 1861. kello l2päivällä, arrenteerataan viidetsi (5) vuodekft enimmän tarjoovalle Ingoisbergln sHteri-rustholli Ingoisten kylHsslj, Liedon pitäjässä, kahden ’/, penikulman matkalla Turun kaupungista; arrentaatori saa vastaanottaa tämän rusthollin enst buhtiluun alusta, öikemviä tietoja tämän omaisuuden laadusta, joka on !’/, manttaalin suuruudesta, saadaan paikalla ja saman lugoiSten kylän Ison-Halliisännältä. Ilmoitetaan myös. ettei tukevalla arrentaatorilla saa ollmuuta maanomaisuutta likemvää kuin 7 venäjin virstan päässä Ingoisbergin tiloilta. Lilemmät määräykset arrentaatorille. jonka pitää itsensä varustamaan laillisella tavalla tehdyllä takauslirjalla. jossa kaksi hyvälsi tunnettua talauSmiestä valuuttavat arrentiehtoen täyttämisestä, annetaan ennev^huutokaupan aljettua paikalla. Lohjan Nummen lapMsta 12 väivänä joulukuussa 1860.
Edesmenneen Bolhollari Vrunoviu perilliset.
HtuoNeita Hueussa. Joulukuun 13 p. maalarmoppilaö Kaarle Immanuel Pomell 21 vuotisena kuollut Tyrvään pitäjässä, tammikuun 2 p. merimies K. Sundellin poika FranS Emil 6 viikon vauhana, 3 p. satulamaakarl-mestarl Porista Martin Holm 42 rvuotisena, 6 p. saarivartia Grönstrandin tytär Wivika Wilhelmina 13vuotisena.
7 p. salvuoppilas loosep Simonpojan tytär Anna Josefina 1 ivuotiseua. varapostiljonin B. A. Qviekln poika Perttu Aukusti 3 kuukauden ijässä. kirjuri K. U. Lundströmin poika Kaarle Juha Rudolf 3 kuukauden «jässä, 8 p. naisen Amalia Mariana Woivalinin poika Fredrik 1 vuotiseua.
Hurun pHlifikamarin ilmoituksia. Joulukuun 31 p.
’ilmoitti l. ksi treuli Herman Antinpoika että hänen hopiakellonsa oli viety; 2. ssi kaptelu T. Tihleman oli Uudenmaankadulla kadottanut 22 Perjantaina Tammikuun 11 päivänä , ’^<’^<>^. -»>>^^. ^^>?^<^^-^^<^^»M2. !8«1.
Sanomia Turusta.
1Sunnuntaina Loppiaisesta saarnaamat:
HuomiokirkoHsa, Suom. Aamu-saarnan: v. Pastori Ahonius. Ruots.
Aamu-saarnan: v. Pastori Nrauder. Suom. ja Ruots. Ehtoosaarnan:
v. Pastori Malmström.
Kehruhuoneen-kirkossa, Suomea: v. Pastori Ahonius.
«inna»-kirkoKsa, Suomea: v. Pastori Stenberg.
Sanomia Turusta annetaan tänä vuonna niinkuin ennenkin. Näiden hinta on Turussa kirjakauppias I. W. Lilljan konttorissa 50 kop. hop. , Turun postikonttorista irtanaisissa laukuissa pitäjiin kulkemista 7tt kop. , mutta muissa postikonttoreissa 78 kop. Kukin tilaaja saapi yhden vuosikerran manhempia Sanomia Turusta taikka Kristillisiä Sanomia palkinnoksi, josta niiden, jotka postin kautta tahtoivat kuljettaa palkintonsa, tulee maksaa 6 kop. postirahaa. Jotka täältä Turusta itse noutamat palkintonsa, saamat sen ilman mitäkään.
kyynärää mustaa sillki-kangasta; s:ksi merimiehen vaimo W. Lillja oli tuomiokirkon edestä löytänyt kultasormuksen; 4:ksi merimies A.
Gröumarlin lälläristä vietiin Kingelinin trenlituvaösa joulukuun 22 p. rahakukkaro, jossa oli 35 ruplaa hop. , nimittäin 1 kymmenen ruplan ja 4 viideu ruplan ja pienempiä seteliä.
Tammikuun 1 p. varastettiin I:ksi ylioppilas A. E. Branderin huoneesta isänsä tuomari Branderin talosta kaksi hopiakelloa; 2:lsi koulunopeilajan N. A. Baekmannin supiu-nahlanen tuikki kauppias Lundströmin talosta, joka luiteuki löyttiiuMullin taloon kuulumasta töllistä Kaerlau kylässä Maarian pitäjässä.
3 p. kadotti värjari F. Sääf kauroilla täydessänsä 5 ruplan setelin. Samana päivauä vietiiu torpanpojalta Matti Juhanpoika Rintalalta Haivon kylästä Kokemäen pitäjästä kauppias Wigeliutsen talosta hevonen ja reki j. , reessä 3 vähempää tiinua, joissa oli 13 leiviskän paikoilla voita, säkti palvaltua lihaa, lintuja, puntari ja pyssy. Warasta ajettiin kohta takaa ja saatiin liini Maarianpitäjässä.
Sama varas, entinen kruunun trenli Juha Hkerblom Maarian pitäjästä tunnusti että hän paitsi tätä nykyjään oli kahdesti »arastanut, nimittäin joulukuun 21 p. kauppias Hillbergin talosta Lietolaisen talonpojan Matti Heikinpoika Peltoniemen hevosen ja reen, ja saman kuun 20 p. talonhaltia G. Ahlmanuilta iiltki-kaugasta ja muuta taroaraa Sarluiu puodin edestä; paitsi näitä varkauksia oli hän vienht kouluuopettaja Baekmannin turkin, josta kaikista hän tulee tuomionsa saamaan.
4 p. ilmoitti torpanpoika Erkki Juhanpoika Loimaan pappilasta kadottaneensa Anninlaistentullissa rahakukkaron. joSsa oli 1 ruplan, 1kolmen-markan ja 2 yhden markan seteliä sekä pientä hopiarahaa.
— 5 p. ilmoitti I:tsi kauppias G. Lindbergin trenli Wilhelm Lundell että hän yölläennen oli Hamppulehrukadulta kiini ottanut hevosen tatarekinensä; 2:lsi mamselli A. Winroth ettahänIsollaHämeenkadulla oli kadottanut vähäisen laulun.
Kotimaalta.
Suomen talousseura Turussa on mennä vuonna pienen liinan kutouksesta jakanut palkintoja 311 ruplaa 13 kop. 7, 074 kyynärästä. Enimmät palkinnot nimittäin 88 ruplaa 76 kop. ja pienimmän liinan kutouksesta ovat Savon pitäjäläiset saaneet.

Rouvasväen seura Turussa piti vuosikokouksensa joulukuun 28 p. Vuosikertomuksesta, joka luettiin, nähdään että mennä vuonna seuran koulussa oli 14 oppilaista, joista 3 oli mennyt vuosi-palvelukseen, mutta 4 uutta tullut siaan, niin että heidän lukunsa tänä vuonna on 15.
Waatteita ja jalkineita oli 79 köyhää lasta saaneet, ja 111 perhekuntaa apua, osittain työn-ansiolla, osittain vähemmillä tahi suuremmilla rahan-avuilla, joten 33 leiviskää pellavia tuli kehrätyksi ja kudotuksi sekä195 ruplaa 66 kop. köyhäin arvuksi annetuksi. Jatkumien ja ja vaatetten ostoon meni 295 ruplaa 12 kop. Paitsi neulomuksia, joiden tekopaikka teki 33 ruplaa 3 kop. , ovat oppilaiset kutoneet pumpuli-kankaita ja liinaa yhteensä 340 kyynärää. Koulun vuosi-kulunki nousi 594 Hiippakuntain sanomia. (Turun. )

Kuollut virkaa tekevä pitäjänapulaluen Karjalohjalla G. Norrmen joulukuun lopulla ja Liedon pitäjänapulainen K. V. Bäekman tämän kuun alussa. Vakuutuskirjan saaneet Vaasan lukion lehtori tohtori G. Cannelin Sääksmäen kirkkoherraksi, Ylihärmän lappalainen vp. maist. K. G. von Essen kappalaiseksi Ilmajoen emäseurakuntaan ja Teerijärrven kappalainenvp.
-KI. Haggsiröm Wähänkyrön kappalaiseksi. Haettavana lappalaisen Teerijärvellä ja saarnaajan roirla Lehtimäellä. Naaliin pantu «Peräseinäjoen kappalaisen virkaan I) tehtaan-saarnaaja OriSmalassa -WP. T. B. WegeliuS, 2) armovuodeusaarnaaja Laihian lappalaisen vlrassa A. A. Candolin ja 3) maaliin täytteeksi Pirttikylän armovuo, Hensaarnaaja E. U. W. N. Leidenius.
yevioliittVVN kuulutettiin tuomiokirkossa tammikuun 6 p.
ensi erä larvarimestari tässä kaupungissa KuStaa Aatolfi Ahlstedt ja neiti Maaria Erika Lindroos, sekä rihkamakauppias Mikael Kufsehinof Elleröstä Ahlvenenmaalla kreekkalais-venäläisestä uskoöla ja neiti Wil, Helmina Tenius.
hajonnu Wiifturin maaseurakunnassa syntyi menneen vuoden kululla 197 poikaa ja 189 tyttöä, yhteensä 386; kuoli 282 miesja 279 nais-puolta, yhteensä 561 henkeä; siis oli kuollut 175 henkeä enemmän kuin syntynyt.
Wihitty 141 paria.
Kaupungin suomalaisessa seurakunnassa syntyi 131 lasta, kuoli 156 henkeä, siis 25 henkeä enemmän kuolleita kuin syntyneitä. Wihitty 43 paria.
Ruotsalaisessa seurakunnassa syntyi 43, kuoli 64, siis 21 henkeä enemmän kuollut kuin syntynyt. Wihitty 53 paria. Mpäätään oli siis 221 henkeä enemmän kuollut kuin syntynyt. Kuolemaisuus olikin suuri miime Kirjallisuutta. Lehtori G. E. Eurenin Suomalais- Ruotsalainen Sanakirja, painettu Hämeenlinnassa, on jo tullut kirjakauppaan myytävaksi. Siitä vn suuri voitto suomen kielen kartuttamiselle ja tuntemiselle, ehkei sekään vielä täydellinen ole taikka ei sisällä kaikkia Suomen sanoja. Paitsi muita ei siinä esimerkiksi ole sanaa rohjo, josta saadaan. rohjomainen ja rohjaan, jotka omat hyvin tuttuja sanoja Satakunnassa ja täällä Turun puolessa, ja Heleniuskin jo tunsi. Näyttää myöskin että kirja on tehty hätä-hätää, koska siihen on pränttivirheitä niin pääsnyt, esimerkiksi jo nimilehdellä seisoo Qrdbok, joka pitäisi olla Ordbok.
Toinen uusi kirja nimeltä: ”Nadesehda, yhdeksän laulua I. L. Runebergiltä, K. Kiljanderin suomentama”, painettuna latinaisilla puustaveilla ja venykkeilla, on nykyisin Kuopiossa tullut painosta.
Uusi pitäjä. Teiskon kappeli, jossa on 3. 000 henkeä, eroitetaan Messukylästä omaksi pitäjäksi, kunMessukylän kirkkoherran virka ja Teiskon kappalaisen virka tulemat amoimeksi.

*************auramiehen virka***************************

Kaksi auramiestä on Suomeen jo otettu, joille Suomen talousseura on tehnyt seuraaman sääntö-ehdotuksen: Suomen talousseura asettaa auramiehet virkaansa sekä siitä eroittaa. He saavat viraksensa opettaa käyttämään auraa maaviljelyksen erinäisissä tarkoituksissa sillä parannuksella, mitä sille ulkomailla on keksitty, sekä neuvoa sarkain tekoa, maan tasoittamista, avointen ja peitettyin ojain luomista sekä jälkimäisten peittämistä ja niin auttaa ajanmukaista vaurastumista maamme pää-elatuskeinossa.

Toinen auramies saapi asuntonsa Mustialan maaviljelysopistossa, jossa hänen opetus-alansakin on, toinen, jota kutsutaan yhteiseksi auramieheksi, Turussa, ja on talousseuran esimiehyyden alla, ja antaa opetusta kaikissa maamiljelyskouluissa sekä yksinäisille maamiljeliöille kunkin pyynnön mukaan. Kumpiki auramies saapi vuoteensa palkkaa tuhannen markkaa. Saadaksensa yhteistä auramiestä sumella tykönsä, tulee seka kouluin esimiesten että yksinäisten maamiljeliain antaa pyyntönsä talousseuralle Turussa ennen maaliskuun loppua ynnä> ilmoituksella kuinka kauman luulemat auramiestä tarmitsevanfa. Ajan laskemisessa luetaan kullekin päivälle 12 työtuntia; mutta kuin väimää piisaa, saapi auramies pidentää työ-ajan 14 tunniksi ja viela senki ylitse pyytäjän luvalla. Jos päivän lopulla 6 tuntia eli enämmän on jälillä paikalle määrätystä ajasta, tehdään koko seuraama päivä työtä jos pyytäjä niin tahtoo.
Huhtikuun alussa määrää talousseura kuinka monta päivää yhteinen auramies saapi miipyä kussakin maaviljelyskonlussa ja kunkin yksinäisen maamiljeliän tykönä; mutta jos niin paljo pyytäjiä tulisi anomaan auramiehen neuvon saamista, ettei hänsumeissa ehtisi joka paikkaan, tulee talousseuran asianhaarain mukaan päättää kutka maaviljeliät saamat auramiehen tykönsä kutka ei. Auramiehen määrätty matkajärjestys ilmoitetaan Suomen Vhteisisja Sanomissa, ja tulee hänen saada kustakin työpaikasta yhden hevosen kyytiraha, lukein edellisestä paikasta, ja matka-evääksi 2 markkaa 40 penniä päivältä, niin että 10 penikulmaa luetaan matkapäimäksi. Paikalla ollessansa saa hän ruman maamiljelyskoulusta seka yksinäiseltä pyytäjältä ja tältä jälkimäiseltä siihen lisää 16 penniä joka työtuntilta.
Wiimeisestä paikasta, missä hänen työnsä sinä vuonna päättyy, saa hän lähteissänsä 1 markan kyytirahan ja päiväemään lisäksi. Ase, jonka käytännössä neumoa anotaan, pitää olla paikalla, mutta jollei ole eikä seuraamaksikaan päiväksi sitä taideta toimittaa, faapi hän kohta lähteä paikalta. Työnsä tehtyä antaa auramies kirjallisen laskun kyytija matkaemäsrahasta seka työpalkastansa, josta maaviljelyskoulun esimies taikka yksinäinen maamiljeliä, jos hänellä siihen on syytä, saa malittaa talousseuralle, joka tutkii ja ratkaisee asian. Talousseura antaa myös senatille tilin auramiehen töistä. Jos auramies on huolimatoin toimissansa ja Mirassansa, annetaan hänelle maroituksia talousseuralta ja, jollei nekään auta, pannaan pois miralta.

Hämeenkyröstä marraskuussa 1860. Erinomaisesti sateinen oli mennyt kesä, ettei maamies tahtonut saada heinäänsä korjuun ja jyvät kykäissa väkisinkin itivät ennenkuin ne saatiin riihityksi. Senkautta meni paljon viljaa hukkaan, sillä mikä itua kerran on ottanut Harvoin se tähkäpäästä lähtee ja lähdettyäkin on paras viljan moima jo ituun mennyt. Heiniä tuli parhaammasta päästä, , mutta jokuu osa jäi sateen alle ja paheni. viimeisinä väimina ruis Heinäkuun leikattiin ja olikin silloin parr kolme päilvää pouta ilmaa, mutta joka ei silloin pellollensa joutunut, sai katua katkerasti hitauttansa, sillä elokuun alku-puolesta sateli kaksi viikkoa yhtämittaa. Pellot tulikin sen kautta niin pehmoseksi ettei tahtonut saada aikanansa kylmetyksikään. Pertun molemmin puolin koetettiin kuitenkin pilmi-poutana siementä maahan kätkeä, vaikkase oli hyvin märkää; saa nähdä minkaltaista laihoa tulemana vuonna leikataan. Oraat oli amulliset tänä syksynä. Samelinpäimän aikana leikattiin herneet (ristat) ja Pertun jälkeisenä miikkona ohraa ja kauraa, joka ylipäänsä antoi, niinkuin ruiskin, paremman puoleista satoa, vaikka olkihin katsellen olisi luullut mielä paremminkin jyviä karttuman.
Heinäkuun 21 päimanä oli täällä Wesajärmen kylässä niin mainio myrsky-tuuli, että se Haapaniemi -nimisessä talossa särki klasit ja kahdeksan kattoa hajotti, tuohet ja malaat pihalle ja pellolle ympäri piristeli, jotta hävityksen kauhistukselta näytti sille joka jälkipäiminä taloa katseli. Emäntä, joka lapsinensa oli kotona.
ruplaan 60 kop. , joka tekee 42 ruplan paikoille jokaista oppilaista kohden. Tuloja oli seuralla ollut 1, 707ruplaa 97 kop. ja menoja 1, 699 ruplaa 59 kop.
Helsingin kaupungissa syntyi mennä vuonna 324 poikaa ja 293 tyttöä eli yhteensä 617 lasta, joista 152 oli äpärää, kuollut oli 247 miesja 230 nais puolta eli yhteensä 477 henkeä. Kaupunkiin oli muuttanut 712 miesja 653 nais-puolta eli yhteensä 1, 365 henkeä, ja pois kaupungista 448 miesja 353 nais-puolta, vhteensä 801 henkeä. Wäkeä oli siis lisääntynyt 704 henkeä.
Wihitty oli 173 pariskuntaa, ja kuoleman kautta
Kysymys. (Lähetetty )

Siinä herra maisten Wareliukselta ulosannetussa kirjassa ”Papiston palkoista”, ei löydy selitystä, jos pitäjänapulaisella ja lukkarilla olisi oikeus saada talosta, Pari nöyrää kysymystä, («uetetv ) Kunnioit.
Sanomain Turusta toim. sanoi nykyjään että lukkarin hakemuskiriat ei tarmitte kartta-paperilla marustaa; nyt pyytäisin nöyrimmästikysyä, pitääkökirkkoherran miralta ulosannettamat paperit ja pöytäkirjainulosmedot olla kirjoitetut kartta-papenlle. Syyn tähän kysymykseen antaapi minulle seuraama seikka: Nykyisin L— n pitäjässä amoinna olleeseen yhdistettyyn urkunistin ja lukkarin mirkaan jätin hakukirjani sisälle; maalin ylöspantua Pyysin ulosmetoa pöytäkirjasta, jonka myös sain, miiden arkin pituisen, joka arkki kirjoitettu kartta-papeluuli jo viimeisen päivän tuleman, eikä tiennyt mihinkä oli pakoon meneminen. Saman järmen rannalla oli se myrsky muutamassa torpassakin katon särkenyt, muttei sentähden suurempaa vahinkoa tehnyt.
Yöllä mastoin 11 päivää syyskuuta oli kova halla, jotta perunavarret, jotka mielä oli leikkaamatta, aivan krutistuivat, ettei ne enää kelvanneetkaan leikattaa. Muutoin oli koko syksy hyvin märkää ja sateista, jottei hyvätkään valtatiet hyvänä Pysynyt, saatikka sitten huonot kyläntiet; maan ne oli pohjattoman neman kaltaisena, jotta niitä kulleissa oli melkeen pääsemättömissä. Tampereen likitienoilla ajettiin kuraa maantieltä pois ja pantiin kroumia soraa siaan, mutta eipä kauman kestänyt ennenkun tie taas oli kuralla.
—k— n.

ruuma joka heidän virkansa palveluksen aljettua, ehkä yhtenä talo-lukuna, mutta kuitenkin on kahtena talon-fanhuna, eri kapat eli makson kahden sauhun edestä niinsaltvan kuin he siinä seurakunnassa ovat, koska talon osat heidän virka-aikansa alla jälleen yhdistetään yhdeksi taloksi niinkuin se alussa ollut on, yksi talo ja yksi talon numero? eli lyhemmin sanoakseni: jos esimerkiksi Ylija Ala Mattila joka on yksi talo ja on vanhuuden ollut yhtenä talon sauhuna, vaan on jälkeenpäin halkaistu, niin että ne papin ja lukkarin ruvettua virkansa palvelukseen ovat olleet eri talon sauhuna (se on kummassakin erinäinen haltiansa), niin ehkä ne talon osat taas yhdistetään, saavatko närnät virkamiehet kuitenkin vähentamatä kahden talon osan edestä makson, heidän siinä seurakunnassakestävän virkansa alla, eli ei? Wastausta pyyttään nöy
W. H r.

Ulkomailta.
Preussin kuningas, joka kauman on sairastellut, on tämän kuun 2 p. kuollut.
Pohjais Amerikan liittokunnassa yhä kestää riitaa pohjaisten ja eteläisten valtioiden välilla, josta uhkaa syntyä liittokunnan jako kahtia. Jos ero tulee, aikoo Nevyork julistaa itsensä mapaaksi kauppakaupungiksi.
Wastaus. Tämmöisessä asiassa, jota yleiset säätökset eimät suoraan ratkaise, olisi joku erityinen tuomarin taikka esimallan päätös hyma ohjeeksi ystämysten kesken.
Suittaa ollutkin joskus tämä kysymys oikeuden asiana; mutta en tiedä koska ja missä. Jos ei kysyminen oikeudelta maksaisi rahaa ja maimaa, niin neumoisin palkan ottajaa ja maksajaa metämään tämän epäiltämän asian kaikessa ystämyydessä ja sominnossa tuomarin tutkittamaksi ja pyytäisin heitä sitten julkaisemaan päätöksen mmllekkin tiedoksi; mutta kuka menee kustannuksiin, kun ei pakkoa ole?
Siis lienee paras, kumminkin nyt, ja siksi että jokin johto ilmaantunee, sopia niin ettei pitäjanapulaisen eikä lukkarin palkkoja mähennetä siitä määrästä, mikä niillä oli heidän tullessansa Mirkoihin, maikka talonsauhuja yhdistelläankin; semmenkin koska edellisen palkasta kuuluu että sen ”suuruus pitää oleman tietty ennen, kun pappi kiintyy Mirkaansa” (mitä tästä tietämisestä olisi, jos suuruus saisi kohta mähentya?). Näin sopien maksakoon esim. Mattila kahdet kapat niin kauman, kuin se lukkari on paikallansa, jonka tullessa mainittu talo oli kahtena sauhuna; mutta jos Mattila oli lukkarin tullessa yhtenä, sitten kahtena (ja maksoi kahdet kapat), ja taas ennen saman lukkarin lähtöä yhdistyy, maksakoon mnmeisessä muodossansa maan yhdet kapat. A. W.
Istänmlliselle yleisölle. (Lähetetty, ) Koska tarve vaatii toista painosta kirjaisesta: Papiston palkoista ja muista seurakuntalaisten suoritettavista eduista Ohjeita ja Armeloja, yleisten säätösten mukaan, niin pyydän nöyrimmästi että ne, jotka lienevät hamainneet mainitussa kirjäisessä vikoja ja puutoksia, ilmoittaisivat näitä niin pijan, kuin suinkin sopii, sanomalehdillä taikka suorastansa minulle ja auttaisivat näiden parantamista. Kaikellaiset ohjaukset olisivat terve-tultuja; ja eritoten olisin kiitollinen, jos saisin tietoa semmoisista päätöksistä, joilla ylioikeus olisi joskus ratkaisnut kysymyksiä testamentista töllilaiseltä, käsityöläiseltä, itselliseltä taikka entiseltä talonhaltialta (vaarilta taikka muorilta), joka ei ole isännän eikä emännän sukua, pääsiäis-rahasta vaarilta ja muorilta, muonatrengiltä (joka-aikasessa talon työssä, mutta omassa rumassansa olemalta) ja muonapiijalta, trenginvaimolta taikka jymä-tolpparilta (olemalta parikolme päivää viikkoonsa talon työssä, eikä koko miikkoa), pienestä-tihunnista kuolleilta masikoilta t. m. s.
Myöskin saan tässä muistuttaa niitä meljia, joiden hallussa mielä suittaa olla minulta myytäviksi lähetettyjä nyt puhuttuja kirjoja, että hymäntahtoisuuttansa lahettäisimat mitä näkynee liikenemän takaisinminulletaikka präntin- isännalle herra I. K. Granlundille Turkuun, silla näistä on täällä puutos.
Maariasta tammikuun 7 p. 1861.
Antero Warelius.
Kaurat 2: 60 Walloset herneet 5 r.
Ohrankryyuit 22 ja 24 k.
Kauranlryynit 22 k.
Silakat 10 ia 14 L jumalat 1:^50 ja 1: 60 leivielä Söoi 3 r.
ty nnyl Myytävänä.
Valo Vtls 17:nen kaupunginosan 22 korttelissa Humalistokadun varrella, on myytävänä. Lilemmän tiedon antaa omistaja paikalla.
SfttitÅftit50 kop. hop. tynnyriltä KingellninjaKumpp. Avs-^V^z^f olutehtaassa.
Halataan ostaa.
Villakankaita, harmaita sekä vaikoista, vauutettuja sekä «muuttamattomia ostaa allekirjoitettu, tum myöski lampaanvilloja, valkosia seka mustia, kohtuushintaan. Turussa tammikuussa 1881. Tuomas Hellström, värjäri Turussa.
Hyviä valkofia lampaanvilloja Ruununkehruhuoneessa «Htetaan Xurutfa.
nlle 12 kop. arvosta; eras toinen kuin myös lunasti otteen samasta pöytäkirjasta, sai sen kirjoitettuna myös kartta-paperille, vaan ainoastansa 8 kop. arvosta. Mikä näistä nyt oli oikein tahi vaärin? Samasta lukkarinvaalista suljettiin ulos eräs, ehkä varustettu hyvilla todistuksilla, siitä syystä että ei ne olleet kirjoitetut, niinkuin pöytäkirjassa seisoo, tarpeelliselle kartta-paperille.
Wielä pyytäisin kysyä, eikö sillä joka on varustettu hyvällä todistuksella soiton-johtajalta (llireetar musioe») pitäisi sellaisissa vaaleissa olla etuoikeus sen edellä jolla on todistus niiltä joista sopii kysyä taitamatko ne itsekkään mitään, eli tuleeko niissä ainoastansa virka-vuodet kysymykseen? O. M. S.
Wastaukset: 1) Keisarillinen sääntö syysk. 8 p.

1842 § 18: 6:o sanoo ettei kruunattua paperia tule käyttää kirjoituksiin, joita pitäjänkokouksiin, yleisiin vaaleihin ja kirkko-raadeihin annetaan, eikä myöskään niihin kirjoihin, joita nämät antavat ulos.
2) Tähän emme taida antaa suoraa rvastausta. Paras olis mielestämme että ainoastaan ne pääsisivät vaaliin, jotka parhain taitavat veisata, huolimatta yhden taikka toisen todistuksista, kumminkin niinkauvan eli siksi kun saadaan maahamme oikeinkelvollisialukkarin-louluja, jotka myös voivat antaa luotettavampia todistuksia, kuin ne nykyjään tavallisesti ovat.
W3elkVMifia lvnllvstaan miimistäkiu Eortamalan keräjäin toisena päiväoä tuude kuukaude kuluttua miimis lokakuun 27 p. Sta laloupojzl Matti Palkais mailia. nresäosä ja talonvojau Aleksei Hermanom vainaa pesässä, joulukuun 19 p. 1861 Turun bomioikeudlSsa ömerstiluutnantti ja ritari E. O. Stjerinvall vainaan pesässä, Laukaan teräjain ensimäisenä päivänä vuoden kuluttua lokakuu31 ». ’. ’stä uimiSmieS I. E. Laritkin ja hänen vaimo-vainaansa pesässä. Mäntsälän keräjäiu 2:na päilväna vuoden kuluttua marraökuuu 24 p:stä apteetari K. F. Krook mainaan pesässä, tulevaheinäkuun 8 v. Wiipurin ueuvotu vaösa kauppiasten Koudrati. Anisifor ja lefim Alets. iudrolvien ja kaupplaskirjurieu Ivau ja Stepan Aletsandrovien koukursissa. tuleman kesäkuun 10 p. Uudenkaupungin neuvotuvassa leipojameStari F. E.

*********************
Palmrosin lonlursissa.

Ilmoituksia.
Kun Pobjamaalaisen, Kreivi Bergiltä perustetun höyrylaimaseuran asiamies tulevaksi purjehtimisvuodeksi. jota alkaa Maaliskuussa tänä muolxia. oluopunut uskotusta Mirastansa, on mainittu astamiehen virla, jonka kanssa asioitstan-toimi Turussa on yhdistetty, haettamatta Johtokunnalta 30 päivän sisällä tästä lähtein, tätä päiväälukematta.
Samoin ovat seuraamat mirautoimitukset seurassa amoinna Johtokunnalta haettavina 30 päiväikuluessa tästälähin, tätä päivää lukematta, nimittäin:
PLaääsltliiNkörjnurpina-ilvlairhlaöyrylaivalla Kreivi Berg ja höyrhlaivalla Österbotten.
Halullisten hatiaiu tulee lähettää ynnä hatu-tirjansa kanssa todistukset entisestä virantoimeötansa. sekä asiamiehen ja lastikirjurin Miroissa antaa takaus käsiin-ailuettavista varoista ja tavaroista. Turusta tammikuun 7 p. 1861.
Johtokunta.
Kaikki herrat osalliset Pobjamaalaisessa. Kreivi Bergiltä perustetussa höylylaivaseurassa kutsutaan hylvantahtoisesti lokoou yhteiseen seurankokoulseen Turun seulahuoneeseu Maanantaina Maaliskuun 4 p.
1861 kello 9 epp. Turusta tammikuun 7 p. 1861.
Johtokunta.
Täkäläinen tyttökoulu amataan taas maanantaina tämän Tammikuun 2l p. ja uudet opvilaiiet. lvarustettuina säännöllisillä vapintirjoilla, ilmoittakoot itsensä sitä enneallekirjoitetun tykönä kouluun llrjoitettamakfi.
Turusta Tammikuussa 1881. A. Lindman.
Sinä 21 v. tässä kuussa kokoontuimat usiammat maanviljelyksen ja muitten maamiehex-leluojen edistymistä harrastajat Porin kaupungissa ja väättlvat täällä yhdistyä eri maamiljelyS-seuratfi; kuitenkin tämän asian tutkiessa talsoivat hyvätsi, että saisivat 1010 pohjais-puolen Turun ja Porin lääniä suostumaan tähän yhteiseenmaavlljelysseuraan, jobon niinmuodoin tulisi kuulumaan Tampereen paikkakunta, etelässä Hseuuirtataisten pitäjä tappelinensa. se osa Pullgalaltumeu pitäjästä, jota mainittua lääniä. Kokemäen pitäjä Harjavalta kappelillensa.
Köyliön ja Säkylän pitäjät, , a kokonainen Ala Satakunnan kihlakunta; ja suostuttiin paitsi muuta myös että kaikki mainitussalääuisla asumat tämän yhdistyksen halaajat tulisi koskettamiksi julkiseen kokoukseen. v<dettäroä ”Otava ”-nimisessä vierastalossa Porin kaupungissa, tiistaina 19 p, huhtikuuta tulemana vuonna 1801 kello 5 jvp. missä tästä seulasta tyynemmin keskusteltaisiin ja soviteltaisiln; joöta asiasta minä, tähän pyydetty, kullekin maamiljelytseu edistystä halaajalle saan tämän kautta tiedon antaa. Anolan kartanossa 31 p. joulut. 1860.
A. F. Järnefelt.
Tavarain hi toja Turussa.
Huutokauppoja.
Turussa myydään huutokaupalla tammikuun 14 ja 15 päivänä kauppias K. F. Wendelin vainaan talossa tailellaisia lallppatamaroita.
Julkisen huutokaupan kautta, joka tapahtuu 21 päilvänä tammikuussa 1861. kello 12 peiivällä, arrenteerataan viideksi (5) vuodelfi enimmän tarjoomalle Ingoiebergin säteri-ruetholli Intoisten kylänsä ja Liedon pitäjässä, kahden ’/, penikulma!matkalla Turun kaupungista; arrentaatori saa vastaanottaa tämä», rusthollin e»si huhtikuun alusta.
Llkempiä tietoja tämän omaisuuden laadusta, joka on I’/, manttaalin suuruudesta, saadaan paikalla ja saman lugoisten kylän Ison-Halliu isännältä. Ilmoitetaan myös, ettei tulemalla arrentaatorilla saa olla muuta maanomaisuutta litemväi luin 7 venäjävirstau päässä IngolSbergln tiloilta. Litemmät määräykset arrentaatorille. jonka pitää itsensä maruStamaau laillisella tam. illa tehdyllä talauslirjalla. joSsa talsi hyvätsi tunnettua talausmiestä valuutlavat arrentiehtoeu täyttämisestä, annetaan ennen huutokaupan aljettua paikalla. Lohjan Nummen kappelista 12 räivänä joulukuussa IBW.
Edesmenneen Bolhollari Bruuovin perilliset.
Palnoluvan antanut: T. T. Nen v all.
DMTätä numeroa seuraa RukouSpäimäin Telotit.
Turussa, I. W. Lllljan kirjapainossa, 1861.
Tuore naudanliha 85, 90 k. ja 1r.
Palvattu lamvaanl. 1:40 ja1:50.
Sianliha 1: 70 ja 1: 80.
Tali 3 r.
Heinät 4 aina llk.
Munat 30 l. tiu.
Perunat 20 ja 22 k. nelils.
Koim. halmot 1:30 ja1:50tuorma.
Mäntyset hallvot 90 t. ja lr. . . Palomllna 84 ja 85 k. kannu.
Nuliil, iaub?t 4: 80 Ohrat 4: ’20
Tekstit vuonna lBOz.
Turussa, I. W. Lilljan kirjapainossa, lBftl.

*****************************************”Keisarillisen Majesteetin Armossa määrätyt Rukouspäiväin tekstit 1861.

Ensimäisenä Rukouspäivänä, 10:nes p. Maaliskuuta.

Aamusaarnassa:
Jesai. 5: 3, 4.
Te Jerusalemin asujat, ja Juudan miehet, tuomitkaat nyt Minun ja minun viinamäkeni välillä! Mitä siis olis enämpi minun viinamäelleni tehtävää, jota en Minä hänessä tehnyt ole? Miksi hän siis kantoi pahoja marjoja, koska Minä odotin hänen viinamarjoja kantavan?

Puolipäiväsaarnassa:
Jerem. Walitus-virret 3: 39—42.
Miksi siis ihmiset nurisevat eläissänsä? Jokainen nuriskoon syntejänsä! Tutkistelkaamme ja etsikäämme meidän menoamme ja palaitkaamme HERran tykö. Nostakaamme meidän sydämemme ja kätemme taivaaseen päin, Jumalan tykö: Me, me olemme syntiä tehneet ja kovakorvaiset olleet; sentähden et Sinä säästänytkään.

Ehtoosaarnassa:
Hebr. 3: 7—ll.
Sentähden niinkuin Pyhä Henki sanoo: tänä päivänä, jos te kuulette Hänen äänensä, niin älkäät paaduttako sydämiänne, niinkuin haikeudessa tapahtui, kiusauksen päivänä korvessa; kussa teidän isänne Minua kiusasivat; he koettelivat Minua, ja näkivät Minun työni neljäkymmentä ajastaikaa. Sentähden Minä närkästyin tämän sukukunnan päälle ja sanoin: aina he eksyvät sydämellänsä, mutta eivät he tunteneet Minun teitäni. Niin että Minä vannoin Minun vihassani, ettei heidän pidä Minun lepooni tuleman.

Ehtoosaarnassa: Ps. 93: 5. Sinun todistukses ovat aivan lujat; pyhyys on Sinun huonees kaunistus, Herra, ijankaikkisesti.
p. Heinäkuuta.
Kolmantena Rukouspäivanä, 28:nes Aamusaarnassa: Ap. Teot 24: 25. Mutta kuin Paavali puhui vanhurskaudesta ja puhtaasta elämästä, ja tulevaisesta tuomiosta, peljästyi Feliks, ja vastasi: mene tällä haavalla matkaas; vaan koska minä saan tilan, niin minä sivun tyköni kutsutan.
Puolipäiväsaarnassa: 2 Thess. 1: 11, 12.
Ia sentähden me myös aina rukoilemme teidän edestänne, että meidän Jumalamme teitä otollisiksi tekisi tähän kutsumiseen, ja täyttäisi kaiken hyvyyden suosion ja uskon vaikutuksen, voimalla: että meidän Herran lesuksen Kristuksen nimi teissä kirkastettai Toisena Rukouspäivänä, 2:nen p. Kesäkuuta.
Uamusaarnassa: 1 Kor. 12: 3. Sentähden teen minä teille tiettäväksi, ettei yksikään, joka Jumalan Hengen kautta puhuu, lesusta kiroile: ja ei yksikään taida lesusta kutsua Herraksi, vaan Pyhän Hengen kautta.
Puoliftäiväsaarnassa: 1 Kor. 1: 23—25.
Mutta me saarnaamme ristiin-naulitun Kristuksen, Juutalaisille pahennukseksi ja Greekiläisille hulluudeksi; mutta kutsutuille sekä Juutalaisille että Greekiläisille saarnaamma me Kristuksen Jumalan voimaksi ja Jumalan viisaudeksi. Sillä Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset.

Ehtoosaarnassa: 2 Piet. 1: 2. Armo ja rauha lisääntyköön teille, Jumalan ja meidän Herran lesuksen Kristuksen tuntemisen kautta.

*************************”

Keisarillisen Majesteetin Armossa määrätyt Rukouspäiväin tekstit 1861.
Neljäntenä Rulouspäivänä, 27:nä p. Lokakuuta.

Aamusaarnassa:
Ps. 66: 20.
Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hylkää minun rukoustani, eikä käännä laupiuttansa pois minusta!

Puolipäiväsaarnassa:
1 Tim. 2: I—6.
Niin minä siis neuvon, että ennen kaikkia pidetäisiin rukoukset, anomiset, toivotukset ja kiitokset kaikkein ihmisten edestä: Kuningasten ja kaiken esivallan edestä, että me rauhassa ja levossa eläisimme, kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa.
Sillä se on hyvä ja otollinen Jumalan meidän Wapahtajamme edessä, joka tahtoo kaikkia ihmisiä autuaiksi, ja että he totuuden tuntoon tulisivat.
Sillä yksi on Jumala, ja yksi Wälimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jesus: joka itsensä kaikkein edestä lunastuksen hinnaksi on antanut, että senkaltaista piti ajallansa saarnattaman.

Ehtoosaarnassa:
Ps. 62: 8, 9.
Jumalassa on minun autuuteni, minun kunniani, minun väkevyyteni kallio; minun turvani on Jumalassa. Te kansat toivokaat Häneen joka aika, vuodattakaat teidän sydämenne Hänen eteensä: Jumala on meidän turvamme.
Sela!

stin, ja te Hänessä, meidän Jumalan ja Herran Iesuksen Kristuksen armon kautta.

******************************’

Wvioliittoon kuulutettiin tuomiokirkossa viimeis pyhänä <nsi erä: merisoturi höyrylalvallaRurik toisesta meriväestä Kaarle WiSt ja neiti Edla Lovisa laalontytär, sekä rvärjärin työkisälliKaarle Kuhlman ja neiti Fredr-ika Wilhelmina Grönroos.
Hueun polifikamarin ilmoituksia. Tammikuun By. ilmoitti kraatarinlisäUi Lundströmin pilla Kuötaava Ahlgren, että hän päirvää ennen P. Eerikinkadulla oli kadottanut mustan rahakukkaron, jossoli 1 ruplan seteli ja viiden kopekan kupariklopo.
9 p. ilmoitti trenli Matti Helander, jota asuu 1 kaupunginosan 24 korttelin talossa n:o 1, ettn hän eräänä päivänä joulukuussa, lunta luodessansa maankanslian kartanolta, löysi kultasormuksen, valkosella kivellä varustetun, johon oli riipustettu puustavit S. T. ja sana ”minne”.
12 p. ilmoitti perämies V. E. Ölander, joka asuu talossa n:o 3. 11 korttelia H kaupunginosaa, että hänen lukitusta asunhuoneestansa murtamalla «li »arastettu hopiainen lakkarikello kahdella kuorella, jonka päällimäisellH kuorella oli riipustettu puustavit V. E. Ö. ynnä killuroalla mustalla filttirihmalla ja messinki-avaimella. puolitekoinen mustan-, finisenja punasenkirjava klänningin^miehusta, sella. harmaalla sertinli-alusekä pläktineu kirjoitus-kalusto. joösa oli lasinen tolppo ja plätlinen hielkatoosa sekä sinetti puustaveilla V. Ö. ja muutamia kirioitustyniä. Samana päivanä ilmoitti mufiklnovvilas E. F. Forsström. <ttä 9:tenä päivänä tässä kuussa hänen huoneestansa tuntemattomalla <a»»lloli kadonnut taksi 50 hopiaruplan Velkakirjaa.
Kotimaalta.
Uusi pitäjä. Keis. M:ti on joulukuun 10 p. armossa säätänyt että Term olan kappeli Kemin pitajätä, Kemin kirkkoherran sekä Termolankappalaisen rviran arvonaiseksi tultua, tehdään emäpitäjäksi, jonka palmelukseen a—nnetaan kirkkoherra ja hänen palkkaama avulais-pappi. Pulkkilan kappelilaisten pyyntöön päästä omituiseksi pitäjäksi, ei Keis. M:ti ole antanut myönnytystä.
Suomen senatti on marraskuun 28 p. vahvistanut ohjesäännön kahdelle auramiehelle maassamme, joka miime numerossamme oli luettamana.
Sääntö Suomen tilamakuusseuralle, Keis. M. tiltä armossa vahvistettu viimis lokakuun 24 p. , on ruotsinkielellä jaettu yleisön tiedoksi. Lumataan myöski jakaa se suomen kielellä niin pian kuin on saatu käännetyksi ja painetuksi.
Kirjallisuutta. Kirjakauppias I. W. Lilljan kirjapainosta on tullut kolme kirjaista yhteisellä nimellä: ”P.
Raamatun Muinais-tietoja Palestinasta, Vapahtajamme Kristuksen syntymämaasta ja sen asukkaista, historialliseksi tiedoksi Itäisten kansain tamoista ja käytöksistä ja meidän aikanamme kasittämättömäin himeitten Raamatun-sanain selitykseksi kertoellut VViltl. O»rl88«n. l nios: Maanja ilman-laatu; muoden ajat; miljat ja hedelmä-puut. II nios:
Karjan-hoito ja maaviljelys. 11l nios: Kirjoitus- konsti ja rahat, niiden synty ja alku. ” Näistä kolmesta kirjaisesta on paljo hyötyä ja selmitysta Raamatun lukioille. Kunkin hinta on 16 penniä.
Wielä toinen uusi kirjainen on samasta painosta tullut, nimittäin: ”Onnen Lapsi, syntynyt moitonkruunulla, hän, joka moittain taisteli kuningasta, kuolemata ja pahaa henkeä mastaan. Humittama tarina muinaisista ajoista. ” Tämäkin 4 kopekan hintainen tarina on hauska lukea.

Suomen vanhin sanomalehti ruotsinkielinen ”Åbo Tidningar”, joka tänä vuonna jo alotti 84:ttä vuottansa, antoi viimis tiistaina viimeisen numeronsa ja sanoi lakkaavansa monivuotisesta vaikutuksestansa tilaajain puutteesta, joita ei ole tullut niin paljoa että maksaisivat sen kustannukset.
Surullista on että niin vanhasta tuttavasta, mutta mitäs tekee?
asiain haarat ovat sen niin vaatineet, ja luulemme sen vielä edeskin päin tapahtuman ettei Suomi voi kannattaa aivan montaa ruotsalaista lehteä, ja mitä enemmän suomenkielisiä sanomalehtiä maassamme ruvetaan antamaan ja niitä enemmän lukemaan, sitä myöten vähenee ruotsinkielisten sanomalehtien luku, joka onkin aivan luonnollista, sillä ruotsalaiset maassamme ovat aivan vähäinen osa kansasta.
Turku jää nyt siis ainoastaan yhdellä ruotsinkielisellä ilmoitus-lehdellä.
Hyvä olis jos sen siaan saataisiin suurempi suomenkielinen lehti, kuin tämä oma lehtemme on, jonka palstat jo ovat ahtaaksi tulleet, taikka ehkä tämä lehti muuttuisi suuremmaksi, joka ei kuitenkaan enää tänä vuonna taida tapahtua.

****************************’

M3. Perjantaina Tammikuun 18 päivänä 18s1.
Sanomia Turusta.
2 Sunnuntaina Loppiaisesta saarnaamat:
«uomiokirroKsa , Suom. Aamu-saarnan: v. Pastori Nrauder. Ruots.
Aamu-saarnan: v. Pastori Ahouius. Suom. Ehtoo-saarnan: v.
Pastori Ahonius. Ruots. Ehtoo-saarnan: v. Pastori Saxen, a ««hruhuoneen-kirroKsa, Suomea: v. Pastori Indren.
Hinna«-kirkoKsa, Suomea: v. Pastori Bränder.
Hiippakuntain sanomia. (Turun. ) Kuollut Maalahden kirkkoherra tohtori I. Wegelius ja Föglön kirkkoherra K. U. Wessel!.
Haettavana Maalahden sa Föglönkirkkoherran virat, josta ensi mainitusta Salvon kappeli eroitetaan eri pitäjäksi keis. määräyksen mukaan.
(Porvoon. ) Suomen senatti on marraskuun 29 p. antanut yksinäiselle opettajattarelle Selma Blomille luvan Lappeenrannan kaupungissa asettaa pikkulasten koulun. Naaliin pantu Heinolan kirkkoherran roir Faan 1) Pyhtään kappalainen vp. F. Häyren. 2) kirlkoh. apulainen Kuopiossa vp. N. G. Nykopp, 3) Heinolan ylikoulun opettaja vp.
H. I. Gardberg.
Huolleita Turussa. Tammikuun 7 p. ruotovaivanen Erkki Äataminpoika Korpon pitäjästä luollut läänin yhteisessä sairashuoneessa, 9 p. treuki Juha Heitti Lindholm Nummen pitäjästä kuollut läänin sairashuoneessa, alaupseerin I. Budkebits vainaan lesken Maija Kaisa Ertintvttären äpärä lapsi Mikael 11 päivän vanhana. 10 v. merimies MiaS Nummelin 42 vuotisena, 11 p. kauppalaivuri Antti Lindqvist «3 vuotisena. sigarrinteliän F. I. Nissenin tytär luhanna Adele Lovisa puolen toista vuotisena, N p. nittarinkisälli Kustaa Wilhelm 27 vuotisena, salvukisällin I. Sundströmin vaimo Maijas 4iina Sundström 60 vnotisena, entinen vara-polisivalturi lisak Kale «iuS 55 vuotisena.
Kuopiossa pidettiin joulukuun 14 p. kokous maaviljelyspankin perustamisesta. Kokouksessa oli läsnä läänin maaherra ja kaupungin pormestari ynnä joukko muita sekä herrasetta talonpojan-säädystä. Noin 90 tuhatta markkaa luettiin näillä seuduin kirjoitetuksi nimilistoihin.
Siis puuttuu vielä 110 tuhatta markkaa, ennenkuin on toivo sen pankin konttorin saamisesta Kuopivon. Toivottiin kuitenkin vielä saatavan lisää markkoja, kuin kauppaja rahamiehet tulemat täysin käsittämään tämän laitoksen hyödyllisyyden, jota monet eivät tähän asti sano ymmärtäneensä, luullen sen olevan yksistään maaviljeliöiden ja tilavakuusseuran käytettävaksi aivotun. Mutta nyt kuin ovat saaneet sekä sanomalehdistä että pankin toimikunnan levittämistä osotteista ja kiertokirjeistä selityksen sen tarkoituksesta, ja muun muussa, että se saavi vaikuttaa vapaana tilavakuusseuran rahaseikoista, tuumivat yksi ja toinen vielä ruveta kaiksi sen perustus-rahastoon. Kuitenkin tahtoivatospaekrustajat tässä kokouksessa tehdä sen yleisen muistutuksen pankin esitystä vastaan, että Kuopion kaupunkiin pitäisi saataman konttori tälle pankille, maikka ei ilmaantuisikaan määrättyyn 200 tuhanteen markkaan asti perustussummaa näiltä seuduilta, ja sillä ehdolla ainoasti sanoivat rupeevansakin osakkaiksi. Toinen yleinen muistutus oli, ettei pankki tarvitsisi sitoutua ottamaan tilavakuusseuran seteliä muuten kuin kurssin jälkeen. Se katsottiin tarpeelliseksi pankin vakuudelle. Sitte valittiin 5 jäsentä toimikunnaksi läpikäymään pankin esitystä. (Tapio. ) Porin kaupungissa yhtyi menneen vuoden lopulla ”Porin kauppaseura”-niminen yhteys, jonka tarkoituksena sanottiin olevan asettaa plankkukauppa paremmalle kannalle seka saattaa maamiehet tekemään parempia plankkuja.
Porin kaupungin sanomat arvelevat kuitenkin että tällä seuralla, jota pikemmin sopisi kutsua ”plankkukauppa-liitoksi”, on tarkoituksena väkisin halventaa maamiesten plankkujen hinnat. Jos niin on asiat, emme tiedä muuta parempaa neuvoa maamiehille, kuin viedä plankkunsa muualle, eikä Poriin.
Porin kaupungissa syntyi viime vuonna 123 poikaa ja 109 tyttöä, tahi yhteensä 232 henkeä, joista 29 oli äpäriä, kuoli 84 miesja 87 naispuolta, yhteensä 171 henkeä, siis 61 henkeä enemmän syntyneitä kuin kuolleita. Avioliittoja oli ratkaistu miehen kuoleman kautta 31 ja vaimon 20, yhteensä 51.
Wihitty 66 pariskuntaa. Kaupunkiin oli muuttanut 173 miespuolta, 138 naispuolta, yhteensä 331 henkeä, pois oli muuttanut 123 miesja 110 naispuolta, yhteensä 233 elikkä 98 henkeä enämmän sisälle kuin pois muuttaneita.
Kaupungin väestö eneni siis vuodenkuluessa 153 hengellä, ja nousee nykyjään 7, 123 henkeen.
Porin maaseurakunnassa syntyi 135 lasta, kuoli 64 henkeä. siis 71 henkeä enemmän syntyneitä kuin kuolleita. Hajonneita avioliittoja 14; vihitty 35 pariskuntaa. Seurakuntaan oli muuttanut 140 henkeä ja pois seurakunnasta 114 henkeä, siis 26 enemmän sisälle kuin pois muuttaneita, joten maaseurakunnan väestö vuoden kuluessa lisääntyi 97 hengellä.
Mdistys hevoislajin parantamisen edistyttamiseksi Suomessa on uusi, Lovisan kaupungissa viime joulukuun 28 p. asettunut seur^, jokaaikoo korkeilla palkinnoilla ja hevois-voiman koetuksen pidoilla vaikuttaa hevoislajin parantumista. Yhdistys pitää ensimaifen kokouksensa tulevana kesänä Helsingissä. Mdistykselle johtosääntöä tekemään on valittu erinäinen toimikunta, jossa on jäseninä kenraali parooni E. von Willebrand, kreivi K. M. Creutz, överstiluutnantti T. af Forselles, porimestari A. Juselius, ruununvouti K. E. Wilkman, luutnantti W. Bäekman, tilanhaltia K. Alfthan ja tohtori A. Elflving. Wuosimaksoksi määrättiin 6 markkaa saatyhengiltä seka 3 markkaa talonpoikaisilta yhdistyksen jäseniltä, ollen viime mainitut ainoastaan yhden vuoden jäsenmaksuihin sidotut, jos eivät vapatahtoisesti sitä maksua tahdo pitkittää.
Tämä yhdistys on hyvin hyödyllinen ja alkuun pantu tohtori Elfvingin toimesta.
(S:tar. ) Otava mietiskelee lumiauran ajamista maassamme talvis -aikoina ja tulee siihen päätökseen että ”hyvin tuiskutalvina” auraamattomat tiet ovat paremmat kuin auralla ajetut, ja lisää tähän vielä ettei lumiaurat auta postin kulkuakaan, koska ne tuisku-aikana kumminkin viipyvät paivan taikka pari tavallisesta ojastansa, jonka ne tekisivät silloinkin kun tiet olisivat auraamatta. Tätä viisastelemista emme voi käsittää. Silla lumisina tallvina, kun paljon pyryttää, ja luiskaa kaikki tiet ja kujal lunta täyteen, ei ainoastaan auran ajaminen ole tarpeellinen, vaan vielä siihen tarvitaan lapionkin apua, jos mieli on johonki päästä. Ia mihinkä postikaan kulkisi syvässä lumessa ilman tien avaamista? Ei mihinkään.
Silla ei nuori lumi kannata hevoista, niinkuin fuksimiestä, ja rohjata vatsasta saakka lumessa, siinä ei hevonen pääse käydenkään mihinkään, sitä vähemmin juosten, ja posti saa odottaa, siksi kun tiet on avattu. Rautatiet ovat kyllä Hyviä, mutta kun niitä ei ole, mitä tehdä? Ia ei nekään talvella pysy auki avaamatta.
Mintähden Otava kutsuu lumiauran ajamista ”lataamiseksi”.
Lata on sellainen maaviljelysase, jolla pelto ajetaan pieneksi ja tasaiseksi. Emme luule Wiipurin läänissäkään lumiauraa ”lavaksi” kutsuttaman.
Hämeenkyröstä joulukuussa 1860. Toukokuun 6:na päiväna pidettiin täällä pitäjän kokous, jossa uusi palovakuutus-yhteys Helsingissä asiamiehensä kautta pyysi tulla vapautetuksi niistä velvollisuuksista vanhalle pitäjän-palovakuutus-yhdistykselle, johonka Armollinen asetus sitoo sitä niitten talojen puolesta, jotka mainittuun uuteen palovakuutus-yhdyskuntaan ovat huoneitansa makuuttaneet.
Tähän seurakunta yksimielisesti suostui, muttei

Heikin markkinoita täällä pidettiin eilan ja entispäivanä.
Ensimäisena markkinapaivänä oli kova pakkanen, mutta toisena lauhkeampi ilma ja vahän pyryttikin.
Wakeä ja tavaroita oli vahemmän puolisesti kaupunkiin tullut. Tavarain hinnat luetellaan tässä lopulla.
Wahingon valkia pääsi Turussa vallallensa viimis maanantai-ehtoolla kello puolivälissä 8 Puolalan mäen rinteellä vanhassa ja suuressa Tuuraporin talossa, josta neljäs osa huoneita paloi katottomaksi ja 21 henkeä, köyhää työväkea jäi majattomaksi. Walkia syttyi totosta katulaskian lesken Kollinin asumahuoneesta, jonka sanotaan pois mentyänsä jättäneen valkian tottoon palamaan.
Ilma oli kuitenki tymena, ehkä kylmä, ettei tuli pääsnyt levenemään naapureihin, jota myös lumikatot estivät.
Kuulutuksia.
Iltakoulussa alkaa lukeminen lauvantaina 19 päivä tässä tammikuussa kello 5 jpp. ja luetaan fitte 3 iltaa viikkoonsa. Opetus-aineet ovat : mittauöliede, luvunlaslu. kirjanpito, luonuonoppi. kemia, rakennusja kaava-piirustus setä saksan kieli.
Sunnuntaikoulun Uliseösä Osassa aljetaan lukemaan sunnuntaina tammikuun 20 p. kello 3 jvp. ji annetaan oppia luvunlaökues. . , mittauStieteessä.
kotimaan ja uleisessä historiassa ja maantieteessä, vksikeitaisUeusssiaa kiorjpapniplaiditoas, saj, oiolliakokirjoitulseesa. piirustuksessa ja laulussa. on tarpeelliset efitaidot. otetaan näihin kouluihin.
©unnuittatfoulutt 9Utn«Dfa att>atiian (uimunt. itna tammifuuu 20 p. kello 3 jvp. jobsa tilassa uusia oppilaista fouluukirjoitetaan ia termim-makso 50 kop. hop. fanuetaan^^^^^^^^^^. tietoja mini loh. MLbiiiill Täläläinen Bell-Lankasterikoulu avataan maanantaina tammikuun 2l v. kello 8 aamulla, ja uudet oppilaat, varuötetut tarpeellisella pe> pinkirjalia. ilmoittakoot itsensä edellisillä päivillä allekirjoittaneen tykönä kouluun lirjoitettavatsi.
Turusta tammikuun 9 p. 1861. loh. Lundell.
Meidän maassamme ei ole muita niin vahingollisia petoja kuin karhut ja sudet. Ia maikka ei ne juuri usiasti uhkaa meidän omaa henkeämme, raatelemat ja tappalöähetetty) Esitys ja miete metsän petojen pyytämisestä ja hävittämisestä.
vat ne kuitenkin paljon meidän hyödyllisiä luontokappaleitamme joka vuosi, josta on armaamattoman suuri vahinko, jonka tähden niitten pyytäminen ja hämittäminen olis suuresta armosta. Mutta kuin ne, eritoten sudet omat niin viisaita vaaransa malttamaan, ettei niitä tahdo netkään saada kuin niitä pyytämät, eikä ole mitään senlaista pyydystä keksitty että niitä mähenemaänkään saisi, sitä mähemmin peri-katoon, niin olen minä ittekseni keinoa miettinyt, jonka tässä julkaisen. Eikö kämis laatuun kuin joka talon haltia joka pitäjässä suostuisimat yhteen liittoon että joina-kuina misseinä päimina toukokuulla, jolloin net omat pesineet ja pojat mielä on pienet eikä taida mielä itte pakoon mennä, jokainen malansa päälle niin paljon kmuainansmaahdollinen olis, melmottaisimat itsensä hakemaan niin tyyni ettei siinä taitaisi pedon pesää olla muutoin kuin että se käsiin kämis, joka tapahtuisi yksinä ja samoina päimina joka pitäjässä samassa maanherran läänissä, jotka päivät sitte määrättäisiin että jokainen yhtä aikaa olis liikkeellä ettei peto taitais muutella hakemattomalta maalta haetulle. Johonka myös torpparit, käsityöläiset ja ittelliset olisivat velvoitetut avullifet olemaan kukin talollisellensa. Tarkiä asia olis myös että joka kyläkunnassa olis mähintakin yksi eli kaksi miestä, jotka talmis-aikana pyydys-aitauksilla susia pyytäisimät.
Ia jokainen asumainen pitäis miemään kaikki raatonsa niihin, jos se olis hemoisen, masikan eli lampaan, eikä sakon-haastolla saisi heittää raatoja nurkkain taanne eikä metsiin, niinkuin tähän asti on tamallinen ollut, jossa sudet omat net saanut mapaasti syödä, eikä ole ollut tarmis mennä pyydys-aitauksiin. Pyytäisin lukiaini tätä minun esitystäni miettimään, sillä se olis tärkiä asia ja maanmiljeliöillekin maurastumiseksi. Ia kynään-kykenemäin pyytäisin sanomain-lehdissa, joittenka toimon net painattaman, ajatuksensa minullekkin tästä asiasta ilmoittamaan.
Eurasta 20 päivä joulukuussa 1860.
Mikko Mikko-mainaan poika.
kaikki juuri tainneet käsittää, mitä silloin tekimät, sillä ne kun ei ole makuuttaneet huoneitansa samassa uudessa yhdyskunnassa, eimät senjälkeen enää taida toimoa siltä palkintoa taikka mahingon apua toisten talojen puolesta, jotka myös saman armollisen asetuksen johdosta omat siitä mapaat. Mutta kun suurempi osa seurakuntaa jo omatkin makuuttaneet talojansa uudessa makuutus-yhdyskunnassa, niin ei ollutkaan tämä asia mahingoksi seuratunnalle, maan kiihoitus-aine toisillekin kiirehtimään saman asian marteen panemista. Siihen asia kuitenkaan ei pidättänyt.
Palomakuutus-yhteys etsei asiamiehensä kautta vahvistusta mainitulle pitajänkokous-pöytäkirjalle kumernöörintykönä, joka esti vahvistuksen antoa silla että hän sanoi asian oleman siitä laadusta, ettei siitä somi pitäjän kokouksessa päättää. Tästä palomakuutus-yhteys malittamaan senattiin, joka taas kuulusteli pitäjän miesten meininkiä. Mutta pitäjäläiset riippuivat kiinni yksimielisesti entisessä lupauksessansa, jonka jälkeen myös asiamies kaskettiin heidän puolestansa kirjottamaan korkiampaan oikeuteen; saa nähdä kuinka asia päättyy? Toisenlaatuinen asia myös mennyt kesänä olipuheenalaisena.
Kymmenen muotta takaperin haastatti nimismies seurakunnan jäsenet kerajiin mastaamaan häntä, koska hän aikoi oikeudessa hakea uhka-sakkoa torppareille ja ittellisille, estääksensä sillä heitä kalastamasta Kirkko-järmellä ja Mahnalan seläällä. Kukaan ei ollut sitä mastaan, jonkatähden kihlakunnan oikeus päätti uhka-tuomiolla kieltää torpparia ja ittellisiä kalastamasta mainituilla mesillä.
Muutama torppari ja pari hantmärkkäriä pyysimät kuisteanaknienenpitäjän- kokousta ja sanoimat siinä isänniltänsä luman heidän puolestansa kaloja pyytää. Mutta kaksi tilanhaltiaa semmenkin löimät kokouksessa kimen komaan mastaan heidän pyyntöänsä, ja se merkittiin tarkasti kokouksen pöytäkirjaan. Tämän ylitse malitti miehet kumernöörin tykönä, joka tässäkin asiassa päätti ettei se kuuluu pitäjän-kokouksen tutkittamaksi. —k —n.
Kirjeen vaihetusta.
M. M. P:lle Eurassa, Teidän kirjoituksenne: ”Köyhän ittellis- kansan valitus” ei saanut painoiupaa mennä vuonna, jonka vuoksi ei sitä nytkään taitta julkaista.
Haettavana opettajattaren virka Otavan maaniljelyökouluosa Miktelin läänissä; koulumestarin virta Euran emäkiitolla. fanunainen virka Kiukai^tei, kappelissa, sekä lutkarin siaisen virka Euran emäkirkolla; luffavin vrivh Suoniemen kappelissa.
Naimisen esteitä pm) tätvat «vastaansa ilmoittamaan vosliljooni Aotti Heikki Nuuska Tohmajärven kirkkoherran viralle, rautauviila.
ija Aleksanteri Ahlberg Messukylän kirkkoherran virslle. lreuli Mikko Mikonpoika Suomalainen Wöyrin kirkkoherran viralle.
Ulkomailta.
Neapelin kuningas Frans II on aina vielä Gaetassa, ehkä maan puolelta piiritetty Sardinian sotaväeltä, mutta meren puolella on Franskan lairvasto hänen turmanansa.
Sanotaan Franskan keisarin miela aikoman lähettää laimastolle Gaetan edustallaruokaja sota-marojakuukaudeksi.
Unkerissa Keeskemetin kaupungissa oli tämän kuun 5 p. kapina syttynyt, että sotaväkeä jo käskettiin lepoa tekemään, jotka jo tarttuivat kimareinsä, niin että 5 miestä kovin haavoitettnn.
Pohjais Amerikan Vhdys-valtioissa yhä kestää riitaa, niin että etelä-valtiot pyrkimat erillensä ja aikomat perustaa erinäisen liittokunnan.
Ilmaantuneesta syystä täytyy allakirjoitetun Kaufungin- viskaalin muistuttaa asianomaisia Truiskuza ruotumestareita sekä muita kaupungin palo-asetten päälliköitä kiiruumman kautta ilmoittamaan minulle kaikki äsken mainittuin palo-aseihin kuuluma väki, joka valkian-hädässä eilän ehtoolla ei tullut määrättyin toimituksiinsa. Turusta tammikuun 15 p. 1861. Kaarle Aehrsn.
Huutokauppoja.
Turussa myydään huutokaupalla tammikuun 21 p. huutokamarissa kalkellaista irtainta tamaraa; 23 v. liljansitoja Normenin talossa liki Uuttatoria ruokakauppialesken Eema Nadiuin irtain omaisuus.
Sanomalehti ”lilpio, Sanomia Sam osta ja Karjalasta” annetaan Kuopiosta tänä vuonna 1861. kerta viikossa. Hinta on Kuopiossa P. Asehanin ja Kumpv. kirjakaupassa 3 markkaa 40 penniä kokoja 1 markka 80 peninä vuolelta-muodelta. mutta maamme postikonttoreissa tilattaissa 4 m>nkkaa 80 penniä kokomuodelta. siihen luettu postiraha ja postilneStalin palkinto; maaKuopion rostitontt— oritse pienissä laukuissa tilaajat saamat sen 4 markalla koto muoden. Tapion toimitukseen omat keskuudessansa yhdistyneet: Tohtori A.
E. Nylander. Konsistoriumin Notarius K. Kiljander, Lukiou-apulainen E. Nudväek. Linnansaarnaaja A. G. Westerlund ja Maanviljelyskoulun Johtaja A. Manninen.
Pyydetään muiden suomalaisten sanomain hymäntahtoisesti tätä ilmoitustamme jullasemaau lukijoillensa.
Tapion Toimitus.
armossa vahvistetussa säännössä, kokoontumaan Turun seurahuoneesimaanantaina 11 päivä tulemassa helmikuussa kello 4 jpp. , määräämään skeoumriatenan jäsenien ja heidän apureiufa palkkoja, valitsemaan asiamies pidettävään kokoukseen, sekä muulein keskustelemaan muista seuran tärkeistä asioista, Turusta tammikuun 10 p. 1861.
Lääui-lomitean puolesta:
Kaarle Frietseh.
Kun Pohjamaalaisen, Kreivi Bergiltä perustetun höyrylaimaseuran astllMies tulemaksi vurjehtimismuodeksi. joka alkaa Maaliskuussa tänä rouonna. on luopunut uskotusta virastansa, on mainittu asillmiehen virla, jonka kanssa astoitstan-toimi Turussa on yhdistetty, haettamana Johtokunnalta 30 päiväu sisällä tästä lähtein, tätä päivää lukematta.
Samoin omat seuraamat virantoimitukset seurassa avoinna Johtokunnalta haettamiua 30 päivän kuluessa tästälähin, tätä päivää lukematta, nimittäin:
Viiiillilön-paiNa höyrylaivalla Kreivi Berg ja Lastilirjurin-virla höyrylaivalla Österbotten. Halullisten hakiain tulee lähettää ynnä hatu-tirjansa kanösa todistukset entisestä virantoimestansa, sekä asiamiehen ja lastikirjurin viroissa antaa takaus käsiin-annettavista varoista ja tavaroista. Turusta tammikuun 7 p. 1861.
Johtokunta.
Kaikki herrat osalliset Pobjamaalaisessa. Kreimi Bergiltä perustetussa höyrylaimaseurassa kutsutaan hymäntahtoisesti koloon yhteiseen seurankokoukseeu Turun seurahuoueesen Maanantaina Maaliskuun 4 p.
1861 kello 9 epp. Turusta tammikuun 7 p. 1861.
Johtokunta.
Sinä 21 p. tässä kuussa kokoontuivat usiammat maanviljelylsen ja muitten maamiehen-teinojen edistymistä harrastajat Porin kaupungissa ja väältimät täällä yhdistyä eri maamiljelyS-seuratsi; kuitenkin tämän asian tutkiessa katsoivat hyväksi. että saifivat koko pohjals-puolen Turun ja Porin lääniä suostumaan tähän yhteiseenmaavlljelysseuraan, jobou niinmuodoin tulisi kuulumaan Tampereen paikkakunta, etelässä Huittisten pitäjä kappelillensa, se osa Pungalaitumeu pitäjästä, joka seuraa mainittua lääniä, Kokemäen pitäjä Harjavalta kappelillensa, Köyliön ja Säkylän pitäjät, ja kokonainen Ala Satakunnan kihlakunta; ja suostuttiin paitsi muuta myös että kaikki mainitussa läänissäasumat tämän yhdistyksen halaajat tulisi koskettamiksi julkiseen kokoukseen, pidettämä ”Ot. uva”-nimisessä vierastalossa Porin kaupungissa, tiistaina 19 p, helmikuuta tulemana vuonna 1861 kello 5 jpp. missä tästä seikasta tyynemmin keskusteltaisiin ja somiteltaisiin; josta asiasta minä, tähän pyydetty, kullekin maaviljelykseu edistystä halaajalle saan tämän kautta tiedon autaa. Anolan kartanossa 31 p. jouluk. 1860.
A. F. Järnefelt.
H^äkylänpitäjähän otetaan roäliaitainen siirtelemä lastenopettaja. joka myös lirkkomeisussa auttais lukkaria. Taintaltaiseen keinoon halulliset ja otolliset hankkiat saamat ennen helmikuun loppua ilmoittaa itsensä kirkkoherran tykönä pitäjässä.
Myytävanä.
sN>M^^^O^OO^<ltzH. eli puolikas Resk. ni perintöWf-UUPlttlllilJWlf akumentti-talo. ’/, manttaalia.
Wiukalan kylässä Piikkiön pitäjää josfa talossa, joka on rakettu myöskin vallasjäädyllisiltäki asuttamaksi, vuosittaili lyllvetääu satoiseen peltoon kuusi tynnyriä syys-lylmöä ja fania verta lemä-fylmöä; kalastus, karjaulaiduu ja niitut ovat hyväulaatuiset, »aan metsä huouommainen.
Talon anviohiunasta. 2000 ruvlaa hopiaa. on puoli, taiffa 1000 rupi.
siinä laillisesti liiuitetty. ja taitaa saada vielä eteenkiuväin niin olla ostajan hyödyksi. Tarkempia tietoja kaupan eduista saadaan lukkari Hjerveltä. asuma Piikkiön kirkon vieressä, niin myös kuin. , allekirjoitetulta omistajalta, asuma Pöytyän pitäjässä. I. I. Öhrbom.
Kruunun-Nimismies.
Riigan Wellavanflemeniä Kauppamies SibeliuksellaKingeliitin talossa. GX%y&AfiZll 50 kop. hop. tynnyriltä, Kingelinin jaKumpp. ZviUVrillf olutehtaassa.
Myytänmnä Frenekellin kirjakaupassa:
Kolme Weisua lesuksessaKristuksessa, autuuttajassamme, joita on kokoillut ja pränttiin kustantanut H. T. 2 kop.
Tavarain hi toja Turussa.
Halataan ostaa.
Willakankaita, harmaita sekä valkoisia, muutettuja sekä Vanuttamattomia ostaa allekirjoitettu, tum myöski lamftaanvilloja, valkosia sekä mustia, kohtuushintaan. Turussa tammikuussa 1861. Tuomas Hellström, värjäri Turussa.
Hyviä mallofta lampaanvilloja ostetaan Nuunun keheuhuVneebsa kuvussa.
Halataan ostaa Turussa hyviä ja kuivia sammalia ja maksetaan kahden (a kolmen hopiaruplan vaiheella hälistä. Turusta tammikuuta 1861.
Tuore naudanliha 75. k. 1: ja 1:20.
Palm. naudanliha 1: 10 ja 1: 20.
Sianliha 1: 50 ja I:60.
Palvattu sianliha I:80.
Woi 2: 50 ja 2: 80.
Tali 2. 60 , a 3 r.
Munat 30 ja 35 k. tiu.
Perunat 18 ja 23 k. neliko.
Koivuset halvot 1: 50 kuorma.
Mäntyset halmot 1: 20 ja I: 30.
Paloviina 80 ja 85 k. kannu.
Palnoluvan antanut: T. T. Renvall.
Turussa, I. W. Lilljan kirjapainossa, 1861.
Rukiit 4: 60 ja 4: 70 tynnyri.
Rukiinjauhot 4: 50 ja 4: 60 . . Ohrat 5 r. „ Kaurat 3 r.
ii 22 11 Kaulanlryynit 22 t! Silalat 8 ia N r.
Walkostt HelueetlBk, Humalat 1U k. naula.
Tuore lampaanliha l:20 leiviskä.
Palvattu lampaanliha i:VO.
Ilmoituksia.
Ne maanomistajat Turun ja Porin läänissä ynnä Ahvenanmaan kanssa, jotka ova< kirjoittaneet itsensä Suomen Tilavatuusseurau osallisuuteen, kutsutaan tämän kautta, 57 § mukaan Tilarvaluusseuralle Täkäläisen säästöpankin konttori avataau taas lauroantaina 19 päivä tässä kuussa kello neljä zpp. , jonka vuoksi asianomaiset säästöönpaniat sitä ennen perjantaina 18 päivänä ja laulvantaina 19 päivänä kello 9—l noutakoot louttorlöta lasvin-laökua marteu sinne jätetyt välikirjansa. Turusta säästöpankin konttorista tammikuun 12 p. 1861.
E. G. Dammert.
Ganoma Turusta.
1861.
¦*%****-v^”^. -vWk~ -v*/^.
Mi. Perjantaina Tammikuun 25 päivänä Sunnuntaina Septuagesima faarnaavat:
«n»miokirlo»sa , Suom. Aamu-saaruan: v. Pastori Ahonius. Ruots.
Aamu-saarnan: ro». Pastori Nrander. Suom. Ehtoo-saarnan: v.
Pastori Indreu. Ruots. Vbtoo-saarnan: v. Pastori Sazen.
M<hruhnone«n-kirro»sa, Ruotsia: v. Pastori Abonius.
Hl»»a«-ki»ro»sa, Suomea: v. Paöteii Stenberg.
Vipllan-selttyksiH pitäavättulevana viilkona: tiistaina, kello 5 jpp. , ruotsin kielellä Tuomioprovasti Renvall ja keSkiviikkona, kello 5 jvv. , suomen kielellä v. Pastori Indren.
Kufsehinovin kartanolta rekineiisä ja fiinä-matkavalka. jossa oli ruokaaineita ja osto-laluja; 3:ksi taleuvoika Juha KaapouvoikaUskelan vitäjaStä että häneltä kauppias Lindbergin talossa yöllä maatessansa oli viety kukkaro, jossa oli 5U »uplaa; 4:ksi kadotti talonemänlä Wilhelmina Meisala Halikon pitäjästä rahakukkaron, joösa oli 18 ruplaa; s:ksi vietiin kauppias Lindbergin puodista monenlaista rahaa. Entinen tupakkitehtaan työmies Heikki Juha Hellström, joka net oli «arastanut, saatiin kiini ja vietiin kaupungin mahtiin, jossa hän henkselillänsä toton vellissä hirtti itsensä.
Samana päiväuä otettiin kiini torpparit Matti Kujanpää Kärsämäeltä ja Jaako Lindivist Kaerlan kylästä Maarian pitäjästä, jotta olivat kaupungista varaötaneet.
19 p. ilmoitti I:lsi talonpoikaMatti Huhti Sättljärven pitäjästä että hänen hevosensa oli viety kauppias Cederin kartanolta; 2:kst salvukisällin lesken M. Vikströmin lakkarista Uudellatorilla vietiin kukkaro, joösa oli N ruplaa 5l) top. ; 3:kfi kirjuri I. Andelminin talosta katosi viimis joulukuussa karhun-uahkanen relipeitto; 4:lfi lultasepänkisälliltä O. Lundgrenilta oli »arastettu kullattu hopiakello.
Kotimaalta.
Keis. M:ti on Kokkolalaisille nykyisen palon-avuksi armossa lahjoittanut 3 tuhatta hopiaruplaa, jotka läänin kuvernöörinkautta tulevat jaettavaksi.
Suomen talousseura Turussa on uskollisesta ja pitkällisestä palrveluksesta antanut vähemmän metaljinsa työmestarille Juha Matinpoika Malinille tuomari Järnefeltin palveluksessa Ulvilan pitäjässä, ja kunniamerkkinsa vaimolle Amalia Gustavson leskirouva Sirenin palveluksessa Nummen pitäjässä, sekä kullatun hopiaisen ruokalusikan piialle Kustaava Amalia Holopaiselle maaviljeliä K. R. Kyanderin palveluksessa Heinäveden pitäjässä.
Suomen alamaisuuden valan on tehnyt tämän kuun 10 p. Uudenmaan läänin maankansliassa entinen Lyybekin alamainen kauppa-asioitsia H. F. G. Stoekman.
Mioppilaisten huoneen rakennukseen on tullut lisää 95 ruplaa 5 kop. tieteellisistä iltahuvituksista Helsingissa ja 115 ruplaa kootut arpahurvituksilla Kalajoen ja Pyhäjoen pitäjissä. Uhteensä on jo karttunut kasvieu kanssa 26, 489 ruplaa 52 kop. hop.
Helsingin raastuvan oikeus on tuominnut hengenrangaistukseen porvarin ja entisen kestikievarin Töttermannin, joka viimis syksynä rautapuntarilla löipiikaansa niin pahoin että se siitä kuoli.
Palkinto. Luusi Juha Grönberg ia luusinoppilas Juha Liljeberg Helsingin luusikunnasta olivat viimiselokuun 25 p. myrskystä pelastaneet ja satamaan saattaneet lairvan Suomen lahdesta, jossa tilassa Grönberg heitti henkensä. Sen vuoksi on Keis. M:ti armossa lahjoittanut Grönbergin leskelle ja lapsille 75 ruplaa ja Liljebergille 25 ruplaa hop.
Hiippakuntain sanomia. lPorvoon. ) Armossa on asetettu vp. I. Granholm Orimattilan kirkkoherraksi ja vv. H. O. Rosehier pitäjän kirkkoherraksi. Wakuuskirjan saanut Suonenjoen kappalainen vp. D. Toilka Antrein pitäjän kappalaiseksi ia v. t. kappalainen Mäntsälässä vp. I. D. Lönnroth kappalaiseksi siellä.
Huslleita HuruSsa. Tammikuun 13 p. piika Amanda Antytär Matilda Wilhelmina Ivuotisena. 14 p. salvukisällin Jeremias Orlinin vaimo Ulla luhantntär 36 vuotisena. 20 v. ittellisivaimo Sarlotta Koekman 68 vuotisena. 21 p. merimies D. Grandellin leski Helena luhantytär 63 vuotisena, palovartian M. Nylund mainaan lesken Maija Wilhelmina Luudgrenin ävärälapfi KustaaReinhold kuollut vaivaistenhuoneessa 3 vuotisena, 22 v. meri-ajomieS Autti Blomqvist 67 vuotisena. 23 p. tullinperäänkatsojan I. Holmroofin tytär Matilda Hildegard 1 vuotisena, merimiehen D. G. Rosenbergin lytär Amanda luhanna 3 kuukauden ijässä, 24 p. vaivanen Helena Wikström kuollut kaupungin vaivaishuoneessa 66 vuotiseu«.
VrvioliittVVN kuulutettiin tuomiokirkossa viimeis pyhänä <nsi ers: varvin salvumieS. leskimies Aapraham Reinholt Holmberg Ha neiti Sofia Antonetta Grönroos.
Turun polifikamarin ilmoituksia. Tammikuun 14 yäi «ää vaStaan yöllä »arastettiin muurariuoppilaS K. H. Grönlundin huoneesta Luostarinmäellä päällisjalku kirjavalla villa-alusella. ylfi jatku, ylsi vari housuja. 3 liiviä ja hopiahelanen piippu.
16 p.
p. kadotti l:lfi papin leStirouva A. SaloniuS Kirkkotorilla kukkaron, jossa oli 9 ruplaa: 2:ksi talonpoika Perttu Juhanpoika Martpyölin talosta Savon pitäjää Kirkkotorilla 2 villahulvia; 3:lst torpparinlesken Liisa Simontytär Juhantalosta Paimion pitäjästäKirkkotorilla kukkaron, joSsoli 8rupl«a 30 kop. ; ja4:lfileSkirouva E. Holmsten samalla torilla rahakukkaron, jossa oli 13 ruplaa 75 kop. Samalta torilta löysi talonpoika Aukust Erlinpoita Ollan talosta Brändön kappelista rahakukkaron, jossa oli 4 värimerlliä.
17 p. ilmoitti I:kfi kauppias Hker Nlannin piika Amanda Björkqvist että hän mainitun kauppian karta, nolta oli löytänyt vähäisen rahasumman; 2:ksi torpan vaimo Anna Maija Mikontytär Ylisten talosta Winkiön kylästä Längelmäen pitäjästä että hänen hameensa lakkarista oli viety kukkaro, joSsa oli 8 ja 9 ruplan »aiheella rahaa; 3:lfi talonpoikaKustaa Matinpoika Uttila -Käarlän kylästä Somerolta että hänen hevosensa oli rviety kauppias Lindroosin talosta. Trenki Matti Wlllgren Meltoisten kylästä Maatian pitäjää, jolta sama hevonen saatiin pois. otettiin liini ja saapi rangaistuksensa.
18 p. ilmoitti I:ksi talonpoika Tuomas Juhanpoika Kone Mantialau kylästä Hämeenkyrön pitäjästä että hänen hevosensa «li viety kauppias Alfthanin talosta; 2:tsi torppari I. Wikman Kvmnäsin kylästä Perniön pitäjästä että hänen hevosensa vietiln kauppias
2:ksi, ovatko he jonkunlaisen vahingon seurakunnallemme aikaan saaneet?
Tätä tutkittua huomattiin. kuinka arkankelilaiset sekä luvattomalla kaupallansa seurakunnan maallista tavaraa ovat hävittäneet, ja jos mahdollista olisi ollut, aina viimeiseen kopekkaan imeneet, että myös niinkuin koko P— n seurakunitnsaelllleenosnätiettäva, yhteistä kansaa pahentavaisella elämällänsä arvaamattoman hengellisen vahingon ja turmion seuratun- nallemme tuottaneet. Jokaisen ymmärrettyä, kuinka tällainen elämä, jos se edespäin saisi estämättä riehua, olisi seurakunnassa erittäin nuorelle kansalle totisen siivistyksen? kuolettama myrkky, niin päätettiin tätä pahuutta seuraa kunnastamme pian poistaa, joten tuli kysymys:
3:ksi, kuinka olisi se aikaan saatava? Entisiä aikoja ajatellessa näytti kamalalta, jättää asia sillensä. Keksittiin siis uusi keino seurakunnassa seurattavaksi, ja päätettiin:
ensiksi että jokainen mitä nimeä ja säätyä hyvänsa, joka näitten laukku-ryssäin kanssa tekee kauppaa, sakoitetaan ensikerralla viiteen ja toisella sekä seuraamilla kerroilla? kymmenteen hopiaruplaan, jaettavaksi puoli ilmi-anta. jalle ja puoli P— n kansakoulun avuksi. Rahan eli muun? tavaran puutteessa tulee nimitettyyn sakkoon viallisen maksaa sakkonsa seurakunnan yhteisissä töissäpäiva-töillä. Toiseksi, joka näitä Arkankelin miehiä ilman laillista syytä pitää huoneessansa, saa vastata kaikista seurauksista, seurakuntaa vähintäkään rasittamatta.
Maaviljelyspankin perustamisesta pidettiin kokous Turun seurahuoneessa viimis lauvantaina. Paljon osallisiä oli koossa ja into pankin toimeen-faattamiseen suuri.
Dsuus-listaan kirjoitettiin 225, 000 markkaa. Asianneheksi seuran kokoukseen valittiin revifori A. WLundström, hovioikeudenkanslisti paroni v. Troil ja maaviljeliä I. A. v. Essen.
Kirjallisuutta. ”Lukemisia Kansalle” on taas kolme kirjaista, kukin eri nimellänsa, tullut kirjakauppias I. W.
Lilljan kirjapainosta, nimittäin: Kiviastiat vettä ylen täynnä, eli muutama sana totisesta parannuksesta. Tämä kirjainen osottaa kuinka Jumala totisen parannuksen ja uskon vaikuttaa, ja kuinka siis totiseen parannukseen ja uskoon tullaan, ja on suomennettu eräästä ruotsin kielisesta kuukauslehdesta nimeltä Evangellinen sanansaattaja.
Uskon valitsemus eli I.
C. Ryle», saarna Hebr. 11 luvun 24—26 varsyjen johdosta. Rylen vahaisia kirjoja on jo muutamia suomennettu, jonka ne ansaitsematkin niinkuin tämäkin kirjainen syman hengellisyytensä muoksi.
lohto-torni merellä, tosi kertomus lapsille, suomensi Fr.
A— st. Tämä tiedollinen sekä hengellinen kertomus on hyvin opettavainen. Kunkin hinta on 16 penniä.
Suomalaisia Sanomalehtiä oli viimis vuonna tilattu enimmasti Lähetysseuran sanomia, nimittäin1, 681 kappaletta, sitä lähin Suometarta 1, 240, Sanomia Tvrusta 1, 195. Kristillisiä Sanomia oli myös paljo otettu, mutta ei niiden lukua ole ilmoitettu. Muita lehtiä oli otettu vähemmän.
Oppilaitoksissa Porvoon hiippakunnassa oli viime vuonna oppilaista Porvoon lukiossa 89, Wiipurin lukiossa 14, yli-alkeiskouluissa yhteensä 431, ali-alkeiskouluissa 504, ja naisvaen-kouluissa 288 oppilaista.
Hämeenkyröstä tammikuun 2 päivanä 1861. Marraskuun loppupuolella tuli lunta, jotta jo Tuomiosunnuntaina, ja vähä viikolla ennenkin reellä ajettiin, vaikka se keli ei ollut kasevaa, silla ruosteen se anturasta vei, mutta vei raudankin siltä joka paljon sitä koetteli, niin ettei siitä lumesta vielä ollut ”anturan apua” vaan sen vahinkoa. Sittämisen on keliä kestänyt tähän päiväan asti, vaikka aina aavisteltiin lumen joulun edellä vielä metenä maassa viruuvan. Jo nyt jäätkin järvillä pitävät, että niitä joulun jälkeisenä sunnuntaina kuulutettiin viitattaviksi; mutta parina viikkona joulun edellä havattiin syvempien vesien jäät pitävän hyvinkin ajella, koska lahtien ja matalampain järvien jäät olivat niin heikot, jotta särkyivät monen ajellessa, vakkei hengen hätää kelienkään siitä tullut. Siihen oli syynä että lahdet ja matalammat medet ensin jäätyimat ja saimat sitten lumipeiton, jonka läpi pakkanen ei jaksanut tunkea; jäimät siis heikommiksi siksi että aika pakkanen masta hiljan vaikutti vahvistusta. Toivottava olisi että sama pakkanen olisi lumen läpitse maassakin tunkenut ja maata jäädyttänyt, sillä näihin asti on maa ollut sulana lumen allaniinkuin silloin koska lunta ensin tulikin. Tästä on pelko nousnut lumen hautovan orahia, jotta ne lähtisi ja peltomiehen toivo niin tyhjään raukeisi, mutta on niitäkin ollut jotka muistamat lumen ennenkin sulaan maahan tulleen, eikä mitään pahaa orahille maikuttaneen, maan on seuraavana suvena hyväkin vuosi saatu. Saa nähdä mitä nyt tapahtuu.
Uudenvuoden-päivana oli hyvin kylmä — joku sanoi auringon nousun edellä havainneensa elämän hopian laskeneen 30:neen pykälään asti.
Silloin ilmoitettiin kirkossa seurakunnassammesyntyneen viimeisena vuonna 128 poikaja 103 tyttölasta, taikka yhtehensä 231 lasta, joista 3 kaksoisparia ja 13 salamuoteudessa siitettyä. Kuoleman kautta oli 121 ihmistä, 61 mieheisiä ja 60 vaimoisia majaa muuttanut. Enemmin on siis syntyneitä kun kuolleita, ei kuitenkaan tayteen kahta mertaa niinkuin numeroista nähdään. Seurakunnasta on muuttanut muunnepäin 49 mieheisiä ja 64 vaimoisia eli yhtehensa 113 ihmistä, ja muualtapäin on tänne tullut 53 mieheisiä ja 57 vaimoisia, eli yhtehensa 110 ihmistä. Avioliittoa on 44 vuoden mittaan vihitty ja 34 kuoleman kautta eroitettu, joista 20 miehen ja 14 vaimon kuoleman kautta. Tästä näkyy että seurakunnan vaen luku on kuluneena vuoteua lisääntynyt107hengellä, joka osottaa kyllä hyvän kartuttamisen ja aikaa voittain vaikuttaa paljon väestön lisääntymiseksi. —k— n.
Arkankelilaiset ovat maassamme kauvan aikaa lvvattomalla kaupallansa ja huonolla tavarallansa paljon vahinkoa matkaan saattaneet ja pahalla elämällänsä paljon siivottomuutta ja tapain turmellusta tuottaneet. Tastö pidettiin P— n kappelissa viimis joulukuun 23 p. kirkonkokous, jonka pöytäkirja on tänne lähetetty, pääsisällys siitä Sanomissa julkaistavaksi.
Kirkonkokouksen aluksi lausui esimies ettei tässä ollut kysymystä reppu-ryssain tumattomasta kaupanteosta, joka jo aikaa päiviä en ollut korkialta esivallalta kielletty, ja on siis ruunun-miesten asia, vaan heidän siivottomastG elämästänsä ja siitä turmelluksesta, jonka he tuottamat. Sitte kysyttiin:
I:ksi, ovatko Arkankelilaiset, jo monta vuotta lav, mottain täällä oleskellessansa, paivääkään tumallista ja seurakuntaa hyödyttävää työtä tehneet? Tähän vastattiin:
ei päiväakään. — Wähän vielä keskusteltua nähtiin kaikkein ymmärtäneen seurakunnalle eimitään hyväa niistä ! olleen eikä vastakaan tulevan.
3:ksi. Että siis myöskin kokousseura-huoneet kaupungeissa, joissa väkeviä juomia taritaan, ovat vahingoUisia, eikä siis pitäisi joka paivä ja kunakin aikana päilvastä olla avoinna, sitä vähemmin kun tämmöisten seurain kautta perheenisät viehätetään pois perhe-elämästä ja lastensa kasvatuksen huolenpidosta.
4:ksi. Se olis hyödyllistä, jos, samoin kuin Ruotsissa tapahtuu, kunnat jättaisimät palorrivan kaupitsemisen yhtiöille, jotka melmottaisimat itsensä käyttämään moiton niistä kansankoulun ja muiden kunnalle hyödyllisten laitosten voimassa pitämiseksi; jonka ohessa yhtiön tulis valvoa viinan kaupitsemista ja lailliseen edesvastaukseen saattaa salakroumausta.
s:ksi. Että miinan kaupitsemisen maarmkaytöskestikiemareissa maalla, koska se maan juoppoutta matkaan saattaa, pitäisi kovasti kiellettämän, ettei kestikievarit saisi myydä mäkemiä juomia muille, kuin pitka-matkaisille ja kyytihevosella kulkemille matkustajille.
Olkoon tämä muillekin seurakunnille esimerkiksi, samalla tavoin taikka muilla keinoin kokeaksensa päästä näistä liikanaisista vieraista.
Nämät päätökset pyydetään kuvernöörin elikkä kihlakunnan oikeudessa vahvistettavaksi.
Jos joku yhteys luulee muitakin toimimiehiä tarvittavan, valitaan ne yhteyden jäsenten joukosta.
niin usein kuin hän katsoo tarpeelliseksi, ja on siihen velvollinen, kun joku jäsen sitä haluaa. Hän on omaisuudeltansa edesvastauksessa yhteyden, ja keskus-yhteyden esimies myös seuran rahain ja muun tavaran hävityksesta.
Keskus-yhteyden esimiehelle tulee muiden yhteysten esimiesten ilmoittaa nimensä ja asuntopaikkansa. Jos he lähettämät hänelle kertomuksia niiden yhteysten toimesta, niin luetaan kertomukset vuosikokouksessa.
6 §. Keskus-yhteyden tulee huolta pitää siitä, että muiden, seuran tarkoitukseen kuulumain kirjain seassa semmoisiakin kirjoja toimitetaan ja lemitetään, joissa osotetaan, kuinka yhteydet kukin kohdastansa sopivimmasti taitavat vaikuttaa tämän tarkoituksen edistämiseksi. Tämmöisissä kirjoissa on ajottain annettava tietoja seuran vaikutuksesta sekä tilintekoja sen varain tilasta.
Kaikkia seuran kirjoja on lähetettämä tarpeellinen joukko yhteysten esimiehille, näiltä lahjaksi jaettavaksi taikka myytälvaksi, seuran varoja ja tilaisuutta myöten.
Ulkomailta.
Gaetan edustalta on jo muutamia Franskan sotalaivoja lähtenyt pois ja toiset sanotaan lähtemän perässä niin että Neapelin hylky-kuningas jääpi suojelluksetta meren puolelta. Ampuminen Gaetassa on myös lakautettu vähäksi aikaa kumminkin, eikä kuninkaalle taida enää olla suotu montaa paivaä siellä viivytelläksensä.
Unkerissa on kansallinen into yhä liikkeellä. Usioissa paikoin ovat he vaatineet 1848 vuoden takaisin, maalle omaa valtiokokousta, viehraaallnitusssoätaävnätöeän poistamista Unkerista, ja ettei mitään veroja saa laskea kansan niskoille ilman maltiokokouksen päätöstä.
Monissa paikoin Europassa kuuluu olleen kovaa pakkasta ja tulleen paljo lunta.
Preussin uusi kuningas Wilhelm l, joka veljenfä Fredrik Wilhelm IV:n kuoltua, tämän vuoden alussa tuli kuninkaaksi, avasi valtiopäivät tämän kuun 14 p. Hän otettiin suurella innolla vastaan. Waltiopuheen pidettyänsä, tehtiin hänelle uskollisuuden ia alamaisuuden vala.
Valtiollisille vankeille on suotu vapaus.
Kohtuuden ystävät.
sukiamme jo tietävät että Helsingissä ollaan hankkeissa toimeen panemaan tämän-nimellinen seura. Niinkuin jo nimi osottaa, on sen tarkoitus matkaan saattaa kohtuutta väkeväin juomain nautinnossa. Seura sai sveniimis vuoden maaliskuun 13 p. armollisen vahvistuksäännöillensä, jotka kuulumat nain:
Säännöt ”Kohtuuden ystäväin” seuralle, jonka tarkoituksena on vastustaa Suomessa väkeväin juomain väärinkäytöstä.
1 §. Seura on roisistansa mapaina seisovia yh.
ttyksia joka osassa Suomea. Jäsen on jokainen, joka jonkun yhteyden kokouksessa siihen itsensä ilmoittaa.
2 §. Kullakin eri yhteydellä on valta keskustella ja päättää keinoista, joilla se tahtoo edistää seuran yhteisen tarkoituksen matkaan saamista. 3 §. Yhteys Helsingissä on seuran keskus-yhteys.
Sen käytettäväksi jätetään ne varat, jotka maassamme ovat kootut viinan väärinkaytösta vastaan toimitettavain kirjain kustannukseksi. Milloin varoja puuttuu seuran vaikutuksen pitkittamiseen, on sillä malta kehoittaa muita yhteyksiä raha-apujen antoon, sekä niitä vastaanottaa.
Näitä varoja hoitaa keskus-yhteys seuran puolesta tämän yhteyden vuosikokouksessa tehdyn päätöksen mukaan.
4 §. Keskus-yhteys pitää helmikuun 1 paivaua joka vuosi julkisen kokouksen, jossa luetaan kertomus sen toimista ja hallituksesta, rahavarain hoito tutkitaan valituilta tarkastajilta ja päätetään seuran vaikutuksesta juoksemaksi vuodeksi. Vuosikertomus julistetaan jossakin sanomalehdessä. Mainitussa kokouksessa saapi kukin seuran jäsen olla läsnä ja omasta puolestansa tahi muitten yhteysten asiamiehenä osaa ottaa keskustelemuksissa ja päätöksissä.
5 h. Kussakin yhteydessä valitaan yksi jäsen yhteyden esimieheksi. Esimies kutsuu yhteyden jäsenet kokoon Nämät säännöt ovat vaan yleisiä määräyksiä matksaaa, n saattamaan kohtuutta vakevain viinain nautinnoseikä niissä kiveen kovaan kieletä peräti luopumasta väkeväin juomain nautinnosta, koska on nähty ja havaittu että semmoiset lupaukset raittiudenseuroissa ulkomaillakin pian ovat rikotut. Mutta jokainen, joka sevraan menee, on sillä jo julistanut että hän katsoo juovuksissa-olon, olkoon se mistä väkevistä juomista hyväänsä, sopimattomaksi sivistyneelle ihmiselle ja siis jokaiselle seuran jäsenelle.
I:ksi. Että kotitarpeen viinanpoltto on kohtuudelle ja yleiselle siveydelle vahingollinen, ja että paloviinan teko tehtaissa korkialla meron-maksolla on parempana pidettävä.
Seura pitää yleisen kokouksen Helsingissä tuleman helmikuun 1 r. kello 6 jpp. Uliopistossa. Silloin on keskusteltamaksi ehdoteltu, josko seura taitaisi omiksensa ottaa seka muille yhteyksille seurattavaksi esitellä seuraavaiset mielipidot ja ajatukset, joiden toteuttamisessa seuran jäsenien tulisi maikuttaa opetuksella, esimerkillä ja sopimilla toimilla:
2:ksi. Että tavallinen ravintolassakäyminen muussa tarkoituksessa kuin ruvan-saamiseksi, on turmelevainen.
Myytavanä.
Mellavaisja Mohtimislankaa Tampereen 6:ksi. Että se vaarin-ymmärretty hyvantahtoisuus eli voiton-luulo, joka kokee kehoittaa työmiesta miinalla, ja voiton-pyyntö, joka niin monessa paikoin maatamme saattaa talonhaltiat antamaan palkollisillensa miinaa vuosipalkan päälle, taikka maksamaan sitä viljassa, jonkapalkolliset saamat miinaksi polttaa, omat maikuttamaisimpia syitä miinan juomisen yleiseen maltaan pääsemiseen palkollisissa ja työmäessä. Ehkä mainitut tavat masta kotitarpeen- miinanpolton lakauttamisella taitaan täydellisesti hämittää, on kuitenki suuri hyöty jo siitä että seuran jäsenet puolestansa luopumat niistä.
7:ksi. Missä kohtuus mäkemain juomain nautinnossa perhejuhlina ja yhteisissä kokouksissa ei mielä ole rämäksi tullut, tulee seuran jäsenain työskennellä sen edistämistä.
Namat esitellyt mieteet ja ajatukset, jotka Kohtuuden Ustämät aluksi tahtoisimat ottaa maikutusmääräkfensä, eimät kiellä muita tumallisia keinoja, joita seura katsoisi tarkoitukseensa saattamiksi. Seuran maikutus-ala on lavea, ja keinot saattamat olla moninaisia. Ia nämät tässä luetellut mielipidot ja ajatukset omatkin vaan esitetty keskusteltamaksi Helsingin yhteydessä, ja jos sen jäsenet suostumat niihin, tulemat ne muillekin yhteyksille esitellyksi ja heidän ehdon mattaansa jätetyksi, jos he tahtomat ne omistaa.
Ilmoituksia.
Ne maanomistajat Turun ja Porin lääniosa ynnä kanssa, jotka omat kirjoittaneet Ahveuaumaan itsensä Tuomen Tilamakuusseuran osal, laisrumuotsesean. kutsutaan tämän kautta. 57 § mutaan Tilavaluusseuralle vahvistetuSsa säännössä, kokooutumaan Turun seurahuoneesta maanantaina 11 päivä tulemassa helmikuussa kello4jpp. , määräämään ksoemuriatenan jäsenien ja heidän avlneinsa palkkoja, valitsemaan asiamies seurapioettämääu kokoukseen, sekä muutein keskustelemaan muista tärkeistä asioista. Turusta tammikuun 10 p. 1861.
Lääui-lomitean puolesta:
Kaarle Frietseh.
Kun Pohjamaalaiseu, Kreivi Bergiltä perustetun höyrylaivaseuran asiamies tulemaksi vurjehtimismuodeksi, joka alkaa Maaliskuussa tänä vuoima. on luopunut uskotusta Mirastansa, on mainittu asiamiehen virla, jonka kanssa asioitstan-toimi Turussa on yhdistetty, haettamana Johtokunnalta 30 päivän sisällä tästä lähtein, tätä päiväii lukematta.
Samoin ovat seuraamat Virantoimitukset seurassa amoinna Johtokunnalta haettamina 30 päivän kuluessa tästälähin, tätä päiväa lukematta, nimittäin:
Päiillilvn-pailla höyrylaivalla Kreivi Berg ja Lastilirjuriu-virla höyrylaivalla Österbotten. Halullisten hatiain tulee lähettää ynnä halu-tirjansa kanssa todis, tukset entisestä virantolmestansa. sekä asiamiehen ja lastikirjurin viroissa antaa takaus läsiin-annettavista varoista ja tavaroista. Turusta tammikuun 7 p. 1861.
Johtokunta.
Wilmeisessä valkianhädässä 14 päiva tässä kuussa katosi nahkaämpäri, maalattu talon n:rolla: 3 kaupung. osa. 11 kortteli n:o 2; jota mainitun ämpärin on korjuunsa ottanut, ilmoittakoon sen hymäntahtolsesti näiden sanomain painossa.
kadonnut. Wähäinen koiranpenikka, nimellä kkn^ö, vaalevau keltaneu, roikkuvilla korvilla, ja musta kuonon päältä; joka sen on ottanut hoimeihinsa. olkoon hyvä ja tuokoon sen karvari H. Rosenlömille Itäisen Aurakadun varrella.
Kuulutus.
Lukuvuorolle tuomiokirkon sakaristoon käsketään nousevalla viitkoa:
maanantaina tammikuun 28 P. kaikki lutuikäiset seurakunnan jäsenet, jolla asuvat 14 enfiinälsiosä tortleleiösa I:stä kaupunginosaa; tiistaina taMMiIUNU 29 P. kaikki ne seurakunnan jäsenet jotka asuvat 15—20 loltteleiösa I:stä kaupunginosaa; tuorstaina tammikuun 31p. kailki jotka asumat 21—24 lortte.
lelssa I:Stä kaupunginosaa ja perjantaina heIMiIUUN 1P. laitti saman kaupunginosan 25—29 kortteleissa asuivaiset. luin myös laitti ne tuomioseurakuntaau kuuluvaiset.
jotta asumat torpissa ja tiluksilla Hämeenja Uudenmaantullin takana.
Torsten Pötimväll.
Toimitus alkaa kunakin väiväuä kello 8 aamulla Herran nimen avuksi-huutamisella, Warastettu hevonen.
ffo% 20 ruplaa hop. saa se joka tuo takaisin /oL Tvaomsepne, re5e0nkvarlmimuen mvaiirnkaki-nkouiollarma»anreansftae. tuHnevhoenen on 9’/, korttelia korkia. 6:talvinen pruuni ”^3IHM«M»MWMW. «alakka. suuri laukki päässä, pystypäinen. oitia silmä vaalevanbarmaa ja vasen musta, harja roilluva vasemmalle < puolelle, ja pitää häntänsä ajaissa vähä määrässä oikialle puolelle.
Omistaja kohdataan kestlkievarissa Alavuuden postikonttorin vieressä. Jaako laalonpoikaHärkönen, talonpoika Alavuuden kylässä Kuortaneen pitäjää.
Tavarain hi töja Turussa.
Ruliit 4: 50 ia 4: 80 Vuliiniaubot Kaurat 3 r.
Walkoset herneet 6 r.
Hnnyrl.
Harmaat herneet 4: 40 ja 4: 50.
Silakat 3 r. ja 8: 50.
Ohranlryynit 22 t. lappa.
Kaurantryynit 22 t.
Humalat 10 k. naula.
Nisujauhot 90 ja 95 t. leivista.
Tuore naudanliha 70 k. ja 1 r.
Palm. naudanliha 1: 10 ja 1: 20.
Palv. lampaanliha 1: 50 ja l:60.
Sianliha 1: ?tt ja 1: 80.
Woi 3 r.
Tali 3 r. ja 3: 20.
Heinät 6 aina 13 l.
Munat 40 k. tiu.
Perunat 20 ja 23 k. nelikö.
Tuore lohi 22 t. naula.
Tuoret silalta-kalat14 ja16 t. tapp.
K«iv. balvot1:30 ja1: 80 kuorma.
Mäntyset halvot 90 l. ja 1: 30.
Paloviina 80 ja 9l) f. kannu.
Turussa, I. W. Lilljan kirjapainossa, 1861.
Painoluvan antanut: T. T. Renvall.
Huutokauppoja.
Tuorstaina 2l päivei tulemassa Helmikuussa kello 12 päivällä myydään paikalla julkisella huutokaupalla, ehdoilla jotta toimituksessa tyyskemmin ilmoitetaan, ruolalauvpiaöI. W. Harloffln konkurfiin annettu talo n:ro < 8 korttelissa 6 kaupunginosaa tässä kaupungissa, ynnä siinä raketut: l) ylsi puurakennus, laidoiteltu ja öljymaalilla maalattu, jossa on 12 asunhuonetta. etuhuone ja2 lyötiä. huoneet hiljan tapettipaperilla varustetut ja maalatut; 2) kahdentertanen kivimuuri rautapelli-tatolla. jonka alikerrassaon kauppapuotiynnämakasiini ja konttori, ja ylikerrassa 3 huonetta ja kydti. paitsi sitä on kivimuurin alla isomainen holvattu kellari; 3) ylsi puurakennus kartanolla, jossa on 3 huonetta ja pakariinpa; 4) puurakennus, jossa on yksi isomainen asunbuone ja makasiini lahdessa kerrassa; 5) puurakennus, jossa on 2 tallia, pihatto ja makasiini, ynnä pesotupa ja sen kanssa yhteen rakettu isonen holvattu livimakasiini. Paitsi näitä on talossa ufiamvia puuja vauuuvajoja selä kellaria.
Äsken mainitut rakennukset oroat paloroakuutetut noin 13. UW hopiaruplaan. jokahalullisille ostajille ja panttauksen-omaisille tiedoksi annetaan. Turun kaupungin huutotamariSta Tammikuun 23 p. 1561. A. Forhman.
Pullisen huutokaupan kautta, joka tapahtuu 14 päivänä ensitule <V vassa helmikuussa, kellu 12 päivällä. pois arrenteerataan puoli Isoheitlilän rustholli LoutinaiSten kylässä Liedon pitäjää. 8 venäjän virstaa Turun kaupungista, viideksi vuodeksi, altain I:stä päivästä ensitulevata toukokuuta. Likempiä tietoja rusthollin laadusta kuin myös muista asianhaaroista saadaan huutokauvpa-pailassa. Huutajoilla pitää olla telvolliset takaukset arrentiehtoin täyttämisestä. Liedosta 2l päivänä tammikuuta 1861. Matti Matinvoika Tupata.
Förmyntäri Alhojoen kylästä Liedon pitäjää.
W Stugan VellavanfiemeniäKaupp^liesSibeliuksella King?
Perjantaina Helmikuun 1 päivänä 1861.
Sanomia Turusta.
M5.
Kynttilän-päivänä saarnaamat:
HuvmiokirteKsa, Suom. Aamu-saarnau: v. PaStori Bränder. Nuots.
Aamu-saarnan: v. Pastori AhoniuS. Suom. jaRuots. Ehtoo-saarnan:
v. Pastori Malmström.
Aehruhuoneen-rirkoKsaSuomea: v. Pastori Bränder.
Hinna«-«rko»sa, Suomea: v. Pastori Stenberg.
Lähttys-saarnan pitää tulemana maanantaina, 4 p tätä kuuta, kello 8 epp. suomen kielellä ja kello 9 epp. ruotsin kielellä, v. Pastori Indren. Piplian»selitylstii vitäävät tulevanaviiltona: tiistaina, kello 5 jpp.
ruotsin kielellä TuomioprovastiRenvall ja keskiviitkona, kello 5 jpp.
suomen kielellä v. Pastori AhouluS.
Sanomia Turusta «nnetaan tänä muonna niinkuin ennenkin. Näiden hinta on Turussa kirjakauppias I. W. Lilljankonttorissa sft kop. hop. , Turun postikonttorista irtanaisissa laukuissa pitäjiin kulkemista 70 kop. , mutta muissa postikonttoreissa 78 kop. Kukin tilaaja saapi yhden vuofikerran vanhempia Sanomia Turusta taikka Kristillisiä Sanomia palkinnoksi, jostaniiden, jotka postin kautta tahtomat kuljettaa palkintonsa, tulee maksaa 6 kop. postirahaa. Jotka täältä Turusta itse noutavat palkintonsa, saavat sen ilman mitäkään.
Hägg 59 lvuotisena, 26 p. tehtaau-tyomiehen I. Kyleniu poika Otto Wilhelm 14 päivän vanhana. 27 p. merimies Juha Matinvojan tytär Anna Erika 2 vuotlsena. entisen alaupseerin Suomen tarlka-ampujapataljonassa E. W. Blombergin vaimo Justiina WaNenius 35 vuotisena, 30 p. salvuoppilaS Kaarle luhanpojan poika Frans Viktor 6 vuotisena. kauppalaivuriJuha laalonpoika72 vuotisena.
VevioliittVVN kuulutettiin tuomiokirkossa viimeis pyhänä ensi erä: merimies Kustaa Reinholt Kaarlson ja neiti Weudla Sofia Dufva. kirjuri 22 jalkaväen hallltuskunnassa Aleksei Feodorof kreettalals- venäläiseStä uskosta ja värjäiiu tytär Kristima Karoliina von Hausen. seka muurarinoppilas Robert Palmroos ja neiti luhanna Kustaava Wilhelmina Sagulin.
Vurun polifikamarin ilmoituksia. Tammikuun 20 y. löysi tellousoitte>ja A. I. Nikander Uudenmaankadulta mustansilkkisen lapanlämsän vallosella sillki-aluseNa.
21 v. löysi Iso-Heilkilän trenki Simonvoika Ryssän kirkkokadulla hopiakellon.
22 v. tiilitehtaan trenli Kaarle Wilhelm Helström, joka kaksi kertaa ennen on varkaudesta vitsoja saanut, otettiin liini sen tähden että hän oli varaStanut «aatteita entiseltä sotamieheltä Nummen pitäjästä sekä liujapataljonan kahdelta sotamieheltä paidan ja saappaat. Asia tulee tutlittavakfiPiikkiön ja Nummen pitäjäin tihlalunnan-oiteudessa.
23 p. ilmoitti porva? rinleskeu Helinin viita Kustaava luh, ntytär että häneltä 13 päivä tässä luussa oli »arastettu mustanja punasen-kirjava puolivillanen klännlnti ja alushame. Tämän tähden tutkei pölisi vahtimestarinleskeä Sofia Qvlek Helsingistä kotosin ja löysi verkakaprokan ja väälllsjakun, jotka joulukuun 29 p. oli»arastettu rupulin-lstuttajan I.
W. Blombergin huoneesta, ja paitsi näitä puolenyhdetsättä kyynäräi viheriänja »ustan-ruutuista sarkaa, puolen seitsemättä kyynärää vaalevan-sinistä sarkaa, 6 kyynärää verlaa, 3 mustanja finisen-ruudullista silkkiliinaa, 5kirjavaa huivia jaharmaan sotamiehen-talin. jotka kaikki luultiin oleman varastettua tavaraa. Sofia Qviek on tiini kaupungin vankihuoneessa ja tulee tä«nerln-olleudessa tutliltavatsi. — 26 p. kadotti tullinperäänkatsojan tytär Fredrika Vjörtmakauppias Svibergin puodin ja postikonttorin välillä rahakukkaron, jossa oli l.
viiden ruplan seteli, 10 ja 5 kopelan hopiaraha ja 2 kopekau kuparltlopo sekä värjäri Liljemarlin antama värimertti.
Kotimaalta.
Keis. M:ti on joulukuun 19 p. virasta Armoittanut Turun ja Porin laänin-maamittarin, kamarineuvos ja tähtimies I. G. Danielsson elinkautisella eläkkeellä.
Suomen talousseura Turussa on antanut suurim’ man metaljinsa kauppaneuvos K. Bruunille Haminan kaupungissa siitä että hän kauvan aikaa jauskollisesti on toimitellut seuran asioja.
Uskollisesta kymmen-vuotifesta palveluksesta kestikievarilla ja kuudennusmiehella Kiviniemen Uotilassa Huittisten pitäjässä, sai trenti Matti Matinpoika Slut seurankunnianmerkin.
Seura kuuluttaa myös että ne maaviljeliät, jotka tulemana ke Hiippakuntain sanomia. (Turun. ) Kuollut Wampulan kappalainen H. Saloniue. Ero suotu Korpon kappalaiselle G. F.
Stenstromllle kappalaisen Mirastansa. Määrätty Perniön kirkkoh. apulainen I. F. Reinholm lirllohelran virkaiselfi ja armotvuodensaarnaajaksi Föglöön. Tenholan klrltoherran vaaliin ou pantu l) Joensuun lappalainen vp. 3. P. Häggström. 2) Perniön kappal. vp. malst. E.
Sevon ja 3) Lemlannin lirtloh. I. Eriksson. (Porvoon. ) Määrätty Uudenkirkon kirlloh. apulainen A. Kniper tappal. fiaiseksi Lapvedellä lappal. fiainen siellä G. R. Tornell lappal. fiaiselfiImpilahdelleja tappal.
liaiueu viime mainitussa seurakunnassa B. Stenbäek lirkkoh. apulaiseksi Uudellekirlolle. Viisin pastorin nimen ovat saaneet franskan kielen opettaja. v. t. kappalainenViipurissa A. Relander, Pieksämäen kappalainen A. Wahlberg, Luopioisten kappal. A. G. F. Bastman. Haminan ekappal. A. F. Gräsbeek. Lappeenrannan kehruhuoneen saarnaaja A. M.
Tolpo. Parikkalan kappal. apulainenM. F. Stenbäek, Puumalan tirkkoh. «irkainen K. H. Strandberg ja Walljärven kappal. apulainen S.
Majander.
kuolleita VneuSLa. Tammikuun 2 p. suutari K. G. Morgonovln tytär Kristiina 14 tunnin vanhana. 22 p. lttellisen luhanna Softa laaloutytläreu poika Kustaa Rudolf kuollut Köyliön pitäjässä, 23 p. satulamaakarl I. F. Granrothin poika Juha Edvard 3 vuotlsena. 24 v. muurarlnoppilaan G. I. Forsgreuln poika luhEdvard Fuollut Paimiossa ivuotlsena, 25 p. entinen maalarinlisälli Kustaa
Kirjallisuutta. ”Lukemisia Kansalle” n:o 136 ja 137 on tullut kirjakauppias I. W. Lilljan kirjapainosta, kumpikin eri nimellänsä, nimittäin: ”Tumma sti tutkima, vakaasti vastaava Ukko; kasikirjainen kaikille viattoman pilan ja armoitusten ystämille, pränttiin toimitti Eero Pilasäkkinen. ” Tämä lystillinen arpakirja antaa vastauksen monenlaisiin kysymyksiin, esimerkiksi, mitä te parhain rakastatte, kuka teitä r—akastaa, menettekö naimisiin, milloin ja mintahden j. n. e. Toinen on: ”Hyvin kaunis ja huvittavainen Juttu meljistä Pekasta ja kuningas Laurista, jotka erinomaisen aikaisin menimat maailmaan, heidän kummallisista elämän »aiheistansa ja Pekan tappeluksesta kolmen noidan kanssa, joilla yhteensä oli 30 päätä eli Laimasta, Miekasta ja suuresta Mallaspanoksesta. ” Kummankin hinta on 16 penniä.
Inkerin maalla on Pietarin konsistoriumin alle kuulumia luterilaisia seurakuntia 26, joidenka kirkkoherrat ja apulaiset melkein kaikki omat Suomessa syntyneitämiehiä.
Wakiluku näissä seurakunnissa tekee 240, 751 henkeä.
Porin puolessa ja erittäinki Ulmilan pitäjässä on havoistauti taas liikkeellä. Tauti on tarttumainen, joten näillä kulmilla matkustavaifia varoitetaan panemasta he Ehdotuksen kansakoulu-laitokfille Suomessa on senatin käskystä tehnyt pastori U. Cygnaeus. Se on jo painettu ruotsin kielellä ja sisältää 1) perusteet, joita on seurattu ehdotusten teossa, 2) ehdotuksen kuinka opisto kansakoulun-opettajille on afetettama, ja mitä siihen kuuluu, ja 3) ehdotuksen kansakouluin asettamiseen.
voisiansa yhteen taudillisten kanssa. Eläin-lääkäri Turusta on varhaallansa tautia tutkimassa ja parantamassa Kuopiossa ollaan perustamaisillaan talousseura lääniin. Sitä varten on valittu toimikunta tekemään asetusten ehdotusta, joka tutkitaan helmikuun 23 p. Kaikki kirjoitukset tässä seurassa tehdään suomen kielellä, jalääni jaetaan kinkerikuntiin, joiden esimiehet ovat seuran asiamiehinä.
apio. ) Eurasta 15 p. tammikuuta. Täällä on nyky-aikoina tapahtunut surullisia ehkä pöyhistämäisiä tapauksia.
Wiime marraskuun 1 päivänä suuteli miina koto-kylassäni yhtä vanhan-puolista miestä niin että nukkui viimeiseen uneensa. Samaan aikaan, liekö samana päivänä. löiPaneljan kylässä erään talon trenki yhtä nuorta kraatari- miestä kirmeen pohjalla ottaan että jonkun ajan sairastettua kuoli. En tiedä tarkoin liekö siihenkin miina syynä. Wielä samaan aikaan tappoi erään talon piika? emäkirkolla äparä-lapfensa, jonka muitten näkemättä oli synnyttänyt. Tässä kuussa sahasi erään talon isäntä Paneljan kylässä puukolla kurkku-suonensa poikki että kuoli. Niinkuin olen kuullut oli siinäkin miinan mimmaukset.
Ei tällaisia ole keviä kirjottaa koto-pitäjästä> maan itselleni ja muille kaikille varoitukseksi, kauhistukseksi ja karttamiseksi lyhykäisesti olen maininnut; lohdutellen ittiani siinä toimossa että toisten taas saisin kirjottaa iloisempia ja lohdullisemvia uutisia koto-pitäjästä.
Mikko Mikko-mainaan poika.
Hämeenkyröstä tammikuun 7 päivänä 1861. Joulun aikana rumettiin täällä raamatun-selityksiä pitämään sekä kirkossa saarnan esipuheen siassa jumalanpalmeluksen alla että myös silloin ja tällöin pyhinä jälkeen puolen päivan kyläkunnissa. Se on senkin vuoksi sopiva että pappi näin sanalla lähestyy kotoa, seisoo siellä kansaa lähempänä kun kirkossa, jaa! heidän keskellänsä, että ne. jotka kaukaisemmissa kulmakunnissa asuvat ja Harmoin kirkoonkaan pääsevat, saavat tilaisuutta opettajansakanssa puhua ja kysellä häneltä neuvoa raamatun ymmärryksessä ja muissakin asioissa. Hyvin suotuisasti asiaa täällä kuultiin ja toimotaan myös että sanaa halukkaasti, vastaanotetaan jos Jumala maan suo opettajille voimaa> ja ymmärrystä taitavasti Hänen sanaansa selittää.
Lukukinkerillä viimes talvella koottiin puoliväliin viidettäkymmentä hopiaruplaa lähetystoimen avuksi ja kolehti joka samaan tarkoitukseen koottiin kesällä lähetys-rukouksia pitäissä nousi pariin kymmeneen ruplaan. Weisun harjoituksia on pappilassa myös pidetty sunnuntaina ehtoopuolella, mutta eipä monet halaa oppia, maikka tilaisuutta tarjotaan. Omat kuitenkin ne, jotka siellä masiten kulkemat, jo monta mirttä oppineet hyvin veisaamaan. Ei tarmittaisikaan aiman monta hyvin-oppineita, ennenkun he jo taitaisi kirkon veisua ohjata ja olla ”maha hapatus, joka kaiken taikinan hapantaisi. ” Herra promasti palkkaa omalla kustannuksellansa kappelin lukkaria näitä harjoituksia pitämään ja on itsekkin saapumilla toimitusta kuulemassa ja johdattamassa. Kirkko on täällä kaunis ja alttarin taulu erittäin soma, kuvaava Vapahtajan kärsimistä yrttitarhassa, koska hän polmillansa rukoili ja enkeli taimaasta tuli häntä lohduttamaan. Taulussa näkyy kaksikin enkeliä, joista toisella on kalkki ja risti ka. dessä; tasta miimein mainitusta raamattu ei tiedä mitään. mutta maalari sanoi sillä kumoamansa Wapahtajan kärsimistä. Ne kolme apostolia, jotka. olimat Kristuksen kanssa, näkyymät oikialla puolella kuutamolta malaistuna ja masänä tahtovat neuvoa ja opetusta liikkumilta maamiljelys- opettajilta, ilmoittakoot pyyntönsä talousseuralle Turussa ennen helmikuun loppua, ja jotka tulemana suvena tahtovat yhteistä auramiestä tykönsä opettamaan, ilmoit— takoot seuralle halunsa ennen tulevan maaliskuunloppua. A. Mannisen kirja ”Mietteitä katovuosista Suomessa” lahjoitetaan niihin pitäjän-kirjastoihin, joiden hoitajat ilmoittamat siitä talousseuralle Turussa.
Turun elinkautisen rahakasvin laitos oli menneen vuoden viimis neljänneksellä saanut vastaan ottaa panoksia ja lisämaksoja 13, 123 ruplaa 49 kop. , toimituspalkkaa 704 ruplaa 15 kop. ja kasvia 4, 269 ruplaa 27 kop. Ulos oli lainattu 6 velkakirjaa vastaan 10, 700 ruplaa, takasin maksettu viiden kuolleen osallisen perillisille 150 ruplaa 4 kop. , palkkoja ja muita pieniä kulunkia oli mennyt 576 ruplaa 29 kop.
Ihteinen auramies S. Hassellöf lähti Turusta viimis lauvantaina senatin käskystä Dtavan maaviljelyskouluun Mikkelin läänissä, opettamaan siellä jonkun ajan talvea maaviljelyskalujen kokoon-panemista.
Sotavanhusten kassassa Turussa oli menneen vuoden alussa rahaa jälillä 1, 823 ruplaa 72 kop. , johon vuoden kuluessa karttui kasvia ja lahjoja yhteensä 488 ruplaa 71 kop. Wuoden kululla oli 585 sotamanhukselle jaettu yhteensä 1, 681 ruplaa 30 kop. , muuta kulunkia oli 14 ruplaa 75 kop. , niin että kassassa tämän vuoden alussa oli jätillä ainoastaan 616 ruplaa 38 kop. Tästä vahästä loppu-rahasta ei tänä vuonna uletu jakaa senkään vertaa, mitä edellisinä vuosina on annettu manhukfille.
Sen vuoksi olisi tarpeesen että vieläkin muistetaisiin lahjoilla näitä vanhoja sotamiehiä, joilla ei enää monta elopaivää liene jälillä.

**********************

Sipirian vankein kuljetuksesta.
Niinkuin tietty on viedään Wenäjän maalta sekä Suomestakin Sipiriaan semmoisia vankeja, jotka suurten pahantekoin, niinkuin murhan tähden ovat tuomitut hengen-rangaistukseen.
Sipiria on suuri maakunta pohjais Aasiassa, ja matka täältä sinne on pitkä, läpi Wenäjän maan, itäistä ilmaa kohden. Tästä matkasta ja vankein kuljetuksesta kertoo eräs matkustaja Forestier seuraavalla tavalla:
Elokuun 23 p. 1859 läksin Kasanin kaupungista Moskovaa päin. Tällä isolla Moskovan tiellä ei ollut suurta liikettä, ainoastaan muutamat tavarakuormat saattoimat vähään vaihetusta matkan yhtäläisyydessä. Päivän helle oli rasittavainen. Toisena päivänä matkallani kohtasin kumminkin joukon vartia-kasakoita, jotka tulivat vastaani. Kohta sen jälkeen havaitsin kasakkain perässä tulevan ison joukon ihmisiä, joiden välistä siellä ja täällä joku kiväri välähti.
Minä luulin sen olevan sotaväkijoukon, mutta kysyttyäni sain kyytimieheltäni pian vastaukseksi: ”ne ovat niitä onnettomia!” Kun hän huomasi etten oikein ymmärtänyt hänen puhettansa, lausui hän selittäin: ”ne ovat vankeja, joita viedään Sipiriaan”.
Sata askeletta matkajoukosta seisatti kyytimies hevosemma, otti lakin päästänsä ja teki ristinmerkin otsaansa ja rintaansa suurella hartaudella. Pantuansa taas lakin päähänsä, etsei hän ahkerasti jotakin jakkunsa lakkarista. Kyytimieheni ominainen käytös tässä tilassa viehätti huomiotani melkein enemmän kuin vankijoukon kuljetus. Nyt havaitsin hänen ottavan rahan lakkaristansa.
Samassa käänsi hän itsensä minun puoleeni ja sanoi sydämmellisellä ja rukoilevalla äänellä: ”antakaat tekin jotain heille, se tuottaa onnea”.
Minä seurasin hänen kehoitustansa, otin rahasen kukkarostani ja kokotin sitä hänelle, mutta hän selitti nyt että minun pitäisi omasta kädestäni antaa lahjani, että vangit näkisivät, että minunki tuli sääli heidän tilaansa.
Kasakkain perässä tuli joukko vartiasotamiehiä, ja he viittasivat meille, menemään tien viereen ja odottamaan siksi että koko jono oli mennyt ohitse. Sotamiesten jälissä tuli suurimmat pahantekiät käsiraudoissa ja yhdistetyt kaksittain rautakahleillansa. Näiden perästä seurasi sotamiehiä ja sitte taas 40 taikka 50 miestä, joiden jälissä taas melkein saman verta vaimoja ja lapsia.
Kuudet rattaat, joissa ensimäisissä oli kaksi upseeria, seuraavissa kaikenlaisia kaluja ja kahdessa viimeisissä muutamia vaimoja ja lapsia, kulkivat hiljaksensa jonossa, jonka lopulla kaikkein viimeiseksi muutamia vartiakasakoita kulki.
Oikeatta ja vasemmalla puolella kävi muutamia sotamiehiä, ja kun jo melkein puoli jonoa oli ehtinyt ohitsemme, annoimme yhdelle sotamiehelle, mangeille aimotut rahamme. Sotamies lausui korkialla äänellä kuinka paljo lahjamme teki, vei sitte rahat plakkiseen säästöpyssyyn, jota uksi maltoimista mangeista kantoi.
Elin-aikanani olin paljo kuullut puhuttaman Sipirian mankein kuljetuksesta, mutta en koskaan ennen ollut nähnyt sitä. Minun tieto-haluni kiihtyi, ja kun ei minulla ollut mitään kurutta matkallani, päätin kääntää takasin ja seurata jonoa lähimmäiseen yökortteeriin. Minun päätökseni ei ollenkaan oudostuttanut kyytimiestani; sillä, sanoi hän, usia matkustaja on niin tehnyt.
Tämän haluni ilmoitin miimeisille kasakoille, joista yksi kohta kiiruhti sitä taas ilmoittamaan upseerille. Pian tuli hän takasin sillä sanalla että upseeri tahtoi itse pvhutella minua. Rattailla näin minä istuman yhden vartio-upseerin ja lääkärin. Edellinen pyysi passiani. Luettuansa antoi hän sen takasin ja lausui ystämallisillä sanoilla minun saaman luman seurata, mutta sen ohessa ilmoitettiin että minun tuli olla mirstan päässä edellä taikka takana manki-jonosta; sillä asetusten jälkeen ei ollut lupaa likempäna seurata.
Kasakoilta olin jo saanut kuulla että Waivaran kaupunki oli yökortteeriksi määrätty paikka. Nyt oli kello yhden aika päimallä, ja kyytimiehen lauseen jälkeen oli semmalla Juudas ’ja paljon mäkeä hänen kanssansa
— lyhdyillä ja soitoilla, miekoilla ja seipäillä”. Lyhtyjen ja soittojen malkeus niinkuin myös kuutamo on hyvin maalattu, muttei ole mihinkään merrattama sen taimaallisen kirkkauden suhteen, kun enkelin tultua osaksi Wapahtajaa malaisee. Taulu on maalattu Blaekstadius nimiselta maalarilta toistakymmentä muotta takaperin.
-k-n.
Ulkomailta.
Tanskan valtakuntaan kuuluu saksalainen herttuakunta Holsteini, joka jo kauvan aikaa on ollut riidan aiheena Saksan liittokunnan ja Tanskan valillä. Nyt Saksalaiset taas sanovat että Tanska on vastoin lakia menetellyt Holsteinissa, ja uhkaamat siis lähettää Tanskaan sotamäkeä rankaisemaan Tanskaa määryydesta ja saattamaan oikeutta saksalaisille veljillensä Holsteinisfa.
Erittäinki Preussin uusi kuningas kuuluu olevan kiivas Tanskaa vastaan. Tästä Tanska on ruvennut mahvasti varustamaan; uusia kanunia ja kiväriä toimitetaan, linnoja marustetaan sotatilaan, ja manhoja sotamiehiäkin kutsutaan vielä palvelukseen. Englanti on toki lumannut olla mahmana tukena Tanskalle.
Gaetan edustalta on Franskan sotalaivasto lähtenyt pois ja Sardinian laivasto tullut siaan, mutta kuningas Frans II aikoo viimeiseen asti vastustella Gaetassa.
Etelä Karoliinan maakunta on eronnut Pohjais Amerikan liittovaltioista, ja varustaa itsensä sotaan toisia vastaan. Liittokunnan hallitus on lähettänyt jo sotamankeaäsksian, Charlestovniin, joka on pääkaupunkietelä-Karoliimutta ne ovat vastaan otetut pyssyjen paukkinalla. Syy tähän riitaan on orjain pitämisessä, joita etelä-valtioissa paljo pidetään, mutta pohjaiset maltakunnat tahtomat vapauttaa, ja kuin Linkoln, orjain vapauttamisen harrastaja, nyt on valittu presidentiksi liittovaltakuntaan, niin eteläiset valtiot eivät tahdo tietää muuta parempaa neuvoa kuin eritä yhteydestä.
IFNäitä Sanomia ulosannetaan tästälähin kello Rlepp.
Turussa, I. W. Lilljan kirjapainossa, 1861.
Palnoluvan antanut: T. T. RenWall.
Huutokauppoja.
Keökiviitkona ja Tuorstaina Helmikuun 6 ja 7 päivänä, alkain kello 9 epp. ja 3 jpp. myytään tässä kaupungissa kauvvaneuvoS Kingelinin leskirouva-vainaau perillisten talossa n:o 4, 7 korttelissa 8 tauv. osaa kauppias K. W. Enluudin koukurfiin annettu irtain omaisuus jlailppatavarat. nimittäin verlaa, villalanlaita. tartluunia.
sertinliä, vumpulilanlaita. suurempia ja pienempiä rauta-taokfia. vaate-, hiuSja saapasharjoja. kailellaisia koristuksia. tiajututNa. klafia ja vosllineja. kartuufia ja rullatupaklia. suolaa, iso jsullo Riigan pellllvansieMtNiä, fotogenia, likokaloj. , . perunajauhoja. riiN»-. tattarija malarolli-tryynejä, mautsia, väri-aineita. tähkiiheinä’»(timotein) ja puntarvääheillän-siemeniä. arraklia. punasta viiniä. kuin myös ruskia bevonen, suvija talvi-ajokaluja. ynnä yhtä ja toista. Pellavansiemenet ja bevonen myydään kello 4 jop. ensi huutokaupva-väiväns, josta halullisille ostajille tieto annetaan. Turun buutokamarista tam, mlluun 28 r. I8«1. rftörfimau.
Lauvantalna tulevan helmikuun 16 p. kello 12 väivällä myydään valkalla. jultisella ryöstö-buntolauvalla. ehdoilla jotka toimituksessa tyyskemmin ilmoitetaan, sepänlisälliu S. Johanssonin talon puolikas n:ro 7. 14 korttelissa 2 laup. osaa, joka talonpuolikas on tuomittu myytäväkfi tapteinl F. Levisonin velan, 1000 hoviaruplan suorittamiseksi, joka halullisille ostajille ja vanttauksen-omaisille ilmoitetaan. Tv»un huutokamarlsta joulukuun 17 p. 1860. A. Forhman.
julkisen huutokaupan kautta, jota tapahtuu 14 päivänä enfitule«V massa helmikuussa, tellv 12 päivälla. pois arrenteerataan vueli Isobeiklilän rustholli LoukinaiSten kylässä Liedon pitäjää. 8 venäjän virstaa Turun kaupungista, viideksi vuodeksi, altain I:Stä välväStä enfitulevata toukokuuta. Likempiä tietoja rusthollin laadusta kuin myös muista asianhaaroista saadaan huutolauvpa-paikassa. Huutajoilla pitää olla lelvolliset takaukset arrentiehtoin täyttämisestä. Liedosta 2l pälrvanä tammikuuta 1861. Matti Matinvoita Tupala.
Förmyntärl Alhojoen kylästä Liedon pitäjää.
kaupunkiin voida kuusi venäjän virstaa, siis olivat vangit sinne odotettavana kello kolmen aikaan j. p. p. Saa. dakseni^ähdä vankein menon vartiohuoneesen, kiirutin Wdeulpl^a^m^^Waivaraan. (Igtkel^WW Myytävana.
9)egtttt»aiaja Nobtimislankaa Tampereen Riigan PellavanfiemeniäKau^lmies SibeliuksellaKing? tillin talossa.
Halataan ostaa.
«£t)tt>iä ttxitEofta lampaanvilloja ostetaan Ruunun keheuhuoneessa kurussa.
Wselkomifia Wnlvotaan »riimistäkin toisene, keräjäväivä»ä Kristiinan pitäjäösä kuuden kuukauden kuluttua viimis marraskuun 24 V. nimismies G. Grönroos vaina. npesässä, helmikuun 8 p. 1862 Wiipurihovioileudessa lapteini K. Uggla vaixaan pesässä, tammiluun tolmalllena arleemaauantaina v. 1862 Helsingin neuvotuvasia kauppias A, K. Lang vainaan pesässä. Raudun keräjäin toisena päivänä kuuden kuukauden kuluttua viimeis syyskuun 27 p:stä lampuoti Wilhelm 3i’vakal, j>, hänen vaimo-vaiuaansa konkursissa. Isokyrökeräjälu toisena päiväuä kuuden lxukauden kuluttua marraskuun 16 p.
entisen isännän Jaako laakonpoikaKeholonlursiesa tamnnkuun viimeisenä arkeemaanautaina 1862 Turun neuvotuvassa vaakameStarin lesken (s’. I. Trarp vainaan vesäesä. Euran leräjäin 2:na päivänä kuuden kuukauden kuluttua joulukuun 7 p:stä seppä I. M. Nyman vainaapesässä. Kankaanpään keräjäi2:na päiväuä kuuden kuukauden kuluttua viimis lokakuun 13 p:stä lollegianregistratori K. Pelander vainaan pesässä.
Toisen hVlvVttalvaksi oikeudessa pantu tuhlari isäntä Mikto Juhanpoika Neijouen luvau pitäjässä, kultaja hopiasevvä A.
W. Heszlmg Nudessakauvungissa. isäntä Juha Mikeupeika Aitolahti Aluskylässä Karkun ja Mouhijärven leräjäluntaa.
Ilmoituksia.
Ne maanomistajat Turun ja Poriläänissä ynnä Ahveuanmaan kanssa, jotka ova< kirjoittaneet itsensä Suomen TilavakuuSseuran osallaisrmuuotsesean, kutsutaan tämäkautta. 57 § mutaan Tilavaluusseuralle vahvisletuSsa säännössä, kokoontumaan Turun seurahuoneeseu maanantaina li päivä tulemassa helmikuussa tello4jpp. , määräämään skeoumraitnean jäsenien ja heidän apureiusa palkkoja, valllsemaan asiamies pidetlävään kokoukseen, sekä muutoin keskustelemaan muista seuran tärkeistä asioista. Turusta tammikuun 10 p. 1861.
Läani-lomitean puolesta:
Kaarle Frietseh.
Sinä 21 p. tässä kuussa kokoontuivat usiammat maanmiljelyksen ja muitten maamiehen-keinojen edistymistä harrastajat Porin kaupungissa ja vaättlvät täällä yhdistyä eri maaviljelys-seuratst; kuitenkin tämän asian tutkiessa tatsoivat hyväksi. että saistvat koko pohjals-puolen Turun ja Porin lääniä suostumaan tähänyhteiseenmaaviljelysseuraan, jobon niinmuodoin tulisi kuulumaan Tampereen paikkakunta, etelässä Huittisten pitäjä kappelillensa, se osa Pungalaitumepitäjästä, joka seuraa mainittua lääniä. Kokemäen pitäjä Harjavalta kappelinensa, Köyliön ja Säkylän pitäjät, ja kokonainen Ala Satakunnan liblakuntaz ja suostuttiin paitsi muuta myös että kaikki mainitussaläänissä asuvat tämän yhdistyksen halaajat tulisi kästettävitst julkiseen kokoukseen, pldettävä ”Otava”-nimisessä vierastalossa Porin kaupungissa, tiistaina 19 p helmikuuta tulemana vuonna 1861 kellu 5 jpp. missä tästä seikasta tyynemmin keskusteltaisiin ja soviteltaisiin; josta asiasta minä, tähän pyydetty, kullekin maaviljelyksen edistystä halaajalle saan tämän kautta tiedon antaa. Anolan kartanossa 31 p. jouluk. 1860.
A. F. Järnefelt.
rZIlMVitukfia painettaviksi näissä sanomissa vastaanotetaan I. W. Lilljan kirjapainossa. Jokaisesta painetusta radista maksetaan 2 kop. hop. paino-palkkaa.
Kuulutus.
tiistaina helmikuun 5 p. kaikki jotka asuvat loppu-kortteleissa. se on 11—14 kortteleiosa 2:sta kaupunginosaa, kuin myös kalkki ryan, holösa taloissa LuostariumäeUä asuvaiset, Luluvuorolle tuomiokirkon sakaristoonkäsketään nousemalla viitkoa:
Maanantaina helmikuun 4 P. trikki ne seurakunnan jäsenet, jotka asuvat lU enfimäisissä kortteleissa 2:sta kaupunginosaa.
perjantaina helmilnun 8 P. kaikki jotka «suvat 4:ssH ja s:ssä kaupunginosissa.
tuorstaina helmikuun 7 p. ne seurakunnan jäsenet, jotka asuvat 3:ssa kaupunginosassa, Toimitus alkaa maanantaina helmikuun 4 p. ketto 10 evv. Läbetys- saaruan pidettyä ja muina päivinä kello 8 epp. aamurukouksella niinkuin ennenkin tapa on ollut. Turusta tammikuun 29 p. 1861.
Torsten T. Nenvall.
Myytävänä Frenekellin kirjakaupassa:
Kolme Weisua lesuksessaKristuksessa, autuuttajassamme, joita on kokoillut ja pränttiin kustantanut T. H. 2 kop.
Tavarain hi»ltsja Turussa.
Tuore uaudauliba 70 k. ja 1 r.
Palv. naudanliha 1: ja 1: 15.
Tuore lampaanliha1: 10 ja 1: 15.
Palv. lampaanliha 1:40 ja 1:60.
Sianliha 1: BU.
Palv. sianliha 2 r.
Nisujaubot 90 ja 95 t.
Heinät S’/aina N k.
Munat 35 ja 40 k. tiu.
Perunat 22 ja 25 k. neliko.
Koiv. halvot 1:60 ja1:75kuorma.
Mäntyset halvot 1: 10 ja 1: 20.
Paloviina Ir. kannu.
lelvlskä.
WNi>s>uutl«ff r. lynuyr Mullit 4: 60 ia 4: 80 Ruliinjaubot 4: 80 ja 5 r.
aurat 3: 5 ja 3: 20 Valtoset herneet 5: 20 ja 5: 40.
Harmaat herneet 4: 20 ja 4: 25.
Silakat 8 r. ja 8: 50.
Kauranlryynit 24 t. Tappi Ohrantryunit 26 k.
Tuoret filalka-kalat 16ia25k7. Humalat lv k.
Tali 3
HtWioliittsVN kuulutettiin tuomiokirkossa viimeis pyhänä ensi erä: alaupseri 22 jaltaväen soittokunnassa, leskimies loosep Vterlanb lreekkalais-venäläisestä uskosta janeiti luhanna Sofia Fagerlund.
Vueun polifikamarin ilmoitukfia. Tammikuun 29 p. kadotti torpparin poika Juha Fredrik EklöfKuiflahden kylästä Eurajoen Vitäjästä Uudellatorilla rahakukkaronsa, jossa oli 20 hopiaruplan palloilla rahaa.
31 p. oli luutnantti A Toiletin tullessa kaupunkiin, noin venäjän virstan paikoilla kaupungista, häntä vastaan tullut tuntematon mies ajaen hevosta, jonka perässä oli kaksi takarekiä, niin tuimasti luutnantin rekeen liini, että se meni rikki ja miehen oma hevoneu ilki valjaiötansa. ja kuin mies oli pakoon pötkinyt ja hevonen Sanomia Turusta.
M& Perjantaina Helmikuun 8 päivänä 186L myös pois karannut, otti luutnantti korjuunsa takareet, hevosen-loimen, säkin, filan-aisat ja ränget. jotta ovat jätetyt maistraatin-fihteerinTolletin talteen.
Helmikuun 1 p. ilmoitti trenki Kustaa Lindavist. että hänen hopiainen plaktarikellonsa edellisenä yönä oli «arastettu hänen asuntohuoneestansa.
Laskiais-sunnuntaina saarnaamat:
snomio«»ks»s«. Suom. Aamu-saarnan: v. Pastori Ahonius. Ruots.
Aamu-saarnan: lumaluusopln-oppilas Wegelius. Suom. Ehtoosaarnan:
v. Pastori Ahonius. Ruots. Ehtoo-saarnan: v. Pastori Indrin.
«<hr«hn«»ee»-kireo»fa. Suomea: v. Pastori Ahonius.
«i»na«-«rko»sa. Suomea: v. Pastori Stenberg. Kotimaalta.
Keis. M:ti on tammikuun 16 p. armossa säätänyt että yleisten makasiinien ja lainamakasiinien varastotpannaan yleisen valtiovarastonkanssayhteen, mutta että sitä vastaan maakunnan kruunun-makasiineissa katovuosien varaksi pitää oleman viljaa seuraama määrä, nimittäin Uudenmaan läänissä 1, 250 tynnyriä rukiita ja 350 tynnyriä ohria, Turun ja Porin läänissä 4, 500 tynnyriä rukiita ja 1, 500 tynnyriä ohria, Hämeen 2, 000 tynnyria rukiita, Wiipurin 2, 000 tynnyriä rukiita ja 1, 000 tynnyriä ohria, Mikkelin 4, 000 tynnyriä rukiita ja 2, 000 tynnyriä ohria, Kuopion läänissä 6, 000 tynnyriä rukiita ja 3, 000 tynnyriä ohria, Waasan 8, 000 tynnyriä rukiita ja 6, 000 tynnyriä ohria, Oulun läänissä 10, 000 tynnyria rukiita ja 7, 000 tynnyriä ohria, elikkä yhteensä koko maassa 37, 750 tynnyriä rukiita ja 21, 350 tynnyriä ohria.
Keis. M:ti on viimis joulukuun 19 p. armossa säätänyt, ettei karhuja ja muita vahingollisia eläviä tästälähin saa näytteeksi taikka muutoin kuljettaa eläminä pitkin katuja ja teitä muulla tamoin kuin sitä marten tehdyissä peitetyissä häkeissä, uhalla että elämä katsotaan menetetyksi ja kuka hymänsä saapi ilman edesmastauksetta tappaa sen, tullen asianomaisten polisi-mirkakuntain ja kruunun-palmeliain pitää tarkka maari tämän säännön noudatuksesta, sekä myös perään katsoa että, tämän käskyn rikottaissa, elämät malttamatta tapetaan.
Turun läänin maaherra muistuttaakuulutuksella läänin asukkaita, joilla on nyt liikkumalta kulkutaudilta tartutettuja taikka epäluulon-alaisia hemoisia, että he sen heti ilmoittamat paikkakunnan kruunun-palmelialle, ja pitämät sellaiset hemoset kokonaan muista erinänsä, eimätkä niillä matkustele mieraisin paikkakuntiin, ei edes markkinoillekaan.
Suomen talousseura Turussa on antanut mähimmän metaljinsa miheriässä nauhassa napinlävessä kannettamaksi trenkimoudille Aatolf Sundbergille kahdenkolmatta vuoden palveluksesta Weikkolan rusthollissa Wihdin pitäjässä.
Turun kauppiasten lauluseura piti entis tiistaina laulajaiset, jonka tulot tekimät 181 ruplaa, joista 64 ruplaa annetaan maimaishoioolle, niin että 8 ruplaa tulee jokaista kahdeksaa maimaishoidon-piirikuntaa kohden, joihin kaupunki on jaettu; loppu-rahat jaetaan köyhille mirkamiesten ja pormarin säädystä.
Roumasmäenseura piti arpajaiset entis keskiviikko-ehtoolla seurahuo Hiippakuntain sanomia. (Turun. ) Kokemäen kirkkoherran »aaliin on pantu: 1) Naantalin ja Raision kirkkoherra, provasti K. Heiekell, 2) Marttilan pitäjän kirkkoherra provaStiI. W. Elmgren.
3) Närpiön kappalainen. vp. jumaluusopin kokelas, maist. I. R. Eneberg.
Määrätty tirtkoh. apulainen viran puolesta Wirtailla ja Atsärissä K. G. Renfors tulevan toukokuun 1 p:stä välisaarnaajana toimittamaan lappalaisen virkaa Peräseinäjoella. Haettavana Sottungan kappalaisen virta. (Kuopion. ) Yli-Kiimingln kappalaisen vaaliin on pantu 1) lm pitäjän apulainen vp. I. Karpin. 2) Rovaniemen lirl. loh. vlrkainen vp. K. P. Tillman ja 3) Kemin kavpal. apulainen R.
Mellin. (Ponvoon. ) Määrätty v. t. meriväestön saarnaaja Sallolan lirlkoh. apulainen A. E. Olsoni toimittamaan saarnaajan virtaa Wilpurln jaetussa pataljoonassa kokous-alloina, llrkkoh. apulainen Korpilahdella G. W. Relander lirkkoh. virkaiseksi Myrstylään.
FHUVlleita Vueussa. Tammikuun 28 p. lraatarmkisälli W.
Widofin tytär Anna Josefina 28 päivän vanhaua, 30 p. falvuoppilaan Kaarle Liliuksen poika Kaarle Alfred 1 vuotisena. helmikuun 2 p. luufinvanhin Antti Westerlund 64 vuotisena. ittellinen Maria Helena Wallenius 61 vuotisena, piika Wilhelmina Heikintytär Kuusiluodon kappelista kuollut läänin yhteisessä sairashuoneessa. 3 p. ruokakauppias Kaarle Holmberg 41 vnotisena, niklarinkisälli Kaarle Juha Lundström 30 «Uotisena, ». pastorin I. P. Lindholm vainaau tytär Emma Lindholm 33 vuotisena, entisen perääntatsojan A. Grönlundin poika Ernst Fredrik Paimiosta kuollut läänin sairashuoneessa, vaivanen Sino Kajander kuollut Mynämäellä 63 vuotisena, 4 p. pakkihuonen pehtori Lauri Robert Ealoander 72 vuotisena, maamittarin tytär Katarina Lovisa Lindfors 69 vuotisena, lukkuseppä Ruotsin alamainen Pietari Kustaa NroseliuS. larvari Riehteri vainaan tytär Naema Mari 16 vuotisena, piian Maija Wilmannin ävärä-l«pfi Alma Fridolfina kuollut Pöytyällä 1 vuotisena. 5 p. kraatarinkisällin, Preussin alamaisen O. F. Röderiu valmo Uroina Wilhelmina lernefelt 29 vuotisena.
Dtavalle vähä vastinetta lumiauran nimestä ja ajamisesta. Sitä kapinetta, jolla lumiset maantiet ajetaan auki, kutsutaan lumiauraksi ei ainoastaan Turussa, vaan koko Turun ja Porin läänissä ja ehkä muuallakin. Kyllä lumireen nimikin ymmärretään; että sen olisimme kieltäneet, siinä jo vähä valhettelittekin. Närnät molemmat Eurinin sanakirjakin tuntee ja viela päälliseksi lanan, niinkuin sitä Wiipurin läänissä kutsuttanee, mutta ei kukaan muu ennen ole siinä merkityksessä kirjallisesti käyttänyt tuota la tasanaa, ja koska te sen olette kuulleet, niin lähettäkäät se sanakirjan tekiöille että hekin saisivat pistää sen kirjoihinsa muidenki tiedoksi.
Otava ei ole voinut toteennäyttää tuota entistä väitöstänsaettä ”lataamattomat tiet hyvin tuiskutalvina ovat paremmat kuin ladatut”, ja väittää nyt vaan että avaamattomilla teillä ”päästään yhtä helposti eteenpäin kuin ladatuillakin”, ei siis paremmin, niinkuin ennen oli lausunut, jasanoovielä että Pietarin tiekin Rajajoesta alkain, jolla ”lumilata ja lapiot ovat ihan tuntemattomat”, on kuitenki ”pian yhtäläinen” (ei siis parempi), kuin lumiauralla avatut tiet. Sitte hän tietää senkin että Savossa jaKarjalassa ajetaan paljo talviteitä, joita ei koskaan lumiauralla avata. Olihan sekin melkein yhtä suuri tieto ja viisaus kuin se että ”lumi sulaa kesäksi”. Ia tällä te nyt olette todeksi näyttäneet että ”hyvin tuiskutalvina” auraamattomat tiet ovat paremmat kuin auralla ajetut. Teille tiedoksi saamme ilmoittaa että muuallakin ajetaan talviteitä, ei ainoastaan Savossa ja Karjalassa, sentähden että niiden kautta useinkin oijennetaan, että ne kulkemat tasasia maita, nuttuja, jarviä ja jokia myöten, joten ahteetkin valtetäan, joita valtateillä on enempi. Mutta ”hyvin tuiskutalvina” tapahtuu myös usein ettei niitä päästäkään kulkemaan, ja silloin on matkaaminen valtatietä, joka aina pitää oleman auki. Jos esimerkiksi syystalvesta tulee paljo lunta, niinkuin menneenä talvena, niin on sangen tydlästä päästä talviteitä kulkemaan, niinkuin mennä vuonna kuuttiinkin usialta ääreltä maatamme valituksia siitä ettei maamiehet päässeet metsäajojansa ajamaan. Samaten on myöski tänä talvena tapahtunut, että vielä tähän saakka entiset talvitiet, joita muina vuosina on vahvasti ajettu, ovat ajamatta paljon lumen tähden ja tänä vuonna myös pohjan pitämättömyydenkin tähden. Tämän olemme saaneet tuntea kaupungissakin siitä että halvot ovat suuresti kallistuneet näinä kahtena talvena, aivan siitä ettei maamiehet ole päässeet metsihinsä. Ia jos valtatietkin jätetäisiin avaamatta, mitenkä Otava luulee niilläpäästämän paremmin kulkemaan kuin avatuilla; ja sentähden maantiet omatkin jaetut että kukin pitää tieosansa korjussa suvella ja auki talvella, että niitä kumminkin päästään kulkemaan, pääsi muualta sitte taikka ei.
tammik. 14 p. 1861. Kyröskosken vielä ole malmista tullut. Wähä osa Kyrönseurakunnasta siitä hyötyisi, silla isompi osa asuu kosken alapuolella, mutta Ikaalisten miehet siitä vasta hyötyisivät. Sentähden he ensin lupasivatkin myllyjen osamiehille summattoman makson siitä ajaasta kun myllyt laskemisen alla seisoisi, mutta, totta katuivat kauppaansa, koska kuuluivat senaatiin asian lykänneen ja siellä muutosta taikka vähennystä maksossa missiinkin etsineen. Saa nähdä jos onnistuu! Tämä koski on mitä korkiampia meden putouksia Suomessa; ja muistan parikymmentä vuotta takaperin lukeneeni ruotsalaisessa kalenderissa sen korkoa armatuksi seitsemankolmatta kymmeneen syleen
jos eimuistoni tässä asiassa erehdytä? Tämä veden voima, joka tästä laskee alas, on maailman aikoihin ollut muihin toimiin miljelemattä, paitsi myllyjen käyntiin, joka tosinkyllä sekin on tarpeellinen asia; mutta nyt nousee jo kosken partaalla kaksi ratinen pumuli-tehdas, johon kolmattarymmentä sohloja (kangastuolia) ja 1500 pinteliä taikka rullaa langan kehräämiseksi rakennetaan. Wiimes keväänä tähän toimeen rupesivat viisi miestä, jotka Tampereen pumuli-tehtaassa ennen olivat olleet, mutta syystä
kuka tiesi?
siitä erkaantuneet. He rupesivat tähän toimeen silla lamalla että he katsomat perään ja tekemät itsekkin työtä tehtaassa, mitä kullekkin sopii, ja saamat sitten puolen moitosta; ne toiset osamiehet taas, joita on 200 ja jotka rahan rakennukseen
kukin sata ruplaa
omat antaneet, saamat toisen puolen moitosta. Kaikkein hartahimmat onnen ja menestyksen toimotutset seuraamat näiden yritystä, senkin tähden että omat suomalaista perisukua ja muutoinkin kunnon miehiä. Paljon mäkeä on jo tehtaan teossa työtä saanut; aikasin kemäällä maksettiin jo neljäkymmentä kopeekkaa päimaltä miehelle^-Se on kyllä tietty että semmotteesta tehtaasta, semmenkin isommassa määrässä, on vahinkoa jos hyötyäkin maamiljelykselle, sillä mäen palkka kallistuu eikä maamies enää jaksa pitää tarpeeksi mäkeä talonsa työhön, mutta maamies saa myös tamaransa paremmin maksetuksi ja tarpeensa kankaitten ja langan puolesta, mähemmällä maimalla ehkä halmemmalla hinnallakin. Tiiliä on sinne ostettu ja maksettu sadalta, isommista 90 ja vähemmistä 50 kopekkaa. Puita myös kuulutettiin siellä ostettamaksi ja maksetaan koimusistahaloista hopiarupla mutta Mäntysistä ja kuusisista mähemmän. Kaasuvalaistusta aivotaan tehtaasen toimittaa.
—k— n.
neessa. Wäkea oli saapumilla 500 paikoilla. Arvat 5, 960 lukuansa kävivat pian kaupoiksi; voittojen luku oli 460.
Tulot kaikki yhteensä tekivat liki 800 ruplaa, joista kuitenki kustannukset tulee suoritettavaksi.
Pikkulasten kouluille Turussa on yksi säästöpankin johtokunnasta eronnut jäsen lahjoittanut 1, 200 markkaa.
Kaksi rouvas-ihmistä on säästöpankkiin antanut 300 ruplaa hop. , joiden vuotinen kasvi maksetaan näiden kouluin johtokunnalle.
Kirjallisuutta. Ala-alkeiskouluin ja kansakouluin tarpeeksi on kirjakauppias I. W. Lilljan kirjapainosta nsyekeynisin tullut kaksi kirjaa, nimittäin: ”Osviitta UleiMaatieteesen, ala-alkeisja kansakoulujen tarpeeksi, kirjoittanut M. Wennberg. F. A— n suomentama. ” Hinta sidottuna on 40 penniä. Tässä on kysymyksiä kirjan alapuoleen pantu, johdoksi lukialle sekä kansakoulunopettajalle.
— Toinen on: ”Päässä-laskemisen jakso kansakoulun-opettajalaitoksille ja kansakouluille. C. I.
Landgrinin tekemä, suomentanut R. K. ” Hinta sidottuna il markka 20 penniä. Kumpaakin on ruotsin kielellä käytetty alku-opetuksessa, johon ne ovatkin hyvin soveljaat.
Suomessa vuonna 1859 syntyi 61, 454 henkeä, kuoli samaan aikaan 42, 969 henkeä, joten väkiluku sina vuonna enen ty i 18, 485 hengellä, joka oli suuri väen lisäys. Nuotta ennen lisääntyi Suomen väkiluku12, 118 hengellä ja sitä edellisinä elikkä vuonna 1857 katovuoden tähden ainoastaan 437 hengellä. Apärälapsia oli 4, 306, elikkä melkein joka 14:slapsi.
Kirjeen vaihetnsta.
Mikko Mikko-vainaan poika Euran Turajärveltä on lähettänyt kirjeen, jossa hän kertoo kirjottaneensa sen ”Kahden matkakumppanin, viinan ja miehen keskustuksen, ” joka oli luettavana näiden sanomain ensimäisessä numerossa tänä vuonna, ja sanoo antaneensa sen 10 vuotta sitten Porinkaupungin muurarimestarille J. A, Sundellille. Misfä ja kuinka se sitten on joutunut tehtaantyömiehen A. Jernvallin käsiin, joka oli lähettänyt sen sanomiin, siitä Mikko Mikko-vainaan poika nöyrimmästi pyytää ilmoitusta Jernvallilta, hyväksyen vaan että se oli sanomiin lähetetty.
Sipinän vankein kuljetuksesta. *) Tultuani Waivaraan, menin polisikamariin, hyvin tunnettava korkiasta vartiotornistansa, joka «sioissa Wenäjän kaupungeissa on sen osottajana, ja ilmoitin kohta pyyntöni polisi-johtajalle, ja kun hän oli tyyskään lukenut passini, antoi hän luvan minulle vanki-huoneessa katsella kaikkia, mitä mieleni teki.
Lähteissäni johtajan tyköä täyttämään aikomustani, antoi hän minulle paperin, jossa oli kirjoitettu: ’joka on varustettu passilla taikka muulla laillisella todisteella, se saapi katsella kaikkia, mitä vankihuoneessa on, seka ilmoituksia kaikista siellä, mitä haluttaa. ” Wartiasotamies määrättiin seuraamaan minua, ynnä ilmoituksella johtajalta, ettei katseliat saa puhutella vankeja, eikä kajota heihin, eikä myöskään heidän kuullensa lausua mitään hseyväksymistä tahi paheksumista heidän tilastansa, sillä on kovasti kielletty.
Me tulimme suurelle pihalle, jonka ympärillä oli 15 jalkaa korkia muuri. Sen keskellä oli kaivo; kivinen kaukalo ja usioita viljoilla kaivoon kiinitettyja pläkki-tuopia oli asetettu vankien varaksi pesoa eli juomista varten. Johtajan asuntoa vastapääta oli päävahtihuone, jonka läpitse oli kulkeminen, tullaksemme suuren klasi-oven kautta suurimpain pahantekiäin majaan.
Huone saipi valoa pienistä, katon alle tehdyistä akkunoista, varustetut rautahäkeillä, sekä klasi-ovesta. Mina luvin noin 20 paikoilla puu-lavoja (makaus-sioja), asetetut pitkin seiniä; kukin niistä oli varustettu vahvalla rautarenkaalla. Keskellä huonetta oli pitkä pöytä, ja siinä suuria numeroita, jotka osottivat kunkin vangin sian.
Pöydän vieressä oli penkkejä. Suuri venaläinen uuni, jota lämmitettiin paä’-vahtihuoneesta, muutamia yölamppuja ja suuri pyhänkuva, siinäpä oli kaikki huonekalut.
nJeoesssas, uuria pahantekiöitä on enempi kuin lavoja huoon toinen rvähempi, famallainen huone myöskin pää-vahtihuoneen takana.
*) Katso n:ro 5.
Itä puolella pihaa oli niiden vankien huone, joita kuljetetaan ilman rautoja. Nämät ovat semmoisia, joita vähempäin pahantekoin tähden viedäan Sipinään. Juuri samallaisia huoneita, kuin äsken mainittu huone, oli täällä usiampia rivissänsa; makaussioissa ei kuitenkaan näkynyt rautarenkaita. Totot olivat varustetut leveilla rapuilla, joissa sopi maata.
Welkomifia valvotaan viimistälin tulemaKhuifuu17 p. Uudenkaupungin raabtuvassa kauppias A. Linkdelgin toulursissa. Helsingin keräjäin 2:»a väiivänä vuoden kuluttua »riimis joulukuun I p:C’tä kruunuvoutl, sotakamreri K. H. Bergström vainaan pesäosä.
Toisen holhottavaksi oiteudetsa pantx talonpoika lkliaS Paavonpoila Inkila Valkealassa, talonpojat Wilhelm Korvineil j>, Juha Kolehmainen Liperin pitäjässä, mielipuoli isäntä luba lisak IisalinpoikaHuntu Honkilahden kappelissa, talonpoika loosep PleniuS Hinkkala Hausjärvellä.
Naimisen esteitä pyytävät vastaansa ilmoittamaan työmies Sauri Juha Hjulström ja torpantytär luhanna Kustaava Rosendal Porin kirkkoherran viralle. rusthollarin poika Juha Alfted Borgman Pohjan pitäjän kirkkoherraviralle.
Haettatvana läksi fiirtelevän laStenopettajan-virlaHlitin vitajässä.
lullatin virla Oulussa, rupulin-istuttajaltarrn-virla Polin pilrilääfäri-lunnassa.
Noin puolen tunnin paikoilla olin katsellut ympärilleni yhtä ja toista, kun kasakka ajoi kartanolle ja ilmoitti johtajalle vankein tulon. Wartiovaki, noin 50 miehen paikoilla, marsivat kohta trumpun paukkuessa kartanolle.
Vankihuoneessa ei muutoin ole sotaväkeä, vaan niitä saadaan kaupungin vartiapataljoonasta, niin pian kuin johtaja ilmoittaa vankijoukon tulevan. Suurissa vaskikattiloissa kannettiin vankien puolipäivällinen vankihuoneisin, joissa se jaettiin vähempiin numeroilla varustettuihin astioihin, erittäin kullekin vangille. Kolme naulaa hapanta leipää annettiin siihen vielä kullekin. Wangeilla on itse lusikkansa myötä.
Wangeille annetaan tavallista sotamiehen ruokaa, ja tänäpaivänen oli hapanta kaalia. Katsellessani päivällislaitoksia, tuli sana polisijohtajalta että minun piti tuleman sinne. Minä nain hänen nyt täydessä virkapuvusfansa ynnä lääkärin, vartioväestön päällikön ja muutamia vankivartioita.
Puoli vartioväestöstä seisoi kivarit kädessä vankihuoneissa.
Ovella seisoi kaksi miestä ja loppu-vaestö vastapäätä äsken tullutta vankijoukkoa. Wangit seisoi” vat pitkässä rivissä, piiritettynä vartioiltansa. Etupäässä seisoivat suurimmat pahantekiät, sitte vähemmän rikoksen alaiset ja viimeifeksi vaimot lapsinensa.
Upseeri, jolla tähän saakka oli ollut yleinen vaarinpito, ilmoitti johtajalle vankien luvun, jonka jälkeen tämä jälkimäinen meni pitkin rivia ja luki vangit. Sitte huusi yksi vankivartia suurella äänellä: Iksi kaksi. Ensimainen pari raudoissa astui esiin. Nyt tuotiin rattailta ne mytyt, jotka olivat merkityt numeroilla 1 ja 2, ja annettiin vangeille, jonka jälkeen kaksi sotamiestä ja vanginvartia saatti heitä vankihuoneesen. Samalla tavoin menetettiin kaikki muut. Minun muistakseni oli viimeiset numerot 111 ja 112. Namät numerot olivat kahden noin 12 taikka 14 paikoilla ikäisten poikain, jotka seurasivat isäänsä. Pojat, väsyneinä matkasta olivat nukkuneet sillä aikaa kuin toisia laskettiin sisälle. Sotamies herätti heidän ja sanoi ystävällisesti: ”tulkaat pojat, teidän numeronne on huudettu, nyt saatte päivällistä. ” (Jatketaan. )
Tuorstaina 2l pälvä tulemassa Helmikuussa kello 12 päivällä myydään paikalla, julkisella huutokaupalla, ehdoilla jotka toimituksessa tyyslemmin ilmoitetaan, ruokakauppias I. W. Harloffln tonlurfiin annettu talo n:ro 4, 8 korttelissa 6 kaupunginosaa iässä kaupungissa, ynnä siinä raketut: Ij yksi puurakennus, laidoitettu ja öljymaalilla maalattu, jossa on 12 asunhuonetta. etuhuone ja2lyöliä. huoneet hiljan tapettipaperilla varustetut ja maalatut; 2j kahdenkertanen livimuuri Lautapelli-latolla, jonkaaliterrassa on kauppapuotiynnä makasiini ja kont<ori, ja yllkerrassa 3 huonetta ja lyöli, paitsi sitä on tilvimuurin alla holvattu kellari; 3j yksi puurakennus kartanolla, jossa on 3 huonetta ja pakaritupa; 4) puurakennus, jossa on yksi Huone ja makasiini isomalnen asun< kahdessa kerrassa; 5) puurakennus, jossa on 2 taltia, pihatto ja makasiini, ynnä pesotupa ja sen kanssa yhteen rakettu isonen holvattu kivimakasiini. paitsi näitä on talossa usiampia puuza vaunuvajoja sekä kellaria.
Äsken mainitut rakennukset ovat paloroaluutetut noin 13. UW hopiaruplaan. jokahalullisille ostajille ja panttauksen-omaisille tiedoksi annetaan. Turun kauvuuain buutokamarista Talnnliklluil 2it v. 1 s’! A. Forhman.
Tuorstaina tuleman maaliskuun 7 p. kello 12 paimällä. myydään Hallalla, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, kauppias A. Kingelin vainaan perillisten puolikas sekä koko tontista n:ro 5 ja puolesta tontista n:ro 6. 26 korttelissa ensimäistä kaupunginosaa, että mainituilla konteilla raketuista huoneista ynnä olutehtaan kanssa siellä, vastaan otettamalsi tammikuun 1 p. tulemana vuonna 1862; huonerakennukset >ovat palomatuutetut II ja 12 tuhannen hopiaruplan »aiheella; tarkempia tietoja kauppaehdoista ja olutehiaan tilasta saamat halulliset kaupvaneumos K. M. Dahlströmiltä täällä; joka halullisille ostajille tiedoksi annetaan. Turun huutolamarista helmiluun sp. 1861.
A. Forhman.
julkisen huutokaupan kautta, joka tapahtuu 14 päivänä enfitule, <V vassa helmikuussa, kello 12 päivällä. pois arrenteerataan puoli Isoheiktilän ruslholll Loukinaisten kylässä Liedon pitäjää. 8 venäjän virStaa Turun kaupungista, viideksi vuodeksi, altain I:Stä palmaSta ensitulemata toukokuuta. Lilempiä tietoja rusthollin laadusta luin Kuulutus.
tuluvuorolle tuomiokirkon sakaristoon käsketään nousemallaviikkoa:
tuorstaina helmikuun 14 p. ne jotka asumat vildessä ensimäifissa kortteleissa 6:ta lauvunginos«a, samapaerjantaina helmiluun 15 P. ne jotka asumat 6-11kortteleissa kaupungiuosaa.
Toimitus alkaa kumpanakin päivänä rukouksella ja miillosaarnalla.
Turusta helmikuun 7 p. 1861. Torsten T. Renmall.
myös muista asianhaaroista saadaan huutokauppa-paikassa. Huutajolllpitää olla lelmolliset takaukset arrentiehtoin täyttämisestä. Liedosta 2l päivänä tammikuuta 1861. Matti Matinvoika Tupala.
Förmyntäri Alhojoen kylästä Liedon pitäjää.
vapaehtoisella huutokaupalla, joka pidetään valtall», tiistaina tuleman maaliskuun 19 p. kello12 päivällä. myydään Wuolahden yksinäinen perintötalo. V, manttaalinen. Kuufiluodon kappelissa, enimmän maksajalle. Tilalla kylmetään vuofittain vähä päölle neljän tynnyrin syyökylmöä. ja paitsi sitä kemäkulmö; niitut omat hymlu ruohoset ja antamat keskimäärin 50 häkkiä paitsi merirehuja, metsää on paljo yli talon oman tarpeen, lalansaelis huono; talohuoneet omat makuutetut Suomen UhtelsessH maallaisten palovakuutusseuraSsa 1, 350 hoviaruplan vakuus-arvoon z talon saapi mastaan ottaa tuleman toukokuun 1 p. ynnä kasmamau laihon^kanssa; maksonja muutehdot määrätään huutokaupassa; josthalullisille ostajille tieto annetaan. Kuusiluodon Wuolabdelta tammikuun 23 p. 1861. Tapani Stenmall, holhoja.
Myytävänä.
WellavsiSvavriikistTa^^m^y^yWpl Riigan pellavanfiemeniä 186ft vuoden tulosta, suuremmissa osissa, Rautauuobissa Uudentorin par. Eläinten apejauhoja, rukiinja nijun-listimia halpaan hintaan HaliSten kauppamakasiinissa.
Kahvetta. sokeria, riiskryynejä. väskyniä. punasta ja valloSta pumpulilaukaa, hyviä nisujauhoja sela Hollannin silliä, mvypt O. R. Svoof entiseSsi Salltnln taloSfll.
Robtimiblnnkaa Tampereen G. Grönbera.
Ilmoitus.
Kaksi, torpantilusta. toinen talon kokoinen, toinen vähempi, WaiStenlylän Hvitin kartanossa Maarian pitäjässä, jäämät tulevan maallskuun 14 p. lviljellättä. jonka vuoksi niihin otetaan torpparia, jos he, varustettuna tarpeellisilla maineenja vapauden todistuksilla, jota pitemmin sitä parempi, ilmoittamat itsensä mainitussa kartanossa.
Halataan ostaa.
Hyviu n>olfofta lampaunvillVja «Stetaan 9tuutttttt-fel>*tistiottee*fa Xutuöfa* Myytävänä Frenekellin kirjakaupassa:
Kolme Weisua lesuksessaKristuksessa, autuuttajassamme, joita on kokoillut ja pränttiin kustantanut T. H. 2 kop.
Tavarain hi toja Turussa.
Palovlina 75 ja 90 k. kannu.
Tuore naudanliha 60 k. ja 1 r.
Palmattu naudanliha 1: 10.
Tuore lampaanliha 1: 30.
Palm. lampaanliha 1: 40 ja 1:60.
Sianliha 1: 65 ja 1 70.
Palm. sianliha 2 r.
Made 1 r.
Heinät s’/, aina IIk.
Munat 35 ja 40 k. tiu.
Nahkiaiset I:50 sata.
Perunat 22 k. nelikö.
Koiv. halvotl:soja I:7sluorm». Mäntyset halrvot 1: 30 leivlskä.
Nisut 8 r.
Rukiit 4: 65 ia 4: 80 Rukiinjauhot 5 r.
Kaurat 3: 15 ja 3: 20 Ohran maltaat 6: 50 Walkoset herneet 6 r.
»»?»»It f tl harmaat herneet 4: 30 [a 4: 50.
Silakat 8 r. ja 8: 50. A Ohrankryynit 22 f. laM Kaurankryunit 26 t. jM Humalat 10 k. naula.
Woi 2: 60 ja 2; 80 M Tali 3r. ja3: 20 M Nisuiauhot 90 ta 95 fTurussa, I. W Lilljan kirjapainossa, 1861.
Palnoluvan antanut: T. T. RenWall.
Huutokauppoja.
Petjantaina tämän helmikuun 15 p. altain kello 9 epp. ja kello 3 jpp. myydään alikerraösa Suomen talousseuran talossa tässä kaupungissa Hämeenkadun varrella. julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, taitellaisia triloo-vaprikin teoksia, niinkuin aamuja konttori-jatkuja, valtosia ja liljavia naisväeu ja lasten nuttuja ja sukkia, kohtuja, poikain jatkuja, miesväeu-alushousuja, alushameita, valtofia ja lirjamia villaja pumpuli-troijyjä, sängyn-peittoja. villafia. pumpulisia ja liinasia naismäen puolisullia ynnä yhtä ja toista; joka halullisille oStazllle ilmoitetaan. Turun huutokamarista helmikuun 4 p. 1861.
A. Forhman.
Tiistaina tämän helmikuun 19 p. . alkain kello 9 epp. ja kello 3 jpp. myydään metsähoitajan B. E. Mallenin talossa Hämeen-poikliskadun varrella, paikalta poismuuttamisen tähden, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, kaikellaista parempaa irtainta tavaraa, niinkuin petfatuita ja maalatulta huonfkaluja. kaappeja, soffia, tuoleja, piironkeja, pesotaappeja ja pöytiä, plakkija rautakatuja, tlafia japosliineja, suvija talvi-ajokaluja. niiden joukossa 1santaja 1häkli-rattaat, reliä y. m. , työ-aseita ja langastuolia ynnä yhtä ja toista; joStahalullisille ostajille tieto annetaan. Turun huutokamarista helmikuun 4p. 1881.
A. Forhman.
Kesliviikkona ja tuorstaina 20 ja 21 päivänä tässä helmikuussa, alkain kello 3 jpp. myydään huutokamarissa täällä, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, presidentin ja ritarin E. F. Branderi-vainaan kirjasto, jossa ou lakitieteellistä, joiden joukossa I. F. Flintberginlainopln- kirjasto 6 siteessä, y. m. maatieteellisiä, historiallisia, jumaluusopillisia, lääketieteellisiä, franskan, salsan ja suomen kielisiä kirjoja, matkaynnä lempi-kertomulsia, karttoja ja kumia. y. m. ; on myös kirjain luettelo nähtävänä huutokauppa-päivään saakkaFrenekellin kirjakaupassa, joka halullisille ostajille tiedoksi annetaan. Turun huutokamarista helmikuun 4 p. 1861. A. Forhmau.
H«omiokirk, Ksa , Suom. Aamu-saarnau: v. PaStori Bränder. Ruots.
Aamu-saarnan: v. Pastori Ahvtssus. Suom. Ehtoo-saarnan: lu «aluusopin-oppilas WegeliuS. Ruots. Ehtoo-saarnan: v. Pastori Sazin.
K<h»uhuoneen-lirro»sa, Ruotsia: v. PaStori Bränder.
«i«num-rirro»sa. Suomea: v. Pastori Stenberg.
Piplian-selitylstii pitämät tulemalla »iilloa: tiistaina, kello 5 jpp.
»uotsin kielellä Tuomioprovasti Nenvall ja keStiviikkona, kello 5 jpp. suomen kielellä v. Pastori Malmström.
Kotimaalta.
Mikkelin läänin maaherra on tammikuun 22 p. virasta eroittanut luvan pitäjän nimismiehen K. W. Polin ja nimittänyt vara-maakanslistin B. G. Godenhjelm nimismieheksi luvan pitäjään.
Turun pakkihuoneen pehtori L. R. Caloander, joka kuoli tämän kuun 4 p. , on testamentteerannut paitsi sukutäisillensä Yliopistolle 24, 000 ruplaa, Turun lukiolle 12, 000 ruplaa ja ylikoululle 6, 000 ruplaa hop. , kasvit niistä jaettaviksi naiden oppilaitosten oppilaisille, 8, 000 ruplaa kasvutarhan asettamiseksi Turkuun sekä kasvutarha- hoidon edistämiseksi. Paitsi näitä on 7, 000 ruplaa määrätty erinäiseksi varastoksi, jonka vuotiset kasvit käytetään halkojen ostoon, joita joka vuosi joulun edellä jaetaan köyhille. Mitä jätille jääpi, kun nämät summat omat jaetut, annetaan pikkulasten-kouluille ja rouvasväen- seuralle Turussa.
Turun laskiaismarkkinoita pidettiin viimismaanantaina ja tiistaina. Edellisinä päivina oli niin paljo suojannut että rekikeli jo oli huonoa, mutta markkinoiksi muuttui kuitenki ilma kovemmaksi että päästin reellä paremmin kulkemaan. Wäkeä oli vähemmäksi ja tavaroita sen jälkeen myös vähemmänpuolisesti; tavarain hinnat luetellaan lehden lopulla.
Tilavakuusseuran osallisuuteen kirjoittaneita jäseniä oli muutamia koossa Turun seurahuoneessa viimis maanantaina. Siina päätettiin pyytää johtokunnan pitämään eri kokous tutkimaan ja ratkaisemaan, elleikö seuran annettavain velkakirjain prosenttia taitaisi korottaa kumminkin s:teen sadalta, kun luultiin ettei seuran velkakirjoja saada rahoiksi vaihetetuksi 4 ja 4. prosentin maksamalla, niinkuin nyt on määrätty.
Porthanin kuvapatsaan rakennukseksi oli tämän kuun 6 päivään saakka karttunut yhteensä 5, 220 ruplaa 49 kop. hop.
Kansan-lainakirjasto Helsingissä avattiin viimis lokakuun 7 p. ja on sitte pidetty auki joka sunnuntai ja keskiviikko kello 4 ja 5 välillä jpp. Kirjoja siinä on 592, joista 372 on ruotsalaista ja 220 suomalaista. Lainaajia on ollut vahvasti, yhtenä päivänä aina 110:teen asti.
kuolleita NUVUssa. Tammikuun 29 p. tupakintekiän A. A.
Walleniuksen poika Kustaa Aatolf puolen »uotisena kuollut Uudessakaupungissa, helmikuun 6 p. tiilitehtaan-trenli, entinen tarkta-ampuja Fredrik Rindell 3l »uotisena. 7 p. linnan kirkon lukkari Herman Viktor Elfvius 32 »uotisena kuollut Mynämäellä, 8 p. trengin A. F.
’Helinin poika Kaarle Fredrik 10 vuotisena, Itt p. piian FredrikaLindbergin äpärälapsi Linda Fredrika 4 kuulauden ijässä, 11 p. plas-ma< zuri, överstiluutnantti ; a ritari Kaarle Samuel Alleen 56 »Uotisena, merimies Kaarle Tuomas Nyfors 53 »uotisena.
yevi«liitto«N kuulutettiin tuomiokirkossa »iimeis pyhänä ensi erä: trenki Juha Juhanpoika RutaS ja piika Kustaava Lovisa Hamppen, sekä varvin työmies, sotamiehen poika Aljunzem Malasehevits roomalais-katolisesta uskosta ja neiti Emilia Kajander.
Hurun polifikamarin Umoitukfla. Helmikuun 4 p. löysi Postinhoitaja EStlanderin piika Kerttulinladulta 4 ruplaa hop. Samana päivänä »arastettiin revisori Lundströmin trengin V. Hellstenin huoneesta latlarilello ja hopiahelanen piippu.
Kun polifikamarissa «li ilmoitettu että Nousiaisten jahtivoudilla E. Faleniuksella on se Hevonen jreki, jotka tammikuun 1? v. »arastettiin Perniön torppa «ilta I. Witmannilta. lähetettiin polifivalturit K. Söderström ja I.
G. Grönroos 5 päivä tässä kuussa jahtivouti Faleniuksen tykö tutkimaan asiaa. Sinne tultua löyfivät he hevosen ja reen Faleniutsella. joka selitti että hänen trenkinsä Efraim Slmonpoika. joka 2 kertaa ennen on varlaudesta vitsoja saanut, oli tammikuun 17 p. ollut talvl, uiarltinoilla Turussa, ja saman päivän ehtoolla kotiin tullut tuntemat Loman miehen kanssa ja tuoneet mainitun hevosen ja reen, jotka sanoivat olevan sen tuntemattoman miehen, mutta kun sama mies salaa «li mennyt pois. jäivät hevonen ja reki Faleuiuksen haltuun. Hevouen za reki tuotiin kaupunkiin, ja Efraim Simonpoila, jota kielsi »arastaneensa taikka mitään tietämänsä asiasta, lähetettiin Turun linnaan; asia tulee tutlittavaksi lämnerlnoikeudessa.
6 p. toi kauppiaanpoika A. Matvejef polifikamariin kapanlämsän. jonka hän oli löytänyt Uuden «aantullista. ja lruununluusi Sundström5 avainta yhdessärenkaassa, jotta hän oli löytänyt Aurajoelta tehdyn luistinpaikan läheltä.
8 H. oli pölisi E. I. Gröndal UudeNatorllla tiini ottanut tuntemattoman miehen, joka sanoi nimensä olevau Juha Fredrik Ahlgren ja ennen olleensa Suomen tarkla-amvujakouluösa Hämeenlinnassa, mutta nyt il, man luvatta lähteneensä trenginpaikastansa kauppiasStahleltaPorista, ja kosla hän yötä ollessansa Kallion talossa Raullalan kylässä Liedon 18M.
Tanomia Turusta.
M7. Perjantaina Helmikuun 13 päivänä pitäjässä oli »arastanut kankaan-piukottimeu ja kinveen. tuotiin hau polifikamariin, jossa hän tunnusti mainitut kalut varastaueeilsa; asia tulee tuomittavaksi Liedon keräjissä.
Wielä samana päivänä ilmoitti Mommolon torppari Juha Hemstedt Toijaisten kylästä Kiskopitäjästä että yöllä ennen porvarinlesten Nautalinin talosta oli häneltä viety sultteet ja mätihihnat sekä 2 sätkiä, toinen tyhjä ja toisessa, merkitty yuustaveilla I. H. , puoli tynnyriä ohria.
1Sunnuntaina Paastosta saarnaavat:
moinen temppu on tehtävä sen tähden että taudinmarkä kuilvettuneena vielä vuoden ja usiammankin perästä moi tartuttaa; 4) jokainen kestikiemari pitäisi kovalla edesvastauksella kielettamän semmoisia hevoisia panemasta kyytin eteen, sillä kuin usiat matkustajat kulkemat siloillansa, omilla on siitä ymmarrettäma kuinka tämä tauti siitä pikaisesti levenee.
oyyansae Hämeenkyröstä tammikuun 21 p. 1861. Waivaisten holhous on taalla vähä toisella kannalla kuin muuallapäin.
Seurakunta on jaettu lukulahkoihin ja kukin lahko pitää murhetta niistä vaivaisista, jotka piirikunnassa ovat, eivätkä täyttä kaasia tarvitse elatukseksensa, vaan vielä taitamat itsekkin maha elämän-einesta työllänsä toimittaa. Piirikunnan päällysmies kokoo talollisilta ja jakaa niille kaksi kertaa muodessa, mittumarina ja joulun edellä, mitä kunakin muonna on heille määrätty, ja.
jos jotakin jääpi sen ylitse, pidetään se takavarikossa päallysmiehen tykönä tietämattömäm tarpeitten täyttämiseksi.
Paitsi tätä on kaksi taikka kolme vasituista ruotivaivaista kussakin lukulahossa, senjälkeen kuinka suuri se on, jakolme neljä maimaista kuljetetaan seurakunnan ympäri järjestykö sessä talo talolta elätettämiksi. Namät köyhät omat sitä laatua, että ruotia tarmittisimat, mutta kun kaikki ruodit omat kiinni, niin he tällä tamalla elätetään. Niillä rahoilla, jotka kruunun-moudin kautta kootaan trengeilta, pujoilta, ittellisiltä, torppareilta ja nuorelta kansalta, kasmatetaan ja holhotaan köyhiä ja orpolapsia, joita onkin hyvin paljon, että rahat tamallisesti siihen kulumat.
Tällä tamalla papit paljon mähemmällä maimalla pääsemat, eivätkä aina tarvitse pahoilla mielin olla maimasten malituksista; mutta köyhät tulee aina paikoillansa olemaan, eivätkä saa muuttaa paikasta toiseen, sillä toinen kylä ei ota niitä vastaan elättaaksensa, eikä sitä somi moittiakkaan, kun asetus täällä määrää, että kunkin lah—k— n.
Marttilan pitäjästä 4 p. helmikuuta 1861. Lainakirjaston perustaminen seurakuntiin on sekätarpeellinen että hyödyllinenasia. Tähän vaaditaan ainoastaantavallinen. valistusta rakastavainen yhteyshenki ja muutama kopekka rahaa. Missä ei niitä etuja löydy, siellä tarvitaan sydämellisiä kehoituksia ja neuvoja. Niin täällä kuin muallakin, ovat seurakunnan jäsenet ryhtyneet työhön, aivan tärkiaan. Euran kappelissa on lainakirjasto jo muutama vuosi tehnyt tenhonsa, ainoastaan yhden kopekan vuotifen makson kautta jokaiselta ripellä käyvalta hengeltä.
Marttilan pitäjän emäseurakunnassa tapahtui perustus menneenä vuonna. Kirjoja löytyy 114 nimettä, joista 109 ovat toimitetut kirjallisuuden seuran kautta Wiipurissa, ja lainataan niin halullisesti, ettei monta kirjaa suinkaan jateta talteen. Karmaisten pieni seurakunta on myös kustantanut oman kirjastonsa ja puhutaan että Kosken kappeli paraikaa kokoilee rahoja samaan tarpeesen.
En minä siis muuta taida kun sydämellisesti kehoittaa kaikkia ystäviäni jaheimolaisiani talonpoikaisesta säädystä tainkaltaiseen hyvään puuhaan, jos muutoin isänmaan rakkaus ja valistus korkiana pidetään. Erittäin saan minä suurimmalla ilolla ilmoittaa ja nöyrimmälläkiitollisuudella mainita edellä nimitetyn seuran hyvää tointa ja palamaa työtä suomalaisen kirjallisuuden lemittämisesta, sillä ei seura ainoastaan toimita kirjoja hyvään hintaan, se antaa vielä lahjaksikin omia tekemiänsä. Sitominen ja kirjaston saannot saadaan alle neljän kopekan, mikä muolla maksaisi kumminkin kymmenen kopekkaa kappaleelta.
Kokkolan uusi suomalainen yli-alkeiskvulu avataan tulevan syyskuun 1 p. Kaikki opettajain virat siinä ovat jo julistetut haettavaksi.
Uudenmaan ja Hämeen läänin maaviljelysftura piti vuosikokouksensa Helsingissa tammikuun 29 p. , jossa päätettiin hallitukselta pyytää valtiovaroista rahaa alhaisen maaviljelyskoulun asettamiseksi, jonka asetukset tutkailtiin ja hylväksi katsottiin. Oli myös kysymyksenä asettaa erinäinen laitos paremman karjalajin saamiseksi maahan.
Kohtuuden ystavät pitivät kokouksen Helsingissä tämän kuun 1 p. Noin 20 hengen paikoilla oli läsnä.
Keskustusaineena olivat ne mietteet ja ajatukset, jotka naiden sanomain 4 n. rossa olivat kerrotut. Kaksi pykälettä niistä, nimittäin kolmas ja viides saivat usiampia muistutuksia, jonka tähden ne jätettiin pois toistaseksi.
Ia kun toista pykälettä oli vähän muutettu, otettiin ne muut viisi pykälettä seuran perustukseksi. Keskusyhteyden esimieheksi valittiin kanslianeuvos Rein, ynnä esittelösihteeri Waenerberg ja assessori Brummer auttarviksi johtajiksi, rahavartiaksi kirjaston amanuensi maisteri Renvall.
Porin kaupungin sanomain nykyinen toimittaja kirjoittaa niin huonosti ja virheellisesti suomen kieltä, ettei sitä luulisi talla vuosikymmenellä kirjoitetuksi, ikään kun ei suomen kielioppia vielä olisi kirjoitettukaan, taikka ei kumminkaan sen lehden toimittaja sitä lukenut. Wirheitä ja kieliopillisia vikoja on niin paljo kaikissa toimittajan omissa kirjoituksissa, ettemme niitä tässä rupee luettelemaankaan, mutta jos toimittaja ei niitä itse huomaa, vaan tahtoo meidän niitä itsellensä osottamaan, niin teemme sen toiste. Paitsi näitä julkisia kielen väärennyksiä, jotka ovat niin törkeitä ettei luulisi sillä kirjoittajalla olevan suomalaista korvaa laisinkaan, on siinä vielä pranttivirheitäkin.
Hevoistauti liikkuu liikkumistansa Porin ympäristöllä, varsinki Merikarvialla, Siikaisissa, Poomarkussa ja Ikaalisissa seka vielä Waasanki läänissä, ja tekee turmiotöitänsä hevoisissa, ellei sille mitään esteitä hankita, sillä tauti on tarttuvainen. Sen levenemistä estämiseksi on hevoislääkäri K. L. Lagerbohm tarpeelliseksi katsonut seuraamat keinot: 1) ettei saa vaihettaa eikä myydä tautisia hevoisia, sillä se on hapiällistä seka kovasti kielletty laissa, joka määrää vitsarangaistuksen sille, joka ehdolla ja tiedolla myy taikka vaihettaa taudilla saastutetun eläimen ja sen kautta saattaa taudin lähimmäisellensä; 2) että parantamattomathevoiset tapetaan, eikä, niinkuin tähänsaakka tapahtunut on, niillä ajeta siksi että paha löyhkä matänevästä luontokappaleesta estää omistajan sitä lähenemästä; ei myöskään tämmöisiä hevoisia ole päästämistä laitumille eläväna matänemäan, sillä se märkä, joka juoksee naiden haaskain haavoista, saastuttaa maan ja puut, ja taitaa vielä monta vuotta tartuttaa samoille laitumille päästettyjä hevoisia; 3) että taudilliset hevoiset eroitetaan terveistä; tallit, joissa taudillisia hevoisia on ollut, pitää puhdistettamaan; siinä on kuitenki kylläksi että pestään ne paikat tallissa, jotka hevoisista ovat tahraantuneet, kiehumalla vedella taikka lipiällä, ja samalla tavoin puhdistetaan häkit, kruput, ranget, juoma-astiat ja muut; kloorikalkki-vedellä sivaltaminen ei maksa paljoa ja on vielä vakavempi saastutuksen hävittamiseksi. Hevoissukimet, vyöt, hihnat ja muut semmoiset sopii liottaa 24 tuntia kloorikalkki-vedesfa ja sitte kuivata ilmassa. Täm
on eripuraisuus yya enenemässä. Aina usiammat valtakunnat ovat uhanneet eritä yhteisestä liittokunnasta.
*j Katso n:lo 6.
Tivirian vankein kuljetuksesta. *) Polisijohtaja ja hänen seuransa ynnä upseeri ja lääkäri, jotka olivat seuranneet vankeja, menivät nyt silmäilemään huoneita, jotka olivat vankeja täynnä. Kaskettiin minun myös seurata, ja minä nain suurimpain pahantekiäin huoneessa kaikki makaus-lavat täytettttna.
Renkaastn oli kimitetty ne kahleet, jotka kävivät vankein oikeasta eli vasemmasta kädestä. Jo Moskovosta lähteissä taotaan käsiraudat kiini. Niissä on kaksi rengasta, joista toisessa on 5 jalan pituiset ja pikkusormen paksuiset viljat, 4’/<z naulan painosta, toiseen renkaastn taas sopii kimittää kumppanin viljat.
Tultuansa vankihuoneesen irroittavat vangit parit roisistansa ja kiinittävät viljat kukin lamaansa. Johtaja kuulusteltuansa kunkin vangin terveydentilaa, lähti pois huoneesta, ja kohta sen jälkeen kirvoitettiin vangit numeronsa jälkeen lamoistansa, ja asetetun huutamisellapöydan ympäri, kukin siihen paikkaan ja sen vatin ääreen, jolla oli sama numero. Syödessänsä olivat vangit hyvin puheliaita, ja muutamat vikkelapaiset päastelivat kokkapuheitakin, mutta sotamiehet ja vankivartiat eivät vähäkään yhtyneet heidän iloonsa.
Rumalta päästyä kiinitettiin taas kukin lamaansa; Johtaja käski minun puolipäivälliselle, jossa minä ! kaksi vartiaa jäi huoneefen ja toista kaksi klasi-oven taa.
Muut vartiamiehet saivat laskea kivärit käsistänsä ja oleskella missä mukavin sopi. Täältä menin minä vahempäin pahantekiäin huoneesen, jossa myös päivällinen jo oli päätetty, ja vartioiminen jätetty yhdelle sotamie ! helle ja yhdelle vankivartialle. Waimot ja lapset olivat erittäin majoitetut, ja puheen kohina heidän huoneestansa ilmoitti minulle että vaimovaki kaikissa maan-äärissa ja missä kohdissa hyvänsä ovat yhtäläisiä.
kohtasin upseerit ja tohtorin. Päivällistä syödessä sain vielä kaikellaisia tietoja vangeista, josta vähä tässä »iela kerron.
Waltiollifen rikoksen alaisia vankeja ei koskaan viedä vuoren kaivanto-töihin. Niin keisarinna Katarinan rangaistus-asetuksetkin määräämät, jotka ovat vahvistetut jälkeisiltä hallitsioilta. Kaivanto-töihin viedään ainoas Pohjais Sipinässä on ilma niin kylmää ja kovaa, ettei ihmiset siellä koko vuotta jaksaisi elääkään, mutta etelä osassa on lauhempaa ilmaa, jossa myös vangitkin pidetään.
taan murhamiehet, petolliset virkamiehet, parantamattomat varkaat ja yhteisesti kaikki semmoiset pahantekiät, jotka Wenäjän lain jälkeen ovat tuomitut hengeltä pois.
Mutta niinkuin nämat, ovat myös valtio-rikoksen alaiset vangit raudoissa matkalla Sipiriaan. Tultua Irkutskin kaupunkiin, joka on keski Sipinässä, irroitetaan valtiollisten vankein kahleet, heille annetaan vähä päivä-muonaa ja saavat valita asunnoksensa jonkun kaupungeista Dmsk, Irkutsk tahi Nertsehinsk. Siellä saavat sitte elää omista varoistansa taikka hankkia elatuksensa jollakin työllä. Sillä tavoin ovat he kuitenki polisi-katsannon alla etteivat saa mennä määrätystä piirikunnasta ilman kuvernöörin luvatta.
Wähemmän rikoksen alaiset vangit, joita ilman raudoitta kuljetetaan, ovat kaikki talonpoikaisesta säädystä ja semmoisia, jotka ovat olleet tottelemattomia kartanoherroillensa, ja joita ei millään kurilla ole saalu oikastuksi.
He saavat ottaa vaimon ja lapset myötänsa, jos nimittäin vaimo suostuu seurata miestänsä sinne, mutta jollei hän tahdo seurata, saapi hän jäädä kotio jamennä uuteen naimiseen. Lapset seuraamat aina äitiänsä. Jos lapset jo ovat täyttäneet 12 vuotta, kysytään aina heiltä jos he tahtomat seurata vanhempiansa Sipiriaan. Jos eivät tahdo, saavat jäädä kotomaahan.
Sipiriaan viedyt vangit eivät pääse koskaan sieltä takasin, mutta heidän lapsensa saavat koska hyvansä palata kotomaahansa.
Kaikki Sipinään määrätyt vangit kootaan Mosko> vaan. Vhdessa kulkujonossa kuljetetaan suvella 120:kin Mutta jos ilmoitukseni ovat lukialle vähä-arvoisia, niin kuitenkin saan ilmoittaa edesmenneen vuoden tapauksia, ja parempihan myöhänki kuin ei koskaan. Terveydentila oli pitäjässämme viime vuonna kohtalainen, ehkä kuitenkin kauhistavaisia tapauksia on ollut mainitun pitäjän Euran kappelin seurakunnassa. Wiimes syksynä meni yksi rusthollarin isäntä viinapaissään jokeen, jossa hän kuoli, ja yksi talonpoika, joka kuoli riiheen, häyryyn, eli lieneekö siinäkin ollut viinan Häyryn ja nuoran syy, niinkuin siitä puheita on ollut. Wiimes joulun edellä sai yksi talon vanhamuori kuoleman laakin kirkosta palattuansa, yhdeltä juopuneelta talonisännältä samaa seurakuntaa, joka juoma-reisuiltansa ajeli sopimattomasti, josta hän edesvastaukseen vaaditaan. Ei tämmöisiä ole kerviä kirjottaa, vaan itselleni ja muille kauhistukseksi ja karttamiseksi olen lyhykäisesti kertonut, lohdutellen ittiäni siinä toivosfa että toisten iloisempia. I. Tilkais.
Ulkomailta.
Ampuminen Gaetassa on yltynyt yltymistänsä. Sardinialaiset ampumat seka maan että meren puolelta laimastostansa. Uhtena ainoana yönä sanottiin heidän ampuneen kaksi tuhatta pomvia. Jo aavistetaankin ettei kuningas Frans enää monta paivaa jaksane vastustella.
Franskan keisari on kehoittanutkin häntä hyvällä antaumaan, ennen kuin viimeinen täytyminen tulee hätäkateen.
Tähän ei hän kuitenkaan ole suostunut, vaan koettaa viimeiset voimansa, koska hän luulee korkiankin tarkoituksen puolesta, nimittäin kuninkaallisen vallan pysyttämisen puolesta tepastelevansa, joka hänen mielestänsä olisi paha esimerkki muillekin, jos kuninkaan istuimia nain kukis
Tuorstaina 2l päivä tulemassa Helmikuussa kello 12 päivällä myydään paikalla, julkisella huutokaupalla, ehdoilla jotka tyystemmin ilmoitetaan, ruokalauvpiasI. W. Harloffin kotonimkuitruskiisnesasnanettu talo n:ro 4. 8 korttelissa 6 kaupunginosaa tässä kaupungissa, ynnä siinä raketut: I) yksi puurakennus, laidoitettu ja öljymaalilla maalattu, jossa on12 asunhuonetta. etuhuone ja2lyökiä. huoneet hiljan tapettipaperilla varustetut ja maalatut; 2j kahdenkertanen kivimuuri rautapelli-katolla. jonka alikerrassaon kauppapuotiynnämakasiini jakonttori, ja yllkerrassa 3 huonetta ja työli. paitsi sitä on tivimuulin alla lhsuoomnaeintteaujahoplavkaattruitukpeal; lari; 3) yksi puurakennus kartanolla, jossa on 3 4) puurakennus, jossa on ylsi isomainen asun, buone , a makasiini kahdessa kerrassa; 5) puurakennus, jossa on 2 tallia, pihatto ja makasiini, ynnä pesotupa ja sen kanssa yhteen rakettu i, ouen holvattu kivimakasiini. paitsi näitä on talossa usiampia puuja vaunuvajoja selä kellaria.
Asken mainitut rakennukset oroat palovaluutetut noin 13. 000 hopiaruplaan. jota halullisille ostajille ja panttautsen-omaisille tiedoksi annetaan. Turun kaupungin huutokamarista A. Forstman.
Myytävänä.
M^ähäinen talo N:o 247 meri-kortteerissa Puolalan mäellä myy «^«. dään hyvällä hinnalla ensi muutoksesta. Omistajalta saadaan likempi tieto.
vavriikisrntatn^n^p^tl Kahvetta. sokeria, riiskrhynejä. västyniä. punasta ja »altosta pumpulllankaa, byviä nisujauhoja sela Hollannin silliä, myypi O. R. Svoos entisessä Sallenin talossa.
Tampereen G. Grönbera.
Riigan pellavanfiemeniä 1860 vuoden tulosta, suuremmissa osissa, Rautapuodissa Uudentorin partaalla, myypi I. Torekell.
Eläinten apejauhoja, rukiinja nisun-listimiä halpaan hintaan Hälisten kauppamakafiinissa.
Halataan ostaa.
Hyviä valkofia latnpnant»iUo%a ostetssn Vtunnun keheuhuVneebsa &tt*st*fa+ Kadonnut.
lärykselän rusthollista Prunkkalau kappelista katosi elokuun 2 p.
kaksi hevoSta, toinen noin 10 vuotias musta valakka, kello kaulassa, toinen 15 vuotias mustanruökia tamma. Jota tietää niitten olopaikan, olkoon byvä ja ilmoittakoon palkintoa vastaan äsken mainitussa rusthollissa Pruntlalan kappelissa taikka lautamies Tiensuulle Liedon pitäjässä.
Tavarain hi toja Turussa.
Kuulutuksia.
Auluvuorolle tuomiokirkon sakaristoon käsketään nousevalla viitkoa:
maanantaina helmiluun 18 P. kaikki ne seurakunnan jäsenet, jotka asuvat 12— 21 kortteleissa 6 kaupunginosaa, tiistaina HeIMiIUUN 19 P. kaikki, jotka asuvat vanhoissa taloissa entisessä Pohjan korttelissa luin myös ne jotka asuvat rvanhoiösa taloissa Etelän korttelissa siihen osaan asti, tuin kuuluu 2:sen kappalaisen piiriin, tuorstava heIMiIUUN 21P. kaikli seurakunnan jäsenet, jotka asu, «at torpissa ja tiluksilla Aunintaisteu tullin takana.
Turusta helmiluun 12 p. 1861.
perjantaina helmiluun 22 P. kaikki vanhoissa taloissa entisessä Etelän korttelissa asuvaiset, jotta kuulumat 3:nen kappalaisen piiriin.
Toimitus aljetaau ja pitkitetään tavallisella lapaa.
Torsten T. Reuvall.
Julkisella huutokaupalla tulevamaaliskuun 9 p. kello 11 epp.
tarjotaan Turun raastuvassa 30-nen vuodeu arennille pohjan puolella kaupunkia olevat maan-osat n:rot 67— 75 niillä ehdoilla jotka huutokaupassa ilmoitetaan.
Samalla aikaa ja samassa paikassa tarjotaan lU:ueu rvuoden arennille Iso-Puolalan. Isohängin, Wähahäugin jaUrjänän taloille jaetut, mutta kaupungille annetut tatauiltut Raision, Maskun. Maarian. Piikkiön ja Nummen pitäjissä. Kummassakin huutokaupassa pitää huutajilla oleman telvolliset takaukset.
Tarkemman vaarin pitämiseksi vaivaisista on Turku jaettu 8 piirikuntaan, ja kuntin rvaarinpitäjäksi roalittu ylsi vaivaishoitolunnan jäsenistä, nimittäin ensimaiseen piirikuntaan, johon kuuluu 1 kaupunginosan I— l9kortteli, entinen Kirkkolortteli ja kaupungin tiluksetHämeentullin takana, nikkari Cronvall; toiseen piirikuntaan, loppu äsken mainittua kaup. osaa. seppä Nangell; kolmanteen, 2 kaup. osa. entinen Luostarin kortteli sekä tilukset Uudenmaantullin takana, seppä Wulf; neljänteen. 3. 4 ja 5 kauv osat. sekä Pikisaari, tynnyrinvyöttäjäLindh; viidenteen. 6 kaup. osa. entinen Pohjan kortteli ja kaupunkitilukset AunixkaiStentullin takana, kauppias Söderström; kuudenteen, 7 kaup. osa. löytyri Cujander; seitsemänteen. 8. 9 ja. 10 kauv. osat. entinen Uudenkaupungin kortteli ja Ruissalo, kaupvias Åberg; j, kahdeksanteen «utlueu Etelän kortteli, lauppalaivuri Anderson.
Tuore naudanliha 65 k. ja 1 r.
Palv. naudanliha 1: 10 ja 1: 20.
Tuore lampaanliha 1: 25 ja 1:30.
SM»», lampaanliha 1: 40.
Sianliha 1: SO ja 1: 90.
Wasilanliha 1: 50.
Heinät 5 aina 11 k.
Uohi 3 r.
Siian mäti 8 ja 10 k. naula.
Munat 35 f. tiu.
Perunat 20 k. neliko.
Raimot 1:50 jaI:70 kuorma.
Mäntyset l, alvot90 f. 1:30 ja1: 50.
Paloviina 85 k. kannu.
KuruSsa, I. W. LiUjan kirjapainossa, 1861.
Palnoluvan antanut: T. T. RenWall.
Nlsut 8 r. 1 Ruliit 4: 70 ja 4: 80 Rukiinjauhot 4: 90 ja 5 r.
Kaurat 3: 25 i’ **• ”f. Nalloset herneet 5: iv ja 5 40.
Haimaat herneet 3 r. Silatat. 50. 10: 50 ja 11 r.
Nisujauhot 90 k.
Humalat IN k. naula.
Kilohaili 50 ja ?U k. astia.
Woi 2: 60 ja 2: 80 leiviökÄ Tall 3 r.
Huutokauppoja.
Tiistaina tämän helmikuun 19 p. . aikain kello 9 epv. ja kello 3 zpp. myydään metsähoitajan B. E. Mallenin talossa Hämeen-poiktiSkadun varrella, viilalta poismuuttamisen tähden, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, lailellaista parempaa irtainta tavaraa, niinkuin petsatulta ja maalatulta huonekaluja, kaappeja, soffia, tuoleja, piironkeja, vesokaappeja ja pöytiä, plakkija rautakaluja, klafia japosliineja, suvija talvi-ajotaluja. niiden joukossa 1 santaja 1 hätli-rattaat, rekiä y. «. . työ-aseita ja kangastuolia ynnä yhtä ja toista; josta halullisille ostajille tieto annetaan. Turun huutokamarista helmikuun 4p. 1861.
A. Forhman.
Keskivlilkoua ja tuorstaina 20 ja 21 päivänä tässä helmikuussa, altain lello 3 jpp. myydään huutokamarissa täällä, julkiseNa rvapaehtolsella huutokaupalla, presidentin ja ritarin E. F. Branderi-rvainaan kirjasto, jossa on lakitieteellisiä, joiden joukossa I. F. Flintbergln lainvankia, ei koskaan enempää, mutta usein vahempi joukko, ja talvella 60 ja sitä vahempi. Matka kestää 9 kuukauden paikoilla, ja kunkin kulkujoukon lähdön väliä on taivallisesti 2 kuukautta. Yö-kortteerit ovat 21 ja 23 venäjan virstan vaiheella toinen toisistansa. Joka neljäs päivä ja kaikki suuret juhlapäivät ovat levähdys-päiviä.
Kulku aljetaan suvella kello 7 ja talvella kello 9 aamulla.
Wanki, joka ilmoittaa olemansa voimattoman käymaan, tutkitaan lääkäriltä, joka seuraa yhdessä, ja jos hän havaitaan niin heikoksi ettei voi käydä, sioitetaan hän rattaille, ja seuraamaan pysäyspaikkaan tultua saapi hän jäädä sairashuoneesen, jos hän on kipiä. Sairashuoneessa hoidetaan sairaat niinkuin tavallisissa sotavaen sairashuoneissakin. ” Sipiriasta karkuun pääseminen on melkein mahdotonta. Seka Kiinalaiset että Kirgisiläiset tappamat kaikki Europalaiset, jotka tulevat heidän maihinsa, jaUrali-vuorten kuivat maat uhkaamat nälkään kuolettaa karkulaisen.
optn-llrjasto 6 siteessä, y. m. maatieteellisiä, historiallisia, jumaluusopllllsia. lääketieteellisiä, franskan, salsan ja suomen kielisiä kirjoja, mattayuuH lempi-lertomulsia, kaNtoja ja kuvia, y. m. ; on myös lkiaruiapiansslau. ettjoekloa nähtivänä huutokauppa-päivään saakkaFrenekellin lirjakamarista helmikhuaulnull4isiplle. ostajille tiedoksi annetaan. Turun huutoA. Fortzman.
. ¦W^»^«’W>W^W^*. Perjantaina Helmikuun 22 päivänä Piplian-selitylstii pitävät tulevalla viikloa: tiistaina, kello5 jpp.
ruotsin kielellä TuomioprovaStiRenvall ja keskiviikkoua, kello 5 jpp.
luomen kielellä v. Pastori Saxen.
2 SunnuntainaPaastosta saarnaavat:
«nomiokirkossa Suom. Aamu-saarnan: v. Pastori Indren. Ruots.
Aamu-saarnan: v. Pastori Bränder. Suom. ja Ruots. Ehtoosaarnan:
v. Pastori Malmström.
Kehruhnoneen-kirkossa. Suomea: v. Pastori Ahonius.
«lnnan-kirrobsa. Suomea: v. PaStori Stenberg.
poika Aleksanteri Kankaanpään pitäjästä kuollut läänin yhteisessä lasareetissa 11 väivän vanhana. 15 p. entinen postiljooni Perttu Heikki Ristlakki 65 vuotisena. 16 p. salvumies Kustaa Nordström62 vuotisena, 17 p. muurarintisälli Matti Hertzberg 63 vuotisena, 18 p. entinen ajomies Juha Juhanpoika 36 vuotisena.
Hurun poliflkamarin ilmoituksia. PölisiM Nesten otti Wahtonlorven Isotalon trengiltä Kustaa Heikinpojalta pois hopialufikan, jota oli varastettu Turun vaihetustonttorin rahavartialta; Kustaa Heilinpoika sanoi ostaneensa sen tunnetulta mieheltä.
11 p.
varastettiin torpparilta I. G. Sjöbergiltä. Kotosin Wähä-Raumau kylästä Ulvilan pitäjää, kauppias Kufsehinovin talosta kaksi kirjettä j37 ruplaa 25 kop.
12 p. »arastettiin laudankantaja Antti Tanelinpojalta muSta lverkanen päällisjalku. Samana päivanä kadotti I:ksi mamselli H. Brotherus Uudellatorilla 10 ruplaa; 2:lfi ittellisvaimo Sofia luhantytär Hakamäen töllistäLahden kylästä Pöytyän pitäjää rahakukkaron, jossa oli 4 ruplaa 75 kop. ; 3:lsi Kuusiluodon kartanon piika E. W. Wahlman kukkaron, jossa oli vähä päälle 2 ruplan.
13 p. kadotti talonisäntä Kustaa Juhanpoika Urjala Ruskon kylästä Halikon pitäjästä rahataskunsa ja siinä K ruplaa; 2:lsi vietiin torpparilta Heilli Niinikoskelta, kolosin Tamiasten kylästä Loimaan pitäjää, kauppias Kufsehiuovin kartanolta musta tamma; 3:tsi vietiin Savon Wähämarjon säterin trengilts Antti Kustilta pussi, jossa oli 5 naulapumpulilankoja ja 5 kyynärää pumpulikangasta, joSta vartautsesta otettiin kiini ympäri kuljeskelema vaimoihminen Liisa Matintytär Kujanpään töllistä MaltarkoSken kylää ja Orippään kappelia, joka kaksikertaa ennen on uäpistelemlsestä tuomittu, ja nyt polifilamarissa tunnuött äsken mainitun tavaran varastaneensa, joSta lämnerinoikeudessa tulee tuomittalvaksi.
Samana päiväuä toi sotamies Wasili Bajusikov polifitamariin sinisen päällisjakun, sängyn peiton ja hevosen loimen, jotkahän sanoi löytäneensä HämeentulliSta.
14 p. vietiin rusthollari Kustaa Erkinpoika lousilan. totesin Nanhian kylästä Huittisten pitäjää, vaalevan ruskia ruuna.
Samana päivanä toi ittellinen Maija Ekman polifikamariin Anna Fredrika Bergelinin tekemän testamentin 3 hopiaruplan kartalle, jonka hän oli löytänyt Ison Braheukadulta.
Kotimaalta.
Keis. M:ti on tammikuun 29 p. armossa suonut eron virasta Mopiston professorille, kanslianeuvos ja tähtimies, tohtori G. Reinille, ynnä kaikki palkka-edut eläkkeeksi.
Wiipurin läänin maaherra on muuttanut Räisälän nimismiehen I. M. Krook Luumäen nimismieheksi, ja viime mainitun pitäjän nimismiehen T. B.
Baekman Räisälän nimismieheksi.
Turun vaivaishoitokunta antaa tästä puoleen präntätyltä kertomuksia vaivaisista ja heidän avun-saannista, että vaivaisten rahan maksajat itse tulisirvat tietämään jos avun-saajat todellisesti ovat tarvitsevaisia taikka ei, koska vaivaishoitokunnan on työlästuntea kutka määrin käyttämät vaivais-avun, taikka ei sitä tarrvitse. 4tnoNeita Turussa. Helmikuun 14 p. kraatari A. A. Bergin poika Yrjö Albin 1 vuotisena, ittelliSvaimon PrlitaLovisaHedin Hiippakuntain sanomia. (Turun. ) Keis. M:ti on ar MolliseUkäskykirjeellä viimis tammikuun 17 p. hyväkfi nähnyt suoS <»Uskelan pitäjän-apulaisen viran hävittämiseen sekä emätirkeu kavvalaisen palkan soviötumiseen. kuin myös että pitäjäu-apulainen siellä I. A. Waldstedt saisi seurakunnan pyynnöstä ilman vaalita asetettua Uskelan emäkirlon kappalaisen virkaan. velvollisuudella täyttämään sekä lappalaisen sekä pitäjän-apulaisen yhdistetyt virat. niin kauvan luiu nykyinen kirkkoherra on paikallansa, niin on tuomiokapituli antanut pitäjänapulaiselle Waldstedtille valtuuskirjan mainittuun lappalaisen virlaan. Nummen pitäjän kirkkoherran vaaliin on pantu 1) Loimaan pitäjanapulainen vp. I. R. Wialen. 2) Karjan pitäjän kappalainen vp. A. Bergman. 3) Westaufjerdin kappalainen vp. maist. D. E.
Hildeen; Pirttilän kirkkoherran vaaliin 1j virkaja armovuoden-saarnaaja Teiskossa vp. K. Bergroth, ja maaliin täytteeksi 2> Pyhämaan tlrlloherra I. I. Lybeek ja 3j virka-apulainenLängelmäelläI. G. Wikman; za Laihian lappalaisen vaaliin 1j Oravaisten kappalainen vp.
I. P. Carlstedt. 2) Isonkyrön kappal. stainen vp. I. F. Ignatius ja I) Alajärven kappalainen vp. K. W. Hjelt. Määrätty Tammelankirlt «h. apulainen A. R. M. Creutlein virkaja armovuvden-saeruajatsi Wampulaan, Teuvan kirktoh. apulainen K. E. Sonek Kumlingen kirkkoherran virlaiselfi. Kankaanpään kirtloh. apulainen vp. I. E. Loveu Teuvan lirktoh. apulaiseksi, Karjalohjan lirkloh. apulainenI. W. Kjell -berg lirlkoh. apulaiseksi Kankaanpäähän, Perniön lirktoh. apulainenI.
F. Reinholm Karjalohjan lirlloh. apulaiseksi. Kirkkoherran tutkinnon ovat läpikäyneet Turun lonfistoriumin amanuensi maiSt. E. A. G.
Rindell ia Nummen pitäjän lappalainenvp. G. Dahlberg. (Kuopion. ) Kaksi lisä armovuotta on armossa suotu M-Kilmingin kappalaisen «p. Ebenhardtin leskelle ja perillisille. Myös on armossa määrätty «ttii talot n:ro 1. 2 ja 3 Lampaanjärven kylässä Pielaveden pitäjää «uutetaan lisalmen pitäjään, kosta nykyisten pappein taikka heidän olleuden-omistajain osallisuus papin palkasta Pielavedellaon lakannut.
Haettavana pitäjän-apulaisen virla Suonenjoella. Määrätty kirkkoh.
apulainenI. Lind toimittamaan kappalaisen virtaa Rautalammilla, ja entinen kielenopettaja maist. K. G. Bläfjeld kappal. apulaiseksi Kontiolahdella.
(Porvoon. ) Kaksi lisä armovuotta suotu Luumäen kirkkoherran provaSti K. A. Haekzellin leskelle ja perillisille. Vakuutuskirjan saanut Heinolan kappalainen vp. G. A. Seven lappalaiseksi Puumalaan.
Haettavana kappalaisen virka Heinolan maaseurakunnassa.
Sanoma Turusta.
8. 1861.
Ulkomailta.
Sardinialaisten tulipommit omat särkeneet kaksi kruutimakasiinia, joiden pamauksesta myös osa linnan muurista meni rikki. Linna on pyytänyt 48 tunnin sotilakkoa, haudatakftnsa kuolleitansa. Kenraali Cialdini oli siihen myöntynyt ja lähettänyt haamoitettuin tarpeeksi yhtä ja toista tarmittamaa. Cialdini oli mielä pidentänyt välirauhaa ja lumannut mastaan ottaa 400 sairasta ja haamoitettua, kun hän sai kuulla että linnassa parannettiin muureja. Hän julisti siis välirauhan loppuneeksi, ja ampumisen oli määrä alkaa taas tämän kuun 9p. Gaetasfa on myös polttopuiden puutos, piiritettynä kun se on joka taholta. Pohjais Amerikan liittomaltakunnasta on taas Louisianan maltio erinnyt. Texas on samoissa hankkeissa.
Franskalaisen sotamaen peräyttämisestä Synasta aimotaan pitää yhteinen valtioiden kokous.
Wenäjä ja Kiina omat tehneet kauppaliiton mumis marraskuussa. Liittokirjassa on määrätty raja Wenajan mallan ja Kiinan malilla, jonka kautta Wenäjä saapi Kiinasta amaran maan pohjais puolella Amurjokea ja mielä mahan sen etelä puolellakin. Kauppa Sipinän ja.
Kiinan malilla tulee mavaaksi, tullittomaksi. Kiahtan kaupungista Sipinän puolella saamat Wenäläiset kauppamiehet matkustaa estämättä Kiinan pääkaupunkiin ja tehdä kauppaa tiellä sekä Urzassa ja Kalgassa. Wiimekss mainittuun paikkaan asetetaan venäläinen kauppa-konfuli.
Sotavanhusten apukassa Turussa on saanut Lovisan kaupungista 26 ruplaa ja eräältä Turun ruotsalaisiin sanomiin kirjoittajalta hänen kirjoituspalkintonsa, 9 ruplaa 9 kop. ; yhteensä 35 ruplaa 9 kop. hop.
Höyrylaivat Thekla ja 110, jotka mennä sumena kumpikin kulkimat hämiöllä, joka osallisten tulee suorittaa, tulemat kuitenki mielä tulemana kesänä kulkemaan matkojansa koetteeksi jos paremmin kuin ennen valkitsisimat osa!listen kulunkia.
Kavelyspaikkaa ja puistoa aikomat kauppias B.
H. Fahlgren ja karmari A. Renmall tehdä taloinsa ylipuolella olemalle mäelle Multamierusta alkain. Asia on sangen hyödyllinen ja suositeltama, silla yhteistä kansaa marten Turussa ei ole entisellään soveljasta kavelyspaikkaa.
Kuvittaalla ei he somistu käymään ja Ruissalo on kaukana. Ainoa humituspaikka miime muosina on ollut Kiinan mäki Hämeentullissa, mutta sekin on ahdas ja jyrkkä. Tämä nyt aimottu paikka näkyy sitä mastaan hyvin someljaaksi. Mainitut herrat omat jo antaneet maistraatiin pyyntönsä saadaksensa kaupungilta sanotun paikan aimottuun tarkoitukseen. Ensi aluksi on heidän aikomuksensa istuttaa 4, 000 puuta, paitsi tammen istutuksia.
Julkisesta ihmisen ryöstöstäon Tapiossa jaSuomettaressa pitkät kertomukset, kuinka Joen kaupungin markkinoilla tammikuun 25 p. viisi Wenaläista keskellä päivää erään kauppian kartanolta mäkisin rekeensä heittimät Suomen miehen lampuoti Mikkosen Enon pitäjästä, tvkkimat suun rukkasilla ja ajoimat huutain läpi markkinavaen ulos kaupungista, viedäksensä Mikkosta Wenäjälle orjaksi taikka sotamieheksi. Kuljettuansa 7 penikulmaa otettiin he kuitenki kiini, jotta Mikkonen pääsi kotiensa, ehkä aiman pahasti menetettynä, ja Wenäläiset, joista vaan kaksi saatiin vangiksi, vietiin Kuopion mankihuoneesen.
Suomen yhteisen palotvakuutusseuran hallituk.
sesta pidettiin Helsingissä hiljakkoin tutkinto, josta nähtiin että edellinen muosi on ollut seuralle onnellisimpia, koska palovahingon maksot 11 miljonan 700 tuhannen ruplan mastaussummalta tekimät ainoastaan 3, 400 ruplaa.
— Kokkolan kaupungin palosta joulukuun 18 ja 19 Valmana oli johtokunta kohta maatinut tietoja. Palovahingon armiot omat sieltä sittemmin tulleet ja osottamat 11:sta kokonaan palaneesta ja 7:stä osaksi palaneesta talosta tehneen yhteensä 37, 071 ruplaa 55 kop. , jotka jo omat lähetetyt Kokkolaan asianomaisille.
Alastarolta 11 p. helmikuuta. Tämän muoden sanomain palstoissa ei mielä ole näkynyt mitakän seurakunnastamme ilmoitetun, ei toki kynäiliän puute pitäisi siihen syynä olla että sanomalehtiin täältä niin Harmoin kirjoitetaan; joku taitaa luulla täällä ei sanomalehtiä lvvettavankan eikä annettaman simistykselle mitään armoa, koska ei kirjoituksiakan lähetetä sanomalehtiin. Niin ei kumminkaan ole, sillä aikaamme mekin seuraamme; täällä luetaan sanoma-kirjallisuutta luullakseni enämpi kuin usioissa maamme kappeliseurakunnissa, jota sekin todistaa että on täksi muodeksi otettu tänne yli 70 sanomalehtiä, eli liki puolta enemmän kuin ennen milloinkaan. Tästä näkyy että ei se pieni hinnan korotuskan sanomalehdillä mitään tee, kuin maan simistys on mahankin alkuun päässyt. Määrin se oliskin jos emme me sanomalehtiä ottaisi, koska saamme net tykömme helpommin ja sukememmin kuin monetkaan kappelilaiset, silla harmaan kappeliin tulee posti-laukkua niinkuin tänne näinä aikoina tulee. Lainakirjastoa perustetaan paraikaa kappeliimme ja varoja siihen kerätään nimilistoilla, joka onkin ilauttama asia sen paremmin koska seurakunnan jäsenet omathymin muistaneet rahalahjalla tätä kallisarmoista laitosta; suotama olisi että samalla kuin kirjasto amataan, siitä hartaudella kirjoja lainataisiin ja niitä lumettaisiin.
Muutoin on täällä yhteisistä asioista tavan takaa tuumittu malista niin malista näin. Lukiat jo ennalta tietämät että Alastaron kappeli pyrki erillensä suuresta emä Loimaasta, josta myös Metsämaan kappelilaisille tuli hätä vuovata erillensä, eikä muka jättää Loimaalle enää muuta kuin nimi jälille, ja jo asiassa niin pitkälle ehteivätkin että korkiasta käskystä pidettiin kokousta Loimaan emäkirkossa, mutta kun aijä-parat siinä huomaisivat kappelinsa olevan vaan mahan toistakymmentä manttaalia ja he olimat lumanneet yli 1, 000 ruplan aimotulle kirkkoherrallensa palkaksi, niin mainitussa kokouksessa lausuimat sitä ei moimansa täyttää, maan päättimät parhaan oleman jäädä mieläkin kappeliksi Loimaalle; paras olisi ollut että olisimat kohta ajatelleet päänsä ympäri eikä silmät ummessa rumeta toisten kanssa kilpaa juoksemaan, ja sillä tamalla saattaa suuria maimoja niille, joiden asia malmoman pitää. Puhutussa kokouksessa oli joku äijä nurkassa tuumannut että ei Alastaronkan pidä erillensä pääsemän, koska emme mekan pääse; se näytti muka kuin olis ollut hauskempi Metsämaanlaisten elää jos Alastarokin pysyisi kappelina, huomaamatta sitä etua, jota tulee papinpalkassa Metsämaa ja emäkirkko nauttimaan siitäs joka nyt lankee Alastaron papeille. Tähän nyt tällä kerralla lopetan loruni. A. V
tuansa. Miksikä ei, kuinkas semmoisia kyselet? mastasi Jaako. Hei! kuin tuo herra Lindeqvisti tuonan, tuntonsa päälle, vakutteli Porin kauppa-yhtiön maksaman plankuista korkeimman minkä ulkomaan hintain suhteen Suomessa maksaa taitaa, maksaissansa 40 kopekkaa 14 jalkaisesta 9X3 tuumasesta plankusta, ja vielä niin tyyni valiten, etta vähimmäksikin plankku kuormasta, eli joka kymmenes, meni ilmaiseksi, mutta malista koko kuorma merkittiin »iällisiksi, jonka vuoksieräs Kankaanpäläinenkin saikuormastansa ainoastansa I’/plankun hinnan, eli 60 kopekkaa, ja nyt luin Turussa Heikin markkinoilla maksetun 50 kopekkaa semmoisista plankuista kappaleelta; pakisi Mikko. Niin mutta lienee kalullakin eroa, lisäsi Jaako.
Mikko puisti päätänsä ja mukisi, kuin eimaan olisi Porin kauppaveitikoilla samat juonet kuin, joku vuosi takaperin, oli tuolla Turun pikku voi-saksalla. Sekin osteli Ikaalisissä talvivoita polku-hinnalla ja vieläpa huonointa sitäkin, noilta Ruhjulan akoilta ja Mettalan Marketta, sitte osti vähin hyvää suvivoitakin, sotkipa viimeinhyvät ja huonot yhteen ja vei kotionsa, josta vasta kirjotti Ikaalisten akoille kirjeen Turun Sanomissa, maroitellen akkoja toistaaksi tekemään parempaa voita, ettei hinnat ulkomailla polkeuntuisi pilalle. Samoja juonia pelkään Porilaisten plankku-kaupassa jauhaman, sillä kuin kaikki plankut, huonot ja hymät, maikka hinnassa erotellaan, kohta kuitenkin paiskataan yhteen läjään ja’ kaikki myös kemäillä lauttataan lotjilla Räpsöseen, niin ettei yhtä plankkua jää Porin rantaan ajettumaan. Olisiko he todella niin lsähetetty) Mtälvällisiä ilmoituksia herra pastori Wareliukselle.
1. Nimityksenne: esipappi, jos nimityksillä malia lienee, kuin ne ”ei miestä pahenna jos ei mies vaan nimeä”, on mielestäni yhtä kamala kuin ”kirkkoherrakin.
Eikö paljas ”pappi” piisaisi miehelle nimeksi, niinkuin tekin häntä nimitätte kirjaisenne 9 siv. 18 ja seuraamilla rivillä, sopisipa alhaisempia virkaveljiänsä, vanhan taman mukaan, kutsua apulaisiksi ja kappalaisiksi eli marapapeiksi? 2. 10:nellä sivulla sanotte: ”uudistila”
”eimaksa ollenkaan kolmannus-jyviä ennen kun tihunnin lasku on tehty”, mutta tihunti-laskua kököttänee pappi ja uudistalo nyt jo turhaan kuin Keis. Majest, armollinen reglementti maanmittauksesta annettu ’/ 1848 määrää sen kerrallaan tynnyriksi ja viideksitoista kapaksi manttaalilta.
3. Sivulla 18 lausutte koska uudistalo rupee puolta veroa kruunulle maksamaan, rupee se samalla aikaa suorittamaan kappalaisellekkin puolet kapat. Mutta ette siinä ole tarkannut Keis. M:tin arm. julistusta tz 1817, jossa seisoo: ”uudistaloista ei tule mitään muita ulostekoja maksettavaksi, mistä nimestä ne olla mahtamat, ennenkuin ne, vapausvuotten loppuun kuluttua, täyden veron meille ja kruunulle maksamat. ” 4. Kuin kirjaisenne jälkimäisessä osassa luetellut osaantuisivat maksot kaikki paitsi 6:ta ”sairaan ripityksestä”, suoritetaan kirkkoherralle (eli papille), niin taytyneekö apupapin ja kappalaisen lapsia ristiä, vaimoja ottaa kirkkoon, vihkiä parikuntia, haudata ja veisata ruumiita, aina ja joka paikassa eli millonkaan maksotta. Minä sitä en voi uskoa, vaan arvelen kenen papin hyvänfä semmoisista toimista voivan vaatia eri makson silloin koska näitä ei toimiteta kirkko-säännössa määrätyllä ajalla ja paikalla, se on yhteisessä kirkonmenossa ja Jumalanpalveluksessa, jota soisin teidänki yksinkertaisille tarkemmin selittämän, etteivät pahenisi siitä kuin papit joka paikassa ottamat makson vihkimisestä ja ruumiin veisusta, sekä paikottain kotona ristimisestäkin ja kirkkoon-ottamisesta.
5. Kuin sivulla 37 sanotte lukusioista, koska niitä kyläkunnissa pidetään, olevan kyläläisten velvollisuus, ”kunkin vuorostansa”, antaa papille, lukkarille ja palmelialle tarvittavaa huonetta, toimituksen kestäissä useammanki päivan, niin myös soveliaalla ravinnolla heitä vierastia; niin olisi hymä samalla selittää: kuulumatko torpparit kyläläisten lukuun, joilla semmoinen velvollisuus on. NIIs.
Eläinten kiduttamisesta.
Eläinten teurastaminen tapahtuu maalla l tavallifesti tuolla kamottavalla ja kauhistamalla tavalla etta eläin täysi-hengissänsä kaadetaan kumoon, sidotaan ja pidetään kyljällänfa reessä, jolla aikaa teurastaja ensin leikkaa kaulan auki ja sitte, kun veri vähitellen vähenee juoksussansa, riistää aina syvemmälle veitsellänsä, siksi että veri kokonaan on lakannut juoksemasta, jolloin elukalla miela ! usein on henkeä ja siis tuntoakin. Ia ihmeteltävä asia ! on että tämä raaka menetys kotieläimiä kohtaan, jotka z luoja on antanut ihmiselle niin suureksi hyödyksi, kieltämättä on saanut niin monta vuosisataa läpitsensä pysyä aina meidän aikoihin asti, ehkä tuo yksinkertaisin ja luonnollisin tapa lyödä eläintä päähän että se kohta menee huumeisiin eikä tunne veden vuodatusta, jo kauvan aikaa on melkein yleisesti tunnettuna ollut. Kukin kyllä ymmärtää mitä kipua ja kidutusta eläin raukka, jotaverta ottaissa estetään poraamasta ja hengittämästä, saapi kärsiä ennen kun henki lähtee! Koska se on työlästä pitää vaaria eläinten rääkkäämisestä eläissänsä, niin suotakoon heille kumminkin kuolessansa ihmisellistä suosiota.
Hevoisten raakkaamista markkinoilla ja maihetuspaikoissa on usein ja syystä malitettu. Sillä niinkuin (Lähetetty ) Maamiesten mietteitä kauppamiehista.
Saanematko Porin kauppamiehet myydä ostetulta plankkujansa samoissa ulkomaan satamissa kuin Turkulaiset? orveli eränä iltana Mikko, hetken sanomalehtiä luetonnia, sanoi
Tuore naudanl. 70, 80. 90 ja1: 15.
Tuore lampaanliha 1: 20 ja I:30. Sianliha 1: 90.
Nisujaubot 90 t.
Heinät 5 aina 12 t.
Mullat 35 k. tiu.
Perunat 20 k. nelikö.
Koivuset halvot I:30, 1: 40. 1. Paloviina 40 ia 45 l. lannu.
Palnoluvan «ntanut: T. T. Ren vall.
KuruSsa, I. W. Lilljan kirjapainossa, 1861.
Myytävänä.
Olion Maatuetta, Hampurin Sokeria ja jataanfftiip krpynejä myupi P. Ithimaeus. entisessä Boxströmin talossa.
Kahvetta. foteria, riislniynejä, vaslyniä, vunasta ja vallosta pumpulilaukaa, hyvia nisujauhoja setä Hollannin silliä, myypi O. R. Svoof entisessä Saklenin talossa.
Ka Utobtimidlattiaa Tampereen a, MYYPI G. Grönberg.
L. MellavaisKankirautaa, rautapelleja, patoja ja pannuja sekä muita valettuja kaluja, Tampereeen liinatehtaan pellavakankaita, ihostaja rohtimistalankaa.
Kattopäfeen-nauloja tehtaan hintaan, ja tavallifia rautanauloja.
Tampereen verkoja tehtaan hintaan, sekä valmiitfi tehtyjä mieSlväen «aatteita.
Alkunanllasia, monenlevyifiä. tehtaan hintaan.
Iso joukko seinäkelloja, moneen hintaan.
Suomen Teoksien kaupassa.
s Eläinten apejauhoja, halpaan hintaan Hälisten kauppamakasiinissa.
Riigan pellavansiemenia 186ft vuoden tulosta, suuremmissa osissa, Rautapuodissa Uudentorin par. Halataan ostaa.
Hyviä valk«fin lamjmanviKoi* p^teiöan NuununkeheuhUVneeHsa VuenHsa.
hevoismarkkinoita meillä tavallisesti pidetään, on sitä kamala katsella kuinka hevoisia hakataan, räyhätään ja pauhataan, että sillä tarvoin muka saataisiin hevoiset virkummiksi ja ostajille halukkaammiksi. Tämmöinen paha fa julma menetys saataisiin ehkä estetyksi silla että hevoiset maärätaisiin asetettaviksi riveihin vierestyksin nelitulmaseen piiriin ja päät ulospäin. Kukin omistaja seisoisi hervosensa edessä. Oriit saisi sioittaa erinänsä.
Jos joku tahtoo koettaa hevoisen juoksua ja muita omaisuuksia, joita ei hevosen seisoessa taitta tutkia, niin ajakoon jollekin aukialle paikalle kaupungin sivulle, Turussa esimerkiksi ”kasakkain-Kupittaalle”, taikka trakuna-kedolle.
Jos jonkun mielestä matka hervoistorilta sinne on pitkä olemanansa, eipä sen pitäisi huolettaman hervoiskiduttajaa, jolla siitä on niin suuri hurvitus. Muut ihmiset voivat ostaa sekä myydä hevosensa fiivommalla tavalla kuin räyhäämällä ja ruoskimisella.
Haettavana lukkarin virka Helsingin kaupungissa, yhdistetty urkuuistin ja lukkarin virka Nöyrin emälirkolla. lukkarin villa Kuopion maaseurakunnassa, ja lukkarin virta Laihian emäkirlolla. ln plta Kadonnut.
kestllievari.
Wiimis kesäkuussa ilmaantui minun kestilievari-kamariini ylsi iso Suomenmaan kartta, särtiuti-kankaalla vuorattu ynnä vutr»alin kanssa; se joka siihen näyttää omistusoikeutensa, saa sen allekirjoitetun tylöä >«WWW, , , , , Uotila.
tiistaina helmikuun 26 p. kaikki, jotka asuvatloppu kortteleissa, «likka 2(1—31 korttelissa samaa 7 laup. osaa.
Kuulutus.
LulUWUvroja pidetään seurakunnassa entiseen tapaan niin että lukemaan läskelään maanantaina helmikuun 25 p. kaikki seurakunnan jäsenet, jotka asumat 19 «»simaisissa kortteleissa 7 kaupunginosaa, Turusta helmikuun 20 p. 1861.
tuorstaillll helmikuun 28 p. kaikki B:ssa kaupunginosassa ja Uudenkaupungin korttelissa asuvaiset, perjantaina maalisluun 1p. kaikki jotka asumat 9:ssä kaupunglnosassa, Linnassa. Pikisaarella ja Ruissalossa.
Torsten T. Nenvall.
Määrätyt hinnat jotkamaksetaan Haapasista hirsistä tuotuna Räpsöönsatamaan.
18 luumaisista läpi mitaten maksetaan sillalta hop. kop. 56.
17 H 11 11 M M M il 53.
Haapain pitää oleman oikosia. otsattomla, ei lakoja, eikä kuivi», ja niillä pitää olla kuori päällä kuivumisen estämiseksi. Haapahirfista, joissa on lahon vikaa sydämessä, maksetaan vähemmän.
Haapahlrsiä, jotta eivät ole 7 tuumau paksuja läpitse mitaten, ei oteta vastaan.
Halulliset myyjät saavat suusanallisesti tahi kirjallisesti keskusteliallekirjoitetuin kanssa.
Porissa ja Sofiankartanossa 16 v. helmikuussa !Wl.
H. I. Oldenburg ja Kumpp.
Tavarain hi toja Turussa.
Huutokauppoja.
l Tiistaina ja kestiviiktona 26 ja 27 päivänä tässä helmikuussa, aikain kello 9 epp. ja kello 3 jvp. . myydään kauppias Rignellintalossa «:o 4. 16 korttelissa 1 kaupunginosaa Arsenin ftoikkiskadun varrella.
julkisella ryöstö-huutokaupalla, taikellalsta ryöstöönkirjoitettuja lauppalavarolta.
nimittäin villaja pumpulikankaita. silkki-, villa-, ja pumpuli- saaleia ja hulvia. karttuunia. sertinliä. llaseja ja posliineja ynnä monenlaisia ulkomaan hajustuksia ja makeisia, joka halullisille ostajille tiedoksi annetaan. Turun huutokamarista helmikuun 15 p. 1861.
A. Forhman.
Tuorstaina tuleman maaliskuun 7 p. kello 12 päivällä. myydään palkalla, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, kauppias A. Kingelin vainaau periNisteu puolikas sekä koko tontista n:ro 5 ja puolesta ton< lista n:ro 6. 26 korttelissa ensimäistä kaupunginosaa, että mainituilla tonteilla raketuista huoneista ynnä olulehtaan kanssa siellä, vastaan etettavalsi tammikuun 1 p. tulemana vuouna 1862; huonerakennukset ovat palovatuutetut 11 ja 12 tuhannen hopiaruplavaiheella; tarkempia tietoja kauppaehdoista ja olutehlaan tilasta saavat halulliset laupvaueuvos K. M. Dahlströmiltä täällä; joka halullisille ostajille tledolsi nnnetaan. Turun huutolamarista helmikuun 5 p. 1861.
A. Forhman.
leivislä.
Nisut 8 r.
Rukiit 4: 7U Kaurat 3: 30 ja 3: 40 Valtoset herneet 5: 40 ja 5: 50.
Harmaat herneet 4: 80.
Ohrankryynit 22 ja 24 l.
Kaurankryynit 25 ja Humalat 10 k.
Woi 2:
Tall 3:
Hämeen läänin maaherra on virasta eroittanut Längelmäen nimismiehen I. I. Kuhlberg omasta pyynnöstänsä kivulloisuuden tähden ja hänen siaansa nimismieheksi määrännyt maakanslistin I. F. Lagerlund.
Suomen talousseura Turussa päätti viimis kokouksessa pyytää kenraalikuvernöörinmääräämään, saako seura yhteisillä «aroilla suomeksi kääntää ja painattaa viidennen yhteisen maaviljeliäinkokouksen keskustelemukset, jotka jo omat ruotsin kielellä painosta tulleet.
Trengille Tapani Härköselle annettiin hopiainen kunniamerkki kahdenkymmenen vuotisesta palrveluksesta rusthollari Kaapo Poikolalla Jurvan pitäjässä.
Oelfingissä on rouvasvaen-seura toimeen pannut ”lapsiseimen , johon äitit työrväen säädystä saavat työh— etkiksi viedä lapsensa, jotka siellä hoidetaan ja ruokitaan. Paitsi tätä on siellä asetettu ruan keittolaitos, jossa yhteiselle kansalle annetaan ruokaa halvalla hintaa.
Suomen pipliaseuran toimikunta oli niiden monenlaisten virhetten suhteen, joita suomalaisessa pipliakaannöksessä löytyi, antanut läpitse katsoa piplian ja toimittanut siitä uuden parannetun käännöksen, joka tuli painosta vuonna 1859, yleisön tutkittarvaksi ja muistutuksia siitä tehdakstnsä, joita myöskin on tullut senattiin. Taman suhteen on Keis. M:ti armossa hyrväksi katsonut an Perjantaina Maaliskuun 1 päivänä 18V1.
Sanomia Turusta.
M»• 3 Sunnuntaina Paastosta saarnaamat:
Lähetys-saarnan pitää tulevaua maanantaina, 4 p. tälä kuuta, tello 8 epp. suomen kielellä ja kello 9 epp. ruotsin kielellä. v. Pastori Saxen.
ir«omio««ko»sa , Suom. Aamu-saarnan: v. PastoriDahlberg. Nuots.
Aamu-saarnan: Koulunopettaja Stenhagen. Suom. Ehtoo-saaruan:
v. Pastori Saxen. Nuots. Ehtoo-saarnan: v. Pastori Indren.
«ehruhuonee»-kirko»sa. Ruotsia: v. Pastori Saxen.
«inna»-kirko»sa. Suomea: v. Pastori Stenberg.
Piplian-selitylsiii pitävät tulemalla viikkoa: tiistaina, kello 5 jvv.
ruotsin kielellä TuomioprovastiRenvall ja keStiviitkona, kello 5 jpp.
suomen kielellä v. Pastori Indren.
Vurun polifikamarin ilmoitukfia. Helmikuun 18 p. il.
moitti l:kfi klasimestarl K. Rosberg että häneltä oli viety kaksi raudoittettua kelkkaa talosta l>:ro 2, 12 korttelissa 6 kaupunginosaa; 2:kst piika Karoliina Linden että hän 11 päiväuä samassa kuussa oli löytänyt muStan saksimisen kapanlämsän maksankarvasella sertinki-alusella; 3:ksi myllärin vaimo Maija Grönroos että hän edellisellä päivällä 01l tuomiokirkossa kadottanut mustan rahakukkaroa, jossa oli vähäinen avain sela 1 rupla 50 kop. hop. , jonka kukkaron rahoinensa Maija Grönroos jo on saanut, koska piika Olivia Nordström oli sen löytänyt ja tuonut polifikamariin. —22 p. oli trenki Fredrik Fredrilinpoika, joka palvelee porvarilesti Maskuliinilla Naantalissa, värjäri Blomqvistin ja ruokakauppias Grönholmin talojen välillä kadottanut rahakukkaron, jossa 01l lv ruplaa mailan seteleissä; ja talonisäntä Heikinpoika Riitllä Wehmaan pitäjästä oli Uudellatorilla kadottanut harmaan verkatalin.
23 p. ilmoitti ruokakauppias G. Ahllöf että mustarasvanahkanen jalkapeitto vahakankaisella lämsällä ja harmaalla sertinlialusella oli «arastettu reeStä talossa n:ro 76 meritorttelia.
Sanomia Turusta «annetaan tänä vuonna niinkuin ennenkin. Näiden hinta on Turussa kirjakauppias I. W. Lilljankonttorissa sft kop. hop. , Turun postikonttorista irtanaifiSsa laukuissa pitäjiin kulkemista 7kop. , mutta muissa postikonttoreissa 78 kop. Kukin tilaaja saapi yhden Vuosikerran vanhempia Kristillisiä Sanomia palkinnoksi, josta niiden, jotka postin kautta tahtoivat kuljettaa palkintonsa, tulee maksaa 6 kop. posti ?ahaa. Jotka täältä Turusta itse noutamat palkintonsa, saavat sen ilman mitäkään.
Hiippakuntain sanomia. (Kuopion. ) Sotkamon kappalaisen vaalissa htlmikuun 3 p. sai armovuodensaarnaaja G. R. Petterson taikki huudot. (Porvoon. ) Provasteilsi on nimitetty Joutsenonkirkkoherra G. Österberg, ja Hiltolan kirkkoherra F. F. Fröberg. Luumäen kirkkoherran vaaliln on pantu l) Luhangon kappalainen vv. O. Ne -vander, 2j Helsingin aliloulun rehtori K. F. Stoekus ja 3) Pukkilan lappalainen vp. K. Renqvist.
FtUVlleita VUVUSsa. Helmikuun 1 p. merimies I. S. Nylundin poika Juha Ferdinand 3 kuukauden ijässä kuollut Teijon pruukissa Perniössä. 22 p. vaimoihmisen Heta Maksamin poika Aksel 4 kuukauden ijässs, kirkonvaivanen Fredrika Sjöblom 53 vuotisena. 24 p. »Alaja A. Hallgrenin poika Kaarle August 6 vuotisena, entinen suutarinklsälli Juha Heikki Hkerman 70 vuotisena.
<rvioliittVVN kuulutettiin tuomiokirkossa viimels pyhänä ensi erä: kotija ulkomaan kauppias Helsingissä KuStaa Albert Herlin ja neiti Hanna Weeksell. kauppias Porissa Kustaa MaurihNeppenström ja neiti Fanni Emilia Ingman, soltaunon-alauvseeri I:Ssä Turun jaetussa tarkkampuja-pataljonassa Juha August Granberg ja kirjurin 22 ialkaväen lomentolunnaSsa Pietari Wafilieftli-vainaanleski HetaK«arlentytär, alaupseeri 7:nessä Suomen linjapataljonassa Aleksanteri 3Sehepahin kreektalais-venäläisestä uskosta ja ueiil Augusta Wilhelmina Träskelln. sekä kasvutarhamestari Kustaa Aatolf Eklöf jneiti Lovlsa Wilhelmina Appelholm.
Kotimaalta.
Keis. M:ti on tammikuun 29 p. armossa asettanut Turun hovioikeuden advokaatviskaalin K. H. Adlerstjerna assessoriksi mainittuun hovioikeuteen.
Helmikuun 5 p.
on senatti määrännyt Huittisten piirikunnan lääkärintohtori K. A. Ringbom Uudenkaupungin lääkäriksi.
Kansakouluin toimeen saamisesta maahamme on tullut ilahuttamia tietoja. Keis. M:ti on senatin alamaisesta esityksestä armossa asettanut Pietarin suomalaisen seurakunnan kouluin tarkastajan, pastori, maisteri ja tähdistön jäsen Uno Cygnaeus Suomen kansakouluin päätarkastajaksi, 1, 750 hopiaruplan palkalla ynnä 250 ruplaa hänelle erittäin vielä lisäksi, melmollisuudella rumeta johtajaksi kansakoulun opettajaseminarioon, jos semmoinen tarpeelliseksi katsotaan. Tämän ohessa on Keis. M:ti määrännyt Suomen maltiomaroista 5, 600 ruplaa hop.
kahdeksaksi matkarahaksi, kukin 700 ruplaa, annettamaksi kuudelle nuorelle miehelle ja kahdelle naiselle, jotka senatti, kenraalikumernöörinkanssa yhdestä neumoin, paätarkastaja Cygnaeuksen esityksestä, malikoitsee ja joiden tulee olla vahintäkin yksi muosi jossakin ulkomaan kansankouluttajaopistossa, saadaksensa oppia tarpeellisia tietoja ja hymiä opetustapoja, melmollisuudella rumeta opettajaksi Suomeen asetettamassa kansakoulun opettajain oppilaitoksessa. Ia kun pastori Cygnaeus jo on tehnyt ehdotuksen kuinka kansakoulut Suomessa sekä kansakouluin opettajia marten tehtämä opisto omat perustettamat, on Keis. M:tin käskystä senatti määrännyt komitean tutkimaan mainittua ehdotusta ja siitä lausumaan ajatuksensa. Mainittuun komiteaan, joka kokoontuu tuleman syyskuun 2 p. on kutsuttu esimieheksi intendentti S. Gripenberg ja jäseniksi prosessorit F. L. Sehauman, E. Lönnrot jaM. Akiander, tuomioprovasti T. T. Renmall, Rantasalmen promasti Ira. nF, . Nergh, kielenopettaja Pietarsaaren lukiossa L. 8. LauHelsingin teos-koulun opettaja A. Soldan, Helsingin lyeeon hoitaja maisten K. G. Leinberg, maamiljeliä A.
Meurman, Kuopion läänin maamiljelyskoulun opettaja A.
Manninen ja Munsalan koulumestari A. Svedberg.
Edellä mainitut matkarahat, jotka Suomen valtavaroista omat määrätyt kansakoulun opettajiksi ja opettajattareiksi aikomille, omat haettamat ennen tuleman huhtikuun lovpua senatin kirkko-asiain toimikunnassa.
Asianomaiset komiteat omat tehneet kolme eri ehdotusta, nimittäin ruotsalaisen virsikirjan, kirkkokäsikirjan ja katkismuksen Suomen luterilaisille seurakunnille, kaksi miimeksi mainittua sekä suomeksi että ruotsiksi, jotka myös painosta annettiin kehoituksella asian ymmärtämille tekemään muistutuksiansa niistä ja lähettämään niitä senattiin, ensi mainitusta ennen viimis vuoden loppua ja jälkimäisistä tämän vuodenloppuun saakka.
Mutta nyt on senatti, Porvoon tuomiokapitulin efityksesta, hymäksi nähnyt pidentää maära-aikaa muistutusten tekemiseen kaikista näistä ehdotuksista tulevan vuoden loppuun saakka.
Kiiman aikana maaliskuun 25 päivastä elokuun 9 päiväan saakka on laillisesti sakon haastolla kielletty ampumasta ja pyytämästä rauhan-alaifia metsän elämrä ja lintuja.
Porin kaupunkiin on Suomen senatti muutamaiv kauppamiestenpyynnöstä määrännyt pankin konttorin asetettamaksi kaupan ja teollisuuden helpotukseksi, jonka, konttorin tointa ja hoitoa pitämään tulee yksi pankln-komisarius ja yksi rahamartia.
Porin kaupungin sanomille vähän selitystä. Näiden sanomain kirjoittaja ei ole ymmärtävänänsa ketä me sanomain toimittajalla tarkoitimme, ehkä kohta sen sanan psaemräään lisäsimme että se kirjoittaa sanomia, se on siis kuin sanomain kirjoittaja, joka pitäisi oleman jokaikseiellleivijrährejeelllilsisenllyedseebltvaä asia. Muistutuksillamme sen lehden 7:nessä numerossamme sanoo hän meidän ”hankkineen tappaa
ei toimituksen (pitäisi oleman toimitusta), vaan toimittajan näitten lehtein”. Niin pahaa aikomusta ei meillä suinkaan ollut, vaan perinvastoin että sen lehden kirjoittaja esittelisi ajatuksensa sjauommieentteensä selvallä ja puhtaalla suomen kielellä, että ja miehet sitä ymmärtaisivat, eikä niin virheellisesti senmastoin suomen kielen luontoa että se repii suomalailukian korvia.
Sitte kirjoittaja lausuu vielä: ”kummaksemme vaan panemme kuinka Sanomia Turusta ottamat kaadataksensa (ei ole suomen kieltä, pitäisi oleman kaa taaksensa) kaikki käteensä, vihansa ja julmuutensa toimittaja paraan hartiolle, eivätkä ota syytiäksensä sanomalehden (on väärin, pitäisi oleman syyttäaksensä sanomalehteä) mistään pahasta”. Leh«. den kirjoittaja ei siis ole huomannut kielimirheitänja, koska luule meidän ilman syytä häntä moittineen, maikka niitä on virheitä aivan paljo semmoisia kuin tässäkin ainoassa laufeessa nuor kaadataksensa ja syyttäksensä sanoma, lehden ja vielä pahempiakin, jonka tähden meidän tässä täytyy hänelle osottaa niitä muutamia. Jos esimerkiksikatsellaan tuota s:ttä n:roa helmikuun 2p:ltä, vaikka ei silla valiä> ole mitä numeroa tahtoo tarkastaa, kaikissa niissä on yhtä paljo kielivikoja, niin näemme kohta ensimaifellä rimilla sanan ”aiottiin” pitäisi oleman alotettiin, aljettiin taikka alettiin. Sitte: ”kouluun alkun rumettua omat ilmestynyt usiampia”, ei ole suomea.
”Jota käsityöläisten isännät enimiten tapamar (kirjoittajan omatekonen sana) miljellä, suorittaessa oppipoikiansa hengellisiä tarpeita”, tästä ei tulee hullua viisaammaksi. ”Opettajalle yksin käy tämä jarkr raskaaksi ellei toisinaan isännät omat hänelle am ullisit”, tämä masta korvia riistää. ”Tässä on nyd rumeteu keksitty keinon, joka armelemme suoriman näitä juoneita”, yhtä selma kuin edellinenkin lause. ”Eivät omat käyneet koulussa”; näin ei suomalaisen: konna ikinä salli sanottaman. Tässä ei kaipaa edemmäksi seurata hänen paistoansa virheitä etsimään, joita lukia itse löytää paljon kussakin numerossa. Ia joka tämmöisiä mikoja ja muita senkaltaisia, niinkuin esimerkiksi 4:nessä n:rosfa ”huomattiin asian” ja ”köyhäin kansa (pitäisi oleman köyhin), kirjoittaa sanomalehteensä, siitä tosin moipi sanoa ettei hän ole suomen kielioppia lukenut, eikä hänellä ole suomalaista konnaa.
Eurasta helmikuun 20 p. Koska Euralaisilla nyt on aikomus ottaa lasten koulun opettaja, niin johtui mieleeni muistuttaa heitä siitä etta toimittaisivat itsellensä hymän opettajan. Se palkka, jonka he maksaa aikomat opettajallensa, ei ole juuri iso, ja kun ei sanomissa 015 ilmoitettu palkan suuruutta, eikä myös kuinka kauvan hakioilla on aikaa tuoda anomuksensa, niin taitaa senkin tähden hakioita vähän tulla, mutta on niitä jokunen otaa fenatin, keskusteltuansa Moviston jumaluusopin dekunnan sekä maamme tuomiokapitulein kanssa, määrätä komitea, jonka tulee mainitun käännöskoetteen ja muistutuksien johdosta sekä alku-kieliin katsoen tehdä uusi suomalainen piplian-käannös, joka sitte laillisessa järjestyksessä tulee hyvaksi olettamaksi. Ia on jokaisen vallassa, joka luulee mainittua koetleeksi tehtyä suomennosta vastaan olevan jotakin muistuttamista, ennen tämän vuoden loppua lähettää muistutuksensa kirkko-asiain toimikunnalle ftnattiin.
Lutlarin vaaliin Kalsterran kappeliin ovat määrätyt: Keikiön lukkari Lars Teodor Pahlman. lukkarinkoulun käyneet Isak Linden Suomusjärveltä ja Stefsan Stenvall Kaksterrasta; ja tulemat he nyt mainitussa järjestyksessä veisaamaan Kakokerran kirkossa 17:>!ä. 23:nä ja 31:nä päivinä tulevassa maalisluussa. S:t Kaarinasta 25 p. helmikuuta 1861. Fredrik Gabriel Hedberg.
Ulkomailta.
Gaetan linna on helmikuun 13 p. antaunut Sardinialaisten haltuun. Edellisinä päivinä oli taas yksi kruutimakasiini syttynyt tuleen ja pamauttanut ilmaan, niin että kenraali Traversa ja 50 miestä saivat hautansa muurien rauniossa. Kohta piirittäjat alkoivat kiivaasti ampua tästä kukistuneesta paikasta sisälle linnaan. Linnasta vastattiin myös vahvasti kanunilla. Ehtoo-yöstä vahenti linna ampumistansa, mutta Sardinialaiset paukuttelivat aina aamuun saakka, ja sanotaan heidän yksinään siinä ampuneen yhteen mittaan päälle rviiden tuhannen ladingin. Sitte kuningas Frans oli pyytänyt valirauhaa, jota ei kuitenkaan Sardinialaisten sotapäällikkö Cialdini suonut. Sitte vielä yksi kruutimakasiini särkyi, sjoamstaaniaso osa linnaa kukistui. Tästä hätä käteen ja vielä päivänä oli linnan antauminen päätetty. Kuningas Fransi ja hänen perheensä jättivät linnan jamatkustivat Roomiin, josta aikomat Baijeriin, ijäksi päiväksi jättääksensä valtakuntansa. Linnan sotaväki pidetään vankina, siksi etta Messinan ja Civita del Tronton linnat ovat antauneet.
Franskassa on Geronniere antanut ulos kirjan nimellä ”Franska, Roomi ja Italia”, jossa luullaan oleman keisari Napoleonin ajatuksia esiteltynä. Roomista siinä lausutaan ettei nyt ole kysymyksenä paavin hengellinen vaan maallinen valta, että Franska kaikin tavoin on tahtonut suojella paavikuntaa, mutta että se on paavin oma vika että hän on niin yksinänsä jätetty. Italia on jo vapautettu mutta ei vielä järjestetty ja sen esteenä on Roomi. Niinkauvan kuin paavin maallinen valta kestää, ei Italia ja paavikunta sovi yhteen. Franskan keisari tosin tahtoo suojella paavin hengen, vaan ei puolustaa hänen maallista mattaansa.
Sardinian valtiokokoukset avattiinTunnissahelmik. 18 P. , järjestämään ja määräämään Italian hallituksen afioja.
LuluvUVrolle tuomiokirkon sakaristoon käsketään Kuulutuksia.
maanantaina maaliskuun 4 P. faifrt ne seurakunnan jäsenet, jotka syystä laitta toisesta tähän saalka omatolleet estetyt lukuvuorolltulemasta, ja seurakunnan vapiSto toivoo etta he ja semmenlinpallolliset {a lutuikäiset lapset käyttämät tämän heille annetun tilaisuuden osottaatsensa halunsa noudattaa mitä kirkkolaki ja mattia hyvä lriötillinen tapa käskee.
Toimitus aljetaan kello 8 aamulla Herran nimen avukfihuutamisella. rukouksella ja veisulla. Turusta helmikuun 28 pi, I80jl^!^!^!^!^!^!^!^!^!^»«>!^!^!^!T^o!r^st!e^n!T^. !^R!e^n!v^a!ll^. !. Tuomiokirkon seurakunnan kunnioitettavat jäsenet kutsutaan talla yleiseen kirkonkokoukseen tuomiokirkon sakaristoon tuorstaina maaliskuun 7 p. kello 4 jpp. , jossa seurakunnan liiemmäksi tiedoksi jamääräämiseksi seuraamat asiat esitellään:
I:ksi. Täkäläisen Lankasterija tyttökoulun johtokunnan tekemä esitys, että kaikista niistä maiulttuin kouluin vvvilaislsta. jotka kirkkoherran viralta saamat todistuksen köyhyydestänsä, malsetaifiin kaupungin vaivasten-laSsasta näille kouluille määrätyt termiinimatsot; 2:kfi. 1857 vuoden asianomaisilta tarkastajilta tutkitut vaivaiskassan tilikirjat, ynnä tilinteliältä. vaivaishoihon toimimies K. Örnhjelmiltä v. iadittu ja annettu selitys samoja tilikirjoja vastaan tehdyistä muistutuksista, kuin myös vaivaiehoitokunnan lause niistä; 3:tsi. Niimeffi kuluneen 1860 vuoden tili vaivaishoidontuloista, menoista ja jääneistä varoista. sekä vaivatsten luku. jotka saavat hoitoa, elatusta eli apua vaivaishoidolta.
4:lfi. Asianomaisten tarkastajain tehdyt muistutukset siitä tilin, teosta, jonka tuomiokirkon papiston ja lirkonpalvellain palkkain yloskanto ja holto-lomitea on antanut rvuodelta 1858. Turusta helmikuun 22 p. 1861. Torsten T. Renvall.
Menneen vuoden lruunun-rahain maksamiseksi tässä kaupungissaon maistraati määrännyt seuraamat pälvät. nimittäin: maanantaina N päivä tulevassa maaliskuussa 1 kaupunginosan I—2o kortteli, lilstaina 12 p. lsppu mainittua kauvunssinosaa. keskiviiktona 13 p. 2:nen fempunaiuosa. tuorstaina 14 p. 3:S. 4:s ja s:s kaupunginosat, perjantaina 15 p. entinen Luostarin kortteli ja 6:s kaupunginosa, laumantaina 16 p. 7 kaupunginosan 1—221
22 kortteli, maanantaina 18 p. muut Unkerilaifet ovat päättäneet lähettää pää kardinalin Itävallan keisarin tykövielä kerran pyytämään saadaksensa vitaa 1848 vuoden lait ja säännötvoimassansa, ja valtiopäivain pitämistä Pestissä.
lut emäkirkolla näyttämässä luonnossa veisun-taitoansa, mutta opettajan taitoa ei ne ole näyttäneet, ja sitä taitaa olla työläs juurikanssasaada tietää todistuksista. Sen tähden olis hyvä etta ennen ottamista kuuleltaisiin heidän opetustapaansa, sillä eipä se ole vähäinen asia että saisimme hyvän lastenkouluttajan, sillä tämän opettajan härtioilla, joka pikkusia lapsia menee opettamaan, tarvitaan enämpi kärsiväisyyden takan siaa kuin kenenkään muun ihmis-opetuksen kanssa, ja vielä toiseksi tarvitsee hänen olla luonnostansa ahkera ja oppinut sanan viljeliä, muutoin ei se ikänänsa pienille lapsille teroita sanan oppia ja sisälläpitoa niinkuin hänen virkansa vaatisi. Ja kun olen kuullut että ison kirkon lasten-opettajan tulee auttaa pyhänä kirkon veisussa lukkaria, niin olis mielestäni hyvä ettei he nyt lasten opettajaa tarrvitessa, ota veisun auttajaa yksinänsä, vaan että he niiden joukosta, jotka heillä on ollut taitoansa näyttämässä, valikoitsisivat sen, joka on paras lastenopettaja, sillä veisun auttaminen on niinkuin sivutyö lasten-opettajan suhteen. Ei myöskään pitäisi ijällisiä ja vanhoja siihen otettaman, sillä vanhoilla on aina vanhain asiat, moni niistä on piankin kuolevainen, ja sitten jää heidän perheensä seurakunnan elatettäväksi, ja monella on vanhanaikaiset älyt opettamaan uutta täydellisempää valoa lapsille, sen suhteen kuin yksi nuori mies, joka on antanut itsensä opettaja-virkaan, aina pyrkii paremmaksi, jota nuoren elämäkin vaatii.
Euralainen.
Wlelksmifia valvotaan »riimistäkin helmikuun 20 v. v.
1862 Turun hovioikendessa majuri G. F. Grönhagen vainaanpesässä, tulevan elokuun 20 p. Turun hovioiteudessa malasiiuiheitajaluutnantti A. W. Ekestubbe vainaan pesässä, lulevan maaliökuxn ensi arkeemaanantaina Kokkolan neuvotuvassa kauppias K. I. Lhorinin ko», luisissa. Lapveden keräjäin toisena päivänä vuoden kuluttua viimiS lokakuun 24 p. lääninsihteerin E. H. N de MalhiS vainaan pesäösä, ja talonleslen Liisa Pekautytär M. njas vainaan pesässä, tulevan elokuun 24 p. Turun neuvotuvassa kauppiaöK. W. Enlundin kontursissa, saman kuun 26 p. ja samassa paikkaa porvari H. Lindström vainaan pesässä. Oillun kersjäin toisena päivänä kuuden kuukauden kuluttua viimis syyskuun 11 p:stä talonpojan Matti laakonpoila Puran lonlurfissa. Turun neuvotuvassa helmikuun viimeisenä alkeemaauantaiua v. 1862 pormestarin, lakimies ja ritari L. Kekeni vainaan pesässä, tuleman elokuun 19 p. Helsingin neuvotuvassa ruolalaurpiasWisarion Aletsejevin lonkurfissa. tulevan elokuun 26 p. leipoja E. I. Sommarin lonkursissa, helmikunn toisena arleemaanantama v. 1862 Helsingin neuvotuvassa registraatori G. I. Helsingivs vainaanpesässä, tulevan heinäkuun 22 p. Tammisaaren ueuvotuvassa läänin rakennusmestarin I. Oldenburg vainaan pesässä.
Toisen holhottalvakfi oikeudessa pantu Matti Heikinpoila Nikula Kokkolan ja Kelroiön keräjäkuunassa.
Vtaimisen esteitä pyytävät vastaansa ilmoittamaan ittellineu Matti Tapaninpoika Rontu Kivennavan ktrkloherran viralle. karvarinkisälli Kustaa Ekholm Sipon kirkkoherran rriralle. Anna Fredrika Lindegren Kuopiossa kuuluttaa miestänsä suutarinkisälliä Kuolaa JuhanpoikaLindegrenkanssansa elämään, muutoinuhkaa mennä toisiinnaimisiill.
Määrätyt hinnat jotkamaksetaan Haapasista hirsistä tuotuna Vtäpsöönsatamaan.
18 tuuvaifista läpi mitaten maksetaan syllältä hop. lop. 58. 17 􀀀 . . . . . . . . . . 53.
8 15.
10.
5.
Haapain pitää oleman oikosia. oksattomia, ei lahoja, eikä kuivi», ja niillä pitää olla kuori päällä Haapahirsista, joissa on kulmumisen estämiseksi. lahon mikaa sydämessä, maksetaan vähemmän. Haapahirfiä, jotta eimät ole 7 tuum«u paksuja läpitse mitaten, «i oteta vastaan.
Halulliset myyjät saamat suusanallisesti tahi kirjallisesti keskustella allekirjoitetuin kanssa. Porissa ja Sofiankartanossa 16 p. helmikuussa 1861.
H. I. Oldenburg ja Knmpp.
Ilmoituksia.
Johtokunta.
Kaikki herrat osalliset Pobjamaalaisessa, Kreimi Bergiltä perustetussa höyrylaivaseurassa kutsutaan hymäntahtolseSti koloon yhteiseen seurankokoukseen Turuu seurahuoneeseu Maanantaina Maaliskuun 4 p.
1861 kello 9 epp. Turusta tammikuun 7 p. 1861.
Takomisessa taitama sepänkisalli saapi nyt kohta hymän paitaseppä Nummelinilla.
Wanhemmanvuoliainen huusholleSta. joka myös tuntee teurastustoimet, saapi paikan, kunhän ilmoittaa itsensä näiden sanomain painossa.
Huutokauppoja.
A. Forhman.
Tiistaina tuleman maaliskuun 5 v. , alkain kello 9 epp. ja 3 jpp.
myydään täällä huutokamarissa julkisella ryöstö-huutokauvalla. kailellalsia ryöstöönotettuja taupvatavaroita ja irtainta omaisuutta, niinluin villaja pumpullkantalta. saaleja ja huimia, y. m. . 1petsattu ulosvebettiittii soffa nahla-paallisellii, 1rouvasviieu lappa oravanlelliinahlasella alusella, trikootehtaan teoksia, niinkuin: alushousuja ja tröijyjä. y. m. , ynnä kaikellaisia huonekaluja, joka halullisille ostajille tiedoksi annetaan. Turun huutotamarista helmikuun 23 p. 1861.
KeSklviiltona tulevan maaliskuu»! 6 p. , alkain kello 9 epp. ja 3 jvp. myydään täällä huutolamarissa. julkisella huutokaupassa, kauppias R. F. Meurman vainaan jalkeeu jäänyt ja konkurssin annettu irtain «maisuus, nimittäin liinaja hyvanlaifia miesväen vaatteita. 1 pari hopiaisia lyuttiläjalkoja ja tailellaisia huonekomsuja. Samassa tilassa myydään myös kello 12 pälvällä 112 osuutta ”Ilo”-höyryvenheeSsä, neulaiskone ja kauppias Bergin konkursitavaraan kuuluva puodin sisälaitos, joka samana pälvänä edellä puolen päivän talttaan saada nähdä mainitun Bergin entisessä talossa gymnasihuoneen vieressä, joka halul, lisille ostajille tiedoksi annetaan. Turun Huutokamarlstahelmikuun22 rgorfiraan.
Perjantaina tuleman maaliskuun 8 p. kello 12 piimällä myydään paikalla, julkisella huutokauvalla. ehdoilla jotka toimituksessa tyyskem «liu ilmoitetaan, kaupunkiin kuuluma rakentamaton tontti n:ro 2, 3 lorttellSsa 1 kaupunginosaa, Pispanpellolla; josta halullisille ostajille tieto annetaan. Turun huutokamarlsta helmikuun 25 p. 1861.
A. Forhman.
Tuorstalna tuleman maaliskuuu 7 p. kello 12 päivällä. myydään palkalla, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, kauppias A. Kingelin «vainaan perillisten puolikas sekä koko tontista n:ro 5 ja puolestatoniiSta n:ro 6. 26 korttelissa ensimäistä kaupunginosaa, että mainituilla to«teUla raketuista huoneista ynnä olulehtaau kanssa siellä, mastaan otettavatfi tammikuun 1 p. tulemana rououna 1862; huonerakennukset ovat palovaluutetut 11 ja 12 tuhannen, hopiaruplan vaiheella; tarkempia tietoja kauppaehdoista ja olutehlaan tilasta saamat halulliset kaupvaueuvos K. M. Dahlströmiltä täällä; joka halullisille ostajille tiedoksi annetaan. Turun huutokamarista helmikuun 5 p. 1861.
A. Forhman. Myytävanä Frenekellin kirjakaupassa:
Thekla, Apostoli Paavalin harras seuraja ja uskonsa tähden kovin vainottu ja kidutettu neitsy. 5 kop.
Uuden testamentin tiriottajien, Evangelistaen ja Apostolien, lyhy Elama-kerta. 5 kop.
Kaksitoista kehottamaa kertomusta. 5 kop.
Sokea Kerjäläinen ja haavoitettu sotamies. 5 kop.
Suomalainen ja ruotsalainen Kielikirja. 5 kop.
Palnoluvan antanut: T. T. Renvall.
Turussa, I. W. Lllljan kirjapainossa, 1861.
Myytävanä.
Kankirautaa, rautapellejä. patoja ja pannuja sekä muita malettuja kaluja.
Tampereen lilnatehtaan pellavakankalta, ihostaja tohtimistalankaa.
Kattopäreen-nauloja tehtaan hintaan, ja tavallifia rautanauloja, Tampereen verloja tehtaan hintaan, sekä »almlilsi tehtyjä mieSWäen vaatteita.
Alkunantlasia, monenlemylsiä, tehtaan hintaan, Iso joukko seinäkelloja, moneen bintaan, i Suomen Teoksien kaupassa.
RehMpnieoinsHahvetta, Hampurin Voleria jalavan 9tiifl myypi P. IthimaeuS, entisessä Bozstlömln talossa.
Kuivasta puusta tehtyjä rulltja varvariHeleniuksella Kerttulinkadun marrella, joka on Isonja Wähäu-Hämeenkadun mälillä.
MellavaiHja MohtimiSlankaa Tampereen vapriikista, myypi I. G. Grönberg.
Tampereen tehtaan, sekä pellavaisia että rohtimifiä lankoja, mvypi tavallisella hinnalla, Turussa F. C. Ceder.
Eläinten apejauhoja, rukiinja nisun-listimiä halpaan hintaan Hälisten kauppamakafiinissa.
Halataan ostaa.
Tuoretta ja hyvää elukan-verta (härjän jalehmän verta)ostetaan Auran Sokeritehtaassa ja maksetaan lv top. hop. kannulta.
Hhviä ttmlfofta lampaantoiUpi* ostetaan Nllunun keheuhuVneebfa &utusfa> osat viimen mainittua kaupunginosaa yunä 8 kaupunginosa, tiistaina 19 V. 9:s kaupunginosa ja entinen Uudenkaupunginlortteli, keSlivlikkona2l) p. entisestä Merilorttelista 214 taloon saakka, tuorstaina 21 p. lopputalvi sanottua korttelia sekä entinen Pvhjan kortteli ja perjantaina 22 p. sa. «assa kuussa lallti jotka asuvat Anninkaisteu, Hämeen ja Uudenmaan tullien takana seka Ruissalossa ja Pikisaarella, mutta kaupungin kirjoille tiljoilelut ovat.
Makso tapahtuu äsken mainittuina päimlnä kello 9—l epp. kaupungin maksohuoueeSs. , Prinkkalan talossa; ja muistutetaan kaupungin asukkaita mainitut rahat silloin suorittamaa»: kruunun rabamartialle li.
Wigrenille. jos tahtomat ryöstöä välttää. Turun neuvotuvasta helmikuun 15 p. 1861.
Pormestari ja Neumotunta.
Kokemäen lirlloherran tulot tarjotaan julkisella huutokaupalla, joka pidetään Turun tonsistoriumin huoneissa tämän maaliskuun 26 p. kello 5 jup. arreunille vuodeksi taikka euemmätsikin ajaksi, ellei muo, den kuluessa ehditä kirkkoherraa seurakuntaan asettaa. Huutajilla pitää olemalelvolliset takaukset.
Turun maistraatin alle kuulumien vapriilien omistajain tulee ennen tämämaaliskuun loppua antaa maistraatille kirjalliset luettelot «aprilleistansa, niiden mestarien, kisällien ja opvipoitainluvusta, raalaainetten laadusta ja paljoudesta, konetten. vesilaitosten, tangastuolien ja muiden laitosten luvuöta ja tarkoituksesta, v. m.
Kotimaalta.
Näiden sanomain palstat ovat jo tulleet niin ahtaiksi ettei niissä ole saanut tilaa kaikki kirjoitukset, joita kullakin kertaa niihin oli aivottu, jonka vuoksi lehtemme tästä puoleen annetaan suurennettuna tämän kokoisena, kuin tästä numerosta näkyy. Ia koska tilaajaltakin näille sanomille on tullut enemmän kuin menneenä vuonna, tahtoo näiden kustantaja hyväntahtoisesti antaa vuosikerran ehkä isonnettunakin vielä entiseen hintaan. Kunnioitettavan yleisön mieleen saamme johdattaa että siis tästälähin lehteemme mahtuu enemmän kuulumisia maaltakin, joita suosiolla vastaan otetaan.
Joka lähetyksessänsä ei tahdo antaa nimeänsä julkisuuteen, hänen tulee kuitenkin asian Vakuudeksi ilmoittaa nimensä sanomain toimittajalle, ynnä tietä-antamisella jos ei hän tahdo nimeänsä sanomiin pantavaksi, jossa tapauksessa se jääkin vaan toimittajan yksinaiseksi tiedoksi.
Tähän saakka tosin ovat Turkulaiset enimmiten ruotsalaisissa sanomalla avataan tietä vesiväyläa kohden.
Maanvetämisessä on joka päivä ollut noin 12:en ja 20 hevosen välillä. ” Hämeenlinnassa hankitaan parhaallansa suomalaista lainakirjastoakaupunkijamaaseurakunnalle.
Rahaa on sitä varten nimilistoihin jo kirjoitettu 150 ruplan paikoille, toimikunta sille valittu ja asetukset tehty. Asetuksista nähdään että kirjoja saapi lainata ilman maksota, kuitenki on kunkinlainaajan vallassa vapaehtoisesti antaa palkintoa kirjastolle. Osalliset maksamat yhden markan vuoteensa, jotka rahat kuin myöski muut tulot pannaan kirjaston kartuttami (Häm. ) Maaviljelyspankin kokous Helsingissä alotettiin keskiviikkona helmik. 27 p. epp. ja kello10 oli siinä läsnä osakkeiden kirjoittaneita jäseniä 80. Niistä oli kyllä enin osa Helsinkiläisiä virkaja kauvvamiehiä sekä tilanhaltioita, mutta oli siinä edusmiehiä Kuopion, Lapuan-joensuun eli Nyykarlepyyn, Waasan kaupungin ja laäniläisten, Turun, Hämeenlinnan, Porvoon ja Viipurin kaupunkilaisten puolesta sekä yksityisiä tilanhaltioita ja tehtaanisäntiä Turun, Waasan, Hämeen ja Wiipurin läänistä. Ainoastaan 2 suomalaista jäsentä oli kokouksen alussa, hyvin tunnettu Kustaa Paturi Janakkalasta ja I. Katila Ilmajoelta. Kokous kesti kello 2:een jpp. ja jatkettiin taas kello 4:stä kello Seuraamana päivänä jatkettiin sitä kello 9:stä epp. ja kesti sitä sveielä jälk. puolip:n kello 9:ään ennenkuin päätettiin. Ensimäiseksi työksi, sittekuin oli pankki-komitean puolesta selitetty mitä se oli puuhannut asiassa, valittiin yhteisellä mielisuosiolla rohvessori I. P. Palmsn puheenjohtajaksi kokouksessa ja lakitieteen kokelas H. Borgström sihteeriksi. Sitte otettiin esslle sitkein kiista-aine, nim. asetettavan speaunrkainn kohdasta ja yhteydestä tilavakuussuhteen, joka kaikissa paikoissa oli jo paljo mielikarvaisuutta ja eripuraisuutta nostanut. Oltiinkylläkohta yksimieliset siinä, että asetettavanpankin ei tulisi ollamissään esrain, äisessä yhteydessä tilavakuusseurankansniinkuin ne ovatki kaksi eri-luontoista laitosta, jotka paraite kumpiki tulemat hyötymään, jos kumpiki valvoisi etuansa mapaasti roisistansa, koska ne kuitenki osattansa tulemat yhteistä hymää edistämään.
Toisiinsa sidottuina ne nähtämästi tulisivat kpuaamspsiaki kärsimään roisistansa haittaa valiikkeessänsä. Mutta siitä kesti e.
nsaemmin kiistaa, jos piti osakkeiden maksusollenkaan ottaa vastaan tilamakuusseuran melkaseteleita. Se kyllä jo heti myödytettiin, että pankki muuttuisi tilavakuusseuralle paljaaksi rahan hankkiaksi ja joutuisi oikein pulaan, jos se rajattomasti ottaisi vastaan näitä seteleitä, jotka ovat ylössanomattomat eivätkä siis moi edes muutettaa rahaksi, milloin tarvitaan, vaan ovat viela lisäksi kurssin alaiset. Semmoisten setelien Perjantaina Maaliskuun 8 päivänä 186L Tllnomia Turusta.
JIO. IOTuomiolirlssse, Suom. Aamusaaruan: Koulunopettafa Stenhagen. Ruots. Aamusaaruan: v. PaStori Dahlberg. Suom. ja Ruots. Ghtoofaarnan:
1Rukouspäivänä saarnaamat:
v. Pastori Sarin.
Kehrnhuoueen-lirlossa, Suomea: v. Past. AhoniuS.
Liman-lirlossa, Suomea: v. Pastori Stenberg.
Pipltän-selitylsiii Pitävät tulevalla viilkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä TuomioprovaSti Renvall ja keSkiviikkona kello 5 jpp. suomen kielellä v. Pastori AhoniuS.
Hiippakuntainsanomia. (Porvoon. ) Määrätty annovuodensaarnaajaja kirkkoherran virkainenKristiinassa vp. M. Ingman välisaarnaajakfi kappalaisen virassa siellä, venäjän kielen opettaja ja kirkkoh.
apulainen Helsingissä E. I. W. Boisman uudenyhteisen sairashuoneen saarnaajaksi siellä. Korpilahden tappal. apulainen K. W. SilfveniuS kirkkoh. apulaiseksi siellä. Haettavana Kristiinan kappalaisenvirka.
Turun polisilamarinilmoituksia. Helmikuun 28 p. ilmoitti porvarinleski Rautalinin trenli Juha HuStaa Milonpoika että hänedellisellä viikolla, ajaissans olkia Sotalaisten kylästä kotiin, oli löytänyt Duolivillafen vaaleansinisen päällisjakun, valkosella Molivillasella alusella ja nahkakauluksella. Joka tammikuun l4päivää vaStaan yöllä oli varastanut tuoStarinmäeltä talosta n:ro tB7, on jo saatu kiini, nimittäin liujapataljonansotamies Auton Aleksejev, joka myös on tunnustanut varastaueensa; asia tulee ratkaistavaksi pataljoonan sota-oikeudeSsa.
Maaliskuun 2 p. ilmoitti torppari Juha Matinpoika MarkutNaatulankylästä Huittistenpitäjääettähän päivällä ennen konsuli lulinin ja kauppias E. U.
Grönbergln talon välilläoli kadottanut rahakukka «—nsa, jossa oli1kymmenen jaytst kolmenruplanseteli. Samana päivänä olikauppias K. I. Korströmin puodissa tuntematon mies ostanut puolen kuudetta kyynärää verkaa, mutta ennen maksamista verkanensa lähtenyt pois ja jättänyt rahataskunsa, jossa oli tvaan ollut liinan tilkoja.
malehdissä ilmiantaneet kuulutuksiansa jail> moituksiansa, mutta vähitellen tottumat he myös suomeksi asioitansa kuuluttamaan. Ia se onkin varsin luonnollista, sillä Turku onkin suomalainen kaupunki, ja ne ovat vaan aivan harmat, jotka täällä ei suomea ymmärrä. Ilmoituksia otetaan vastaan sekä ruotsin että suomen kielellä, maikka se paras olis että ne kohta olisivat suomeksi kirjoitettuna.
Suomen talousseura Turussa on päättänyt kehoittaa yhteistä kansaa rohtimisen kankaan kutomiseen, hyödyttäväksikäsityöksi, ja sen «vuoksi jakaa rohtimista lankaa Tampereen pellavavapriikista alku-koetteeksi likimäisiin pitäjiin> jotka kankaat pitäisi kudottaman samoin levyihin kuin Rion kahvesäkit; tätä varten määrättiin sata ruplaa edeltäpäin annettavaksi.
Ahlmannin pitäjänkouluissa ilmoitettiin käyneen viimis syyslöysinä Messukylässä 31 oppilaista, Kangasalla 18 ja Lempäälässä 17.
Seuran vähempi hopiainen kunniaraha, napinlälvessä viheriäisessänauhassa kannettavaksi annettiin uskollisesta ja pitkällisestä palveluksesta trenkivouti Kustaa Ruhaselle nimismies Andersinin palveluksessa Kurkijoen pitäjässä.
Papiston ja koulunopettajain leskija orpokassassa oli vuonna 1859 rahaa ja rahan arviota kaluissa ja kiintiässä omaisuudessa yhteensä 611, 105 ruplaahop. Kimtiää omaisuutta sillä on Teijon pruuki. Samana vuonna oli kassan varat karttuneet 41, 497 ruplaa hop. Tämä kassa on yhteinen kaikille Suomen papeille ja koulunnehille, ja sen hoitokunta on Turussa.
Uusi postikulku tulee toimitettavakfi Tohmajärven postikonttorin ja Joen kaupungin välillä, joka sunnuntai-ehtoopuolisin tulee lähtemään Joen kaupungista. Ensi kerran lähtee se tämän maaliskuun 17 p.
Eläimen luista, ulkomaille viedessä kokonaisina, rouhittuna taikka jauhottuna, tulee armollisesta määräyksestä tästälähin maksaa tullia 6 kop. leiviskältä, josta ennen on maksettu 3 kop.
Hämeenlinnanläheisellä rautatien asemella sanoo ”Hämäläinen”rakennetun ja rakennettavan paraikaa monenlaisia huoneita rautatien tarpeeksi. ”Itse rautatien asemella on tällä vuodella noin 30 miestä jokapäivä ollut työssä. Paitsi huonetten perustamista on nikkarintyötä tehty. Tämän ohessa on yhtä päätä nutulla Katisten kartanon kohdalla rautatien alusjaksoa täytetty, niin ettei enää ole kuin jos 100 jalkaa täyttämättä.
Parin viikon päästä luullaan tämäkin väli saatavan valmiiksi, jonka jälkeen koto jakso Turenkiin saakka ei kaipaa muuta kuin apua semmoisissa paikoissa, joissa kuljetettu maa keväällä sattuu laskemaan.
Täytteeksi viljeltävä maa tuotetaan toiselta puolen rautatien asemaa, jossa sa
Ita-puolella Adrian merta on kapinallisia mehkeitä. Fiumen kaupunki Istriassa, joka kuuluu Itämaltakuntaan, on julistettu piiritystilaan. Ragusasta ilmoitetaan myös levottomuutta ja häiriötä Turkkilaisille tehdyn, että sotamäkeäkin jo on liikkeelle pantu.
Unkarissa on määrätty maltiokokous pidettäväksi ja kuningas kruunattavaksi Dfenissa tulemassa huhtikuussa. Itämallan Uudenmaan ja Hämeenläänin maaviljelysseura piti vuosikokouksensa viimis tammikuun 29 p. Helsingissä, jossa keskusteltiin seuraamia MKul^euräl^seturjetmääräämät etta vuosittain pitää Hämeenlinnan kaupungissapidettämän kokous sekä toinen kokous suven kululla jossakin paikassa maalla, jakun viimes vuonna maaviljeliäin kokous pidettiin Uudenmaan läänissä, niin katsottiin soveljaakfi että suvikokous maalla tänä vuonna ja sanan muutoksilla. Ensi kokouspäivänä ennätettiin kuitenki ehdotuksesta tutkia ainoastaan 17 pykälää. (S:tar. ) Oulun Wiikkosanomain nmmis numerossa ruvetäan ruotsalaisestasuomeksi kaänmään erästä kertoelmaa, nimeltä ”Kaksoislapset”, jonka nykyinen Tammisaaren kappalainen O. Reuter kirjoitti ruotsiksi, sillä niinkuin vähä ennenkin annetulla kirjallanssaensnaimmeilktää ”eFrolieitkuasnopliaeItneldäeSrsutoämr”eonsottaakheränneiden ja Pohjamaalaisten välillä, sitte kun riita ja eripuraisuus uskon ja parannuksen asioissa heidän leskensä vuonna 1844 oli syntynyt. Namät molemmat kirjat ovat kaunokirjallisuuden tapaan kirjoitetut siis Pohjanmaan heränneitä vastaan, ja jos siellä vielakin löytyy sitä entistä paavolaisuutta (Paavo Ruotsalaisen oppia), niin O. W. Sanomain toimittaja tekee oikein että hän antaa heille tilaisuuden tutkia siinä vastusteliainsakin ajatuksia, koetella kaikki ja pitää mikä paras on. Mutta sanomain toimittajan korvaan taidamme kuiskata että mainittu kirja jo ennen on suomennettu ja ”painettu A. Hjeltilla Turussa 1850 I.
W. Lilljan ja C:on kustannuksella” nimellä ”Kaksoset; kuvaus, suomentama”, että siis sanomain toimittaja voipi sen saada 10 kop. eikä enää nqhdä maimaa sen kääntamisessa. Parempi olisi mielestämme oHut kääntää tuo saman kirjoittajan tekemä ”Fliekan pä Inderstär”, koska ei sitä tietääksemme, mielä ole suomennettu, ja ’se kuitenki ’Mela paremmin kumailee kummassakin kirjassa tarkoitettuja asioita.
Pohjamaalaisenhöyrylaivaseuranvuosikokous pidettiin tämän kuun 4 p. Turun seurahuoneessa. Ensiksi luettiin johtokunnan kertomus, josta kuultiin että seura oli myynyt höyrylaimansa il”Rvgaan 130 tuhanteen hopiaruplaan, metkojansa suorittaaksensa. Seuralla on siis kolme laimaa jätillä, jotka kukin viimis suvenäki saimat mahingoita kärsiä. Höyrylaiva ”Kreimi Berg” oli miinus sumen purjehtimisella tuottanut 34, 719 ruplaa 28. kop. , ”Suomi” 24, 147 ruplaa 34 kop. ja ”Ostef.
botten” 16, 084 ruplaa 71 kop. , mutta kulunkia ja mahingonmaksoja oli niin paljoettä kaikkiastaan 4, 424 ruplaa 54 kop. jäi seuralle moittoa. Suomen maltiomarastolle on seura melkaa 150 tuhatta hopiaruplaa, jotka se on saanut lainaksi. Laimat tulemat tulemana sumena kulkemaan samoja matkoja kuin miimis sumenakin. Plimaalaisille, jotka eimät ole nähneet höyrylaimaa, on tässä näytteeksi pantuna sen kuma.
keisari on nimittäin Unkarin kuningas, ehkei häntä mielä siksi ole kruunattu.
Etelävaltakunnat Pohjais-Amerikan liittokunnasta erittyänsä omat valinneet mälinaikasen hallituksen, eimatka lupaa enää koskaan yhdistykseen suostua. Heillä on jo oma presidentti valittuna, Damis nimittäin ja varapresidentti Stermins.
pakkautuminen pankkiin vaikuttaisi, ettei pankilla olisikaan tilaa muuhun laina-liikkeeseen maan pankki olisi myös mahingon karsimisen altisna, jos sen täytyisi myydä ne setelit mahdollisesti halmennettuun hintaan.
Tältä kannalta katsoi yksi osa pankille vahingolliseksi sitoutumaan mihinkään näiden setelien mastaan-ottamiseen , maan siinä asiassa piti paraana, että pankki saisi vapaasti katsoa etuansa, ostiko tahi ei niitä seteliä, milloin jompikumpi olisi pankille edullisinta.
Kuin tämä kysymys tuli huudoilla ratkaistamaksi, löydettiin silla puolella oleman 21 miestä, joilla oli yhteensä 82 ääntä. Waan toiselta puolelta, jossalöydettim oleman 59 miestä 95 äänellä, sitämastaan muistutettiin, että pankilla ei olisi mitään maaraa nähtämasti tarjona, jos se loppu-maksuksi ottaisi mastaan myöskitilavakuusseuran seteleitä maankorkeintain puoli summaa, kuin pankki kuitenki tarmitsee makuusseteleitä perustuskassaansa ja se kuitenkaan semmoisiksi ei saisi muita parempia kuin nämä seuran setelit omat, etenki kuin lvaadittiiu määräystä, ettei niitä otettaisi mastaan muuhun hintaan kuin että pankki olisi makuutettu saamansa 5″/. korkoa niiden hintasummasta. Siihen tulee, että tiettämasti hyvin monta ei möisi eikä tahtoisi ollenkaan rumeta osakkaaksi pankkiin, jos eimät saa makuutta saamansa osaksi edes lunastaa osakkeitansa seuran seteleillä. Wiime mainittu puolue moitti huudossa, jonkatähden sitte määrättiin, että osakkeita saisi mielä kirjoittaa tämän maaliskuun loppuun, jonka perästä se malta loppuu ja 1 p. tulemaa toukokuuta aletaan ottaa mastaan osakkeiden maksua 10 markalla kunkin osakkeen päälle, tullen näin maksetuille rahoille luettamaksi 5″/<. korkoa siksi että pankki saavi armollisen mahmistuksen ja pääsee alkuun, ja kestää tätä mastaan-ottoa aina heinäk. 15 p:ään asti, luettua kuitenki toukokuun 1 p:sta aina maksupäimaan asti 5″/«, takakorkoa niille maksuille, jotka eimät tänä toukokuun 1 p. nä ole suoritetut. Sitte pidetään tuleman syyskuun 14 p:nävakinainen pankin kokous, jossa pankin sääntö lopullisesti suostutaan jahyväksi otetaankuin myös makinainen pankin johtokunta malitaan, joka sitte hankkii hallitukselta mahmistuksen pankin johtosäännölle. Sen saatua kannetaan osakkeiden lunastukseksi ylös ensiksi 15 markkaa kunkin osakkeen päälle ja pankki alkaa maikutuksensa, jos 30 tuh. osaketta on kirjoitettu ja 750 tuh. markkaa rahassa on perustuskassaan maksettu. Osakkeiden lop.
pu-lunastus tapahtuu sitte sillä lamalla että kesäkuun 1 p. v. 1862 maksetaan kultaki osakkeelta 25 markkaa, tämäki rahassa, sitte tammik. 1 p. 1863 taas 25 markkaa, ja kesäkuun 1 p. 1863 loput 25 markkaa, saaden nämä kumpaisetki miime maksut tapahtua tahi rahassa taikka tilamakuusseuran seteleissä.
Toinen pitkä kiista oli sitte pankin nimestä. Siinä kokonaan hylättiin Maamiljelyspankin nimi ja monen mutkan perästä tekaistiin sille aimanuusi nimi, joksi päätettiin Suomen Yhdyspankki, ruotsiksi:
?ft>eninssß-bnnlien i tullen sille tarkoitukseksi ”rahaliikkeen huojentaminen Suomen maaviljelykselle, teollisuudelle ja kaupalle”. Näissä kiistoissa oli melkein koko ensimainen väivä mennyt, maan kuin sitte päästiin itseänsä johtosäännön ehdotusta tutkimaan, siinä kuului tuskin ollenkaan erimielisyyttä, maan ehdotukseen, jonka oli pankin valmistama komitea aiman uudesta tehnyt, suostuttiin aiman mähillä lisäyksillä Ulkomailta.
Sardinian ministeristö on senatille esitellyt Viktor Emanuelin ja hänen jälkeisensä kutsuttamaksi ”Italian kuninkaaksi”. Tähän esitykseen ovat kaikki yksimielisesti suostunut.
Messsnan linna ja Civitella del Tronto ovat vielä entisen kuninkaan puolustajain hallussa, mutta kumpaakin anastamaan on lähetetty sotaväkeä. Gaetan linnan kukistumisen jälkeen on Italiassa paljon kuninkaan puolustajoita jättänyt sota-aseensa ja menneet rauhallisiin menoihinsa, eikä siis äsken mainitut linnat kauvan kestänekään »rastusta tehdä.
pidetään Hämeen läänissä ja että Hämäläiset johtokunnan jäsenet saamat määrätä ajan kummankin kokouksen pitämiseen.
Sitte valittiin seuralle esimies ja johtokunta, nimittäin senattori V. Furuhjelm esimieheksi, ja johtokunnan jäseniksi ylijohtaja I. A. v. Born, paroni K. G. Boje, apteekari K. E. Carger, assessori A. I.
Chydenius, läänin metsähoitaja K. Collin, paroni de la Chapelle, varatuomari A. Helfingius, kauppias F. Kisileff, ömerstiG. M.
Kraemer ja luutnantti H. Standertstjöld, ioista sitte överstiKraemer määrättiin maraesimieheksi ja kauppias Kisileffrahamartiaksi.
Paremman elukkalajin saamiseksi Uudenmaan ja Hämeen lääneihin katsottiin tarpeelliseksi asettaa kasmattilaitos, johon tuotäisiin Englannista 12 lehmää ja 2 sonnia Ayrshire-lajia. Maamiljelysopettaja Gibsonin neumosta olisi joku lähetettämä Englantiin niitä ostamaan ja tuomaan. Tämmöisen matkakustannuksen oli Gibson laskenut 500 hopiaruplaan paitsi tuojanmuonarahaa. Matka pitäisi tehtamän4taikka4’/2 viikossa, jos eläimet tuodaan höyrylaimalla.
Paras muooen-aika olisi marhain kemäällä taikka eloeli syyskuussa. Hinta ostopaikalla tekisi Gibsonin luulon jälkeen 25pun> taa sonnista ja 14 puntaa lehmästä (1 punta tekee 6 ruplaa hop. ). Näiden ilmoitusten johdosta esitteli seura paremman elukkalajin kasmattilaitoksen asetettamaksi 80 osakkeelle, kukin tekemä 25 ruplaa. Osakelistaan kirjoitettiinkin kokouksen lopulla jo 15 osaketta. Tämä kasmattilaitos annetaisiin jollekin tilanhaltialle määrätyillä ehdoilla.
Hän kasmattaisi masikat siksi että ne taitaisiin asettaa manhaksi katsottuin sonnien ja lehmäin siaan taikka myyda huutokaupalla, joiden tuloista kaksi kolmannusta lankeisi laitoksen-pitäjälle kuin myöski manhaksi katsotut elukat, palkkioksi masikkain kasmattamisesta, ja yksi kolmannus huutokaupva-summasta osallisille. Kesäkuussa joka muosi katsotaan mitkä elukat omat liian manhoja ja mitkä niiden siaan asetetaan, niin että laitoksessa aina on kelmollisia sonneja eika ylen manhoja lehmiä. Silloin määrätään myös mitkä huutokaupalla tulemat myytämiksi. Paitsi sitä pitää kaksi johtokunnan jäsentä katselmuksen laitoksessa mähintäkin 2 kertaa vuoteensa.
Aivotun maaviljelyskoulun , perustamisesta on seura saanut paljo asiaan kuulumia mietteitä maamiljelysopettaja Gibsonilta sekä talouskinkerikunnilta Tammelassa ja Janakkalassa.
Kahden ensiksi mainittuin lausett on johtokunta hymäksensä käyttänyt, lehdessänsä sääntö-ehdotusta koululle. Wiimeksi mainitun kinkerikunnan mietteet asiassa tulimat masta samana päivänä kuin kokousta pidettiin, jonka tähden tässälyhykäisesti mainittakoonniiden sisällyksestä. Sanotussakinkerin kokouksessa, kun kysymyksenä oli maamiljelyskouluin sopimin järjestäminen, toivat rusthollari Gabriel Jussilainen ja ta(Lähetetty. ) Ruoveden tervaa.
Sen nimillistä mustaa mellia myydään Turun torilla, joka talvi kymmenittäin kuormia, tynnyreissä ja nelikon näköisissa astioissa. Mutta tervaa ei se ole eikä Ruometta nähnytkään, ei myös astiat ole nelikoita, vaan se musta aine on terma-mettä, jota tervan kanssa valuu haudasta, ja sitte valmistetaan säkiäksi joko padassa keittämällä, eli kuumilla kivillä astioissa. Sitä tuodaan osa Wirtoista ja Kurun Aureesta; mutta enimmät Parkanon Kihniöltä, Ikaalisista ja Kylä-Karmialta. Nelikot ovat laidoiltansa niin paksuja, että tynnyristä sanotaan välistäin seitsemänkin semmoista taytyvän. Koko kaupassa on siis petosta pitkin matkaa ja myyjät nauramat kotio päästyänsä julkisesti pettäneensä; mutta se on seikassa kummallista, että ostajat, jo vuosikymmeniä näin petettyinä, itse vieläkin kehumat ja rakastamat sitäpilallista tamaraa Myyjät sanomat että, jos he tuomat oikiaa hienointa termaa Turkuun, niin ostajatmoittimat sitä ja sanomat sitä termamedeksi eli kuseksi; mutta kuin panemat sitä paksua keitto-termaa tynnyriin, jota Kristinaan ja Poriin ei ollenkan uskalla miedä, niin sitä Turun puolen talonpojat kohta kehumat ja ostamat. Waan mihinkä sitä miljellään ja mitä siitä hymää on, sitä ei myyjät sano tietämänsä. Korma-kuuloani puhun.
Jaako.
lonisäntä Paturi ajatuksensa kirjallisesti esiteltynä, jossa väittivät kuinka vähän meidan maaviljelyskoulut ovat vaikuttaneet maamiljelys-tilan parannukseksipa että niistä enimmästi vaan oli lähtenyt pehtoria ja vouteja. Mustialan maaviljelysopisto on ollut toimessa monta liuotta, mutta mitä on se esimerkiksi Tammelassa vaikuttanut talonpoikain maaviljelyksen parantamiseksi? Onko mainitussa pitäjässä yhtäkään talonpoika, joka on järjestänyt maaviljelyksensä sen esimerkin jälkeen, joka heillä niin likellä on ollut silmin nähtäväna? Wäittäjäin mielestä semmoiset 50 ruplan palkinnot, joita Uudenmaan ja Hämeen lääninmaamiljelysseura oli määrännyt jaettaviksi toimellifille ja kelpo-talonpojille, jotka velvoittavat itsensä järjestämään maaviljelyksensä seuran määräysten mukaan, vaikuttivatpaljo voimallisemmin kuin maaviljelyskoulut. Jota usiampi semmoisia malli-miljelyksiä taidettaisiin toimeen saada, sitä enemmänne hyödyttäisimät. Tämmöisillä tiluksilla pitäisi vuosittain käymän jommankumman niistä kahdesta yhteisillä varoilla palkatuista maaviljelysopettajista sekä kruunun auramiehen neuvomassa ja opettamassa maaviljeliää.
Sillä vähällä aikaa, kuin väittäjät olivat maaviljelysseuran apurahoilla viljelleet maitansa paremman tavan mukaan, olivat he nähneet muutamat naapurinsa, jotka ennen olivat pitäneet stottlannin auraa, multapohdinta ja sekoitus-aestä tarpeettomina, heinänmiljelystä pellossa vallan häviönä, j. n. e. , vähitellen rumenneen suostumaan ja hymäilemään niitä uusia miljelys-aseita ja tapoja; mutta siitä taittiin olla makuutettuna että samat ihmiset, ehkä olisivat asuneet va«n puolen penikulman päässäMustialasta taikka jostakin muusta samalla tavoin järjestetystä maamiljelyskoulusta, eimat laisinkaan olisi huolineet tutkia ja tiedustella niitä maaviljelyskaluja ja tapoja joita siellä käytetään, sitä vähemmin itse niitä käyttää. Tämmöisillä tässä hyväksi lausutuilla maaviljelystiluksilla sopisi myös pitää ulkomaalaista karjalajia ja niin osottaa niiden paremmuuden oman maan karjan rinnalla.
Kun näiden väitöksen johdosta oli keskusteltu, yhtyivät kinkerikunnan jäsenet vihdoin seuraamaan lauseesen:
”Kinkerikunta, joka ei muuta taida kuin mieltyä niihin ajatuksiin, kun äsken mainitut jäsenet väittivät kaava-maaviljelyksen hyödystä, varsinki jos enämpi semmoisia täittäisiin toimeen panna, katsoo kuitenki usiampia maamiljelyskouluja maassamme edeltä päin tarvittaviksi, että niissä kukin maaviljeliä saisi vähänkin oppiakelvollisempain maamiljelyskaluin käyttämisestä, someljaimpia keinoja pellon ja niitun viljelyksessä, kotieläinten oikiassa ruokossa j. n. e. janämät maamiljelyskoulut, oikein maikuttaaksensa maaviljelyksen edistymiseksi, pitäisi niin asetettaman. , että oppilaiset, koulun läpi käytyänsä, mettisimöt takasin o<niin vähempiin maamiljelyksiinsä, eikä, niinkuin nyt tavallisesti maassamme löytymistä maamiljelnsoppilaitoksista, hakea itseänsä pähtööreiksi ja moudeiksi isompiin kartanoihin. ” Tähän ajatukseen, ioka myös sääntö-ehdotuksen tehdessä oli ollut perusteena, suostuimat nyt myös kaikki maaviljelysseuran läsnä olevaiset jäsenet. Katsellessa sitä suurempaa hyväksymistä, jolla maamiljelysparannuksiin seuralta mäarätyitä palkinnolta on suositeltu Hämeen läänissä, jota vastaan Uudenmaan läänissä ei yhtään semmoisen viljelys-avun anomusta ollut ilmi tullut, paitsi yksi ainoa, joka tänäpäna ilmoitettiin apteekari Cargerilta, päätti seura mainitut palkinnot vasta edes jaettaviksi ainoastaan Hämeen läänissä, joten myös ne väitteet, joita Paturi ja Jussilainen Janakkalan talouskinkerin kokouksessa olivat lausuneet, tulisivat varteen otetuksi, jonka siaan sitä vastaava summa seuran varoista taidettaisiin käyttää maaviljelyskoulun hyväksi, joka asetettaisiin pohjais puolelleUudenmaan lääniä, mieluummin johonki kruunun puustelliin, jos niin sovistuisi. Sitte lävitse käytiin mainitun koulun sääntöjen ehdotus, joka hyväksi katsottiin ja määrättiin liitettäväksi siihen valtio-avun pyyntöön, jonka johtokunta seuran puolesta on lähettämä Keis. M:tille.
Kankirautaa, rautapellejä. patoja ja pannuja setä muita valettuja kaluja, Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja tamallisia rautanauloja.
Tampereen verkoja tehtaan hintaan, setä valmiltsi tehtyjä miesväen »aatteita, Akkunanklasia, monenl«vyisiä, tehtaan hintaan , Iso joukko seinäkelloja, moneen hintaan.
Suomen Teolfien laupassa.
Sapettitauppa.
I’äiiäpanä on avattu allekirjoitetun teoksien tapettikauppa kauppias E. F. Alftani(entisessä Rignellinj talossa Uudenmaankadun varrella kivimuuriesa, jossa luunioitettavanyleisötarjona on hyvä varasto nionenlaisia I. aVeit\Ä ja niiden Meunut^a halpaan hintaan. Turusta maaliskuun 5 p. 1861.
Wllllan hyvln itäviä Mgan PellavansiemtM menneen vuvden tuloista, myyoi E. F. Lindberg entisessä Zvet»loffin puodissa.
O. Niels.
Hyviä Riigan Pellamansiemeniä, myöskin hyviä lahveita, halvalla kaupalla, mvypl kauppamies I. W. Rautell Turussa.
lihuvia Pen»Vja on sekä myyda etta nähdä Nuotat^uppias Petiersonilla liki Uutta toria.
Rion Hahvetta, Gampurin @«feria patoonRiifle»yynejmWpt P. Ilhimaeus. ein«!>e>>sä Bozströmin talossa.
Eläinten apejauhoja, rukiinjanisunlistimiä halpaan hintaan Hälisten kauppamakasiinissa.
Tampereen tehtaan, sekä vellavaijla että tohtimista lautoja, vvypi tavallisella hinnalla. Turussa F. C. Eet>«r.
Petoksen juonia plankkuja myydessä.
Kun plankku on halki, se on sydän-rakoinen, lviedään se komilla pakkasilla ja jäädytetään sahajauhoja rakoon, ettei se näy.
Jos plankussa on keskellä lahoa, pannaan se kevaillä päivän paisteeseen, että punettunut lahopaikka kuivaa valkoseksi, eli tuhrataan talvella lahoseen paikkaan jauhoja ja silppuja, joita hevoinen matkalla olis muka tehnyt; niin ei lahon puna näy. Konstit ovat monenlaiset! sanoi ennen Jaako.
Halataan ostaa.
Hyviatt>alfofta lampaantviUoia o&tttaan 9tuuitutt-£e&ru^upttee6fa HurnSsa.
Tuoretta ja hyvää elutan-verta (harjan ja lehmän merta) ostetaan Auran SolerttehtaaSsa ja matsetaan 10 top. hop. kannulta.
Papiston ja koulumieöten lestija vrpokaösaanvte , taan rahaa vaötaau setä maksetaan siitä ulos Turun konsistoriumin huoneissa ainoastaan joka tiistaina ja. perjantaina kello 12 ja 1välillä.
Pollfikamarin puoleöta:
Fredr. Reinh. Tamelander.
Maikka Polisilamari kyllä usein sekä trumputtami-.
sella että polisipalveljaiulautta on muistuttanut afi? anumaisia talollisia tässä kaupungissa ja uiilä jolla ovat ottaneet täyttääksensä talollisten velvollisuulsi’.
talvella pitämään katujen käytävät puhtaanalumesta, ja liukkaalla tilalla san»oitta, naan niitä, niin että jaltaväki ilman haittaa ja vaaraa taitamat niitä täytä, on Polisitamari havainnut että aivau harvat talolliset ovat säännöllisesti täyttäneet näitä roelvoliisuutsiansa, jonka tähden Polisikamari vielä tahtoo muistuttaa asianomaisia näiden sääntöjentäyttämisestä, jos he tahtomat välttää sitä sakkoa 2 ruplaa 40 k. hop.
jonka polisiasetukset helmikuun 1p. IB3V ja maalist.
30 p. 1850 määräämät semmoisesta laiminlyömisestä Turun polisilamarista maaliskuun 1p. 1861.
Määrätyt hinnat jotka maksetaan Haapasista hirsistä tuotuna Iläpsöbn satamaan. Hop. tov.
18 luumaisista läpi »itaten maksetaan sillalta 58.
H. I. Oldenburg ja Kumpp.
l ” ” * ” ’H MH k M Jl °paapatit pitää oleman oitosia. oksattomia, ei lahoja, seeiknä kuiroia. ja uiillä pitää olla kuori päällä luivumiestämiseksi.
Haapahirsistä. joissa en ladoit »ilaa sydämessä, maksetaan vähemmän.
baapahirsiä. jotta eivät ole 7 tuuman paksuja läpi tfe mitaten, ei oteta »rastaan.
Halulliset myyjät saavat suusanalliseSti tahi kirjallisesti keskustella allelirjoitettuinkanssa.
Porissa ja Sofiautartanossa16 p. helmikuussa 1861.
Wellomisia valvotaan viimisläkin tulevan huh, tituuensi arleemaanantainaKokkolan ueuvotuve>ssa tuomari I. F. Tujulin «vainaan pesässä. tul, van lokaluun ensi arleemaanantaiua Porin neuvotuvassa kirjakauppias K. F. Sjöblom vainaan pesässä, samassa neuvotuvassa tulevan toukokuun6p. kauppias I. Strömer vainaan koulurfissa. tulevan huhtikuun ensi arteemaauautaina Kokkolan neuvotuvassa kaupvias G F. Etooreu lonkursiss». maaliskuun 10 p.
1362 Wiipuriu neuvotuvassa vara-maakamreeriE.
I. Bäek vainaan pesässä. Sääksmäen ja Kalvolan teräjäitoisena väivanä vuoden kuluttua viimis 10, katuun 31 p. kommiössonimaamittari K. M. F. Tudeer vainaan pesässä.
Toistu holhottavalst pantu kauppias I. I. Nia. nell Turussa, juoppo ittellineu Matti Martinpoila Hyyrynen Salkolau pitäjässä, talonmies Matti Mikonpoita Noukain Sortavalan pitäjässä.
Naimisen esteitä pyytämätvastaansa ilmoittamaan hoitajatar Mikkelin läänin lasaretissa Eeroa Lovisa Kääriäinen Mikkelin kirkkoherran miralle. työmiesAntti Kustaa Markuksenpoila Kosken kappelissa Lammin pitäjää saman pitäjän kirkkoherran viralle, nikkarintisälli Lovlsäu kaupungista Juha Fredrik Törnblom litin kirkkoherran rokalle. löysämieS Jaako laakenpoika Öfverkode Kristiinan kaupungin kirkkoherran viralle, treuki Pekka Nissinen Nilsiän kirkkoherran viralle. Merimiehen vaimo Pulissa lieva Kristiina Kellmau kuuluttaa karannutta miestänsä merimies Kaarle Kustaa Kellman kanssansa elämään, muutoin uhkaa ottaa eron.
Haettavana rupulin-iStuttajattaren vilka ensimäisessä Tulun piirikunnassa, johon kuuluu Turun kau, puuti ja Piikkiön kihlakunta. Turun lääoiläätärillä; samallainen vuka Waasan toisessa piirikunnassa, johon kuuluu Laihian. Wähän-Kyrön ja Ison-Kyrön pitäjät Naasan lääuilääkänltä.
Huutokauppoja.
Tuorstaina ja perjantaina 14 j15 päivänä tässä maaliskuussa, alkain kello 9 epp. ja 3 jpp. myydään vatlihuoneen-hoittajan L. R, Caloander vainaan talossa n:ro 3. 4 korttelissa 6 kaupunginosaa Linnanladun varrella, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, mainitun mainaan jälleen jäänyt irtain omaisuus, nimittäin tultaja hopiakaluja, kupari-, messinki-, tina-, pläklija rauta-taluja, tlasia ja posliineja, seinäpeiltä, tynttiläntruunuja, mahoukisia, petsatulta ja maalatutta huonekaluja, svvija talviajokatuja, vähäuen joukko viiuejä. 1 osa Turun uudessa böyrylaiva- seurassa, 55 osaa Seurahuoneessa, osia Turun näutelmähuoneeösa fela’ ”Murtaja”höyrylaivassa, usiotta kutkaisputta ja lruuku-lasviajatutlasjuuriaynnä yhtä ja toista huonelromsua y. m. , josta kuin myös etta osakkeet myydään ensimäisenä huutolauppapäivänä feno 12 epp. ja kasvit kello 3 jpp. halullisille ostajille tieto annetaan. Turun huutokamarista maaUékuun 1v. 1861. ?. l^Fo^rhWma^u. M Huutokaupassa, joka pidetään tuorötaina ja perjantätna tälliä». maaliskuun 14 ja 15 p. paltihuuueenhoittajan Caloander vainaan taloéfa n:ro 3. 4 fort* telissa 6 kaupungin osaa Linnankadun varrella, myydään paitsi mitä ennen on ilmoitettu, ensimäisenä I)uutopäivänä kello 12 epp. , ehdoilla jotka huutokaupassa t femmiv määrätään, kauppias. Vromanniu konkur, fttu kuuluva 1osake Turun vanhassa lalvavarviösa [a sadanues osa laivassa ”Hbo”, jota halullisille oitajille tiedoksi annetaan. Turun huutokamarista maaliskuuu 1v. 1861. V. lF^o^rh^m^an^. V Ilmoituksia.
Ikaalisten kauppalan hallituksen päätöksen mukaan, tulee julkisena huutokaupalla, joka toimitetaan laupvamies I. Bergin tykönä Ikaalisten kauppalassa, kestiviikkona ensitulevau toukokuun ensimäisenä (Ij päivänä. lello yksitoista fll) edellä puolen päirvän, enämmän tarjoamille omistusoikeudella myutäväksi nimitetyn tauVvalan tartanomaata (tomter); joka tämän kautta ilmoitetaan. Litemviä tietoja setä ostoettä ratennus-ehdoiSta saadaan setä toimituspaikalla, että sitä ennen allekirjoitetulta. Ikaalisista 28 p. helmituuta13«l.
Kauppalan hallituksen puolesta:
Konstantin Palmen.
IIHWähäsen matlavaklansa pudottaneella Koroispailoille, on perimistä Maarian pappilassa.
Sanomia Turusta annetaan tänä vnonna tämän näköisenä.
Näiden hinta on Turussa kirjakauppias I. W. Lilljan konttorissa 50 kop. hop. , Turun postikonttorista irtanaisissa laukuissa pitäjiin kulkemista 7tt kop. , mutta muissa postikonttoreissa 78 kop. Kukin tilaaja saapiyhden vuofikerran vanhempia Kristillisiä Sanomia palkinnoksi, josta niiden, jotka postin kautta tahtovat kuljettaa palkintonsa, tulee maksaa 6 kop. postirahaa. Jotka täältä Turusta itse noutamat palkintonsa, saavat sen ilman mitäkään.
Tavarain hintoja Turussa.
Nisut 6 r. 50 k. , rukiit 4 r. 90 k. ja 5 r. . rukiinjauhot 5 r. 10. 15 j20 k. , kaurat 3 l. 25 ja 30 k. , valtoset herneet 5 r. . harmaat herneet 4 r. . silakat 8 r. tynnyriltä; ohranlryynit 22 k. , laurankryynit 28 k. , kapalta; humalat 10 k. naula: tuore naudanliha 70 k. j1r. 15 k. , tuore lampaanliha 1r. 10 ja 1 r. 20 1. . sianliha 1r. 60 ja 80 k. , suolattu sianliha 1r. 60 k. . voi 3 r. . tali 3 r. 40 ja 80 k. , heinät 12 t. leiviölältH; lohi 18 k. naula; munat 25. 30 ja 40 k. tiu; perunat 22 ja 24 l. nelikö; loivustt halvot 1r. 50 ja 1r. 75 k. . Mäntyset halvot »0 f.
ja 1r. 70 k. kuormalta; palovllua 53 ja 55k. kannu.
Kuulutuksia.
©eitatiu maiireiuffeeta tulee julkisellahuutokaupalla, keskiviilkona tamamaaliskuu27 p. fello 11 epp.
enimmän . maksavalle »nyytaväksi Turun maafonttoritffa ttuunumHafafliniu Waroiéta Turussa 2 tuhatta tynnyiiä rukiita j. t tuhannen tynnyriä ohria, ja Porin fruuuuiimafafuiiitfta 1, 500 tynnyria rukiita ja 500 tynnyriä ohna, 100 tynnyrin osissa kukin, sillä tavoin että ensin nMdään 1860 vuoden tuloista ja sitte edellisten «vuosien. .
Turussa, I. W. Lilljan kirjapainossa, 1861.
Palnoluvan antanut: T. T. Renvall.
Myytävänä.
Tampereen liinatehtaan pellavatanlalta, ihostaja rohtimista-lanlaa,
Kotimaalta.
Helsingistä. Maamme tuomarit omat saaneet käskyn kutsua talolliset ennen marraskuun 1p. keräjiin, joissamailtaan maalimies kustakin keräjäkunnasta lähetettämäksi marraskuun kuluessa kumernörin tykö, valitsemaan säädystänsä ne edusmiehet, mitkä tulemat talonpoikais-saädyn puolesta olemaan ensi muoden alulla valiokunnassa. Näiden kokoontumassa sekä maalimiesten että edusmiesten matka-kustannukset ja päivä- palkinnot maksetaan maltiomaroista.
Waasanlääninmaamilielys-koulun muositutkinnosta kirjoitetaan Waasasta kesäkuun 14 p. muun muassa: Tässä oppilaitoksessa tehtyä juustoa kiitti kaikki, armellen sen oleman kaikin puolin yhtä hymää, kun parhaat meillä myydyt ulkomaan juusto-lajit.
9 taikka 10 naulaan sitä juustoa menee 18 kannua maitoa; juusto maksaa 20 kop.
naula. Mikä moitto talollisillemme, jos tottuisimat semmoista juustoa tekemään!
Oppilaista ansaitsi erinäistä kiitosta eräs Herman Rost Mustasaaresta, tekemänsä auran tähden. (S. I. S. ) Muotialassa pidettiin nykyisen kuun 1 ja 2 päiminä tamallinen kerran muoteensa pidettämä tutkinto, johon oli tullut kooksi katselioita sekä herras-säätyisiä että talonpoikaista mäkeä. Maamiljelyksen oppilaita oli muoden mittaan ollut 42, kasmitarhan ja käsityön oppilaita 5 ja karjapiikaisia 10, niinmuodoin yhteensä 57 oppilaista. Ulkomaan sukuiset (Ayrshire) lehmät olimat antaneet kukin keskimäärin 570 kannua maitoa muoteensa; suomalaiset lehmät neljättä sataa kannua. Näytettiin moin tekoa amerikalaisella kirnulla ja juuston puserrus- keinoa, pellon kyntöä j. m. , kuin myöskin kuulusteltiin oppilaisten tietoa maaviljelyksessa jakarjanhoidossa suuruus-opissa ja eläintenlääkinnössä. Kaunis ori sairasti paraikaa nyt liikkumaa kupula-tautia. Kesähalla oli pannut 12:ntynnyrin kylmön suomaalla etta se oli jo tullut niittämisiin.
Hiippakuntainsanomia. (Turun. ) Kuollut Kauvatsan kappalainen I. Wahlberg.
Naaliin pantu: Wampulan avoimeen kapftalais-virkaan, 1) Kokemäen pitäjänapulainen A. Elers, 2) Kurun tappalllisenapulainenM. E. Alander ja 3) armovuodensaarnaajaTenholan pastorinvirassa varapastori I. A. Lindström.
Määrätty: Waasan pastorinapulainen, vp. B. E. Bremer tekemään myöskin siellä niankihuoneensaarnaajan viran ja papilliset toimitukset ruotu-tarkkampujain pataljonatzsa; tyttökoulun opettaja Turussa A. Lindman tekemään myöskin vankihuoneensaarnaajan viran samassa kaupungissa; alialkeiskonlun rehtori Tampereellamaisteri B. A. Neinholm tekemään tulevan syys-löysän aikana konrehtorin viran Tampereen ylialkeiskoulussa; maisteri A. Hilden toimittamaansamalla aikaa rehtorin viran siellä olevassa ylialkeiskoulussa; pastorinapulainen Hämeenlinnassa F. F. Colerus pitämään myöskin opettajan viran siellä olemassa alialkeiskoulussa tulevan fyys-löysän aikana, ja Westanfjärdin kappalainen, WP. maisteri D. E. Hildeen hoitajaksi kansakoululle Dahlin pruukitzsa.
Wirkavapaus on annettu konsistorin-kätyläiselle, maisteri E. A. G. Nindell, kivnlloisuuden tähden, akialkeiskonlun opettajalle Hämeenlinnassa, A. I. R. Pettersson, tulevaksi syys-löysäksi hänen käydäksensä paftin-tutkinnon, Mlihärmän kappalaiselle, WP. maisteri K. O. von Essen, kahdeksi kuukautta hänen matkustaaksensll ulkomaalle.
Tenholan pastorinvaalissa sai Lemlannin pastori I. Erieson enimmän kutsumus-huutoja, nimittäin 45Vi2 manttaalia.
Kuolleita Turussa. Heinäkuun 4 p. kauppiaan I. W. Huluhers’in poika Elias, putosi keinusta kuoliaaksi, 12 vuotisena, 5 p. tullipehtorin Hellbomin leski Lovisa Dahlstedt 42 ajastajan ijällä, ? p. merimies Fritz Ferdinand Ahlström 24 vuoden vanhana.
Avioliittoon kuulutettiin pää kirkossa viimeis sunnuntaina ensi erä: sotamies Jakob Nikitin ja piika Maria Henrika Friberg; luusinoppilainenKaarle Engelbert Lindfors ja merimies vainaanI. G. Adaminpojan leski Maija Stina Lökholm; laivanperämies Kaarle Wiktor Lindberg ja neitsy Josefina Taavetintytär Sandell.
Turun polisilamarinilmoituksia. Kesäkuun 30 p.
ilmoittisepänkisällinvaimo Aleksandra Lindström löytäneensä saman kuun 25 ft. Aleksanterintorilta harmaan säämiskäisen rahakukkaron ja siinähopeaisensormuksen; niinmyös musikus Erfvinq löytäneensä san— otun kuun 23 p. Kiinamäeltä silmiklafin elilonjetin. Heinäkuun 1p. sanoi tölliläinenSamuliTanelin Puita, Törmin talosta Haarakyleissä ja Tyrvään pitäjässä, häneltä tulleen pois tietämättömällä muotoa, viimeis kuun 28 p. , Rautellin puodin tyköä ruskean tamman siloinensa ja häkkirattainensa, joillaolimatka Perjantaina Heinäkuun 12 päivänä 186L Sanomia Turusta.
M28* 7 S. Kolminaisundenpäiv. saarnaamat:
Mii-lirkossll, Suom. Aamusaarnan: Pastorinapnlainen Stenström; Ruots. Aamusaarnan:Pääprovasti Renvall; Suom. ja Ruots. Ehtoosaarnan:Mara Piplianselityksiä pitävät tulemalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpft. ruotsin kielellä Warapatztori SaM ja keskiviilkona kello 5 jpp suomen kielellä Pastorinaftulainen Stenström.
pastori Saxen.
Linnan lirlossa, kl. 9, Suomea: Koul. opett. Lindman.
Kehrnh. -lirtossll, kl. 11, Suomea:Koul. opett. Lindman.
vakka, 2 tyhjää pyttyä ja Millaiset tröijyt. — Heinäk.
2 p. antoi kirjoitsianvaimo Fagerlund tietää ettähän kesäkuun 30 p. oli likeltä kotoansa, kauppias Kekonin tiilipruukia, ottanut tallelle tumman-viheriän silkkisen sateenvarjon, jonka varretzsa on hopiainen nasta ja siihen piirretty nimi Elis Bergman; niinmyös trenki Gustavi Granberg että häneltä kotoansa talosta n:ro 2, 2:ta korttelia ja 6:tta kaupunginosaa, oli kadonnut valkonen lammas.
Heinäk. 3 p. toi itsellisvaimo Erika Söderman tiedon että hän olumyynti-puodissansa kauppias Alftanin talossa oli pannut säilyyn sinne unohdetut mustat housut.
Heinäk. 4 p. ilmoitti rouva Karoliina Rosenberg että hänen poikansa edellisellä viikkoa oli pudottanut yliselle sillalle hirmaan lakin silkkinauha päällä.
Heinäk. 5 p.
sanoi kruununnimismies Gustavi Sundroosmenneen kesäkuun 28 p. tulleen pois hänen asunnostansa isoläntäisen Helsingissä tehdyn ruokalusikan, merkityn:
B. M. S. 1857.
Iyväskylän ylä-alkeiskoulusta kirjoittaa M. T— e (Tapion 26 numeroon) paitsi muuta, ” Sillä aikaa, kuin sanottu opisto on ollut toimessa ja maikutuksessa, on suomalaisuus siellä merkillisellä tavalla edistynyt. Ensimuotena oli siinä maan ensimäisellä eli ala-luokalla Suomen kieli opetuskielenä, mutta tänä muonna on ollut kolmella luokalla, ruotsi ainoastaan neljännellä.
Tänä syksynä tulee ruotsi tästäkin siirtämään siansa ja suomi astuu siaan. Näin on tulemana vuonna jo koko oppila yleensä suomalainen ja ruotsalaisuus kaiketi paennut. Mitä taas suomen kieleen ja sen käytäntöön tässä opistossa tulee, on se aivan selmaa ja puhdasta, sekä käypi varsin sukkelasti, kauniisti ja sujumasti, niin ettei sitä kukaan edeltä olisi siten toimoakkaan moinut.
Kun suomalaisen koulun asettaminen Iymaskylään tuli kysymykseen, silloinki luuloteltiin ja pelättiin mistä sinne saadaan kunnollisia ja taitamia opettajia, vaan asian toimeen ja alulle tultua ei niistä ole ollut asialle mitään estettä eikä haitaa. Samate nyt luulotellaan: jos suomen kieli laskettaisi mirkajaoikeuskieleksi, niin mistä saataisiin siihen kykeneviä ja taitamia mirkamiehiä. Mutta sama olisi seikka muittenki virkamiesten, kun Iyväskylän koulu-opettajain saannissa, kun suomi vaan mirkamiehiltä tulisi kysymykseen, niin kyllä heiltä luulisi taitoaki löytymän. Muuten sanoo suomalainen sananlasku: ”Karmoistaan kissakynnet löytää, kun häntä kastaa. ” . ” Hämeenlinnasta. Rautatiellä täällä on tänä kemäna työskennelty jotenkin suurilla miesvoimilla. Wiimeis aikoina on ollut noin sataan miehen työn kimpussa. Asemalla on pakarihuonerakennus jo marsin malmis, puolimalmiina on muutamia ulkohuoneita ja yksi tamaramakasiini ja tekeillä omat aseman päärakennus, kolmikertainen kimihuone, jonka alikerta masta on muurattu, sekä veturitalli s. o. semmoinen rakennus, jossa meturit seisomat ja jossa niitä, jotakin mikaa saatuansa, laitetaan ja parannellaan ja johon senvuokss myös asetetaan pajalaitos kahdella ahjolla. Tässä rakennuksessa saa myös seppämestari huoneen asuaksensa. Kaikki rakennukset tulemat katettamiksi sinkkipellillä. Muutoin on jo aljettu tien rataa tasottelemaan ja syrjiä kaunistamaan turpeilla, joiden päälle lemitetäan ruokamultaa, johon sitte kylmetään heinän siemeniä tien sekä kaunistukseksi että mahmistukseksi. Puhutaan, että tien pitäisi jo kohtakin tuleman valmiiksi ja että yksi meturi jo kuljettaa kaikellaisia aineita rautatien tarpeeksi Helsingistä tannepain.
(Ham. ) Porista. Kaupunkimme mainion tulitikku-tehtaan toivotaan taas, kauan aikaa pelätystä hämiämastä pääsemän entiselle luotettavalle ja pysyvälle kannalle, ja annellaan.
. Mäinnnem (Lähetetty) Lyhyt kertomus Napoleoni Bonapartesta.
Korsikalainen aatelimies manhasta itaalialaisesta perheestä, Kaarlo Bonaparte, ja Maria Letitia, alkuperäisestä itaalialaisesta sumusta Ramolino, olimat Napoleonin manhemmat, joka itse syntyi 15 p. elokuuta 1769 Ajaeeion kaupungissa Korfikan saarella.
Wuodesta 1779 hamaan muoteen 1785 asti kami hän sotakoulua Briennessä, kussa se yksivakainen, synkeämielinen poika, symällä maiteliaisuudellansa ja salaisella vaarinpidollansa muista, osittain jo ilmoitti tulevaa jättiläistä. Tämän perästä sai hän 17 p. lokakuuta 1784 paikan Pariisin sotakoulussa jatuli 1v. syyskuuta 1785 alaluutnantikside la Före-nimisessä tykistörnkimentissä.
Isänmaansa vapaussodassa oli hän alussa mainion Paolin puolella, ja tuli Ajaeeiossa kansakunnan vartiaväen päälliköksi. Hänen yrityksensä Magdalenan saarella, jonka hän vapaavallan nimessä miehitti, ei menestynyt.
Kuin nyt Paoli, siltikuin ei hän enää moinut vastustaa kansamallan puolustajien lahkokuntaa, johon Napoleon kuului, heittäytyi englantilaisten puolelle, asetti Napoleon uppiniskaisesti itsensä häntä ja englantilaista lahkoa vastaan, ja yritti hyökätä Ajaeeion päällekin, joka tehtiin tyhjäksi ja jonka seuraus oli, että hän ajettiin maanpakolaisuuteen Korsikasta. Ranskan vallankumous aukaisi kunniahimoisen nuorukaisen unelmille ja aikomuksille aaman alan. Hän nousi 30 p. elokuuta m. 1792 kapteinikfi neljännessä tykistörykimentissä, palmeli Kellermannin alla mapaamaltakunnan sotajoukossa, joka silloin piiritti Lyonin kaupunkia, ja alkoi korkeamman sotilasretkensä sillä, että, parhaasta päästä hänen sääntöjensä kautta, Toulonin oli 9 p. joulukuuta 1793 antaminen itsensä heidän mattaansa. Nyt hän tuli osakunnan kenraaliksi ja itaalialais-sotajoukon tykistön päälliköksi, ja täällä antoimat sen huono tila ja muut vastukset hänen osoittaa sitä pikaista, yhdistämaistä sotapäällyksen silmää, joka pian oli tekemä hänen niin peljättamäksi. Mutta Robespierren ja hirmuhallituksen kutistuissa, johon Napoleon innolla oli kuulunut, loppui hänen tuskin alotettu retkensä. Hän pyhkäistiin, päätöksen mukaan 15 P. syyskuuta 1794, pois kenraalien listasta, joutui myöskin suureen taloudelliseen hätään, ja Barras, sarittaen pidätetyt työt siinä jo heti kohta mastuudestansa alkaman. Mulkkeet tämän kaupunkiamme paljon hyödyttämän ja köyhempaä kansaa rahan ansiolle auttaman laitoksen käynnössä ja hoinnossa omat syntyneet siitä, että, tehtaan entinen isäntä, suurissa meloissa ollessaan, on päättänyt jättää koko tehtaan melkamiehillensä, jotka myös miikolla pidetyssä kokouksessa omat keskenään sopineet panna sitä osakkeille ja käyttää sitä omissa nimissään. Tehdas käytetään siis nyt Porin tulitikku-tehtaan yhtiön nimessä ja puhutaan sen käytäntö pantahan semmoiseen järjestykseen, että työtkannattamat paremmin kuin entisen haltian ai Urjalassa Honkolan kartanon laitumella löi ukkonen seitsemän elukkaa kuoliaaksi nyt luhanneksen aikaan.
Pietarista.
Rauhattomuuksia talonpoikaan seassa orjain vapauttamisen tähden on ilmestynyt taas Drelin ja Povolian gumernementeissa.
(Dtama. ) Ulkomailta.
Italiasta kuuluu että paavin terveyden tila on aivan huono ja pelätään halien pijan jo jättämän horjuman istuimensa. Pelkäamät samassa hänen ystämänsä, ja onkin kyllä syytä pelätä, ettei enää kukaties saada Ruomissa rauhaa malita uutta paamia; sillä Ruomissa kuin koko Italiassakin on paamin malta määränä hirtenä kansalliselle vapauoelle, josta syystä se onkin raukeemaifillansa.
Ruotsin eteläis syrjällä rumettiin eräässä talossa viimeis kesäkuun 13 p. kyntämään höyry-auralla, jota kalua ei miela ennen ole käytetty Ruotsissa eikä muissakaan pohjais valtakunnissa; ja aivan Harmastansa muuallakin. Tämmöinenaura vie neljä vakoa kerrallansa, ja missä maa on kimitöinta ja mäki harjaantunutta, kuuluu saatavan tällä kynnetyksi tynnyrinala hetkeensä.
Silloin kulkee aura melkein niin kiiruusti, kuin hevonen juoksun hyrrytystä. Höyrykoneella, joka auraa vetää, on 12 hevoisvoimaa, ja se suittaa maksaa noin 8 tuhatta hopearuplaa.
Saksanmaalta. Shultze nimisenkatteimn, joka on mirkamiehenä Spandaun kruuttitehtaassa, sanotaan keksineen keinon malmistaa uudenlaista kruuttia, jota kehutaan monin kohdin paremmaksi, kun tamallinen kruutti.
Paitsi muuta mainitaan sekin, että tämän uuden kruutin aineet, jotka erillänsä ovat varsin vaarattomia, saadaan vasta rumetessa sitä käyttämään sevottaa toisiinsa, ja siis taidetaan malttaa semmoisia tapaturmaisia paukauksia, joita tavallinen kruutti usein sattuu saattamaan.
Wironmaalla on nyt säännelty ettäkuulutukset, joita tähän asti on luettu kirkoissa, vastedes omat lukkarin julistettavat ulkona kirkosta jumalanpalveluksen loputtua.
(Lähetetty. ) Sanomille Turusta! Kuin 25:nteen numeroonne olette ottaneet K. P:n lähettämän ”Muutamia muistutuksia” minulle kirjastani ”Mietteitä Katovuosista Suomessa” ja sanoneet tahtomanne niin antaa tilaa minulle selittämään mietteitäni, niin jouduttain tässä pikimmältään teille ilmoittamaan, etten minä paraatiakaan tahdollani voi puuttua ”selittämään” julkisuudessa mitään itsilleen, mielestäni niin peräti joutaville ja paksua tiedottomuutta todistamille muistutuksille. Wahänen kirjakyhäykseni ”Mietteitä Katomuosista Suomessa” on nimittäin koetettu panna tieteellisille perustuksille, vaikka se siinäkin on paljo puuttuvainen, jonka vuoksi hyvin mielelläni ja kiitollisuudella ottaisin vastaan kaikki tieteellisellä pohjalla tehdyt muistutukset; mutta niin tähän asiaan koskemattomille ja sopimattomille muistutuksille kuin puheena olevat lähettäjä K. P:n ovat, jotka nimittäin tahtomat sotkea raamatun ja vanhan testamentin profeetalta yksin niinkin maalliseen asiaan, kuin Suomen katovuosien, ja jotka menevät niinkin kauvas, että vaativat meikäläisiltä ihmisiltä ”profeteeraamista” tahi ennustamista katovuosien tulosta, eimätka tyydy miettimään luonnollisia syitä eikä edes lukemaan ja tut> kimaan semmoisia, kuin minun heikot mietteeni katovuosista omat, sansa, kokonaisuudesvaan ottamat joitakuita yksinäisiä lauseita sieltä täältä ja pöyhistelemät niitä vastaan, oppinsa näytteeksi ehkä, niille en voi mitään armoa antaa, vaan siihen siaan symästi surkutella, että tiedottomuus on vielä niin syvä semmoisissakin, jotka jo edes kirjoittaa taitamat, niinkuin lähettäjä K.
P. Oikeat kansakoulut näyttäsimät siis olevan jo sangen tarpeelliset kylmämaan Suomen kansaan laviamman taidon ja opin siemeniä, kuin mitä vanhan testamentin profeetat, aivan yksipuolinen kristillisyyden oppi ja kirjoitustaito yksinään voivat antaa, varsinkin kuin tiettävästi K. P. ei ole yksinään tämänlaisessa paksussa pimeydessä, sillä yksin Suomalaisen kirjallisuuden seurallekin Helsinkiin oli toissa vuonna miitsitty kilpakirjoituksiksi katovuosien asiassa lähettää monta semmoista mietettä, joissa katovuodet päätettiin yleisiksi synnin-rangaistuksiksi ja niiden ainoaksi poistamisen keinoksi katumus japarannus. Tämmöisestä mielialasta olen jo sanonut mietteeni puheena olevan kirjani sivvilla 71 ja 72, joita lähettäjä K. P. tuskin lienee lukenut tahi ei sitte ymmärtänyt. Niin kaiketi voipi päättää hänen kirjoituksestansa Sanomissa Turusta, jonka julkisuuteen laskemisesta en yhtään moiti Sanomain Turusta toimittajaa; sillä kuin kerta niinkin typeriä tuumia ja mietteitä löytyy kansassa, tulkoot sitte mistä syystä hyvänsä, niin on parasta, että ne pääsevät julkisuuden nähtävaksi ja tuomittavaksi.
Mutta jotenkin kummalliselta näyttää lähettäjä K. P:n ”muistuttamisen” halu minulle, että ihan suorastaan määrentelee ajatustani kirjaisessani, kuin esim. kirjoituksensa lopulla lainaa alku-puolen eräästä lauseestani kirjan 18:llä sivulla pois jättäen sitä vastaavan lopun, ja tämän lauseen alun nojalla panee sille ihan toisen ajatuksen.
suomen Minun sanani nimittäin ovat: ”Tulkoon liika märkyys joko sateesta tahi seisomasta medestä ja lähteistä, niin vaikuttaa se kylmää. ” Tästä tämä kunnioitettamamuistuttaja hyväntahtoisesti jätti pois nämä viimeset sanat, jotka tässä on harvemmalla räntillä ja sanoo minun kummailevan ja loimottaman kylmää! Lieneekö tämä sitte tullut paljaasta tähdellisestä määrentämisen halusta, taikka ei ymmärtäne K. P. selmäa
Jo kahden ensi mainitun luulen kylläkin vastustaman parhampain koulujen vaikutusta.
Sillä vuhutaan mitä puhutaan taidon halusta, hyötyhyn katsomatta, luulen sen kumminkin semmoisena pysymän, että työmiestyöstänsäkolottaa palkkaa. — Mutta te veikkoseni! itse tiedätte mikä toivo oppiajallanne teillä oli palkasta työllennejakuinka avara tälläkin haavaa toivo-alanne on lukkarin Mirkoihin pääsemisestä. Ettepä te ensin tiedäkkään lukkarin palkoista etäämmälle omaa romastin lääniä, tuskin etäämmälle omaa pitäjää, kuinka niihin sitte armatte hakea. Toiseksi, jos haette, ettepä vähaäkään tiedä, eikä muutkaan, kuinka ansiolliset kanssa-hakianne omat, ei siis autanuristakaan maikka se armo ei eläissänneteille tapahtuisi, että maaliinkin pääsisitte. Senvuoksi näyttääkin parhaaksi keinoksi päästä isompiin pitäjiin lukkariksi, että menee ensin isoin pitäjäin kirkkoherroille trengiksi; mutta kuinka opin halun kanssa trenkina ollessa käy, sen muutkin armatkoot.
Osaksi poistaakseni mainittua pilkko-pimeyttä lukkareista jalukkarin palkoista, olisi haluni kokoilla kiljaista eli Matrikkelia, johon merkitsisin lukkarein paikat ja palkat, sekä lukkarit niminensä, ikänensa, ansioinensa ja heidän taito-todistukset, kelta ja koska saadut. Siis pyytäisin teitä, virka-veljeui! semmoisia tietoja lähettämään ennen tulemaa Mittumaariaa eli Juhannuksen päivaä Turun konsistoriumin herra vahtimestarille I.
F. Holmströmille Turussa, taikka herra meisunjohtajalle (llirektor «ilntn») A. Nordlundille Waasassa. Kirjan aimon toimittaa suomen kielellä. Ia joka kokoilisi tietoja usiammista lukkareista jalukkarin paikoista, sille kiitollisesti palkitsisimme maimoja, antain yhden kirjaisesta ilman hinnata. Parkanolta helmikuussa iB6l.
loh. Gust. Walldeman.
I. P. Pyytäisin maamme Sanomalehtiä kehoittamaan sanalla muutamalla lukkareita tätä pientä tointani avittamaan.
Toim. lisäys. Lähettäjän yritys ansaitsee asianomaisten maarin-ottaa ja tarkastusta, ja mielellämme soisimme hänen onnistuman hankkeissansa. Lähettäkööt siis lukkarit kirjallisia luetteloita tästä mainituista seikoista, että semmoinen kirja saataisiin toimeen, sillä lukkareilla itse siitä on suurin hyöty.
don, karkotti väkijoukon ja esti juhlakulun, joka tulisoitoilla ja lipuilla olilähtenyt liikkeelle Paamalin kirkosta. Pari päivaa jälkeen päin tapahtui uusia kokouksia monella kadulla, ja kimiä heitettiin niiden sotajoukkoin päälle joiden piti järjestystä pitämän.
Nämät mäkijoukon yritykset pakotti yhden komppanian, joka riensi sinne Krakaun esikaupungista, käyttämään aseitansa. Avataksensa tien itsellensä, täytyi ensimäisen kompvania-osaston ampua. Kuusi henkeä siinä kaatui ja 6 haavoitettiin, ja kohta sen jälkeen hajosi väkijoukko.
Rauhaa ei ole sitte rikottu, mutta jos uusia häirityksia tapahtuu, julistetaan Warsova piiritys-tilaan.
Ulkomailta.
Itämaita on julistanut uuden perustuslain, jonka jälkeen maltion hallitus jaetaan kahteen kamariin, jotka saamat määrätäksensä ja päättäaksensä kaikki valtakunnan tärkeimmät asiat. Tämän julistaminen on Unkarissa mahan lepyttänyt mieliä, jotka siellä näihin aikoin omat olleet häiriöllisessa kiihossa, oikeuksiensa puolustukseksi.
Amerikan etelä maltioiden nhdistys on juhlallisesti mihinnyt presidenttinsä Davis virkaansa Alabamassa. Puheessansa, jonka hän siinä tilassa viti, on hän uhannut mastata pohjais maltioita maikka miekallakin, jos niin tarvitaan.
Ehdotus kansakoulu-laitoksille Suomessa.
Pastori U. Cygnaeus, joka Suomen yhmteaisaisllsäam vmaeroilla on matkustanut omassa seka ulkomailla tutkimassa kansakoulujen tilaa, on senafin käskystä antanut ehdotuksensa kuinka kansan opetusSuomessa on järjestettälvä ja asetettama, edistämään kansassa kasmamassa hengellisten sekä ruumillisten moimain kehkeymistä, kasmattamaan jumalata-pelkäämäisiä, ymmärtä viä ja kelmollisia jäseniä kansakuntaamme.
Ehdotus on jaettu kolmeen osaan. Ensi osassa puhutaan niistä perusteista, joille kansan opetus on laskettava. Sitte esitellään kuinka opisto kansakoulun opettajille on asetettama ja miimeiseksi itse kansakoulujen järjestäminen.
Kiini pitäen siitä paä>totuudesta että jos toimotaan maakunnan voimistumista ja menestymistä, on yleinen ja totinen kansansimistns matkaan saatettava, joka taas taida muutoin tapahtua kuin hymillä kansankouluilla.
Kansan sirristys on kansakunnan tärkein asia. Se tulee enemmin ja enemmin silmin nähtämäksi että yleisempi kansan sslvistys vaik:, ttaa yleisempää siimolliftlutta, suuremraa työntointa ja mireyttä ja sen kautta myöskin parempaa loimeen tuloa ja yleisempää varallisuutta. Mutta se myöskin on kieltämätöin totuus ettei kansan sivistystä voida edistää muutoin kuin ajanmukaisesti järjestellyin kansakouluin kautta. Koulun menestys taas seisoo kelmollisissa ja hymissä opettajissa; sen vuoksi on etupäässä huolta pidettämä siitä ’että saataisiin kelmollisia, taitamia ja vakaisia opettajia. Semmoisia saadaan jos heidän opetukseksensa asetetaan tarkoituksen (Lähetetty ) Turun arkkihiippakunnan lukkareille! Armaat virka-veljeni! Wanhat ja nuoret, sekä kasmatuksesta, että luontoni taivumuksesta joutuneena lukkariksi, olen täydellä todella aikonut uhratakin kaiket voimani mainitulle viralle ja sentähden myös joutohetkinä hartaasti miettinyt mitenkä ammattimme, muiden kaikkein parantuissa, myöski edistyisi askeleenkin eteenpäin. Tosin omat ylhäisemmät, isänmaamme simistymisen ja kristillisen edistymisen harrastajat jo toimeellisesti kyllä ehdotelleet esimaltaa laittamaan vasetuista veisaaja-koulua, jossa taidollisempia lukkareita valmisteltaisi kuin me vanhat olemme. Mutta esteitä ammattimme edistymiselle, luulen minä puolestani oleman muita pahempiakin, kuin veisu-opettajain puutteen, ja pelkään ammatti-veljeimme yleisen huono-taidon tuskin paranevankani, ennenkuin ne muut esteet, joita kohta mainitsen, omat tieltä raivatut.
mukaisia opetuslaitoksia, ja sitte annetaan heille tarpeelliset palkat ja ulkonainen armo, etteihe joudu muiden lastaamiseksi, joka lannistaisi heidän miekansa vaikutusta. Kansakoulun menestymiseksi tarmitaan tarkka vaarinpito siitä sekä lempiä hymäksyminen yleisön puolelta.
Kiintian koulun asettamisen esteeksi maassamme on sanottu se että maassa asuu mäkeä niin harmakselta, että siis ympäri kuljeskelema koulumestari meillä on sopima.
Mutta tuo kiertämä kouluttaja, jos hän on hymä opettaja, ehtii tuskin enempää kuin opettaa lapsille sijalukua, joka olisi manhempain tehtäma, ja useinki hän pitäjää kiertäissänsä kääntyy viinaa-ryypäväiseksi, joten hän vanhempain ja lasten silmissä menettää kaiken armonsa. Mutta kansakoululla on niin korkia tarkoitus, koko kansan simistäminen, jota ei saada aikaan ympäri kiertämällä kouluttajalla, joka vaan opettaa lamaamaan ja sisältä lukemaan, jonka vuoksi kiintiöitä kouluja on asetettama, joissa lapsia ei ainoastaan maroituksilla ja nuhteilla, maan esimerkillä ja totuttamisella harjoitetaan aikansa armaamaan, työlle kunnia antamaan, sekä mireiksi ja toimellisiksiihmisikss.
Ajanmukaisista koululaitoksista on sitä pikaisempi hyöty tulema seurakunnille, jos erittäinki huolta pidetään nuoren naismaen kasmatuksesta, jotka pianki äiteinä saamat hoitaa nuorison nouseman ensi askeleita.
Silläkoto on siimollisuudenkehto, jonkavuoksi kristillinen kotikasmatus on pääasia kansan simistämisellä. Lasten hoitamiseen ja kasvattamisern Jumalan tahdon ja luonnon sääntöjen jälkeen tarmitsee vaimoihminen opetusta ei ainoastaan elämässänsä tarpeellisissa tieto-aineissa, maan myösharjoitusta ja neumoa lasten ruumiillisessa ja hengellisessä hoidossa. Tätä marten on kelvollisia tyttö-kouluja perustettava.
(Jatketaan. ) Pahimpana syynä lukkarin eli veisu-taidon huonouteen ja siinä taidossa taisteluhitauteen luulen oleman ensimäisnä sen Ekyptiläisen pimeyden, kuin meillä on lukksaar, ien palkka-eduista kussakin seurakunnassekä toinen toistemme suuremmasta eli vähemmästä tunnollisuudesta ja ansiollisuudesta.
Tästä taas syntyy toinen paha haitta: nimittäin epämakainen mirkaan pääsömme ja ansiollisuutemme arvaaminen.
Kolmas koma syy lukkareita kunnostumasta estamä, on epämakainen tieto velvollisuuksista virassansa.
i ottaa sisä paremmin kuin pikemmin. Seka ! kirjallisen että suusanallisen ilmoituksen vastaem ottaa ja antaa tiedon palkkaehdoista Frenekellin kirjakaupassa I. E. Reuter.
H. Toimellinen ja keinossansa tail! «3. puutarhamestari
mieflHai Ieemmin »aimatoin
mielitään ; mi-. nUioitj, ynnä yhtä ja toista, puodin fi|älaire*, mittoja, painoja, vaakoja, nffi tahdeuhaaranen f^to HeilMqntppu, sekä kaikellaisia huonekaluja; joka halullisille ostajille tiedoksi anuetaait luin muöoriiietta lufiit, heinäfteinenrt, lauirru ja vuodin fifnlaitoe muuCäivi enfi huutoräilvänä kello 4 jpp. Tusuliuuti’f, i= uuriota maaliskuun 9 v. 1861. A. Js-orjjman.
Määrätyt hinnat jotka maksetaan Haapasista hirsistä tuotuna Näpsöönsatamaan.
Hop. top.
18 luumaisista läpi mitaten maffetaaa syllältä 56.
17 . >. >. . . 53.
f* fH. I. Oldenburg ja Humpp.
paapatti pitää oleman oifojta, olsatlomla, ei lahoja, seeiutä tuimia, ja niiaa pilaa olla ruori päällä tuivumiestänHaapabirfistä, joissa 0, , lahovikaa sydämessä, nutfetaan »aiemman. Haapahirsiä, jotfa eivät ole 7 tuuman paksuja lävitse mitaten, ei oteta vae>tian Halulliset myyjät |”. iavat suusanallisesti tahi tirjallls «Sli teölustella aflffirjtutettutu lauösa. Porissa ja Svfiankartanossa16 p. belmifuuflfa 1861.
Ilmoituksia. Ikaalisten tauvvalau hallitulsen päätötstn mukaan, tulee julkisella huutokaupalla, jola toimitetaan kaupvaulies I. A, r«iu tykönä Ikaalisten kauppalassa, testlviittona ensitulevan toukokuun enfimäisenä (1) päivänä. kello ytsiloista (ll) edellä vuolen väivän. euämmän tarjooville omisiusoileudella myutävälsi nimitetyn kauoralau lartauomaita (tomterl; jota tämän lautta ilmoitetaan. Lilemvia tietoja setä oötoettä rakennus-ehdoista saadaan sekä toimituovaikalla. että sitä euilen allekirjoitetulta. Ilaalisiöta 28 p. l»lmiluutalBSl.
Kauppalan billitutsen puoleota:
Konstantin Palme».
Palmusunnuntaina. tämäluun ’24 p. . toimitetaan Marttinapitäjän pappilaefa, jumalanpalvelulsenpäätettijä «niäfirfoefa, yhteinen vitäjäntotoui<. jossa «estarintoimi tiirjotaau sille, jota »Vähemmällä maksolla ottaa e»sisu»rena uudeota tehdatstusä mainituH pitäjän einattrfoti tornin kattoa ja mrrenpuoii|>n osa»l tlllonkatosta fattoiMauuiora. «uua myööliu firfoti ja salaötipermantoa vlauluista. joihin toibin pitäjä toimittaa faiffirafeiuiuffeu aineet ja fuétautaa laitti täiträs tuot. Se jota mainittuun työhönaileomestariksi tulla, eltoon iiMiiuMettu buvätsi tatsotulla tafiiuffeUa lyön felpall^^i|”uu^eöta. Marttinap’täjäötä ma. ilisluuu tl päiväuä 1861. I. W. (Slmgreu.
9 eli 3 tofmelflVta voifaa, 15 vuoden iFäifiä, joilla olisi [i. ilu fatulamaataiiii oppiin. saav«t tobta pailan anefirjoittaneeii luomia, afuiva fatulomaafari Fougstedtiu taloofa Wahän Vraheladun tparreda. F. V. Petltll.
W. slparannuksen-laitos 4|M^4ifi Kupittaan eli Pyhän Henrilin lähteoUä, Turun kaupungin lähellä, aroa. WIjWDW taan kesäkuun 1 p. tänä ruuonna ja suljetaan tuKMtinn Syyskuun 1p.
kiiälärin hoitoa tulee herra srkiateri ja ritariC. I.
Bonsdorff muutamainnuorten lääkärien avulla pitämään, samoilla perustuksilla kuin nmmekuluneinakahdeksana kesänä eli niin että ynnä vesiparammtsen kanssa lnäkteitäkin täytetään sattumassa tarpeessa. Ne taudit, joiden parantamiseksi eli helpotukseksi vesiparannus mainitun talvan mukaan on avullinen, on herra arliateri Bonsdorff litemmin kertonut ja selittänyt Suomen Wäkärisenran Toimituksissa julistetuissa ilmoituksissansa Wesiparannus-laitoksen vaikutuksesta vuosina 1853, 1854, 1855, 1856, 1857 ja ovatseuraavat:
suonien särky, emätaudit, yleinen hermottomuus eli pitlittävä jännesuonien heikkous pitkällisten tautien perästä, muutamat lajit ajottaisiarouäntelyksiä, kailellainen säilöstytz-tautisekä jäsenissä että jäsenliitoksitzsa, siitä seuraamilla hairityksillä jäsenliitosten vapaassa liitteessä, halvaukset joihin ei selkä-ytinien ftehmitys tahi tuivetuö ole syynä, muutamanlaiset ajettumiset maksassa, pernassa ja munuaisissa, »Idnmin. ri-tauti, nuljahduksiakohdussakovan veren juoksulla tahi kuukautisen taukoamisella, vatsan röhkäsiitä lähtemällä tarpeettomuudella, monenlaiset ajottaiset vammat henssittimissä, niinkuin keuhkotauti, ajottainen röhtä, vesitauti rinnassa ja sydänsäkissä, kalvetauti, terpuuti, risatauti sekä muut vammat veri vedenpefälkeissä ja risoissa, eräät lajit iho-vesitautia, kuivat ajottaiset ihottumat, meiklirilll-taudit, eräät lajit toistaista kuppatautia, milloininerkur-voidetta on ensikertaisessa käytetty, ja erittäinki kolmaslertanen kuppatauti, jossa vesiparannus on pidettäväainoanapettämättömänä lääkityksenä, jota paitsi vesiparannustakehutaan erittäin auttaroaisekfi päästyä äkeis taudeista ruvan-sulattimisfa ja vilntaudista, semmoisten seuraus- vammain estämiseksi pernassa, maksassa jne. , jotka fitiäroät niisiä.
Kaukana asmvaiset sairaat, jotka halmfivat tietoja vesiparannukseu sopivaisuudevta tautihinsa, saavat siinä kohdassa sitä paremmin kuin pikemmin lähettää herra arkiateri ja ritari Bonsdorffille, jonka asunto aina toukokuun loppuun on Helsingissä, kertomuksensa taudista, selittävä niin täydellisesti kuin mahdollista oireet eli ennusmerkit, jotka ovat seuranneet taudin alkamista ja vieläkin vaivaavatsairasta, kilin myös edelliset taudinkohtaukset, sairaan ijän ja muutkinkohdat, jotka voivat antaa käsitystä sairaan luonteesta jne. 3tämät taudinkertomukset pitää kirjoitettaman Saksan eli Ruotsin kielellä, ja Juhannuksen jälkeen ei enää vastaan oteta semmoisia sairaita, joiden täydelliseenparantamiseenenemmänkuin 8 viikioataevitaan.
Wiimeiseksi saa Johtokunta ilmoittaa että kylpylaitoksen huonerakennus, paremmaksi mutavuudeksi kunnioitettaville kylpiöille, on laajennettu kuin myös muutoinki parhaimniiten varuötettu.
Turusta maaliskuun 2 p. 1861.
Johtokunta.
Myytävänä.
M’l neljäiii osa taloes. , N:ro 4, 20 fortteli?u, kuude »>, e«>sa t>, upu»g!»osae. , a. fnaltävä neljä” afunbuo-nelt>>, vuulvaja ja tiivitellar!. Huoneet oivat liatut ja buviil varustetut. Likemmäu tiedon antaa salvumies M. Nitmau.
Talo N:o119 entisessäPohjan kortteerissa. Tieto hinnasta saadaan paikalla.
Tuulimully. huväosä reilassa. . Kukolan talvn tiluln»a Hirvenluodossa; likempi tieto saadaan Lagerströmiltä.
asuva Arolan förillä.
Kansilautaa, rautarellejä, patoja ja vaunuja sekä muita valettuja kaluja.
. Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja tavallifia rautanauloja.
Tammeen liixatehtaau vellavakanlalta, ihvstajrohtimiöla-lanläa.
Tampereen verkoja lebtaau hintaan, selä valmiilsi tebiujä mieslväeu vaatteita.
Altunantl>>sia. mouenlelvyisiä, tehtaan hintaan.
Iso jeutto seinälelloi. l. moneen bi”t>, an.
Suomen Teotstenkaupassa.
Vapettikauppa.
Tänäväiiä un avattu nflefiijoitftuii teoksien tapettifjuuDa taurpias (§. . v ?Ufiav. iu (entisessä Riquellin) elossa !lude»ma>i!, kadun va, rella kivimuuriosa, jossa tu!l!!i>, ’!teltav>i!! Ulfif&il tarjona on fetjira varasto mo»enlaisia i. aVettia \<i niiden halpaan luiltaan. Turusta ma. , lisluun sp. 1861.
G. Riels.
Tehtyä terveyden-vettä Hartvallin vesilaitokfesta Helsingissä, myypi yksinänsä P. A. Sviberg.
Sigarreja, monenlaisia hyvä varasto, herrain P. U. Strengbergin ja Kumpp. tekemiäPietarsaarelta, isommissa joukoissatehtaan hintaan 10 prosentin alennuksella, myypi P. A. Sviberg.
Walkaisematointa, valkaistua ja punasta Turkin pumpulilankaa, parasta laija, halpaan hintaan, myypi P. A. Sviberg, eutis^sä loosuli Kilmliuii, vain. iau vuodissa.
Suoli mulkun kannattimia (Vrssbandj, selii tiiysitllsvllneille että lapsille, on myytäviinll Hanslamaalari Lindströmin lesten tytönii Kaslen-ahteen varrella.
Huviei RiiqaPol!’va»sieme»iä, muistin hmviä l. eh>l’eita, halivalla r’. iupafla. mnupi fauiUMiutefi I. W. Nautell Turussa.
W. , l!. in bl’vi>, itäaiä Riigan Ptllavanfiemtniii me»»ee>! iruodetuloieta, ml’uri 15. F.
entisessä Zirettloffipuodissa.
Rion «ahvetta, Hampurin Eokeria ja Latvan Riifitryynejä myypi P. Iehimaeus. entiseosä Vokströmiu talossa.
Eläinten apejauhoja, rukiinjanisunlistimiä halpaan hintaan Hälisten kauppamakafiinissa.
Tampereen tehtaan, selä pellavalsia että rohtimifiä lankoja, myypi tavallisella hinnalla, Turussa F. C. Ceder.
Halataan ostaa.
Hyviavalkoftalampaattttiiflfoia ostetaan Ruunun keheuhnVneessa Nuvussa.
Tuoretta ja lvveiä elukan-verta lbärjän ja lehmän verta) ostetaan Auran Soterltehtaassa ja malsetaan 11) top. hop. kannulla.
5 kop.
Suomalainen ja ruotsalainen Kielikirja.
5 kop.
Myytävänä Frenekellin kirjakaupassa:
Thekla, Apostoli Paavalinharras seuraaja ja uskonsa tähden kovin vainottu ja ki> dutettu neitsy. 5 kop.
Uuden testamentin kirjottajien, Evangelistaen ja Apostolien, lyhy Elama-kerta.
5 kop.
Kaksitoista kehottavaa kertomusta. 5 kop.
Sokea Kerjäläinen ja haavoitettu sotamies.
Palvelukseen otetaan VMs” Tätä numeroa seuraa lisälehti.
Toimessansa taitama ja muutoin hyvämaineinen luöll. jola myös taitaa toimittaa palvelian työt, saavi edullisen vailan jvöhäu ilmoittaa itsensä apteetail Platauille tarvarinleslen Ingeliniu talossa HänlttN Turussa, I. W Lllljan kirjapainossa, 1864.
Painoluvau antanut: T. I. Neuv«ll.
Huutokauppa.
Kesliviittona ji tuorstaiua tämän maaliskuun 20 ja 2l v. , alkaiu tello9evv. ja 3 jvv. myydään tauvV»neuvos Kingeliniu leöki vainaan »erillisten talossa Ison Brahe»ja Nvssäntilllo-katujen kulmauksessa, u:ro 7 kortteliosa 6 kaupungin osassa tässä lavvungibsa. julkisella huutokaupalla, tauvviaö K. W.
Enluudiu toutursiin annettu iltain omaisuus ja kauvvatavarat, »limittäin verloja, villaja vumpulitanlaita, sertintiä, karttuuoia. villaja vumpulihuivia monenlaisia koristuksia, hammas-, vaat«ja saapasharjoja, terästä, nauloja, pienempiä rautataolsia. laöteu vaijoja, kartuusija harmaata-paperia, llasia ja poslilneja. lartuunja rulla-tupaltia. rutiita. perunajauhoja, rilsi-, tattarija malaroni-lryynejä. mautsia ja värlallleita, tähkäja^puntalpää-heinän Vemenlä. pellvla, hamppuja, arallia, puuaöta vilnaa. tyhjiä lam
Palmusunnuntaina saarnaamat:
Bränder. Ruots. Aamusaarnan: v. Past. Saxen.
Tuomiolirlossa, Suom. Aamusaarnan: v. Pastori Suom. ja Ruots. Ehtoosaarnan:v. Past. Indren.
Kehruhuoneen-lirlossa, Ruotsia: v. Past. Bränder.
Linnan lirlsssa. Suomea: v. Pastori Stenberg.
Kärsimys viikolla saarnaamat: Maanantaina, suomea: kello 7, v. Pastori Saxen; ruotsia: kello 9, Maisteri Rinoell.
Tiistaina, suomea: v. Pastori Indren; ruotsia: v. Pastori Indren.
Kesliviillona, suomea: v. Pastori Malmström; ruotsia: v. PaötoriMalmström.
Tuorstaina, suomea: v. Pastori Indren; ruotsia: v. Pastori Saxen.
Hiippakuntainsanomia. (Turun. ) Kuollut Eurajoen pitäjänapulainen G. Sjöblad. (Porvoon. ) Ruolalahden kirltoherran vaaliin, kuin yksi halloista on kuollut, on pantu kolmanneksiHaminankirkkoherra, provasti K. W. Enekell. Määräyskirjan on saanut entinen Räävelin pastori K. E. Aspelund kruunun saarnaajaksi Helsingissä. Määrätty ar Ulovuodensaarnaaja Antrein pitäjässä vp. A. Boman kirlloh. siniseksi Lemille, Wallealan kirltoh. apulainen tvp. A. W. Mansner taftpal. apulaiseksiWirolahdelle, tirttoh. virlainen Luumäellä I. F. Relander lirlloh.
«pulaisetsi Waltealaan ja Savonlinnan vantihuoneen saarnaaja samallaiseen virkaan Käkisalmeen ja v. t.
Maljonansaarnaajavp. K. W. Winter kirlloh. apulaiseksi litiin. (Kuopion. ) Vakuutuskirjan saanut «rmovuodensaarnaaja G. R. Petterson lappalaisen lvirlaan Sotkamolla. Kemijärven lirltoherran vaalissa sai Sotkamon lirtkoh. apulainen vp. K. I. Keek Mlln usiammat huudot.
Kuolleita Turussa. Maaliskuun 6 p. vaunumaakari Kaarle Westerin lapset Gabriel Konstantin 1 vuorokauden ijässä ja 9 päivänä Kaarle Antti 3 vuorokauden ijässä, ittellisvaimo Maria Lovisa Enström 64 vuotisena, piitä Maria KuStaava Kustaantyttären lapsi Amanda Mana 1 vuotifena, 10 p.
muurarinoppilaan K. F. Hemanberin poila Kaarle Wilhelm Ivuotisena, 11 p. piika luhanna Läksin tytär Juliana Emilia 1 vuorokauden ijässä, piika sMenaai, ja Niilontyttären poika KristianLudvig 1vuoti13 p. traatarintisälli Kustaa WilhelmMorgonof 39 vuotisena, Loimaan torpparin Topias laakonpojan poila Joel 1vuotisena, 14 p. muonatrenli Wilhelm JuhanpoikaPaimiosta, 16 p. varatuomariK. R.
Tamlanderin tytär Anna Matilda 5 kuukauden ijässä.
Avioliittoon kuulutettiin tuomiokirkossa nmmeis pyhänä ensi erä: malliniltari täkäläisessä konepajassa, leskimies Juha Ekholm ja piitä Maria Wilhelmina luhantytär.
Turun polisilamariuilmoituksia. Maaliskuun 12 p. löysi hovioiteuden vahtimestari E. Wiberg kirkkotorilta kultasormuksen.
13 p. ilmoittiittelliLvaimo Lovisa Matintytär että hänen asunnostansa Luostarin Kotimaalta.
Suomen talousseura Turussa on Keis.
M:tilta armossa pyytänyt että ne rahat, jotka rytmestari mapaherra M. Hisinger vainaa on lahjoittanut paremman pellaman viljelyksen edistämiseksi sekä pienemmän liinan kutomiseen, saataisiin käyttää muihin tarkoituksiin, nyt kun mainittuelin-keino on jo niin vaurastunut maassamme ettei niitä siihen enää kaipaa panna, johon pyyntöön Keis. M:ti on suostunut ja määrännytettä mainitut rahat, joita alkuansa oli 1, 500 ruplaa pankossa, mutta nyt tekemät 891ruplaa hop. , pannaan kasmamaan siksi että ne tekemät 1000 ruplaa, jonka jälkeen pääoma jätetäänkajomatta jakasmit käytetään senatin määräyksen mukaan hyödyllisiintoimituksiin.
Porthanin kuvapatsaan rakennuskassaan karttui maroja lauluja soitto-humiluksista Turun näytelmähuoneessa miimis sunnuntaina 139 ruplaa 60 kop. Musikinjohtajalle K. G. Waseniukselle siitä on kii> tos lausuttama.
Turun vaivaishoitokunta on menneeltä vuodelta tehnyt tilin, josta nähdään että muoden kuluessa kaupungin maimaishuoneessa oli ollut 137 henkeä, mapaehtoisessa työhuoneessa 5 henkeä, ulkona maimaishuoneesta oli 631 henkeä saanut määrätyltä muotista apuja rahoissa ja ruisjauhoissa, 167 henkeä saanut ajottain apua haimoissa, ruokakaluissa, vaatteissa, jatkumissa ja rahassa, ja 45 saanut apua hoitokunnan hallussa olemista testamenteista; siis oli ulkona vaivaishuoneesta 843 henkeä saanut apua. Kun tähän luetaan ne 142 henkeä, jotka maimaishuoneessa hoidettiin eli rvmalla ja työllä autettiin, niin nousee koko luku 985 henkeen, jotka menneenä muonna Turun kaupungissa omat nauttineet vaimaisten apua. Paitsi näitä on 82 köyhää ulkona laitoksesta saanut kehräysja kutoustyötä. Muutoin saapi johtokunta ilmoittaa että kaikki laitoksessa tarmittamat sänky-, pitoja liinan?aatteet sekä jalkinet kuin myös moniaita ruumiin arkkuja on vaimaishuoneessa valmistettu niiltä maimaisilta jotka omat työhönkykeneet. Waivaishoidon vuotiset tulot tekivät yhteensä13, 664 ruplaa 76 kop. hop. , joidenkaseassa mainitsemmekaupungista takseeratun vaivaisrahan 9, 356 ruplaa 69 kop. Kun tähän mielä lasketaan edellisen muoden jäänös 2, 002 ruplaa 1 kop. , niin vaivaishoidon kaikki marat yhteensä tekimät 15, 666 rupl. 77kop.
Wuoden menot nousimat 12, 877 ruplaan 93 kop. , joten siis jäi jätille taksi vuodeksi 2, 788 ruplaa 84 kop.
Waivaishoitokuolnan haltuun on 16 henkeä testamenteilla lahjoittanut maroja, jotka nykyjään tekemät 16, 671 ruplaa 94 kop. , jotka ynnä 3, 911 ruplaa 62 kop. vaivaishoidon muista varoista, elikkä yhteensä 20, 583 ruplaa 57 kop. hop. omat kelmollista takausta vastaan kasmamaan lainatut. Waivaishoidon maroiksi on mielä luettava vaivaistenhuone, joka Suomen yhteisessä palomakuutusseurassa on makuutettu 16, 970 ruplaan, työhuoneessa tehdyt teokset, jotka on armattu 215 rup. 20 kop. , sekä kaikki vaivaishuoneen kalut, jotka ostaissa omat maksaneet 2, 598 ruplaa 26 kop.
Pohiamaallaisenhöyrylaivasturanjoh.
t»kunnan jäseniksi ei Turkulaiset enää tahtoneet rumeta kun muutamat pohjanpuoliftt asiamiehet olivat lausuneet tahtomansa muuttaa seuran johtokuntaa pois Turusta jvhonki kaupunkiin pohjaan päin, esimerkiksi Poriin. Mutta tähän muutokseen tanvittim Keis. M:tin armollista lupaa, joka jo on saatukin; ja viime kokouksessa päätettiin johtokunta muutettavaksi Poriin ja sen vuoksi valittiin sen jäseniksiPorin kauppiat K. Martin, W. Rosenlev ja konsuli A.
Björnberg, seka varajäseniksi kauppias F.
Wahlgren ja tehtaan-haltiaK. I. Lönegrsn.
Tulema aika on näyttämä jos tämä muutos on seuralle onneksi taikka «vahingoksi.
Paremman karjan kasvatuslaitos Uudenmaan ja Hämeen lääniin ollaan parhaallansa hankkeissa toimeen panemaan. Sitä varten perustetaan yhteys, 80 osakkeella, kukin maksava 25 ruplaa; osakkeita on jo kirjoitettu kaksi kolmatta osaa otettavaksi.
Jotka vielä tahtomat kirjoittaa itsensä osallisiksi yhteyteen, on siihen tilaisuutta tämän kuun kuluessa, Helsingissä senattori 35. Furuhjelmin, ylijohtaja I. A. v. Bornin, apteekari Cargerin, kauppias F. Kiselevin tykönä, Hämeenlinnassa maakamreeri Terminin, Tammisaarella varakonsuli Starkin, Porvoossa maaviljeliäin G. Brandtin ja A.
Ruthin, Sääksmäellä tuomari A. Bläfieloin, Hauholla maaviljeliä Charpentierin, Ingossa Slinomlll Turusta.
M12. Perjantaina Maaliskuun 22 päivänä 1801.
korttelissa oli varastettu lakana, 2 paitaa, punafenkirjava karttuuni-esiliina ja pussi perunajauhoja.
14 p. tuli polisikamariin torppari Jaako Matinpoika Mattilan talosta Sillilän kylästä Liedon pitäjästä, melkein alastomana, niin että hänen yltänsä oli ainoastaan paita, housut, sukat ja saappaat, ja ilmoitti että hänkaupungissa oli ollutkortteerialaudankantajan Jonatan Lindrosin tykönä ja että hänen lähteissänsä kaupungista kello 6 aikaan jpp. Lindrosin pojat, palarinkisälli Kustaa Lindroos ja muurarinoppilas Evert Lindros olivat seuranneet häntä, ja kun he olivatkerinneet pari venäjän virstaa Hämeentullista, olivat veljekset Lindros ruvenneet häntä lyömään ja ryöstäneet häneltä kllikti vaatteet, paitsi mitä hänellä polisikamariin tullessa oli yllä, sekä hevosen ja reen, evässätin, kullaron, jossa oli 60 kop. , ja taskukirjan jossa oli 2 ruplaa 75 kop. hop. Pölisit, jotta sentahden lähetettiin liikkeelle, saivat Lindrosinpojat kiini ehtoolla kello 9, jolloin myös heillä löyttiin laitti ryöstetty tavara, paitsi kukkaroa jossa 60 kop. oli.
Lindrosin pojat pantiin kaupungin vankihuoneesen ja tulevat oikeudessa saamaan tuomionsa.
16 p. ilmoitti niklarinlifällin vaimo Tosia Ullner että häneltä edellisenä päivänä käytyänsänitlariSundqvistin tykönä oli varastettu suuri villasaali.
der. Suom. ja Ruots. Ehtoosaarnan: v. Pastori Marian Ilmestyksen p. saarnaamat:
Tuomiokirkossa, Suom. Aamusaarnan: v. Pastori Indrin. Ruots. Aamusaarnan: v. PaStori Bran Malmström.
Kehruhuoneen-lirlosfa, Suomea: v. Past. Indrin.
Linnan-lirlossa, Suomea: v. Pastori Stenberg.
.
koska mainittu rakentaja jo on tehnyt itsensä tunnetuksi usiampain urkuin malmistamisella meidän maamme kirkkoin ja aina voittanut kunnian ja mielisuosion töistänsä, niin toimemme mekin myös saamamme kelvolliset urut kirkkomme kaunistukseksi ja jumalanpalmeluksen ylentämiseksi. Suurutensa puolesta ne myöskin tuleemat johonkin määrään täyttämään siansa kirkkomme isouden suhteen; ne tuleemat 22 ääniset, jaetut eli somitetut kahdelle eri foitto-pöydälle(manual) ja yhdelle jaloin soitettavalle (pedal).
Maksoa mainituista uruista tulee rakentaja saamaan 2800 ruplaa, jolla hänen sitte tu-” lee ne laittaa täyteen kuntoon ynnä niihin tarmittaman maalauksen jakultauksen kanssa. Wiimmes sunnuntaina oli kirkonkokouksessa kysymys, millä lailla urkuin maksu tulisi suoritettamaksi. Esiteltiin että kirkko maksaisi 900 ruplaa, sitte koottaisiin tilan omistajilta 12 ruplaa jokaitselta uudelta manttaalilta, ja loppu tulisi maksettamaksi siten että kaikki, paitsi isännät ja emännät, antaisi jokainen ripillä käypä mies15 ja vaimoihminen 10 kop. Mutta tästäpä masta kahakka nousi! trenkimiehet jotka saapumilla olimat ei lumanneet antaa kopeikkaakan, nyt käskettiin niiden kuin tahtoivat vastaan olla antamaan ylös nimensä pöytäkirjaan; maan eipä muita kuin ainoastansa yksi astui esille, toisilla ei ollutkaan enää rohkeutta. No, kuinkastapa kämi? Siten kävi, että sekmassa kokouksessa oli läsnä satunnalta eräs herrasmies, ehkä ei ensinkään seurakuntaamme kuuluma, hän meni sen mastahakoisen tykö ja antoi hänelle yhden markan sanoen, tallita tämä siksi kuin kerätään maksoa urkuin, niin saat sinä sen suoritetuksi; mies suu hymyssä pisti markan plakkariinsa njaaurlaäehstsi an, iin toisten luoksi heidän häntä eikä sen enämmän kukaan enää maksoa kieltänyt.
Terveyden tila on ollut pitäjässämme erittäin hyva vielä nytkin ja seuraavaisesti ei kuolevaisuus myöskän suuri.
Täällä on vietetty erästä juhlaa jo lähes kuukauden ajan, missä liikkuu niin aina kuulee aaniä juhlan kunniaksi; jokainen arvaa että se juhla, jota tässä tarkoitan on ”viinanpoltto-juhla” ja tietää myöskin että se on yleinen juhla koko meidän rakkaalle isänmaallemme; ja sen viettämiseen ei suinkaan olla hitaita. Täällä on kuitenkin useita taloja jotka ei laisinkaan tällä lupa-ajalla polta viinaa; lieneekö se sivistykfen hedelmiä vai mitä, sitä en ole mies sanomaan. Kyllä tätä tässä jo on eräksi, monen mielestae>n!, !”, lil, ss, sl” F. W.
Urjalan ja Punkalaitumen rajakylistä 4 päivä maaliskuussa 1861. Menneen syk.
synä tuli täällä hymä milja-muosi. Semmoista ei sano muistamansa vanhatkaan ihmiset. Karjan rumasta samoin; mutta miinan poltto alkoi myös sitä kihkeemmin.
Kroumit amattiin myös silloin, jotka olikin suljettuna kaksi kuukautta. Nyt rumettiin myösjuomaan himoksesta että on kauhiaa tuulella kun juodaan, kirmutaan, kirotaan ja vannotaan. Muutamat maimot on täällä myös semmoisessa riimauksessa että soimaamat miehiänsä muihin maimoinkaikkein häpiallisella tamalla, ja sitä ruhumat joka pirtissä, mutta niillä maimoilla on valheen henki.
Mutta tämäkin on miinan syy koska miehet on miinan hamussa poissa kotoa; siitä tulee vaimoille epäluulo. Raha ei anna krouvärin rakastaa raittiutta, eikä miina juomarin.
Lieneekö muolla paikoissa semmonen nyt ymmärtämän, eikä siinä siis ollut mitään moitetta Euran kunnioitettavan papiston viran toimituksista.
I. Til Marttilan pitäjästä 4 p. maaliskuuta 1861. Usein olen minä kuullut sanottaman, että suomalainen kirjallisuus miela mieltää kitumaista elämää sentähden, ettei kansassa lukuhalu ole oikein mirkistynnyt. Olkoon niin, mutta kysyn minä mihinkä määrään pitää sekä toinen eli toinen näistä kohoomaan? Eikö Suomen kansa mielä elä malistuksen ensimäisellä askelella? Sopiiko siis yhtäkkiä paljon maalia muitten kansain rinnalla, jotka jo kaumemmas omat ehtineet valistuksen tanterelle? Aika mahtanee tässä olla oikiana mittarina. Näin kysyen ja toimoen vastausta taitamimmilta, muistumat mieleeni oman seurakunnan seikat vuoden kuluessa. Emäkirkolla ynnä Karmaisten kanssa löytyy noin 2, 800 hengen paikoille, joidenka hengelliseksi vaurastumiseksi rahoja on kulutettu, kuin seuraa: lainakirjastoihin 50 rupl. , biblia-historioihin 20 rupl. , lähetysseuran kirjaisiin 3 rupl. , saman seuran sanomiin 12 rupl. 60 kop. , Otavaan 3 rupl. , Suomettareen 3 rupl. , Julkisiin Sanomiin 1 rupl. , Lukemisiin Lapsille 6 rupl. , Sanomiin Turusta 7 rupl.
ja Kristillisiin Sanomiin 6 rupl. (paitsi niitä muita kuin Turusta oikopäätä otetaan), yhteensä kuitenkin yli 100 ruplaa hop. muodessa. Jos nyt muutkin seurakunnat Suomessa niinkuin tämä köyhyydessänsä, panisimat ulos saman verran rahoja kirjoja marten, niin karttuisi siitäkin tämä kaunis summa 50, 000 ruplaa hop.
vuosittain. Tähän lukuun tulee mielä joukko hengellisiä kirjoja, niinkuin raamattu, virsikirja, katekismus j. n. e. , josta en minä tarkoin tiedä, sillä jokainen niitä ostaakaupungista; mutta luulen kuitenkin, ettei paljon puutu puolestasadasta ruplasta. Kaikki nämät rahat jaettuina erityisiin ei paljon tee, kuitenkin jotakin hymäksi aluksi.
Muutoin menestyisi kirjallisuus täällä, niinkuin muallakin, paljon paremmin, jos femmoista kieltä miljeltäisiin, että helposti lukia ymmärräisi sekä ajatusten juoksun että erinäisiä sanoja. Usein on nimittäin vaikeata, malisten peräti mahdotointa käsittää, mitä kirjottaja oppineen kirjoitus-tapansa ja eriskummaisten kielimurttensa kautta tarkoittaa.
Ita-suomen kielellä löytyy paljon kirjoja, joita mainitusta syystä kankiasti täällä ostetaan, ehkä muutoin itse teokset omat kiitettämiä. Manninen muiden seassa olkoon kuitenkin selkeytensä puolesta ylistettävä! Toisten enemmän, jos nyt jo kukaties lv ia masynee.
Loimaalta 15 p. maaliskuuta. Joko nyt kaikilta Loimaan kynäiliöilta on mahtanut lakki kylmettyä tällä komalla pakkastalmella, koska ei miela ensimäistä ratia ole näkynyt sanomalehdissä täältä tänä vuonna? Wai onko Jaakko Perämäkikin ja hänen ystämänsä Mikko mahtaneet muuttaa muanne? Kyllä kai täälläkin olis asioita julkisuuteen saatettamia niinkuin muallakin.
Niin, mutta se ei ole mitään tarpeellista, sanonee joku. No olkoon niinkin, mutta ei sekään ole tarpeellista että aina äänetikin olla.
Se sitä.
Urkuin hankkiminen Loimaan emäkirkkoon on ollut puheen alaisena jo monia muosia. Nyt on jo kuitenkin päästy niin pitkälle että on jo tehty kontrahti urkuin-rakentajan A. Thulsn kanssa Kangasalan pitäjästä, joka lupasi ne laittaa valmiiksi kesäkuussa 1862. Ia paroni Hissngerin, Hattulassa varatuomari Helsingiuksen, Lammilla översti v. Kraemerin, Hollolassa metsähoitaja Collinin, Tammelassa tehtaanisäntä Wahrenin, Suntiolla pruukinhaltia Le Bellin, Tenholassa senatin kanslisti Tauben, Mantsälässa maamiljeliä Sederholmin, Janakkalassa paroni Boijen ja Pernajalla kreimi Creutzin tykönä.
Kuopion läänin maaherra on toimittanut ”sääntöjen esityksen yhdyskunnalle kasvavain viljain makuuttamiseksi rakeiden, myrskyn ja rankkasateen vahingoittamista vastaan Kuopion läänissä”, joka suomen kielellä painettuna jo on lähetetty kaikille nimismiehille läänissä, joiden tykönä maamiehet saamat niitä tarkastaa ja kesäkuun 1 päivään asti tehdä niihin muistutuksiansa.
Sitte kun säännöt on hymäksi katsottu, saa maamiehet ilmoittaa itsensä osakkaaksi, ja seura alkaa vaikutuksensa kun makuutuksia on kirjoitettu 500, 000 markkaan. (Tapio. ) Pitäjäin asiain järjestämiseksi on Turun konsistorium! määrännyt kirkonkokouksia pitämään Lapmäärtin kirkkoherran provasti E. R. Aleenius län uudessa pitäjässä Itämaan (Osterlannin) kylän muuttamisesta Teuman pitäjästä tähän uuteen pitäjään; Wähän Kyrön kirkkoherran provasti I. A. Erlin Wöyrin emäkirkossa muutamam Oravaisten seurakuntalaisten pyynnöstä päästäksensä vapaiksi Wöyrin emäkirkon rakennuksesta sekä urkuin toimittamisesta Oravaisten kirkkoon; Kelviän kirkkoherran L. M. Castren Lohtajan kir> kossa papiston virantoimituksen ja palkan järjestämisestä niin että emäkirkon kappalaisen virka avoimeksi tullessahämitettäisiin ja siihen kuuluma palkka määrättäisiin kirkkoherralle velvollisuudella alinomaa pitämään apulaista viran puolesta emakirkolla, ja kirkkoherran maat ja kappelin puustelli yhdistettäisiin, jota vastaan heinävero kirkkoherralle lakautettaisiin; ja Korsnäsin kappalaisen vp. K. H. Leidenius Maalahden kirkossa Bergön kappalaisen palkan korottamisesta armollisessa kirjeessä kesäkuun 29 p. 1858 säätyyn määrään.
Eurasta on pitäjänapulainen herra pastori P. E. ÅBerg lähettänyt kaksi muistu, tusta sanomiin pantamakss, ensiksi että Eurasta lähetetään valheellisia asioja sanomiin, niinkuin ”miimFnkin oli neljä kummallista historiaa lähettänyt eräs Mikko Mikko-mainaan poika. Tapaukset sanottiin tapahtuneen viinan syystä; ja tämä miinan syyttäjä, jonka nimi on ”Puntarin Mikko” Turajärven kylästä, ja itte parhaampia miinamiehiä pitäjässä, kirjottaa näitä satuja pitäjästä — luultavasti silloin
koska saalis huono on. Minä, joka tämän kirjoitan, lupaanvastata kirjoitustani. ” Mutta kuinka niiden ”neljän kummallisen historian” laita oikiastaan oli, sitä ei herra pastori ole katsonut tarpeelliseksi selittää.
Toiseksi moittii herra pastori sitä että näiden sanomain 9:ssä numerossa tänä vuonna oli kirjoitus Eurasta, jossa sanottiin ettei pitäjän kouluttajan viran hakioille ole sanomissa ilmoitettu hakemus-aikaa eikä palkkaa, joka kuitenki oli julistettuSuomenruotsalaisissa virka-sanomissa; mutta tuohon virheesenei ollut Euralaisen lähettäjän syytä, silla hänen kirjeestänsä osasi jäädä pois tuo vähäinen sana: ”näissä” sanomissa taikka soaik, eemmin näiden sanomain 3:ssa numerosjossa asia myös oli mainittu. Ettei suomalainen lähettäjä tarkoittanut ruotsalaisia sanomia, olisi herra pastorin itsekinpitä
Haettavana siirtelevän laStenopettajan villa Liedon pitäjässä 12 ruistpnnviln palkalla vuoteensa ja 5 kop. hop. viikolta luötatiu varaltaiu vanhempain lapseöta; ensimäisen rupulin-istuttajattarenvilla Helsingissä. johon kuuluu Helsingin kaupunki ja piläjä sekä Wiaporin linna.
Ulkomailta.
Messinan ja Tronton linnat Italiassa omat jo antauneet Sardinialaistenhaltuun.
Nämät olimat Fransi kuninkaan puolustajain viimeiset turvapaikat.
Pohjais Amerikan liittokunnan uusi presidentti Linkoln on tämän kuun alussa alkanut hallituksensa, ja «sioissa paikoin mielihymälla ja ilolla mastaan otettu.
Uusi Meksiko on yhdistetty maltiona liittokuntaan.
Parisissa on aljettu pitämään keskustuskokousta, kuinka kauvan Franska saa pitää soramäkeänsä Syriassa.
Kuulutuksia. Elinkautisen rahalasvin laitos Turussa pitää yleisen lotoulseu tuleman huhtikuun 2 p. kello 4 jpp.
kaupungin laastumassa. jossa luetaan kertomus laltoksen hallituksesta viimis vuonna, «alitaan uusi hallitus setä tarkastajat tilikirjoja tutkimaan, luin myöstulee kysymys 31pykälän muutoksesta asetulfissa.
5 Julkisella huutokaupalla tämän maaliskuun 27 p.
kello IIepp. tarjotaan Turun raaStumassa enimmän malsavalle 1:lsi kimipuodit Kirlkosillan lorvassa kaupanteoksi1muodeksi lutein tuleman toukokuun ip:stä; 2:ksi oikeus tulemana suvena pitää Pispan-peltoa larjan sen laitumella; 3:lsi Ruissalon filtarahankanto sekä itäiseen päähän ratettu huone Ivuodetfi toukoluun 1pistä; 4:lsi talaStus-oikeus kaupungin kalavesissä 5 vuodetsi.
Samalla kertaa ja samassa paikkaa tarjotaan vähimmän vaativantoimitettavalsi 1. 018 jyllää mänuvn ja kuusen sekaisia halloja jaetun tartkaluriljavataljoiia!, tarreelsi.
— k-n.
kaupungin ympäristöllä viiteen, kuuteen, vielä kymmeneenkin peninkulmaan asti vapautta markkinapäivinä mennäksensä kaupunkiin juomaan ja ilakoimaan heidän ymmärryksensä ja mielensä jälkeen taikka ollaksensa kotona laiskuudessa, juomingissa, kylänkuluussa ja muussa irptaisuudessa. Ia niin pyhinä nämät markkinapaivät pitävät, etteivät henkensä haastella silloin työhön ryhtyisi; pelkaälvät muka häväisevänsä markkina-pyhyyttä, jos silloin omaan eli muitten työhöntarttuisivat. Niin muistan kuulleeni muutaman isännän, kuin ehtoolla näki hallaksi hankkiman, vaatineen väkensa peruna- varsia leikkaamaan, muttei milläänkehoituksella saannut heitä siihenveipä vierastakaan lväkeä kylästä, vaan täytyi jättää perunavarret hallan haastattamiksi. Toinen taas vaati kolmantena markkinapäivänä työhön trenkiänsä, joista toinen oli kylässä markkina-pöhnässä vielä; toinen eli toki kotona, muttei tahtonut työhönryhtyä, vaan pyysi huomisena saada toisen miehen palkata, joka sen työn tekisi, minkä hän tänäpänä olisi tehnyt. Se on katoliikan opin hapatusta, joka mielet vielä viehättää, silla sen kautta o, vat markkinat alkunsa saaneet.
Muttei ainoastansa lrengit ja piiat tule siitä vimmatuksi, »rieläpa maakunnan kiintonaisetkin jäsenet, jotka ahneutena ja tarkkuutena pitävät silloin työtä tehdä. Ia viimeisillä joulu-markkinoilla Tampereella nain omilla silmilläni huuliparta-miehiä komiassa pukumessa, supinahka-turkissa, jotka niin markkina-ilosta olivat riivaantuneina, jotta luikaten kilpaa ajelivat hevoisillansa valta-maantiellä kaupungin ulko-puolella suureksi haitaksi vastaan tulevaisille. Oli siinäkin raakuutta jos muutakin irstaisuutta.
Suotava olisi sentähden, että markkinat, nämät raakuuden ja irstaisuuden yllyttäjät lakkautettaisiin; maakunnan siveydelle ja raittiudelle olisi siitä paljon hyötyä javoittoa, enkä luulisi vahinkoa siitä kellenkään oleman.
Hämeenkyröstä Muistutus kirkkoherran nimestä.
Koska ”kirkkoherran” nimityksestä ollaan epätiedossa, miksi se oikein selmalla suomen kielellä sanottaisiin, koska herra pastori Warelius kirjassansa ”Papiston palkoista” on tahtonut kirkkoherran nimitettämäksi ”esipapiksi taikka kaitsiaksi”, ja eräs lähettäjä näiden sanomain Bissa numerossa sanoo paljaan ”papin” nimen halien mielestänsä oleman someljaimman, niin tahdon minäkin tässä sanoa ajatuksem. Epäilemättä on tämä nimi syntynyt ruotsalaisesta sanasta ”kyrkoherde”, joka suomeksi on kirkkopaimen. Katekismus opettaa mikä kirkko on, ja kirkkovirressä kutsutaan mapahtajamme ”ylipaimeneksi”.
Eikö siis tuo kirkkopaimenen nimi olisi someljas? Somasti kuuluu toimotus sanoissa Suomalaisen Sana-Lugun Koetuksen tekiälle, herra pispalle Daniel lusleniukselle 1745:
— toimottaa todella Sydänkeräst syvimmästä Henderieki Göstin poika Liljus liljalta nimeltä, Kimikirkon Kirkko-paimen Messumieskin Messukylän. ” Wahdolta. A. I. SÄ Westparammksen-laitos M4i|iää Kupittaan eli Pyhän Henrikin lähl^^y^lteellä, Turun kauftune, m lähellä, ave> MB6^’l^. taan Kesäkuun 1 p. tänä vuonna ja suljetaan tuleman Syyskuun 1p.
Lääkärin hoitoa tulee herra «rkiateri ja ritariE. I.
Bonsdorff muutamiinnuorten lääkärien amulla pitämään, samoilla perustuksilla kuin viimekuluneinakahdeksana kesänä eli niin että ynnä mesiparannulsen kanssa lääkkeitäkin käytetään sattumassa tarpeessa. Ne taudit, joiden parantamiseksi eli helpotukseksi Mesiparannns mainitun taman mukaan on avullinen, on herra arkiateri Bonsdorff likemmin kertonut ja selittänyt Suomen Lääkäriseuran Toimituksissa julistetuissa ilmoituksissansa Wesiparannus-laitoksen vaikutuksesta vuosina 1853, 1854, 1855, 1856, 1857 ja ovatseuraamat:
suonien särky, emätaudit, yleinen hermottomuus eli pittittävä jännesuonien heikkous pitkällisten tautien perästä, muutamat lajit ajottaisiavääntelyksiä, kaikellainen säilöstys-tautisekä jäsenissä että jäsenliitoksissa, siitä seuraamilla häirityksillä jäsenliitosten mapaassa liikkeessä, halmaukset joihin ei selkä-ytilllen pehmitys tahi kuivetus ole syynä, muutamanlaiset ajettumiset maksassa, pernassa ja munuaisissa, »lbuininnii- tauti, nuljahduksiakohdussa komanveren juoksulla tahi kuukautisen taukoamisella, matfan röhkäsiitä lähtemällä tarpeettomuudella, monenlaiset ajottaiset vammat hengittimissa, niinkuin keuhkotauti, ajottainen rahka, mesitauti rinnassa ja sydäusäkissä, kalvetauti, kerpuuki, risatauti sekä »nuut vammat veri vedenpesäkkeissä ja risoissa, eräät lajit iho-vesitautia, kuivat ajottaiset ihottumat, mei-kurinl-taudit, eräät lajit toistaista kuppatautia, milloinm«?i-liui-voidetta on ensikertaisessa käytetty, ja erittäinti kolmaskertanenkuppatauti, jossa vesiparannus on pidettämä ainoana pettämättömänä lääkitykssnä, jota paitsi vesiparannustakehutaan erittäin auttavaisetsi päästyä äkeis taudeista ruman-sulattimissa ja mikttaudista, semmoisten se»<.
Markkiuain vahin. qollisuudesta.
Markkinoista kaupungeissa on niitä näitä puuhattu ja kirjoitettu sanomalehdissä. Ke-nelle niistä hyötyä on, emme taida oikein käsittää, sillä maamiehet saamatmuulloinkin tavaransa myydyksi ja usein parempaan hintaan, ja ostamat kauppamiehiltä jälleen tarvittavansa. Krouvarit taitamat olla ainoat, jotka markkinoista hyötyyvät, sillä heidän tavaransa silloin käy kaupan ja sitä seuraa juopumus, huoruus, pahat taudit, jumalaloin meno, hemvisten rääkkääminen sekä kaikkinainen muu raakuus ja saastaisuus. Paitsi tätä vaativat palvelusväki Wellomisia valvotaan viimistälin Eurajoen ja Lapin feräjäin 2:»a paivänä kuuden kuulauden kuluttm vlimis tammikuun 31 p. rusthollarin pojanJuha lisat luhaupojan pesässä. Jomalan teräjäiu2:napäi»änä kuuden kuulauden kuluttua vlimis syystuuu 1 p:stä väljäri V. F. Slalborgin tonkurfissa. tulevan syyotuun 2 p. Tornion neuvotuvaSsa tarvari 3.
Hströmiu toulursiesa. tuleman elokuun 7 p. Uudenlaupungin neuvotuvassa varatonsuli I. F. Malmluudin loutuifirsa. tuleman heinäkuun 1 p. Joensuun neuvotuvassa kauppias (£’. I. Engslröminlontuisiosa, tuleman syyskuun 9 p. Turun neuvoluvassakauppias A. F. Hogströmin lonkurfiösa. tuleman syyskuun 2 p.
Rauman neuvotuvassa porvari A. Smedberg vaiuaan toulursiSsa. lesäluu3 p. Pietarsaaren neuve, tumassa kauppias S. Sehjerfdäekin loulursissa, tulemau huhtikuun 6 p. Braaheu neuvotuvassa kauppias F. Montinin tonkursiesa, maaliskuun ensi arleemaanantaina tv. 1862 Helsinain neuvoluvassa veiliut. -* lian H. Höijer vainaan pesässä, tulevan syysluun2l p. Turun ueuii-otimMöfa kauppias N. F. Meurman vainaan pefäofä. tuleman syyskuun 30 p. nikkarin D.
Bliha mainaan pesäosä SBifpuvin neuvotuvassa.
elämä, sitä en minä ole nähnyt. Syypäät ei ole kaikki, sekanainen on seurakunta.
Kiellän myös syyttömiä paheksumasta.
Urjalainen simeyden ystämä.
Wenäjsltä.
Keis. M:ti on tämän maaliskuun 3 p.
antanut julistuksensa orjain mapauttamifesta Wrnäjällä. Tästä siis on uusi aika koittama Wenäjällä.
Toisen holhottavalsi oikeudessa pantu meiimleS Juha Aaprami Kalauder Vaasassa, talonpoikaKaarle Alatalo Paraisissa, lalonvojan poika Aatami Ertinvoika Nikula ja talonlebti Eevaliisa Mitontytäi Netol Lammin pitäjässä, entinen isäntä Kaarle Bergholm Alhain Kosken kappelissa.
Mimisen esteitä pyytää vastaansa ilmoittamaan entinen satulamaalarin kisälli Juha Eliaanpoila ?lygren Hattulan kirkkoherran viralle. Melimiehevaimo Maijastiina Erikson, syntyänsä Wirmolin. kuuluttaa miestänsä merimies Juha Emanuel Erikson laus, sansa elämään muutoin aikoo mennä toistennaimiseen.
Tampeleen telttaan, setä vellalvaisia että lantoja, myypi tavallisella hinnalla, Turussarohtimifii F. C. Ceder.
M?Hyvin poltetulta MUUri-NUtjä myypi C. G.
Vtndberg Turussa.
tarjotaan arennille Ketolan maatila Hmitin lartanon alla Maarian vitajässä. Tamperen tien varrella. s’/, venäjän virstaa Turusta, noin 6 tynnyrin vuotisella lyllvöllä. Arentiehdoista y. m. annetaan tieto mainitussa tartanossa.
?aus-vammain estämiseksi pernassa, maksassa jne. , jotka sikiävät niistä.
Wiimeiseksi saa Johtokunta ilmoittaa että kylpylaitoksen huonerateunus, paremmaksi mulavuudeksi kunmoitettaville lylpiöille, on laajennetttl luin myös muutoinki parhaimmiten varustettu.
Turusta maaliskuun 2 p. 1861.
Johtokunta.
Kaukana asuvaiset sairaat, jotka haluisiroat tietoja vesiparannuksen sopivaisuudesta tautihinsa, saavat kohdassa sitä paremmin kuin pikemmin lähettää herra arkiateri ja ritari Bonsdorffille, jonka asunto aina toukokuu»loppuun on Helsingissä, kertomuksensa taudista, selittävä min täydellisesti kuin mahdollista oireet eli ennusmerkit, jotka ovat seuranneet taudin «alkamiöta ja vieläkin vaivaavatsairasta, kuinmyös edelliset taudinkohtaukset, sairaan ijän ja muutkinkohdat, jotka voivat antaa käsitystä sairaan luonteesta jne. Namut taudinkertomulset pitää kirjoitettaman Saksan eli Ruotsin kielellä, ja Juhannuksen jälkeenei «nää vastaan oteta semmoisia sairaita, joiden täydelliseen parantamiseenenemmänkuin 8 viiltoatarvitaan.
Halataan ostaa.
Hyviävalkofia lampaanvilloja ostetaan stuunun kehruhuoneesfa VueuKsa.
Tuoretta ja hyvää elulan-verta (häljän ja lehmän verta) ostetaan Auran Soleritthtaassa ja malsetaa10 top. bop. kannulla.
Palvelukseen otetaan Toimessansa taitama ja muutoin hyvämaineinen kuski, joka myös laitaa toimittaa palveliatyöt. saavi edullisen paikan jos hailmoittaa itsensä apteelart Platonille larvarinleslen Ingelinin talossa Hämeen tullissa.
HH Toimellinen jakeinossansa taitava puutarhamestari
mie 2W3»>> leemmin naimatoin
mielitään ottaa sitä paremmin kuin pikemmin. Sekä kirjallisen että suusanallisen ilmoituksen vastaan ottaa ja antaa tiedon palkkaehdoista Frenekellin kirjakaupassa I. E. Reuter.
Tuorstaina ja perjantaina tulevan huhtikuun 4 ja 5 p. allain lello 9 «pp. ja 3 jpp. myydään tarirari Candoliuin talossa n:ro 1. 8 korttelissa 6 ta»lvuna. inosaIson Vrahenkadun varrella, julkisella haulolaupalla, kauppiasF. Hagströmilontulsiin annetut lauppatavarat, nimittäin vertoja. silkki-, villa-, vuoli, villaja vumpuli-tanlaita, silkki-, villa-, puolilvilla-, pellavaja pumpuli-saaleja ja huivia, linvikaulait. ’, valmiitamiesja naiöväeu vaatteita, liunitkoa, rihm>. , . pitnä ja punoksia monenlaisia, hanskoja, »ranttuita, sukkia, pumpulija pellavalaukaa, roulvasvätli hattuja, loristutsia. llasia ja posliineja, mautsia. ja ultemaantavaroita ynnä yhtä ja toista, tuin myös tasmi-reli ja trosla ynnä valjaat hyvässa tunnossa; joka sekä että ajotalut myydään ensi huutopäivänä lello 4 jpp. . halullisille ostajille tiedoksi annetaan, Turun huutolamarista maaliskuun 20 p. 1861.
A. Forhman.
Maanantaina tulevan huhtikuun 15:nä p:nä lello 12 vällvälla myydään julkisella huutolaupalla Klslilalon ’/, manttaalin perintötalo Wald«lau kylässä ja Mynämäen pitäjässä, ja sejälkeen lailli talon irtain tanaia; luin halullisille ostajille tiedoksi annetaan.
Mynämäestä maaliskuun 15:nä p:nä 1861, Pyynnön jälteen:
Albert Vranoer.
Tuorstaina ja perjantaina tulevan huhtikuun 18 ja 19 p. myydään julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, jokpidetään Aloiöten yksinäisessä vero-rusthollissa Paimion pitäjässä, seulaava irtain omaisuus, «ilnittäin hevoisia, lehmiä, lampaita, peltoja ajokatuja y.
m. jonka ohessa tuorstaixa 18 päivänä tli ensimäisenä huutolauvpa-päivänä lello 12 päivälla myöSmyydään enimmän maksamalle mainittuUkoiSten rustholli, puolen manttaalinen, jossa vuosittain kylmetään 10 tynnyriä syysja 12 tynnyriä teväkylvöä; heiniä saadaan vähintänsätin 4!) aarnia vuosittain; metsää on yli talon taipeen; lauppa-ehdoista saa sopia paikalla, josta halullisille ostajille tieto auuetaau. Paimiosla maaliskuun 19 p. 1861.
Wilhelm Eflaminpoita.
Kauppalan hallituls, !puolesta:
Palmen.
Ilmoituksia. Ikaalisten kauppalan hallituksen päätöksen mukaan, tulee julkisella huutokaupalla, joka toimitetaan laupvamies I. Bergin tykönä Ikaalisten kauppalassa, teSlitviiktona ensitulevan toukokuun ensimäisenä (1j päivänä. kello yksilöistä (II) edellä vuolen pa!vän.
euämmän tarjooville omiölusoileudellamyytävätfinimitetylaupvalan lartanomaita (tomter); joka tämän kautta ilmoitetaan. Litempiä tietoja sekä oötoettä rakenuus-ehdoista saadaan setä toimituspaikalla, että sila ennen allekirjoitetulta. Ikaalisista 28 p. helmiluut1861.
9tat{o\ Mamsell Hobin.
Tampereen liinatehtaan yhtiö on pyytänyt allekirjoitetun jakamaan lankojansa ludottavalsi niills jotka tahtoivat tuöu-ansiota. josta halulliset sitä paremmin luin pitemmin saavat tiedon minulta.
Niimeis Heikinväivan markkinoilla ylösotettiin eläällä Turun lauoungin kadulla kultanen tellonavain, jonka omistaja, omistilsoikeuteusa osotettua. saaot Waholan torpassa Tammelan pitäjän Talpian tylässH.
Tavarain hintoja Turussa.
Rukiit 4 r. 80 ja 90 k. , rutiinjauhot 5 r. . 5 r, 10 j15 t. . Laurat 3 r. 15 ja 20 1. , maltoset herueet 5 r. harmaat herneet 4 r. tynnyriltäohranlryynit 22 1. , lauranllyynit 26 l. lapalta; humalat 10 l. naul«; tuore naudanliha 50 t. ja 1r. 15 k. , palvattu naudanliha 1r. 10 1. , tuore lampaanliha 1r. ja 1 r.
10 1. . palvattu lampaanliha 1r. 40 t. , tuore sianliha 1 r. 70 ja 75 t. . suolattu sianliha 1 r. 80 1. , voi 2 r. 65 ja 80 1. . tali 3 r. ja 3 r 20 t. . heinät 4’/, aina 11 t. lelviskältä; munat 30 ja 35 k. tiu; perunat 24 j28 l. nelikö; loivuset halvot 1r. by ja 1r. 7U t. . mintyset halvot 1 r. j1 r. 50 l.
kuormalta; palovilua 50 ja 55 t. taunu.
Huutokauppoja.
Maanantaiuz tämämaaliskuu25 v. altain lello V evp. myyeään plovastl Hertzbergiu talossa, u:ro 2.
O tolttelissa 6 kaupunginosaa. Wähän Brahenja Nuösäxkirtiokaduu kulmauksessa, julkisella huutokauvalla, lvuorineuvos V. Z. Bremerin täällä olevaa ja tonlursiin anneltua irtainta talvaraa, uimitläin pelsa, tuita ja maalatuita huonekaluja, niinkuin sänkyjä, «aatekaavveja. soffia. pöytiä, pesokaappeja ja tuolia, !, siinäpeili mahoutiraamilla ynnä pöytä, säntyvaatteitä seka höubenlltä ruovonpää-täytteeUä. klassa ja posliineja, »neosil. kija raulataluja. iiljymaalatuita ja vastiviirroö-tauluj, , . ynnä yhtä ja toista huonelomsua. jota balullisille ostajille»iedotsi a»uetaa«. Turun huulotamarista maaliöluuu16 p. 1861.
A. Forhmau.
Tiistaina tiiman maaliskuu26 p. altain tello 9 «pv. ja 3 joo. myydään seppä leinselt vainaauperillisten entisessä, tiUfl)jääu fraatartniee>tari Carlsteetin talossa «:vo 7, 14 fortteliof. i 2 faupun^inofaa Xiifartonifu kadunvarrella, jullisella lUövteliuntofjupalla, kailellaista ryöstöönotettua irtainta tavaraa, tiimittäin vetsatuita ja maalatulta huouetaluja, sänku>vaatteitä sela l)in)faeiiettä ruinvonpää-tävtteellä, 1boptji«ett plaffarifello, 1 käjirattaat. faiMljifu fetaufalujn, «liuluill alasimia, täsvält. -lta. fruuivirauteja, tvafarij, moulareita, viiloja, bobtimia, l^ömarautojj, l). m. , setä taikellaista huonelomsua; jola halullisille oötajille <iedo!si annetaan. Xuru-. i huulolanlaliöta maaliskuun Itl o. 1861. M!l. Foljjman.
Keotilviilkena tämän maaliskuun 27 p. kello 12 päivällä nn>l)sääl, paikalla julkisella vapaehtoisella , huutokaupalla, ehdoilla jolta toiinituksessa tarkemmin «ilmoiteta»», työväeu asuntorakennus-seuran talo n:to ¦ 1, 7 korttelissa 2 kaupunginosaa Wartiavuoren peil, l tiöladuuvarrella; jota halullisille ostajille ja panta*, «tfeu omaisille tiedoksi annetaan. Turun buutofama»; vidta maaliskuun 16 p. 1861. A. Forhman. ; Haivau huutokauppa.
N. Fortzman.
2itötataatulemanhuhtikuun 9 p. lello 12 Päitvätta, myydään täällä huutotamarissa, jullistlla »ras vaehtoisella huutotauvalla. ehdoilla jotka toimituksessa tyyslemmin määrätään. 85 lastin suululnen laimi ”Ialob”, kuparoittu. osaksi tammesta, osaksi hongasta rakettu pultin varvissa 3luotsissa v. 1853. Laiva «n varustettu vihvoilla lautapolvilla. hyvä) lulke «naau. siisti ia (oma, siukaltu Cardiffissa 1859 [a »akuutettu Suomen melivakuutusseuraösa 10. 000 ruplaan hop. 2 vuodetsi. altain vuodesta 1860. J Warustettu kaikilla kaluilla, jotka, ehkä enemmin tahi vä Remmin kuluneet, muutoin ovat mainitun vatuusftulan »aatimttfjten jälkeen; joka sekä että tarkempia tie.
to[x antaa herrat E. Julin ja Kumppl. halullisille ostajille tiedoksi annetaan. Turun huutokamarista Maaliskuu18 p.
Turussa, I. W Lilljan kirjapainossa, 186t.
Myytävanä.
Kankirautaa, rautavellejä, patoja ja pannuja sekä muita valettuja kaluja, Tamveleeliinatehtaau pellavakailkalta. ihostaja rohlimista-lankaa, Kaltopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja tavalllsia rautanauloja.
Ta, , , per, en verkoja tehtaan hintaan, sekä malmiilsi tehtyjä mieelväen vaatteita.
Attunanllasia. monenlevyislä, tehtaan hintaan, Iso joukko seinäkelloja, »noneen hintaan.
Suomen Teoksien kaupassa.
vesilaitoksesta Helsingissä, myypi yksi«ansa P. A. Sviberg. ! Sigarreja, monenlaisia hyvä varasto, herrain P. U. Strengbergin ja Kumpp. tekemiäPietarsaarelta, isommissa joukoissatehtaan hintaan Itt prosentin alennuksella, myypi P. A. Svibera.
&*{>ttttf<tstj>fmWalkaisematointa, valkaistua ja punasta Turkin pumpulilankaa, parasta laija, halpaan hintaan, myypi P. A. Sviberg, entisessä konsuli Kumliuivainaan puovlssa.
Tanäpänä on avattu allekirjoitetun teolfien tapetti, kauppa kauppias (i. F Sllfia. uit (entisessä Rignellin) taloesa Uudenmaankadun vairella tivimuuriesa, jossa funnioitetfaipjii yleisön tarjona on bl)ivä varasto mo(unlaifta I. aV«tt\a ja niiden Ä^«»«nT^H halpaan hintaan. Turusta maaliskuun 5 p. 1801.
Rvie^n SMe^k myypi G. A. Calrenius, lähellä Uudeu«aa»l-tulll^.
G. Niels.
Rion 6tahvetta, Hampurin Sokeria ja . ^ntt)nn Riifitryyneia myypl P, I. himaeus. entisessä Boxströmin talossa.
Palnoluvan antanut: T. T. Ren vall.
Hyviä Riiqan PeNavansiemeniä, myöskin hyviä kalnveita. halvalla kaupalla, myypi tauvvamies I. W. Rautell TuruSsa.
Vallan bl, vln itäviä Riigan Pellavansiemeniii me. ixeen vuvdeluloista. myvvi C F. Lindberg entisessä Zlvettloffin puodissa.
MettäI. G. Grsnbergillä.
Milgan Pellavanfiemeniä kauppamies Sibeliutsella jjfiu^ttiiiin talossa.
Avioliittoon kuulutettiin tuomiokirkossa viimeis pyhänä ensi erä: trenki Kustaa Aatolf Heikinpoika Sundvall ja neitiKristiina Helenius.
Turun polisilamarinilmoituksia. Maaliskuun 20 p. saatiin ilmi että ruokakauppias F. Rautellin trenki Kustaa Linoqvist oli varastanut sen puolen vuotaa anturanahkaa, joka mainitun Rautellin talossa viimis joulukuun 9 p. latosi torpparitta Heikki SieniltäKurtilan kylästä Huittisten pitäjää, ja että Lindqvist myösisännältänsä oli varastanut yhden sokerimötin ja eräältä toiselta 4 punafenja sinisenruudullista pumpulihuivia, ja häkeissä löyttiin vielä 3 uutta sättiä, merkityt hevoisen tavion muotoisella nyrkillä, zotka pölisi otti tatavarikkoon, kun netin luultlin varastetuiksi.
Kustaa Lindqvist pantiin kiini ja asia tutkitaan kämnerin-oikeudessa.
19 taikka 20 päivänä vietiin mittari Juha Hellmannin afuntohuoneesta 2 laktaritelloa.
21 p. katosi leskirouvan Lovifa Nilssonin kyökistä rahakukkaro, jossa oli 10 ruplaa 30 kop.
22 p. katosi leskirouvaFoekin etuhuoneesta musta silkkinen sateenvarjo.
Samana päivänä ilmoitti I:ksi piika Karoliina Fredberg 20 päivänä tässä kuussa läytaueensähopiahelasenpiipun; 2:ksi lesiirouva KuötaavaStadig, että han 21 piiivänä kadulla oli kadottanut rahakukkaronsa, jossa oli 2 ruplaa 50 kop.
Pitkäperjantaina saarnaamat:
Tuomiokirkossa, Suom. Aamusaarnan: v. Pastori Indren. Ruots. Aamusaarnan: v. Pastori Bränder.
Suom. Ehtoosaarnan: v. Pastori Ahouius.
Ruats. Ehtoofaarnan: v. Pastori Saxen.
Hehruhuouttn kirkossa, Suoniea: v. Past. Ahonius.
Linnan-lirlossa, Suomea: v. Pastori Stenberg.
Pääsiäispäivänä saarnaamat:
Tuomiokirkossa, Suom. Aamusaarnan: v. Pastori Bränder. Ruots. Aanmsaarnan: v. Paot. Ahonius.
Suom. Ehtoosaarnan: v. Pastori Saren. Nuots.
2 Pääsiäispaivänä saarnaavat:
Ehtoosaarnan:v. Pastori Indren.
Nehruhuoneen-lirlossa, Suomea: v. Past. Bränder.
Linnan kirkossa. Suomea: v. Pastori Stenberg.
tuomiokirkossa, Suom. Aamusaarnan: v. Pastori Saren. Ruots. Aamusaarnan: v. Pastori Indren.
Olioni, ja Ruots. Ehtoosaarnan :v. Past. Ahonius.
skehrnhuoneen-lirtosfa, Ruotsia: v. Past. Ahonius.
Linnan kirkossa, Ruotsia: v. Pastori Stenberg.
Piplianselityksiä pitävät tnlevalla viiktoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä v. PastoriAhonius ja testiviikkona kello 5 jpv. suomen kielellä v. Pastori Malmström.
Hiippakuntainsanomia. (Turun. ) Keis. M:ti ei ole hyvatsi katsonut myönnyttää Karunan kappelin «roittamista Savosta erinäiseksi pitäjäksi, ja kunKarnnan kappalaisen palkka ei tee niin paljoa tuin Keis.
käskykirje kesäkuun 29 ft. 1858 määrää, on Paimion kirkkoherra K. H. Fonselius määrätty kuvernöörin käskyläisen kanssa pitämään kirkonkokousta Savon emäkirkossa mainitun palkan korottamisesta taikka papillisen virantoimituksen järjestämisestä muulla tavoin.
— Seuraaviin papinpaikkoihin pääsevät toukokuun 1p. , nimittäin 1) kirkkoherravirkoihiu:
Sääksmäelle Waasan lukion lehtori tohtori G. Cannelin, Karktuuu Mikannuksen kappalainen vft. A. I.
Gummerus ja Messukylään Tampereen saarnamies WP. maist. I. Grönberg; 2) kappalaisenMirkoihin:
Vehmaalle Ulvilan kirkkoh. «ftulainen A. B.
Roos, Eurajoelle tirktoh. apulainen siellä vp. K. F. Rothström, Punkalaitumelle Messukylän pitäjänapulainen F. I. Lilius, Lavialle Peräseinäjoen kappalainen M. Nuusien, Akaafen Turun kirkkoh. apulainen WP. K. I. Ahonius, Pohjan pitäjään Waakerin saarLlaaja F. F. Fagren, Kristiinan kaupunkiin v. t.
pitäjänapulainen Tyrväällä vp. K. A. Rikberg, Larsmoon Kaskisten kaupungin saarnaaja vp. L. N.
Sehalin, Purmoon Karvian kappalainen vp. W.
Ingman, jaKelviöllePurmon kappalainen vp. maist.
A. Törnudd, sekä 3) saarnaajanvirkaan Töyssään tirlkoh. apulainen viranpuolesta lalasjarvellä, Huritassa ja Kauhajoella vp. I. W. Nyberg.
Paitsi sitä että Teuvan kirkkoh. apulainen K. E.
Sonet ja vp. I. E. Loven Kankaanpäässäilmaantuneesta syystä tulevat pysymään paikoillansa, on tuomiokapituli määrännyt: Wihdin kappal. siaisen, ju- maluusopin kokelaan maist. E. F. T. Strandberg kirkkoherran virkaiseksi ja armovuoden saarnaajaksi Karjalohjalle, Perniönkirtkoh. apulaisenI. F. Rein Holm tappal. siaiseksi Nihtiin, Karjalohjan tirktoh.
apulaisenI. W. Kjellberg kapftal. apulaiseksiSuoniemelle, völisaarnaajanPohjan pitäjässä S. Hirvinen M13. Tuorstaiiia Maaliskuun 28 päivänä 1861.
Sanomia Turusta.
Kotimaalta.
Tämän kuun 5 p. ovatvaratuomaritl. W. Lindbom ja G. W. Lindströmnimitetyt pormestariksi, edellinen Kristiinan ja jälkimäinen Kaskisten kaupunkiin; 12 p. on tohtori K. A. Strengell asetettu Waasan kaupungin lääkäriksi, ja 14 p. Joensuun kaupunginvouti E. Forssan Pietarsaaren kaupungin-viökaaliksi. Eron virasta ovat saaneet Turun hovioikeuden assessori I. A.
af Björksten ja Kokkolan piirilääkäri kollegion- assessori K. W. Fontell, kumpikin elinikäisellä eläkkeellä.
Palkintoja pikaisesta veden-tuomisesta Tuuraporin paloon viimis tammikuun 14 p. ovat saaneet Turun kauppian Blombergin trenki I. Antinpoika 5 ruplaa ja neuvomies Nystedtin trenki V. Wahlroos 3 ruplaa hop.
Kirjallisuutta. ”Lukemisia Kansalle” on tullut I. W. Lilljan kirjapainosta kaksi numeroa, nimittäin n:rot 139 ja 140, kumpikin eri nimellänsä: ”Wapaus ja Seuraelämä”, ja toinen ”Kotieläimet ja Kotitvaarvvaeuskasvut. ” Edellinen osottaa miten ja seuraelämä vähitellen ovat edistymässä, ja mitä niiden eteen on puuhattu ja puuhataan. Jälkimäinen taas kertoo mitä eläimiä ja kasvuja ihmiset eri äärellä maata tarpeeksensa käyttämät ja hyväksensä nauttimat. Tässä on vielä muutamia kuvia luvun selitykseksi. Kumpikin on arkin kokoinen ja maksaa 16 penniä.
saaPnoortnhanin kuvapatsaan rakennuskassitte tämän kuun 6 p. tullut 183 ruplaa, jotka entisten kanssa yhteensä tekevät 5, 534 ruplaa 49 kop.
HöyrylaivaMurtajan osalliset pitivät yhteisen kokouksen tämän kuun 16 p. Kertomuksesta nähdään että laiva viimis suvena Turun ja Pietarin väliä knlki edestakasin 12 kertaa. Tavarain kuljetus Pietarista Suomeen oli vähän enentynyt viimis vuonna, mutta Suomesta Pietariin pysynyt entisellänsä. Matkustajain kuljetus oli myös vähentymässä, joka tuli luultavasti siitä että samalla matkalla on niin monta hoyrylaivaa kulkemassa. Murtajalla matkustajain luku viimis suvena oli 1, 936 henkeä. Kuljetusmatkoista oli karttunut matkustajilta 4, 889 ruplaa 41 kop. ja tavaroista 8, 231 ruplaa 74 kop. , yhteensä 13, 121 ruplaa 15 kop. Kustannuksia oli yhteensä 10, 830 ruplaa 99 kop. , joten siis suven kulku tuotti voittoa 2, 290 ruplaa 16 kop. hop.
Wenäjälta.
Keis. M:tin armollinen julistus tämän kuun 3 p:ltä orjain vapauttamisesta Wenäjällä julistettiin juhlallisesti Pietarissa ja Moskovassa sunnuntaina 17päivä tässä kuussa kaikissa kirkoissa ja lähetettiin sitä myös ympäri kaupunkia kaikille perhekunkirkkoh.
apulaiseksi Espoon, Korfton entisenkappalaisen G. F. Stenström kirkkoh. apulaiseksi Turkuun, armovuodensaarnaajanKelviölläA.
F. Molin armovuoden saarnaajaksi Wähänkyrön kappalaisen virassa, armovuodensaarnaajan viime mainitussa virassa E.
T. Lagus Eurajoen kirkkoh. apulaiseksi, armovuoden saarnaajan Töyssässä E. Rautell välisaarnaajaksi Paattisiin, armovuoden saarnaajan Eurajoella K. I.
Idman välisaarnaajaksi Tyrvään pitäjänapulaisen virassa, armovuodensaarnaajan Punkalaitumella K.
E. Hagelberg kapftal. siaiseksi Piikkiöön, Suoniemen kappal. apulaisenI. I. Grundström välisaarnaajaksi Karvian kappalaisen virassa, Ruoveden kirkkoherran apulaisen F. W. Sandelin kirkkoherran apulaiseksi viranpuolesta Wirtain ja Ätsärin kappeleihin, välisaarnaajanPerttelissä H. H. Hjerppesamanlaiseen virkaan Angelniemelle, kirkkoh. apulaisen viran puolesta Hausjärvellä K. K. Vernstedt välisaarnaajatsi Pertteliin, välisaarnaajan Akaassa O. Grönholmkirkkoh.
virkaiseksi ja armovuoden faarnaaksi Föglöön, Pietarsaaren kirktoh. apulaisen WP. E. F. Aleenius välisaarnaajatsiMkannukselle, ja armovuodensaarnaajan Kristiinan kaupungissaI. H. Roos välisaarnalljatsi Kaskisten kaupunkiin. Waalisaarnat määrätty pidettäväksi Peräseinäjoen kappalaisen virassa, ja vaali kesäkuun 30 p. sPorvoon. ) Wirkavapauden on saanut PuumalakappalainenA. G. Seven toukokuun 1p:stä kesäkuun 15 p:ään, jolla aikaa armovuodensaarnaajasiellä K. F. BastmantoimittaaPuumalan kappalaisen virkaa. Viisinpastorin nimen on saanut Pieksämäen kirkkoh. apulainen W. I. Majander ynnä luvan muuttaa Kuopion hiippakuntaan.
Kuolleita Turussa. Maaliskuun 14 ft. ittellisvaimon Heta Maria Ginmannin poika Georg Leonhard 1 vuotisena, 15 ft. torpparin leski Maija Kreeta Ertintytär Korposta, 17 p. vaimoihmisenKristiinaWilhelniina Silvanderin poika Aukust Wilhelm 2 kuukauden ijässa, 19 p. uurimaakari K. U. Helin vainaan leski Wilhelmina Franzen 46 vuotisena, 20 p.
laudankantajan tytär luhanna Karoliina Holmiug 7 vuotisena, 22 p. laudankantaja K. I. Lindroosin vaimPriita Kaisa Sundqvist 23 vuotiseua, 23 p.
«ltinen merimies Juha Solin 78 vuotisena.
Kummassakin osassa on tilaa 45:11e oppilaiselle, jotka laitoksessa saavat asunnon, sänkyvaatteet, ruvan ja opetuksen ilman maksotta, mutta itse pitää heillä oleman liinaja pitovaatteet, jotka kuitenki ovat tehtävät seminariumin hallituksen määräämän mallin jälkeen. Waimonpuolisille oppilaisille antamaan johtoa ja harjoitusta luonnonmukaisessa lastenhoidossa, asetetaan heidän opetuslaitoksensa yhteyteen mallikoulu, kolmessa osassa, nimitiain: 1) lastenseimi neljällä eli viidellä kehdolla lapsille alla neljän vuoden; 2) lasten-tarha viidelletoista lapselle neljän ja yhdeksän vuoden välillä; 3) tyttökoulu viidelletoista tytölle yhdeksän ja viidentoista vuoden välillä.
nille ynnä sääntöjä vapauttamisen toimeen panosta. Paitsi tätä lähetettiin julistus kaikkiin lääneihin, joissa orjia on, että se n—iin pian kuin mahdollista tulisi tiedoksi. Itse julistuksesta nähdään kuinka Keis.
M. ti, miettien talonpoikain tilaa, jotka ovat kimitetyt maahan ettei siitä saa muuttaa mualle ja siis kartanoherrain mielivallassa ja ominaisessa hallussa, jotka useinki saattamat rasittaa alamaistansa niin että ne ovat jääneet huolimattomiksikaikesta parannuksesta tilassansa, on havainnut ettei he näin ollen voi edistyä eikä valtakunta vaurastua.
Tätä orjain tilan parannusta olivat jo keisarit Aleksander Ija Nikolai ko> keneet erinäisillä säännöillä auttaa, mutta heidän toimensa ei kuitenkaan lavealle vaikuttanut.
Nykyinen armollinen Keisarimme pitää orjain vapauttamisen työn siis pyhänä perintönä Esi-isiltänsä. Asian valmistamiseksi saivat maanomistajat ja kartanoin herrat läänittain pitää edelläpäin kokouksia ja tehdä esityksiä, millä ehdoilla vapauttaminen toimeen saataisiin. Näiden esitylsien johdosta on nykyiset säännöt orjain vapauttamisesta tehty.
Näitten uutten sääntöjen jälkeen saavat kaikki orjat laissa määrätyllä ajalla vapaan maamiehen oikeudet. Maanomistajat ritävät maan omistusoikeuden ja antavat talonpojille, määrättyä veroa vastaan, täyden nautinto-oikeuden taloon ja tiluksiin sekä paitsi sitä säännössä määrätyn alan peltoa ja muuta viljelysmaata, josta he voivat itsensä elättää ja täyttää velrrollisuutensa kruunulle. Tämän maan nauttimisella ovat talonpojat velvolliset, palkkioksi siitä, maksamaan maanomistajille määrätyn veron.
Tämä tila on vaan välinaikainen ja ohitse menevä. Fjhtä haavaa annetaan heille oikeus lunastaa talonsa ja tiluksensa. He voivat maanomistajan suostumuksella saada omistusoikeuden niihin peltoihin ja tiluksiin, joita he viljelevät. Saatua täyden omistusoikeuden maahan vapautetaan talonpojat velvollisuuksistänsa entiselle maanomistaja!le, ja tulevat luettavaksi vapaiden tilallisten talonpoikain säätyyn.
Mutta kun tätä uutta järjestystä ei taideta kohta toimeen panna, vaan siihen tarvittanee pari vuotta ennen kuin sitä varten valmistelevaiset hankkeet on päätetty, niin tulee siihen asti seurattavaksi kartanoherrain järjestystä. Uuden järjestyksenmatkaan saattamiseksi on määrätty 1) joka lääniin asetettavaksi erinäinen virkakunta, joka tutkii maanomistajain tiluksilla asettuneiden kuntain asioja; 2) eripuraisuutta ja riitoja ratkaisemaan, joita voipi syntyä uuden järjestyksen toimeen-panossa, valitaan rauhatuomaria; 3) asetetaan suurempiin kyliin piirikunnan hallituksia ja vähemmät kylät yhdistetään yhden tämmöisen piirikunnan hallituksen alle, 4) kussakin kartanon alassa tehdään kartta, johon ylös otetaan semaanala, jonka talonpojat ovat saaneet alinomaiseksi nautinnoksensa sekä veroin määrä, mitä heidän tulee maksaa; 5) nämät kartat pitää toimeen saatettaman sen jälkeen kun ne on vahvistettu, vähintäkin kahden vuoden sisällä, luettu siitä päivästä, jona tämä julistus on julistettu.
*) Katso n. lv H.
Ehdotus kansakoulu-laitoksille Suomessa. ”’) Kansakouluin toimittamisen esteeksi on usein valitettu maakunnan köyhyyttä. Ia Miehenpuolienseminariumiin asetetaan myös mallikoulu viidelletoista pojalle, yhdeksän ja viidentoista vuoden välillä. Paitsi näitä laitoksessa asuvia otetaan viela muitakin lähellä asuvia lapsia vastaan niin paljo kuin seminariumin hallitus katsoo soveljaaksi.
Mallikoulun lapsille, seminariumin oppilaisille, opettajille ja johtajalle rakennetaan avaria, valoisia ja raittiita asunto-, ruoka-, työja harjoitus-huoneita, opetusja kokous-salia sekä tarpeellisia ulkohuoneita.
Ehdotuksen mukaan tehdään puusta, pärekatoilla, kahdessa kerrassa, seuraavaiset rakennukset: päa-asuntorakennus, miespuolinen seminarium!, naispuolinen seminarium!, asuntorakennus opettajille, paitsi näitä kyökin rakennus, kaksi saunaa, talli, pihatto, makasiini, jääkellari, aitta ja riihirakennus. Naiden kaikkein rakennusten kustannukset on laskettu tekevän 69, 600 ruplaa hop.
Kummallakin osalla ftminariumissa tulee olemaan oma erinäinen kasvutarha, humalisto ja pellavamaa, ja miespuolisella seminariumilla ilman sitä pelto-, niittujametsämaata.
Naispuolisen seminariumin ohessa on kyökirakennus, ynnäleipous-, prykijapesotupa sekä tarha tarpeellisella määrällä lehmiä, lampaita ja höyhen-elikoita, joiden ruokkoomisessa ja hoidossa naispuolisia oppilaisia johdatetaan.
Miespuolisen seminariumin ohessa on talli muutamilla hevoisilla jahärjillä, joiden hoidon kautta oppilaiset saavat käytännöllistä harjoitusta eläinlääkärin taidossa.
Opetusaineet ovat seminariumissa: uskonoppi, sielutiede, hengellinen lastenhoito, suomen ja ruotsin kieli, luvunlasku, kirjanpito, muodostusoppi, ketomittaus, piirto, mallioppi, laulu, viulunja urkuin-soitto> luonnontieteet, ihmisoppi, voimistelu, elanto-oppi, ruumiillinen lastenhoito, maatiede, karttapiirre, historia, Suomen asetukset, kasvatusoppi, kuulustelemustaito, taidolliset käsityöt, maaviljelysja kasvutarhatyöt, eläinten lääkeoppi; ja mallikouluissa:
piplianhistoria, äitinkieli, luvunlasku, historia, maantiede, piirto, kirjoitus, luonnontieteet, laulu, voimistelu, käsityöt, maeviljelys, metsän-, kasvutarhanja karjanhoito.
Opistossa tulee olemaan johtaja, 8 opettajaa, 5 opettajatarta, vouti, kasvutarhuri, työmestari, ruvanpitajä, 5 piikaa, t tallitrenki ja vahtimestari. Näiden palkat, 140 oppilaisen ja palkollisten ruoka, lämmitys ja valoaineet, rakennusten ylöspito ja muut kustannukset on laskettu 25, 430 ruplaan vuosittain.
Seminariumissa ja mallikouluissa alkaa lukuvuosi elokuun 1 p. ja kestää kesäkuun loppuun, paitsi 1 viikko jouluna ja 1 pääsiaisenä, niin että lukuaikaa on 45 viikkoa ja jouto-aikaa 7 viikkoa vuosittain. Lukemiseen käytetään 8 tuntia päiväansä, käsija maaviljelystöihin 4, ruokaja virvoitusajaksi 5 tuntia, eli yhteensä 17 tuntia.
siinä onkin perää, mutta ei köyhyytemme pitäisi karkottamaan meitä kouluja perustamasta, vaan perinvastoin kiihottamaan niiden toimeen panemista. Silla köyhyytemme saakin alkunsa taitamattomuudesta, toimettomuudesta, opin ja taidon puutteesta. Näiden poistamiseksi ja sen ohessa myös köyhyyden vähentämiseksi on siis ajanmukaisesti ja hyvin järjestettyjä kansakoulujahankittava.
Kansakoulu on oleva myös yleinen pohjakoulu muille oppilaitoksille, niinkuin maaviljelys», teollisuusja muille kouluille.
Pastori Cygnaeus laskee Suomen yliopiston, lukiot, alkeiskoulut ja Haminan sotakoulun, joissa enimmiten käy herrasmiesten ja porvarien lapsia ja joita alle15 vuoden ikäisiä vuonna 1855 oli yhteensä 62, 394 lasta, maksaman vuosittain noin 285 tuhatta hopiaruplaa. Tämän laskun jälkeen samassa määrässä tulisi maamme kansakouluille, joissa enimmästi talonpoikaisten lapsia kävisi ja joita mainittuna vuonna oli 518 tuhatta alle 15 vuoden ikäisiä, valtiovaroista annettavaksi 2 miljonaa 370 tuhatta ruplaa. Jos tästä summasta ainoastaan kymmenes osa eli 237 tuhatta ruplaa määrättäisiin kansan sivistämiseen, niin olisi siinä ensi aluksi kyllaksi.
Hnväin kansakouluin perustamisella ja kansan silvistytsen levenemisellä vähenevät arvattavasti vankihuonetten kustannukset, jotka nykyjään vuosittain valtiovaroista vievät 200 tuhatta hopiaruplaa. On tässäkin seikassa jo suuri syy ja vaatimus kouluin asettamiseen.
Toiseksi esittelee pastori Cygnaeus, kuinka Suomessa perustettaisiin opetuslaitos taikka seminarium!, jossa kansakoulun opettajiksi ja opettajattareiksi aikovaiset saisivat virkaansa tarpeellisen ja täydellisen opin jakasvatuksen.
Tämmöinen seminarium! onrakennettava lähelle Iyväskylän kaupunkia, kauniille paikalle, järven rannalle, jossa sille lunastetaan metsää ja niittumaata puutarhan hoitoon ja maaviljelykseen. Koulu jaetaan kahteen toisistaan kokonaan eroitettuun osaan, toinen miehenpuolisille, toinen vaimonpuolisille oppilaisille.
Lääkärin hoitoa pitää toinen kaupungin lääkäri tohtori B. G. Hahl. Apteekari Lindeman, joka jo 8 vuotta huolellisesti on pitänyt lasareetin talouden tointa, luopui siitä, ja siaan valittiin apteekari Asehan, jonka apteekista tarpeelliset lääkkeet otetaan.
Hoitajattarena on rouva Roggenkamp, joka ystävällisesti on kohdellut sairaita ja pitänyt tarkkaa vaaria laitoksessa.
Rouvasväenseura ja kuuromykkäin koulu saavat eteenpäin tarvittaissalähettää yhden eli usiamman polttotautisen, miten tilaa on, lasarettiin 20 kopekan päivämaksolla, ehkei mainitut laitokset ole tilanneet yhtäkään sänkyä. Tilaajain oikeutta saada sairas lasareetiin ei kuitenkaan näiden vastaan-ottamisella saa loukata.
Makso lapsensynnyttäjiltä, joka tähän saakka on ollut ainoastaan 1 rupla 9 vuorokaudelta vaimolta ja lapselta, korotetaan ensi huhtikuun alusta 2 ruplaan, johon myös on luettu makso lapsen kasteesta, jonka v. pastori Malmström tähän saakka on toimittanut ilman maksota.
Tilaajat maksavat 4 ruplaa vuoteensa kustakin sänkystä, ja 20 kop. joka päivalta kun sairas on lasareetissa. Mutta jos laitoksessa tilaa on, saa muutki sinne panna sairaansa, mutta korkiampaa maksoa vastaan, nimittäin 30 kop. päivältä.
(Lähetelty. ) Hyvä keino laulun tekoon.
Ketä tuo alinomaa nähtävä suorasananen kirjotus ei joskus sen vertaa kyllästyttäisi että halu runoilemiseenkin välistä heräisi. Jos siis mieles tekee laatia laulun ja runoillaksi itses ilmoittaa, mutta luontos ei tahdo olla lauluun luonnikas, vaan vetaä vastuksen, niin ota jostakin präntätty laulu, jätäsiitä, joka toisesta rivista, yksi sanapois japistä perään jonkinlainen vaikkarupinenkin häntä ja sen alle puumerkkis; lähetä sitte sanomiin, eikä kukaan epäile sitä omatekosekses.
Sillä lailla on nykysin Oulun Wiikkosano»niin (n:ro10) lähetetty laulu tehty Wahäsesta laulukirjasta, painettu Turussa 1856, ja tekiä sen alle pannut nimi-merkkinsa: —n— i.
Seminariumia kaitsee likimaisesti johtaja, ja ylimmäinen katsanto on kansakoulu-laitoksen päähallituksen huoötassa. Joka lukuvuoden lopussa pidetään julkinen tutkinto.
Opettajia ja opettajattaria otetaan ainoasti viideksi vuodeksi ja saavat eron laitoksesta, jos ei heitä ole nähty opetusvirkaansa täydellisesti soveljaiksi. Jokaisen opettajaksi aikovaisen pitää oleman vuoden ulkomailla jossakin kiitetyssä kansanopettaja-seminariumissa oppia saamassa.
Seminariumin oppilaisiksi hakiain pitää oleman ijältänsa 18 ja 25 vuoden valillä.
Opetusaika on kolmevuotinen, mutta tämän ajan kuluttua ja oppilaitoksen läpikäytyä täytyy oppilaisen vielä yhden vuoden opettaja- kokelaana tehdä palvelusta oppilaitoksessa, kuitenki siellä asumatta, jonka koetusvuoden alla hän, joka silloin täydellisesti nauttii vapauttansa, mutta vielä yhäti on seminariumin hallituksen tyyskän katsannon alla, saapi osottaa, jos hänellä on se järkelvyys ja vakaamielisyys luonnossaan, joka saattaa toilvoa hänestä tulevan luotettavan kansakoulun opettajan. Mutta kun monelle köyhälle tulisi työlääksi tällä koetusvuodella elättää itsiänsä emalia kustannuksella, niin annetaan muutamille köyhemmille, »uutta samassa kelvollisimmille apurahaa. Sitte kun seminariumin oppilas tämän neljävuo.
tisen oppi-ajan on läpikäynyt, antaa laitoksen hallitus hänelle todistuksen, jolla hänellä on oikeus hakea kansakoulu-opettajan virkaa.
Opetuskieli tässä oppilaitoksessa on suomi; Ruotsalaiset saavat kuitenki erinäisen opetuksen ja johdonkaikilta opettajilta.
(Jatketaan. ) Polttotaudin lasareeti Turussa.
Tämän niminen sairashuone sai alkunsa heinäkuun 17 p. 1833, jolloin erinäisen kolerahospitaalin osakkaat ja perustajat kokoentuivat silloisen maaherran, todellinen valtioneulvos ja ritari L. G. v. Haartmannin tyköliä, joka esitteli että mainitun hospitaalin varat ja kalut, joita ei enää tar vittu alku-tarkoitukseensa, taidettaisiin käyttää lasareetin asettamiseksi, jossa tällaisiin hoitaa polttotautisia, erittäinki palvelusväestä, jotka ei kotona saa tarpeellistahoitoa, ja niin estetälsiin polttotautien levenemistä perhekunnissa. Tämän kanssa yh.
distettäisiin lavsensaajaishuone. Tämä hanke saatiin toimeen vielä enemmän senkin kautta että kaupunki antoi tälle asetettavalle laitokselle niin kutsutun Suruttoman maalla olevat huoneet, joita vaivaishoitokunta oli pitänyt vapaehtoisina työhuoneina, ja suvella 1834 lahjoitti tälle uudelle sairashuoneelle kaikki sängyt ja tarvekalut, mitä oli siinä yhteisessä kolerahospitaalissa, jonka kaupunki v. 1831 kustansi. Laitos määrättiin kustannettavaksi sillä tavoin että ksuumkinmaonsallinen maksaa määrätyn vuotisen kustakin tilatusta sängystä. Tämä sänkyjen tilaaminen tuottaa oikeuden lähettää lafareetiin hoidettavaksi omia palkollisia taikka muita varattomia, jotka ei kotona taida saada hoitoa, velvollisuudella maksaa kustakin lasareetiin lähetetystä sairaastamäärätty makso vuorokaudelta. Näitä tilaajoita oli ensi vuonna 59, jota paitsi vaivaishoito oli tingannut itsellensä 5 sänkyä samoilla ehdoilla kuin yksinäiset tilaajatkin.
Tilaushinta määrättiin 10 ruplaa pankkorahassa ja paivämakso 50 kop. samaa rahaa tilaajoilta, mutta muilta 75 kop. , jos nimittäin sairashuoneessa oli tilaa muita vastaan ottaa. Sänkyjä oli 12 ja joulukuun 3 p. 1833 otettiin ensimäinen sairas laitokseen. Assessori Melart vainaa lupasi lääkäri-apuansa ilman maksotta, ja apteekari Liljedal rupesi sen ensimäiseksi taloudenhoitajaksi.
Nykyisempinä vuosina on laitos saavuttanut yleisempää luottamusta ja suosiota.
Erittämkl on kauppamies I. Seharlin runsailla lahjoilla muistanut sitä, ja viimis suvenakin a, , tanut korjata ja parantaa sitä sisältä ja ulkoa. Lasareetilla on nykyjään kaunis ja valoisa rakennus, jossa on yhteensä 13 huonetta. Sänkyjä on 39: 19 nmeieeshsiall, e 3 huoneessa ja 10 vaimoille 2 huosekä 10 lapsensaajaisille 2 huoneessa.
Johtokuntaan kuuluu läänin kuvernööri (puheenjohtajana), lääkäri ja taloudenhoitaja varsinaisina jäseninä, joita paitsi tarvittaviin kokouksiin kutsutaan muutamia kaupungin asukkaita. Lääkärin hoitoa pitää toinen kaupungin-lääkäri; lllfareetin tavarasta ja asioista pitää taloudenhoitaja vaarin, joksi se kaupungin apteekareista, joka toimittaa sille lääkkeet, aina on tarjonnut ilman maksota. Sairasten hoito ja ruvanpito on hoitajattaren hallussa, jonka myös pitää oleman koulunkäyneen lastenmuorin.
Ensi vuosikymmenenä hoidettiin laitoksessa keskimäärin 70 hengen paikoilla vuoteensa.
Heidän lukunsa on vähitellen enennyt niin että viimeis vuosikymmenenä päälle 200 sairasta keskimäärin on ollut laitoksessa vuoden pitkään, v. 1855 oli sisään kirjoitettuna 391 henkeä, v. 1860 vaan 149.
lokapäivänen lääkekustannus on keskimaarin tehnyt 8 kop. kutakin sairasta kohden, joten koko lääkekustannus, luettuna 19 olopaivalle lasareetissa, tekee kutakin sairasta kohden noin puolen toista ruplaa. Tilaajain luku on vuosittain ollut 70 ja 80 vaiheella. Säästöpankin vuotinen apuraha 200 ruplaa, jonka laitos ennen sai, on nyt lakattu antamasta, vahingoksi kyllä laitokselle. Wuosittain on 50 tahi 60 lapsensynnyttäjää siellä kirvoitettu, äiti jalapsi 9 vuorokautta lasareetissa hoidettu, jolla aika myös lapsi on kastettu.
Johtokunnan viime kokouksessa tämän maaliskuun 9 p. saatiin kuulla että vuonna 1860 lasareetissa hoidettiin 152 henkeä (<!9 miehenpuolta, 53 vaimonpuolta), joista 12 kuoli. 64 oli vaivaiskassan maksella. 54 vaimoihmistä synnytti siellä 30 poikaa ja 24 tyttöä (5 kuolleena syntynyttä). Alteista kuoli yksi lasareetissa vesitautiin, jota hänellä oli jo sinne tullessa.
Laitoksen tilinteosta nähdään että sillä vuoden alussa oli ulos lainattuna 2, 300 ruplaa ja puhdasta rahaa kassassa 201 ruplaa 46 kop.
elikkä yhteensä 2, 501 ruplaa 46 kop. Tuloja vuoden kuluessa oli tilausmaksoja 301 ruplaa, kuvernöörin apuraha 15 ruplaa, sairasmakso 721 ruplaa 50 kop. , säästöpankin viimis puolivuoden anto 100 ruplaa ja kasvit äsken mainituista ulos lainatuista rahoista 115 ruplaa, elikkä yhteensä 1, 252 ruplaa 50 kop.
Kulungit samalla aikaa tekivät: ruvanpito 400 ruplaa 50 kop. , hoitajattaren palkka 100 ruplaa, 3 piian palkat 62 ruplaa 50 kop. , lääkkeet 225 ruplaa 32 kop. , kynttilät, poltinpuut, y. m. 227 ruplaa 77 kop. , elikkä kaikki yhteensä 1, 016 ruplaa 15 kop. , joten täksi vuodeksi jäi 2, 300 ruplaa ulos lainattuna ja 437 ruplaa 81 kop. puhdasta rahaa kassassa.
Tampereen liinatehtaau pellamakankaita, ihoStaja rohtimiota-lankaa.
Tampereen verkoja tehtaan hintaan, sekä «valmiiksi tehtyjä miekväen maatteita, Allunaxklasia. monenlemyifiä, tehtaan hintaan, Iso joukko seinäkelloja, moneen hintaan.
Suomen Teoksien kaupassa.
Tehtyä terveyden-vettä Hartvallin Msilaitoksesta Helsingissä, myypi yksinänsä Sigarreja, monenlaisia hyvä varatzto, herrain U. Strengberain jaKumpp. tekemiäPiPe-. tarsaarelta, isommissa joukoissatehtaan hintaan 1Uprosentin alennuksella, myypi P. A. Sviberg.
Walkaisematointa, Valkaistua ja punasta Turkin pumpulilankaa, parasta laija, halpaan hintaan, myypi P. A. Sviberg, entisessä konsuli Kumliuiu mainaan puooissa.
G. Niels.
Sapettifauppa.
Täliäpänä on amattu allekirjoitetun teoksien tavettikauvva kauppias E. F. Alftanin (entisessä Rigneklinj talossa Uudenmaankadun tearreQa kirvimuurissa, jossa lunnioitettaman yleisön tarjona on bymä varasto molienlaisi, lavettia ja niiden AleunuH^K halpaan hintaan. Turusta maaliskuun sp. 1861.
Rion . ttoftnjetto, Hampurin <2Jpfetfa ja lavanRiifikryyneja myypi P. Ilhlmaeuö, tiutisessä Bozströmin talossa.
««tapuodisfa Linnauladun varrella.
?R. oxVä* @Wlt\a myypi G. A. CairmiuS, lähellä Uudeumaau-tullia.
Tähkaheinän-(timotein)siemeniä myypi K. W. Löfgren.
Riigan PeNavanfiemenia kauppamies Sibeliuksella Kiugeliniu talossa.
Ruotsin lattopäreen-naulojaalennettuun hintaan nttiijpt Säve ja Öslerlilad Huutokauppoja.
A. Forssina».
Keskilviikkontuleman huhtikuun 3 p. allain lello 9 epp. ja 3 jvp. . myydään täällä huutolamarissa julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, neiti WaNeuius vainaan jälteen jäänyt iltain omaisuus, nimittäin kultaa ja hopiaa. reasti-, messinki-, plälkija rautakaluja, petsatulta ja maalatulta huonekaluja, joiden joukossa hytvämäineu tovattusoffa, sänky-, javaimonpltomaatleita, liinamaatteita ja huimia, klasia ja posliineja.
1lynttiläkruunu, ynnä yhtä ja toista huouelomsua; joka halullisille ostajille tiedoksi annetaan.
Turun huutokamarista maaliskuun 27 v. 1861.
Tuorstalna ja perjantaina tuleman huhtikuun 4 ja 5 p. altain kello 9 epp. ja 3 jop. myydään larmari Candoliuin talossa n:ro 1. 8 korttelissa 6 kaupunginosaa Ison Brahenkadun varrella, julkisella huutokaupalla, kauppias F. Hagströmin lonlursiin annetut tauppatamarat, nimittäin vertLja, silkki», villa-, puolivilla ja pumpuli-kankaita, silkki-, roilla-, puolimilla-, pellamaja pumpuli-saaleja ja huimia, liimikankaita, valmiita mieSja naismäemaatteita. liunilkoa, rih, maa, pitsiä ja punoksia monenlaisia, hauskoja, manttuita, sukkia, pumpulija pellavalantaa, rouvasväen hattuja, koristuksia, klasia ja posliineja, maulsia, ja ullomaantamaroita ynnä yhtä ja toista, luin myös kasani-reli ja trosla ynnä valjaat hymässä kunnossa; joka sekä että ajokalut myydään ensi huutopäimänä kello 4 jpp. , halullisille ostajille tiedoksi annetaan.
Turun huutotamarlsta maaliskuun 20 p. 1861.
A. Forhman.
&aitvan huutokauppa.
Tiistaina tulevan huhtituun 9 p. lello 12 PiiiWällii, myydään täällä huutolamarlssa, julkisella vapaehtoisellahuutokaupalla, ehdoilla jotka toimituksessa lyySlemmill määiätäXn, 85 lastin suulllinen laivs MettäI. G. GrönbergiUä.
DMHylyin poltetuita MUUN-tiilejll myyvi C. G. Lmdberg Turussa.
Wellomisia valvotaan viimiötälil, tulevan syys, luun 2 p. Tornion neuvotuvassa karvari LÄstremin lontursissa. tulenalokakuun 7 p. Rauman ueuvotuvaSsa heilkomieliseu tauppian K. H. Sederströmin tonlursissa. Suntion leräjäin 2:ua p:uä muoden kuluttua miimis helmikuun 6 p:stälomissiouimaamittari H. M. Löfman>lvainaau pesässä.
Halataan ostaa.
Tuoretta ja byvää elutau-vert, jbäljän ja lebmän lven. i) ostetaan AuraSokeritehtaassa ja maksetaan 10 lov. bov. kannulta.
Heh Toimellinen ja keinossansa tai1I tarva puutarhamestori
mieleemmin naimatoin
mielitään ottaa sitä paremmin kuin pikemmin. Sekä kirjallisen että suusanallisen ilmoituksenroastaan ottaa ja antaa tiedon palkkaehdoista Frenekellin kirjakaupassa I. E. Reuter.
Kuulutuksia. Palvelukseen otetaan Tämän vuode»raimaierahat on määrätty matsettavaksi seuraamina väivinä tauvungin vaivaistenhuoueessa tello 9—l epp. . nimittäin tuleman huhtikuun 3 v. ensimäiseu tauvunginosan I—l61— 16 kortteli; 4 v. saman tavu. osan 16—22 kortteli; 5 p. loppu samaa taup. osaa; 6 p. toinen kauv. osa; 9 p. tel, mas. neljäs ja miides lauv. osat; 10 v. kuudes kauv. osa; 12 v. seitsemännen laup. osan I—l 9kortteli; 13 p. muut korttelit mainittua taup. osaa; 15 p.
l«hdeksaS. yhdeksäs jtymmenes laup. osat. entinen Klrttokortteli, Pilisaari ja Ruissalo; 16 p. entinen Luostarin kortteli; 17 p. entinen Merilorttell; 19 p.
entinen Uudenkaupungin kortteli; 20 p. entinen Pohjan kortteli. Tiilisali ja lalvavarvit; sela 22 p. tupaktltehtaat ja laitti taupuntilaiset, jotta asumat Uudenmaan, Hameen ja Annintaisten tullien tatana.
”Ialob”, kuparoittu. osaksi tammesta, osaksi hongasta rakettu Hultin marmiösa Ruotsissa v. 1853. Laiva on varustettu vahvoillrautapolvilla, hyn’ä kulkemaan, siisti ja soma, sinkaitu Cardiffissa 1859 ja »rakuutettu Suomen merimakuutusseurassa 13, 000 ruolaan hop. 2 muodetsi, alkaiu muodesta 1860. Waruetettu kaikilla kaluilla, jotka, ehkä enemmin tahi väbeiumin kuluneet, muutoin omat mainitunvakuusseuraii maatimulsien jälleen; joka sekä että tarkempialietoja antaa herrat E. Julin ja Kumpp. . halullisille ostajille tiedoksi annetaan. Turun h. uutokamarista Forhmau.
Maanantaina tuleman huhtikuun 15:nä p:nä kello 12 vauvalla myydään julkisella huutokaupalla Keskitalon ’/, manttaalin perintötalo Waldolau kylässä ja Mynämäen pitäjässä, ja sen jälkeen kaikki talonirtain tavara; luin halullisille ostajille tiedoksi annetaan.
Mynämäestä maalisluun 15:nä p:nä 1861.
Pyynnöjälkeen:
Albert Bränder.
Wilhelm Efeaminpoika.
Tuorstaina ja perjantaina tulevan huhtikuun 18 ja 19 p. myydään julkisella mapaehtoisellahuutokaupalla, joka pidetään Nkoisten ytsiuäisessä vero-rusthollissa Paimiopitäjässä, seuraalva irtain omaisuus, nimittäin hemoisia, lehmiä, lampaita, peltoja ajokatujay.
m. jonka ohessa tuorstaina 18 päivänä eli ensimäise< nä huutokauvva-päimänä kello 12 päirrällä myösmyydään ennnmän maksamalle mainittu Akoisteurustholli, puolen manttaaliueu. jsosa muosittain kylmetään 11) tynnyriä siehSja 12 tynnyriä keväkylvöä; heiniä saadaan rrahintänsäkin 4l) aanua vuosittain; metsää on yli talon tarpeen; tauppa-ehdoista saa sopia paikalla, josta halullisille ostajille tieto annetaan. Paimiosta maaliskuun 19 p. 1861.
Palomarlialunnan puolesta:
E. Lönnblad.
Tämän vuodeu valomartia-rahat. jotka ovat määrätyt ’/prosentiksi talojen arvoSta ja 1prosentiksi huonehyyryiStä. maksetaan seuraamina päiminä kello 9—l epp. , nimittäin keskiviitkona tuleman huhtikuun 10 v. 1. 2, 3, 4 ja 5 kaupunginosat selä entinen Kirkkoja Luostarin kortteli; tuorstaina 11 p. 6. 7, 8 ja 9 taup. osat ja Pohjan kortteli; ja perjantaina 12 p. entinen Merija Uudenkaupungin-torttelit sekä Tiilisali. Ia pitää siis asianomaisten mainittuina päilvinä tulemaan matsohuoneesen Priutlalan talossa mainitut rahat suorittamaan, ja jota sen laiminlyö, saloltetaan 36 top. hop. , jotta sen jälkeen ynnä maksamattoman valomartia-rahan lanSsa tomatormaiselta ryöstetään. Turun raaötuvastamaalisk. 25 p. 1861.
Määrätyt hinnat jotka maksetaan Haapasista hirsistä tuotuna Vtäpsöönsatamaan.
bov. lov. 18 tuumaiftlta lavi mitaten maksetaan syllältä 56.
17 . . m . . . . . . R-».
m” II tl tl M „ ” • „ „ „ K5V. .
Raapatpitää oleman olkosia, oksattomia, eilahoja, seeintä tuimia, ja niillä pitää olla kuori päällä kuimumieMmisetfi. Haapahirsistä, joissa en lahon «vikaa sydämessä, maksetaan vähemmän.
baavahirsiä. jotka elivät ole 7 tuuman paksuja lävitse mitaten, et oteta vastaan.
Halulliset myyjät saavat suusanallisesti tahi kirjallisesti keskustella alletirjoitettuinkanssa. Porissa ja Sosiankartanossa 16p. helmikuussa 1861.
H. I. Oldenburg ja Kumpp.
paremmln m Ilmoituksia. Kun ptaffoiit vieetdäu faluiifirjeifué neiti (£e»a aleuiu3-inainaau jälleen, Itiin linioittafout ne. joilla o»s^MSta lailla matfjinisto, itse»isä vilemmiu kuin tuolinhuoneeu suorittaja.
F. V, Petrell.
s eli 3 toimellista poikaa. 15 vuodeu ikäisiä, joilla olisi halu satulamaalarin opviin. saarvat lobta raitaallekirjoittaneen luouna, asuma satulamaatart Fougstedtin talossa Wähäu Brahekadun vairella.
Niimeis Heikinväiroäu markkinoilla ylösotettiin eräällä Turun kaupungin kadulla kultanen tellonaroain, jonka omistaja, omistusoikeutensa isoteltua, saapi Oaholan torpassa Tammelan pitäjän Talpian kylässä.
Myytävänä Frenekellin kirjakaupassa:
Thekla, Apostoli Paavalin harras seuraaja ja «skonsa tähden korvin vainottu ja kidutettu neitsy. 5 kop.
Uuden testamentin kirjottajien, Evangelistaen ja Apostolien, lyhy Elämä-kerta.
5 kop.
Kaksitoista kehottamaa kertomusta. 5 kop.
Sokea Kerjäläinen ja haavoitettu sotamies. 5 kop.
Suomalainen ja ruotsalainen Kielikirja.
5 kop.
2^” Perjantaina maaliskuun 2p.
lähetetään Helsingin kaupunkiin ja sattomain-jakotoimitukselle kaikkipalkinnot Sanomista Turusta v. 1861, joista on maksettu s kop. postirahaa.
TuruSsa, I. W> Lilljan kirjapainossa, 1861.
P»inoluv«n «ntanut: T. T. NenWall.
Myytävanä.
Kankirautaa, rautavellejä. patoja ja pannuja selä muita valettuja kaluja.
Kattopäreeu-nauloja, tehtaan hintaan, ja tavallisia rautauauloja.
Oulun kauppamiehet Bergbom ovat Tukholmista ostaneet höyrylaivan ”Erik Wäderhatt”, joka tulee kulkemaan Pietarin, Tukholmin, Lybekin ynnä muiden palkkain välillä.
Saiman kanavasta, sen rakennuksesta, kustannuksesta ynnä muista asianhaaroista on ruotsalaisten virka-sanomain myötä annettu kertomus. Siitä nähdään että Keis.
M:ti syyskuun 21 p. 1844 antoi paatoksen Saiman kanavan rakentamiseen ja määräsi siihen 3 miljonaa hopiaruplaa, makfettavaksi 200 tuhatta ruplaa vuosittain 15 vuotena. Työtä tehtiin niin uuraasti että vaikka sotakin vähä esti, kanava saatiin valmiiksi jo vuonna 1856 ja koko mitta avattiin juhlallisesti yleisön kaytettäväksi syyskuun 7 p. samana vuonna, H. M.
Keisarin kruunauspaiväna. Ilinen linja Saiman jaNuijamaajärvien välillä avattiin kuljettamaksi jo v. 1853, joten sillä välillä tavaroita ei enää tarvinnut kuljettaa maa Turun tuomiokapitulin kiertokirje viimis maaliskuun 6 p. sisältää: I:ksiKeis.
M:tin armollisen vahvistuksensuomuskalakymmenyksien maksamisesta Kyrkslätin kirkkoherralle; 2:ksi käskykirjeen Heinun kylän muuttamisesta Hattulan pitäjästä Kalvolaan; 3:ksi Uskelan pitäjänapulaisen viran hävittämisestä ja kappalaisen palkan järjestämisestä emäkirkolla siellä; 4:ksi Kalvolan pitäjänapulaisen viran hävittämisestä sekä suostumuksesta palkkaamaan kirkkoherran apulainen viran puolesta; s:ksi toisen kappalaisen viran hävittämisestä Kokkolan e> makirkolla.
Palkintoja on Keis. M:ti armossa antanut: loistotornin vartialle G. Strömsten ja luusille Kaarle Söderling hopiametaljin päällekirjoituksella ”ihmishengen pelastuksesta”, kannettavaksi napinlävessä Wladimirin tähdistön nauhassa, jaluuseille KaarleDahlström ja Aleksanter Söderling 15 ruplaa ja trengille Aksel Dahlström 10 ruplaa hop.
siitä että he oman henkensä vaaralla merihädästä pelastivatkaksi henkeä höyrylaivalta ”Aetiv”; sekä hopiametaljin päällekirjoituksella:
”uutteruudesta” reinikankatsastajalle Matti Elg, luusin-vanhimmille Kustaa Sandberg ja Juha Pusa sekä luusille Aapram Aapraminpojalle toimellisuudesta.
Neiti Eeva SofiaKalenius, joka kuoli Turussa viimis maaliskuun 8 p. , on paitsi mitä hän sukulaisille ja ystäville määrännyt on, testamentteerannut Suomen lähetystoimelle 500 ruplaa ja Turunlapsukaiskouluille 100 ruplaa hop. ; ja mitä sitte jalille jää kun muut määräykset on suoritettu, lankeevat myös lapsukaiskouluille.
Suomen evangellinen seura, jonka toimikunta on Turussa, on antanut kertomuksen vaikutuksestansa lokakuun 31 p:stä v. 1858 samaan päivään saakka 1859.
Siitä nähdään että seura mainittuna vuonna oli painattanut kiljaisen nimeltä: ”Isät, älkaät nllyttakä lapsianne vihaan, vaan kasvattakaat heitä kurituksessa ja Herrannuhteessa”, siitä 40, 000 kappaletta suomen kielellä ja 10, 000 ruotsin kielellä. Kun tähän lasketaan mitä seuralla oli kirjaisia edelliseltä vuodelta jalillä, nimittäin 52, 344 suomalaista ja 20, 353 ruotsalaista, niin oli seuralla sina vuonna yhteensä hallussa 122, 697 kiljaista. Näitä oli jaettu Suomen kolmeen hiippakuntaan, luterilaisille seurakunnille Pietarissa ja Inkerinmaalla, Sipirian vangeille sekä Turun sunnuntaikoulun lainakirjastoon suomalaisia kirjaisia 31, 540 ja ruotsalaisia 5, 121, elikkä yhteensä 36, 661 kirjaista. Kirjastoon jäi siis jätille 60, 804 suomalaista ja 25, 232 ruotsalaista kiljaista.
Rahaa oli seuralla ulos lainattuna 814 ruplaa, edelliseltä vuodelta jalilla puhdasta rahaa kassassa 262 ruplaa 37^2 kop. ja tuloja vuoden pitkään 180 ruplaa 95 kop. Menoja oli 234 ruplaa 98 kop. Kassaan jäi siis 208 ruplaa 34. Perjantaina Huhtikuun 5 päivänä 186L Gllnomia Turusta.
M14 1Sunnunt. Pääsiäisestä saarnaamat:
TnllMiolirtossa, Suom. Ilamusaarnan: v. Pastori Ahonius. Ruots. Aamusaarnan:v. Pastori Vrander.
Suom. ja Ruots. Ehtoosaarnan: v. Pastori Malmström.
Kehruhuoneen kirkossa, Suomea: v. Past. Ahonius.
Linnan-lirtossa, Suomea: v. Pastori Stenberg.
Hiippakuntain sanomia. (Turun. ) Papiksivihittiin 3 ft. tässä kuussa ylioppilas A. Wigelius kappal.
apulaiseksi Yli-Weteliin. Wirkavapauden ovat saaneet Mi-Wetelin kappalainen, jumaluus-opinlisensiati A. W. Ingman 1 vuodeksi toukokuun 1 p:stä, ja samaksi <likaa kivulloisuuden tähden välisaarnaajaLa vialla K. F. Sahlberg. Sääksmäelle nimitetty kirkloh.
tohtori G. Cannelin saapi vielä toukokuun 1 p:stä heinäkuun alkuun saakka jäädä muuttamasta sinne, sentähden että hän silla aikaa on määrätty toimittamaan lehtorin virkaansa Pietarsaarella. Määrätty Yli-Wetelin lappal. apulainen M. E. Caselius armovuoden faarnaajllksi Bergöön, kappal. aftulainen Huittisissa H. Pihlman välisaarnaajaksi Karunaan, armovuodensaarnaaja viime mainitussa paikassa R.
Uskelin kappal. apulaiseksiHuittisiin.
Kuolleita Turussa. Maaliskuun 20 p. piika Edla Ulrika Malmström Kakskerrasta kuollut läänin lasa Leetissa, 23 p. varvin salvumiehen Juha Kavandetin tytär Amanda luhanna 2 vuotisena, 27 ft. ittellisvaimo Ulrika Matintytär Wikström 62 vuotisena, sepänoppilas Antti Enoeh Matinpoika 23 vuotisena, 28 p. hovioiteudenneuvos ja ritari L. K. Grönvikin puoliso Karoliina Lovisa Wallenius 43 vuotisena, Tlikkarin-oppilasKaarle Wilhelm Lundgren 33 vuotisena, 29 p. merisoturi 4:ssä komppaniassaRurik-häyrylaivalla Antoni Belolaitis roomalais-katolisesta uskosta, 3l) p. vaimon Amanda Josefina Sjöblomin äpärä lapsi Georg Oskar muutaman tunnin ijätzsä, huhtikuun 1p. tiilitrengin Aukust Reinh. Selroosin <liRoosin tytär Edla 3 vuotisena, kirkonvaivanen Maria Ulrika Aktalen 72 vuotisena kuollut Liedossa, p. ajomies Kustaa Heikki Domanderin vaimo Helena luhantytär 59 ttmotisena.
Avioliittoon kuulutettiin tuomiokirkossa pääsiäis Päivänä ensi erä: Ulvilan Nuutajarven lasiruukin vuorooja ja hallitsia, PreussinmaanalamainenKaarle Henrit Ludvig Wilhelm Heitman ja neiti Anna Karoliina lohanssen, sekä pumpulitehtaan työmiesKustaa laalopSundqvist ja entinen kehruhuoneen-oppilas Lovisa Serafia Sjöblom.
Turun polisilamarinilmoitutsia. Maaliskuun30 p. ilmoitti:I:ksi laivanperämiesEvertNylinettähän eräänä päivänä samassa luussa kaupungin ja Wähä Heikkilän kartanon välillä oli kadottanutkultasormuksen merkitty puuötaveilla C. G. K. ; ja 2:ksi sepänkisälli Juha Sundell että hän samana päivänä Uudenmaan kadulla oli kadottanut rahakukkaronsa, jossa oli 13 hopiaruplaa markan seteleissä.
Kotimaalta.
Suomen alamaisuuden valan on entinen Ruotsin alamainen kirjakauppias N. F. Kjerrström tehnyt viimis helmikuun 22 p.
Uudenmaan läänihallituksessa.
kop. puhdasta rahaa, paitsi uloslainatuita 814 ruplaa.
Seuran toimikunnassa oli se muutos että arkkipispan pois ollessa ulkomailla tuomioprovasti T. T. Renvall oli esimiehenä.
Suomen lähetysseuraon nyt saanut oman lähetyssaarnaajansa Herman Dnaseh nimeltä, Pommerista kolosin, joka on saanut opetuksensa Gohnerin lähetysseuran oppilaitoksessa.
Suomen lähetysseuralle on tosin seitsemän eli kahdeksan Suomen nuorukaista ilmoittanut halunsa mennä lähetyssaarnaajaksi, mutta ei heistä voi pian tulla lähtöä, silla heidän opetuksensa vaatii aikansa ennen kuin heistä malmista tulee. Mutta meidän lähetysseura saatuansa kuulla että Gotznerin lähetysseuralla Berlinissä olisaarnaajia valmisna lähtemään, vaan ei varoja heidän matka-kustannuksiinsa, päätti rahaavuilla auttaa heitä. Sen vuoksi Gostnerin lähetysseura on valinnut meidän lähetyssaarnaajaksemme äsken mainitun miehen. Wiimis tammikuun 18 p. vihittiin hän virkaansa ja on jo matkalla IntiaanKolesnimiselle kansalle julistamaan kristin-oppia.
Berliniin mainitulle seuralle on Suomesta jo lähetetty 2, 000 hopiaruplaa. Paitsinäitä on Leipzigin lähetysseuralle lähetetty 2, 000 ruplaa ja Hermanspurin lähetysseuralle saman verta, elikkä yhteensä 6, 000 hop. ruplaa.
Maaviljelysseura ollaan aikeissaperustamaan Mikkelin lääniin. Maaliskuun 14 p. pidettiin Mikkelin maakansliassa sitä varten kokous.
Pohjais päähän Pohjanmaata aivotaan myös asettaa Pohjolais maalaisten seura, jonka tarkoituksena myöskin on maaviljelyksen edistäminen.
Länsisuomen höyrylaivaseura, jolla on kaksi höyrylaivaa ”Aleksander” ja ”Nikolai”, ja niiden toimikunta Helsingissä, on viimis suven kululla saanut puhdasta voittoa 29, 016 ruplaa 47 kop. hop.
Pohjois Amerikan liittokunnasta erinneet etelä valtiot omat päättäneet kohta marustaa 50, 000 miehisen sotajoukon, ja ne pohjais lähettää valtioita vastaan. Wirginian valtio on myös uhannut eritä liitosta.
Liittokunnan hallitus on myöskinpäättänyt Ehdotus kansakoulu-laitoksille Suomessa. *) Ehdotuksen kolmas osa esittelee kuinka itse kansakoulut toimeen pannaisiin. Sen tarkoituksesta yleisenä pohjakouluna on jo ennen mainittu.
Maaseurakuntiin asetetaan kyläkouluja, sekä pitäjänkouluja pojille ja tytöille erittäin, kaupunkeihin lapsukaiskouluja ja poikaja tyttökouluja. Kyläkouluilla ja lapsukaiskouluilla, jotka omat yhteisiä poikaja tyttölapsille 11 muoden ikään, on tarkoituksena kehittää lasten aistimia ja hengellisiä moimia, herättää heidän uskonnollista tuntoansa, opettaa heille sisälukua, sekä ymmärryksellä ja sydämellä käsittämään mitä lukemat.
Tyttökoulut maalla ja kaupungeissa aassueate, taan niin että lapset saamat laitoksessa ja niiden kanssa yhdistetään lastenseimi ja lastentarha. Näihin kouluihin otetaan myös lapsia, jotka asumat ulkona laitoksesta, sen jälkeen kuin tilaa on ja opettajattaren aika saltii; hekin saamat opetusta ja harjoitusta kaikissa kansakouluun kuulumissa oppi-aineissa; niin myös käsitöissä ja lastenhoidossa. Lastenseimi ja lastentarha tarkoittamat pääasiallisesti malmistaa manhemmille oppilaisille tyttökouluissa harjoitusta järjellisessä ja luonnonmukaisessa lastenhoidossa ja opetuksessa. Poikakoulut maalla ja kaupungeissa asetetaan niin että koululapset saamat asua laitoksessa taikka ulkona siitä.
Kouluin perustamista ja toimeen panoa omat koulujohtokunnat seurakunnissa niin maalla kuin kaupungeissa melmoitetut autlamaan. Kun seurakunta tahi joku yksinäinen aikoo koulua perustaa, antakoot siitä täydellisen tiedon koulujen päähallitukselle, joka keis. kuulutuksen mukaan huhtikuun 19 p. 1858 esittelee Suomen valtiovaroista annettamaksi runsaampaa eli mähempäärahaapua koululle.
*) Katso n:ro 13.
Kyläkouluissamaalla jalapsukaiskouluissa kaupungeissa harjoitetaan lasten ruumiillisia ja hengellisiä moimia sopimilla liikunnoilla, ulkokappalten tarkastamisella, , kertomuksilla piplian ja lähetystoimen historiasta, selittamillä kumilla. Kansakouluissa maalla ja kaupungeissa omat opetus-aineet: uskonto, äitinkielen lukeminen ja kirjoittaminen kieliiopillisilla selityksillä, lumunlasku, historia, maantiede, luonnontiede, piirustus, muodostus, laulu, voimistelu, taidolliset käsityöt, maamiljelyksen alkeet, metsän-, kasmutarhanja karjanhoito, eläinlääkitys-oppi, sekä ruumiillinen ja hengellinen lastenhoito.
Opetus somitetaan näissä aineissa eritamoin poikaja tyttökouluissa. Tyttökoulussa on yksi opettajatar ja yksi palmeluspiika, joka marustaa sotaan, v«hvistaa Sumterin linnaa, kutsua kotio kaikki sotalaimat Tyynimereltä sekä kaiken sotamäen Meksikosta ja Teksasia.
ta myöden. Kanaman rakennuksen kustannukset nousivat 3 miljonaan 95, 450 hopiaruplaan, siihen luettuna myös kaikellaiset työja tarmekalut ja aseet, sekä huoneet ja majat kanaman rakennusta varten kuin myös kanamalle kuuluma maan-ala ynnä Räihän, Iyrkkilän, Pällin jaAskolan talot.
Huhtikuun 14 p. 1858 sai kanama uuden säännön, ja sen hoito määrättiin tieja mesiyhteysten johtokunnan haltuun. Täydellisen tiedon saamiseksi purjehtimisesta kanamalla on asianomaiset rahankanto-miehet kanamalla määrätty tarkkaan kirjoihinsa laskemaan sekä alas että ylös kulkemain laimain luku ja niillä kuljetettavat tavarat kuin myöski kaikki kanaman tulot. Näistä tilikirjoista taitaan saada selma johto itä Suomen teollisuuden mehkeistä ja edistymisestä.
Tuloja on kanamalla keskimäärin ollut noin 88, 000 hop. ruplaa muoteensa, ja ylöspito-kustannuksiin on mennyt20, 000 ruplan paikoilla muoteensa. Suurin tulo on kanamalla puutamaran kuljetuksesta, joten tämmöisten tamarain kuljetus-hinnan alennus 35 kopekasta 28 kopekkaan tontilta tuotti noin 15, 000 ruplan vuotisen vahennyksen kanama-tuloissa. Mitä maltio tällä tamoin hämesi, tuli köyhemmän kansan hyödyksi itä osassa maatamme niiden korkeimpain hintain kautta, joita Wiipurin kauppamiehet, kanamamakson mahan ollessa, taisimat tarita puutamarain myyjille.
Kanamalla kulkemain aloksien luku oli muonna 1857 3, 089 alosta, v. 1858 2, 547, v. 1859 2, 113 ja m. 1860 2, 524. Aloksien luku ei kuitenkaan taida tarkkaan osottaa tamarain joukkoa, kuin suurempain aloksien käyttämällä lästiluku saattaapi enetä, ehkä aloksien luku mähenee. Niin on Saiman ran> noilla jo rakettu laimoja, jotka täydessä lastissa kanaman kautta omat menneet ulkomaille, aina Wälija Mustalle-merelle saakka, ja sieltä palanneet lastilla Saiman vesistön merikaupunkeihin. Purjehtiminen alkaa tamallisesti keski toukokuussa ja loppuu marraskuun alussa. Kuitenki tapahtuu usein että kanama jolokakuussa jäätyy muutamiksi päimiksi, mutta suojan tullessa menee taas auki. Wuonna 1860 kulkemista 2, 524 lailvasta oli 228 maalaisten. Niillä kuljettivat he alas maa-tavaroita, voita, miljaa y. m. semmoista ja toimat ylös suoloja, kahmeeta, sokeria, suolakaloja ynnä monenlaisia ulkomaan teollisuusjakasmi-tamaroita.
on taitama tamallisissa vaimoväen>askareissä ja karjanhoidossa. Poikakoulussa on yksi opettaja ja yksi palmelustrenki, joka on taitama käsitöissä ja maanviljelyksessä. Opetusaika kestää 46 miikkoa ja mäliaika noin 6 miikkoa muoteensa. Ala-osassa opetetaan 30 ja ylimäisissä 36 tuntia miikossa. Ylinen tarkastus ja maarinpito koulusta on päähallituksen huostassa, paitsi sitä valvoo kussakin seurakunnassa johtokunta koulun menestystä. Joka muosi pidetään kansakoulussa juhlallinen tutkinto, johon vanhemmat ja muut seurakunnan jäsenet kuulutuksella kutsutaan läsnä olemaan.
Kansakoulun opettajain ja opettajattarien pitää oleman kunnollisia ja seminariumiu läpi käyneitä. Seurakunnat laittakoot opettajille ja opettajattareille tarpeelliset asunja ulkohuoneet, maata kasmutarhaksi, elatusta 1 lehmälle, polttopuut, ja semmoisen palkan että silla moipi aikoin tulla. Palkkaa lisätään joka viides vuosi 10 prosentilla 3l> ajastaikaa, jonka jälkeen alku-palkka annetaan elinikäiseksi eläkkeeksi. Kansakoulun eri osiin otetaan eri ikäisiä lapsia, nimittäin lastenseimeen alle 5 vuoden vanhoja, etupäässä köyhiä ja orpoja; lastentarhaan alle 10 muoden, ja itse kouluun 10 ja 16 vuoden välisiä. Varakkaammat maksamat koulun rahastoon muosittam 1 ruplan, jos kaksi eli usiampi meli tahi sisar yhtä haamaa käymät koulua, maksamat he kukin ainoastaan puolen siitä.
Jokaisen seurakunnan, joka valtiovaroista tahtoo apua koululaitoksillensa pitää rakentaman tarpeelliset kouluhuoneet seka antaman maha maata kasmutarhaksi ja perunamaaksi opettajalle kuin myöski kasmutarhan ja maamiljelys-harjoituksiin. Täydellisten tyttökouluun tarmitaan 1 isompi huone opettajattarelle, t makaushuone, i työhuone, 1 huone lastenseimeksi, 1 lastentarhaksi, 1 yhteinen opetussali ja 1 avara kyöki; paitsi näitä pihatto ja ulkohuoneet.
Poikakouluissa, joissa lapset asumat, pitää oleman 3 huonetta ja kyöki opettajalle, 1 isompi koulusali, 1 työhuone, makaushuone oppilaisille ja tarpeelliset ulkohuoneet.
Katkismuksen lukeminen kotona.
Katkismuksen lukeminen pidetään tarpeetlnisaesnsaa; asiana melkein jokaisessa huonekunmutta onko katkismus sillä opittu, että sitä main luetaan? ah! ei
oppimiseen tarmitaan ei ainoastaan ahkera lukeminen, maan myös peräänajatteleminen ja miettiminen luettuin sanain ylitse.
Aivan harmat vanhemmista, jotka lapsiansa opettamat, tietämät sen mikä katkismus on, maikka sen kysymyksen omat hamasta lapsuudestansa samassa kirjassa lukeneet:
he eimät tiedä että katkismus on kysymyksissä ja mustauksissa kokoonpantu, ja että se kristillisen oppimme lyhyt sisälläpito on. He eimät mielä tunne katkismnk Ulkomailta.
Adrian meren itä puolella Hertzogominassa ynnä muissa Turkin alusmaissa on levottomuutta ja kapinan yrityksiä. Jo on vahä sota-aseitakin käytetty ja kyliä poltettu ja hämitetty. Olleeko näillä häirityksillä jotain yhteyttä Unkarilaisten mielen-liikkeiten kanssa, siitä ei ole mannaa tietoa, kuitenki näyttää se niin.
Neapelin entinen kuningas Frans II sanottiin aikoneen lähtea Ruomista tämän kuun 2 p. Baijeriin.
Sardinian taikka Italian kuningaskuntaan ollaan hankkeissa uusi ministeristö toimeen panemaan. Kreivi Cavour on esitellyt Ruomin oikeudella määrättömäksiItalian kuningaskunnan pääkaupungiksi.
Mutta ei siinä vielä kyllä, että katkismusta näin luetaan, lopotetaan; mutta vanhemmat opettamat lapsillensasiihen vielä nuotinki, josta he sitten niin lujasti kiini pitävät, ettei heitä millään tavalla siitä tahdo saada luopumaan. Tästä näkyy, että mihin ikänä lapset vanhemmiltansa oppivat, tuskin he siitä sitten enää luovuvat. Ia työlästä on niitä lapsia, jotka lukemisessa niin huonolle kannalle tulleet omat, saada lukemistansa oikein käsittämään.
Oli paras sellaisille vanhemmille, jotka eivät itse oikein taida lapsiansa opettaa, että he aikanansa heitä lasten-kouluun panisivat, ja ahkerasti siellä heitä pitäisimät, niin saisivat nähdä ja kuulla: että lapsensa pian olisivat ymmärtäväisemmat, kuin he itse, katkismuksen ja muunkin kirjan lukemisessa, ja niin neuvoin kokoisivat heillensa hyvän tavaran.
Katkismuksen lukeminen, edellä mainitulla tavalla, onkin monen lapsen ainoa lukeminen, sillä pyhää raamattua ja muita kirjoja he eivät osaa lukea. Syy siihen on: ettei heitä ole opetettu puustaimien ääntä tuntemaan, ja niitä tavauksiin käyttämään.
Siitä ei ole puhettakaan, monessakaan kodossa: että katkismus on kristillisen elä.
män lyhyt ojennusnuora, jonka jälkeen jokaisen kristityn tulee jämänsä ojentaa; vaan siinä sen koko oppiminen luullaan I kari akatemian oppilaista Ruotsissa meni maalle ravintopitämään muutamassa talossa, kussemäntä valitti keille onnettomuuäen kanta seuraavan, Hottei vasikk »nsa menesty, vaan tuota pikakuolevat talli muutoin siilien eli tälliin vikaan Houtuv »t Hovat aina vastuksena kiinelle.
oleman, , että sitä vain, mainitulla tavalla luetaan, höpistään.
Mitä katkismuksesta tulee oppia? Kuusi kristillisyyden paäkappaletta: 1.
Tuntemaan meidän syntimme ja perisynnin kautta peräten turmellun luontomme, ja itsessämme tulleen aivan avuttomiksi. 2.
Pakenemaan uskolla armoistuimen tykö, vastaanottain eirankeliumin suloisen sanoman, josta tulemme tuntemaan Isän armollisen sydämen, Pojan ansion meidän hyväksemme ja Pyhän Hengen hyvät työt, ja kuin me sillä tarroin tulemme tuntemaan Jumalan sulaksi rakkaudeksi, vahvalla uskon luottamuksella, niin: 3 Saamme oppia rukouksessa puhumaan rakkaan taivaallisen Isämme kanssa. 4. Saamme tietää, mitkä kalliit autuuden aarteet olemme pyhässä kasteessa omistaneet, ja mitkä pyhät velvollisuudet meillä nyt Jumalan lapsena on. 5.
Kuin heikkoudesta horjahdamme johonkuhun syntiin ja vikaem, niin opimme tunnustamaan ja katumaan syntimme ja erhetyksemme, ja 6 Opimme katumaisena ja uskovaisena käymään lesuksen pyhälle ehtoolliselle, jossa vissin pantin ja vakutuksen syntein anteeksi saamisesta, tulemme Kristuksen kanssa aivan likinäiseen yhteyteen, ja taidamme kerran odottaa ijankaikkista iloa ja autuutta taivaassa! Lasten laulu.
O Jesu rakas ystävän’, Suloisin sulhaiseni:
Aut’ ettän sinull’ aikaisin Uhraisin sydämeni.
Minä olen köyhä lapsi raukka, Wierahana täällä; Waan ei mun rakas lesuksen’Multapuansa kiellä.
Ah! anna Jesu halua Sun Sanaas oppimahan:
Se taitaa minua johdattaaIjäiseen koto-maahan.
Sanastas pyhäst’ tuntea Sun Jesu rakas taidan, Sen valo mua valistaa, Jokkirkas ompi aivan.
Lähetä Jesu ahkeruus Mun nuoreen mieleheni, Ia anna taito, viisaus, Hyvasti elääkseni.
Wuodata sydämeheni Vmmarrys, hyvät tavat: Ett ilon vanhempaiseni Minusta nähdä saavat.
Ett’ olisin kuin nuori puu Likeellä vetten rantaa, Jok’ ilon ihmisille tuo, Hedelmät kauniit kantaa.
Eurajoelta 1 p. maaliskuuta 1861.
G. Roslöf, lasten-ovettaja.
toinen iski silmää toiselle Ha sanoi emännälle: ”llelposti minä sen seikan parannan, olenminpaliempiakiu asioit»uttanut”, otti paperi-luiskan HakirHoilti siillen:
”Valko-vasikat tahi punot, Ellei he elä niin kuolkooC\ kääri sen toiseen paperiin Hakäsketti pannlekmän kaulaan, jälkeen ei osaantnnut erinomaista vallinkotapailtua, Honka tän6en emäntä vakaasti luuli tenllavolmapaperissa olevan, neuloi liina-tilkun sen ympäri, jottei se panoin pilaantuisi, antoi sitä naapureillekin samoillintarpeisiin, vielä inmistenki tauteillin, luuli aina parannuksen Honnen siitä seuraavan. Vuosikymmeniä kului monta, kun sana tuli että pispa oli panoin kipiä kuoleman kynsissä.
akka riensi pispan rouvan tvkö, jutteli kuinka kanelia oli ll^vää lääkettä kaikkiin tauteillin, näytti liina-tilkkua, kussa paperi oli neulottuna, Ha sanoi Ho monta sillä parantaneens kovastakin kivusta, saipa pukeellans rouvan m^önt^mään neuvoillinsa salaa pani tenlio-välikappaleen pispan kaulaan, koska lian tautinsa tuskassa nonraili. Kun sairas sen^älkeen virkosi, näki nan liina-tilkun käärittynä kaulassansl».
kiikkuvan, otti sen käteensä, pärvötti sen monenkertaista vernaa Ha löysi lopuksi paperi-lapun samoilla runa-rivillä, Hoitnan nuoruullessansa leikillä oli kilHoittanut Ha emännälle vasikan onneksi antanut, Hutteli asiata eukollensaHa naurallteli kun l»an oli saanut samanlapun vielä kaulaansa kiikkumaan.
Il Ruotsin valtakuntaa säätyinensä verrattiin kerran sanomalehdissä lehmään, jonka seljassa vapasukuinen aatelismies käsillä huuhtoen istui rehvänä ja huusi: ”minä teitä kaikkia vallitsen”. Sarvista taluttain lehmää tiellänsä näkyi pappismies, joka oli sanovana: ”minä teitä kaikkia johdatan”.
Porvari paraikaa lypsi lehmää Hsanoi: ”minä teitäkaikkia peijaan”. Viimeksi näkyi myös talonpoika tuovan heiniä lehmän eteen ja sen suuhun oli pantu sanat:
”minä teitä kaikkia ruokin”.
Laukkuryssä, joka tavaraansa ostajille kaikellamuotoa pakkasi, olihinnan jopuoleksi alentanut ja vakuutti lujasti ettei hänellä siitä ollut mitään voittoa, sillä hän mvi sen aivan omalla osto-hinnalla, lupa— sipa siitäkin vielä vähä helpottaa ”jotta kauppa kävisi. ” Tästä muutama kyseli häneltä ”kuinka hän taitaa omasta ostohinnastansa alentaa; mitä hyötyä hänellä sitten on kaupastansa?” Siihen laukkumies vastasi: ”paljous voiton tekee”; ”jokapaljon myypi, se paljon voittaa, vaikka ostohinnallakin kauppaa tekee. ” Kauppalaivalla, joka Saksanmaalla purjehti, oli ruotsalaista ja suomalaista meriväkeä, joiden kieltä saksalaiset tarkasti sen nimeä: kutsumat sitä vain Wepeljukseksi; vaikka katkismus on pyhästä raamatusto otettu opetus-isamme Lutherukselta, ja sittemmin Svebiliukselta ja muilta selitetty.
Meillä viljeltävä Lutheruksen vähä katkismus, ynnä Smebiliuksen selityksen kanssa, on saanut rahvaalta sen nimen Wepeljus; ei muistaen, että Svebilius on ainoastaan katkismusta selittänyt.
Mutta käykäämme nyt katsomaan kuinka tätä Wepeljusta luetaan: ”Ensimäinen käsky.
Minä olen Herra sinun lumalas. Ei sinun pidä muita jumalita pitämän minun edessäni. Mitä se on? Wastaus: Meidän pitää pelkaämän ja rakastaman Jumalaa” j. n. e. Tässä ei huomalta, mikä on itse käsky; ja mikä taas on sen selitys; vaan kutsutaan käskyksi itse käsky ja sen selitys, vaikkei selitys ole pyhästä raamatusta otettu juuri samoilla sanoilla kuin sekatkismuksessa seisoo. Tässä ei huomalta sitä, että itse käskyn perästä seuraa kysymys: ”Mitä se on? ja että kysymyksen perästä seuraa vastaus:
”Meidän pitää j. n. e. , luetaan vain aika vauhtia: mitä se on vastaus? Kamala kysymys: mitä se on vastaus? kuka taitaa sen kysymyksen vastata? Nain ilman peraanajatusta sitten luetaan, lopotetaan, niin paljon kuin sanoja suusta mahtuu, kirja päästä päähän, kerta kerran perästä; ja kuin sillä tavoin ulko-muistolta osataan, niin kyllähän se sitten on hyvää, vaikkei mitään siitä osata vastata, jos kysymykseen tulee.
85, 253: 40.
154: 4.
354*^4 21, 140: 19.
4, 433: 16.
Kotimaalta.
Suomen talousseuralle on EkenstensHolmin ja Pirilän kartanoin haltia luutnantti E. v. Sehantz ilman maksota tarjonnut 100 marjapensasta sekä muutamia pärynäpuita, jotka annetaan maamiljelialle S.
P. Dahlbeekille, joka on lumannut toimittaa niiden jakamisen yhteiselle kansalle paikkakunnallansa.
— Tanskan konsuli Turussa on ilmoittanut talousseuralle että Tanskan maamiljelysseura tuleman heinäkuun 2—62— 6 päivänä Horsenissa luutinmaalla pitää semmoisten kalujen, asetten ja konetten näyttelön, jotka omat käytettämiä maamiljelyksessä, kasmutarhan-hoidossa, kalastamisessa ja metsänhoidossa; josta Suomen talousseura on tahtonut antaa yleisölle tiedon, ynnä ilmoituksella että sinne näyttelöön aimottuin kalujen kuljettamisesta edespäin annetaan tarkempi tieto.
Elinkautisen rahakasvin laitos Turussa piti vuosikokouksensa tämän huhtikuun 2 p. kaupungin neuvotuvassa. Laitoksen hallituksen esimies, presidentti Proeopö luki vuosikertomuksen, josta nähtiin että 1860 vuoden alussa edelliseltä Nuvl. k»p. l vuodelta kassassa oli Ulos lainattuna 86 kirjalla Maksamattomia kasvia . Panoksia ja lisämaksoja Kasvttulöla Maksamattomia kasvia Tuvlöuol^döelltma ttuspälkoissa.
Hiippakuntain sanomia. (Turun. ) Nimitetty Turun alikoulnn rehtoriksi m. t. lukion-apulainenmaisteri K. G. Bärlund. Haettavana rehtorin ja konrehtorin Miran toimitukset Kokkolaan asetettavassa ylitaulussa tuleman luku-ajan alusta. Waalisaarnat Tenholan kirkkoherran virassa on määrätty pidettllväksi sekä maali tuleman kesäkuun 30 p. , jonka toimittajaksi on käsketty Pohjan pitäjän provasti H. F.
Sohlberg. Kirkkoherran tutkinnononläpi käynyt Porin ylikoulunopettajaK. A. Stenhagen. (Kuopion. ) Wirkavakuutuskirjan onsaanut WP. I. K. Keekman kirkkoherraksi Kemijärvelle. Haettavana kappalaisen Mirka Ilivieskassa. Wirkavapauden on saanut Suonenjoen kappalainenMP. Toikka huhtikuun 1p:stä, jota Mirkaa toimittamaansiksi aikaa on määrätty tähän hiippakuntaan muuttanut kirkkoh. apulainen WP. Majander.
Opettaja-tutkinnon suuretieteen opettajaksi yläalkeis ja opettajaksi naismäen-kouluissa on käynyt opetustieteen kokelas K. W. Dahlström.
(Porvoon. ) Keis. M:ti on armollisella käskykirjeellä helmikuun 14 p. lorottanut opettajan palkat Haminan rouvasväen koulussa 57 ruplasta 20 kop. 200 ruplaan ja Wiipurin vähemmässä tyttökoulussa 50 ruplasta 120 ruplaan. Armollisella käskykirjeellä helmikuun 25 p. ovat muutamat tilukset Maisalan kylästä Hirvensalmeu pitäjästä muutettu Kangasniemen pitäjään.
Kuolleita Turussa. Maaliskuun 27 p. trenkiJuha Fredrik Ekman 36 muotiseua kuollut Nousiaisissa, 31 p. piian Maijastiina Hedmannin lapsi Adolf Wilhelm 2 vuorokauden ijässä, huhtikuun 3 p. ittellisvaimo luhanna Josefina Willgreu 26 muotisena, 5 p. ittellisvaimoIda Kristiina Ginman, 8 p. laimuri Juha Aatam Johanssonin leski Klaara Kustaava Wensberg 54 vuotisena, 10 p. merimies Fredrik Mikonpoika 43 vuotisena.
Nvioliittoon kuulutettiin tuomiokirkossa miimis pyhänä ensi erä: trenki Juha Heikinpoika ja piika Karoliina Wilhelmina luhantytär.
Turun polisilamarinilmoituksia. Huhtikuun 2 p.
ilmoitti I:ksi meriajomies Kustaa Engblom että maaliskuun 31 paivää vastaan yöllä hänenmenheestansä Aurajoessa oli viety 6:n syllän pituinen ja tuuman paksuinen köysi; 2:ksi ittellisvaimo Amanda Troman että häneltä oli viety lukitusta majasta raudoitettu telkka, 1leimiskä eläimenja puoli leimiskäa lampaanlihaa, 5 naulaa makkaroita ja maha sylttyä pytyssä.
— 3 p. ilmoitettiin että mamseli Ida Nystedt edellisellä päivällä asuntonsa ja karman Hellgrenin talon välillä olikadottanut lyyryn-mnotoisen kultapriskin.
— 5 p. ilmoitti lastenopettajan maimo Wilhelmina Linden Lautelan talosta Oilan kylästä Paimion pitäjästä, että hän samana päivänä torilla oli kadottanut rahakukkaronsa, jossa oli 1 hopiaruplau raha, 1miidenruplan seteli, 40 lopettaa mähemmissä hopearahoissa sekä hopianen sormus, merkitty puustaveilla E. W. G.
Yhteensä 115, 503: 36.
Tästä oli maksettu kasmia edellistenmuotten täydellisistä panoksista 1, 203 ruplaa 20 kop. , kuoleman kautta erineiden osallisten puolesta 543 ruplaa 94 kop. ja toimituspalkkoja ja muita kulunkia 1, 088 ruplaa 11 kop. , elikkä yhteensä 2, 835 ruplaa 25 kop. , jotka, otettuna tulosummasta, osottamat että muoden lopulla 112, 668 ruplaa 11kop.
oli jälillä, joka siis oli laitoksen pääoma.
Kasmi on nousnut 1857, 1858 ja 1859 muosiseurain ensimaisessa ja toisessa luokassa, seka 1857 muofiseuran kolmannessa ja neljännessä luokassa. Panoksien luku 1860 muoden lopulla teki yhteensä 5, 216.
Hallitus ja toimikunta vapautettiin edesvastauksen peräpuheista, jonka jälkeen valittiin uuteen hallituskuntaan presidenttiProeope esimieheksi, ja jäseniksi ömerstiluutnantti Zetterman, kauppaneumos Dahlström, marakonsuli Säve, maamiljeliä Jansson, kauppaneumos Julin, koulunopettaja Malmström, kirjakauppias Lillja, homioikeuden kanslisti mapaherra v. Troil, . . homioikeuden-neumos Grönmik, kauppias Osterblad ja ruokakauppias W. Rautell. Toimikuntaan taas rvalittiin varakonsuli Säve esimieheksi, koulunopettaja Malmströmasianajajaksi jamaaviljeliä Jansson kamreeriksi. Tilikirjain tutkiaksi määrättiin kauppias Lindblom ja konsuli Julin.
Helsingistä. Rautatienkonetehtaassa teetetään parhaallaan rautatien veturia ja istuinvaunuja.
Wetureista, joita tehdään neljä, on yksi, jonka nimi on ”Ilmarinen”, täydessä kunnossa, ja valmiina on myöskin istuinvaunut. Waunuin ovilla nähdään Suomen vaakuna ympärikirjoituksella ”Helsingin-Hameenlinnan rautatie”. Tulevan syyskuun alussa luvataan rautatie jo avata kuljettamaksi.
Wiimis maaliskuun 28 p. pidettiin pääkaupungissa kokous, jossa pantiin alkuun yhtiö kylpyja vesiparannuslaitoksen perustamista varten. Laitos, johonka Emoisten metsahoito-opiston esimies, ömersti-luutnantti af Forselles on tehnyt kustannusehdotuksen, arvataan täysivalmisna tulevan maksamaan 35, 000 ruplaa. Osuuksia, jotka määrättiin 100 ruplan arvoisiksi, kirjoitettiin heti kokouksessa päälle 70:n.
Kirjanpainaja P. Widerholm Helsingissä ilmoittaa hankkimansa toimittaa uuden painoksen suomalaisesta kumapipliastansa, josta ensimäinen painos 11, 000 kappaletta muutaman muoden kuluessa myytiin.
Uusia kirjoja. Suomalaisen kirjallisuuden kirjapainosta Helsingissä on nykyisin tullut kaksi uutta kirjaa, nimittäin: ”Rahaasioista, kaksikymmentä helppoa lukua, yhteisen kansan ja nuorison hyödyksi, Englannin kielestä mukailtu”, hinta6(lpenniä, ja ”Oppikirja suomalaisille, toimittanut K. S. Sirelius, I:nen vihko: Säännöllisestä synnytyksestä ja sen käytännöstä. ” Suomen talonpojat LauriPelkonenKuopiosta, Samuli Sairanen Säämingistä sekä Matti Junttila ja Niilo Marttila Limingan pitäjästä ovat Pietarissa, omasta puolestansa sekä kehoitettuna muilta maamiehiltä eri ääristä maatamme, h. y. kenraalikumernööriltäpyytäneet saada alamaisuudessa H.
M. Keisarille edestuoda alamaisen kiitollisuutensa niistä hyvyyksistä, joita Suomenmaa H. Mttin-sa hyvän hallinnon alla on saanut nauttia. Armollisen luvan saatua esiteltiin mainitut neljä talonpoikaa tämän huhtikuun 1 p. H. M. Keisarille. Tässä tilassa H. M:tinsa sydämmellisellä suosiolla ilmoitti ilonsa nähdesfänsä Suomen talonpojan säädyn jäseniä, jonka jälkeenPelkonen alamaisilla lauseilla edeskantoi maamiestensa kiitollisuuden tuntoa niistä monista ja suurista H. M:tinsa. isällisen huolen osotuksista, kuin Suomi on saanut nauttia, sekä Suomen kansan suurta riemua siitä, mitä H. M:tinsa äsken on keisarikunnassa toimittanut, vapauttaaksensa Wenäjän talonpoikia orjuudesta; ja katsoi H. M. silloin hymäksi puhujalta suosiollisestivastaanottaa mainittuin talonpoikain allekirjoittaman kir Tanomlll Turusta.
M15Perjantaina Huhtikuun 12 päivänä 1861 Piplian selityksiä pitämät tulevalla miikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä Tuomioprovasti Renvall ja keskiviikkona kello 5 jpp. suomen kielellä v. Pastori Ahonius.
Ahonius.
Kehruhullneen-kirkossa, Suomea: v. Past. Bränder.
Hinnan-lirtossa, Suomea: v. Pastori Stenberg.
2 Sunnunt. Pääsiäisestä saarnaamat:
Tnomiolirlossa, Suom. Aamusaarnan: m. Pastori Bränder. Ruots. Aamusaarnan: v. Pastori Ahoniutz.
Suom. ja Ruots. Ehtoosaarnan: m. Pastori
Wiipurin ylikoulun rehtori Ahrenberg on lahjoittanut Maaskolan maamiljelyskoululle 800 markkaa.
Kruunun metsistä sanoo Tapio tänä taimena myydyn Kuopion läänissä 72, 000 hirttä ja Oulun läänissä 400, 000 ja kustakin puusta saadun yli ruplan. Jopa siitäkin pitäisi rahoja karttuman.
Aurojoki on jo tällä miikkoa mähitellen mennyt auki mahalla medellä. Hälisten jäät tulimat eilän. Kaupungin kadut omat jo paljaat lumesta.
Kakskerran kappelissa nykyjään pidetyssä lukkarin maalissa on Isakki Lindsn Suomusjärvelta useimmat huudot voittanut.
F. G. Hedberg.
Wampnlassa pidettiin toisena pääsiäispäivänä, 1 p. huhtikuuta, ensi kerta lähetys-rukoukset, ja kolehti kuin koottiin teki 9 ruplaa 50 kop. Mainittavimmat lahjat olivat 1 kolmen ruplan ja 1 kolmen markan setelit. S. E. O.
Tammelasta huhtikuun 2 p. Raittiuden ystämät, ehkä Harmat täällä, iloitsemat miinan poltto-ajan loppumisesta, sillä hamaittiinpa täälläkin, niinkuin muualtakin kuuluu, jo ensi miikolla kummastuttamia seuraamuksia miinan surma-juomasta; kuuleppa näitä juomari: Perttulassa löi eräs isä viina-päässä veitten poikaansa; eräs trenki löyttiinmaantien ojassa miinaan kuolleena. Jokioisissa rääkkäsi eräs trenkimies maimonsa, joka muutaman päivänsitä ennen synnyttämisen vaivasta kirvoitettiin, niin ettei suurta toivoa elämiseen ollut, enkä tiedä jos on parantunutkaan; eräs viinaa himoova isäntä otti epähuomiosta tuliöljyä (syö-mettä) miinan siassa ja niin heti henkensä heitti. Tammelassa löydettiin eräs torppari noin 20 syltää talmitieltä miinasta villittynä ja kuolleena. O, surkeuden suuruutta ja valitusten maikeutta! Jumala paratkoon! Raittiuden ystama.
(Lähetetty. ) Itä-Suomen kosiomisesta ja naimisesta.
Koska ylkämies aikoo naida, niin hän hakee semmoisen puhemiehen itsellensä, joka on hyvin konstiniekka puheissansa ja myös taitama veisussakin. Ia talle oppineelle sankarille annetaan rohkeutta ja onnea pikkusesta pikarista, niinkuin ainakin semmoisille tulee, ja siinä kihlat myös, joku silkki, sukat ja sääri-rihmat (eli siteet). Nyt menee hän morsiamen kotio, siihen, josta hän on jo edellä saanut lupauksen, ja tamallisesti termehtain talon manhinta eli isäntää, sanoo olemansa yksi mallaten ja pahan-elkinen mies, ja uhkaa ottaa yhden osan talosta, maikk’ ei muuta niin yhden nurkkakimen.
Tästä isäntä ennen lupaa maikka kaksi-jalkaisen elämän antaa, kuin talonsa nurkkakimeä myllätä, ja mitä muuta semmoista siinä töristään (eli tarinoitaan). Sitte puhutaan asiat niin pitkälle, että ensi laumantaiksi määrätään tupakkaiset. No, tähän Häät kolmen viikon perästä.
Ensin tänne morsiamen taloon kutsutaanhänen sukulaisensa, joita sanotaan läksiäisiksiSiellä pidetään ne niinkuin heidän tapansa on, isot suuret herkut pöytään, mäki istumaan ympärille, jossa löytyy rukiisesta taikinasta tehty kuori, ja kiiskiä sen sisällä, jota kutsutaan kalakukoksi, se kaikkein paras herkku masta on, ja moita kaltiaisen kanssa, ja miinaa niin Miljalta kuin miittii juoda, jota juomatkin niin paljon kuin Hölmolän vasikat. Sitte keitetään poislähtö-ruoka härki-pamuista, jota kutsutaan rokaksi, ja tältä tamalliselta lähtö-ruualtamalmistetaan menemään, ylkä ja se monelta kilmoitukselta käsitetty elämä (morsian), ynnä niiden hyvin puheliain miesten kanssa. Nyt tässä meisataan yksi lähtö-mirsi, joka onkin oikein suloista kuulla, ja sitte hevoiset eteen, ja rinnustimet hyvin monin kerroin solmuin.
Mitäs niistä niin solmuillaan, kysynet.
Kirieen vaihetusta. 4 Naantalista lähetetty ”satu kraatari Tommista ja hänen vaimostansa Juuttaasta” eisovi sanomiin painattaa.
Wenäjältä.
Puolan maan hallituksessa on Keis. M:ti määrännyt parannuksia ja muutoksia tehtämaksi, joten Puolan kuningaskunta saapi entisen maltioneumokunnan, jonka käsiin hallituksen toimi annetaan. Waltioneuvokunnan marsinaisiksi jäseniksi on määrätty hallituksen- toimikuntain ylijohtajat ja pää-kontrollööri, puheenjohtaja korkeimmassa tilitoimikunnassa, mutta lisä-jaseniksi kutsuu keisari ketä hymäksi näkee pispoista, sekä maan-hallitusseurain ja läänin-neumokuntain esimiehistä alituisesti istumaan maltioneumokunnassa taikka maan muutamaksi ajaksi.
Esimies maltioneumokunnassa on Puolan maaherra. Hengellisiä asioja ja kansan malistusta marten määrätään erinäinen hallituksen toimikunta.
Ulkomailta.
Itämallassa ja Turkinmaassa lemottomuus enenee enenemistänsä. Dalmatian ja Kroatian rajoilla riehuu kapinankiiho kaikessa vallattomuudessansa; koko siamilainen kansakuntaHertzegominassa, Bosniassa jaMontenegrossa on liikkeellä karkottamaan ja hamittämään kaikkea mitä Turkkilaista on.
Turkki on tosin lähettänyt sotamakeä kapinaa hillitsemään ja jo on sodittukin, mutta Turkkilaiset omat olleet hämiön puolella.
Unkarissa oli myösmähänen sota-kahakka maaliskuun 26 p. Lippassa saksalaisten ja unkarilaisten kesken. Kolme henkeä siinä heitti henkensä ja 14 sai haamoja.
Garibaldi on kutsunut entisiä upseereitansa huhtikuun 2 p. kokoontumaan Bresehiaan, keskustelemaan.
Pohjais Amerikan etelä valtiot omatmaliuneet asiamiehiä lähettääksensä Englantiin ja Franskanmaahan pyytämään naiden valtakuntain mahmistusta eroonsa ja omamaltaisuuteensa, sekä sopimaan kauppaliikkeen seikoista.
iloiseen ja hauskaan paikkaan, nimittäin morsiamen kotion, kokoontuu jo paljon kansaa noin kello 6 laumantai-ehtoona, ja sitte tulee se odotettu ylkä kahden ja kolmen puhemiehen kanssa mainittuun paikkaan, jossa on jo odottajat malmiina, se mies kuka taitaisi parhain taman jälkeen suutansa amata; ja siinä se ennen mainittu sankari astuu sisälle ja alkaa kysellä isäntää. Ia siinä on nyt hälinää ja pälinää, miimein isännältä lupauksen saatua kutsuu kumppaninsa sisälle, jotka seisoimat ulkona sen aikaa.
Tässä nyt alkaavat masta tupakkaiset.
Nämät korkia-armoiset mieraat istumat pöydän päähän. Sitte tulee morsian juomahaarikko kädessä, laskee sen pöydälle jatekee kumarrukset oudoille. Siinä samassa ottaa pää-puhemies häntä kädestä kiini ja sanoo:
”tässä nyt on se elämä, jonka minä jo muutama päivä takaisin tälle paikalle piiritm. ” Ne tässä jo ennen kokoontunut joukko sanomat: ”ota, ota tuommoinen rimo elämä pois meidän joukostamme, koska on niin kirjama kuin kissa. ” Morsian menee nyt pois, ja ylkä ottaa haarikon ja maistaa siitä ja antaa puhemiehille, ja juodaan se tyhjäksi. Pää-puhemies paiskaa haarikkoon 3 kopekan lontin ja sanoo: ”kuulka. appastalon lapset, jo tämä astia hajoo; tuokaa lautoja ja möitä!” Pojat panemat rahoja ja piijat rihmoja, ja se haarikko pannaan täyteen rahoja, rihmoja, pikihihnoja, manttuja ja kaikkia ranttuja, niin että se on sen tuhannen näkönen. Morsian kutsutaan nyt sisälle ja annetaan se sille. Sitte ottaa ylkää tupakka-pussin ja panee sen pöydälle ja sanoo: ”no, talon lapset, koska olitte ahkerat työssä, pankaat piippuunne jamedelkäät saumuja. ” Ottaapa ylkä mielä raha-pussinsakin, jossa on muutamia kupari-tonttia, joita nyt käydään jakelemaan morsiamen sukulaisille, kenelle 3, 5, 10 kopekkaa ja niin aina. Ia se koko pyhää masten yö menee siinä hölinässä.
joituksen, jossa he alamaisuudessa pyytämät ettäsuomen kieli kouluissa ja oikeuspaikoissa saisi suuremman alanniissa paikkakunnissa, missä kansa on vallan suomalainen. Sitte toivotti H. M. Suomsueonmaknasnas, alle kaikkea menestystä, ja sanoi että Suomen yhteinen kansa halullisesti lähettäisi poikiansa opetusta etsimään maaviljelyksen korottamiseksi asetettuin kouluihin. Saatuansa tiedon mistä maakunnasta kukin näistä miehistä oli kotosin, lausui H. M. mihdoin armollisesti, ainakin ilolla näkemänsä suomalaistakansaa tykönänsä.
Tullivartiosta Laatokan järven rannoilla sekä uuden tulli-asennon asettamisesta Heinisimaan luodolle Kurkijoen pitäjän ulko-saaristossa on annettu armollinen Kuulutus maaliskuun 20 p.
Kouluimme järjestyksen muutoksia sanoo Suometar olevan tekeillä. Lukion nimelliset oppilaitokset aivotaan kokonaan hämittää, mutta yla-alkeiskoulut sen siaan laventaa uusilla luokilla aina sen mukaan mitä tarve vaatii, niin että näistä kouluista nuorukaiset suoraan pääsemät yliopistoon.
Wenäjän kielen opetus kuuluu kouluissa vähennettävän. Ja kouluin opettajat saamat palkkainsa lisäystä, josta kohta tulee ulos asianomainen julistus.
Porthanin kuvapatsaan rahastoon on tullut lisää 155 ruplaa 60 kop. , ja kumanmeistajälle Sjöstrandille on siitä määrätty lähetettämaksi 200 ruplaa.
Kahmin lisa-aine.
Kertomus parhaasta kahmin lisä-aineesta Dtaman 4:ssä numerossa, joka myös sanottiin olleen Hämäläisessä kerrottuna, ei kuitenkaan ole erittäin kiitettämä, koska se poltettu leipä kahmin kanssa jauhaissa murentuu aiman hienoksi, ettei keitos oikein ota selitäksensä, eikä makunsakan puolesta ole suurin kehuttama.
Mutta seuraama keino kahmin lisä-aineeksi keksittiin Marttilan pitäjässä entisinä aikoina herra pastori Ekmallin huushollissa. Lisä- aineet omat nisun kliiriä ja perunia.
Perunat keitetään ja sotketaan hienoksi ja sekoitetaan nisun kliirein kanssa taikinaksi, ja leivotaan ohkasiksi leimiksi ja kypsenne Jonnin joutavia.
Herttua ali tuntematonnkaupungin ulkopuolellakävelemässäHa pyysi talonpojan kuormalle takasin mennessänsä.
Xuormallistuen kyseli lian mieneltä mitä talonpoHat sielläpäin kuninkaallisen nuoneen Häsenistä pitivät. Mies yksinkertaisesti svliämensä mieltä mainitsi: ”XuninA»B on kaikkialtapäin aimo mies, mutta »HaluHakvvtliä, Hotta talonpoikien nevoset nääntyvät Ha pilaantuvat sen aseissa, nerttu Kaarlo on sankari suuri snllass», muttnempiä koton», kerttua on penmiä kun plaastari, ei se tee kellekkään nvvää eikä pakan. Kun kaupunleiin tultiin erkani kerttua kuormasta, antoi maamieken käteen pari kopia-kolikko», löi »ittkanta korvalle kovan kolaklluksen Hsanoi:
”läketä terveeksivertaisilles kotonaHvakuut keille että kerttuteki sinulle HFl)ää’^’a /, a^aa. ” Kuningas matkusti maantietä siinä kussa poika nulikka tien sivussa erinomaisella innolla linan palaa kampakin repi. Kuningas pidätti ja kyseli pojalta: ”mitäs pureskelet?” ”Arvaappas?” vastasi poika.
”Wasikanko lihaa?” arveli kuningas; ”parempaa”, vastasi poika; ”lampaankolihaa?” arveli taas kuningas; ”parempaa”, vastasi taas poika; ”ethän sinä mahda syödä sian lihaa?” kyseli taas kuningas; ”juuri sitä minä syön ja se on mitä parahinta »nai/ massa”, vastasi poika. Sitten kuningas kyseli: ”kenenkäs luulet minun olevan?” ”taidat olla luutnantti”, vastasi poika; ”paiempi’\ vastasi kuningas; ”majuri?” arvasi taas poika ja tirkisteli terävää; ”parempi”, vastasi taas kuningas; ”ehkä kenraali joka sotamiehiä käy tarkastamassa?” arveli poika Hpullotti jo lihapalan hyppysistänsä; ”parempi”, vastasi vielä kuningas ; ”ethän mahda olla itse kuningas, koska armollinen siltavouti edellä ratsastaa?” sanoi poika peljäten ja pötkähti pakoon metsään.
Muutaman herran kamariin meni varas, kokosi kaikki vaatteet kainalohonsa ja oli jo meno-matkallakin kun herra samassa tuli portailla vastaanHakyseli: ”mitäs niillä vaatteilla teet’?” ”Rouva nämät jätti minulle siivottavaksi”, vastasi varas. ”Odota vähän”, sanoi siihen herra, ”jotta tämänkin takin yltäni saat, tällä haavaa sen ravintolassa tahrasin!” Varas odotti takkia, katseli sen pilkkuja sanoen: ”näitä etteikään enää näe”, ja meni matkaansa, josta ei hän vieläkään ole palannut.
Muutamalta herralta varastettiin rahasumma plakkarista, jota ei hän havainnut ennenknn ravintolasta pois mennessä piti velkansa maksaa. Kun vieraat kuulivat hä — Kyllä se myötä menee hiljaksilleen.
—Lukkarien keskinäinen puhe. Hyma päivää, ystamäni, kuinkas olet moinut? (Mätetty. ) — Dnkosta paha mallesmanni? — Minä olen kuullut että täällä Turun läänissä on parempaa kansaa kuin meidän puo—lella. En minä tiedä sanoa; kyllä siellä on semmoista kansaa kuin täällä Turun läänissä muutoin, maan se on että meidän pitä—jän herrasmiehet omat maha ylpeitä.
Onko täällä paljo herrasmiehiä? Ei täällä ole paljoa, mallesmanni on melkein kaikkein paras.
Hylvä mies muutoin, mutta niitä hän mihaa, jotka pieniä kirjoituksia toimittaa; hän ottaiss itse kaikki, ja toiseksi pelkää että mu—ut miemät kaikki lopulta. Noh, kuinka mallesmanni kerkee semmoisia toimituksia toimittamaan; eikö hänellä ole kruunun mirka toimittaaksensa? Ei meidän mallesmanni ole kuulunut missää— n olleen. Teillä on toinen mallesmanni, silla se on Harma nimismies joka ritariksi pääsee; hän— tekee jo kruunulle jotain hyötyä. Ei hän ole sentähden ylpiä, maikka hän— on siihen paasnyt. Mitä nimismiehen tarmittee ylpeillä; on—pa niitä isompiakin herroja. Etkö sinä sitä ole kuullut taikka itse hamainnut, ettei iso herra oletkaan ylpiä; kyllä hanen kanssas kelpaa puhua.
— Minä katselin Turun Sanomia n:ro 11 ja siellä on yksi kirjoittaja joka pyytää lukkareita antamaan ylös nimensä, palkkansa ja taitonsa, taikka keneltä he omat saaneet todistuskirjansa. Sitte se sama kirjoittaja tekee kirjan (matrikelin) lukkareista ja —heidän palkoistansa. Se on hymä toimitus. Minä olen monta kertaa katsellut amonaisia lukkarin paikkoja, mutta kun ei ole ilmoitettu palkan suuruutta, en minä ole uskaltanut hakea, sillä se taitaa olla vahempi viela kuin tämä muona-trengin palkka kuin minulla nyt on.
Se olis kirkkoherran melmollisuus suomalaisissakin sanomalehdissä ilmoittamaan mitä on palkkaa jakoska hakemuksen aika loppuu.
tapana on ollut.
— Se olis vielä parempi, jos lukkarit tulisivat siihen armoon että saisivat kirjoittaa hakemuskirjansa konsistoriumiin, sitten ei niin paljo vaäryytta tapahtuisi kuin nyt L.
tään uunissa siksi kuin ehtimat tulemaan pruuneiksi, maan ei mustaksi. Tästä mainitusta leimasta keitetään niin kutsuttua sumppu-mettä ; leimat taitellaan pieniksi kappaleiksi sumppu-pannuun. Ei kuitenkaan usiaa kertaa saa keittää yksistä kappaleista, korkeintaan kaksi kertaa. Keinoa kuin olen jo muutamia muosia koetellut, on kaikista parain kuin olen hamainnut, kuin maan oikein osataan laittaa. I. T-^l— s.
Sitä varten että se mies, joka ne taitaa avata, saa polustimet palkasta. Kuinkas se taas olikaan, se lähteminen? Se oli näin: pannaan hevoiset valjaisiin, morsiamen tavarat kannetaan rekeen eli rattaille, ja ei nyt enää pitkiä aikoja, kuin piiskan ääni piuh pauh, ja sitte koko haa-vakihuutamaan:
”hoi, hoi, hoi, susi vei lampaan, susi vei lampaan, hoi, hoi!” Ia kuin on ehditty sulhaisen kotion, ja siinä kartanolle päästyä nyt vasta oikein koetellaan, kuka on mies, joka polustimet ansaitsee, ja jos oikein onnistuu, vielapä hevoset turmellaan ja kalut rikotaan, jotta oikein peljattaä se meteli, mitä siinä pidetään. Wiimein ylkä ja morsian ja puhemiehet astuvat sisälle ala.
päähän pöytää. Mitä siinä töristään, kävisi pitkälle kaikkia kertoa. Mutta sallikaappas sanoakseni pari sanaa. Puolipaimänen kuin on syöty, viedään ylkä ja morsian eri kammariin, noin puoleksi tunniksi lepäämään.
Kas tuossa vasta haämaki sillä aikaa elämät, sentähden kuin itse häitä kestää koko vuorokausi, ja äijät istumat koko ajanpöydän ympärillä. Jo tuosta arvaat minkämoiseksi mies muuttuu mokomain herkkuin ääressä. Mutta nyt kaaso herättämään nuorta pariskuntaa sille valmistetulle herkkuaterialle, joka on keitetty härki-pavuista ja muutama pala konkko-luuta seassa; onhan siinä sentään vähä muutakin räättiä pöydässä, koska on hailisilakoitakin. Tästä ukot ottamat palan leipää kannikasta ja purevat että silakan pää roiskaa hampaissa, ja sitte taas ryyppy sen päälle. Mitä mutkauksia siinä voipi tapahtua, sen voipi jokainen ajatella, koska vironjussi on äijäin tukkaan harinnut. Ei sitä pitopaikkaa kiitetä, jossa ei pöytä maahan kaadu ja herkut permannolle.
Itä-Suomalaisia tässä pyydän, etteimat pahaksi panisi, maikka nyt lyhyesti olen tämän yleisölle tietää antanut, ja jos ei siellä juuri joka paikassa tällä tavalla tapahtuisi, niin empä tässä ole viela Mäntyharjun puukkojunkkareistakaanmitään sanonut. Toivoni olis myös että teiltäkin, itä-suomalaiset, kuolis se vanha vironjussi vietteliä. Itä-sllomalainen M. L.
(Lähetetty. )
Turussa, I. W, Lilljan kirjapainossa, 1861.
Myytävänä.
Ke>>, li>autaa. rautapellejä. patoja ja pannuja sekä muita valettuja kaluja.
Tampereen liiuatehtaau pellamakankaita, ihostaja rohtimiöta-lankaa.
Kattoväreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja tamallisia rautanauloja.
Tampereen verkoja tehtaan hintaan, seka malmiitsi tehtyjä mieslvaeu maatteita.
Alkllnantlasia, monenlemylsiä. tehtaan hintaan.
Iso joukko seinäkelloja, moneen hintaan.
Suomen Teolfien kaupassa.
Westparannuksen-laitos §tMåjy| Kupittaan eli Pyhän Henrikin lähteellä, Turun kauftunssin lähellä, ava; ffi!l^P. taon . Kesäkuun 1 p. tänä vuonna ja suljetaan tuleman Syyskuun 1p.
Lääkärin hoitoa tulee herra arkiateri ja ritariE. I.
Bonsdorff muuiamain nuorten lääkärien avullapitämään, samoilla perustuksilla kuin Mnrnetuluneina kahneltä rahan kadonneen, tulimuuanjoukosta hänen tykö ja kyseli kuinka paljon oli häneltä varastettu? ”Pari sataahopiaruplaa”, vastasi herra. ”Hyvä! että sain tietää”, sanoi hurja, ”minulle tulee siitä kolmas osa eikä nytkumppanit taida minua pettää. ” Weltomisill valvotaan miinustakin tulevau lokaluun 7 p. Helsingin neuvoiuvaosa henkikiljuriK. W.
Canth-maiuaapesässä. Mustasaarenja Koimulahden teräjäin 2:»a päivänä kuuden kuukauden kuluttua lvlimis belmiluuu 27 p:stä toulunopettajan K. A.
Chronström vainaan pesässä, Oulun ja Luodon keräjäin 2:ua päiväna kuuden kuukauden kuluttua viimiö tammikuun 23 p:stä lappalaisen I. A. Frosterus mainaan pesässä. Hattulan keräjäin 2:na päiväna luuden kuukauden kuluttua maaliskuun 5 p:stä entisen lanslistiA. A. Alenin konlursissa.
Naimisen estettä pyytämät vastaansa ilmoittamaan tultasepänkisalli Tampereella losep Israel Äteriten Messukylän lirttoherran viralle, talonpoika^Siilaiöten kappelista Erkki Ertinpoita Bref ja lauvpalaiman perämieö Juha lisatinpoika Sundin lirlkoherran Miralle.
Trenli Paamo Lyytikäinen Leppävirran pitäjässä kuuluttaa vaimoansa Kreeta Susanna Wepsäläin lanssansa elämään, muutoin aikoo hakea eron.
Vapettikanppa.
O. Nieks.
Tänäpänä on amattu allelirjoitetun teoksien tapettikauppa kauppias (v. F, Alftanin (entisessä Nissnellin) talossa Uudenmaankadun varrella livimuurissa. jossa lunnioitettamayleisön tarjona on byvä varanto monenlaisia ISLftVtttlÄ ja niiden 9U»tiVft^ei halpaan hintaan. Turusta maaliskuun 5 p. 1801.
Rion Kahlvetta, Hampurin Sokeria ja Riifikrhyneja myypi P. Ilhimaeus. entisessä Bozströmin talossa.
Nisuja, ohria, kauroja, roalkosia herneitä ja perunia. kaikki lelvaaroia siemeneksi. Kaupin talossa Raisiossa; tarkempi tieto annetaan provasti Herhbergin talossa Piöpantadun varrella.
Kymmenyö-roaaloja, raha-arlkuja. omenlukkuja. efiluktuja. omentelkimiä. saranoita, alkunanlittoja. myypt seppä K. I. Wulff Itäisen pitlän kadun roarrella.
Muitan-pruuni malalka-hemonen. 6 muotias. kaunis ja virheetön; tyuolemmän tiedon antaa ruotalauppiaS Konstantin Hberg.
Wahanen joukko mustia lampaau-milloja jätetty A.
Stalströmiu ilmoitusja asiaintoimituS-konttoriin.
Riigan Wellavanfiemeniä kauppamies Sibeliuksella Kingeliiiin talossa.
Ruotsin lattopiireen-naulojaalennettuunhintaamyypi Säme ja OSterblad rautapuodiosa Linnankadun varlell».
MettäI. G. GrönbergiTi.
UMHymin voitetulta MUUN-tiilejä myypi C. G.
Lindberg Turussa.
Halataan ostaa.
Tuoretta ja bnvää elukau-merta (härjäu ja lehmän verta) ostetaan Auran Solentehtaassa ja maksetaan 10 top. hop. kannulla.
Palvelukseen otetaan.
A. Malin.
Uksi huushollin taitama maimoibmiuen, 2 nuorukaista joilla olis halu marjärin oppiinja 2renkimiestä saamat valvelusvattaWalpurin väimästä jos he itseosä ilmoittamat allekirjoitetun lylöna märjäri Limnellin taloesa Ison Hämeen ladun maerella.
2 eli 3 toimellista poikaa. 15 muodeikäisiä, joilla olisi halu satulamaatarin oppiin, saamat tobta paikan allekirjoittaneenluouna, asuma satulamaakari Fougstedtin talossa Wähän Braheladun varrella.
F. V. Petrell.
Ilmoituksia.
Että allekirjoitettu on alkanut ruokataluin kaupanteo buutolauvan-johtajan Forsimaunin talossa Nyssan kirkkokadun varrella. saan tällä nöyrimmästi ilmoittaa.
Turusta huhtikuulla 186!.
C. F. Salviander.
H^iiNe. jetf. t haluamat n»taa astuttaa tammansa erinomaisen sorealta ja täydellisesti virheettömältä vilulta, jätetään ftibeu tilaisuus, fuiu lysymät ohiilllseEa!in’iveiäa». jota asuu lumernöörlnhuoneen tjta-farteiuona; flätuinifeu makso en 3 ruplaa eli niitmm faurojj.
detsllna kesänä eli niin että ynnä mesiparannuksen kanssa lääkkeitäkin käytetään sattumassa tarpeessa. Ne taudit, joiden parantamiseksi eli helpotukseksi Mesiparannus mainitun tavan mukaan on avullinen, on herra arkiateri Bonsdorff likemmin kertonut ja selittänyt SuomenLääkäriseuran Toimituksissa julistetuissa ilmoituksissansa Wefiparannus-laitoksen lvaikutuksetzta vuosina 1853, 1854, 1855, 1856, 1857 ja ovatseuraamat:
suonien särky, emätaudit, yleinen hermottomuus eli pitkittavä jännesuonien heikkous pitkällisten tautien perästä, muutamat lajit ajottmsia vääntelyksiä, kaikellainen säilöstys-tautisekä jäsenissä että jäsenliitoksissa, siitä seuraamilla häirityksilla jäsenliitosten vapaassa liikkeessä, halmaukset joihin ei selkä-ytimen pehmitys tahi luivetus ole syynä, muutamanlaiset ajettumiset maksassa, pernassa ja munuaisissa, »Ibuinilimi- tauti, nuljahduksiakohdussa kovan verenjuoksulla tahi kuukautisen taukoamisella, vatsan röhläsiitä lähtemällä tarpeettomuudella, monenlaiset ajottaiset mammat hengittimissa, niinkuin keuhkotauti, ajottainen röhkä, mesitauti rinnassa ja sydänsälissä, kalmetauti, kerpuuki, risatauti sekä muut Mammat veri-vedenpesäkkeissä ja risoissa, eräät lajit iho-vesitautia, kuivat ajottaiset ihottumat, inerkliriHi-taudit, eräät lajit toistaista kuppatautia, milloin lULrkur-moidetta on ensikertaisessa käytetty, ja erittäinki kolmaskertanenkuppatauti, jossa mesiparannus on pidettämä ainoanapettämättömänälääkityksenä, jota paitsi vesiftarannusta kehutaan erittäin auttavaiseksi päästyä äkeis-taudeista ruman-sulattimissa ja milutaudista, semmoisten sevraus-mammain estämiseksi pernassa, maksassa jne. , jotka sikiämät niistä.
Kaukllull asuvaiset sairaat, jotka haluisivat tietoja vesiparannuksen sopivaisuudesta tautihinsa, faavat siinä kohdassa sitä paremmin kuin pikemmin lähettää herra artiateri ja ritari Bonsdorffille, jonka asunto aina toukokuun loppuun on Helsingissä, kertomuksensa taudista, selittämä niin täydellisesti tuin mahdollista oireet eli ennusmerkit, jotka ovat seuranneet taudin alkamista ja vieläkin vaivaavatsairasta, kuin myös edelliset taudinkohtaukset, sairaan ijän ja muutkinkohdat, jotka voivat antaa käsitystä sairaan luonteesta jne. Nämät taudinkertomukset pitää kirjoitettaman Saksan eli Ruotsin kielellä, ja Juhannuksen jälkeenei enää vastaan oteta semmoisia sairaita, joiden täydelliseen parantamiseenenemmänkuin 8 viikkoatarvitaan.
Wiimeiselsi saa Johtokunta ilmoittaa että kylpylaitoksen huonerakennus, paremmaksi nmkavuudeksi kunmoitettamille kylpiöille, on laajennettu kuin myös muutoinki ftarhaimmiten varustettu.
Turusta maaliskuun 2 ft. 1861.
Johtokunta.
Huutokauppoja.
Huutokaupallamyydään Turun huutokamarissa tämän huhtikuun 16 p. mamseli K. L. Lindfors vainaan irtain tavara; 18 ja 19 päivinäKingelinintalossa Ison Brahekadun marrella kauppias Ä. W. Enlundin konkursiin annettua irtainta tavaraa.
A. Fortzman.
Perjantainatulevan toukokuun 24 p. kello 12 päxrällä. nunnaapaitalla. jultisella ryösto-huutotauvall, , oronsisepuä-mestanu I. T. Mahlstedtin talo n:ro ’^^l entisessä Merikorttelissa Linnankadun varrella täesä l^uvu>ia, issa. joka on ryöstöönotettu, suorittamaan maamiljeliälle I. A. Hillebardille Mahlstedtin tuomittua mellaa latsituhalta bopiaruplaa paitsi kasvia ja oikeutan kulungin palkkiota; joka halullisille ostajille ja panttauksen omaisille ilmoitetaan. Turun huulolamarista huhtikuun 5 p. 1861.
Kuulutuksia.
Kuin. mitenkä virkaatekeväkommendör!henkivartiaväenSuomen tarktampuja-pataljoonaSsaherra översti ja ritari v. Sehantz kisjoitulsessa maaliskuun14 p:stä on miuuNe ilmoittanut, perillisiä ei ole ilmaantunut seuraamille sanotun pataljoonanalhaisemmissa virolS>a vlime vuoden kuluessa kuolleille sotamiehille, jotka jälkeensä omat jättäneet seuraaman määrän puhdasta rahaa, nimittäin:
Hänen Keisarillisen Korkeutensa lomppaniassa:
tallt’amvujat: n:ro 71 Juha Simonpoika Kuhmalahdelta 21 ruplaa 12 koo. hoo. . u:ro 95 Niiles Niileksenpoita Udd eli Kärki luumalta 11 r. . n:ro 167 PietariBenjaminpoilaKifmerNuokolahdelia12 r. 76 k. ; toisessa komppaniassa: n:ro 178 Matti Matinpolta Norr eli Hietalain, syntynyt Isossa Kyrössä 22 r. 19’/, k. ; lolmaunessa komppaniassa: u:ro 22 Juha Paavonpoila Kokkonen Wiipurista IIr. 68 k. . n:ro 69 Aatami Aataminpvita Andon Elimäeltä6j>r. 59’/, k. , n:ro 155 TobiaS laalonpoika Stolt eli. LautalaWehlalahdelta 6 r. 84 k. ; nelliinnessii komppaniassa: n:ro 75ZIuha Erlli Matinpoita Grön eli West. Waasasta 3 r. 97 k. . n:ro 149 Aleksander Heikinpoila eli Lahti. Alamuudelta 2 l. 59 k. ; siis kehoitetaau täten niitä, jotka luulemat olemansa oileutelut sanottuihin perintöihin, sitä laillisessa ajassa sekä laillisella seurauksella sanetuu pataljoonan kommendörinlansliassa ilmoittamaansekä mahmiötamaan.
Turun Maalansliaöta maaliskuun 20 p:nä 1861.
I. A. Cedeiereutz. Fr. sAspelund.
Turun kaupungin tehtaanisannät ja käsityöläiset, jolla kuulumat kaupungin hallioiteuden alle. kutsutaan koloon raastupaan tämän kuun 17 p. kello li epp. , lausumaan jos he tohtomat antaa hallikaäsan varatläytettälväksi monitaitoiseen teosopistou perustamiseksi Helsinkiin.
Maistraati kieltää 5 hopiaruplan uhkasakolla kaiken turvattomankalastamisen Turun kaupungin talavesissä.
Tavarain hintoja Turussa.
Nuliir 4 r. 8U k, , rukiinjauhot 5 r. 20. 30 ja 50 k. . Ohrat 4 r. 80 k. ja 5 r. . kaurat 3 r. 20 ja 25 t. , maltoset herneet 4 r. 50 k. , harmaat herneet 4 i. , silakat 7 r. tynnyriltä) ohrankryynit 22 k. , laurankryynit 26 t. , ohran maltaat20 l. tavalta; humalat 10 5. naula: tuore naudanliha 40 t. aina 1r. 15 1. , palvattu naudanliha 80 1. , tuore lampaanliha 1r.
10 ja 1l. 20 k. , tuore sianliha 1 r. 70 ja 1r. 80 t. . voi 3 r. ja 3 r. 20 t. . tali 3 r. 20 k. , heinät v aina 13 k. leimiskälta; munat 30 ja 35 k. tiu; peruuat 26 ja 27 k. nelikö; koivuset halvot Ir. 30 k. , Mäntyset halmot 1 r. kuormalta; valomiina 55 ja ja 60 l. lannu.
Painoluvan antanut: T. T. Nenvall.
DM’Tätä numeroa seuraa lisälehti.
kustantamista &uomataifista koulu ia muista kaufakirjaistoihiu sspi . vista tinoista myytävänä heidän kirjakaupassansa niinkuin Turussa myös tämän lehden toisella puolen luetelluissa kaupungeissa.
Lisälehtl Sanonmn Turusta 13.
Turussa, I. W. Lilljan kirjapainossa, 1861.
Painoluvan antanut: T. T. Renvall.
Luettelo I. N. Lilljan jaKmpp. Tumsa
vaisissa kaupungeissa:
Tässä lueteltuja kirjoja on myytävänä seuraa Haminassa, herra kirjakauppias I. G. Lojanderilla; .
Heinolassa, herra kirjakauppias A. H. Frigrenrlla; Heslesnin, gissä, herrain Frenekellin ja Pojan, Walseniukja Sederholmin ja kumpp. kirjakaupoissa; Hämeenlinnassa, herra kirjak. A. W. Grönholmilla; Joensuussa, herra kirjakauppias Math. Silmäillä; Iyväskylässä, herra rehtori G. L. Pesoniuksella; Kajaanissa, herra apoteekkari Malmgrönin leskellä; Kokkolassa, herra kirjakaupp. Damström’inleskellä.
Kristinassa, herra kirjak. K. I. Bergmannilla; Kuopiossa, herrain P. Asehanin ja kumpp. kirjakaupassa; Käkisalmessa, herra rehtori C. I. Mobergilla; Lappeenrannassa, herra kirjakaupp. K. I. Finekella; Loviisassa, herra kirjakauppias C. A. Nybergilla; Mikkelissä, herra kirjakauppias M. Hajanderilla; Oulussa, herra kirjakauppias C. E. Barekilla; Pietarsaaressa, herra kauppamies C. Spolanderilla; Porissa, herra kirjakauppias O. Palanderilla; Porvoossa, herra kirjak. G. L. Söderströmilla; Savonlinnassa, herra apoteekkari I. W. Moliisilla; Sortavalassa, herra kirjakauppias A. Falekilla; Tammisaaressa, herra kirjakauppias I. F. Möllerillä; Tampereella, Frenekellin kirjakaupassa; Waasassa, herra kirjakauppias A. Widerström’illa; Wiipurissa, herra kirjakauppias C. G. Cloubergilla; Pietarissa, herrq Anttosen ja kumpp. kirjakaupassa.
?
Andersen, satu äitistä ja tuna 8 p.
Barth, C. C. , Haikaran kynä.
kielestä suomenti G. C. 40 )£| Bauer, $1)*, luontokappalten kotvasta menettämisestä varoitus, annettu nuorukaisille. Niottuna 32 p. Niomatta 24 p.
Berlin, N. 1. , oppikirja luontotiete^efen^^H , koulun oppilaisille. SuomentanutH. G. P. ^^. la kuvalla. Sidottuna 1 markka 40 p. | Bredov, G. G. , ensimaiset alkeet ihmiskunnan historiassa. Alkamille mukailut T. X. Renvall.
Suo, mentama. hiottuna 2 markka. pääasialisimmat tapaukset maailmanhistoriasta kolmessa taulussa ensimäisen opetuksen avuksi historiaan. Suomentanut ruotsin kielestä K. Er s. 80 p.
Eklöf, pallo-kolmio-mitanto. hiottuna 60 p. , kolmiomittaviivain merkillisimmät yhtisoudet ynnä tasannes-kolmiomitanto. Niott. 60p.
Ekvall, D. , kotopeili, ensin kaikille yhteisesti, sitte alhaisemmille säädyille, erinomaisesti neuvoksi hyvään ja karttamiseksi pahaa. Niottuna 40 p.
Hinnat ovat markoisa ia pennissä.
Jonka saksan kansa 60:nel.
pikku veljestä. Niot Ajantieto Turun kaupungista. Niott. 40penniä.
Suomensi Pekka Asehan.
ensimäistä kirjaa, eli laisille. Toinen painos. Niottuna 1markka 60 p.
Europeeus, A. 1. , Karjalan ajantiedot täysinän rauhaan asti, vuottna 1595. Niottuna 48 p.
Geografia eli maan-tieto. Toinen painos. Sidottuna 1markka.
Goldsmith, 0. , maapapin Wakefjeldissä elämä.
Luultavasti hänen oma kirjoittamansa. Sidottuna 2 markka.
Gottfrido tahi pikku eräkäs. Kaunis kertomus nuorukaisille kehoitukseksi Jumalan töitä, sääntöjä ja rakkautta tuntemaan. ”Genovevan” kirjoittajalta.
I. W. Murmannin suomentama. 60 p.
toimitettu kivipiirros maanopillisessa laitoksessa Wolfenbyttelissä.
8 markka.
Hallsten, A. G. 1. , oppikirja Suomen maaniietehesen.
Suomentama kolmannesta painosta. Niottuna.
60 Huonen-speili, jossa ensin edespannaan kaikkein velvollisuus yhteisesti, sitten mitä erinomattain perheen-isännille ja emännille, pojille ja trengeille, tyttärille ja piioille hyvin ja pahoin sopii. Myydan huojennettuun hintaan. Niottuna 20 p.
4 Eneroth, £>􀀀 kasvutarha-kirja rahvaan hyödyksi.
Ruotsista suomentanut F. v. P. Sidottuna 80 p. hiomatta 60 p.
Gnsimämen risti-retki. hiottuna 24 p.
Erik neljästoista, ruotsin kuningas. Elämäkerta.
Sidottuna 2 markka 80 p.
Euren, G. G. , suomalainen kielioppi Sidottuna 60 p.
Euklideen alkeista kuusi suomatasapinta- mitannon oppi.

Kirjoitus-mallit. Niottuna. 40 p.
Kuinka joet ja järvet Suomessa saadan kaloja runsaasti kasvamaan. Niottuna 24 p.
Kukkasela, D. H. , kirkko-veisun neuvoja ja opetuksia ynnä suomalaisten virtten nuotti-kirjan ja messun seka virtten luokka-laskun, että virsi-kanteleen ja vioolin soitannos johdatuksien kanssa. Niottuna 6 markka.
Kuningallisen Majestätin uudistettu yhteinen sääntö ja ammatti-asetus handtvärkkareille Ruotsissa ja Suomessa. Niottuna 40 p.
Lagervall, Jaakot. Alkuperäinen kertoelma. Niottuna 12 p.
Landgren, A 1. , sakoulun-opettaja mentanut R. K.
Lepokammio P^rhosa. Niottuna 12 p.
Lilius, A. , suomenkielinen lukemisto. I. Kouluissa luettava määrä. Toinen korjattu ja enennetty painos. 1 markka 20 p.
Mssä-laskemisen jakso kanlaitoksille ja kansakouluille. Suo Niottuna 1 markka 20 p.
lapsille ja runon Suomen Hyödyllisiä ja huvittavaisia lukuja. Illan vietteeksi lapsille ja heidän ystävillensä toimitettu Kalle Kallenpojalta. Niottuna 20 p.
Itämaan satuja. I—3. Niomatta loulu-aatto ja kuvattu. 40 p.
Juteini, 1. , sanan-laskun koetuksi tähteitä. Niottuna 1 markka 60 p.
Kertoelmia koirista, kuvapiiroksilla. Niottuna 24 p.
Kertomuksia villi-elkimistä. Aivottu lasten huviksi.
Suomennellut F. A— st. Niottuna 24 > 5
Maan-tieto. Suomentanut G. C.
1markka 20 p.
Maan-tiede. Kolmas painos. Sidoit.
Mannmen, A. , mietteitä katovuosista Suomessa. Palkittu Suomalaisen kirjallisuudenseuran Helsingissa korkeimmalle palkinnolle. Niottuna 1 markka.
suomenkielinenlukemisto 11. Lukioissa Toinen, kaikin puolin korjattu ja enenLilius A. , luettava.
netty, painos. 2 markka. , suomenkielinenlukemisto 111. Sanakirja.
Toinen, korjattu ja paljon ennenetty, painos.
Niottuna 1markka 80 p.
Lindgren, 1. , lyhyt neuvot ulkomaa-mesilaisten ja biin hyödyttävaisestä kaitsemisesta ja viljelemisestä Suomessa. Niottuna 36 p.
Lukemisia maanmiehille. Niottuna 20 p.
Luku-tauluja 23. 4 markka.
Sidottuna 1markka.
Luonnon-laadun mukaisia kertomuksia vieraista maista. 17 puu-piiroksella. Suomentanutluh.
Heinonen. Sidottuna 1 markka.
Lyhyt ja jossakussa kohdassa hyödyllinen historia eli juttu, kahdesta korkiassa armossa pidetysta hovi-junkkarista. Niottuna 20 p.
Lönnrot, Wilhelmi Linterin historia. Niottuna 8 p.
Maamittauden alkeet, eli käytöllinen johdatus maapintain leveyden ja korkeuden mittaamiseen ja kartalle kuvailemiseen. Ihteisen kansan jamaaviljelyskoululaisten hyödyksi. Ruotsalaisen painoksen mukaan suomennettu. Niottuna 1markka 20 v.
joittaväisten ensi-tarpeeksi. Sidottuna 1 markka Neuvo eli opetus, kuinka varjelus-rupulia eli rokkoa pantaman pitää. Käännetty venäjästa suomeksi. Niottuna 12 p.
Nuoret poismuuttajat, kuvilla kaunistettu kertomus nuorisolle. Englannin kielestä. Niottuna 40 p.
Neljä koulu-sisarusta. Suomennus. Niottuna 1markka 80 p.
60 p.
Nyman, hyödyttäväisiä ja huvittavaisia kertomuksia yhteiselle kansalle kehoitukseksi hyvään ja varoitukseksi pahasta. Enflmäinen vihko. Niottuna 1 markka 8 p.
Ole armelias köyhille. Lasten näytelmä kolmessa osakkeessa. Niottuna 32 p.
Perander, H. G. , latinainen oppikirja vasta-alkajille, prof. Gyldönin, ruotsiksi kirjoitetun oppikirjan mukaan. Niottuna 1 markka 60 penniä.
Porilaisten marsi. 12 penniä.
Rahan kasvun-lasku suurimmista ja vähemmista vaa-omista V2, V4, 2, 3, 4, 5 ja k jälkeen sadalta, yhdestä paivastä viiteen vuoteen asti. Laskenut C. G. Niottuna 1 markka. lönfllHJeeröfer^il. tus kuinka apilalta viljelläan. Niottuna 20 p.
Mintähden ja sentähden. Kysymyksiä ja vastauksia kaikkeen luonnon tietoon kuulumissa asioissa.
Sidottuna 1 markka. Niomatta 80 p.
Miten kopeekka kasvoi tuhanneksi ruplaksi. Kertomus Keinolan Pekalle ja Kauppalan Paavolle rikastumista varten. Niottuna 80 p.
Muutamia neuvoja ja johdatuksia lähetyskirjain tekemiseen, suomen kieltä rakastavaisten ja har
Raittiuden kirjoituksia nuorisolle, yksinkertaisesti ja helposti ymmärrettävallä tavoin esiin asetettuja pienissä kertomuksissa, sovitettuja jo aikaisin tvkehuttamaan lapsissa syntymää onnetointa taipumusta vakeviin juotaviin. Suomentama. Niottuna 48 p.
Rikkauden avain ja onnen-ohjat, eli vanhan Riehardin keinot kaikkinaiseen menestykseen. Niottuna 40 p.
Roos, johdatus sanain oikeaan kirjoittamiseen.
—N—io, ttuna 60 p. muutamia mielen pantavia asioita myllyn rakentajoille Suomessa. Niottuna 80 p.
Rudensehöld, T. , johdatus kansakoulun järjestämiseen.
I. W. Murmannin suomentama. 60 p.
Rännäri, käsikirja miehistölle Suomen tarkkaampuvasta väestöstä: mitä heillä on vaariin otettavaa ulkona virasta ja virassa olleessa, sekä kuinka heidän kaikissa tiloissa pitää itsensä käyttämään.
Niottuna 40 p.
—^-, johdatus Suomen jaettuin tarkka-ampuva- pataljoonain suomenkielisillä sotijoille stussareista ja niillä ampumisesta. Niottuna 40penniä. , merkillisiä kertomuksia urhoollisten jauskollisten sotamiesten käytöksestä sotapalveluksessa.
Kokoelma. 1 osa. Niottuna 24 p.
Salmelainen, E. , pääskyisen pakinat. Kiehkurainen kertomia suomen kieltä oppivaisten hyödyksi.
Niottuna 1 markka 60 p.
Satatuhatta. Kuvaus elämästä. Niott. 40p.
S. eheven, 0. , Suomen äiteille tavan voimasta lasten kasvatuksesta. Niottuna 40 p.
Setä Tuomon tupa, lyhykäisesti kerrottu jakau 8
maantieto. Suomentanut G. C.
pedot maalikuvilla selitetyt. Nioltuna 1 markka.
Suomen maan meripedot maalikuvilla selitetyt.
60 penniä.
Suomen maan Niottuna 72 p.
Taulu osottava Wenäjän hopia-ruplan ja ko Pekan arvon Suomen hopia-markoissa ja pennissä.
20 p.
Tietoja maailman kansoista, heidän tavoista, uskonnoista ja vaiheista. Saksasta mukailtu.
Niottuna 1 markka.
Toimellinen ja rehellinen Suomen talonpoika eli elämänkertomus Perttu Antinpoika Koivulah P.
Suoniillä kuivauksilla valaistu. Sidottuna 2 markka 40 p.
Setä Tuomon tupa, lyhykäisesti kerrottu ja ku. vaukfilla valaistu. Niottuna 40 p.
Siiran unen näkö, tarina. Niottuna Sirkkuinen, siveydellinen kertomus mentanut A. Engblom. 40 p.
Snell, hyviä tapoja opettavaiset jutut yhte. felle kansalle ja lapsille, jotka ruotsin kielestä on suomeksi kääntänyt H. Chyträus. Sidott. 80 p.
Niomatta 48 p.
Soidin, täydellisimmät mietteet terveen ihmisen elämästä ja terveyden hoidosta. Keveästi esitellyt tietöin nykyisen tilaa jälkeen, lukioilla kaikista säädyistä. Sidottuna 1 markka.
Suomalaisia Uuteloita. Ensimäinen vihko. Ni Suomen maan oltuna 1 markka 40 p.
Suomen historia. Suomentanut G. C. Niottuna 60 p.
9
Uksinkertainen Ehirurgia, se on neuvo kuinka oppineen ja harjantuneen Parantajan puutteessa, komiin ulkonaisiin loukkauksiin laitaan pikainen apu toimitta ja huokiasti sitoa haavoja, jonka on kirjoittanut Doetor Mathias Mayor. Mmainsaen, haavanparantaja Lausannen SairashuoneesTerveys-Raadin jäsen, Kirjoitus-jasen Kuninkaallisessa Frankriikin Parannus-Akademiassa ja muissa oppi-seuroissa. Ruotsin kielestä suomennettu. Niomatta 36 p. Niotuna 40 p.
Lukkareille ja rupulin istuttajoille maalla, jotka muutonkin pieniä lääkitys-virka harjoittavat, on tämän lainen kirja eritoten suureen tarpeseen; mutta eipä olisi se liiaksi joka talossakaan; sillä kuinka usein eikö apua ja neuvoa tarvita haavoja ja muita loukkauksia parantuissa ja korjatessa, joka ei ole maalla niin pikaisesti saatava kuin tarve useastikin vaatii. Kirjan kelvollisuuden takaukseksi taidamme mainita sen, että se on, niinkuin sen alkupuheessa sanotaan, hedelmä pitkästä peräänajatukseSta, kerrotuista koettelemuksista, joita yksi Haavanparannus-työssävanhennut mies kolmenkymmenen vuoden ajalla on koonnut. ” desta. Suomenti Aaprah. Engblom. Niottuna 24 p.
Warelius, A. , enon opetuksia luonnon asioista.
—1, 2. Niottuna 1markka 80 p. —, Yhdeksänkymmentä lasku-tapulaa. Niottuna 2 markka. Namät tapulit omat aiivotut suomalaisissa kouluissa oleman mitä Junkkerin (Arithmetifka tabeller) ovat ruotsalaisissa.
Wenäjän valtakunnanhistoria. Niottvna 40 p.
Wivolin, K. K. , luvun-laskun oppikirja, joka suomen kansan hyödyksi on kokoonpantu.
tuna 1 markka 60 p.
Uhteinen historia kansa-koulujen tarpeeksi. Suomentanut K. Aejmelaeus. Niottuna 1 markka.
10
ala-alkeis ja kansakoulujen tarpeeksi. F. A— n suomentama. Sidottuna 40 p.
Muutamat sen oikian uuden syndymisen ja hengen uudistuksen tuntomerkit, yksinkertaiselta Talonpojalta ensisti saksan kielen kirjoitetut, ynnä valituksen kanssa uuden fyndymisen väärinkayttämisen ylitse. Ruotsin kielestä suomeksi kaätyt.
Niomatta 16 p. Niottuna 20 p.
Zsehoeke, Kultala. Hyödyllinen ja huvittava historia, yhteiselle kansalle luettavaksi annettu.
Toinen painos. Sidottuna 1 markka.
Älykäs emäntä, eli neuvoja koto-lääkkeisiin, henttujen vaatteitten pesemisen niinkuin sametin ja hattujen monenaisen tahran poisottamiseen vaatttista, rottain ja muitten syöpäläisten poisahdisstaemn iseen, ynnä lisäyksen kanssa, sisältämä vähäimutta päälleluotettavan värikirjan, jossa neuvotaan 20 erinäistä väriä painamaan. Niottuna 40 p.
Gustaf Waasa, ruotsin kuningas. Elämäkerta.
1markka 20 p.
Wennerberg, M. , osviitta yleiseenmaatieteeseen, Tt /
Kansan kirjallisuutta.
Omituinen kansan kirjallisuus on täällä syntymisissä.
Siihen on otettu pieniä kirjoja kaikesta laista ja kansan luettavaksi hyvin sopimia. Mutta siinä ei ole sen erinomaisuus. Tämä kirjallisuus on erinomainen aivan halvan hintansa vuoksi. Joka maksaa 1 markka 60 penniä, saa 25 arkkia. Siinä on sitte 25 kirjaa jos kirjat ovat arkin kokoisia, ja 50 kirjaa, jos kukin on puolen arkin kokoinen. Siis taitaa ostaja saada 1 markalla 60 pennillä 50 vähäistä kirjaista, joita hänen sitte sopii myydä naapureillensa vähän korkeampaan hintaan, josta omat kirjat saadaan maksamatta ja vielä jääpi vahän päälliseksikin. Tosin on suuri osa niistä nyt jumalisia, mutta tämä on vaan alku; vastapäin tulee näistä enempi ja muistaki aineista. Tässä luettelemme kaikki tähän asti painetut kirjat tällä tarkoituksella ja panemme kunkin perään sekä koon että hinnan, jos yksi ainoa ostetaan; muistutamme vaan vieläki että 1 markalla 60 pennillä saadaan niitä 25 arkkia, maikka yksittäin niiden hinta, niottuna ja leikattuna on vahän kalliimpi.
1. Zionin oikia kuningas. 1arkki, l6penniä.
2. Jumalan valtakunta ei ole puheessa, vaan voimassa. 1 arkki, 16 p.
3. Kristillisiä lauluja, veisattavia kirkkovirsien nuoteilla. 1 arkki, 16 p.
16. Vanhempainkunniottamisesta. 1arkki 16 p.
17. Lasten kasvatuksesta. 1 arkki, 16 p.
18. Palkollisille niin myös Isännille ja Emännille.
1 arkki, 16 p.
19. Herran ehtoollisesta. 1 arkki, 16 p.
20. Ainoa tie autuuteen. 1 arkki, 16 p.
21. Hänestä opetuksia Suomalaisille. 1 arkki, 20 p.
Tässä on lyhykäinen ja selkiä «petuS äänestä, kuinka ääni syntyy, kninka erinäiset äänet niinkuin ukkoinen’, soittamisen ja arkki, ’/4 arkkia, k. Synnistä pyhä henkeä ivastaan.
16 p.
5. Kristillisiä lauluja, veisattavia sekä virP kirjan että omilla nuoteilla. 1 arkki, 16 p.
6. Halullisen rippilapsen viifi virttä. V2arkkia.
8 v.
Kristityn ahdistuksista, saarna neljäntenä sunnuntaina Loppiaisesta. Suomentanut G.
D. 1 arkki, 16 p.
Kaksi uutta hengellistä 4p.
Kaksi hengellistä virttä. ’/2 arkkia, Bp.
Kaksi hengellistä virttä. ’/z arkkia, Bp.
Kolme virttä Jumalan ijankaikkisesta rakkaudesta Kristuksesta lesuksessa. Varkkia, 8 p.
Yksi nuorukaisten sydämellinen Laulu. ’/4 arkkia, 4 p.
Kristuksen rakkaus syntisiin. 1 arkki, 20 p.
Etsiä, saarnaKrummaeherilta. Ruotsin kielestä.
1 arkki, 16 p.
Aviosääbystä, vaimolle ja miehelle. Suomentama.
1 arkki, 16
Tämä on myös opettava kirjanen. Alnksi on se ruotsin kielettä kirjoitettu ja sitte suomennettu. Maikka tämä kirjainen on vailmainen, on siinä kuitenki selviä ajatuksia ja opetuksia.
Siinä oppii lukia tietämään kuinka auringon ia kuun pimeneminen tapahtuu, kuinka tuuli ja myrsky syntyy’ j. n. e.
24. Eva ja Maria niinkuin kaksinainen peili vaimolle, Marian ilmestyspaivanä kristillisessä saarnassa esiin asetettu. Suomentama. 1 arkki, 16 p.
Tämä aivan kaunis kuvaus on alkuperäifesti mainion pispa Franzenin kirjoittama.
26. Lammasten ruokkoomisesta eli taitava ja ymmärtäväinen Lammas-Ukko. 1 arkki, 16 p.
1 arkki, Tämä ruotsin kielestä suomenettu kirjanen on kaikkein paraita mitä koskaan on kirjoitettu. Tuskin saadaan niin harvoille lehdille niin paljo opetusta kuin tässä.
27. Tohtori Hagbergin saarna Jumalan sanan vaikutuksista ihmisen sydämessä.
1 arkki, 16 p.
28. Rukouksesta lesuksen nimeen.
16 p. , 29. Lyhy ruumissaarna ja elämäkertomus Anna Rogelista. 1 arkki, 20 p.
Rogelin Ann«li talonpojan tytär Merikarvialla; bän eli viim«s vuvfisadan lopulla aivan kuuluisa; 14 vuotthän muiden äänet ymmärretään j. n. ». Se on kokonsa vuoksi paljo opettava knja.
22. Philippus Samariassa. Suomentama. 1 arkki, 16 p.
ja maasta, p.
Tälnä on parempihengellisiä kirjoja.
23. Lyhykäinen kertomus taivaasta kuusta ja tahdeista. 1 arkki, 20 25. Epistolan saarna Tuomiosunnuntaina. 1 arkki, 16 p.
14
Tämä on lyhy kertomus ensimäiseStä kristin opin saarnaamisesta ja sen ensimäiseStä saarnaajasta Ruotsissa.
Siveys-opillinen ta 31. Wanha riita eli Tuhlaajapojan vanhempi 34. Isäntä ja palvelia.
veli. 1 arkki, 16 p.
32. Ansgario. Suomentama. 1 arkki, 16 p.
33. Syntisen kääntyminen tv Tuhlaajapojasta. 1 rina. 1. arkki, 20 p.
35. Kussa olet? 1 arkki, 16 p.
”Jumala tulee Paratisiin ja huuta Aadamia: kussa olet? miksi piilottelet? Tämmöisestä alusta seuraa kertomus ihmisestä lankemuksen jälkeen.
36. Hengellisen morsiamen tahi uskovaisen sielun ikävöitseminen taivaasen, selitetty kristillisessä saarnassa helatuorstaina. 1 arkki, 20 p.
37. Kristus on tuoleista nousnut. 1 arkki, ’/arkkia, 8 p.
40. Suomen kielen lukemisen opetus, kaikille 16 p.
38. K. P. Hagbergin saarna 21:nä sunnuntaina Kolminaisuuden päivästa. 1 arkki, 20 p.
39. Jumalista ajatuksia totisesta kääntymisestä Kristukseen ja alinomaisesta pysymisestä Kristuksessa.
1 arkki, 20 p. .
opettajille toimitettu.
Tämä on lyhykäinen opetus sanoja tuntemaan ja tatvamaan suomen kieltä. Sen suomme kaikille, jotka tahtomat oppia hyvin lukemaan.
”vuoteen omaisena saarnaten ja hengellisiä virsiä veisaten ylisti Herran kunniaa. ” 30. Jumalan vapaa armo, kirkastettu William Millsin kääntymisen kautta, joka murtovarkaudesta kuolemaan tuomittu, mestattiin Edinburgissa 1785. 1 arkki, 16 p.
ja parannus kuvatarkki, 16 p.
du sitä lukeneensa.
42. Sota-lauluja. V 2arkkia, Bp.
43. Zarpathin leski. 1 arkki, . l6 p.
44. Kristillisiä lauluja. Weisattavia kirkkovirsien nuoteilla. 1 arkki, l6p.
45. Waimon siemen. 1 arkki, 46. Kaffe ja tupakki. 1 arkki, 47. Toimellinen ja taitalr i arkki, 16 48.
20 52. Joulun ilta luutsin majassa. (Kertomus. ’/, arkkia, 8 P, ^^^^^^^^>^^W 49. Kristillisiä lauluja. Weisattavia sekä virsikirjan että omilla nuoteilla. 1 arkki, 16 p.
50. Kuun pinta. arkkia, 8 p.
51. Kuinka nuoresta vaimosta tuli kelpo ihminen. (Kertomus). 1 arkki, 16 p.
V4arkkia, l/4 arkkia, 4 p.
53. Raision kirkon rakentaminen. V2arkki, Bp.
54. Kolme muinaisajan satua: 1. Umpärikäyttämätöin huone; ruhtinas Wl. Ddojevskiiltä.
2 Pitkäpiena. I. Paradiisilintu; Karamsin’iltä.
Suomentamia. 1 arkki. 20 v.
56. Rauha-laulu.
55. Kaksi uutta hengellistä virttä.
4 penniä.
Gi kukaan kap.
viljeliä.
ja taitava ojittaja. 1 arkki, 41. Mikkolan torppa. 1 arkki, 16 Tämä on soma kertomus eräästä Mikosta.
taitava metsän 1 arkki, 1 arkki, 16 p.
57. Wiattoman rukous ja naiminen sillin tähden.
(Kaksi kertomusta. ) 1arkki, 16 p.
58. Toimellinen ja taitava juuston tekiit. 1 arkki, 16 p.
59. Manninen, A. ’, oikea illan-vietto, elikorttipelin muuttamisesta kirjain lukemiseksi. 1 arkellinen^^^^^^^^^^^^^^^. arkkia, WPääskyset.
j^entotähde^aivaalla!^^^M 63.
64.
nousemisesta. 1 arkki, 16 p.
65. Toimellinen ja taitava sonnan hankkia. 1 arkki, 20 p.
66. Gvangeliumista. 1 arkki, 16 p.
67. Nmvoja yhteiselle kansalle. 1 arkki, 16p.
68. Pyhän hengen virasta. 1 arkki, 16 p.
69. Rikkaasta miehestä. 1 arkki, 16 p.
70. Muutama sana henkein koettelemisesta. 1 arkki, 16 p.
71. Pispa F. M. Franzenin saarna I:nä sunnuntaina Kolminaisuuden päivästä, osottava sitä järjestystä, joka synnin ja kuoleman välillä on. 1 arkki, 16 p.
72. Todistus Kristuksm kuolemasta ja ylös 61. hoitaja.
62. arkkia, 8 p.
16 p.
p17
87.
88.
74.
75.
78.
Pispa Frans M. Franzen’in saarna sunnuntaina seksagesima : Jumalan sanasta ja sen vaikutusta estämistä syistä. 1 arkki, Ift p.
Pyhityksestä. 1 arkki, 16 p.
Herran rukous tapauksissa. Sehillingiltä.
1 arkki, 16 p.
Mikä on parannuksen tekeminen. 1 arkki, 16 p.
Jumalan vahva perustus. 1 arkki, 16 p.
Waimon siemenestä. 1 arkki, 16 p.
Lepopäivän väärm käyttämisen seurauksista.
1 arkki, 16 p.
Kristus, totinen palvelia. 1 arkki, 16 p.
Jumalanilmestyminenlihassa. 1arkki, 16 p.
Ystäväm perhe-kunta. 1 arkki, 16 p.
Wiisi jumalista ja hengellistä virttä. V2 arkkia, 8 p.
Luominen. 1 arkki, 16 p.
lesuksen Kristuksen sotamies. 1arkki, 16 p.
Luonnollinen ihminen. 1 arkki, 16 p.
Wanha taikina. 1 arkki, 16 p.
Manninen, A. , pikku suo-viljeliä. Muutamia yhteisiä neuvoja suoja niitty-viljelyksessä.
1 arkki, 16 p.
Wastaus tähän tärkeään kysymykseen: ”Mitä minun pitää tekemän, autuaaksi tullakseni?” 1 arkki, 16 p.
82.
81.
80.
83.
84.
85.
86.
I X
nuntaina. 1 arkki, 16 penni.
Räkymätöin todistaja. Murha-tapaus nykyisinä aikoina. V 2arkkia, Bp.
Uksi nainen ja kolme naipaa. Huvittava tarina. 1 arkki, 16 p.
98.
99.
100. P. 3. Sellergrenin saarna 2:na loulupkivänä, osottava lesuksen ylenkatsottua rakkautta.
1 arkki, 16 p.
Taina Kolminaisuudesta. 1 arkki, 16 p.
102. Koipeliinin linnustus, t 1 arkki, 16 p.
103.
— 11. 1 arkki. 16 v.
101. F. M. Franzenin saarna I:nä sunnun 90. U—usia suomalaisia virsiä. Suomentanut t— t-t— . 1 arkki, 16 p.
95.
91. Katsota. y2y2 arkkia, Bp.
92. Lähteistä. 1 arkki, 16 p. ¦ 93. Lihan halu ja kuolema, esiinasetettu saarnassa l:uä sunnuntaina kolminaisuuden päilvastä, tohtori K. P. Hagbergilta. 1 arkki, 16 P^^^^^^^^W^W^^^^^W 94. Karlo P. Hagbergin saarna 18:nk sun Kolminaisuuden paivästa, rakkau Jumalaan. 1 arkki, 16 p.
tarkoittavia varoituksia viina vassekä kertomus juopumuksen onnettomista muutamissa totisissa tapauksissa asetettuja. 1 arkki, 16 p.
96. Kiinalaisista. 1 arkki, 16 p.
97. Kaarlo P. Hagbergin saarna tuomiosun 19
08.
09.
07.
14.
15.
ki, 16 p.
Manninen, A. , teen
nähtävästi tosi ja joka lukialle sekä varoksi että kehoitukseksi. 1 arkki, 16 p.
Gräkäs ja mykät tyttärensä. Rosvo-tapaus Hämeestä. 1 arkki. 16 p.
Yrjö Neumark. 1 arkki, 16 p.
Manninen, A. , johdatuksiapehtorille ja työvoudille.
1 arkki, 16 p. , Johdatus tarkkaan määräämän teuraseläinten painoa mittaamisella. 1arkki, 16 p.
Suomen historia lyhäkäisesti kerrottu. 1 arkki, 16 p.
Kosta’ paha hyvällä! Sydäntä liikuttavainen historia, kuinka eräs mies sai naapurinsa vähittäin kääntymään ilkeydestä hylvyy 104.
105.
106.
Suo 1arkopas, arkki, 17:llä kuvalla.
mesta.
Kolmenkymmenen sa. 1 arkki, 16 p.
Laulun voima. Murhe-tarina Itä 16 p.
Iso-ruhtinas-kunta SuoMen maan lyhyesti ja kansan mieleen asetettu. 1 l6p.
ki, 16 sota Saksas 16:llä kuvalla.
12:llä kuvalla.
Wuoroviljelyksestä. 1ark 1ark 1ark 12.
13.
20
117.
119.
118.
120.
121.
125.
123.
122.
124.
126.
127.
Kahden kihlatun orpanan surma erään julman lain johdosta. Hirveä, mutta totinen mestaus-historia tapahtunut muinain Taivassalon pitäjässä. 1 arkki, 16 p.
Benjamin Franklin’in elämäkerta. 1 arkki, 16 p.
No, nauretaanpas nyt. Hupaisia tarinoita nuorisolle. Kokoellut F. A— st. 1arkki, 16 p.
U—usia suomalaisia virsiä. Suomentanut t— , t— t— 11. 1 arkki, 16 p.
Pikku Janne. Kaunis kertomus erään orkaasta Pekasta. 1 arkki, 16 p.
po-pojan elämän vaiheista ja hänen autuaallisesta kuolemastansa. Suomensi Fr. Ahlqvist.
1 arkki, 16 p.
Enon opettavaisia kertomuksia lapsille.
Mukaillut Fr. Ahlqvist. 1 arkki, 16 p.
Sisarukset. 1 arkki, 16 p.
Matkustava kisälli. 1 arkki, 16 p. .
Kaksi. kunnollista ja huvittavaista juttua.
Ensimäinen:Ruukku-neitsyestä. Toinen:RikKaksi huvittavaista juttua. Ensimäinen:
Tytöstäjoka kehräsi kultaa favesta. Toinen:
Kulta-tolpille rakennetusta linnasta. 1 arkki, 16 p.
Kiviastiat vettä ylen täynnä; eli muutama sana totisesta parannuksesta. Suomennos.
1 arkki, 16 p. –
ta ja sen asukkaista. Historialliseksi tiedoksi Itäisten kansain tavoista ja käytöksistä ja meidän aikanamme käsittämättömäin himeitten raamatun sanain selitykseksikertoellut Wilhelm Carlsson:
Maanja ilman-laatu, vuoden ajat, viljat ja hedelma-puut. 1 arkki, 16 p.
Karjan hoito jet maan-viljelys. 1 arkki, 16 p.
Kirjoitus-konsti ja rahat. Niiden syn I.
11.
NI.
Ty ja alku. 1 arkki, 16 p.
lohto-torni merellä. Tosi kertomus lapsille.
Suomensi Fr. A— st. 1 arkki, 16 p.
Tummasti tutklva, vakaasti vastaava ukko. Kasikirjainen kaikille viattoman pilan ja arvoitusten ystäville. toimitti Eepo Pilasäkkinen. 1 arkki, 16 p.
Hyvin kaunis ja huvittavainen juttu veljistä Pekasta ja kuningas Laurista, jotka erinomaisen aikaisin menivat mailmaan, hei 128.
129.
130.
132.
131.
133.
134.
135.
136.
137.
Uskon valitsemus, eli I. C. Rylen saarna. Suomennettu. 1 arkki, 16 p.
Katariina vonßora, MarttiLutherinpuolison lyhy elämä-kerta. 1 arkki, 16 p.
Muutamia pieniä juttuja lasten sivistykseksi.
Ruotsista suomennettu. 1 arkki, 16p.
Suomen maan nahkasiivet. 1arkki, 16 p.
P. Raamatun muinais-tietoja Palestinasta, Wapahtajamme Kristuksen syntymämaas 22 I
dän kummallisista elämän vaiheistansa jaPekan tappetuksesta kolmen noidan kanssa, joilla yhteensä oli 3t) päätä, eli laivasta, miekasta ja suuresta mallaspanokfesta. 1 arkki, 16 p.
138. Suomen maan kaivajat. 1 arkki, 16 p.
139. Wapaus ja seuraelämä. 1 arkki, 16 p.
140. Kotieläimet ja kotita^vekasvut. 1 arkki, 16 penniä.
Erittäin hengellisistä kirjoista emme ole lyhyyden vuoksi mitään sanoneet, koska lukiamme pian itsekin tietämät niiden sisälmyksen kirjan nimen vaan kuullessansa. Niiden kaikkein pääasia on kristin opin suurimmat ueuvot ihmisen lankeemuksesta ja pelastuksesta. Tosin onnistuu toinen kirjoittaja toista paremmin tässä niinkuin muissaki aineissa; vaikea on luitenki nimitetyissä kirjoissa löytää suurempia ja merkittäviä etuja muiden eli toinen toisensa rinnalla.
Kaikessa tässä on kuitenki halpa hinta ylistettävä. Tämmöinen kirjallisuus tekee mahdolliseksi köyhimmällekin jonkun valon säteen loistamaan. Jos tämmöisiä pieniä kirjoja annetaisiin paljoki ja kaiken tiedon aineista, olisi maamme yhteisen kansan hyöty siitä suuriki oleva. Meidän maassa on kansan kirjallisuus niinkuin kaikki muut. ki hyvät toimet varstn alussa.
Mutta kaikki on mitattava kohtuullisuuden mitalla. Sentahden mekin pidämme tämän kansan kirjallisuuden olevan suuresta arvoSta meidän tilaimme suhteen.
23
Kuvauksilla selitetyt.
Kutemista kansalle knvankMa, 2 markka kirja sisältävää 25 arkkia.
arkki, 20 p.
Walaselävät. Kuvaukstlla selitetyt.
20 v.
Karhun sukukunta.
Sibillan ennustus-kirja, prophetiaSibillä!2^0^p^. Tie ja totuus. 1 arkki, 16 p.
Onnen-lapsi, syntynyt voiton-kruunulla, hän, joka voittain taisteli kuningasta, kuolemata ja paha henkeä vastaan. Huvittava tarina entisistä ajoista.
Niottuna 16 p.
arkki i/ 2arkki, 12 t
Suomen senatti on maaliskuun 26 p.
asettanut Kristiinan kaupunginlääkärin tohtori ja hovineuvos G. F. Forstsn Kristii.
nan piirikunnan lääkäriksi, tohtorin K. F.
ForsiusJoensuun piirikunnan lääkäriksi, kansliakirjurin Wiipurin läänihallituksessa E. L.
Eriksson lvara-maasihteeriksi Viipurissa ja Puumalan nimismiehen E. Otsoni varamaakamreeriksi Wiipurin lääniin. Samana päiväuä on Wiipurin kruunun makasiinin hoitaja hovineuvos G. F. Iversen saanut eron virasta elinikäisellä eläkkeellä.
Saman kuun 28 p. on Mikkelin läänin maa.
derra määrännyt makasiinin hoitajan A. E.
Landgrin järiestysmieheksi Mikkelin kaupunkiin.
numSearhoas-ssaä, ännön, joka on luetavana tässä toimeen panemisesta on tämän kuun 10 p. annettu armollinen Kuulutus, joka määrää: 1) sahanomistajille tähän saakka määrättyä sahaveroa ei kanneta viimis kuluneelta 1860 vuodelta; ja mitä siis mainitun vuoden sahaverosta jo ollee suoritettuna, tulee takasin maksaa veronmaksajille; 2) Suomen senatin talouskunta antaa tyskempiä määräyksiä sahausmaksonsuorittamisesta, ylöskannosta ja tilinteosta, jos. , ta tullien virkamiehille tulee samanlainen kantoprosentti, kuin tullituloista määrätty on; 3) kaikista ulos vietävistä sahatuista puukaluista, johon ei lueta halkoja eli muita sahalla ainoastaan poikki sahatulta metsänantia eikä myöskään kelteitä ja ruoteita, kannetaan edespäin tullimaksoa neljäs osa kopekkaa hop. jokaiselta suomen kuutiojalalta puukalua, 1859 huhtikuun 30 p. annetun tullitaksan muuttamisella, joka tullitaksamuiden metsätuotteiden tullin suorittamisessa on seurattava.
Suomen talousseura Turussa on uskollisesta ja pitkällisestä palveluksesta antanut vähemmän metaljin Enonkosken sahan kirjurille Kerimäen pitäjässä Pietari Holopaiselle Viipurilaisen kauppaseuran Tiehanofin ja Poikain palveluksessa; kunnianmerkin trengeille Heikki lurroselle, Lauri Laukkoselle, Pekka Rehnille, Samuli Pasoselle, Kustaa Lavihaiselle, Antti Makkoselle, Heikki Karttuselle, Kaarle Karttuselle, Aatolf Reosvenille, Juha Lyytikäiselle, kaikki mainitun Tiehanosin ja Poikain palveluksessa; piialle Anna Laurintytär Hannoiselle Savonlinnasta, kraatarinkisällille Juha Matinpoika Seppäselle luvan pitäjästä, tehtaan työmuehelleJuha LaurinpoikaKuittiselleNurmeksen pitäjästä, valveliaNe Antti Oluvinpoika Kähköselle Ruskialasta, kaikki kirjoisteattuna Maarian suomalaisessa seurakunnasPietarissa; piialle Esteri Antintyttärelle talonpojan Tiitus Wäinän palveluksessa Wiljakkalan kappelissa ja piialle Ebba Antintytar Paanaselle, lautamies Heikki War— iksen palveluksessa Wiitasaaren pitäjässä. Hedelmäpuidenistuttamisesta ja kasrvattamisesta on Suomen talousseura antanut vähemmän metaljinsa torpparille Kaarle Janssonille Luonnonmaan luodolla.
Kaasuvalaistusta ollaan Turussa hankkeissa toimeen panemaan. Sitä varten oli seura asetettava 350 osakkeella kukin 100 ruplan arvoisena. Wiimis lauvantaina pidettiin siitä kokous kaupungin seurahuoneessa. Kaikki osakkeet oli jo silloin kirjoitetut olettamaksi. Asian toimeen saattamiseksi valittiin toimikunta, johon määrättiin viisi jäsentä ja kaksi vara-jäsentä, nimittäin:
kauppaneuvos K. M. Dahlström, v. t.
pormestari, neuvomies E. Lönnblad, apteeksoanri, L. E. Stigzelius, koneitta A. T. Erikskauppias G. A. Lindblom, varakonsuli Säve ja kirjakauppias I. W. Lillja. Aikomuksena oli ensin valaista ainoastaankuudetta kaupunginosaa joen ja Ryssän kirkkokadun välillä, mutta sitte päätettiin antaa osakekirjoituksen lisääntyä, niin että kukin kseauurpauannkilainen vielä saa kirjoittaa itsensä ja pääsee siis osalliseksi tästä uudesta valosta. Osakelistaan saapi kirjoittaa itsensä kauppias G. A. Lindblomilla.
Suomen yhdyspankin osalliset Turussa olivat entis keskiviikkona kokoon kutsutut lukuyhteyden huoneesen kuulemaan tarkastajakuntain lauseita sekä kutsumusta lopullisesti kirjoittamaan Suomen yhdyspankin osallisuuteen. Samassa tilassa . valittiin kauppiat G. A. Lindblom ja I. Osterblad niiden 10 prosentin kanto-miehiksi, jotka osakkaitten tulee maksaa toukokuun 1päivan ja heinäkuun 15 paivan välillä.
Perjantaina Huhtikuun 19 päivänä 186L Sanomia Turusta.
M16.
3 Sunnunt. Pääsiäisestä saarnaavat:
Tuomiokirkossa, Suom. ja Ruots. Namusaarnan: v.
Pastori Ahonius, lähtösaarnan. Suom. Ehtoosaarnan:
v. Pastori Saxen. Ruots. Ehtoosaarnan: v.
Pastori Indrev.
Kehruhuoneen kirkossa, Suomea:Koul. opett. Lundell.
Hinnan-lirtossa, Suomea: v. Pastori Stenberg.
Piplian selityksiä pitämät tulemalla miikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä Tuomioprovatzti Nenvall ja keökimiikkona kello 5 jpp. suomen kielellä lv. Pastori Indrin.
kosta ja vaimoihminen Maria Albertiina Gröndal, tiilitehtaan trenki Aleksanter Robert Palmgren ja ittellitzpiika Kaisa Leena Lindgren; maalarintisälli Otto Tehybergson ja piika Aleksandra Karoliina Lönngren; merimiesMatti Ferdinand Österman ja maimoihmineu Eema Liisa Samulintytär; sekä trenki Kustaa Hellgren ja maimoihminen Kustaama Selrlotta Ka-, , jander.
Turun polisilamarinilmoituksia. Huhtikuun 8p< ilmoitti ittellismaimoMaria Winkelroth, että hän samana päivänä Luostarinmäeltä oli löytänyt yhden parin saappaita, yhden parin puolisukkia ja yhden kalossin.
Samana päivänä toi entinen pölisi Edvard Strandell polisikamariin siniset Merkapälsyt, mustalla nahkasifuksella, jonka hän viimismaaliskuun 18 p. Linnankadulla oli ottanut pois epäluulon alaiselta mieheltä.
9p. ilmoittiI:ksinuorukainen Alfred Palmgren, ettähän8 päiväna tässäkuussa olilöytänyt Ryssän kirkkokadulta vähäisen rahasumman; 2:tsiinspehtori Kustaa Ahlbom Wähä-Heikkilän kartanosta Nummen Pitäjästä, että häneltä samana päivänäUudellatorilllloli miety 20 ruplaa, jotka olivat hänen tattarissansa.
13 p. toi karvarinkisälli Ulrik Sevon polisikamariin nekka-reen istuttaman, jonka hän main— ittuna päivänä Ryssän kirkkokadulta oli löytänyt. Samana päivänä ilmoitti katulaslia Anton Lauren, että edellisellä viilolla hänen asunnostansa talosta n:ro 171entisessä Luostarin korttelissa oli varastettu 1 pari rasmanahkasia saappllanpäällyksiä, 1 raiti, kirves ja messinkinen kynttilän jalka.
Hiippakuntain sanomia. (Turun. ) Alamainenva Ntus on pantu keisariin tuomiokapitulin maalin määr— äyksestä Kokemäen kirkkoherran viran asettamisessa. Keif. M:ti ei ole myöntänyt Kuhmalahden kappe Maisten alamaista pyyntöäpäästä eri pitäjäksi Kangasalasta, ja kun kappalaisen palkka siellä ei tee niin paljoa kuin keis. käskykirje kesäkuun 29 p. 1858 määrää, on tuomiokapitulimäärännyt Sahalahdenkirkkoherran G. Willenius, yhdestä neuvoin tuvernööriu käskyläisen kanssa, pitämään kirkonkokousta kappelin kirkossa kappalaisen palkan korottamisesta. Samalla tavoin on Uskelan provasti ja tähdistön jäsen, maisteri O. F. Ingelius määrätty pitämään kirkonkokousta Halikon emäkirtosfa pitäjanapulaisen palkan korottamisesta siellä. Lääninprovastiksi Pietarsaaren provastikuntaan on määrätty Möyrinkirkkoh. , tohtori H. I. Estlander. Haettavana konrehtorin viran toimitus Tampereen ylitoulussatulemaksi lukukaudeksi.
sKnopion. )Pyhäjoen emäseurakunnankappalaisenvaatiin on pantu: 1) Raahen ja Salosten pitäjänapul.
WP. Z. Toppeliutz, 2 ) Sieviu kappalainenF. Silvius ja 3) Kauhavan kappalainen WP. maisteriH. I. Keekman.
Määrätyt: Kalajoen kirtkoh. apulainenO. E.
Petterson armovuodensaarnaajaksi Mlivieskaan, lappalainen ja kirkkoherran virkainen Kalajoella vp. E.
A. Montin toimittamaankaikki papilliset työt samassa seurakunnassa, väliajan saarnaaja lokijärvellä N.
Fellman kirkkoh. apulaiseksi Sodankylään, kirkkoh. apu Hainen Sodankylässä F. Heikel armovuoden saarnaajaksi Kemijärvelle, annovuodensaaruaajll Kemijärvellä O. A. Wallin välisaarnaajaksi lokijärvelle, ja kappalaisen viran toimittaja Maaninjalla G. W. Melart toimittamaan lappalaisenvirtaa Leppävirran seurakunnassa.
Seuraamiin Mirkoihin pääiemät tuleman toukokuun 1p. , nimittäin:Brahen ja Satoisten kirkkoherran virkaan Wihannin kappalainenK. K. Lindfors, Wihannin kappalaisen virkaan Piippolan kappalaisen sininen vp. R. Helander, ja Kuopion kaupungin kappalaisen virkaan Leppävirran kappalaisen viran toimittaja vp. I. E. Bergroth.
(Porvoon. ) Määrätty Sysmän kirkkoh. apulainen vp. K. A.
Strenss välisaarnaajaksi ja kirkkoh. virtaiseksi Heinolan maaseurakuntaan. Wirkavakuuskirjan on saanut v. t. opettaja maisteri F. W. Boueht historian ja ja maantieteen opettajaksi Iyvätzkylän ylikouluun.
Kuolleita Turussa. Huhtikuun 9 p. entinen varvin työmies Kaarle Juha Svan’46 vuotisena, nitkarintisällin Kaarle Henritson-vainaan tytär Anna Maria 2 vnotisena kuollut Nummen pitäjässä itsensä polttamisesta.
Avioliittoon kuulutettiin tuomiokirkossa viimis pyhänä ensi erä: alaupseeri 7:ssu Suomen linjapatalzoonassa Nikolai Kober kreekkalais-venäläiseötä uö Kotimaalta.
Wahdolta. Sanomain Turusta 9:ssä numerossa on eräs Euralainen antanut neumseosjsaa, lsaasntoeennkoulun opettajan malikoitsemiettä sen pitää oleman kärsimaisen, ahkeran ja oppineen sanan-viljeliän; mutta minä sanon että se Euralainen ei ole oikein ottanut määriin mitä Huoneen Taulu neumoo opettajille ja sanan-kuulioille, eikä myöskän käy toteen ennenkuin se pastori Cygnaeukselta esitelty perustettama opetuslaitos taikka seminariumi on toimeen saatu, jossa kansakoulun opettajiksi ja opettajattareiksi aikomaiset saisimat Mirkaansa tarpeellisen ja täydellisen opin ia kasmatuksen. ”Uudet luudat käväisevät puhtaaksi”, sanoo suomalainen sananlasku, mutta nuorukainen alkaamainen ei ymmärrä kumpinen pää luudasta sopinee. Jaa, kuka on ihmiselämän ajan mitannut? Taitaako Euralainen sanoa kumpi ennen kuolee nuori maiko manha? Ei suinkaan, mastaan rohkiasti, sillä Kaikkimaltiaan, taimaan ja maan Luojan hallussa uskon jokaitsen elämän oleman.
Wiela tahdon sanoa että nuoria miehiä, naituansa ja lapsia siitettyänsä, omat nuorena kuolleet ja niinmuodoin pikkusia lapsia jättäneet useinkin köyhyteen; jota mastaan manhoilla on manhoja lapsiakin, jotka auttamat sekä omaa että toisen perhekuntaa.
Nuoresta on myöskin sekin maara, että päästyänsä hymään palkkaan, lankee tuhlaamiseen, juopumukseen tahi muuhun hekumaan; niinkuin usein nähty on. Euralaisen kirjoitus ja neumo osottaa ylimalkaan hänessänsa asuman ahneuden hengen, koska hän katsoo oman kukkaronsa parasta, eikä opettajan pääomaisesti tarpeellisemmista amuista, nimittäin kristillinen mieli ja harras halu opettamaan ja harjoitus.
A. I. R-n.
Wenäjältä.
Marjomasta on tullut seuraamia sähköilmoituksia:
maaliskuun 26p. tapahtui täällä julkinen mielen-osoitus, maamiljelysseuran hajoomisen tähden. Sotaväkeä oli asetettu ksaa, duille. Ihmisjoukot olimat kauman koosmutta mihdoin hajosimat. Seuraamana päivänä meni taas suuri mäki-joukko lmnan tykö, mutta sotamäki karkotti sen. Usiat kerrat yhdistyimät he kahakkaan. Kymmenen henkeä sai kuolemansa, yhtä monta haamoja, neljäkymmentä ja miisi mastahakoisempia pantiin kiini.
Ulkomailta.
Unkarin maltiopaimät aljettiin tämän kuun 6 päiväna juhlallisesti. Paljo mäkeä oli kokoontunut siihen. Unkarin maltiollinen tila ja hallitus sekä heidän oikeutensa tulemat näillä maltiopäimilla kysymykseen ja tutkittamaksi.
KeisarillisenMajesteetin armollinen sääntösahalaitosten asettamisesta ja käyttämisestä Suomessa.
Annettu Helsingissä huhtikuun 9 p. 1861.
Me Aleksander toinen, Jumalan armosta keisari jaitsevaltias yli koko Wenäjänmaan.
Suomen suuriruhtinas j. n. e. teemme tiettälvakfi:
että Me, alamaisesti tehdystä esityksestä vapauttamaan maakunnan sahaliiketta niistä esteistä, joilla tähän saakka voimassa olleet asetukset sitä ovat haittaneet, ja niin valmistamaan tälle maan tärkiälle elatuskeinolle tilaa tarkoituksensa mukaisesti edistyäksensä, armossa olemme hyväksi katsoneet, muuttamisella mitä ennen sahalaitosten asettamisen ja käyttämisen ehdoista määrätty on, säätää kuin l^^täméfätapn saakka laillisestiase letuissa kauppajakotitarpeen-sahoissa, kvin myös kaikissa niissä sahalaitoksissa, joita tästälähin tehdään, sahattakoon kieltämättä ja estamatta koko vuosi sekä kotitarpeeksi etta kaupaksi kaikellaisia puita plankuiksi, soiroiksi, laudoiksi, palkeiksi, parruiksi j. n. e.
omistajan mielen mukaan. Tämän vuokfi ei tästälähin ole mitään eroitusta kauppaja kotitarve-sahain välillä, ei myöskään mitään määrää ja rajoitusta sahattavien puiden luvussa ja sahanteräin paljoudessa, josta entiset asetukset ja entisille sahalaitoksille annetut lupakirjat määräämät.
2 H. Kun sahalaitosta tahdotaan rakentaa medellä, lampö-ilmalla eli höyrylläkäytettämäksi, jos saha sitte asetetaan rälsi-, meroelikruunun-maalla taikka jonkun kauArpahuvit tulee pidettämäksi Turun seurahuoneessa tämän kuun lopulla. Tulot niistä lankeemat kaupungin käsityöläisten rahastoon. Rahastosta annetaan nimittäin apua käsityöläisten leskeille ja ormoille.
Sen vuoksi kehoitetaan niitä, jotka lahjoillansa tahtomat muistaa tätä eläke-laitosta, antamaan antimensa ennen 27 päimaa tässä kuussa rouville Tennberg ja Thuresson.
Elinkautisen rahakasvin laitos Turussa on tämän muoden ensi neljänneksenä saanut mastaan ottaa sisään-panoksia ja lisämaksoja yhteensä 5, 490 ruplaa 81 kop.
ja toimituspaikoissa 12 ruplaa 24 kop.
Uusia kirjoja. ”Saarna, jonka Pappien- kokouksessa Turussa, kesäkuun 30:nä päivänä 1859, piti losep Grönberg, määrätty kirkkoherra Messukylässä, Turussa Frenekellin kirjapainossa, 1861, I. F. Granlundin kustantama. ” Kirj— assa on 32 simua, ja sen hinta 10 kop. ”Hengellisiä Wirsiä, kokoillut Jumalan sanan-palmelia, Turussa Frenekellin kirjapainossa, 1861, I. F. Granlundin kustantama. ” Siina on 25 mirttä ja maksaa 8 kop.
Helsingin uudelle näytelmähuonelle on Keis. M. ti määrännyt maksettamaksi tuhannen ruplaa muoteensa Suomen käsikassastanfa, palkkioksi siitä että tähän uuteennaytellNähuoneesen myös on rakettu erinäinen istunpaikka H. M:tillensa. Mainitut rahat, jotka jo tämän muoden alusta luetaan annettamaksi, maksetaan 500 ruplalla kumma!takin puolimuodelta Suomen maltiosihteeristö— n toimesta näytelmähuoneenhoitokunnalle. Polttotaudin lasareeti aimotaan tehdä Helsingissä 30 sängyllä. Sen rakennuskustannukset omat lasketut 25, 000 hopiaruptaan, joka summa lainataisiin ja maksetaisiin takaisin 25 muoden kuluessa. Asian toimeen panoa marten malittiin erinäinen toim—ikunta. Roumasmaenseura pääkaupungissapitää arpajaiset tämän kuun 25 p. , johon myös tulee kalliita lahjoja H. M. Keisarinnalta.
Ilioppilaisten huoneenrakennuskassaan on tähän saakka yhteensä karttunut 26, 663 ruplaa 97 kop. , joka summa yhteisessä ylioppilaisten kokouksessa katsottiin mielä lisättälväksi ennen kuin rakentamaan rumetaan.
Muutamat ylioppilaiset omat tarjouneet tulemana sumena lähteäksensä ympäri jonkun osan maata laulajaisia pitämään ja sillä tamoin maroja kokoomaan samaan hankkeesen.
Nuutajärven lasiruukissa Urjalan pitäjässä pääsi mallia Mallallensa huhtikuun 12 p. kello 11 ehtoolla. Walkia syttyi katosta ja riehahti äkkiä niin että suurin osa ruukista meni tuhaksi. Kalu-makasiinit jaasunhuoneet jäimät palamatta. Ruuki oli palovakuutettu.
Käkisalmen pormestari H. Hallonblad on määrännyt omaisuudestansa suuren summan 70, 000 hopiaruplaa kansakoulu-laitoksen perustamiseksi, jonka järjestäminen, jos hallitus siihen antaa suostumuksensa, jätetään pastori U. Cygnaeukselle. Kaksi kansakoulun opettajiksi aikomaa nuorta miestä tulee jo sumella pormestari Hallonbladin kustannuksella matkustamaan ulkomaille, parhaimmissa kansakoulu-laitoksissa saamaan oppia ja harjoitusta, rumetaksensa opettajiksi aivotussa laitoksessa.
Itävallan ja Italian kuningaskunnanrajoilla Poja Mineio-jokien rannoilla on jo koottu paljo sotaväkeä. Siitä jo muutamat ennustamat sodan jo pian syttyvänki näiden maltain mälillä. Tämän luulon mahmistukseksi medetään mielä sekin että Garibaldi jo on jättänyt maakartanonsa Kapreran luodolla ja tullut tänne pohjais Italiaan.
Levottomuutta ja kapinan intoa yhä kestää Itamallan etelä maissa Kroatiassa ja Dalmatiassa, sekä Turkin alusmaissa, asmkeanssmaainittuin maakuntainrajamaissa, Bosja Serviassa. Italian puoleltakin yli Adrian lahden on tänne tullut kapinan yllyttäjiä. Turkki on nimittänyt Dmer pasjan sotaväkensä päämieheksi Bosniassa ja Hertzegovinossa, ja käskenyt piirittää ja sulkea Montenegron rantoja meren puolelta.
SaksanmaallaDresdenin kaupungissakuoli helmikuun 21 p. kumanmeistäjä Ernst Rietsehel, joka parhaallansa teki MarttiLutherin kuvapatsasta, joka on määrässä pystyttää Wormsissa. Itse piti hän tätä työtänsä suurimpana ja mieluisimpana. Onneksi ehti hän malmiiksi saamaan kipsistä Lutherin ja Wiklesin kuvakaavat täysikokoisina niinkuin ne valetaan, ja muut kaavat vähemmässä koossa. Lutherin kuva m suuri ja viehättävä.
Hänen kasvonsa ovat käännettynä taivasta kohden, ja hänen oikia kämteansseämmleapsäsäa piplian päällä, joka on hänen kädessänsä. Niinkuin lukiar tietämät koottiin Suomestakin rahoja tämän patsaan rakentamiseen.
Mustialan maaviljelysopiston karjahoidon tarkastajalle mamseli Karoliina Lundströmille on Suomen senatti lahjoittanut hopiakannun siitä että mamseli Lundström on pitänyt tarkan vaarin ja hyvän hoidon karjasta. Kannun antoi opiston inspehtori senatin puolesta opiston virkamiesten läsnä ollessa.
Samassa tilassa ilmoitettiin että Pietarin maaviljelys-näyttelössä viimis syksynä maamiljelys-opistolle oli annettu seuraavat kilpapalkinnot: 1) isompi hopiametalji kahdesta vuoden-vanhasta Ayrshirelaisesta vasikasta, 2) myös isompi metalji yhdestä kahden hevoseu aurasta, ja 3) 150 ruplaa hopiaa sala-ojain työ-aseista.
taa asento-päätöksenmukaiseksi, ; joé sahanomistaja kolmannen kerran rikkoo tätä vastaan, maksakoon sakkoa samoin kuin toisella kertaa ja menettäköön sen ohessa myös fahuri-oikeutensa. Sama edesvastaus olkoon, jos vesisahan omistaja rikkoo sahan määrätyt toe-ehdot, ehkei vahinkoa siitä tapahtuisikaan, ja kruununmiehet hävittakööt kohta tumattoman lisätokeen omistajan kustannuksella.
Jos vahinko tapahtuu, palkitkoon sahanonnstaja sen^^^D^^^D^^D lupaa käyttämisten’ on saatu, maksakoon omistaja sakkoa 50 ruplaa kolmeksi jaettavaksi, ja kruununpalveliat käykööt kohta toimeen sahan käyttämisen estämiseksi.
13 §. Wesifahan omistaja pitäköön, sahausoikeutensa menettämisen uhalla, arkkuja taikka muita soveljaita laitoksia, joihin sahanpurut kokoontumat ja estymat meteen putoomasta, sekä avatkoon lain jälkeen toeluukut, missä vesi tahtoo vahingoittaa yläpuolella asujain tiluksia.
14 h. Jos kysymys tulee sahan hämittamisestä, koska se estää koskenperkauksen toimia, ja siinä kohdassa, sahan rakentamisen luvan annettaissa, ei ole mitään »Välipuhetta tehty, olkoon sääntö maaliskuun 8 p. 1820 ja muut asiassa annetut asetukset noudatukseksi.
15 §. Asianomaiset viskaalit, metjahoidon virkamiehet ja kruunun-palmeliat kukin paikkakunnallansa pitäkööt tarkkaa vaaria siitä ettei sahanomistajat sen ylitse käy taikka laimin lyö, mitä tässä asetuksessa määrätty on.
16 tz. Tästä puoleen ei tarvitse maksaa mitään sahaveroa eli maksoa sahoista, jota vastaan se, joka maitse eli meritse ulkomaille mie ja miettää sahatulta puu-kaluja, johon ei lueta halkoja ja muita sahalla ainoastaan poikki sahatulta metsan-antia, ei myöskään kelteita ja routeita, maksaa fruunulle, paitsi erittäin määrätyltä ulos-miemämaksoja, niin kutsutun sahausmakson, joka viiden vuoden ajaksi määrätään puoleksi kopekaksi kultakin Suomen kuutio-jalalta sahattua puuta, eli kahdeksan ja puoli kopekkaa kultakin 17 kuutio-jalkaiselta tontitta, ja 85 kop. hop. jokaiselta 10:n tontin läjältä eli 170:ltä kuutio-jalalta. Sahamakso maksetaan jakannetaan tullikamareissa eli siksi määrätyissä tulli-asennoissa.
17 §. Mitä tätä ennen on määrätty eli seurakunnissa somittu sahurien osallisuudesta kirkon ja pappilan rakennuksessa sekä vaimaishoidossa y. m. , pysyköön eteenpäinkin noudatteena siksi kuin siitä toisin säädetään.
Mutta missä muutos, nyt muutelluin asianhaarain johdosta, katsotaan tarpeelliseksi, kuin myös missä uusia sahalaitoksia masta rakennetaan, olkoon seurakunnan ja sahahaltiain vallassa siitä sopia taikka, jos ei tämmöistä sovintoa taida tapahtua, kumernöörin tutkittavana ja mäarättamänä kuinka paljon kysymyksessä olemasta sahasta tulee kuulutuksella kihlakunnan kirkoissa, julistaa asia, kehoituksella sille taikka niille, jotka luulemat oikeutensa oleman kysymyksenä, puhe-oikeutensa menettämisellä, kuukauden sisällä sen jälkeen, muistutuksensa kumernöörille kirjallisesti ilmoittamaan, ja paitsi sitä, jos laitos rakennetaan toisen maalle, sen omistajaa erittäin hakemuksesta kuulla; jonka jälkeen ja kun metsahoidon hallitus, jos niin tarpeeksi katsotaan, on antanut maaditut selityksensä, kuvernöörin tulee päättää asia ja, jos hakemus myönnytetään, päätöksessä määrätä niiden raamien luku ja laatu, joita hakian annetaan sahassa käyttää.
6 tz. Jos sahan omistaja mielii enentää raamien lukua taikka muuttaa niiden laatua, hakekoon sitä kumernöörissä, joka saapi hakemuksesta päätöksen antaa. Jos toetta myös tahdotaan tehdä toisenlaiseksi, menetellään niinkuin uuden mesisahalaitoksen asettamisesta määrätty on.
7 tz. Päätös, jonka kautta uudm sahan laittaminen on sallittu, taikka entisen sahan muutos toisenlaiseksi myönnytetty, pitää kumernöörm antaman senatin talouskunnan tutkittamaksi ja sen muoksi, kolmen kuukauden sisällä päätöksen jälkeen, lähettämän sinne ynnä kaikki asiaan kuulumat kirjat sekä todistus ajasta, jona asianomaiset kumernöörin huolesta omat saaneet päätöksestä tiedon.
Ellei näitä todistuksia sanotulla ajalla taitta saada, ilmoittakoon kumernööri sen, lähettäissänsä päätöksensä ja toimittakoon ne sitte niin pian kuin mahdollista on.
8 §. Kuvernöörin päätöksessä, jos hakemus sen kautta on myönnytetty taikka emätty, saapi tytymätön hakea muutosta alamaisilla malituksilla, jotka 90 paimän sisällä päätöksen saamisen jälkeen, sitä päimaä kuitenki lukematta, pitää senatin talouskuntaan lähetettämän.
9 §. Kahden vuoden kuluessa siitä kun senatti on luman antanut uuden sahan asettamiseen, pitää se täyteen toimeen pantaman, ellei tahdota menettää asettamisen lupaa.
Jos asettaja tahtoo pidempää aikaa siihen, pyytäköön sitä kumernöörilta, joka lähettää hakemuksen ynnä oman lauseensa kanssa senatin tutkittamaksi.
10 tz. Sahan omistajalla, jonka asettamiseen laillisessa järjestyksessä lupa on saatv, on oikeus varustaa se erittäin keskisahoilla sekä muutoin mielensä mukaan rakentaa ja edespäin muuttaa toisenlaiseksi, kuitenki ettei saharaamien määrättyä lukua jalaatua eikä toe-ehtojen määräystä mastoin tehdä. Jos saha lakautetaan ja hämitetäan, ilmoittakoon omistaja sen kuvernöörille, jonka tulee siitä tieto antaa senatille.
11 §. Jos laillisessa järjestyksessä tehtyyn sahaan raketaan . usiampia eli toisen laatuisia raameja, kuin lupa on saatu, vetäköönomistaja sakkoa ensi kerran 25 ruplaa ja toisen kerran 50 ruplaa hop. kolmin jaettamaksi, ja kruununpalmeliat pitäköötsahan työttömänä siksi että omistaja sen muutpungin maalla, pyydettäköönlupaa sen läänin kumernööriltä, jossa sen asentopaikka on.
Hakian tulee myös ilmiantaa niiden saharaamien luku ja laatu, joita laitoksessa aimotaan käyttää, kuin myös todeksi näyttää että hänellä on oikeus asentopaikkaan.
Tämän ja edellisen pykäleen säännöistä suljetaan pois ne kotitarpeen sahat, joita ritaristo ja aateli, etuus-kirjainsa jälkeen ja erinäisettä lumatta, omilla tiluksillansa tästä puoleen asettaa, niinkuin 74 ja 75 pykaleissä armollisessa säännössä Suomen metsistä syyskuun 9 p. 1851 määrätään.
3 §. Jos lupaa haetaan vesisahan asettamiseen, mutta vesistö ei ole kokonaan hakian tilusten sisällä, tulee kuvernöörinmäärätä semmoinen katselmus, kuin 171 pykäleessä Suomen maamittauksen säännössä toukokuun 15 p. 1848 ja 2 pykäleessä säännössä syyskuun 17 p. 1860 niiden asiain ratkaisemisesta, jotka koskemat vesilaitosten asettamista ja medenjohto-töitä, määrätty on, ja sitte, kun katselmuskirjat ynnäniihin kuulumat kartat säätyssä järjestyksessä ovat kuvernöörille annetut, kuulustella piiri-insenöörin eli, missä niin tarpeeksi katsotaan, tieja vesiyhdistysten ylihalliunon ajatusta asiassa. Jos näin saadun selityksen kautta sahan-asettamista kohtaa esteitä, saapi kumernööri kohta kieltää hakemuksen; mutta muussa tapauksessa, pyytää paikkakunnan tuomarin, määrätyn maamittarin amulla, pitämään katselmus, niinkuin siitä rakennuskaaren 4 pykäleessä 20 luvussa määrätty on.
4 §. Kun kihlakunnan katselmus, jossa ei enää tarvitse tutkia hirsi-maroja, on tapahtunut ja katselmus-oikeus on antanut lauseensa toetus-ehdoista ja tokeen laadusta seka mitenkä ja missä määrässä laitos koskee toisen oikeutta, ynnä muiden asianhaarain kanssa, tulee hakian, jos hän tahtoo pyyntönsä perille päästä, antaa kaikki asiaan kuulumat kirjat kuvernöörille, jonka, jos suurempaa toetta ja veden sulkua tarvitaan ja vaaditaan, kuin mitä 3 pykäleessä määrätyssä katselemuksessa esitelty on, tulee uudesti tiedustaa tieja vesiyhdistysten ylihallinnon ajatusta asiassa sekä sitte, kuin myös metfahoitokunnan lause, missä niin tarpeelliseksi nähdään, on vaadittu, antaa päätös asiasta, ja siinä, jos hakemus myönnytetään, myöskin tyskä määräys toetusehdoista ia tokeen teosta, raamien luvusta ja laadusta, joita sahaan saapi tehdä, sekä että saha pitää omistajan kustannuksella toisin tehtamän, siirrettämän taikka kokonaan havitettämän, jos tulevina aikoina medenjohdatus-, koskenperkaustahi suuremmat maaviljelys-työt sillä estetään.
5 tz. Jos joku hakee lupaa vesisahan asettamiseen, ja vefistö on kokonaan hänen tiluksiensa sisällä, taikka lämpö-ilmalla eli höyryllä käytettävän seen, sahalaitoksen asettamiei tarvita maamittarin tutkintoa eli muuta katselmusta, maan tulee kuvernöörin, ilmoituksella ni«akunnan sanomalehdissä ja
Kaikki tavaiat myydään määrättyihin tehtaan hintoihin.
Kattiloita (muuripatoja), patoja, jalkaja paistinpannuja sekä lastrulleja kaikista lajieta. arina-uuneja.
rauta-arinoita ehälloja), vellejä, ryytkli-uuneja. ryyktyrautoja, rilitaan-putkeja, hauta-ristejä ja varjoja, lyhdyn-kallnattajia. kirjeitten lovioitusloneita. lokanputkeia ja kelinä, rövtiä. istuimia ja sänkyjä y. m. Nautapuntareita ja tymmeuluku-vaaloj».
Paloruisluja ja santoja.
Pärekaton-nauloja.
Usiaampaa lajia lulkuja. saranoita, akkunan-rautoja, uuninja lomeron-oveja. tahvin-paahtimia y. m.
Rion Hahvetta, Hampurin Vokeeia ja lavanMiifikryyneja myopi P. lihimaeus, entisessä Boxströmiu talessa.
Mustan-pruuni valakla-bevone». 6 vuotias. lav »is ja virheetön; tvvetemmätiedon antaa ruokakauppias Konstantin ’Hberg.
Klimmenys-vaaleia, laba-artkuja. olvenlukkuja. esilukkuja, vroenteltimiä. säränöitä. atlunanlistoja, myyvi seppä K. I. Wulff Itäisen pitlän ladun vairella.
Riigan MeNavanfiemeniä kauppamies Sibeliuksella Kingelinin taloesa.
Huviä Riigan vellavan-siemeniä kyllvöksi, viimis vuoden tuloista, halpaan hiittään myypi I. W Blomberg tauvvlltoriu varrella.
MettäI. G. Grsnbergillä.
Wahva ja virheelön bevoue40 luolalla, Sundellilla enteessä Söoerqvistill talossa Anninkaisten mäellä.
Ruotsin lllttopareen-naulojllalennettuunhintaan Myypi 3ävi ja dsterolad rautavuodiesa iiinnauladun varrella.
STOrtÄPtrt 50 fiu>. bev. iiiuiuutlta Kingeli«Vlllvvlll ja Kumvr. olutebtaassa.
Weslparannuksen-laitos MAMW Kupittaan eli Pyhiin Henrikin lahW^^^M teellä, Turun kaupunssin lähellä, attjamM< MmM taon Kesäkuun 1 P. tänä vuonna ja suljetaan tuleman Syyskuun 1 p.
Lääkärin hoitoa tulee herra arkiateri ja ritariE. I.
Bonsdorff muutamain nuorten lääkärien aroulla pitämään, samoilla perustuksilla kuin viimekuluneina kahdeksana kesänä eli niin että ynnä vesiparannuksen kanssa lääkkeitäkin käytetään sattumassa tarpeessa. Ne taudit, joiden parantamiseksi eli helpotukseksi mesiparannus mainitun taman mukaan on amullinen, on herra arkiateri Bonsdorff likemmin. kertonut ja selittänyt Suomen Lääkariseuran Toimituksissa julistetuissa ilmoituksissansa Wesiparannus-laitoksen maikutuksetzta vuosina 1853, 1854, 1855, 1856, 185? ja ovatseuraamat:
suonien särky, emätaudit, yleinen hermottomuutz eli pitkittävä jännesuonien heikkous pitkällisten tautien perästä, muutamat lajit ajottaisiavääntelyksiä, kaikellainen säilöstys-tautisekä jäsenissä että jäsenliitolpssa, siitä seuraamilla häirityksillä jäsenliitosten vapaassa liikkeessä, halvaukset joihin ei selkä-ytimen pehmitys tahi kuimetutz ole syynä, muutamanlaiset ajettumiset maksassa, pernassa ja munuaisissa, kidnininnri- tauti, nuljahduksia kohdussa kovanmeren juoksulla tahi kuukautisen taukoamisella, Maisan röhkäsiitä lähtemällä tarpeettomuudella, monenlaiset ajottaiset Mammat hengittimissä, niinkuin keuhkotauti, ajottainen röhkä, vesitauti rinnassa ja sydänsäkissä, kalmetauti, kerpuuki, risatauti stkä muut mammat meri medenpesäkkeissä ja risoissa, eräät lajit iho-mesitautia, tuimat ajottaiset ihottumat, merkurinl-taudit, eräät lajit toistaiöta kuppatautia, milloin luerknr-moidetta on ensikertaisessa käytetty, ja erittäinki kolmaskertanenkuppatauti, jossa mesiparannus on pidettämä ainoana pettämättömänä lääkityksenä, jota paitsi mesiparannustakehutaan erittäin auttaMaiseksi päästyä äkeis-taudeista ruman-sulattimissa ja vilutaudista, semmoisten seuraus- vammain estämiseksi pernassa, maksassa jne. , jotka sikiävät niistä.
Kaukana usuvaiset sairaat, jotka haluisiroat tietoja vesiparannuksen sopivaisuudesta tautihinsa, saavat siinä kohdassa sitä paremmin kuin pikemmin lähettää herra arkiateri ja ritari Bonsdorffille, jonka asunto aina toukokuun loppuun on Helsingissä, kertomuksensa taudista, selittävä niin täydellisesti luin mahdollista oireet eli ennusmerkit, jotka omat seuranneet taudin alkamista ja vieläkin vaivaavatsairasta, kuin myös edelliset taudinkohtaukset, sairaan ijän ja muutkin kohdat, jotka voimat antaa käsitystä sairaan luonteesta jne. Nämät taudinkertomukset pitää kirjoitettaman Saksan eliRuotsin kielellä, ja Juhannuksen jälkeen ei enää vastaan oteta semmoisia sairaita, joiden täydelliseen parantamiseenenemmänkuin 8 viikkoatarvitaan.
Wiimeiseksi saa Johtokunta ilmoittaa että kylpylaitoksen huonerakennus, paremmaksi mukavuudeksi kunnioitettaville kylpiöille, on laajennettu kuin myös muutoinki parhaimmiten varustettu.
Turusta maaliskuun 2 p. 1861.
Johtokunta.
Halataan vnorota I^ä päiväötä kesäkuuta: talsi lnionetta toinen isomvi toinen vähempi. Tietoa vartoiaan näiden sanomain painossa.
Ilmoituksia.
Täösä kaupungiosa ja [en nui. ifeurafuiiuaöfa fuimyös Uudessakaupungissa. Laitilapitäjässä ja Hinnerjoen kappelissa fefä Euran pitäjässä asuvaiset efaU liset. jotka täällä oroai kiljoittaueet itsensä aivotun maaviljelysvaukiojallifuutefii, jota ntit kukutaan Suomen J)^l’i)öpaufirft, futfutaau täten kokoon maaiirtntatua29i)äitt3änä täösähuhtikuussa kello 7jvv. ruok^kaupvi^s Kaarle Sedeiströmin tykö, osallisten kokouls? e>sa aMiniid helmikuun 27 v. tehdyn päätöksen mutaan, valitsemaan kaksi benkeä, joiden ininä allekirjoitetun kanssa tulee määrätä, kuinka ensimäinen malso.
10 niiirfha kultakin osakkeelta. v!öi>k<n!netaa>!> jotta lmopautsllii, sesesksäa voasbuauiusljfrajoei-liuvttsiitesvfaaueonotam. äRä. raäuttmy asltuaohriutehtttai»’ Granström.
KoetNslaNeja viittä eri laija, sopivia siilmi maa vilieiia!ruluxli, jota nyt pidetään, ojola päivä »ähtälvänä lurktinahkuri K. F. Lindbergillä Postimestari Hammarln talossa Ison Hämeenkadun varrella.
Klllsi paitaa 14 tahi 15 vuodeijässä. joilla on lialu turtlinahkuriu opetin, saalvat paikanK. F. Lindber. iflä, joka asuu poslimestari Hammarin talossa Ison Hämeenkadun Varrella.
H^iille, jotta haluavat antaa astuttaa tammansa ~*r+’ erinomaisen sorealta ja tändelliseSti virheettömalta eribilta. jätetään siihen tilaisuus, tum lysyvät ohjilliseu Ealin’iu perään, joka asuu luvernöörinhuoneen tata-tartanolla; astumisen makso on 3 ruplaa eli tynnyri kauroja. M@uurt keltasen-rustia jahtikoira, suuripäineu. halkelmilla luvvakorvilla, roikku iM^^^U. villahuvlilla ja tatvattoman suuret kynnet <>”^>»««M> jalvoissa. tuntee nimensä ”Pollus”, meni tiehensä viimis sunnuntain ehtoolla; joka sen on for* juunsa ottanut, tuokoon palkintoa vastaan värjlri Lagerstedtille AnnintatSten tulliin.
Turussa, I. W. Lilljan kirjapainossa, 1861.
Palnoluvan antanut: T. T. Nenvall.
rauta-kaluja, llasia ja posliineja, isomainen lynttilälruunu, mayonllfia, petsatulta ja maalatulta huonekaluja, niiden joukossa 2 pelipöytää. 1 isomainen selnäpeili, 1seinäkello, ajokatuja, maalatulta mattoja ynnä kailellaista huonekomsua, joka halullisille osta, jille ilmoitetaan. Turun huutokamarista yuhlikuun Tuorotaiua ja perjantaina 25 ja 26 päivänä täesä huhtikuussa, altain kello 9 epp. ja 3 jvv , myydäämerilavteini A. Lindqvist vainaan perillisten talossa >i:ro 94 entisessä Meri-lorltelissa Linnantaduu narrella tässä kaupungissa, julkisellavapaehtoisella huutokaupalla mainitun vainaan jälkeen jäänyt irtain omaisuus, nimittäin: kultaa ja hopiaa, vaski-, messinki-, tina-, plakkija rauta-laluja. llasia ja posliineja, joioeu seassa sinirvalloset pöytä-astiat, tahveja teekuppia, mahonkisia. petsatulta ja maalatulla huonekaluja 1seinäpeili. 1pöytäkello. fortepiano, sänky-, liinaja miehen-pitovaatteita. merikatttoja. ottanteja, 1kiikari. 1lailvauveuhe. permanto-mattoja, ajokatuja, mintuin lääseitä, rattaita, niiden seassa 1 vesirattaat tynuyriuensä, tyhjiä potteja, mankeli ynnä yhtä ja toista huouekomsua, jola halullisille ostajille ilmoitetaan.
Turun huutolamarista huhtikuun 13 p. 1861.
A. Forhman.
Tiistaina tämän huhtikuun 3l) v. allainkello 9 epp.
ja 3 jpp. myydään, paikkakunnalta pois muuttamisen tähden, leoli Berlinin talossa n:ro 3, 17 lortteliesa 1 kaupunginosaa, liki entista Suomen kasarmia, jullisella vapaehtoisella huutokaupalla, kaikellaista irtainta taivaraa, »limittäin petsatutta ja maalatulta huonekaluja, niiden joukossa 1 mieheupiironli, 2 vaatelaappia. sänkyjä, pöytiä, tuolia, vasli-, pläklija rauta, kaluja, joiden joukossa 1 kukkaSpainin. klasia ja pos. liiueja, ynnä taitellaisla buouetomsua, joka halullisille ostajille tiedoksi an»etaan. Turun huutolamariita Tuorstaina 2 päivänä tulemassa toukokuussa, al, lain kello 9 epp. ja 3 jpp. , myydään kaupungin huutokamarissa, julkisella «vapaehtoisella huutokaupalla, laikellaiötaietainta tavaraa, nimittäin: petsatulta ja maalatulta huonekaluja, «aSki-, messinki-, tina-, plakkija rauta-kaluja, klasia ja posliineja. 1 teelyöli.
pöytäkellvja, lamppuja, 1kruunaussaha, sänkyja miehenpito-vaatteita, joiden joukossa 1 fupinnahlaset pälsyt ja kaulus, siloja, suvi-ja talvi-ajolaluja.
niinkuin l jahtitrilla, Hällija souta-rattaita. 1 vesireti tiinuneusa, 1kasauinja 1kuuri-reki. peltvlaluja, 1silovu-arklu tveilsenensä, 1 manteli, muutamia taevupentin luuttuja ja tukkastruukuja, tyhjiä tiinuja, tynnyreitä ja tammipunttuja rautavöillä, 5 työhevosta, Imaalattu ja 1 maalaamaton veuhe peräsimellä ja airoilla, 1 verkkovenhe ja yhtä ja toista huonelomsua sekä soutaläja entisessä Ginmannin varvissa. joka sekä että venheet ovat nähtävä»»ä värjäli Wirverezin talossa. Nantaja Linnan-katujen välillä, ja että bevoset jaajokalut myydään kello 12 ja 1 välillä päilvälla, halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun buutolamarista huhtikuun 17 p. 1861.
A. Forhman.
Tuorstaiua toisena päivänä toukokuuta allain kello 9 edellä puolen päiväu myydään vapaehtoisella huutokauvalla, Pramilan talossa Uläueen kappelissa irtain omaisuus, nimittäin: rautaja puukalua, peltoja ajokaluja. hevolsia. härkiä, lehmiä, lampaita ja nuorta karjaa, jota halullisille ostajille ilmoitetaan.
Pramilasta Bp. huhtil. 1861. Kustaa Pramila.
Kihlakunnan oiteuden Huittisten ja Punkalaitumen pitäjissä lainvoimau voittaneen päätöksen johdoöta, ja asianomaisen vörmyntärin tahdosta, myydäähuutokaupan kautta paikalla. Ala-Kirran perintö-taloTalalan kylässä viimeismainituösa pitäjässä, seitsemäs (7) päivä ensilulelvaista toukokuuta; ja on se vaatimuS niiltä jotka tahtovat huutaa, että toimituemiehelle ennen myymistä jättää talauS-liijan. että kauppahinta nläälättävän ajan sisään tulee makseluksi, kahdelta varalliselta tilanomistajalta, joitten varat pitää oleman todistetut tuomarilta eli muulta päälleluotettavalta virkamieheltä. Kolmas osa hinnasta pitää lohta jälkeen myumisen matsettaman. Huittisista 5 v. huhtikuuta 1861. Lars Leonard Lyke», toimittaja.
Huutokauppoja.
Tiistaina tämähuhtikuuir 23 p. altain kello 9 epp.
j3 jv. . myydään »inaseppä Lindbladin talossa n:ro 3, 9 kortteliosa Ikaupunginosassa Ison Hämeenkadun «varrella, julkisella vapaehtoisella huutolauvalla, leskirouvan tohtorinpa Wallenius-v»inaan jälleen jäänyt irtain omaisuus, nimittäin: hovia-, vaski-, messinki-, tina-, plälki-. joiden joukossa ylsi tylpy-amme, ja mainittuja maksoja suorittaa, sahan suuremman eli vahemmän alan suhteen. Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot.
Helsingistä huhtikuun 9 p. 1861.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen jälkeen ja Korkiassa Nimessä.
Hänen Suomeen asetettu senattmsa.
Mhytävänä.
Turun Tehtaan Rauta-puodissa Ison Hämeenkadun varrella.
Turun polisilamarinilmoituksia. Huhtikuun17p.
ilmoitti I:tsi nuorukainen Julius A. Sjöberg että hän samana paimänä Kauppamiehenkadulla oli kadottanut 2 Märimerkilla merkittyä mustaa silkkiliinaa; 2:ksi Mynämäen lukkari A. Kajander, ettähänsamana päivänä Wähän Hämeenkadulla oli kadottanuthopiaisen nuuskutoosan, merkitty puustaveilla S. R.
18 p. toi summan neumomies Nystedt polisikamariin mahan rahaa, jonka hän oli löytänyt komeliahuoneesta.
— 19 p. tuotiin polisikamariin Uudenmaankadulta löytty kamarin-amain.
20 p. toi kraatari K. G. Rosin Nummen pitäjästä totosin polisikamariin suurennuslasin hopiamanteella, jonka hän oli löytänyt Isolta Brahen kadulta.
Samana päivänä ilmi antoi kauppias Forssellin kirjuri A. Lithenius, että pitkanläntä mustanhimiäinen vaimoihminen, musta kohtu yllä ja musta liina päässä, edellisellä päivällä tuli kauppias Forssellin puotiin näytetilka kädessä ja pyysi ramintolan-ifännalle Lembergille näytteeksi miedäkfensä kappaleen saksiiuia, joka myöskinannettiin. Mutta mainittua fakslini- kapftaletta ei tuotu puotiin takaisin, eikä maksoa siitä, niin kyseltyä saatiin tietääetteimainittuamaimoihmitztä ollut Lembergiltä lähetetty, maan että hän malheellansa oli saanut saksimin itsellensä.
Tohtorinna Amellanilmoitti että hän seurahuoneessa taikka mainitun huoneen ja asuntonsa Malilla 12 päivänä tässä kuussa kadotti kullatun hoftiaisen rannerenkaan, merkitty nimellä F. Amellan.
Kotimaalta.
Kemisoairtiullsis»eSnääMnatöje, setetteäti»nvaAliormkuonltlainenllmiehiä Suomenmaan neljästä säädystä on kutsuttama Helsingin kaupunkiin ko’olle tulemaan tammikuun 20 päivänä 1862, vvden aika-luvun mukaan. AnnettuPietarissa, 29 p. maaliskuuta (10 p. huhtikuuta) 1861.
Me toinen, Jumalanarmosta, Keisari ja Itsevaltias koko Wenäjänmaan yli, Puolanmaan Tsaari sekä Suomen Suuriruhtinas, y. m. , y. m. , y. m. , teemme tiettömäksi: Niinä kuutena vuonna, jotka siitä asti omatkuluneet, kuin Perjantaina Huhtikuun 26 päivänä 1861.
Gllnomia Turusta.
M17 4 Sunnunt. Pääsiäisestä saarnaamat:
TuVMiolirlossa, Suom. ja Ruots. Aamusaarnan:m.
Pastori Bränder, lähtäsaarnan. Suom. Ehtoosaarm.
Pastori Indre’».
Kehruhuoneenlirlosfa, Suomea: m. PastoriIndren.
Linnan-lirlossa, Suomea: m. Pastori Stenberg.
nan: v. PastoriMalmström. Ruots. Ehtoosaarnan :
Piplian selityksiä pitämät tulemalla miikkoa: tiistaina kello 5, jpp. ruotsin kielellä Tuomiopromasti Renmall ja keskimiikkona kello 5 jpp. suomen kielellä lv. Pastori Indrev.
Kaikkimaltias Meidän käsiimme laski Suomen kansan elämän vaiheet, olemma Me erinäisissä tiloissa tulleet sihenmakuutukseen, että monet semmoiset la’inlaadinta-toimet olisimat mälttämättömästi tarpeellisia, joiden nojassa maakunnan sekä hengellinen että maallinen edistyminen suurestirippuu, mutta joita Suuriruhtinanmaan perustuslakien mukaan ei ilman maan säätyjen amutta ole moitu saada aikuisiksi, jonka muoksi eräät asiat siitä ajasta asti omat jääneetmiimähtämään, kuin Suomenmaa tuli Keisarikunnan kanssa yhdistetyksi.
Tämän makuutuksen johdolla olemmaMe myöskin Armossa antaneet Suuriruhtinanmaan Senatille käskyn, yksissä neumoin maakunnan kenraali-kumernoorin kanssa.
Meille alamaisuudessa ilmoittaa ne yllämainittua laatua olemat asiat, jotka niin tärkeiksi katsottiin, että ne marsinki olisimat esiin otettamat. Tosin sopisi se parhaiten yhteen uskollisten Suomen alamaistemme hymäa alati harrastamain toimotustemme kanssa, että maan säädyt kohta kutsuttaisiin ko’olle, sittenkuin yllämainitut asiat omat säännöllisellä tamalla edeltäkäsin malmistetut; mutta muut tähdellisemmät maltio-toimet, joidenka malmomisen Jumala on pannut pyhimmäksi velvollisuudeksemme, eivät myönnytä että tätä nykyä käyttäisimme sanottua Suomenmaan perustuslakien mukaan Meille kuulumata oikeutta.
Että kuitenkikaikki, mitä semmoisissa ajanmaiheissa moidaan Suomenmaan hymaksi tehdä, ei tulisi kaumemmin miimytetyksi, olemma Me tahtoneet suostua siihen, että Waltiokunta semmoisia miehiä kutsutaan maakunnan neljästä säädystä ko’olle, joilla on kansalaistensa luottamus ja jotka samat kansalaiset siihen toimeen vapaasti malitsemat; ja jätämme Me heidän haltuunsa, käydä niitä asetusten ehdotuksia tarkastamaan, jotka Meidän käskystämme tulemat tärkeimmissä yllämainituista asioista heille esiteltämäksi, sekä alamaisuudessa lausua, miten ne, maakunnan tarpeille parhaiten vastaamalla tamalla, siihen asti heidän mielestänsä »oltaisiin järjestää, että näemme ajansuhteiden myönnyttämän maan säätyjen kutsumista ko’olle, jolloinka samat asiat saatetaan täydellensä ratkaista ja lopullisesti mahmistaa.
Tätä marten tahdomma Me Armossa säätää seuraamalla lamalla:
I:ksi. Ritariston ja aatelissäadyn huntooikeutta nauttimat jäsenet saamat, itsekukin siinä luokassa, johon hän kuuluu, valita neljä saman luokan miestä, joista tällä tavoin useimilla huudoilla «alitut, neljä kustakin luokastaf käymät ritariston ja aatelin edusmiehiksi.
2:ksi. Kussakin Suomenmaan kolmessa hiippakunnassa on asianomaisella pispalla, tuomiokapitulilla ja kirkkoherroilla oikeus keskuudestansa valita, Turun ja Porvoon Hiippakuntain sanomia. (Turun. ) KunKeis. M:ti lviimishelmikuun 11 P. oli määrännyt Teiskon kappalaisen, Laihialle nimitetyn kappalaisen vp. A. F.
Oedban leskelle yhden lisä armovuodenLaihian emäkirkon kappalaisen tuloista setä tämän huhtikuun 11 p. armossa selittänyt että Geddan leski siellä myössaa hyväksensä nauttia varsinaisen armovuoden, niin tulee sen vuoksi tuleman toukokuun 1P. seuraaviin lvirtoihin astumaan, nimittäin: Teiskon kappalaisen tvirtaan Kangasalankappalainen vp. K. E. Inberg, Kangasalankappalaisen Mirkaankirkkoherran apulainen ja tyttökoulun opettaja Turussa WP. H. E. Bränder, ja Turun tyttökoulun opettajaksi Paattisten kappalainen A. Lindman. Wirkavakuuskirjan saanut välisaarnaaja Perttelissä H. H. Hjerpe Angelniemen kappalaiseksi.
Luvan muuttaa Pietarin hiippakuntaanon saanut Espon kirkkoh. apulainen A. W. Bergman.
Määrätyt virkavuoden saarnaaja Teiskossa WP. K.
Bergroth mälisaarnaajalfiMessukylän pitäjän-apulaisen «irtaan, Mietoisten kappal. apulainenE. I. Lilljeftrand Kumlingenkirtkoh. apulaiseksi, jaRuskon kappal.
siainen K. H. Ekblom Mietoisten kappal. apulaiseksi; tullen Ruskon kappalaisen Mirasta murhetta pitämään mahdollisuuden mukaan Maskun papit. Haettavana opettajan virkaSahlininkansakoulussa Hämeenkyrössä.
(Porvoon. )Padasjoen kirkkoherranmaaliin on pantu 1) Jämsän tappal. vp. I. R. Wallenius, 2)Hauhon kappalainen vp. I. F. Danielsson ja 3) kirkkoherran ttiran toimittaja Kristiinassa mp. M. Ingman. Wakuuskirjan saanut Hirmensalmen kappalainen mp. I.
N. Sirelius Hartolan kirkkoherraksi. Haettamana kappalaisen Mirka Hirmensalmella. Määrätty entinen armllvuodensaarnaaja Sulkavassa K. I. Sederblad lappalaisen apulaiseksi Korpilahdelle. Seuraaviin avonaisiin Mirkoihin toukokuun 1 p. pääsevät:
Kristiinan kirkkoherran Mirkaan sikäläinen kappalainen vp. H. O. Rotzehier, Orimattilankirkkoherran Mirkaan vp. Myrskylässä I. Granholm, Puumalan kirkkoherran Mirkaan saarnaajakruunun mankihuoneessa Helsingissa mp. G. E. af Enehjelm, Mäntsälän kappalaisen Mirkaan Mälisaarnaajasiellä WP. I.
N. Lönnrot, Antrein kappalaisen MirkaanSuonenjoen kappalainen vp. D. Toikka, Helsingin pitäjän kappalaisen Mirkaan kirkkoh. Miran toimittaja siellä mp.
maisteri A. Hultin, Puumalan kappalaisen Mirkaan Heinolan kappalainen WP. A. G. Sitten, Heinämeden kappalaisen virkaan kirkkoherran apulainenKaukolassa A. Ruuth.
Kuolleita Turussa. Huhtikuun 8 p. ittellitzvaimon Ceva Wilhelmina Rosendalin lapsi Juha Aatami muutaman hetken elettyänsä, 17, p. formarimeötarin Erkki Sedergrenin tytär Anna Emilia 2 kuukauden ijässä, pumpulitehtaan työntekiänAlbertiina Engströmin poika Otto Fredrik 4 kuukauden vanhana, 16 p.
merimiehen Israel Nymannin leski Maija Heikintytär 75 muotisena, 17 p. karanneen merimiehen Wilhelm Eklöfin vaimonMargreeta Elisabet Lindegreninäpärä tytär Margreeta Elisabet 7 kuukauden vanhana, sormariutisälli Kustaa Wilhelm åkerblom 26vuotisena, piika Anna Kaisa Holmsten 45 vuotisena, 19p. kaupparahaston- martiaKaarle Tuomas Berg43 nmotisena, 21p. meötarikraatarin Juha Henrik Benedikt Kuhlin vaimo Fredrika Antonetta Sundström 36 vuotisena.
Avioliittoon tuulutettiin tuomiokirkossa viimis pyhänä ensi erä: nuori puuseftänkisälli Rudolf Kustaanpoika Gullström ja piika Karoliina Antintytär; nuori trumpu-majuri 22:n jalkamäen soittokunnassa Mikael MikaelinpoikaFedorof kreekkalais-venäläisesta uskosta ja neitiKlaara Kustaava Sundell; trenki Klistaa Heribert Mikonpoika ja piika Serafia Tammelin; sekä trenki Kaarle Fredrik Gröndal ja ittellisvaimo luhanna Wilhelmina Sundell.
6:ksi. Keskustelemuksia esimiehenä johdattamaan, kuitenki ilman niissä, huuto-oikeuoetta kuin myöskinMeille jättämään Waliokunnan ehdotukset ja esitykset, olemma Me Armossa malinneet ja kutsuneet senatorin Sebastian Gripenbergin.
7:ksi. Sittenkuin Meille tällä tamalla tulleista esityksistä olemme kysyneet Suuriruhtinanmaan senatin ja kenraali-kumernöörin alamaisia lauseita, tahdomma Me, enfinna tulemaan säätyjen-päimään asti noudatettamaksi, Armossa vahvistaa ne Waliokunnan ehdotukset, jotka mielestämme todellisesti mastaamat maakunnan tosi-tarpeille ja sen hymää ja hyötyä kartuttamat.
B:ksi. Mamainittuin säätyjen-edusmiesten pitää Helsingissä kokoontuman tammikuun 20 päim. 1862, uuden lumun mukaan.
9:kfi. Suomeen asetettu senaattimmehaltuun jätetään, käydä kaikkiin niihintoimenpiteisin, jotka yllä seisoman Armollisen asetuksemme johdosta omat tarpeellisia.
Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Suuremmaksi makuudekfi olemma Me Omakätisestikirjoittaneet nimemme tämän alle, joka tapahtui Pietarin kaupungissa 29 paivänä maaliskuuta (10 p.
huhtikuuta) muonna jälkeen Kristuksensyntymän yksituhatta keehdeksansataa ja ensimaisella seitsemättä kymmenennellä, Hallitulsemme seitsemäntenä.
ALEKSANDER.
Ministeri-valtiofihteeli. lniivi Armfelt, usiana aamuna on ollut kauttaaltansä lumella peitettynä, joka kuitenki päivänpäälle on sutannut. Höprylailvoja on kuitenki jo usia kaupungin rannassa varustamassamatkoillensa.
Maarian pitäjästä huhtikuun 16:nä väimänä 1861. Ihmeellistä kuin täältä niin Harmoin sanomalehtiin kirjoitetaan, juurikuin täällä ei mitään tehtäisi.
Ompa täälläkin jo rumettu uusiin yrityksiin; niinpä sitä luonnonlaki maatiikin, ehkä sen maatimuksia aina ei osata totella. Täällä saatiin menneenä muonna alkuun kiertämä lastenkoulu, joka on 3 kuukautta paikallaan, josta mennä muonna näissä sanomissa maha pvHelin. Kiitoksen tämän koulun perustamisesta ansaitsee kunnioitettama papisto ja musikinjohtaja herra C. T. M. On -tämäkjn laitos todistus että ei täällakän käy ijän kaiken vanhoillaan oleminen, seuraamatta aikaa ja ajan vaatimuksia. Se on siis nykyajan tärkein ja kiinteä maatimus. että lasten opetuksesta pitää täydellä todella käytämään parempaa huolta pitämään. Jos tätä tärkeätä ajan-maatimusta ei totella ja ajatellaan maan tultaman sillä aikaan eteenpäin kuin tähänkin asti, niin kas siinäpä uskossa masta oikein erehtytään! Sillä entisiä aikaantulemisiamme emme enää moi seurattavina pitää, kuin toiset ajat omat muuttaneet tilamme siksikin, että ennen pitkää ollaan ihan hukassa, jos emme maan entistä paremman opetuksen moimalla korota itseämme siltä mataluudelta, johon esiisämme meidän jättimät. Se on siis selma ettei tästä puolin pysytä seisoalla niin mahalla opetuksella, niin mahatietoisina kuin tähän asti on oltu ja parhaillaan ollaan.
Jos niinkin on, että tietämättömyydessämme tydymme olemaan pimeyden marjon alla vanhallaan, niin muu mailma, joka on fimistyksessä ja aikaantulossa edellämme ja menee yhä eteenpäin, se kuitenkin nauraa meitä, se itkee meitä ja kutsuttaa meitä heräämään tiedon ja taidon hakemukselle.
Kemat täällä on kanssa jo tulossa ja linnut misertämät suloisia sumimirsiään.
Nykyinen lasten-opettajamme on sekä taitama että lempiä opetuksessa, jonka tähden myös on saanut laiskemmatkin lapset kouluun halukkaaksi; jonka tähden moimia ja onnea hänelle ahkeroimiinsa loimotamme. nSaessoanmmmeaan ikämä mainita, että seuratunmielä löytyy niitäkin, jotka mihaamat simistyksen edistystä, ja mikä ihmeellisempi on, kuin omat saaty-personia; he vihaamat niitäkin jotka heidän lumatansa tohtimat melka-kirjan, taikka palkollisten pääsö-kirjan kirjoittaa, peljäten heiltä kaikki lopruvan; juuri niinkuin lukkari luirut pakinoimat näiden sanomain 15 n:ssa.
Yksi salakrouvari täällä viimis keräjassä sakotettiin; aa nähdä säikäättivätkö toiset tuosta. Kyllä olis paljonkin puhumista. ivaan jääköön toiétafefjL. ^^^^^¦j Räntämäen mies.
(Lähetetty. ) Naapuri Matti ja Wiina.
Wiina: Hyvä huomenta, Matti! Minä katsoin perään ja Wiina meni Naapuri Matin tykö.
Matti (kraappii päätänsä): En tiedä huomeltainenko on mai ehtoo, mutta sen tiedän että pääni on hyvin kiviä jaolenkin syytellyt sinua siihen.
Suomen senatti on tämän huhtikuun 9 p. määrännyt Kuopion kaupungin lääkärin, tohtori ja homineumos A. E. Åkesson linnan ja lasareetin-lääkäriksi siellä; samana paivänä omat mara-komissionimaamittari A. I. Röneholm ja mara-maamittari O. W. Nyberg määrätyt marsinaisiksi komissionimaamittareikss, edellinen Turun ja Porin lääniin ja jälkimäinen Uudenmaan lääniin.
Wiipurin läänin maaherra on asettanut Wiipurin pitäjän nimismiehen G.
M. Helsingius järjestysmieheksi Sortama, lan kaupunkiin jaregistraatorin F. V. Asehan nimismieheksi äsken mainittuun pitäjään.
Turun ja Porin lääninm. t. maaherrra maroittaa senatin käskystä kuulutuksella kaikkia läänin asukkaita miemasta kupula-taudilla saastutettuja hevoisiansa markkinoille, sjoainta, tulemassa kesäkuussa pidetään WaaKaskisten, Joensuun, Pietarsaaren ja Turun kaupungeissa.
Turun tuomiokapitulin kierto-kirje maaliskuun 27 p. sisältää !) Keis. M:tm mahmistaman suostumuksen Waasan kaupungin papiston ja kirkonpalveliain palkkaamisesta; 2) Keis. M. tm päätöksen että Ilmajoen kansakoulun opettaja, jos hän on pappi taikka muutoin on osottanut ne opinnäytteet, joita «lkeiskoulun-opettajilta maaditaan, saapi lukea palvelus-vuotensa hymäkfensä papintahi koulunopettajan-mirkaa häkeissä; 3) Keis. M:tin mahmistuksen Angelniemen kappalaisen palkkaamisesta.
Kuuromykkäin koulussa Turussa on nykyjään 40 oppilaista. Tänä luku-termiininä on koululle lahjoittanut tohtori Tikkanen 52 kirjaa erinäisissä aineissa sekä Suomettaren tältä muodelta, kirjanpainaja Granlund 2 kappaletta Kristillisiä Sanomia muodelta 1861, opettaja Malm kertomuksen kuuromykkäin ja sokiain opetuslaitoksesta Ruotsissa, roumasmaen-seura Helsingissä 50 hopiaruplaa, Nousiaisten maimaishoito 5 ruplaa sieltä kotoperäisen tytön elatus-amuksi, promasti Heikelin rouma Turussa 5 ruplaa, Brandön kappalainen Heikel 50 kop.
ja neiti Holmberg Turussa 1 ruplan 75 kop. , jota paitsi koulun saästöpyssyyn on pantu 4 ruplaa 58 kop. hop.
Kuuromykkäin koulu Porvoossa, yksinäisten maroilla perustettu, on menestynyt menestymistään. Keis. M:ti on myös alamaisesta esityksestä hymäksi katsonut määrätä että sille Pormoon hiippakunnan kaikissa seurakunnissa saa muosittain kantaa yhden kolehtin, niin kauman kuin opetusta siinä annetaan ja ehdolla että se asetetaan tuomiokapitulin katsannon alle. Paitsi tätä on Keis. M. ti Suomen käsikassastansa määrännyt koululle musteensa maksettamaksi150 hopiaruplaa.
Suomalainen piplia, jonka Ylimetelin kappalainen maisteri A. W. Ingman uudesti fuomenti ja Suomen pipliaseura v.
1859 painosta antoi, tulee erinäisen tutkiakunnan tutkittamaksi. Tähän tutkiakuntaan on Keis. M:ti määrännyt professorin G.
Geitlin esimieheksi, sekä jäseniksi Kuopion tuomiopromastin A. G. Borg, Kuopion lukion lehtorin I. I. Berg, Pormoon lukion lehtorin S. I. G. Smalsn, Taimassalon provastin K. I. Helander, Hämeenlinnan lukion lehtorin G. I. Lindström ja Ylimetelin kappalaisen A. W. Ingman.
Ilmat omat tällä ja menneellä miikkoa olleet kylmiä ja tuulisia, ja vähä väliin on tuiskunut ja pyryttänyt, niin että maa hiippakunnissa neljä jäsentä kustakin, sekä Kuopion hiippakunnassa kolme, jotka yksitoista jäsentä, sen jäsenen kanssa yhdessä, jonka Aleksanderin-Vliopiston konsistoriumi valitsee, omat pappissaadyn esimiehina.
3:ksi. Pormarisäädyn oikeuksia malmomaan saamat maistraatit ynnä huuto-oikeutta nauttiman pormariston kanssa kussakin seuraamista kaupungeista, nimittäin Helsingissä, Turussa, Viipurissa, Porissa, Nikolainkaupungissa ja Oulussa, malita yhden jäsenen, jonka ohessa muut maakunnassa olemat kaupungit sillä lamalla keskenänsä yhdistyköötsaman perustuksen mukaan malitsemaan kuusi muuta pormarisäädyn jäsentä, että Haminan, Lappeenrannan, Käkisalmen ja Sortamalan kaupungit yhteensä valitsemat yhden, Hämeenlinnan, Lomiisan, Pormoon ja Tammisaarenkaupungit yhden, Tampereen, Uudenkaupungin, Rauman ja Naantalin kaupungit yhden, Ristiinan, Kaskisten, Uuden Kaarlebyyn, Pietarsaaren ja Iymäskylän kaupungit yhden, Kokkolan, Brahen, Tornion jaKajaanin kaupungit yhden, sekä Kuopion, Joensuun, Mikkelin, Savonlinnan ja Heinolan kaupungit yhden.
4:ksi. Malilaksensakaksitoista talonpojan, säädyn jäsentä, saamat yhteiseen kansaan kuulumat tilan-omistajat, asianomaisen kihlakunnan- oikeuden edessä, valita yhden valitsija-miehen kustakin keräjäkunnasta, jotka valitsijat sitten kumernöörin maarättävänä paivänä kokoontumat läänin pääkaupunkiin ja keskuudestansa siellä hänen edessänsä malitsemat: Turun jaPorin, Wiipurin, Waasan ja Kuopion lääneissä kaksi jäsentä, sekä kussakin muista lääneistä yhden jäsenen mainittuun Waliokuntaan.
s:ksi. Waliokunnan jäsenten keskustelemukset pidetään yhteisesti ja huutaminen, jolloinka asia aina kohtipaisesti on ehdolle pantava, tapahtukoon miesluvun mukaan.
Matti: Suus kiini ja kohta pois; en minä anna sinun enämpää puhuakaan. Wallesmanni ilmankin oli minua tutkimassa, olitko sinä meidän kanssamme ja kuinka me Jussista erosimme, ja sanoi minun tuleman edesmastaukseen.
Wiina: Ei.
Matti: Suu kiini (ja lykkäsi hänen ulos ovesta ja minä tulin pois, enkä tiedä nyt kuinka Matin ollee käynyt).
Eurasta 24 p. tammikuussa 1861.
Mikko Mikko-mainaan poika.
Weltomifia valvotaan viimistätiu Kemiök<läjäl 2:»>, väivanä vuoden kuluttua’ viimio maaliskuu 11 p:ötä entisen taupvian Ä. N. Älöllelin konkulsiösa. huhiiluun lvlimis arfeeniaaiiantainj n>. 1862 Turun neuvotuvassa vaMhuoneen-hoitajan L. R.
Kaloaudevaina>, l, pesässä, toukokuun ensi aileemaaitantadu 1». 1862 Helsingin neuvotuvaSsa taupvlanlesken M. K. Matlheiszen-vainaan pesässä, huhtikuun e»n iUfeeniaanantaina v. 1862 Haminan neuvotuva->s>, kauvpiail I. äßinitröui-iu^iiuaii ja hänen leskensä pesässä.
Naimisen esteitä vyntää »aetaanfa ilnieittaN!>, aii niffariu-oppilaeMikkeliNiljakkain Tohmajärven tilkkoherla, , vialle. Mesimielien vaimoPorissa Alberliina SPfblmail fuuluttja fatannuttii miestänsä mesimies Juha Jribril Pikiin. , fauo[. ui|\i elämään, muutoin l’tt^i<i eron.
Toisen holhottavatst oikeudessa pantu talonveira Heitti (sfra!!, !!!lvl’ika Raud. iSl’ja . Nallen riläjässä.
K>aiil)iuit>en-beifro talonlesti Britta Tuomonlytär Kopjffjla mi)öi?fiii K. ileijoeritäjäosä.
Wiina: Kah, ei minun syytä ole, mutta kyllä sinä sait eilan ehtoolla häyryä, kuin sinä nukuit takan partaalla ja kaaduit siihen, josta äiti koetti sinua nostaa ylös, mutta sinä sanoit unen tohroksissa: ole kauniisti saa. . na, enkä minäkään ole hyvä nostamaan että olisin saanut sinun ylös.
Matti: En tiedä, mutta kyllähän vaan kipiä on.
Wiina: Kyllä se siitä paranee, kuinminä vaan teen pari troppi-punssia, eikös niin? Matti: En tiedä jos huolin, mutta tarvittis mennä kirjoittaan itteni raittiusseuraan ja rumeta siihen.
Wiina: Mitä nyt mielä, jokos nyt olet järkeskin kadottanut, ettäs semmoisia hourit? Matti: Kuudennus-mies minua siihen kehoitti ja sanoi paljon toisiakin siihen rupeeman ja minulla on myös se aikomus.
Wiina: Älä sinä ikänäs niin hulluksi tule; kylläs näet että kadut. Parempi ettäs tulet minun kanssani ehtoosten pitäjälle häitä katsomaan.
Matti: En ymmärrä kuin on niin pääni kipiä.
Wiina: Ota tästä minulta hymä troppiryyppy, niin pääsi paranee ja järkeskin tulee siallensa.
Matti: Jos nyt koetan ottaa ryypynkin.
Oh, anna miela toinenkin, ei taida pahempata tehdä, koska tuntuu niin menemän kipiään paikkaan.
Wiina: Niin oikein, ja tulet niin terveeksi ja iloiseksi.
Wiina: Jaa, siitä tulee iloiseksi, rohkiaksi, rakkaaksi ja kaikkeen hyvään taipumaiseksi.
Matti: Otan miela toisenkin parin, taidan tulla sitte iloisemmaksi.
Matti: Kuinka, lupasitko mennä häitä katsomaan; tulin minä jo iloisemmaksi. Wiina: Jaa, lupasin, ja tule sinä kanssa, siellä on minun meljenikin ja meli-puoleni trahteerajana, jotka meitä hyvin vastaan ottavat.
Matti: Jos niin on, taidan tulla ja tulenkin.
Wiina: Mutta ota mieläkin troppia, ettäs paremmin hemoistakin ajat ja kehtaat paremmin mennä.
Matti: Otan pari kolme hymää humausta, äh, jakyllä minä häitä tulen katsomaan.
Niina: Lähdetään kohta, kyllä aika matkalla kuluu.
Wiina: Tuletkos, Jussi, häitä katsomaan.
Matti: Lähdetään vaan, minä pistän hemmsen valjaissin ja me»inään.
Niina: Mennään, mennään, mutta eikös mennä Präjä-Jussia kanssa rekeen ottamaan.
Matti: Tuolta hän näkyy tuleman.
Wiina: Anna sinä Matti hänelle muutama hyva troppi, niin kyllä hän rohkenee tulla.
Jussi: En tiedä jos uskallan, sillä viimis sunnuntain ehtoolla olin siinä kylässä ja mätkein muutamia kermalle.
Jussi: Tules tänne, Matti, ja lähdetään pois, tuolla on viifikuusi miestä niitä samoja, kuin minä äsken fivutullessamme löin, ja potkeivat jo minua tuollaM^^D Matti: Lähdetään vaan.
Wiina: Ja minä tulen kanssa ja mennään kestikievariiu sisälle, siellä asuu myös yksi minun meljeni.
Ia niin he läksivat ja minä otin vaaria ja näin heidän menemän kestikiemariin sisälle, jossa Wiina veljinensä trahteerasi heitä kelpo-lailla niin kauvan että isäntä ajoi heidän pois.
Matti: Istutaan rekeen vaan, kylläminä sille äijälle joskus per. . . . . ta näytän, kuin meidän pois ajoi.
Wiina: Hui, kyllä minä hevosen kulkemaan saan.
Jussi: Muttaminä tahdon ajaa hevosta.
Matti; Mutta en minä anna sinun ajaa, sinä ajat tien viereen.
Jussi: Sinä sika tien viereen ajat.
Matti: Olenko minä sika? Wiina: Sano sinä häntä huora-pukiksi.
Jussi: Olet sinä sika.
Matti: Ia sinä olet huora-pukki.
Wiina: Sano sinä Jussihäntä varkaakfi.
Wiina: Lykkää sinä, Matti, hän pois reestä, miksis häntä siinä vedät haukkumassa.
Jussi: Ia sinä olet varas, Matti.
Matti (nyhjästen Jussia): Mene sinä tuonne.
Jussi (pudonneena): Älä jätä, roisto.
Matti: Mitä se huutaa? Wiina: Kuulustele sitä, huutakoon mitä tahansa, anna hevosen mennä vaan, hui! ! Matti: Kas kelpo-lailla pitää kuljettaman, minä annan vielä ruoskasta puhtia.
! Wiina: Hui, hei, kyllä Jussi jo jäi.
Matti: Ai, ai, älä huuda, minun sattui niin komin jalkani vträjän pieltä vastaan.
Wiina: Anna sattua vaan, kyllä se paranee, ota aika ryyppy polvestasi.
Matti: Oikein, vaan kaksikin (nukkui rekeen, mutta hevonen vei kotiin ja kotomäki koriasivat hänen. Huomeneltain Matin herättyä oli hän tietämätänsä kotona).
Wefiparannuksen-laitos WWAM Kupittaan eli Pyhän Henrikin lä>, teellä, Turun kaupungin lähellä, avataan Kesäkuun 1 ft. tänä muonna ja suljetaan tuleman Syyskuun 1 p.
Lääkärin hoitoa tulee herra arkiateri ja ritariE. I.
Bonsdorff muutamain nuorten lääkärien avulla pitämaan, samoilla perustuksilla kuin viimetuluneina kahdeksana kesänä eli niin että ynnä vesiparannuklen kanssa lääkkeitäkin käytetään sattumassa tarpeessa. Ne taudit, joiden parantamiseksi eli helpotukseksi mefiparannus mainitun tavan mukaan on avullinen, on herra arkiateri Bonsdorff likemmin kertonut ja selittänyt Suomen Lääkäriseuran Toimituksissa julistetuissa ilmoituksissansa Nefiparannus-laitoksen vaikutuksesta vuosina 1853, 1854, 1655, 1856, 1857 ja ovatseuraamat:
suonien särky, emätaudit, yleinen hermottomuus eli pitkittävä jännesuonien heikkous pitkällisten tautienperästä, muutamat lajit ajottaisiavääntelytsiä, kaikellainen säilöstys-tautisekä jäsenissä että jäsenliitoksissa, siitä seuraamilla häirityksillä jäsenliitosten mapaassa liikkeessä, halvaukset joihin ei selka-ytimen pehmitys tahi kuimetus ole syynä, muutamanlaiset ajettumiset maksassa, pernassa ja munuaisissa, albununuri- tauti, nuljahduksia kohdussa komanMeren juoksulla tahi kuukautisen taukoamisella, matsan röhkäsiitä lähtemällä tarpeettomuudella, monenlaiset ajottaiset Mammat hengittnnissä, niinkuin keuhkotauti, ajottainen röhkä, mesitauti rinnassa ja sydänsäkiösä, kalvetauti.
Matti: Ota tästä, Jussi, niin paljon kuulystäntää.
Jussi: Äh, kas se, istutaan rekeen vaan.
Wiina: Hui, kyllä minä hevosen kulkemaan panen.
Wiina: Jo, ja kas tuossa on tämän kylän poikia; vedä ruoskan siimalla ympäri korvia sivu mennessä.
Jussi: Jo päästään pian siihen kylään.
Matti (jonkun ajan sisällä oltuansa):
Oletkos, Jussi, nähnyt miinan veljeä täällä.
Jussi: Niin vedankin, piu.
Matti: Mennään sisälle vaan! Wiina: Mutta minä suutelen teitä ensin, nyt mennään.
Jussi: Olen, jo hän tervetteli minua aika lailla.
Matti: Niin tervehti minuakin.
Wiina: Minä parannaisin sen.
Wiina (tulee päivänpäälle Matin tykö)!:
Onko pääs kipiä? Matti: Mitä sinun on sillä malia? Matti: Ole vai, myrkky, mene nyt parantamaan Präjälän Jussi, joka löyttiin tieltä kuolleena pakkaseen, kuin sinä tahdoit minun häntä jättämään.
Wiina: Ei minun ole syytä, muttasinunminä parannaisin.
P»lnoluvan «ntanut: T. T. gtenvalk Turussa, I. N Lilljan kirjapainossa, 1861.
Kuulutuksia.
Kuin minulle on ilmoitettu, että mouhia (kalan poiliaj joukvttaiu on kuletettu taupunleihiu tässäläänissä setä myyty muutamaan lovetkaan leivistältä, olen nllnä.
tarkastamalla niitä kieltoja kalasitiöin hämittämisesta. joita kalastus-asetus 14 p. stä marraskuuta 1766 sisältää,
näbuyt tarpeelliseksi kymmenen hopiaruplan uhkasakolla kieltää itsetutaki myymästä eli myytavälsi tarjoamasta, niin kaupungeissa tuin maalla, kaikkialajia talansikiöitä joto eriksensä eli suuremmassa paljoudessa muiden lalain seassa; tämäkiellon laillisesta uoudalulsesta pitäkööt asianomaiset truunun-valmeliat tarkkaa vaaria. Turun Maalausliasta huhtikuun 6 p:nä 1861.
I. A. Cederereutz.
Julkisella huutotauvalla Turun raastumassa tul«, van toutotuun 4 p. lello 11 epp. tarjotaan mahimmän maalimalleyhdeksi vuodeksi, lutein tuleman kesäluun Ip:stä, niiden latujen, torien ja yhteisten vaikkaln puhtaana pitäminen, jotka kaupungin kassasta kustannetaan, sillä aikaa kuu maa on paljas ja talvella lumen luominen niiden käytämiltä. Huutajilla tulee olla takaukset.
Fredrik Gejtel.
Selrvä ja elälnässänsä muutoin säännöllinen setä keinossansa laitava Korsteininperlaaja saapi täällä lohta edullisen viran jos hän ilmoittaa itsensä Maistraatille. Nudeutaupungin neuvotuvastahuhtiluun 13 p. 1861.
Maistraatinpuolesta:
Wilhelm Näbergh.
Huutokauppoja.
Tiistaina tämän huhtiluun 30 v. altain kello 9epp.
ja 3 jpp. myydään, paikkakulmalta vois muuttamisen tähden, leski Berlinin talossa n:ro 3. 17 korttelissa 1 kaupunginosaa, lili entistä Suomen kasarmia, julkisella vapaehtoisellahuutokaupalla, kailellaista irtainta tvaraa, nimittäin petsatulta ja maalatulta huonekaluja, niiden joukossa 1miehenpiironli. 2 vaatelaapVia. sänkyjä, pöytiä, tuolia, vasli-, plakkija rautakaluja, joiden joukossa 1kultaSpainin. klasia ja pos, llineja. yunä lailellaiöta huonelomsua, joka halullisille ostajille tiedoksi annetaan. Turun huutokamarista huhtiluun 1? p. 1861. . Folsiman.
Tuorstaina 2 päivänä tulemassa toukokuussa, allain kello 9 epp. ja 3 jpp. , myydään kaupungin huutotamarissa, julkisella vavaehtoisella huutokaupalla, laikellaista irtainta tavaraa, nimittäin: petsatulta ja maalatulta huonekaluja, vaSli-, messinki-, tina-, plakkija rauta-laluja, llasia ja posliineja. Iteelyöli.
pöytäkelloja. lamppuja, 1kruunaussaha, sänlyja mlehenplto-maatteita, joiden joukossa 1 supinnahl.
lset pälsyt ja kaulus, siloja. suvi-jll talvi-ajolaluja, niinkuin ljabtitrilla, Hällija sonta-rattaita. 1vefireli tiinunensa, 1 kasaninja 1kuuri-reli. peltolaluja, 1silppu-arltu meitsenensä. 1manteli, muutamia tae vupenkin ruuttuja ja kulkaskruuluja. tyhjiä tiinuja, tynnyreitä ja tammipunttuja rautamöillä, kipsi-piipvuja, 5 työhemoSta. 1maalattu ja 1 maalaamaton venhe peräsimellä ja airoilla, 1verllovenhe ja yhtä ja toista huonelomsua setä sontaläjä entisessä Ginmannin marmissa. jota setä että menheet omat nähtävänä värjäri Wirbergin talossa. Rantaja Linnanlatujen välillä, ja että hevoset ja ajotalut myydään lello 12 ja 1välillä väiroällä. halullisille ostajille ilmoitetaan.
Turun huutokamarista huhtikuun 17 p.
Perjantaiua tuleman toukokuun 3 p. , altain kello 9 «00. ja 3 jpp. . myydään täällä huutolamariösa, jullisella ryöstö-huutokaupalla. laitellaista sekä ryöstön että talavarikon alaista irtainta tavaraa. nimittäin kultasormuksia, hopiaisia vlattari-telloja. niiden joukossa 1 sylinteritello. 1isomainen seinäpeili lullatulla raamilla ja 1 kullattu peilipöytä marinorilannella, 1 hyvämäinen topattu soffa, naisväen pitomaatteita, »Villasia tlänninli-tanlaita ja monenlaista huonetomsua. ynnä 40°/ ylannua takamarikloon otettua palomiinaa 4 astiassa; jota halullisille ostajille tiedotsi annetaan. Turun huutotamarlSta huhtikuun 2U p. . Forhman.
Tiistaina tuleman toukokuun 7 p. , allain kello 9 epv. ja 3 jpp. . myydään paikalta pois muuttamisen tähden, kapteini E. A. Ingeströmin talossa n:ro 4, 14 korttelissa ? kaupunginosaa Eerikinja Länsi toriladun kulmassa täösä kaupungissa, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, laikellaista irtainta tavarao, nimittäin 1uudenaikainen pronsi-lriStallinen kynttiläkruunu, Ihylyin oikein käypä jahyvä tetoinen lerlkulello.
muutamia maamittann taluja, lomppaSseja ja meiikarttoja. petsatutta huonekaluja. 1ulosvedettävä topattu soffa, 1piironki paperia varten. 1kaappi samaan tarpeesen, 1kirjoituspöytä14 laatitalla, vähäisiä pöytiä, topaluita ja rottinti-tuoleja, teekeitin, tauluja, työllitaluja, permantomattojja uusi tairoonlehä ynnä yhtä ja toista, joka halullisille ostajille ilmoitetaan.
Turun huutolamariSta buhtituun 22 p. 1861.
A. Forhman.
Myytämäna.
. ssankirautaa, rautapellejä, patoja ja pannuja sekä muita valettuja kaluja.
Tampereen liinatehtaau pellavakankalta. ihvStaja rohtimista-lantaa.
Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja tavallisia rautanauloja.
Tampereen verkoja tehtaan hintaan, sekä roalmiilsi tebmjä miesväen Attunantlasia. mvoanaetnteleitvay. isiä, tehtaan hintaan, Iso joukko seinäkelloja. !’moneen hintaan.
Suomen Teoksien kaupassa.
Vapettikanppa. Tänäpanä ott avattu allekirjoitetun teoksienftavetti, kauppa kauppias E. F. Alftanin (entisessä Rignellin) talossa Uudenmaankadun varrella livimuurissa, jossa tuniiioitettavauyleisön tarjona on hyvä varasto mouenlaisia I. ÄV«tt\ft ja niiden 9ltUtlulfla halpaan luntaan. Turusta maaliäfuun 5 p. 1861.
G. Riels.
Muitan-pruuni valalta-hevonen. 6 vuotias, lau»is ja virheetön; tvystemmän tiedon antaa ruotalaul’piaö Konstantin Hberg.
I. W. Blomberg Hnviä Riigan veNavali-fiemeniä lylvötsi. viimis vuoden tuloista, halpaan hintaan myypi kauppatorin tpamÖa.
SRttjian Mellavanfiemeniä kauppamies Sibeliuksella Kingelinin talossa.
Hivikin kartanossa Maarian pitäjässä nisuja, rukiita, kauroja, viberiäisiä ja valkofiherneitä sekä Peruni», k. ulki byvää lajia, ja siemeneksi telpaavia. joka täten ilmoitetaan.
Knmmenys-maakoja, raha-arkkuja. oveulukkuja. esiluktuja. oventeltimiä. saranoita, alkunankiekoja. myypi seppä K. I. Wulff Itäisen pitkän karun varrella.
Itämiä Riigan Pellavansiemeniii, menneen vuoten kasvuöta Ctderillll Turussa.
Wahva ja virheeiön bevonen 40 ruplalla, Sundellilla entisessä Töderqvistin talossa Aimiukaisteu mäellä.
MettäI. G. Grönbergilli.
«HH-^HPIH. 50 kop. hop. tynnyriltä Kingelin -^Vt-WVI-IM. ja Kumpp. olutebtaassa.
Halataan ostaa.
Tuoretta ja lvvää elukan-lvert(harjan ja lehmän verta) ostetaau AuraZokeiltehtaassa ja malsetllan II) top. hop. kannulla.
kerpuuki, risatauti sekä muut mammat veri-vedenpesäkkeissä ja risoissa, eräät lajit iho-vesitautia, kuivat ajottaiset ihottumat, inerkurin, !. taudit, eräät lajit toitztaista kuppatautia, milloininL^knr-voidetta on ensikertaisessa käytetty, ja erittäinki kolmaskertanenkuppatauti, jossa vesiparannus on pidettävä ainoanapettämättömänälääkityksenä, jota paitsi vesiftarannusta kehutaan erittäin auttavaiseksi päästyä äkeistaudeista ruvan-sulattimitzsa ja vilutaudista, semmoisten seurauö- vammain estämiseksi pernassa, maksassa jne. , jotka fikiävät niistä.
Kaukana asuvaiset sairaat, jotka haluisivat tietoja vesiparannuksen sopivaisuudesta tautihinsa, saavat siinä kohdassa sitä paremmin kuin pikemmin lähettää herra arkiateri ja ritari Bonsdorffille, jonka asunto aina toukokuun loppuun onHelsingissä, kertomuksensa taudista, selittävä min täydellisesti kuin mahdollista oireet eli ennusmerkit, jotka ovat seuranneet taudin alkamista ja vielakin vaivaavatsairasta, kuinmyös edelliset taudinkohtaukset, sairaan ijän ja muutkinkohdat, jotka voivat antaa käsitystä sairaan luonteesta jne. Nämät taudinkertomulset pitää kirjoitettaman Saksan eli Ruotsin kielellä, ja Juhannuksen jälkeen ei enää vatztaan oteta semmoisia sairaita, joiden täydelliseen parantamiseenenemmänkuin 8 viikkoatarvitaan.
Viimeiseksi saa Johtokunta ilmoittaa että kylpylaitoksen huonerakennus, paremmaksi mukavuudeksi kunnioitettaville kylpiöille, on laajennettu luin myös muutoinki parhaimmiten varustettu.
Turutzta maaliskuun 2 p. 1861.
Johtokunta.
Ilmoituksia. 2MU hopiaruplaa mielitään ottaa lainaksi, ensimäistä pantausta vastaa4 ja S. UW hopiaruplan vaiheella palovaluutetussa kaurungin-talossa. Waötausta suljetussa kirjeessä Lainanhalialle odotekaan herra Lilljan kirjapainossa Turussa.
s eli 3 toimellista poikaa. 15 vuoden ikäisiä, joilla olisi halu satulamaatariu oppiin, saavat kohta paikan allekiljoittaneen luona, asuma satulamaakail Fougstedtin talossa Wähän Vrahetaduu varrella.
F. V, Petrell. Afåfft be’pie>l, elatt!l »iipjju »n liattu maantieltä ul£j fopuo(eQa Uudenmaan tullia. Piipun omistaja ilmoittakoon itsensä Äiiaavitalossa Maalasten kylässä Nummen pitäjää.
H*te-ille, jotta baluavat aittaa astuttaa tammansa erinomaisen sorealta ja täi^ellifeöti mirbeettömältä orihilla, jätetään siilien tilaisuus, fuin lysymät ohjillisen Saliv’iv perään, joka asuu luvernööiinhuoneen tata-kaltanolla; astumisen inaffe en 3 ruplaa eli tynnyri kauroja.
Kadonnut.
Wäbäinen puurasia, jossa oli biiloireiho. totosi Ketolan ja Sililäu kyläin malillaRieoon pitäjässä viimis lauvantain ebtoolla. Joka sen »li löytänyt, tuokoon kauppias K. W. Löfgreuin vuvtiipalkintoa vastaan.
Mynlävänä maamme kirjakaupoissa:
ffla6Wutavba-tiv\a vabutaan hys dykfi. Ruvlfiksi kirjoitettu Olli Enerothilta.
Suomentanut F. v. P. 20 kop.
Sanomia Turusta annetaan tänä vuonna tämän näköisenä. Näiden hinta on Turussa kirjakauppias I. W. Lilljan konttorissa 50 kop. hop. , Turun postikonttorista irtanaisissa laukuissa pitäjiin kulkemista 70 kop. , mutta muissa postikonttoreissa 78 kop. Kukin tilaaja saapi yhden vuofi. kerran vanhempia Kristillisiä Sanomia palkinnoksi, josta niiden, ivtka postin kautta tahtomat kuljettaa palkintonsa, tulee maksaa ti kop. postirahaa. Jotka täältä Turusta itse noutamat palkintonsa, saamat sen ilman mitäkään.
Rukiit 4 r. 80 l Tavaiain hintoja Turussa.
Lt 5 l valloset herneet 4 r. 50 l. < harmaat herneet 4 r. lynnyriltä’; «hranlrvynlt 24 1. , laurantryynit 27 f.
tapalta; humalat 10 l. naula; tuore naudanliha 60 l. aina 1r. 15 1. , valvattu naudanliha 80 t. , tuore lamvaanliha 1r. 10 t. , tuore sianliha 1 r. 80 ja 1 r. 90 t. , voi3 r. ja 3 r. 20 k. , tali 3 r. . heinät 6 aina 13 t. leiviöialtä; munat 20 ja 25 k. tiu; perunat 25 ja 27 l. nelilo; loivuset halvot 1r. 10 ja 1 r. 20 1. , Mäntyset halvot 1 r. ja 1 r. 20 t. luormalta; palovlina 55 ja 60 f. lannu.
Suom. Ehtoosaarnan: v. Pastori Malmström.
Ruots. Ehtoosaarnan: v. Pastori Saxen.
Linnan lirlossa, kl. 9, Suomea: v. Past. Stenberg.
«ehruh. lirlossa, 11. 11, Ruotsia:Koul. oftett. Lundell.
Helatuorstaina saarnaamat:
Tuoiniolirlossa, Suom. Aamusaarnan: v. Pastori Saxen. Ruots. Aamusaarnan: Tuomioprovasti Renvall. Suom. ja Ruots. Ehtoosaarnan: v.
Pastori Indren.
Xinnau-lirlossa, N. 9, Suomea:v. Past. Stenberg.
Kehruh. -lirlossa, kl. 11, Suomea: v. Past. Stenberg.
Lähetyssaarnan pitää tulevana maanantaina kello 8 epp. suomen kielellä Tuomioftrovasti Renvall ja kello 9 epp. ruotsin kielelläTuomioprovastiRenvall.
Piplianselityksiä pitävät tulevalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä Tuomioprovasti Renvall ja ketzkiviikkona kello 5 jpp. suomen kielellä lv. Pastori Indren.
edusmiesten kesken, olemma Me tällä tahtoneet sanoa vakuutemme siitä että Te sitä tärkiää tointa toimittaissa täytätte sen luottamuksen, joka Meillä on Teistä, Teidän alati osotetuista ansioistanne maankunnan hymaksi.
Tarpeelliseksi johdoksi Teille ja että keskustelemukset niistä asioista, jotka edusmiehille eteen lasketaan, kaikin osin mastaisimat sitä tarkoitusta, joka Meillä siinä oli silmämääränä, tahdomma Me tällä armossa Teille selittää mielemme siinä asiassa.
Että kaikki, mitä Suomen hymäksi on, nykyisinäkin ajanmaiheina tällaisiin toimeen saada, olemma Me armossa sallineet mainitut edusmiehet kokoontumaan ja sen ohessa heidän haltuunsa antaneet, käydä tutkimaan niitä asetusten ehdotuksia, jotka tärkeimmistä tähän asti ratkaisemattomista asioista tulemat Meidän käskystämme heille esiteltämäksi, sekä lausua kuinka ne maan tarpeisiin parhaiten vastaamalla tamalla taittaisiin järjestää, siksi kuin näemme ajanlaadut myöntämän maan säätyin kokoonkutsumuksen, jolloin samat asiat taittaatäydellisesti ratkaista ja lopullisesti mahmistaa.
Siinä on Meillä tarkoituksena, mainittuin edusmiesten kautta saada makaa ja luotettava tieto, mitä oikeen todesti karmitaan Suuriruhtinanmaan tointumiseksi hengellisessä edistymisessä ja varallisuuden maurastumisessa, sekä mitkä toimet taitamat, maan säätyjä kuulusteltua taikka hallitustoimen kautta, edistää tätä Meidän sydämellemme aina kallistapäätarkoitusta; jonka muoksi siis Armollinen tahtomme on että äsken mainitut edusmiehet kaikista sanotuista asioista, sen jälkeen kuin niitä heille esitellään, mapaasti ja epäilemättä lausumat mitkä omat maakunnan tarpeet ja kuinka ne talttaan tydyttää; ollenedusmiestenmailassa, että niissä kysymyksissä, jotka ainoastaan perustus-laillista tietä käyden talttaan ratkaista, antaa ehdotuksia ja esityksiä, jotka aikanansa asetetaan maan säätyin eteen, jota vastaan edusmiesten alamaiset esitykset muista aineista tulemat kohta asetettamaksi Meidän ratkaistamaksi, jolloin oikeutenamme pidämme, Armossa mahmistaa ne niistä esityksistä, jotka toden totta mastaamat maakunnan tarpeita ja kartuttamat sen hyötyä. Ia että edusmiestenkeskustelemukset saisimat suuremman julkisuuden, tahdon, ma Me Armossa saltia että pöytäkirjatheidän kokouksistansa painosta annetaan julki.
Muutoin olemma Me, makuutetut edusmiesten isänmaallisesta mielenlaadusta ja alamaisesta uskollisuudesta, tahtoneet Armossa antaa Teidän makuuttaa heitä jokaista että rehellisyyden, totuuden ja lainkuuliaisuuden lausunnat aina saavuttavat Meidän Keisarillisen suosiomme ja Armollisen mielihyvämme. Pietarista huhtikuun 12 (24) p. 1861.
Ministeli-valliofihleeri, lreivi Armfelt.
tiina Grönroos 53 vuotisena, 21p. proomimiehen Wilhelm Söderlundin kuolleena syntynyt sikiö, torpparin vaimoJustiina Matintytär Pyötyältä kuollut läänin lasareetissa, piian KustaavaWilhelmina Grönroosin lapsi Robert Viktor 1kuukauden ijässä, 22 p.
entisen kauppiaan N. B. Idmannin vaimo Sofia Albertiina Nevall kuollut Liedossa 64 vuotisena, naisen Agata Sofia laakontyttären äpärä lapsi Amanda Wilhelmina puolen vuotisena, 23 p. entinen salvukisälli Matti Lundmark 74 vuotifena, moonatrenki Benjamin lernvall Savotzta kuollut läänin lasaretissa, 24 p. entinen torppari Juha Samuli Söderlund 68 vuotisena, 25 p. proomimies Antti Palmroos 59 vuotisena, 26 p. ittellisnainen Kristiina Alander 70 vuotisena, merimiehen Uulu Jeremias Kaarlenpojantytär Wendla Karoliina 6 vuotisena, 27 p. soittokoneen-tekiä Aukusti Fredrik Elman 28 vuotisena, 29 p. salvukisällin Kaapo Nymanin vainaan leski MargretaKristiina Ek, varvinfalvumiehen Matti Aströmin vaimo Maria Fredrika Antintytär 37 vuotisena, salvukifällin Aatolf Lindenin poika Frans Alelsanter 2 kuukauden ijässä, 30p. piika Ulriika Kristiina Forsström 52 vuotisena, trenki Kaarle Viktor Sundell Raisiosta kuollut yhteisessä sairashuoneessa, salvukisällin Kustaa Grönroosinleski Ulla Antintytär 59 vuotisena.
Avioliittoon kuulutettiin tuomiokirkossa viimis pyhänä ensi erä: trenki Kaapo Lindfors ja neiti Heta Fredrika Israelintytär; trenkivuuti Kankaan säterissä Maskun pitäjässä Heikki Mikonpoika Hellström ja neiti Katarina Tjäder.
Turun polisilamarinilmoituksia. Huhtikuun 22p.
toi torpparinlesti Maria Kilander ftolisitamariinpeurannahkaset pälfyt valkofella palteella liepeessä samallaisesta nahasta, jotka hän oli löytänyt. — 23 p. il< moitti mamseli Josefina Forsström että hän 21päivänä samassa kuussa, sorvari Filenin talon ja kivis— illan välillä oli kadottanet teräksisen rannerenkaan. 24 p. ilmoitti lraatarinlisälli Juha Berglund, että hän 20 päivänä samassa kuussa, laivan perämiehen Östermannin ja muurari Sahlbergin talojen välillä oli tadottanu tmustan verkasen jakun takakappaleen. — 25 p. ilmoitettiin polisikamariin että puoli kolmen ruplan setelistä n:ro 151, 633, annettu Suomenpankista vuonna 1856, oli kadonnut muutama ftäivä ennen, ja pyydettiin että jos joku on löytänyt sen kadonneen puolikkaan, toisi sen polisikamariin.
26 p.
ilmoittiI:ksi porvarin leski Sofia lervelin että hän 20 p. samassa kuussa Kauppamiehen kadulta oli löytänyt vähaifen pajan-alaisimen; 2:ksi pitäjän seppä Juha Söderberg Sipilän talosta Hulttion kylästä Nummen pitäjää että hän14 päivänä samassakuussa Kirkkosillan ja ruokakauppias M. Helinin talon välillä oli kadottanutmaksankarvasen nahkakauluksen.
Kotimaalta.
Armollinen käskykirje Suomeen asetetun senattimme jäsenelle Sebastian Gripenbergille.
senAnrem, ossa määrättyämme Teidän toimekesimiehenä johdattamaan keskustelemuksia, jotka armollisen Julistuksemme johde»lta, annettu maaliskuun 29 p. (huhtikuun 10 p. ), tulemat pidettämäksi Suomen Suuriruhtinamaan neljästä säädystä valittuin Hiippaluntain sanomia. (Kuopion. ) Keis. M:tion armollisessa kirjeessä, annettu viime maaliskuun 21 p. , konsistoriumin alamaisesta ehdotuksesta, armossa säätänyt, että niiden suomalaisten lappalaitzperhekuntain hengellistä huolenpitoa varten, jotka kuuluvat Enaren seurakuntaan ja asuvat molemmalla puolella sitä rajaa, joka on Kolan kihlakuntaa Arkangelinlääniä vastaan, onKala-laftpalaisen Matti Sarren asunnon seudussa kruunun kustannuksella rakennettavia ja voimatzsa pidettävä rukoushuone ynnä pirtti ja kamari, jossa rukoushuoneessa Enariin asetettu tastenopettaja eli katekeetti on velvollinenneljä viikkoa vuosittain, jos mahdollista keski maaliskuusta olkain, Pitää koulua, jona aikana Utsjoenkirkkoherran ja Enarin kappalaisen, vuoroa kunkin vuotenaan, tulee kahtena unikkona olla siinä läsnä ja pitää jumalanpalvelusta, rippikäyntiä, kinkerilukua, katekismuksen selityksiä, rippikoulua, sekä rippilapsia Herran ehtoolliselle laskea ja parikuutta naimiseen kuuluttaa.
Tästä vaivastaan on palvelusta tekemälle papille määrätty 50 ruplaa ja katekeetille 25 ruplaa vuosipallatsi kruunulta.
Kuollut Paavolan kappalainen svp. I. M. Stenbäek. Määrätty armovuodensaarmaaja Siikajoella E. A. Wiehman armovudensaa. rnaajaksiPaavolaan.
Wakuuskirjan saanut välisaarnaaja Suonenjoella vp. W. I. MajanderlappalaiseksiKarttulaan.
Nimitetty opetustieteen kokelas K. W. Dahlström määräytzopin ja luonnontieteen opettajaksi Oulun ylikoulussa. Haettavana kappalaisen virkaPaavolassa. — (Porvoon. ) Määrätty kappalaisensininen Helsingissä I. I. Sihvonen, entisen nurkansa ohessa toimittamaansaarnaajan virtaa Lapviikin sairashuoneessa mainitussa kaupungissa. Nimitetty välisaarnaaja Heinolan kirkkoherran virassa K. F. Blomqvist Porvoon tuomiokirkon toimimieheksi.
Kuolleita Turussa. Huhtikuun 6 p. laudankantaja Kaarle Lindholmin poika Juha Viktor puolen vuotisena, 11p. tehtaan työmiehen Zefanias Grönin leski Sofia lisakintytär 27 vuotisena, 19 p. trenkiEfraim MatinpoilaKöyliöstä kuolut läänin lasareetissa, 20 1?. sepän, Ruotsin alamaisen O. W. Nordströmin tytär EdlaSarlotta2 vuotisena, kuuromykkä nainenMaijas Perjantaina Toukokuun 3 päivänä 18V1.
Sllnomia Turustil.
JU 18.
Rukous-funnuntaina saarnaamat:
Tuomiokirkossa, Suom. Aamusaarnan: v. Pastori Indren. Ruots. Aamusaarnan: Maisteri Rindell.
Mustialan maamiljelysopistossa Tammelan pitäjässä pidetään oppilaisten muositutkinto tuleman heinäkuun 1 p. , alkain kello 9 aamulla.
Suomentajan Wirka senatissa on nykyjään määrätty marsinaiseksi miraksi 1, 000 ruplan palkalla ynnä 100 rupl. kirjoitusamuksi seka osallisuudella Nmili-mirkamiesten leskija orpokassassa. Wirka on parhaallansa haettavana.
Pietarissa tulee amattamaksi pruukin-, tehtaanja käsityöläisten-teoksien näytteli) toukokuun lopulla taikka kesäkuun alusta.
Kaikista keisarikunnan ääristä, Puolan kuningaskunnasta sekä Suomen suuriruhtinanmaasta saa lähettää teoksia näyttelöön ilman maksotta kirjallisilla todistuksilla kuvernööriltäsekä kalun tekiältä.
Uusi rehukasvi, Musui nimeltä, Kii.
nasta kolosin, on viimis aikoina kasmatettu Pietarin kaupungin seuduilla. Se kasmaa t 5vuotta samoista juurista, hymässä maassa noin 3 kyynärän pituiseksi, ja hylvin säilyessä saapi sitä niittää 3 kertaa vuoteensa. Hemoset ja elukat syömät sitä halukkaasti. Suomen kenraalikumernöörin toimesta on sen siemeniä jo tuotu Helsinkim, josta niitä sitte on lähetetty Suomen talousseuralle Turkuun 50 naulaa, Uudenmaan ja Hämeen läänien maamiljelyseuralle sekä Wiipurin maaviljelysseuralle 25 naulaa kummallekin, jaMustialanmaamiljelys-opistoon 10naulaa, joista paikoista ne jotkamiela tänä kemääna tahtomat koettaa sitä, saamat siemeniä. Siemeniä on vielä jälillä Helsingissä 50 naulaa, mähemmissä osissa niille etelä Suomen maaviljeliöille jaettavaksi, jotka itse taikka muiden kautta niitä pyytämät kenraalikumernööriltä. — Hymin se kasvaa väkevässä, hyvin sonnitetussa maassa; jota paksummalta ruokamultaa on, sitä paremmin se luonnistaa; mutta sitä vastaan ohkasella ruokamullalla jos sen juuri, joka on retikan juuren kaltainen ja tunkee sylväUe maahan ja lemenee joka taholle, likellä maanpintaa kohtaa pohjaa vastaan, niin ti se taida mätästyä ja tarpeeksensa lemetä.
Sitä kyllvetään alkupuolella toukokuuta ran eli kauran kanssa, samalla tamoin kuohinapilasta taikka kylmöheinää. Tynnyrin alaan Tässä Heinijoen kylässä on 2 manttaalia rusthollia. Ensiksi Jaakolan rustholli n:ro 1, joka on jaettu miiteen osaan eli talollisuuskuntaan, ja on 26 huushollia eli huonekuntaa, joilla kahdeksallatoista huonekunnalla ynnä taloin kanssa on maamiljelys ja juhdat, mutta kahdeksan omat simumäkeä ilman juhtaa ja maamiljelystä, ja tämän rusthollin tilustuksillaasuu 146henkeä ja ajojuhtia on 31.
ToiseksiLaurilan rustholli n:ro 2, joka on jaettu kolmeen osaan eli talollisuuskuntaan, ja on 23 huonekuntaa, joilla seitsemällätoista huonekunnalla ynnä taloin kanssa on maamiljelys ja juhdat, muttakuusi on simumäkeä ilman juhtaa jamaanmiljelysta, ja tämän rusthollin tilustuksillaasuu130 henkeä mäkeä ja ajojuhtia on 34. Vlisummaan koko kylässä on siis 276 henkeä.
Koska se päivä mahtaa nousta että Heinijokilaiset saamat maantietä tehdä; kyllä se kylä sen pian tekis, 1 penikulman.
A. I. Wigeroos.
Risti-koivu Itä-Suomessa.
(LäheMtu> Kerta matkustaissani Wiipurista Haminaan huomasin eräänä sunnuntai aamuna marhain edelläni maantiellä seisoman mäenpaljouden. Kyytimieheltä kysyttyäni ja asian ymmärrettyä riensin paikalle. Tässä näin ruumiin arkun rattailla, ja miehet suuteleman tasku-mattia. Sen tehtyä otti yksi heistä pomestansa pikkusen neliskulmaisen laudan palasen, yhden naulan ja masaran, ja alkaa naulata sitä ison koimun kylkeen. Laudan palasessa oli latinaisilla puustameilla kirjoitettuna:
TUOMO ILONEN KUOLI j 1856.
Ia sen paikallensa asetettua, ottaa puukon tupestansa ja leikkaa ristin koimun kylkeen; ja siinä puussa oli lukemattomia lavdan palasia ja ristia. Tempun tehtyä hankitsimat he tiehensä ja mina myöskinmatkaani.
Mutta kvin pifimmältäir. kahsahtin heidän lähtöänsä, näin kuinka halukkaasti he ensin suutelimat taskumattia, joka kämi kädestä käteen, niin kauman kvin matti mafialta mai^ti, ia sitte rattaille ja ajamaan niin paljon kuin ruunat pääsimat. Se oli puolimalissa heidän kirkko-matkaansa, jossa minäkin heistä erkanin.
Ensimaiseen lepo-paikkaan tultuani, kysyin talonhaltioilta, mitä nuot äsken mainitut mehkeet merkitsevät? Tähän oli pikainen mastaus että se merkitsee sitä, kuin ihminen kuolee, niin ei hän pääse kotona käymään, silla maikka tulee kirkon. tyköä kotio päin, niin hän vielä jääpi eli Pysähtää nimeänsä katsomaan pikimmältäin, ja siinä samassa näkee sen ristin koivun kylkeen puukostettuna, ja hänen täytyy kääntyä pois. Wielä talonisäntä selitti että sen koimun simutse on määrällinen pimiässä kulkea ja että siinä on kummituksiakin nähty.
Nurkassa oleva vanha mummo sanoi:
”nähtiinpä siinä kerta iso härkäkin. ” ”No, sinä lötötteletmanha hullu aina”, mastasi paimen-poika ärjäten. ”Sinäpä sitä itse sanoit nähneesi”, murisi mummo. ”No, niin aina manhojakin saa häristä niin paljon kuin miittii”, sanoi paimen-poika ja nauroi.
sopii kylväa Ipanni ohraa taikka kauraa, joka äkeellä seotetaan, ja sitte siihen kylmetään 7 naulaa musuita, jotka kemiästi seotetaan. Ohra on sen puolesta parempaa että se maremmin valmistuu, ja kun se on leikattu, saapi musui paremmin juurtua ja hyötyä. Seuraamana muonna, jolloin musui ei vielä ole ehtinyt mättäitä tekemään, niitetään sitä ainoastaan 2 kertaa sumella, miheriä-rehuna taikka heinänä käytettämäksi.
Hemoset ja elukat syömät sitä mielellään sekä »mviuhoesrsiännaä, että kuimattuna. Seuraamina kuin kasmi on ehtinyt mättäitä tehdä, saapi sitä niittää 3 kertaa, tulostuksen aikana. Joka siementä tahtoo kasmattaa siitä, kylmäköön ensin ohraa eli kauraa ja pankoon sitte tätä musuita ei symemmälle 2 tuumaa kimeihin, jättäin mähinnänsä 9 tuumaa mälimaata ja ainoastaan kaksi naulaa tynnyrin alaan, jonka jälkeen sen ylitte ajetaan jyrällä. Kuin siemenet syyskuussa valmistumat ja muuttumat mustan muotoseksi, leikataan se, sidotaan, kuimataan ja riihitäan. Siemenpesat kuimataan sitte miela ia rikki muserretaan; ja siemenet eroitetaan seulalla. Joka kahden muoden perästä on maa kerräällä äestettämä, joten rikkaruohot hämiamat. Rikkoontuneet juuretmersoomat uusia mesoja jamaa möyhistyy.
Itäneeltä huhtikuussa. Heinijoen kylän lukuvuoroilla viimes helmikuun 5 p. esitteli seurakunnan kirkkoherra sangen tarpeellista asiaa, nimittäin kansa-koulun toimeen saamista. Esitys kävi melkein tähän luontoon:
Te asutte kaukana kirkosta, ja ei teillä ole maalitietä, joka on suureksi vahingoksi ja esteeksi sekä hengellisessä että ajallisessa edistymisessänne.
Kun maantien saisitte toimeen, taitaisitte suvisin lähettää lapsianne kirkkoon sunnuntai-kouluun, jota seurakunnan lukkari siellä pitää. Vökunnan jäsenet tähän vastasivat: että kyllä siitä tiestä olisi kaikille hyötyä, ja siitä on jo lähes 20 ajastaikaa kuin maantien hakemuslupaa aljettiin esivallalta pyytää, mutta eipä siitä mitään ole tullut, kun nuot Vlaneen mahtavammat ovat juonitelleet sitä vastaan, ehkä tie olisi tehtävä mitättömäänmetsään, rahkain, soitten ja nevain ylitse, ja nytkin syyskeräjissä kovin vastaan pitivät ja asia menikin toiseen keräjään, vaan ei koskaan kolmanteen. Mutta koulun asettamisessa tuli kysymykseen, onko koko tässä Heinijoen luku-lahossa semmoista, joka otettaisi ovettajaksi, ja kun ei koko kinkerikunnassa sanottu löytymän sitä joka kouluttajaksi malitaisiin, niin esiteltiin, eikö seurakunnan lukkari tahtoisi ruveta kouluttajaksi tähän. Ia kmi lukkari myös oli siihen myöntyväinen, päätettiin kohta paikalla koulu ja kouluttaja seuraamilla ehdoilla:
I:ksi: että talolliset antavat vuorottain koululle ja opettajalle huoneet ja ruokaa ja ylöspidon ilman maksota.
2’ksi. Talollisten ja torpparein lapsista maksetaan jokaiselta 10 kopekkaa hopeessa viikolta eli terminiltä 40 kop. hop. jokaiselta.
s:ksi. Koulu aljetaan Maarian päivästä ja pidetään 4 viikkoa.
3:ksi. Mökkiläisten lapsista maksetaan 5 kop. viikolta eli terminiltä 20 kop. jokaiselta.
4:ksi. Sangen köyhäin ihmisten lapsista ei lukkari pyydä mitään.
Ia Maarian päivänä 23 p. maaliskuuta aljettiin myös edellä sanottu koulu juhlallisesti ja lapsia on jo 30 ylipään. Mutta Hän, jonka kädessä elämämme vaiheet ovat, antakoon siunauksensa sille.
Mikkelin läänin maaherra on huhtikuun 16 p. muuttanut Mikkelin nimismiehen P.
I. Löfgren Puumalan nimismieheksi jaMikkelin nimismieheksi määrännyt mara-maakonttoristin I. G. Molander.
Suomen alamaisuuden valan teki viimis lauvantaina Turun ja Porin läänin maaherran edessä entinenRuotsin alamainen, notario Suomen talousseurassa I. Mellner.
Suomen talousseuralle Turussa on senatti suonut 220 ruplaa hop. viimeisen maamiljeliain kokouksen pöytäkirjain suomentamiseksi ja painattamiseksi.
Wiidenkolmatta vuotisesta uskollisesta palveluksesta tehtaan-isäntä Wahrenilla annettiin seuran vähempi metalji märjarille Kaarle Kustaa Kaarlenpojalle, kannettavaksi viheriäisessä nauhaassa jakun-käänteellä.
Käsityöläisten eläke-kassan avukfi pindeeetstsiian viimis tiistaina Turun seuruhuoarpahuvitukset. Kansaa niihin oli kokoontunut paljo, päälle 700 hengen, ja rahaa karttui niissä ylipään 1, 100 ruplaa hop. , josta kuitenki kulungit omat suorittamat.
Arpain luku oli 8, 150 ja voittoja 840; joiden joukossa kalliitakin kaluja.
rivit tunsi tuomari n^vin, rupesi n»urant»m»»n HHutteli kuinka lian nuoiuuäeBB VBtävinenBoli ravintolassa, KuBsa v»imo-inminen likimmäisessä nnoneessa8»irasti Bilmä-tautia Ha voiteli voitelemistansa, Hottei vieratkaan toisessa liuoneessa saanneet levossa olla. ”silloin minä”, sanoi llän, ”koirankurilla nämät rivitkirHailinu»lik »-pnperillHkäsketin p»nn8»lr»an kaul »an niin 86 parantuisi Ha tästä tvnmäBtä leiklBtä on nyt tämänkaltainen liuulm UOUBNUt. ” Väliälänläinen pnpinkoulua käynyt oppilainen meni kaununkiin papin tutkinto»eiBom»an Hnäki nuonetta 8ill»ika»su «KBenBmuut»m»BBt»lo88», k»88Ha llinn »«t»kin Bovittiin KvmmenekBi rupl»kBi kuuk2u «lelt». Xo8kk»lut Ho p»ik2ll2 oli muutettun KvBeli talon-isäntä lläneltä mikä mi«B nän oli? Hv»8t»u8tKnulle88valitti l»an olevanspetettynä, Billä kauppatelill «88ä luuli dan näntä koulupoH»kBi Ha nmtmäärättiin Ben Hälkeen, muttkun nytkuuli llänlä papin tutkinto8ei8ov»k8l, niin tävl. v liänen korottanmtkuuäellrupl »llKnuk»u<le88»!!! Pruukin patruunalähetti palveliansakauppa- puotiin viini-pulloja ostamaan, joita tolvana pudotti kiviin kadulla, jotta särkyivät.
Hän meni siis toistamiseen puotiin, osti toisia pulloja, tuli koti», tunnusti vahinkonsa herrallensa ja pyysi anteeksi rikoksensa.
Patruuna vähä närkästyneenä kyseli: ”kuinka se tapahtui?” ”näin” sanoi palvella japudotti samassa pullot l»»ttialle, jotta nekin särkyivät.
Poika jatkoi vielä minulle puhettansa ja sanoi: ”sallikaappas, hyrva herra, minä pvhun. Asian oli näin laita: viimes suvena minulta jäivät lehmät kadoksiin, ja se oli niin sateinen ehtoo, etten viittinyt mennä hakemaan, tulin kotio ja sanoin nähneeni ison harjan risti-koivun tykönä, että sillä olivat 6 eli 7 syltä pitkät päässä, kuin sarvet. ” Ia kyllästyin jo heidän hölinäänsä, mutta kysyin kumminkin että eikös se ole hyrrin kamalaa ja vaarallista ruumiin kanssa ajaa kuin kuleri ikään, eikö sitä hiljempaa pääsisi? ”On kyllä se niinkin, sanoi isäntä; kerta kävi kun taksimme risti-koirvulta ajamaan kirkolle päin oikein aika vauhtia, ja olivat miehetkin oikein miehellisesti päissään, niin arkun pää-lauta lahti pois, ruumis putosi pois rattailta ja jäi maantielle. ” Minun aikani ja matkani kiiruhti minua eteen päin, enkä nyt tiedä joko itä-Suomen risti-koivut lienee myrsky-tuulet kaataneet eli ei. Mutta jos ei tuulet ja myrskyt kukista teidänkin ristikoivujanne, niin astukoon itse Herra sanansa miekalla teidän epä-jumalanne murtamaan ja poikki hakkaamaan, rakkaat itä-Suemalaiset! Sitä toivottaa entinen Heimolaisenne M. L.
IX V»r»8 meni yöllä talon aittaan valkiallHa oli siellä paraikaa kun emäntä nuom»B> Hmeni KatBom»»n kuka aita»BKrapiBteli.
VaraB, nv»ittuanBa emännän, sanoi nänelle:
”mitätänne vällä tulet, kyllä 8ullon päivälläkin aikaa tänne kävellä, minun ei Bovi päivällä tulla, Bentän6en minä pimiällä täällä »Biani »Han. ” X.
Venäläiseltä Pietarissa osti matkustavainen herra kalliilla hinnalla kauniin kiiltävän kihara-karvasen koiran, jonka vertaista hän ennen ei ikänä nähnyt. Parin päivän perästä pesetti hän koiransa, joka ropakossa oli rypönyt, jota oli aivan rietas katseltava, mutta nyt vasta se muotoansa rumaksi muutti, sillä peson jälkeen oli se tavallinen pitkäkarvanen lika-harmaa koira n—äöltänsä. Tästä herra havaitsi petoksen, koira oli maalattu kauniilla värillä ja karvat kuumalla raudalla kiharaksi poltetut; — päästi sen menemään tietänsä ja tuli koiratta kotio.
Nevoina vei muutama herra myytäväksi Pietariin, kussa rikas ruhtinas tuli kauppaa tekemään. Kuultuansa kolme sataa ruplaa hevosen hinnaksi määrättynä, rupesi ruhtinas hevoisia huonoiksi moittimaan ja puolella sanalla tietä antoi ettei hän niin halpoja hevosia viitsi ostaakaan. Muuta ei hevois -huijari tarvinnut kuulla, kyllä Ho yskän ymmärsi. Hän sanoi sentähden majatalossansa vielä parempiakin hevosia hä Vellomisia valvotaan viimistälil, tulevan lokakuun 21 y. SBaafan neuvotuvassa tullivenheen päällysmiehen I. S. Chiovailiaau pesässä. Pyhäjoen feräjäin 2:na p:nä vuoden tututtua huhtiluu15 p:stä talonifannän Joonas Anttila mainaan pesässä, tulevan maalisfuun 18 p. Turun nemrotuvaesa parran- ajajau G. 3l?erfe»in3l1?erfe »in fonfurfiofa, £>ortairalan leläjäin 2:na p:uå kuuden kuukauden kuluttUH maaliskuun 20 p:éta entisen liljalaupvian (f. Neuqvistvalno.
in pesäksä, fanian pitäjän fer. ijäin 2:na p:nä vuoden kuluttua maaliskuun 22 r:slä lauvrias I. F.
Sitvin ivaillaan pesässä, Tammelan keläjäin 2:nap:nä vuoden kuluttua uMtmiö inaolie<fuun 14 p:etä Folsan pumpulikehläysseuian fonfurjtéfa, ensi arteemaanantaina helmikuussa v. 1862 Polin neuvotuvassa porvaii A. I. Castegren vainaan pesässä. tule»re>n syyskuun 2 p. Porin neuvoluvassll apteekari K. Bonsdorfil, kontuisies. l, tulevan lokakuun 7 p. Porin nev* votuvaesa lukkari I. Caselius vainaan pesässä.
Taksa eläinlääkäreille Suomessa.
Lääkäri-hallituksen tehdystä esityksestä on keisarillinen senatti viime helmikuun4p:nä vahvistanuttäsjä alempana seisovan uuden taksan, vastaiseksi seurattavaksi eläin-lääkäreiltä Suomessa, ollessaan kruunun tahi yksityisten toimissa.
Rupl. kop.
Käymästä kaupungissa kipeän eläimen luotM setä parannuskeinonmääräämästä
20.
Kustaki käymästä senjälkeen samassa taudissa
11).
Lääke-kirjeestä 5.
Taudin tutkimisesta jasuusanallisesta neuvosta.
kuin eläin viedään lääkärin tykö Jos lääläri-kirje myös kirjoitetaan Käymästä maalla, saahän kahden hevosen kyydin ja paivän muonarahaksi 50 kop. , tullen hänen matkata vähintäkin 80 virstaa päivässä. *) Taudeissa”, jotka luonnoltaan ovat tunnetut ja joissa käymät määrätään itse lääkäriltä, maksetaan parannuksesta:
Silmä-tulehduksesta, kadonneestaruokahalusta, rohtumasta, pukamista, yskästä, vastasyntyueeötä kapista, y. m
90.
Nauhasta kapista, kuuro-virmasta, munuaismaksa-, kaulaja rinta-tulehduksista, y. m. 1: 80.
Lapa-rampeudesta y. m 1:
Ähkytaudista, nivellyksestä, patista y. m. . . 1: 50.
Kaihin leikkauksesta, siemen-rakon jahampaasta lähtemän putken-polttajan leikkauksesta. . . 2:
Pääja poltto-taudista, luupatista y. m. . . 1: 20.
Ulkotaudista ja kuhmuista utareissa, mätäja pukama-haavoista, y. m. 1: 30.
Penikka-taudista
50.
Wähempäin haavain sitomisesta ja pukamain avaamisesta
20.
Haavain yhdistyksestä siteillä: ensimäisestä .
50.
kustaki muusta
6.
Suonenisku verisuonista
„ 20. valtasuonista
40.
Ruiskun asettamisesta
10.
liliäisen asettamisesta, paitsi iiliäistä . . . . — 2.
Naulan pisteestä, kavioin vuolimisesta, kusen laskemisesta, y. m
35.
Naulan pisteestä runsaalla määrällä kaviossa 70.
Kenkittämisestä kipeitä kavioita, paitsi kenkiä
10.
Kuppauksesta, visman vetäjistä, hantista, veto-aineista ja korvain leikkauksesta . . . — 30.
Putken-polttajain avaamisesta, laskemisesta vesi-taudissa 2:
Orhien kuohitsemisesta . . . . . . . . . . . . 2: Lääkäri-hoitosta senjälkeen, jos omistaja niin tahtoo 1: 50.
Sonnien tuohitsemisesta, jotka omat yli kaksi . karjaiset 1:
*) Keisarillisen fäännönmukaan 19 p:«t<! maaliskuuta18C0 nautitfee eläinlääkäri yhden hevosen kyydin ja To l«P.
£äiiuaBfä, kokkamKhimmätstkin 100 vir«taa kuletaan.
nellolevan, Hotkluntinalle nvvin »opi»!; lupasi niitä nnomenisen tuoaruklinalle K»tBeltvikBi , HOB vaan nänen asumuksesta tietää B»isi. seuraavana naivana vei tiän B»mat l»evoBet BiivattunHa kauniisti puetettun runtinan tykö Ha määrä»! KuuBi sataruplaniitten llinnaksi. se paulveti. ?lvt kelpasivat l»evoBet Ha kävit kaupan tinkimättä, KOBK2 liinta oli ruktinan mielestä liänen arvonB2 mukaista.
Oikeuden eteen tuotiin ennen muinan vanha akka, joka noiturnisesta vaivattiin, Tuomari kyseli akalta jos hän taitaa noitua, ja millä voimalla hän sitä tekee? Akka vastasi siihen ettei hän taida noitua, mutta muutamia ihmisiä oli hän silmien taudista ja muistakin kivuista parantanut.
”Milläs sen olet tehnyt?” tiedusteli taas tuomari; ”tällä kerällä, Honka minä olen neuvon jälkeen ihmisten kaulaan ripustanut”, vastasi akka, näytti keränsä ja jätti sen tuomarille. Tämä rupesi sitä pärvöttiimaan janäki paperi-nahkaapohjana, jossa oli kirjoitettu:
”Paha henki silmiäs puhaisleoon ja koloihin senjälkeensylkeköön”.
Tuorstalna ja perjantaina 23 ja 24 päivänä tässä toukokuussa, alkain kello 9 evv. ja 3 jpp , myydään merikavteixiI. lakobssoni vainaan perillisten talossa n:ro 74 entisessä Meritorttelissa. j Rantaja Linnankatujen mälissä. maötaväätä lruunun-lehiuhuonella.
tässä kaupungissa, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, mainitun mainaan jälteen jäänyt irtain omaisuus. nimittäin: kultaa, joiden joukossa 1ankkurile! lo, hopiataluja 250 luodin paikoilla, hopiahelaisia piippuja, vaski-, messinki-, plakkija rautalaluja, niiden joukossa lruunaussaha ja 1pari rauta-omia, llasia ja posliineja, petsatuita ja maalatulta huonekaluja, öljymaalatultatauluja, liina-maatteitajapöytäliinoja, parempia miehen pitoja sänty-maatteita, 1slpinuahlaset pälsyt. permantomattoja, sekä yhtä ja toiöta huvuelomsua. 1 uusi lakfi-piippunen ja 2 ylsipiipuista pyssyä, 1ottautti, Ikiikari. 1ilmamittari, 16 osaa Seurahuoneessa ja 2 osaa lomeliahuoneessa tässä kaupungissa. 2 osaa Turun vanhassa laivavarvl) sa. osaa Atka-laimassa, Vino osaa laivassa ”Haro>: v. Haartman” ja 2/. osaa laivassa ”Hboh joka setä etla kulta, hovia, osakkeet jalaimanosat myydau ensi huutopäimänä ehtoopuolella, halullisille ostajille tiedoksi annetaan. Turun huutokamarista Ip.
Perjantaina tnlevan toukokuun 24 p. kello 12 päivällä, myydään paikalla julkisella ryöstö-huutokauvalla prousiseppä-meStarin I. T. Mahlstedtiu talo n:ro 93 entisessä Merikorttelissa Linnankadun varrella täös, , ’ kaupungissa, jokon ryöstöönotettu, suorittamaan maaviljeliälle I. A. Hillebardille Mahlstedtin tuomittua velkaa kaksituhatta hopiaruvlaa paitsi kasvia ja oileudeu kulungin palkkiota; joka halullisille ostajille ja panttauksen omaisille ilmoitetaan. Turun huutolamarista huhtikuun 5 p. 1861.
A. Forhman.
ja Lapin pitäjäin lihlakuunan lainvoimvjN mavoittaneen päätötsen mukaan, ja asianomaisten vörmyntärieu tahdosta, myydäajulkisella huutokaupalla paikalla. Anttilan, Vimanttaalin perintötalo. Sulkalan kylässä. Lapin pitäjässä ja Turun lääniä, tiistaina14 p. ensitulevaiseösa touko, kuussa, kello 10 edellapuolelipanvää. Talonhinta matittaan lohta paikalla tahi 8 päiväu kuluttua huutolauppa- päiirästä, ja vaaditaan niiltä, jotta aikomat huutaa, täydellinen ja laillisesti todistettu takaussiitä, että makso tapahtuu määrätyllä ajalla. Sitten luin talo on myyty, myydään samanapäivänä javallassa: ylsi betromen, lehmiä, lampaita, yksi muurattu kuparinen viinapaitnu, huone-, peltoja ajolaluja. ynnä muuta. Huudot irtaimesta omaisuudesta maksetaan huutokeluva:, päätettyä. lalavalta 23 v. huhtikuuta 180l^^^^^^^^^^^^^^M>>1^, , , !>^i H BgrauöAugust Alnlberg.
¦Sotftan asianomaisten ln¦Salla ja fröokynä in de BeHtniin, lauluseuran, lukion-, mtitoulunja rouvasviienBfoulun laululuntain avulla Hantatoat allekirjoitetut tuleHtoann sunnuntaina toukokuun |f> p. Turun tuomiokirkossa hensstlliset laulajaiset ja urlu-soittajaiset.
Päiisy kirjeitä 40 ja 20 lopetallahop. on faatavana Frenekellin lirjalaupassa, Liukoisen puodissa sela Arvidsonin apteekissa.
Laulajaiset altavat kello 6 jpp. ja loppuvat F. Boström. K. G. sAyalenius.
Ilmoituksia. 2, 000 hoplaruplaa mielitään ottaa lainaksi, ensimäistä! pantausta maitaan 4 ja 5. 000 hopiaruplan vaiheella palovaluutetussa lauvungin-talossa. WaStausta suljetussa kirjeessä Lainaxhalialle odotetaan herra Lilljan kirjapainossa Turussa.
Allekirjoitettu, asuma omassa talossa Itäisen pitkän kadun varrella lähellä Kingelinin olutehdasta. aitoo matkustaa Helsinkiin tämän kuun 24 eli 25 p. ja ottaa matsaatsensa varNnaisia maksoja Palomakuutuöseuralle. Entinen vartia I. Grönroos.
Launis ja täydellisestivirheetön ori astuttamista vartenhalullisille tarjonasisällä olevan toukokuun loppuun asti. kuin ohjeellisen Salinin perään kysytään, afuva tulvernöörinkartanon takapihalla.
Huutokauppoja.
A. Forhman.
Tiistaina tulematoukokuun 7 p. , alkain kello 9 epp. ja 3 jop. . myydään palkalta pois muuttamisen tähden, kapteini E. A. Ingestlömin talossa n:io 4, 14 korttelissa 7 kaupunginosaa Eerikinja Länsi torikadun kulmassa tässä kaupungissa, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, taikellaista irtainta tavarao, nimittäin 1 uudenaikainen pronfi-lristallineukynttiläkruunu. 1 byvin oikein käypä ja hyva tetoiuen lerkkulello.
muutamia maamittariu kaluja, tomppasseja ja merikarttoja, petsatulta huonekaluja. 1ulosvedettävä topattu soffa. 1 piironki paperia varten, 1kaappi samaan tarpeesen. 1kirjoituspöytä14 laatikalla, vähäisiä pöytiä, topaluita ja rottinli-tuoleja. teekeitin, tauluja, lyötlitaluja. permantomattoja ja uusi laivonlehä ynnä yhtä ja toista, joka halullisille ostajille ilmoitetaan.
Turun huutolamariöta huhtikuun 22 p. 1861.
Keskiviikkona tuleman toukokuun 8 p. kello 4 jpp.
myydään paikalla, julkisella vapaehtoisella huutolau, palla, ehdoilla jotka toimituksessa lyyslemmin määrätään, lauppaneuvotsen rouvan C. D. Kiugelin vainaan perhekunnan osallisten jällllä-oleva 36 vuoden areutija hallitus-oileus Nuvissalon luodon osaan n:ro ”16, ynnä omistus-oiteus osalla rakettuihin huo.
neifin ja rakennuksiin. josta vuotinen alenti kaupungille tekee V tynnyriä 7’/, kappaa jyviä, jotka maksetaan rahassa arenti-vuoden testi-verohinnan jälkeen; sitte perässä tulee myöskin myytäiväksi huonekaluja, peltoja ajokaluja sekä yhtä ja toista huonekomsua; jota halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutolamarista huhtikuun 26 p. 1861. A. Forhman.
Tuorstaina 16 päiväuä tässä toukokuussa, alkain letto 9 epp. ja 3 jpp. , myydään kauppias I. D. Gin Mannin entisessä talossa n:ro 3. 5 korttelissa 7 kau, punglnosaa Linnankadun varrella tässä kaupungissa, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, överstiluutnantti ja ritari K. Alleini vainaan jälkeen jäänyt iltain omaisuus, nimittäin petsatulta ja maalatulta huonekaluja, klasiz. 1isomainen lynttiläkruunu, kynt, tlläjalloja, suvija talvi-ajolaluja. niiden joukossa neljän-istuttavat vaunut ja lumpipeitetty reki, sänly Myytävänä.
Mitylä, yksinäinen perintö-rustholli’/. uuttamant< taaNa, Hirmeusalon luodolla, kolmen venäjän virstan paikoille Turun kaupungista, ynnä sen allej kuuluma Turussa, I. N Lilljan kirjapainossa, 1861.
Painoluvan antanut: T. T. Renmall.
30.
15.
10.
20.
40.
15.
Lääläri-hoitosta jälestäpäin, jos omistaja sitä tahtoo Sonnien kuohitsemisesta, jotka eivät vielä ole kaksikarjaiset Lääkäri-hoidosta jälestäpäin Kuohitsemisetzta oinaista, karjuista ja koirista, jotka omat päälle puolen vuoden vanhat .
Alla puolen vuoden Karitsain kuohitsemisesta Jos usiampia kuohitaan samalla kertaa, niin maksetaan kustaki paitsi ensimäisestä . . . .
Siemen sarjain poisottamisesta suuremmista Todistuksista mVäKhe^mam^ismtä naaraseläimistä Siipi-eläimistä Luvja lihakasvainten leikkaamisesta, y. m.
Kupulaja veto-taudista, ruoka-kurkun avaamisesta, suoni-kohjosta, kusirakon avaamisesta, fo-littien leikkauksesta, vaikeaöta synnytyksestä, hoidolla jälestäpäin Pysähtyneistä jälki-menoista, lohdun ulosmuljahtumisesta . .
Ulkopuolisista eläinten katselemisista Kirjallisista muisto-kirjeistä Suurempain eläinten raatointutkimisesta todistukfella .
Ilman todistuksetta Wähempäin eläinten raatoin tutkimisesta todistuksella , . .
Ilman todistuksetta Mitättömäksimenneistäparannus-koleistamaksetaan ainoastaan neljäsosa taksassa määrätystä palkkiosta.
Köyhät saavat maksatta lääkäriapua.
Storbumltholman kantatalo Navon pitäjässä M Karhunsaunan takamaa. Tiluksen, jossa vuosittain kylmetään noi9 tynnyriä syysja 12 tynnyriä leväkylvoä kolmijaossa, paitsi juuritasvuja, saa kohta vastaan ottaa, ynnä sen kanssa kaiken l^svavau vilj^n. taloutalut ja eläimet. Kolmen alumenttl-talon vtlot tekevät enemmän kuin rusthollin uloöteot.
Tuuslemmän tiedon kauvvaebdoista. jotta ovat edul. M asuva laupunginpalveliaBergbomin taloss. Turun Tehtaan Rauta-puodissa Ison Hämeenkadun varrella.
Kattiloita (muuripatoja), patoja, jalkaja paistinpannuja sekä lastrulleja kaikista lajista, arina-uuneja.
rauta-arinoita (halloja), pellejä, ryykky-uuneja. ryytkyrautyja, rattaan-putkeja, hauta-ristejä ja marjoja, lyhdyn-tannattajia. kirjeitten lovioitusloneita, lokanputteja ja kehriä, pöytiä, istuimia ja sänkyjä y. m.
Nautapuntareita ja kymmenlutu-vaatoja.
Paloruiskuja ja sankoja.
Päretaton-nauloja.
Usiaampaa lajia tukkuja, saranoita, aklunan-rautoja, uuninja lomeron-oveja. tahmin-paahtimia y, m.
Kaikki tavarat myydään määrättyihin tehtaan hintoihin.
NH”Kankirautaa, rautapellejä. patoja ja pannuja sekä muita «alettuja kaluja.
Tampereen liinatehtaau pellamakanlalta, ihvstaja rohtimista-lantaa. Kattopareen-nauloja, tehtaan hintaan, ja tavallisia rautanauloja, Tampereen verkoja tehtaan hintaan, sekä valmiiksi tehtyjä miesväen vaatteita, Atlunanllasia, monenlevyisiä, tehtaan hintaan, Iso joukko seinäkelloja. , moneen hintaan.
Suomen Teoksien laupasfa.
Vapettikauppa.
Tänäpanä on avattu allekirjoitetun teoksien jtapetti* kauppa tauppias (£” F, Alftanin (entisessä Rignellin) talossa Uudenmaankadun mairella livimuurissa. joSsa lull»io!tettavan yleisön tarjona 011 byvä varasto monenlaisia HaVettia ja niiden ’Sletttiut^a halpaan hintaan. Turusta maaliskuun 5 p. 1861.
G. RielS.
Rion «Rahvetta, Hampurin S«ke»ia ja RNfikVyynejn myypi P. Ithimaeus. entlsessä Bozstlvmin talossa.
Ruotsin lattopäreen-naulojaalennettuunhintaan Myypi Säve ja Asterblad rautapuodissa Lixuanladun varrella.
Stitgatt Mellavansiemeniä kauppamies 6i<| btliuksella ipeliniu (aloefa, Riigan pellavansiemeniii, 1860 vuoden rasvusta. MM’vi I. TMel. MettäIG. Grsnbergillä.
fJto!?i^lunä!^dlätoänfm!ie!ua^!?eiiiieei”uuo; 3)lsi musta frakki ja M«valkoinen liivi. sopivia rippi-lapsille, myydäääu olutpuodissa Berustedtin talossa.
Halataan ostaa.
Tuoretta ja buivää elulau-melta (harjan ja lehmän merta) ostetaan AuraSutelltthtaaösaja maksetaan 10 te’p. hop. tailnulla.
Palvelukseen otetaan.
Wl. Vtfi fiilvo tyttö. 18— vuoden ijässä. saavi ijvfeiuuian paikan, jo? Mu ilmoittaa itsensä A, Stalströmi ilmoiluslontloriesa.
roa:lt>ita ruovonväätäytteellä. 15 puolipälsvö, niini, mittoja, leliveittoja, vaöti-. plakkija rauta-laluja ynnä yhtä ja toista huonekomsua; jola sela että lyntlilätruunu myydään kello 12 ja 1 välillä, halullisille ostajille tiedoksi annetaan. Turunhuutolamarista tou
Merikulku Turussa on jo alkanut. Laimoja on jo tullut ulkomailta, tuoden suolaa ja kahmetta y. m. On myöskin täältä jo lähtenyt laimoja, paisi muita kaksi höyrylaimaa Ruotsiin ja kaksi Helsinkiin päin.
Wahingonvalkia pääsi Mallallensa huhtikuun 24 p. kello 4 aamulla Peinikkalan rusthollissa Lemun pitäjässä, jossa korkia kolmen kertanen ulkohuoneen-rimi kimestä kokonaan paloi. Wouti, joka miimeiseen asti tahtoi kokea elukoita ulos tulesta, jäi itse tulen omaksi. Ehkä kyllä tepastettiin, jäi kuitenki tulen sisälle 2 varia härkiä, 1 pari nuorta karjaa, 3lehmää ja 23 lammasta. Wahinko on armattu 5, 009 hopiaruplaan. Huone ja irtain omaisuus olimat makuutetus maalaisten palomakuutusseurassa. Talon omistaja on Turun pakari Nyman.
Wähässä Heikkilässä Nummen pitäjää myydään huutokaupalla tuleman kesäkuun 17 p. kello 12 paimalla ulkomaan elukkalaija, täysi Ayrshire-lajista, nimittäin 1 neljänmuotinen ja 3 kahdenvuotista sonnia, 10 lehmää ja 2 hehkosta. Siinä siis halulliset saamat hyvaa elukka-laija.
1861.
Sanomia Turusta.
M19. Perjantaina Toukokuun 10 päivänä s Sunnunt. Pääsiäisestä saarnaamat:
Tuomiokirkossa, Suom. Aamusaarnan: Maisteri Rindell. Ruots. Aamnsaarnan:v. PastoriIndren.
Suom. ja Ruots. Ehtoosaarnan: v. Past. Saxen.
Linnan kirkossa, kl. 9, Suomea: Koul. opett. Lundell.
Kehruh. kirkossa, kl. 11, Suomea:Koul. opett. Lindman.
Piplianselityksiä pitävät tulevalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä Tuomioprovasti Renvall ja keskiviikkoua kello 5 jpp. suomen kielellä lv. Pastori Indren.
Hiippakuntain sanomia. (Porvoon. ) Wirkavatuustirjan saanut kirkkoherran viran toimittaja Helsingin pitäjässä vp. lnaist. A. Hultin kappalaiseksi siellä ja kirktoh. apulainen Kaukolassa A. E. Ruuth kappalaiseksi Heinävedelle. Määrätty WP. A. Hultin ynnä lappalaisen virlaansa Helsingissä toimittaissa olemaan kirkkoherran siaisena siellä, välisaarnaaja Helsingissä W. W. Krogell tappal. apulaiseksi siellä, kammin tirtkoh. apulainen E. D. Cave”n tirkkoh.
apulaiseksi Jämsään, kirkkoh. apulainen viime mainitussa seurakunnassa K. B. Lilius Sulkavan kirkkoh.
apulaiseksi, Käkisalmen kirkkoh. apulainen A. W. Lyra tirlkoh. apulaiseksi Kaukolaan, kirkkoh. virkainen Puumalassa vft. K. H. Strandman kirkkoh. apulaiseksi Pieksämäelle, välisaarnaaja Heinävedellä K. I. Molander kappal. siaiseksi Rantasalmelle, entinen lehtori maisteri I. G. Fabritius toimittamaan apu-opettajan virtaaHelsinginrouvasväeukoulussa, ja vankihuoneen saarnaaja Wiifturissa O. W. Segersvärd oman virkansa ohessa toimittamaan opettajan virkaa vähemmässä rouvaövaenkoulussa siellä.
Kuolleita Turussa. Huhtikuun 29 p. kellonsoittaja Israel Engblomi mainaan lesti Heta Erkintytär 71 vuotisena, entisen palovartian Juha Heikki Numenin kuolleena syntynyt poika, 30 p. kraatarinkisälli Aukusti Nahlstenin kuolleena syntynyt tytär, toukokuun 4 p.
trengin Aatolf Weetrik Helinin vaimo Maija Weetriikka Taavetintytär 36 vuotisena, 5 p. huoneenvartia Matti Antinpoika 40 vuotisena, trenkiloosepMikonpoika Raisiosta kuollut läänin lasareetissa, ittellisvaimo Justiina Matintytär Loimaalta 70 vuotisena, 6 p. entinen muurarinkisälli Samuel Lönnqvist kuollut vaivaishuoneessa 66 vuotisena, mittari Kristian Mikonpoika kuollut Somerolla 35 vnotisena, kirjansitoja Juha Kustaa Matinpoita 17 vuotifena, 7 p.
neiti Helena Sofia Ekberg 74 vuotisena.
Avioliittoon kuulutettiin tuomiokirkossa viimis pyhänä ensi erä: salvuoppilas loeli Heikinpoila Lagerbom ja vaimoihminen Eeva Justiina Lindholm; puusepänkisälli Juha Reinholt Englund ja neiti Liisa luhantytär; sekä koneentekia Aleksander Finke ja neiti Anna Liisa luhantytär Hellsten.
Turun polisilamarinilmoituksia. Huhtikuun 29p.
ilmoitti kämnerin oikeuden esimies Nystedt että huhtikuulla hänen huoneestansa oli kadonnut vähäinenhopiainenniotalufilla, merkitty nimellä Lennart. — Toutok.
2 p. ilmoitti raatarinkisällin vaimoKristiinaLilja että häneltä oli varastettu hopialusikta, merkittypuustllveilla C. G. W. , talosta n:ro 21? entisessä Merikorttelissa, jossa hän asuu. 4 p. ilmoitti ajomies Juha Sederqvist että hän samana päivänä sen talon portilta Luostarinmäellä, jossa hän asuu, olilöytänyt yhden parin kiiltonahka-kenkiä.
Kotimaalta.
Nimitetty on kauppias K. E. Bergbom Tanskan marakemsuliksi Ouluun, ja kauppias A. Björksten Ruotsin varakonsuliksi Lomisaan.
Uusi pitäjä. Armollisella kirjeellä maaliskuun 25 p. on Sippolan kappeli määrätty eroitettavaksi Wehkalahden pitäjästä ja ominaiseksi pitäjäksi, kun Wehkalahden kirkkoherran ja kappalaisen mirat tulemat amonaisiksi. Tämä uusi pitäjä saapi kirkkoherran, jonka palkaksi tulee kirkkoherran ja kappalaisen yhdistetyt palkat.
Turunläänin kruununmakasiineista myydään tänä keväänä kylvö-ohria talonpojille 4 ruplaa 70 kopekalla tynnyriltä, niinkuin kuulutuksesta tämän lehden loppu-puolella tarkemmin saadaan nähdä.
Laulajaiset ja urku-soittajaiset, jotka tviimis sunnuntain ehtoolla pidettiin Turun tuomiokirkossa, kämimät suloisesti ja ihanasti. Paljo mäkeä, 6 ja 7 sadan hengen vaiheella, oli kokoontunut niitä kuulemaan.
Suomalaiselle lasten-koululle Helsingissä, jonka ylioppilaiset sinne omat perustaneet, on Helsingin kauppias I. D. Stenberg miime huhtikuun 26 p. lahjoittanut 25 ruplaa hop. ja lumannut muosittain huhtikuun 22 päimanä antaa samalle koululle msuiimtemnäan muonna mähintainki yhtä suuren eli 25 ruplaa hop. Samalle koululle on toinen kunnioitettu kaupunkilainen, joka tahtoo pitää nimensä salassa, lahjoittanut 50 hopiaruplaa.
Teollisuus-yhteys, joka hiljakkoin Helsingissä perustettiin, hankitsee käymään tointensa tekoon. Se muoroo huoneen kokouksillensa, hankkii kirjoja itsellensä, aikoo antaa vähäisen kirjan teollisuuden ja talouden ainseenisssaa suomen ja ruotsin kielellä, kutsuaksillä muitaki osallisuuteensa paitsi Helsinkiläisiä. Se on myös päättänyt pyytää muutamia jäseniänsä malmistamaan kysymyksiä ja keskustusaineita kokouksissa keskusteltamiksi.
Uusi saarnahuone. Liedenpohjan kylänmiesten puolesta Wirtain kappelista ja Sapsalammin kylänmiesten puolesta Alamuuden emäseurakunnasta, on talonisäntä Juha Kaarlenpoika Sytelä pyytänyt näille kyläläisille, joita lukuansa on tuhannen hengen paikoilla, lupaa rakentaa saarnahuoneen ja hautausmaan Kukkolammin mäellä, mainittuin seurakuntain rajalla, 21 menäjän mirstaakummankin seurakunnan kirkosta, sekä että Wirtain ja Alamuuden papit velvoitettaisiin palkkaa vastaan, jonka tuomiokapituli määrää, pitämään mähintäkin kerran kuukaudessa jumalanpalmelusta saarnahuoneessa ja toimittamaan muita papillisia toimituksia, jonka ohessa talonhaltiat Aaron Liedenpohja, Weetrikki ja Aleksanteri Tulijoki seka Juha Sulkama rakentamisensa eh Keis. M:ti on helmikuun 28 p. armossa hymaksi nähnyt myöntyä mainittuun anomukseen.
doksi omat panneet että mähintäkin 50 talollista yhtyy siihen, kuin myös Antti Peltomäki, jonka talon tiluksille rukoushuone on rakennettama, on lumannut antaa siihen neljä tynnyrin alaa maata silla ehdolla että hän vapautetaan kaikista rukoushuoneen kustannuksista.
Kirjallisuutta. ”Kristin uskokunnan Historia, kouluille ja perheille. Wapaa suomennos, Turussa, Frenekellin kirjapainossa, 1861. I. F. Granlundin kustantama. ” Tämänykyisin painosta tullut kirkkohistoria kertoo kristinopin synnyn, sen levenemisen ja vahvistumisenpakanakunnissa sekä muut sen vaiheet ja tapaukset. Tämmöinen kristillisen seurakunnan historia on, niinkuin alkulauseessa sanotaan, ”joka lehdessä voimallinen osottamaan kristillisyyden jumalallisen voiman, on koulu, jossa opitaan kristillistä koettelemusta, on väkevä ääni, joka kajaa kautta vuosisatojen voimallisesti kehoittavana, tarkoin opettamana, lujasti rohkaisemana ja todesti varoittavana kaikille jotka kuulla tahtomat. ” Kirja on alkuansa saksalaisen Bahrdtin tekemä, mutta käännöksestä on jätetty pois muutamia Saksalaisiin koskemia asioja ja sen siaan lisätty kertomuksilla oman maamme kirkollisistaseikoista, joka maan enentää kirjan armoa.
Sen hinta komissa kansissa on 40 kop. , joka ei ole paljo näin hymästä kirjasta.
Ilmat. Lunta tuli eilistä ja entistä paivaä vastaan yöllä niin valjo että se kauttaaltansa peitti maan. Sen sanotaan tekevän hymää pelloille ja kasvuille. Muutoinkin oivat ilmat olleet kylmämäisiä, tuulisia ja sateisia.
upanra (Häm.
Gurasta 6 päivä huhtikuussa. Puolustus kirjeestäni, joka näiden sanomain 5 numerossa löytyy painettuna neljästä erinaisesta tapauksesta, joista pitäjänapulainen herra pastori P. E. ÅBerg moitti minua valhetteliaksi. En anna perää, vaan lupaan joka sanan myös todistuksilla mahlvistaa, jos niin tarmitaan. Mitä ensiksi mainittuun tapaukseen tulee, niin siihen oli viinan syy. Mitä toiseen ja kolmanteen tulee, niin mitä kirjoitinkin osittain armelulla ja ihmisiltä kuulosta, liekö niihinkin viina syynä, ja neljäs, aparälapsen tappo sesta.
Porthanin kuvapatsaan rakentami Näissä sekä mulssa sanomissa on tavantakaa kerrottu kuinka paljo taas on karttunut lisää rahaa Porthanin kuvapatsaan rakennukseen. Mutta. Harmat lukiat tuskin tietämät mikä mies Porthani o!i ja mistsyystä hänelle nyt aivvtaan kuvapatsasta pystyttää. Hän oli professori Turunakatemiassa.
Suurella innolla tutki hän Suomen kansan historiaa, sen kieltä, tappoja, heimokuntia, lakeja ja laitoksia. Näillä tutkinnoillansa synnytti hän monessa isänmaanrakkauden, lemmen ja halun ahkeroimaan samoissa tutkinnoissa. Hänen toimistansa ja tutkinnoistansa suomen kielen aarteissa on nykyajan kalliit pyrkimiset ja ahkeroimiset suomen kielen saamiseksi jasaattamiseksi luonon myös niinkuin kerroin. Enkä myöskirjoittanut sitä, pitäjääni häväistäksem, vaan niin kuin edellisestä kirjeestäni on lukea saatu; enkä myös itseäni kaunistellut, maan itseäni ja kaltaisiani varoittelin, ja mielä nytkin tunnustan että olen raukka kyllä joutunut viinan pauloihin niinkuin jokainen muukin viinan ryyppääjä omaan pomeen katsottua »nahtaa havaita ja tunnustaa.
Kunnioitettavan sanomain toimituksen, yleisön ja ulkopitäjäläisten lukiain tähden olen rumennut kirjoitustani puolustamaan, sillä kotopitäjässäni en luulisi monioita oleman, jotka ei kirjoitustani sanasta sanaan todeksi tietäisi. Mutta sitä en ymmärräinistä syystä herra pastorimme P. E. Äberg näiden sanomain 12 numerossa on täanlaisia vastaani rumennut kirjoittamaan.
Mikko Mikko mainaan poika.
Gurajoelta. Täällä tapahtui se sangen surullinen tapaus Sydänmaan kylässä että torppari Henrik Hakalan torppa, 17 p.
viime huhtikuuta, kovalla myrskyllä tulipalon kautta tykkänään paloi. Torppa oli kolmen nykyisen virstan päässä kylästä, ehkä kaksi taloa ja muutamia torppia likempänäkin on, ei kuitenkaan ehtinyt mäkeä avuksi, ennen kuin tuli oli niin suureen maltaan vaäsnyt, ettei enäem mitään saatu tulesta pelastetuksi. Neljä leipää jäi perheelle elatuksen eineeksi; torpassa on 5 henkeä, torppari vaimonensa ovat jotenkin vanhat ja kivulloiset, ja 3 lasta, jotka kaikki puuttumat ruokaa, maatteisa ja kotoa eli asuntoa. Kehoitan siis tällä kaikkia kristilliseen ja veljelliseen rakkauteen taipumia ihmisiä, ja erittäinkin likiseuduilla olemia, lahjoilla muistamaan näiden onnettomain kurjuutta, silla tosin he tarvitsevat kaikkia, mitä jokapäimäiseen elantoon kuuluu, ja mikä taitaa ksuriussti, lliselle ihmiselle olla suurempi melmollikuin se että tosi-hädän aikana auttaa lähimmaistänsä; omituisesti lukee taimaallinen isämme sen amun, joka köyhälle tehdään, oleman hänelle niin otollisen, kuin se olis hänelle itselle tehty, ja lupaa myös sen palkita, sillä raamattu sanoo: joka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle, joka hänen hymät työnsä hänelle jällen maksama on.
Ia Vapahtajamme itse sanoo: antakaat ja teille annetaan: hyvän mitan, likistetyn ja sullotun ja ylitsevuotavan he antamat teidän helmaanne, silla juuri silla mitalla, jolla te mittaatte, pitää teille jällen mitattaman.
Luuk. 6: 38. 3. 0.
Nihdistä 10 p. huhtikuussa kirjoittaa koulumestari laakop Ahlsman: ”Toiste kukaties kirjoitan iloisia sanomia, mutta tällä kertaa julistan murheen sanomia mustan kuoleman majasta, johon antaa minulle johdon yksi kuoleman tapaus, joka oli aivan surkia ja surullinen, joka tapahtui viimis tammikuun alussa. Juha Thusberg toimitti eloissansa maalaustyötä Tämä maalari oli lankeevaisessa taudissa, joka häntä kovemmin kohtasi silloin kuin hänelle välistäin tuli himo väkeviin juotaviin, jota hän itse jällen katkerasti katui. Mutta synti on voimallinen, ei kukaan taida sen kahleita rikki särkeä ilman Kristusta. Se on surkia tila että monen täytyy itkeä ja tehdä syntiä, nnnkauman kuin uusi syntyminen puuttuu.
Murhan enkeli, kuolema saamuttaa ihmisen silloin kuin hän vähemmin sitä ajattelee.
Niin kämi hänellekin. Se oli hänelle kauhistavainen yö, jona hän illalla erkani muista ihmisistä ja meni yksinänsä yhden talon työ-tupaan, joka oli erinänsä kartanon fivulla, jossa ei muita ihmisiä ollut.
Siellä istui eli makasi hän totolla. Tauti tuli häneen ja hän. lankesi valkiaan, jossa hänen vaatteensa rupesi palamaan. Hän kieriskeli surkeudessansa ja tuskassansa pitkin permantoa siihen asti että joku talon mäestä osasi tulla ulos, josta hänelle tuli myöhäinen apu, kuin erinomainen ääni kuultiin.
Permanto oli kahdesta kohtaa rumennut palamaan. Näin surkiassa limussa eli hän muutaman vuorokauden.
Koko tämän surullisen kuoleman tapauksen olisin jo unhottanut, mutta se kehotti ja herätti minun lätä kirjoittamaan, kuin yksi surutöin taas kuolleena Helsingin matkalta kotiansa palautettiin. Mikä tähänkin kuoleman tapaukseen syynä oli, tietäkäät lukiat, ilman minun selittämätäni. Olkoot nämat kerr— otut varoitukseksi ja kauhistukseksi muille. ” Toisessa kirjeessänsä ilmoittaa Ahlsmanni että hän tänä suvena on valmis jossakin muualla pitämään sumikoulua, jos jostakusta seurakunnasta hänelle lähetetään kirjallinen kutsumus. Mitä muuta hän tässä töisessa kirjeessänsä puhuu höyrylaima-matkoistansa ja meri-taudista, ei ole sen armoista että se ansaitsisi sanomissa julistaa.
Ulkomailta.
Pohjais Amerikassa on jo sodan liekki leimahtanut. Liittokunnan etelävaltakunnat kun. eivät suostuneet liiton yhteyteen, maan valitsivat itsellensä erinäisen hallituksen ja oman presidentin hallituksensa esimieheksi, ovat nyt neljänkymmenen tunnin ampumisella mäkisin liittokunnalta anastaneet Sumterin linnan, jotaeimat ilman saaneet. Tämä linnan anastaminen maikutti suuren mielenliikutuksen Washingtonissa, liittokunnan pääkaupungissa.
Tämän vuoksi on liittokunnan presidentti Linkoln kutsunut 75 tuhatta miestä sotaan, takasin ryöstämään mainitun linnan seka muuta liittokunnan tamaraa.
Etelä valtioiden presidentti Davis on myös kutsunut 150 tuhatta miestä aseisin, mastustamaan ja puoltansa pitämään.
Minnesotan maakunta aikoo myös luopua liittokunnasta ja yhdistyä etelä valtioihin.
Domingon saari Länsi Intiassa on annettu Espanjalaisille, johon he myös ovat lähettäneet laivastonsa 3 tuhannella miehellä.
Janten luodolla lonian saaristossa, joka, on vapaa valtakuntaEnglannin suojeluksen alla, on ollut vähäinen riita-kahakka Englännin sotaväen ja kansan kesken.
Porthanin kuvapatsaan rakennuksen avuksi aikovat Turun rouvasvaki pitää arpajaiset Kupittaan lähteellä sunnuntain ehtoopuolella tuleman kesäkuun 9 päivänä.
Arvat myydään niin halpaan hintaan, 5 kop. hop. että kuka hyvansä yhteisestä kansastakin jaksaa niitä lunastaa itsellensä.
Sen muoksi on silloin kaikille vapaa pääsy Kupittaan lähteelle ilman maksota. Woitot asetetaan lähteen-huoneesen, mutta arpoja myydään ulkona; kukin voittajasaapi kohta voittonsa. Musiki tulee myös silloin soittamaan lähteellä. Tällä tavoin on parahiten luultu muistuttaa yhteiselle kansallekin Porthanin ansioita, ja antaa heillekin tilaisuus olla osallisena kuvapatsaan rakentamiseen. Woittojen saamiseksi arpakauppaan kehoitetaan kaikkia, jotka lahjoillansa tahtovat muistaa tätä tarkoitusta, antamaan vähäisiäkin antimiansa siihen, sillä kun arvat määrätään niin vähän hintaan, 5kop. , taittaan vähempi-arvoisiakin voittoja asettaa arpakauppaan. Seuraavaiset rouvasihmiset ottamat hyväntahtoisesti voittoja vastaan ja toimittamat arpajaiset, nimittäin tohtorinna Elfving, revisorska Lundström, rehtorska Sehultz, rouva Landell ja mamsell Faleken, joille siis halulliset antakoot lahjansa ennen arpakauppa-päimaä.
Jo ennenkin oli mietitty jolloin tavoin antaa yhteiselle kansalle tilaa, ottamaanosaa tämän rakennuksen puuhassa, mutta kun ei siitä oltu varmat, kuinka se parhaiten toimitettaisiin, niin on se jäänyt näin kauvaksi tekemättä, jonka vuoksi siis ei Helsinkiläiset voi sanoa nurkumisensa Turkulaisten kylmakiskoisuudesta asiassa saattaneen alulle näitä pian pidettäviä arpajaisia.
Helsingin etelä satamassa tuli tämän kuun 2 päivänä jäitten malista veden päälle henkikirjoittaja Canthin ruumis, joka mennä vuonna marraskuussa katosi.
Hameenlinnan lähellä tapahtui äskettäin julma murha. Linnan toisella puolella olevanpuiston vahtihuoneessa asui nuori perhe, linnanvartia Lampin vaimonsa ja kahden vuoden vanhan lapsen kanssa. Maanantaina huhtikuun 29 p. kello s:n aikaan aamulla oli Lampun lähtenyt ulos johonkin toimitukseen ja jättänyt vaimonsa iloisena ja terveenä lapsen kanssa kotia. Kello 10 »aiheella epp. poikkesi toinen linnanvahti, puistosta vankienkanssa palatessaan, vahtihuoneesen asialle. Dvesta sisälle tullessaan näki hän kauhean näön: vaimon hengetöinna laattialla, pää meressä. Lapsi oli vahingoittamatta.
Oven puolella oli maatteefen kääritty 6:n naulan paikoilla painava kivi, joka arvattavasti oli ollut murhaajan aseena. Jos puheessa on perää, olisi liina haiskahtanut menäläiseltä. Paitsi isoa joukkoa vaimoväen vaatteita oli arkusta viety messinkikiskonen rahakukkaro, jossa oli yksi uusi 3:n ruplan seteli, yksi markan seteli ja
Meillä ei ole ennen muistettamain miesten kumapatsaita rakennettu, mutta ulkomailla niitä monessa paikoin löytyy. Niillä sekä kunnioitetaan jaloja ja armoisia miehiä, jotka omat hnmää tehneet ja kartuttaneetmaaja kansakunnallensa, että ne myösmuistuttavat ja synnyttämät nykyisissä ja jälkeen tulemissa ihmisissä jaloja ajatuksia ja halua yhteisen hymän mehkeilemiseen ja kartuttamiseen.
Porthanin muistopatsas on siis ensimäinen, joka Suomessa aivotaan pystyttää, ja sen hän ansaitseekin. Se on malettama metalista puolta suuremmaksi kuin ihmisen koko on. Kuvantekia Sjöstrand on laskenut kuman tuleman maksamaan 8, 900 ruplan paikoille, nimittäin sen kaarnan 3, 500 ruplaa ja valamisen metalista 5, 400 ruplaa, johon mielä tulee lisattämäksi jalka-alusteen, kuljetuksen y. m. kustannukset. Rakentamisen toimesta murhetta pitää suomalaisen kirjallisuuden Seura Helsingissä; rahoja on jo koottu yhteensä 5, 744 ruplaa, siis puuttuu mielä paljo. Raha-kokoukset omat karttuneet melkein kaikki herrassäätyisiltä. Ainoastaan Pietarsaarelta kerrotaan kuinka siellä koottiin rahaa yhteiseltäkin kansalta tähän tarkoitukseen sillä tamoin että kuka maan tahtoi sai lahjoittaa mähintänsä 1 kopekan ja korkeintaan 5 kop. ja tämmöisellä pennikokoomisella, niinkuin sitä kutsuttiin, kokoon karttui 45 ruplan paikoille. Ia koska kuvapatsas on rakennettama yhteiseksi kansakunnalliseksi muistomerkiksi, niin tulisi niin toimittaa että Suomen yhteinen kansakin saisi antaa tähän mähäisenki antimensa.
Olis siis hyvä että muutamat maallakin ottaisi toimeksensa rahan kokoomisen tähän tarkoitukseen. Kukin saisi mapaehdolla antaa niin mähänki, kuin maan tahtoo, mutta myös niin paljo kuin kunkin mieli tekee.
Saisimat sitte lähettää rahat Suomalaisen kirjallisuuden seuralle Helsinkiin, sekä ilmoittaa tilin sanomalehdissä.
Kumapatsas on pystytettämä Turussa, sillä täällähän Porthani eli ja vaikutti.
Helsingistä tosin kuultiin nmmen sanoma että Helsinkiläiset tahtoifimat tämän kumapatsaan sinne pystytettämaksi, mutta emme näe heillä oleman siihen oikeutta, silla maikka siellä olisikin koottu enemmän rahaa kuin muualla, koska Helsinki onki pääkaupunki ja siis muitten edellä ja esimerkkinä käypä, mutta siitä ei suinkaan seuraa että kuma on Helsinkiin asetettama, koska rahoja on ympäri maata koottu. Ia jotka tähän saakka omat rahoja siihen antaneet, omat tehneet sen sillä tiedolla ja ehdolla että kumaputsas asetettaisiin Turkuun, joten siis Helsinkiläisten ei yksinään ole määrättämänä mihin se pannaan. Toista olisi ollut jos Helsinkiläiset sen yksinään kustantaisimat, niin saisimat asettaa sen mihin tahansa.
(Lähetetty) Muistutuksia Alamaisesta ehdotuksesta Asetukseen kuunallishoidosta maalla, Suomen Suuriruhtinanmaassa.
Lukeissani mainittua ehdotusta, olen huomannut muutamia seikkoja, jotka omat masten mieltäni olleet, joista muutamista on haluni ilmoittaa yleisölle sen, mikä minun älyni on hymäksi katsonut.
Ensin en ole minä ehdotuksessa löytänyt merkityksi mitä kieltä se tulema kunnan toimikunta pitää miljelemän kaikissa niissä kirjoituksissa, joita toimikunnan tarmittee kirjoittaa kaikista hallussa olemista asioistansa, ja jos Ruotsin kieli tulee pidettämaksi kunnan toimikunnan kirjakielenä, niin tulee monessa kirkkokunnassa iso puutos, että saada edes esimiestä tähän kunnan toimikuntaan ilman palkata, ja jos ne sitten, jotka palkan edestä siihen mirkaan kelpaavat, ovat senlaiset että kunnan miehet taitamat luottaa heihin, on tietämätön; niin minä, ennen kuin ehdotus mahmistetaan, mielelläni soisin merkityksi sen, että suomen kieli pidetäisiin kunnan toimikunnan kirjakielenä, sillä niitä löytyy jo monissa suomalaisissa seurakunnissa, jotka kirjoittamat Suomen kieltä ja muutoin omat kunnilta luotettamia; ja nousema nuoriso eli jälkeen tulema kansa myöskin enämmin ahkeroitsee itsellensä oppia kirjoituksessa ja muussa opin-aineessa, kelmataksensa täyttämään melmollisuuksiansa, mitä heidän tulee toimittaa.
Toiseksi olen minä hamainnut että 10:s pykäle jo täydellisesti määrää sen että seurakunnan tulee toimittaa pitäjän kokouksessa yhden semmoisen missin paikan, jossa yhdellä kerralla kootaan kaikkein kappamiesten kapat, mutta kuin tämä uusi tapa tulee monissa kohdissa ja monissa maanpaikoissa paljon työläkkäämmäksi, kuin manhat tamat, pitäjän miehiä kohtaan, niin ei mainittu pykäle ole soveljas semmoisena vahvistaa, kuin se nyt on, maan niin että pitäjän miehillä on ehto jos tahtomat laittaa senkaltaisen paikan.
Kolmanneksi, niistä asioista, joihin kumernööri ei tahdo mahmistusta antaa, ei 18 pykäle määrää, jos niitä saadaan ylempänä pyytää mahmistetuksi eli pitääkö ne tyhjään lahoomaan. Ia mielä ilman mai Kuulutuksia.
Kastelho Tamveitei’.
Siitä tehdystä esitylsesta on ffif. iriCineii fenattt, tänne tufleen kirjoituksen mnhan rofj. nvarain toimi* tuimalta tämän kuun 24 v:nä hyirälslöytänyt. »a* hemmissa 05i0, ’. , , ftihvöffi tänä fnväänä maataviljeltviille talonpoila-säädylletäösä lääniosa, myydä seuraatvat määrät djria nimiötä, lylvöksi täiitiffli* sesti feluanivtäta varoista läänin fvuuiuui-m. ifufUs neissa, määrätHjiiii bixlaan, neljällä (4) ruplalla ja seitsemänlymmeiiellä (70) lopeitalla tustjfi tynnylista.
nimittäin:
Turun friiunuu-nufajtiiUato 300 tynnyllä.
Yhteensä I. IW jota täten yleisölle ilmoitetaan, ynnä muistuttamalla että myyminen näistä makasiineista tulee tapahtumaan nituitani soisin, että olis ehdotukseen otettu se lisä, jos niin on että nämät kunnan toimikunnat tulemat maakunnassa pitämään tointansa, että kihlakunnan tuomareista myöskin saadaan toimikunnassa pitää murhetta jokaisessa kihlakunnassa, sen jälkeen kuin nykyiset tuomarit kuolemat, koska ne tulevat toimikunnat kuitenkin edespäin rupeevat järjestämään ja neumomaan paljon maakuntaa, josta syystä kihlakunnan tuomarin työ tulee paljo vähenemään, ja samoin on myös laalmanninkin tuomarin kanssa käypä. Ia koska näiden tuomarein palkat omat vanhuudesta niin peräti sopimattomasti jaetut maksettamaksi, että yksi yksinäinen mainio, joka ei tuskinikänsä päiminä tule tuomaria tarmittemaan, maksaa yhtä suuren palkan kuin suurempi yhden tilan miljeliä, joka on kyllä luonnotointa ja sopimatointa tapaa. G. Lähteenoja.
J onnin joutavia.
XV.
Saaristolaisen venheseen, jolla kaupunkiin tavaroita toi kaupan, meni sotamies ja rupesi kauppaa kauniista lakista tekemään, jota päähänsä koetteli ja näytti halua ostaakin.
Samassa tuli toinen toveri, joka saaristolaisia varoitti, ettei hän kauppaan rupeisi ”tuon veitikan kanssa, joka on suuri lurjus ja koiran kuria kaupassa käyttää. ” ”BuuB kiini”, sanoi toinen ja löi korvalle jotta toveri kaatui kasvollensa. Ylösnoustua otti tämä sian reiden, jonka pikiten käteensä sai ja rupesi toista takaa ajamaan, joka kiiruummasti luitansa korjasija meni pakoon lakki kädessä. Saaristolainen ei tiistä ensimmältä ollut millänsäkään, vaan naurahteli sotamiesten taistelua, mutta kohta pian huomasi lakkinsa ja sian-reiden kadonneen, jotka menivät sitä tietä, sillä sotamiehet ei enää senjälkeen siellä näkyneet.
Piika-tyttö meni täältä ruotsiin palvelukseen ja unohti siellä yhtenä vuotena niin.
oman maan olot, vielä kielenkin, jotta hän kotio tultua kyseli: ”miss’ nakkriU Soomes kasvaa, puus’ko vai maas” ja pyysi anteeksi että ruotsi voitti puheessa, kun kelloa kyseli: ”hangu mangu klakku. ” nollifiinoikeuksiinsa saaneet alkunsa ja juurensa. Iamikä onluonnollisintakuin että suomen kieli pääsee valtakieleksi Suomen suomalaisisfa paikkakunnissa. Tästä sen oikeudesta on yksinäisten kesken keskusteltu, tästä on Paavo Korhonen ja muut runoniekat laulunsa laulaneet, tästä on sanomalehdissä tutkailtu, tästä äsken muutamat Suomen miehet kävivät Pietarissa H. M. Keisarin puheilla, jossa saivatkin sen suosiollisen vastauksen että H. M. Keisari tahtoo tehdä tässä asiassa miten vaan paraiten voipi. Kun nyt muistamme että Porthani on antanut ensimäisen alun jayllytyksen näille riennoille, joiden perille toivotaan jo piankin päästämän, niin on hän senkin vuoksi ikuisesti muistettava ja kunnioitettava mies.
Englannin hallitus on Helsingissä olevan konsulinsa ilmoituksesta lahjoittanut kahdeksalletoista luusille ja kalastajalle Pellingen saaristossa 10 ruplaa hop. kullekin siitä että he viimis lokakuussa pelastivat laivaväen Englannin laivalta ”James Pratt”, sekä Kustaa Mauritz Grönbergille hopiametaljin hänen kiitettävästä menetyksestänsä samassa tilassa.
Eläimen luista maksaa herra K. D.
Kröger ja Kumv. Turussa 20 kopekkaa hop.
leilviskältä, se on enemmän kuin täällä tahän saakka koskaan on maksettu. Jo ansainnee ruveta niitä kokoomaan.
Suomen tullien tuloista ja menoista viimis vuonna 1860 on annettu kertomus, josta nähdään että mainittuna vuonna tuloja on tullut sisälle-tuoduista tavaroista 1, 303, 112 ruplaa 10 kop. , ulos viedyistä tavaroista 45, 872 ruplaa 20 kop. , merikulun maksoja 40, 680 ruplaa 34 kop. , takavarikkoon otetuista tavaroista ynnä sakkoja 12, 831ruplaa 39’/kop. , läpitsekuljetettavan tavaran asettamisesta maalle 201 ruplaa 29 kop. , rannalle ajettuneesta ja jätetystä talvarasta, muistutusja lisä-maksoista 6, 405 ruplaa 51. kop. sekä luusija johtotornimaksoja 21, 235 ruplaa 54’/kop. , elikkä kaikki yhteensä luettuna 1, 430, 338 (yksi miljona neljäsataa kolmekymmentä tuhatta kolmesataa kahdeksanneljättä) ruplaa 42^^kop. , tehden siis 44, 197 ruplaa 76 kop. enemmän kuin 1859 vuoden tulot, jotka tekivät 1, 386, 140 ruplaa 66»/». kop. Menot sitä vastaan tekivät mennä vuonna yhteensä 179, 718 ruplaa 87 kop. elikkä 39, 895 ruplaa 86V2 kop. enemmän kuin vuonna 1859, jolloin kulunkisumma teki 139, 823 ruplaa kop. , tullen tämä suurempi kulunki enimmiten siitä että uuden rantavartia-höyryrylaivan rakennuskustannukset 40, 600 ruplaa tämän vuoden tililaskuihin ovat luetut.
Ia tekee siis puhdas voitto Suomen tulleista 1860 vuodelta 1, 250, 619 ruplaa55°/. kop. , elikkä 4, 310 ruplaa 89. kop. enemmän kuin edellisen vuoden tulot 1, 246, 31? ruplaa 65″/. kop. Paitsi tätä on kruunu tullilaitoksen virkamiesten palkkain sadannes- osista hylväksensä saanut 760 ruplaa 73 kop.
Tampereen pumpulikehruhuoneen kalumakasiinissa pääsi valkia vallalleen ehtoolla kello 10 aikaan 8 päivänä tässä kuussa, ja kaikki puuhuoneet kaasuhuoneen alipuolella koskea päin paloivat. Walkia oli suuri ja peljättiin koko tehtaanhuoneen syttymän, mutta onneksi kumminkin kävi tuuli niin ettei sopinut liekkiä heittää tehtaan huoneita kohden. Kaasuhuone oli vaarassa ja peljättiin sen syttymän tuleen ja räjäyttämän ilmaan, joka ei kuitenkaan tapahtunut. Wahingon suurutta ei taideta viela sanoa.
Savon pitäjässä sanotaan rottain tänä kevaänä kalvavan puita japensaita. Saustilan kartanossa ovat melkein kaikki vanhemmat istutukset fa nuoret puut haviöllä ja tätä nykyä on marjapensailla sama hävitys edessä. Metsissäkin mäen-pattoissa, Perjantaina Toukokuun 17 päivänä 18M.
Sllnomla Turusta.
M20.
Turun polisilamarinilmoituksia. Toukokuun 10 p. ilmoitti uurmaakarinkisälli Wilhelm Roos, että hän edellisenä ftäivänä Uudelta torilta oli löytänyt mustan miehenhatun.
11 p. ilmoitti ruokakauppias Hillbergin kirjuri Tuomas Broberg että hänen asunhuoneestansa Hillbergin talossa oli viety hänen hopiainen sylinteri-kellonsa, käypä 13 kivellä, jonka kuoreen oli piirustettu peuran kuva.
Samana päivänä otti pölisi takavarilkoon 2 hoftiaista sylinterikelloa hopiatanluilla, joista toinen on isompi, toinen vähemfti ja kullattu. Nämät kellot ovat polisikamarin tallessa näytettäväksi niille, jotka lienevät ne kadottaneet.
. Heluntai-päivänä saarnaavat:
Tuomiokirkossa, Suom. Aamusaarnan: Tuomioprovasti Renvall. Ruots. Aamusaarnan: v. Pastori Saxen. Suom. ja Ruots. Ehtoofaarnan:v.
Pastori Malmström.
Linnan-lirlossa, kl. 9, Suomea:Koul. opett. Lindman.
Kehruh. -lirlossa, kl. 11, Suomea:Koul. opett. Lindman.
2 Heluntai-päivanä saarnaamat:
Tuomiokirkossa, Suom. Aamusaarnan: v. Pastori Indren. Ruots. Aamusaarnan: Maisteri Rindell.
Suom. Ehtoosaarnan: v. Pastori Malmström.
Ruots. Ehtoosaarnan: v. Pastori Saxen.
Linnan kirkossa, kl. 9, Suomea: Koul. opett. Lundell.
Kehruh. -lirlossa, kl. 11, Suomea:Koul. opett. Lundell.
Piplianselityksiä pitävät tulemalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä Tuomioprovasti Renvall ja keskiviikkona kello 5 jpp. suomen kielellä v. Pastori Indre’».
Kuolleita Turussa. Toukokuun 7 p. entinen varsvin falvumies Herman lisakinpoika Söderströmkuollut Halikossa 47 vuotisena, 14 p. kivenhakkaajan Heikki Juha Liud^nin tytär Amanda Sofia 1kuukauden ijässä.
Hiippakuntainsanomia. (Turun. ) Kuollut tämän luun alussa Merikarvian kirkkoherra provllsti I. H. Fortz. Haettavana Merikarvian kirkkoherran virka ja Kökarin kappalaisen virka, sekä seuraavaiset louluvirat, nimittäin: toisen ja kolmannen apu-opettajan virat Waasan ylikoulussa, toisen opettajan virta Godbyn aliloulussa Ahvenanmaalla, apuopettajan virka Pietarsaaren alikoulutzsa ja opettajan viran toimitus Kaskisten alikoulussa. Vaalisaarnat määrätty pidettäväksiNummen ja Pirttikylänpitäjäin kirkkoherran virkaan sekä Laihian kappalaisen virkaan, ja vaali näissä tulevan elokuuu 4 p.
(Kuopion. ) Kirkkoherran tutkinnon ovat käyneet Puolangan kappalainen vp. G. Lövenmark, rukoushuoneen saarnaaja Polvijärvellä I. E. Eriksson ja Paltamon kapftal. apulainen G. A. Frosterus. Wirkavaftaudeu on saanut Kärsämäen kappalainen, kirkkoherran virkainen vp. B. L. Frosterus tämän toukokuun 1ft:stä kesäkuun 15 päivään kirkkoherran tutkinnon ottamista varten, ja Sotkamon kirkkoh. apulainen, nimitetty kirkkoherra maisteri K. I. Keekman tämän toukokuun 1p:stä puoleksi vuodeksi kivuloisuudentähden. Mää Tätty välisaarnaaja Kärsämäellä WP. maisteri H.
Ingman toimittamaankirkkoherran ja kappalaisenMirkaa samassa seurakunnassa vp. Frosteruksen virkavapauden aikana.
Avioliittoon kuulutettiin tuomiokirkossa viimis pyhänä ensi erä: kirjansitojan kisälli Tobias Hellsten ja neiti Wilhelmina Roos; trentivouti Kuusiluodon kappelista leskimies Simo Simonpoika Grönroos ja neiti Wilhelmina Silander; sokeritehtaantyömiesAntti Falkelm ja piika Heta LovisaRosenqvist; feftänkisälli Juha loosep Lindström ja neiti Aleksandra Olivia Hajander, ; haavalääkäri höyrylaivalla”Rurik” toisesta meriv!i?stöutä, leskimies Magnus Rubart ja neiti Edla Maria Gillsten; falvuoppilas Kustaa Juhanpoika Eklund ja neiti Eeva Liisa Wihlman; sekä sepäntrenki Dahlin rautapruukista Dragtzfjerdin kappelista Aatolf Svensk ja ittellisvaimo Maria Lovisa Sundqvitzt.
Kotimaalta.
Senatti on tämän kuun 7 p. asettanut makasiinin-hoitajan H. F. Hermanson kruununmoudiksi Kemin kihlakuntaan Oulun lääniä.
Helsingissä onkaksi komiteaa ollut koossa. Toinen, jossa oli jäseninä kauppamiehiä ja maanviljeliöitä, keskustelemassa markka-rahallemme hinnan eli armon määräämisestä ulkomaan kaupoissa. Sanotaan myös paraikaa rahalaitoksemme järjestämisessä hankkeita tehtävän ja että markkasetelien tulema ulko-muoto jo on määrätty.
Toinen komitea on merimiesten kouluin järjestämisestä tutkistellut.
Yliopiston konsistorio on jo antanut lauseensa menäjän kielen lukemisesta maamme oppilaitoksissa. Konsistorio siinä lienee sanonut ajatuksensa oleman seattmeimemenäjän kieltä tarmitse taitaa maasmuut mirkamiehet kuin ne jotka omat maltiosihteristössä ja kenraalikumernöörin kansliassa seka muutamat postin ja tullin mirkamiehet, ja siis väittänyt etteimenäjän kieltä enää välttämättömästivaadittaisi kouluissa eikä muissa opinnäytteissä, maan jatetäisiin sen lukeminen kunkin ehdon maltaan, ja että siis menäjän kielen opettajain mirat hamitettäisiin ylikouluista, ja pidetäisiin ainoastaan lukioissa.
Roumasmäen seura Helsingissä sai miimis arpajaisista suuren summan rahaa, 5, 966ruplaa 16 kop. hop.
Kansakouluttaja-opistoneli Seminariumin opettajiksi hakemuksia, joiden sisäanjatön aika loppui huhtikuun kanssa, on tullut yhteensä 28, ollen hakioista miespuolisia 15 ja naisia 13. Kuin niitä opettaja-paikkoja seminariumissa, jotka nyt olivat haettavina, oli ainoastaan 6 miehisille ja 4 naisille, niin on edellisestä hakemusten paljoudesta nähtäma, että ne opettaja-paikat omat halutulta.
Saamme myös mainita ettäparaikaa ollaan puuhassa saada yli-inspehtori U. Cygnaeuksen tekemä ehdotus kansakoulumme järjestämiseen suomen kielellä ulos, joka onkin varsin hyva asia että asianomaiset itse saamat tutkia sitä. (S. tar. )
Loimaalta 10 p. toukokuuta. Kunki sivistyneen ihmisen velvollisuus on että pyrkiä yhäti eteenpäin ja vielä johdattaa kansalaisiansaki samaten tekemään. Ilahuttavaa totisesti on siis jokaiselle isänmaatansa rakastamalle havaita kuinka nyky-aikoina on ilmestynyt siellä ja täällä miehiä, jotka todella kokemat kansalaistensa yhteistä parasta edesauttaa. Ia koska isällinen hallituksemmeki lempeydellä suosii kaikkia ajan mukaisia parannuksia kansallis-elämässä; niin on jokaisen voimainsa perästä tartuttama nostamaan ylös itsiänsa jamuita siitä raakuuden ja tietämättömyyden suosta, jossa jokauman kyllä olemme rypöneet. Että tästävetelästä suosta kerran tulla kulmalle, on mälttämättömästi tarpeellinen saada toimeen lastenkouluja.
Monessa pitäjässä Suomeamme jo onki saatu sellaisia laitoksia alulle, ja «sioissa jo on tultu naulitsemaan niistä seuraamia hedelmiäki. Meidän pitäjässämme myös on nyt pantu asia alulle. Joku viikko takaperin pidettiin kirkonkokous, jossa esiteltiin että otettaisiin kaksi kiertelevää lasten- opettajaa; vastaansanomista ei tämä esitys kohdannut muilta paitsi yhden kylän miehiltä, jotka sanoimal ei maksamansa mitään koulun kustantamiseksi, mutta jos provasti itse tahtoo palkita heille opettajan, min ei he olisi vastahakoisia lapsiansa kouluun panemaan. Koulun sääntöjenmalmistaminen jamuiden siihen kuulumain seikkain felvittaminen määrättiin eri kokoukselta tehtavaksi, josta sitte tulee tieto annettamaksi seurakunnalle yhteisesti, jonka perästä asia lopullisesti päätetään jamahmistetaan. Samassa kokouksessa oli myöskysymys lainakirjaston perustamisesta; vaan se jätettiin myös samalla kertaa ratkaistamaksi kuinkouluinki kysymys. Mainita tässä sopii että jotkut pitäjän herras-miehistä jo vuosia takaperin yhdistyilvät omilla «aroillansa kustantamaan laina-kirjastoa; tämän kirjastonsa nämät herrat nyt lahjoittimat yhteiseksi pitäjän-kirjastoksi. Siis on siinä jo kaunis alku työn toimeen panemiseen, sillä mainittu kirjasto ei ole juuri pieni, ehkä siitä puuttuu viimme vuosina ilmaantuneet kirjat. Näitten asiain lopullisista päätöksistä toivon pian saamani antaa ilahuttamia tietoja, sekä itsellemme kunniaksi että muille kehoitukseksi.
Sumen tulo näyttää oleman peräti hidasta tänä kemaänä, Harma päivä on ollut näinä aikoina kmei ole lunta tullut oikein kosolta, (joka kuitenki taas kohta on sulanut) ja ilma on niin kylmää että tarmitsee turkit kuin talmella jos ulos mielii mennä.
Maamiehen silmä ei suinkan suurestiihastu katsellessansa mustia oras-peltojansa; kuitenkan ei vielä sovi sanoa että toimo on kadonnut. Jos vaan kerran saataisiin lam»pimiä ilmoja, niin kyllä vielä pellot kukatiesi muuttuisi ihaniksiki. F. W.
(Lähetetty. ) Kirkko-veisusta.
Niinkuin ei löydy mitään mieltä ylentävampätä ja liikuttavampata kuin kaunis ja hiljainen veisuHerran huoneessa, niinmyöskän ei löydy mitään mieltä alentavampata ja inhottavampata kuin kirkuminen ja parkuminen veisattaissa kirkossa. Muista jumalanpalvelusta häiritsemistä seikoista määräämät asetukset sakkoja ynnä muita rangaistuksia, mutta sen päälle hyvin vähän ajatellaan ja siitä huolitaan mitä sellainen rääkkyminen kuin useinki kirkoissammekuullaan vaikuttaa hartaudelle. Yhteinen kansa, joka vielä muutoinkiZ on hyvin alhaisella partaalla simistyksessä, ei suinkan ymmärrä sitä pahaksi ja sopimattomaksi, ei, ei se sitte niin tekisikkän. Mutta eikö olisi soveljasta niitten, joillen on uskottu huoleksi kristillisten seurakuntain hengellinenvaurastumin?!», varoittaa heitä tästä niinkuin muistaki kuin ei somi yhteen hengellisen elämän kanssa. Sillä vastaansanomatoin totuus on se, että ken vaan on kristillisesti mieltynyt, se ottaa vaarin hartaudesta veisunki alla, ja hyvin tietää sen että hänen hiljainen veisunhyminänsä tuleeZ kyllä sen korviin joka tuntee sydammen ajatuksetki. Tällä en suinkaan tarkoita sitä että veisu jumalanpalveluksessa muttuisi vallan paljaaksi hyminäksi. Kenelle Luoja on suonut sen kalliin ja arvoisan lahjan että käsittää^veisua ja sitääänellänsä ilmisaattaa, hänellä myös on velvollisuus että käyttää tätä omaisuuttansa, vaan kohtuudella ja ymmärryksellä, itsellensä jamuille ylösrakennukseksi.
Monessa kirkossa havaitaan että lukkari saa veisata jotenki rauhassa ensimäisen varsyn virrestä, mutta annappas tulla toinen märsy, niin siihen tartutaan jo niinkuin jos huudetaisiin jossaki synkässä erämaan rotkossa, muistamatta että paikka, jossa ollaan koolla, on pyhä.
Lukkari mahtaa nyt huutaa ja räyhätä miten tahtoo, ei hänen kuitenkaan parane ison seurakunnan kanssa kilpailla, jos vielä voimansa hyvätki olisivat. Useinki tulee häiritys vielä suuremmaksi sen kautta että lukkarin nuotit vähän ovat erilaiset seurakunnan vanhoista totutuista nuoteista; nyt kuin seurakunta kaikin voimin alkaa veisata, niin vähän se kerkiää kuulemaan lukkarin nuotin mutkia, elikkä niistä huolii, sillä oma on aina paras; vaan lukkari, joka ajattelee minä olen koulussa nuottini oppinut, paha minun nyt on sitä taitoani jättää jaruveta opettelemaan seurakunnan vanhoja uloskuluneita nuotin vääristyksia, han pitää päälle myös niin pitkälle kuin suinki voimansa riittävät; tähän vielä tulee lisäksi että joku joukosta olisi pahoilla mielin jos toinen voisi enämmän huutaa kuin hän, jonka tähden, vaikka ei hänellä laisinkan ole veisun korvaa, huutaa räjäyttää niin paljon kuin kurkkutorvesta ulos mahtuu, vähän huolien jos yhtään yhteen sopii toisten veisun kanssa.
Nyt kuin useissa seurakunnissa jo on ruvettu puuhaamaan uusista parannuksen seikoista sivistyksen polulla, niin olisi mielestäni sangen määrin että tämä tärkia japainama asia jota tässä lyhykäisesti olen esiinsaattanut jäisi entisellensä. Parannus on siinä tehtävä, mutta miten se saataisi toimeen? Ensistikki on mälttämättömastilukkarien velvollisuus että tässä asiassa työskennellä voimiansa myöten. Nyky aikoina on paljon puhuttu sanomalehdissä lukkarien velvollisuuksista, ja on myös edMuotu yksi ja toinen kirkko-lain pala, joka on luultu Ulkomailta.
Itävallan keisari piti puheen maltioneumokunnan istuntoin alkaissa Wienissä tämän kuun 1 p. ja lausui valtakunnan hyväksi oleman vapaankeskustelemuksen, kaikkein yhtäläisyyden lain edessä, kaikkein maakuntain yhdenmukaisuuden, jakansallisuuksien edistymisen jos ei se loukkaa koko valtakunnan yhteyttä. Sitte lausui keisari toivovansa että Unkerin, Kroatian ja Siebenburgin edusmiehetkin tulevat valtio-istuimen juurelle, kun nämät maakunnat ovat havainneet että valtiosääntö on perustettu vapaalle kannalle. Äsken mainituista maista ei nimittäin ole tullut edusmiehiä tähän valtiokokoukseen. Wielä keisari sanoi Europa tällä haavaa tarvitsevan rauhaa, ja ettei siis Itävalta tahdo sitä rikkoa. Waltioneuvokunnan tarpeellisimmiksi töiksi on keisari katsonut I:ksi valtakunnan tulojen ja kulunkien tasan-asettamisen vähentämällä sotavaen kustannuksia, 2:ksi valtion jakansakunnan pankin välien järjestämisen, ja 3. ksi veroin ylöskannon sovittamisen.
Pohjais Amerikassa sota yltyy yltymistä sa. Eräs sotajoukko matkustaissansa Washingtoniin tuli Baltimorekaupunkiin, jossa kansa rupesi sitä ahdistamaan. Iksitoista nnestä tässä kahakassa kaatui ja monta haavoitettiin. Sotalaki on julistettu, ja Marylannin kuvernööri on kieltänyt liittokunnan kuljettamasta sotaväkeä Baltimore läpitse. Wirginian valtakunta on erinnyt liittokunnasta ja sen kuvernöörion antanut julistaa valtionsa yhdistyksenetelävaltioihin, sekä sulkenut Norfolkin kaupungin sataman upotetuilla laivoilla. Pohjais Karoliinan valtio on anastanut kaikki siellä löytyvät liittokunnan linnat. Kaikki orja valtakunnat varustavat sotaan. Presidentti Linkoln on julistanut kaikki Etelä-liitonsa> tamat suljettavaksi ja luvannut ottaa kiini kaikki laivat, jotka liittokunnan laivoja hätyyttävät ja tuomita heitä merirosvoomisesta.
Sanalennätin-yhdistys Nevyorkin ja Washingtonin välillä on katkaistu. KuusistuohoajtotalämheiellsätäWeateslähvinaglttioonidiaen, sotaväkeäseivalmiina ryntäykseen.
Suuri kauhistus on Baltimoressa.
Norfolkin varvin on liittokunnan upseerit polttaneet. Yksitoista sotalaivaa on hävitetty, samaten on myösrautatien sillatBaltimore jaFiladefian välillä hajoitetut. Suuria sotavarustuksia tehdään Teksassa.
Englannin hallitus on myös lähettänyt laivoja Amerikaan vartioimaan etujansa ja asiojansa siellä.
Englannin oikeudessa on päätetty riitaasia Ftävallan keisarin ja Unkerin entisen edusmiehen Kossuthin välillä siitä ettäviime mainittu mies on teettänyt setelirahoja Unkeria varten. Keisari on oikeudessa voittanut ja Kossuth on määrätty kuukauden sisällä antamaan tehdyt rahansa keisarille.
Kossuth on pannut vetoon eli valitukseen.
Hollannissa paisui medet viimis tammikuulla niin suuresti että siinä hukkui 39 ihmistä ja 1, 108 elukkaa, 285 huonetta vei vesi myötänsa ja 83 huonetta kukistui; 4, 703 henkeä jäi majattomaksi.
joissa näitä eläviä vahvasti liikkuu, on paljo puita hukkaan mennyt. Ensin luultiin näitä hävityksia myyrän tekemiksi, mutta nyt on havaittu että peltoja metsä-hiiret ovat tässä pahantekiöinä.
pantava? Kuin tämän patsaan hintaa rumettiin maassamme kokoilemaan, niin ilmoitettiin se pantaman mainaan haudalle Turkuun.
Sittemmin omat Helsinkiläiset ujoilemata ilmoittaneet asettamansa sen omaan kaupunkiinsa, siitä syystä kuin ei Turusta ole sen maksoksi tullut niin paljo rahaa kuin heidän kaupungista. Heidän mielestä on siinä syytä kyllä tehdä omankäden nansa oikeutta ja olla sasyöjät, joihin toimiin ei rehellisyyttä ollenkaan tarmita. Eli onko puheen pitämättömyys rehellistä ja kunniallista?
Jos on, niin lumatkoon kuka hymänsa julkisesti mitä tahtonsa ja älköön täyttäkö.
Älköön tämä olko Helsinkiläistä!
Julkisesti on lumattu puheissa olema patsas Turkuun, ja siinä mielessä on siihen rahaa molemmat tulemat luottamaan toinen toisiinsa, ja siitä syystä tulee sitten hymä palkollinen saamaan enämmän palkan, niinkuin hän ansainnutkin on, ja se vähemmän kuin vähemmän ansainnut on.
Setä kultani, kuin yhteinen kansa nyt ottaisi siitä pahasta tamasta eri seuran, ja asettaisi ne pikku-torpparit pois maansa päältä ja myöskin ne ittelliset hyljäisi, joita ei he itse jokapäimaisessä työssänsä tarmittisi, niin saataisiin nähdä että niistä karttuisi työmäkeä jokaiselle maanmiljeliälle, sillä hinnalla ja päivä-palkalla kuin maamiljelys itsessänsä kannattaisi. Sillä Setä kulta, kuin maan kristillinen mapaus käytettäisiin niinkuin se laissa on määrätty ja yhteisen kansan käsiin on uskottu, niin saadais nähdä ettei työmäki möisi palkkojansa enämmän korottaa kuin maamiljelys kannattaa, silla kaikki tehdasten omistajat, jotka maassamme työmäkeä miljelemat, myöskin joutuisimatmapahtamaan itsellensä alituisen työmäen, ettei he sitten enää saisi viljellä töissänsä muitten mapattamia työn-tekiöitä, ja sillä muotoa tasannuisi kaikille yhtäläinen työmäki ja sillä lamalla myös tulisimat kaikki tehdasten isännät kuin myösmaanmiljeliät elättämään kaikki ne ihmis-joukot, jotka omat työhön kykenemättömät, kukin heidän ammattinsa maroilla. Mutta kuin yhteinen kansa nytkin mielä on niin suuressa malon puutteessa, että he sen puutteen tähden tekemät itsellensä niin suuren vahingon kuin ei heitse mielä oikein ymmärrä asioitansa, niin pyydän minä teitä, Setä, neumomaan heitä.
Teillä on siihen kyllä miisautta, Te asutte juuri siinä kaupungissa, joka maassamme on ensimäiset rriisauden sateet eli istutukset perinnyt; tätä pyytää teidän kristimeljenne poika G. L.
Toimittajan lisäys. Lähettäjä kehoittaa Setäänsä ilmi antamaan ajatuksensa janeumonsa tässä asiassa. Olkoon se Setalle suotu, ja tahdomme Setankin neumot tehdessämme julistaa, jos Setä niin tahtoo ja lähettää mietteensa ja ajatuksensa asiasta meille ja jos ne ansaitsemat tulla yleisöntietoon.
Mutta näitä Setan neumoja odottaissa tahdomme tähän lisätä muutamansanan.
— Vleisesti laitaan sanoa että työmäen palkat nousemat kun työntekiöitäon maha tarjona ja työnteettäjiäon paljo, jotka tarmitsemat työmäkeä, se on kuin työnteettäjät omat työmäen haussa. Palkat mähenemät taas kuin paljon on työhöntarjoumia, se on kuin usiat työntekiät ovat työn haussa. Tässä käy kuin muussakin kaupassa:
jota enemmän kalua on tarjona ostajien suhteen, sitä mähemmalla sitä saadaan, mutta jota enemmän ostajia on mahan kalun suhteen, sitä enemmän maksetaan. Sillä työntekia tässä on myyjä, jolla on työtä liikenemään, ja tyonteettäjä on ostaja, joka tarmitsee työtä. Tarme ja tarjomus siis määräämät työn palkan. Työhön tarjomus on (Lähetetty. ) Työmaen palkkain korkenemisesta.
Monta erää, Setä kultani, olen teille aikonut ilmoittaa, kuinka täällä maakunnassa tuo yhteinen kansa heidän työmäkensa palkat korottaa, niin ettei maamiljelys enää msooa, i työmäen kalleuden tähden laitaansa seimutta kuin niitä on niin monta syytä ollut siinä sanottamana, niin on sentähden jäänyt aina tuohon puoleen, mutta koska nyt on mahan joutohetkiä, niin Setä kultani, niitä teille tässä luettelen.
Ensimainen syy on, että he ottamat maansa päälle torppari-nimisiä miehiä mapaudella, jotka tekemät heille siitä hymästa lahjaksi muutamat päivätyöt vapaudestansa, ja sitte saamat tämmöiset torpparit muoden pitkän kuljeksia töissä, missä he suuremman palkan ennättämät, niin ettei heitä omassa pitäjässä maanmiljeliä moi työhönsä lunastaa. Ia namat torpparit pitämät lapsensa samassa vapaudessa.
Toinen syy on se että he maansa päällä vapauttamat enämmän ittellis-mäkeä, kuin he työhönsä tarmittemat, ja antamat niitten sitten kuljeksia hakemassa missä suuremmat palkat maksetaan, kuin he maan omat isännällensä suorittaneet heidän ulostekonsa ja tehneet heille lahjaksi muutamat päivätyöt vapaudesta.
Kolmanneksi, mitä niihin taas tulee, joita mälttämättömästi tarmittemat muosi-palmelukseen, niin jo viimistäkin Walpurin päivän aikana panemat sala-kuulusteliat heidän tykönsä, pyytämään heitä tulemaksimuodeksi muosipalmelukseen, ja ne kuulusteliat sitten lupaamat niille niin hymät ehdot ja pestit, että palkollis-raukoista monikin mallan sentähden tulee mistaamaan hyman palmeluspaikkansa, ja tällä lamalla korotetaan heidän vuosipalkkansa monelle ylönpaltisesti enämmän kuin on ansainnut. Mutta kuin muosi-palmeliain kanssaki noudatettaisiin lain sääntöä, niin ettei kukaan rupeisi palkollisia pestämään ennen siinä määrättyä aikaa, niin saisi jokainen perheen manhin nähdä, mitä heidän sala-neumoistansa olisi hyvää; sillä se hymä palkollinen masta tulee tietämään hänen palmelus-paikkansa ja hymä perheen manhin palmeliansa, että niin muodoin he koottu ja annettu koko maasta eikä Helsingistä yksin, jonka muoksi ei heidän tulee yksin sitä määrätakkäan muolle kuin sinne, johon se alusta aivottu oli. Jos patsas olisi pantama sinne, mistä enempi rahaa saataisiin, niin olisi se ollut alussa ilmoitettama, silloin kuin rahaa koottiin. Tästä asiasta kinattaissa taitaisi tapahtua että Pietarista tulisi suurin summa; patsas olisi niin muodon mietamä sinne.
Olkoon menneeksi.
Mikäs sen sielläkän ollessa olisi; silla onhan sielläkin Suomalaisia; ja jollei patsas kaunistaisi kaupunkia, niin kunnioittaisi kumminkin kaupunki patsasta.
Petingon mihaaja.
Tässä nyt olen lyhykäisesti ja marsin puuttumaisesti esiin tuonut näitä asioita joita kauman olen mietiskellyt. Pyydän että näistä kukaan ei pahentuisi, maan ystämällisesti osottaisi missä kukaties olisin erhettynyt.
F. 23.
sisältämän lukkarien velvollisuuksia ja etuja.
Waan kirkko-lakimme kuin on ylös ajateltu jo aikaa pois muuttanein miespolvein elaissä, niin ei mahtane kukaan epäillä senki vaativan ajan mukaisia parannuksia. Tästä seuraa että lukkarinki velvollisuudet eivät ole nykyään sovitettavat juuri puustamillisesti kirkko-lain mukaan. Ia se lukkari joka on tieteellisesti sivistynyt ja oikein malmistanut itsensä kutsumukseensa, ja joka ei ole siihen pyrkinyt kunnian himosta ja miettaäksensä vaan helpoia päiviä, hän suuresti ei kaipaa kirkko-lain pykäleita, hänellä on omassa tunnossansa laki joka hänelle osottaa mitä hän on velkapää tekemään. Seuraako hän tätä lakia, niin ansaitsee hänmyös kansalaistensa kunnioituksen. Harmat kuitenki ovat nykyisistä lukkareista jotka olisivat voimassa täyttämään, jos tahtoki olisi, mitä aika heiltäki vaatisi sivistyksen edesauttamiseksi, sillä aiman maha on heiltä maadittu taitoa tähän asti, siitäki syystä että ei ole löytynyt tarpeellisia oppilaitoksia heitä marten.
Näinä aikoina on myös innolla ruvettu hankkimaan lasten-kouluja seurakuntiin. Luonnollista ja tarpeellista olisi että sellaisissa kouluissa myösharjoitettaisiin meisua, silla siitä seuraisi että kansa kasmama jo aikaisin tottuisi käsittämään meisun suloisuuden ja niin vähitellen luopuisi seurakunta siitä raakuutta osottamasta tamasta kuin nyt usiasti hamaitaan.
Niinkuin jo kirjoitukseni alussa mainitsin, niin mielä nytkin sanon että luulisin marsin someljaaksi ja tarkoitusta täyttämäksi että seurakuntain opettajat sopimissa tiloissa eteenafettaisimat sanankuulioillensa kuinka suloista se olisi jos jättaisimat pois sen manhan meisun taman.
(Lähetetty. ) Mihin Porthanin kuvapatsas on
Myytävänä.
Turun Tehtaan Rauta-puodissa Ison Hämeenkadun marrella.
Kattiloita (muuripatoja), patoja, jalkaja paistin, pannuja sekä kastrulleja tallista lajista, arina-uuneja, rauta-arinoita (halloja), pellejä, ryykly-uuneja, ryylkyrautoja, rattaan-putkeja, hauta-ristejä ja maljoja, lyhduu>tannattajlll, kirjeitten lopioituskoneita, lokanputteja ja kehriä, pöytiä, istuimia ja sänkyjä y. m. Rautapuntareita ja kymmenlulu-vaatoja.
Paloruiskuja ja sankoja.
Pärekaton-nauloja.
Usiaampaa lajia tukkuja, saranoita, alkunan-rautoja, uuninja lomeron-omeja. lahmin-paahtimia y. m.
Kaikki tamarat myydään määrättyihin toihin. tehtaan hin »HKankirautaa, rautapellejä. patoja ja pannujaselä muita »alettuja kaluja, Tampereen liinatehtaan pellamakankaita, ihostaja rohtimista-lankaa.
Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja talvallifia rautanauloja.
Tampereen mertoja tehtaan hintaan, sekä malmlilsi tehtyjä miesmäen maatteita, Atlunantlasia. monenlemyisiä, tehtaan hintaan.
Iso joukko seinäkelloja, moneen hintaan. Suomen Teoksien kaupassa.
&aptttitauppa. Tänäpänä on amattu allekirjoitetun teoksien tapetti kauppa kauppias (S. F. Alftanin (entisessä Rignellin) talossa Uudenmaankadun «varrella kivimuuriSsa. joösa lunnioitettaman yleisön tarjona on hymä marasto monenlaisia Lavettia ja niiden IHeunutfla halpaan hintaan. Turusta maalieluun 5 p. 1861.
G. NiekS.
Uudenaikasia <Suti»\\«im«ya K. F. Lindbergillä vvstimestari kammarin talossa.
Hylviä Norjan Sillejä, tänä muonna saatuja, myypi I. W. Nautell.
’Hmviä Stöttan Sillejä, suuremmissa ia rotu Kylvöheiniin-(teihläjaruntä?pää-hein^, !l) siemenin muuri I. Tmetell.
Riigan Mellavanfiemeniä kaupramies Sibeliuksella Kingeliilin talossa.
MettäI. G. Grönbergillä.
Halataan ostaa.
Tuoretta ja hymää elukan-merta (härjäu ja lehmän merta) ostetaan Auran Sokeritehtaassa ja maksetaan !<) lov. hop. kannulta.
Ilmoituksia.
Hulivelan talossa Raision pitäjää, lähellä kirkkoa, Naantali, ! tien marrella. 7 venäjän virstaa Turusta, tarjotaan vuorolle nyt lohta 1 sali, 5 kamaria ja tvölki hellamuurin kanssa, luin myöskin puutarha.
Ehdoista saavi keskustella Kustaa laakonpoikaToramuoren tanssa.
A)uu allekirjoitetut omat valitut vastaan ottamaan «tiT. ja kuittaamaanensimäinen fisäänmalsoniistä tässä tauvunaissa ja sen ympäristöllä kirjoitetuista osakkeista Suomen Yhdyspanlliin, niin saamme tällä ilmoittaa että mainitun sisäänmatson, kymmenen markkaa osakkeelta, mastaan ottaa allekirjoitettu Hellsten heinäkuun 15 päivään asti. johon saakka myös niillä jotta mielä tahtomat kirjoittaa itsensä osallisiksi, siihen on tilaa.
nuorempi.
kaunis ja täydellisestivirheetön ori astuttamistaMarten halullisille tarjonasisällä olelvan toukokuun loppuun asti, kuin ohjeellisen Salmin perään kysytään, asuma tuvernöörinkartanon takapihalla.
lotla jälleen toukokuu1p. suorittamatsisäänmal, sonsa, heidän tulee maksaa miisi prosenttia kasmia mainitusta piimästä lukein. Raumalta huhtikuun 30 p. 1861.
A. W. Granström. Fr. 33. Hellsten. loh. Sundell Turussa, I. N Lilljan kirjapainossa, 1861.
Painoluman antanut: T. T. Neumall. .
Weltomisill valvotaan viimistäkin toisena keräjäpäivänä Uudenkirkon teräjissä Wiipurin lääniäkuuden kuulauden kuluttua huhtikuun 9 p:stä talonpojan Matti Matinpoila Niubko vainaan pesässä, tulevau tvuoden touFofuun eufi arfeemaauaiitaiiuOulun neuvotuvassa maaräntmestanK. G. lLlfving mainaan pesässä, tuleman leluun 28 p. Oulun neuvotuvassa kauppias G. Amtmau hmiimah vesassa.
Haettavana luttami ja suntion yhdistetyt virat Welkuan saaruahuonekunnassa ennen tulevan heinäkuun IN väivää Taivassalon kirkkoherran tykönä; vaikka on 2 tynnyrin valloilla.
«^>. HöyryvivaVhekla //^A /. kulkee toukokuussa tänä muonita Uu<v^l)M^^>denlllupllllffiu, Naantalin ja Turun fefaSaion-taiHtyilanroattä jalähtee:
18 p. Turusta Uuteenkaupunkiinkello 12 epp.
19 p. HupimatlaUudestakaupungista jpp.
20 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 6 epp.
21P. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 12 epp.
22 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 6 eftft.
23 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
24 p. Salosta Turkuun kello 9 epp.
25 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
26 p. Salosta Turkuun kello /212/ 1päivällä.
2? p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 12 epp.
28 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 6 epp.
29 p. Turusta Uuteenkaupunkiinkello 12 epp.
30 P. Uudestakaupungista Turkuun kello 6 eftp.
31p. Turusta Saloon kello 8 epp.
Huutokauppoja.
Tuorstalna ja perjantaina 23 ja 24 päivänä tässä toukokuussa, allain kello 9 epp. ja 3 jpp. , myydään merikapteiuiI. lalobssoni vainaan perillisten talossa n:ro 74 entisessä Meritorttellssa. Rantaja Linnankatujen vällsfä. vastapäätä truunun-lehruhuonetta.
tässä kaupungissa, julkisella Vapaehtoisella huutokaupalla, mainitun vainaan jälkeen jäänyt irtain omaisuus, nimittäin: kultaa, joiden jouloösa1ankkurikello, hopiakaluja 250 luodin paikoilla, hopiahelaisia piippuja, vaski-, messinki-, plakkija rautalaluja, niiden joukossa lruunaussaha ja 1pari rauta-ovia, llasia ja posliineja, petsatulta ja maalatutta huonekaluja, öljymaalatuita tauluja, liina-vaatteitaja pöytäliinoja, parempia mieheu pitoja sänky-lvaatteit», 1sllpinnahkaset pälsyt, vermantomattoja, sekä yhtä ja toista buonelomsua, Iuusi katsi-piippuneu ja 2 yksipiiopuiöta pyssyä. 1oltantti, Ikiikari. 1ilmamlttari.
16 osaa Seurahuoneessa ja 2 osaa lomeliahuoneeSsa tässä kaupungissa, 2 osaa Turun vanhassa laivavavissa, 2/^. osaa Atka-laivaSsa, ”/^. osaa laivassa ”Varon v. Haartman” ja osaa laivass”Hbo”; joka sekä että kulta, hopia, osakkeet ja laitvanosat myydään ensi huutopäivänä ehtoopuolella, halullisille ostajille tiedoksi annetaan. Turun huutolamarista Ip.
Perjantaina tulevan tonloluun 24 p. kello 12 päiivällä. myydään paikalla, julkisella ryöstö-huutskaupalla pronsiseppä-mestarin I. T. Mahlstedtiu talo u:ro 93 entisessä Meritorttelissa Linnankadunmarrella tässä kaupungissa, joka on ryöstöönotettu, suorittamaan maaviljeliälle I. A. Hillebardille Mahlstedtin tuomittua velkaa lakfituhalta hopiaruplaa paitsi las, via ja oikeuden kulungin palkkiota; joka halullisille ostajille ja panttauksen omaisille ilmoitetaan. Turun huulolamarista huhtikuun 5 p. 1861.
A. Forsman.
Maanantaina ja tiistaina 27 ja 28 päivä tässä toukokuussa, allain kello 9 epp. ja 3 jpp. myydään paikalta pois muuttamisen tähden, värjäri H. I.
Vlom^lviötnl talossa n:ro l, 2l) korttelissa 7 kaupunginosaa Ryssän kirkkokadun varrella tässä kaupungissa, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, kailellaista irtainta tavaraa, nimittäin hopia-, maski-, tina-, malmi-, plakkijrautakaluja, mahonkisia, petsatulta ja maalatulta huonekaluja laikellaifia, 1kullattu peilipöytä marmorikannella, usiampia isompia ja vähempiä peiliä kullatuilla ja mahonki-raameilla. tlafisia ja lristallista lynttiläkruunuja, tauluja, sänkyja liina-maatteitä, llasia ja posliineja, 1 pöytätello, 1 seinäkello, lullaja muita tartiinia, alkunanvarjoja. piippuja, permautomattoja, yhdet hylyin köykäset trillavaunnut ynnä silat, puu-astioita, 1puntari ynnä yhtä jatoista humiekonlsua, joka halullisille ostajille tiedoksi annetaan.
Turun huutokamarista toukokuun 13 p. 1861.
A. Forhman.
Tuolstaina 30 paivä tässä toukokuussa, aikainkello 9 evv. ja 3 jvv-, myydää». paikalta pois muuttamisen tähden, maalari Södersttandin talossa n:ro I. 4 korttelissa lkaupunginosaa Pispankadun varrella tässä kaupungissa, julkisella Vapaehtoisella huutokaupalla, presidentin leslirouvau Adlerstjernan irtaintatamaraa, nimittäin hopiaa. jonka joukossa 2 hyvin tehtyä hedelmäkoria ja 2 hyytelömaljaa, mahonlisia huonekaluja, niiden joukossa soffaja pelt-pöytlä, 1senllt, 1liinavaate- lzappi, sekä Iisomainen selnäpeili pöytänensä, 1seinäkello, lknölinhylly laappiuenfa, klafia ja posliineja, Itristallinen ja 1pronssinen lynttilakruunu, 1vesirattaat tynnyrinensä. 1 melkein uusi mesiämme ynnä kaikellaisia vuu-aötioita ja huonompia huonelaluj »; joka halullisille ostajille tiedoksi annetaan. Turun huutokamarista toukokuun 13 p. 1861.
A. Forhman.
Kupila Hämeentullissa. Tulevana maanantaina 2(1 p. toukokuussa ehtoopuolell, . jos ilma on sovivaa. toimitetaanHuvilassa hoijatka-ajoa 3 kopekalla kerralta, seka maaliinampumista ilmassa liikkumaan lintuun, ja maksetaan siitä 1 kopekka joka ladingllta. jota ei käy maaliin.
Tämmöiset maaliin-ampumiset ovat Saksassa aivan tavallisia ja pidetään siellä hupaisena huvitulsena.
joka tamalliseSti tapahtuu seuraamalla talviin: Plsi seura yhdistyy antamaan jonkun palkinnon (johon kootaan varoja) sille, joka osaa eli ampuu alas linnun, aina suostumuksen mukaan.
työtätekevän kansan paljouden suhteen, ja työn tarve on taas sen suhteen kuinka paljo pääomaa (rahanarvoa) on työhönkäytettävana.
Sillä rahamiehetkin kartuttamat rahojansa ainoastaansen kautta ettäpanemat niitä liikkeelle. Ia työväki tarvitsee osaksensa niin paljon että hän silla jaksaa elää, ja ei he tähänkään vielä ole tytyväiset; paitsi omaksi tarpeeksensa tulee työmiehen ansaita vielä niinkin paljon että hän voi elättää perheensä; sillä muutoin työtatekeväkansa häviäisi ja kuolisi sukupuuttoon, koska ihmiskunta voimassa pysyy alati kasvavan nuorison kautta. Ia kun työpalkat jolloinkulloin työhön tarjouvan väen paljouden tähden niin alenemat ettei ne enää kannata elättämään miestä vaimonensa ja lapsinensa, niin siitä aina välttämättömästiseuraa kaksi tapausta:
ensiksi että puute jakurjuus näännyttää ja tempaa pois monet ennen aikaansa, ja sitte toiseksi että avioliittoin luku vähenee, ja tätä kestää siksi että työtätekevän väen vähennys on saattanut tasaantumisen työlvoiman tarjouksen ja työn tarpeen välillä.
Jos nyt G. L. ja muut maanmiehet lvuosipalveluksessansa pitäisivät ainoastaan piikoja ja trenkeja ja hylkäisivät kaikki muonatorpparit ja ittelliset, eikä kukaan enää pitäisi naineita miehiä palveluksessansa, niin kaikki hakisivatkin vaan itsensä vuosipalvelukseen trenkina ja piikana ollaksensa elinkautensa, mutta kun tätä naimattomuuden tilaa taas kestäisi muutama vuosikymmen, niin siitä jo syntyisi aivan suuri työväen puute, ja siitä työpalkat aina enenisivat vaan. Lopuksi saamme sanoa että tämän ja muiden valtiotalous-asiain oikeasta ymmärryksestä saatte paljon selkoa ja selitystä tuosta uudesta kirjasta nimeltä: ”Rahaasioista”.
kertaa emme aikoneetkaan puhua sen huonosta kielestä ja kieli-vioista, vaan muistuttaa niiden sanomain tekiälle ettei meidän maassa eikä muuallakaan sanomalehtikirjoituksia silla tavoin tehdä kuinmainitut sanomat viime numerossansa ovat kyhänneet esityksensä Porthanin kuvapatsaan rahan kokoomiseen. Meidän lehtemme 19 numerossa oli nimittäin esitys samasta asiasta.
Tämän kappaleen painattamat nyt Porin kaupungin sanomat palstoihinsa enimmäkfi osaksi sanasta sanaan, mutta muut paikat vähän toisilla sanoilla, ehkä samoilla ajatuksillapa tämän he sitten antavat omanansa lukiainsa luettavaksi. Niin, onhan sekin salioma- kirjoitusten kyhäämistä, mutta ”jokainen tekee niinkuin hän ymmärtää”, sanoi vanha Määhäri.
Tampereetta. Täällä oli ankara tulipalo tämän toukokuun 9:ttä päivää roastaan yöllä, jossa paloi tuhaksi 2puu-rakennusta puumuli-tehtaassa. Walkia sai alkunsa tuntemattomalla tavalla kello puoli kymmenen, B:nnen päivän ehtoolla, ja ankaran itätuulen kanssa uhkasi hävittää tätä Suomen kuuluisinta teollisuuden paikkaa, silla äärettömät kipinä-pilvet lenteli tuulen käsissä juuri tehtaan päällä, ja väijyivät saaliiksensa tätä mainittua paikkaa. Waan rauta-levyillä vuorattu katto ja sammuttajäin yleinen mäsymättömyys esti kuitenkin Jumalan avulla valkian levenemästä. Walkia rajusi ankarasti koko yön, vaikkakahden tunnin sisällä oli nämät rakennukset palaneet, että tuskin merkkiäkään seinistä jätillä oli, vaan medellä sammuttamattomat ja rajusti palamat aineet niinkuin terva ja tuohet y. m. paloivat palamistaan, vaikka usiammasta sammutus-ruiskusta vettä meni virtana päälle. Fjlipäan oli sammuttajoitten rohkeus kiitettävä.
Tampereella asuja.
Punkalaitumelta I’päimä toukokuussa.
Kun luvin Turun sanomien menneen «vuotisen 50 numeron, niin siinä näin pahasisuisen ihmisen lähimmäistänsä parjaaman; nimensä oli Jaako IrjönpoikaLähteenmäki, jonka nimistä ei tunneta Punkalaitumella.
Ia koska kristillinen rakkaus vaatii että lähimmäisensä kunnian puolesta vastata, maikka pitkänkin ajan päästä, niin tahdon minä, en missään aatamillisessa vihassa enkä riidan ja valheen kautta, vaan yksinkertaisilla mutta totuuden sanoilla vastata. Lähteenmäki sanoi että maanviljelys on Efraim Pramille vallan outo asia ja että Prami on järkeänsä jauhanut vallan hyödyttömissä asioissa, joka ei ole totta, sillä Pramin maanviljelys on hyvin tuonistanut sen ajan kuin minä häntä olen katsellut eikä ole ikinä pelto-ojiinsa sontaansa vetänyt, niinkuin Lähteenmäki sanoo. Myös sanotte että paljon on otettu ylös rahkasoita ja multa-maita ja niitä saveamisen kautta saatu antavaiseksi, vaikka saveami Kotimaalta.
Keis. M:ti on toukokuun 2 p. kirmoittanut överstin K. Stjernvall tieja mesiyhdistysten toimikunnan päallikkö-virasta sekä asettanut hänen tointa pitämään rautatien töistä, ja hänen siaansa määrännyt överstin I. Miekvitz äsken mainitun toimikunnan päälliköksi, 5 päivänä armossa asettanut henkimartian suomalaisen tarkk’ampuja-pataljoonan päällikön kenraalimajuri E. v. Willebrand Gatshinan rykmentin päälliköksi, Hämeenlinnan jaetun tarkkampujapataljoonan päällikön översti G. R. Ehrnrooth henkivartian suomalaisen tarkkampujapataljoonan päälliköksi ja överstiluutnantin G. R. Costiander Hämeen jaetunpataljoonan päälliköksi.
Keis. senatti on huhtikuun 30 p. valtuuttanut lääkeopin lisensiatm H. A. Hellström Sortavalan kaupungin lääkäriksi.
Suomen talousseura Turussa on uskollisesta ja pitkällisestä palveluksesta antanut suomalaisen piplian torpparin leskelle Anna Kristiina Paaloselle henkikirjuri A.
E. Relanderin palveluksessa Mikkelissä ja kunnianmerkin karjapiialle Maria Lindellille luutnantti E. v. Sehantzin palveluksessa Pirilän kartanossa Raision pitäjässä.
Seuran alamaisesta esityksestä on Keis. M:ti armossa määrännyt ylioppilaiselle G. F.
Ingmannille 200 ruplaa hop. amuksi maaviljelys-taitoa tutkiaksensa.
Turun oppilaitokset suljetaan tulemassa kesäkuussa, nimittäin rouvasväen koulu ja yksinäinen poikalasten koulu 8 päivänä, lukio 10, ylikoulu 11 ja alikoulu12 päivänä.
Tilavakuusseura pitää Helsingissätulevan kesäkuun 1 p. yhteisen kokouksen, jossa keskustellaan usioita tärkeitä asioita, niinkuin seuran setelien prosentin korottamista y. m.
Höyrylaiva Aleksander ll:n Stettiniötä kotosin piti purjehtiman äsken mainitusta kaupungista Pietariin, mutta matkalla särki jäät sen niin että se tämän toukokuun 9 p.
upposi, sitte kun matkustajat, joita oli 117 henkeä, niiden joukossa 45 lastakin, olivat vähissä hengin jäänpalaisilla päässeet Suviluodolle, johon Haminasta heille vietiin ruokavaroja.
Porin kaupungin sanomat yhä rääppivät ja raatelemat suomen kieltä vanhaan huonoon tapaansa, eikä näykään siinä parannusta olevan toivomista, niinkauvan kuin nykyinen toimittaja niitä kirjoittaa. Ei siis siitä sen enempatä ole sanomista. Tällä Perjantaina Toukokuun 24 päivänä 18M.
Sanomia Turusta.
M 21.
P. Kolminaisuuden päiv. saarnaavat:
Tuomiokirkossa, Suom. ja Ruots. Aamusaarnan:
Lehtori Lilius. Suom. ja Ruots. Ehtoosaarnan:
v. Pastori Malmström.
Hinnan kirkossa, 11. 9, Suomea: Koul. opett. Lundell.
Hehruh. kirkossa, kl. 11, Ruotsia:Koul. opett. Lindman.
Piplianselityksiä pitävät tulevalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä Tuomioprovasti Renvall ja kesliviikkona kello 5 jpp. suomen kielellä lv. Pastori Indre’».
seli Aukusta Wahlström kadotti Linnankadulla lultapriskin; 3:ksi koulupoika L. Ahlstrand löysi muuripadan läheltä Kaarlberginmaakartanoa; 4:lsi savenvalaja K. G. Lindegren otti kiini kaupungissa kuljeskeleman sian; s:ksi kaasuntoimittaja Henry Beatley kadotti tietämättömällätavalla 125 rilsiä ruotsinriikinrahaa s:n ja 10:nriksin seteleissä sekä 9 ja 10 hopiaruplan »aiheella setelirahaa.
Hiippakuntainsanomia. (Kuopion. ) Wirkava Huuskirjan saanut Ullavan seurakunnan saarnaaja K. A. Snellman Luodon pitäjän kappalaiseksi. Kuollut Sotkamon kirkkoherran apulainen, Kemijärvelle nimitetty kirkkoherra, maisteri K. Keekman. Haettavana kirkkoherran virtaKemijärvellä. — (Porvoon. ) Wirlavakuuskirjan saanut Käkisalmen alikoulun «pettäjä maisteri B. E. Wahlström toiseksi opettajaksi Wiipurin isompaan rouvasväen kouluun. Papiksi vihitty ylioppilas K. A. Skutnabb kappal. apulaiseksi Pernajaan. Haettavana opettajan virka Lovisan alikoulussa. Waalisaarnat määrätty pidettäväksi luumäen kirkkoherran virkaan ja vaali siinä toimitettavaksi elokuun 4 p.
Kuolleita Turussa. Toukokuun 13 p. salvukisällin tyttären Sofia Lovisa Willmannin äpärä lapsi Ludvig Wilhelm 2 kuukauden vanhana, 14 p. linnannihti Juha Juselius 38 rouotisena, 15 p. trenkiluha Juhanpoika Raisiosta kuollut lasareetissa, 19 p. kaupungin vartian Simo Mikko StälströminpoikaKaarle Aleksanteri 4 kuukauden ijässä.
Avioliittoon kuulutettiin tuomiokirkossa viimis pyhänä ensi erä: entinen tarkkampuja Suomen henkiivartian tarkkampuja-pataljoonassa, savenvalajan työ. mies Kaarle Kustaa Salm eli Salmelin ja piika Kustaava Matilda Heikintytär.
Turun polisilamarinilmoituksia. Toukokuun 14 p. ilmoitettiinettä kaksi kultasormusta, merkityt toinen puustaveilla I. A. B. ja toinen puustaveilla A. F. 8. , katosi tämän kuuu 4 p. ajaissa kaupungin kaduilla, ja joka ne on löytänyt taikka vasta löytää, pyydetään tuomaan polisikamariin. Samana päivänä tuotiin polisikamariin kullattu hoftiasormus, joka 12 päivä tässä kuussa oli löyttyLinnankadulta, japronsisepftä Mahlstedtin piika ilmoitti Linnankadulta 11päivä tässä kuussa löytäneensä säkin.
15 p. ilmoitti kivenhakkaaja O. Grönroos että hän komendantti v.
Dersehaun maakartanon läheltä oli löytänyt säkin, jossa oli puoli tynnyriä ruvisjauhoja.
16 p. toi varvin salvumietz Juha Sundström polisikamariin punaselsi maalatun arkun, jonka hän samanapäivänä oli liini ottanut kulkemana Aurajoessa. Samana päivänä ilmoitti I:ksi palovartia Aukusti Lindholm että tämän kuun 14 päivää vastaan yöllä murtami Ma hänen asunhuoneestansa oli varastettu 2-kyynäräiset kultakääryt ja 34 niplaa 75 kop. setelirahoissa; 2:ksi rouva Karoliina Ohrbom Pöytyaltä että häneltä ruolataupftias Eederin ja ryssän kirkon välillä oli tadonnut 6 kyynärää valkosta liinaa; 3:ksi kaupun A. Strängberg oli löytänyt hopiahelasen piipun.
18 p. ilmoitti I:ksi leskirouva Lovisa Nautalin että hänen talostansa viimes huhtikuulla >oli viety3 kannun vetävä vaSkikaötrulli; 2:ksimam
sen konstia ei täällä paljon tunnetakkaan vaan yksi neljännes-talon omistaja, joka menneenä suvena sai runsaasti sanoenkymmenen aarnia kylvö-heiniä. O sinuas Lähteenmäki, kun et häpee niin paljon valehdella, sillä sinun fummaas menis puolet pitäjämme kylvöheinista, ilman muita heiniä lukemata. Sanoo myös Lähteenmäki ettei mökkiläisiä ole ryöstetty, joita on aiv, an monia, vieläpä niitäkin kuin vaivais-apua nauttimat on tahdottu maksamaan makasiinin kapat, joitten nimeä tässä ei sovi sanoa.
Eikä yksikään harmaa pää nauti makasiinin hyötyä köyhästä kansasta eikä vastakaan tule nauttimaan, tämän säännön jälkeen, koska se on oman hyötymisensä tähden eikä hyödyttämisen tähden perustettukin. Tosi se on että viimes talvena pidettiin kirkon-kokous jakirkon vaivaisetvapautettiin, mutta nämät kaksi edellistä vuotta maksoivat aivan usia vaivaisistakin. Olet myöskrouvaamisesta Pramia soimannut, joka onsuuri krouvarein ja juoppouden vihaaja ollut koko ajan kuin minä häntä olen katsellut.
Tosi on että hän yhtenä vuotena poltti miinaa yli oman tarpeen ja mei sen kaupunkiin maan eipä hän tätäkän tapaa kiitä eikä siinä kiitosta viekkaan, sillä yhtä suuri on synti jos sinä ampuat veljes kauvempaa eli lähempää, vaan se ettei juuri omaa perhettänsä niin pian turmele; vaan mitä kuuluu oikeen totuuteen, niin pitäjässämme kirkon paikoilla erittäin pidetään sala-krouvia, koska moni juomari on selvänä kotoansa lähtenyt, vaan aivan sikana tullut Herran huoneesen, jonka todistaa sekin asia, joka tapahtui kolmas sunnuntaipääsiäisestä, koska yksi nuori mies, joka oli kuulutettu naimiseen ja valmisti kotoa ynnä morsiamensa kanssa vihille mennä samana pyhänä, sai viinaa likeltä kirkkoa että tuli vallan tnaaidaontstoam, aksi, ja kuin opettaja lopetti saarniin sama mies rupesi täyttä kurkkmuaaankiroomaan opettajata ja huusi vihkihäntä, josta tuli suuri häväistys koko jumalan-palvelukselle. No eikös nyt tuommoista sovi antaa esivallanrangaista, taikka nähdään usiasti semmosia sekä viinan myyjiä että juomareita, vaikka Lähteenmäki sanoi Pramin pahimmaksi krouvariksi, mutta näjes nyt hyvä Lähteenmäki, kuka on krouvannut vai oletkos itse, sillä Pramin asuntoon tulee liki penikulma matkaa kirkolta.
Prami lupaa myydä viinapannunsa ja antaa rahan Punkalaitumen lainakirjaston amuksi; menetkös sinä Lähteenmäki siihen kauppaan, jos olet torppari taikka talollinen, kyllähän sinulla pannut on, koskas kuulut kaikkein juomarein ystävä olrvan, niinkuin oma puhees sen todistaa. Wiela viimeksi sanot että lukutaito on Pramille vallan tuntematon asia, että hän on vähän aikaa pitäjässä ollut. Kyllapähän kahtena vuotena tammojen pitäjän lukutaidon tulee tietämään semmoinen mies kuin Prami on, joka on pitänyt ahkeraa sunnuntai-kouluja itte ja käynyt muitakin katsomassa jakehottamassa ja ompa hänellä kolmeen sataan eri kirjaa, jota summaa en minä ole talonpoikaisella miehellä nähnyt. Lupaat Lähteenmäki sen todistaa että lapset osaa kauniisti vastata kuin ripille lasketaan; siinä olet sinä erehtynyt, olet kai ollut muissa pitäjissä silloin kuin on lapsia edes laskettu ja olet luullut ne Punkalaitumen nuorukaisiksi, sillä en minä ole vielä muistiini nähnyt kelvollista vastaajaa nuhinkaan vahiin kysymyksiin kuin tavallisesti on kyselty. Ala hyvä Lähteenmäki toisten mene niin val Ulkomailta.
Ruomalaiset pyytämät anomuskirjalla, johon tuhansittain henkiä on kirjoittanut nimensä, keisari Napoleonilta Franskan sotaväen pois viemista Ruomista. Kirja on annettu franskan lähettiläiselle.
Englannin hallitukselle on tullut valitus ja vastaan-kinaus Domingon saaren yhdistämisesta Espannian kanssa.
Franskan sotaväki palautetaan Syriasta kesäkuun 5 p. Mutta mitenkä Syriavastedes varjellaan semmoisista verisistä meteleistä, kuin siellä muutama aika sitten ta-pahtui kristittyin ja muhammetilaisten kesken, ei ole vielä hallitusten kesken päätetty.
Pyrstötähti on parhaallansa näkymissä korkeimmalla taivaan laella. Amerikassa nähtiin se jo huhtikuun 4 p. , Europassa näki sen ensiksi Saksan uurmaatariBatkeri.
Paljailla silmillä näkee sen ainoastaan hy, vat silmät, mutta tähtein tutkiat sanovat sen pian kirkkaampana tulevan näkymiin.
Unkerissa on kreimi Teleky ampunut itsensä kuoliaksi. Tämä tapaus teki suuren vaikutuksen ja haikeuden kansassa, sillä hän vainaja oli kiivaampia kansan puolustajoita.
heellisia asioita yleisölle ilme antamaan ja” toista parjaamaan, en minä niistä luule hyötyä olevan tässä enkä tulemaisessa elämassa. Ompa sentään tänä talvena astuttu muutama sivistyksen askel eteenpäin, koska tulee jo usiampia sanomalehtiä kuin ennen, tuleepa jo 2 Mehiläistäkin; on myöskoottu rahaa kansakoulun perustusta varten, jota jo on liki 100 ruplaa, jota enimmästi on yksityiset eli jotkut isännät lahjoittaneet, josta kiitos olkoon kaikille lahjoittajille.
Lainakirjasto on myös edistynyt muutamilla lahjoituksilla, ja luulen ajalle tuleman kauniin kirjaston, josta saa sekä hengellistä että ruumiillista ruokaa.
Wiktor Antinpoika Teinimäki, Totuuden puhuja Punkalaitumella.
Loimaalta toukokuussa. Koska yksi naihm sanomiin kirjoitti Loimaalta ettei täältä ole mitään sanomiin kirjoitettu; niin täytyy minun nyt ryhtyä kynään ja vähän riipustella yhtä ja toista. Edellä mainittu kirjoittaja lausui meidän kirkkoon aivotuista uruista, joista minulla siis ei ole mitään kertomista.
Mutta simistyksestä täällä sopisi vähän lausua; että sivistys monessa tahon pitäjässämme on hyvin huonolla kannalla, siitä on monta merkkiä ollut, ja on vieläkin esimerkiksi naisissa, jotka, mitä siveyteen tulee, pitäisi oleman käytöksissänsä —siveemmät ja kehnommat kuin miehet, mutta ei niin asiat ole; he ovat monasti?nämmän hälvyttömat kuin miehet. Minä olen usein kuulut pila-juttuja ja muita senlaisia turha-loruia miesten ja naisten välilla etta sitä olen jo tuulessakin hälvennyt, mutta heiltä se vasta niekka näyttää olevan, joka enamman ruokottomuutta jariettautta fuustansa saa ulos. Mikäs tähän onsyy? Tosin siihen on syy ettei heille ole paremmin opetettu, sillä mitäs elämä siitä paremmaksi tulee kuin isäntä on yhtäläinen kuin trenki, ja emäntä kuin piiat; ja niin sitten eletään ja ollaan sekannuksissa jamuissa haureuden pauloissa. Toinen hyvin meidän naisia häväiseva asia on se, että vvat niin ruokottomia kaikissa. Puhtautta ei saa Loimaalla nähdä monessa paikkaa, mutta sen siaan likaa ja ruokottomuutta niin että sopisi sanoa Loimaan pitäjää oikeen ruokottomuuden pesäksi; ja mitäs muuta taitaa ollakkaan kuin emännän on itse silmät mustat ja nenä noessa, paita samanlainen, joka jo on ollut viikottain yllä, kädet ovatmustat kuin sepän, eikä ole tietoa jos ovat ikinä oikeen puhtaat olleetkaan, sillä he ovat jo niin lapsuudesta ruokottomuuden kanssa yhteen vihityt, ettei siitä nyt luovuttais vaikka mikä olis. Jos nyt käydään ja katsotaan heidän huoneitansa. Mennääspä ensin isännän ja emännän kamariin. Laattia täällä on musta, siinä on kumminkin liki tuuman paksulta ropakkoa, sitten on vuode jonka vaatteet ovat niin mustat jakamalat että niitä ei julkee katsellakan, sitten on tavallisesti suuri kaappi, jossa säilytetään ensin viinapullo, ja sitten yhtä ja toistakomsua niinkuin leivän-palaisia, palvattuja kapäliä, tupakkaa j. n. e. Kuin nyt tämän kaapin ovi avataan, niin sieltä tulee niin vakevä haju että siitä kyllä tulee ravituksi; sitten lepää pesässä musta kahve-kissa, jota monta kertaa päiväänsä pannaan kiehumaan, mutta joka ei suinkaan ole puhdistettu muutosten kuin jouluksi. Mennaäs nyt jo pirttiin; täälläpä vasta on katsomista:
ensiksi on päresauhusta mustat seinät niinkuin saunassa, sitten on makausvuoteita pitkin nurkkia, jotka ovat juuri samalla kannalla kuin isännän ja emännänkin vuode, filttn näet vielä yhtä ja toista niinkuin työja muita tarpeellisia kaluja, mutta mustat za ruokottomat ovat kaikki aina kaljabaarikasta niin piimäpyttyyn saakka, joka kaikki on emäntäin japiikain kunnia.
Sitten on vielä pakari-huone, jota myöskin pitäis mennä silmäilemään, mutta kuin nyt jo on nähnyt niin paljon ruokottomuutta ja ilvottavaa, niin ei sinne enää ole mieli mennä.
Juopumuksesta sopisi myös vähän horista, sillä se on täällä hyvin vallan päällä; valistäin näkyy isäntä ja trengit eli koko talon väki olevan humalassa, ja sitten on elämä sen jälkeen; toisena paivana vähän selittynä, niin pää on kipeä, mutta ei se haita mitään, sillä eilan oltiin vähän fdölissä, joka oli lystiä aika lailla; ja kuin taas saadaan pieni pään parannus, niin tullaan sentään toimeen vaikka vähän kohmelo-päinä. Tästä kirjoituksestani taitaa moni ottaa pahaksensa, erittäin ne jotka elävät yllä mainitulla tavalla. Sen myöskin sanon että vanhemmat pitäisi paremmin lapsiansa kasvattamaan ja nuoruudessa jo taivuttamaan lasten sydammet vastaan ottamaan Jumalan sanaa, ja myös ulkonaisissa käytöksissansä heille siveyttä opettamaan.
Luulen myös että isännät ja emännät pitäisi palkollistensa sekä ruumiillista että hengellistä elämää paremmin valvomaan hyvillä käytöksillä, sanoilla ja töillä.
Puhtaudesta saan virlä lausua että se ei ole yhtään raskasta pitää, kuin se vaan tavaksi otetaan. Juopumus taas ei lopu ennen kuin tuo kotitarpeen-viinanpoltto on peräti kieltty; sillä niin kauvan kuin vaan pisara on, niin sitä pitää maistaan; enkä tiedä minä mitä hyötyä ihmisellä miinasta on, ei siitä tule voimaa eikä viisautta, ei myöskän maista yhtään hyvälle vaan hyvin
pahalle; ja sentään pitää ihmiset tätä myrkkyä niin ahneesti nauttiman että itsensä turmelemat, ja usein myöskin kuolemat, ja niin sittenkalliisti lunastettu sielu on viinan ilvittavillä kourilla ijankaikkiseen turmioon likistetty. Nyt lopetan loruni toistaseksi.
Janne Harmittavainen.
Tällä rukouksella ja anomuksella, turmaten Hänen Keisarillisen Majesteettinsa isälliseen lempeyteen ja huolen pitoon uskollisten alamaistensa totisesta onnesta ja makuudesta, olemme” j. n. e.
Jonnin joutavin.
XVII.
Hyvin lihava herra tuli aikoja sitten ppinpukumessa kauppamiehen tykö Turussa kauppaa tekemään jaosti parin sadan ruplan edestä tavaroita, joita trenki oites korjasi rekeen ja vei tiehensä. Sitten sanoi hän tarpeellensa täytyvän mennä ja jätti kauppamiehelle taskunsa taitelle, joka oli todestakin painava ja vahva. Senjälkeen sitä miestä ei niikvint. jonka tähden rupesivat häntä hakemaankin ja löysivät salaisesta huoneesta papin-pukumen vaan, jonka sinne oli jättänyt, mutta piika oli nähnyt hoikan merimiehen pihan takapuolelta tulevan ja menevän veräjästä nlos.
Taskuakin avatessa ej parempaa valistusta miehestä eikä maksoa tavaroista saatu, sillä tasku oli täynnä harmaata paperia, mutta rahan-äyriä ei siellä ollut.
XVlll.
Venäläinen kauppasi muutamalle herralle Turussa kauniin sudennahka-turkin hyvällä hinnalla, jonka tähden herra sen ostikin pojallensa silti kuin hänellä itseltä oli samankaltainen entiseltä. Koska poika tuli liotin lahjoitti isä turkin sille ja jutteli kuinka hän hyvällä kaupalla oli sen venäläiseltä ostanut. Poika katselee ja koettelee turkkia, sanoo lopuksi: ”tämä on isän omaturkki!” ”Eisuinkaan”, vastasi isä, ”»»koin minä sen venäläiseltä ostin”. ”Mutta sillä onsamanlainen kauluskin”, lisäsipoika, ”ja nappi kauluksella, kyllä tämä on isän oma, taidatte leikkiä tehdä minun kanssani. ” Tästä isä vähä närkästyikin, lähti turkkiansa hakemaan, näyttääksensä sitä pojallensa, mutta ei löytänytkään sitä mistään.
Nyt vasta hän havaitsi petoksen ja sadatti sitä roistoa, joka rahaa häneltä ofi viekkaudella vienyt.
Suomen sulhot iloitseemat Kemään kauneudella, Suomen neidot nautitseevat Kevä-Laulu.
Pois nyt katoo pohja tuulet Meidän maamme rannoilta, Kilman soipi kiitos-huulet Suomen Niemen sannoilta, Talmen tamat pojes jäämät, Kemään lahjat lämmittaamät.
(Lähetettu) SuomalaistenKeisarissa käynnistä, oli näidenkin sanomain 15 numerossa lyhy kertomus, jossa myös mainittiin että H.
M. Keisari suosiollisesti mastaan otti heidän alamaisen anomuskirjansa. Mutta paitsi tätä anomuskirjaa, joka jo olikin luettamana Suomettaren 15 n:rossa, antoimat he samalla tiellänsä lameamman anomuskirjansa h. y. Suomen kenraali-kumernöörillek, reimi Bergille. Tämä kirjoitus on luettamana Tapion 18 n:rossa ja kuuluu näin:
”Herra Kreimi ja Kenraali-Kumernööri! Teidän ylhäisyydellenne rohkenemme tässä jättää alamaisen anomuksemme ja lamiamman selityksen sille kirjeelle, joka Hänen Armolliselle Majesteetille jätettiin.
Hänen Keisarillisen Majesteettinsa korkean istuimen juureen rohkenemme symimmässä alamaisuudessa lähestyä ja kantaa nöyrimmän ja sydämellisen kiitollisuutemme kaikista niistä armo-nautinnoista kuin Suomen maa ja kansa on Hänen hymän ja hurskaan hallituksensa aikana saanut hymäksensä käyttää, joita on lukemattoman monta ja suuria. Crinomattain Hänen Keisarillisen Majesteettinsa nyt vasta tapahtunut Korkea Armo Wenäjan alamaisia kohtaan, jonka siunatun työn yli kaikki kristiilinen ihmiskansa Herran Kaikkivaltiaan tykö lähettämät hartaita huokauksia, herättänyt meissäkin, Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Suomen alamaisissa, toimen, että Hänen Keisarillinen Majesteettinsakallistaisi kormunsa laupeudella ja armeliaisuudella kuulemaan meidän nöyrää rukousta ja anomusta, että meidän maassamme yleisemmästi puhuttu oma Suomen-kielemme saisi kirjallisissa, opillisissa ja oikeus-asioissa yleisen käytännön niissä seurakunnissa ja maan osissa, joissa aijvan umpi-suomalaista kansaa asuu. Sillä tämä meidän Suomenkielemme on niin yleisesti Suomessa puhekielenä, että ainoasti muutamissa pitäjissä ja kaupunkiloissa on mahan ruotsalaisia asukkaita ja kielemme on jo niin paljon kirjallisestikin käytetty, että se aiman hymästi näyttää sopiman ja moiman olla sekä kouluin ja opistoin opetuskielenä, että myös kaikki oikeuksista annettamat kirjat, päätökset ja pöytäkirjat moisimat Suomen-kieleksi kirjoittaa. Näin möisi asiamme tulla pöytäkirjaan juuri semmoisena ylöspannuksi, kuin se asiamiehen suusta kuuluu, eikä tulisi, niinkuin nyt tapahtuu, sanoja ruotsinkieleksi paperille kääntäessä, että moni sana saapi toisen ymmärryksen ja niin kääntyy koko asia määrälle polulle, josta monet ja fotkoset riidat meidän maassamme omat syntyneet ja joka päivä syntymät, niin lauman, kuin ruotsin-kieli on maltaja oikeus-kielenä Suomessa.
Ne monet armot ja hymyydet kuin Hänen Keisarillinen Majesteettinsa on jo tähän asti Suomen-kielelle osoittanut, yli sitä, että Suomen-kielellä ja kirjallisuudella on jo yli Ilman ihanuudella, Kemääll’ kaikki iloitseepi Kaikkein rinnat riemuitseepi.
Käet kukkuu metsistöissä, Linnut puissa laulaamat, Hongistoissa, haamistoissa Wisertäävät, veisaavat, Kukin kiittää kielellänsä Luojan lahjoi mielellänsä.
Lehdet puissa puhkeaapi, Kaikki metsät kaunistuu, Nurmikot ne mihertääpi, Josta maakin ihastuu.
Linnut siittää sukuansa.
Kukin luotu laatuansa.
Niin on kauniin kemään aika Suomessamme suloista, Sitten saapi joka paikka Kauniin kesän armosta, Kiitosmirsi veisatkaamme, Luojallemme laulakaamme.
opistossa omituinen rohmessori ja että sitä jo kouluissa luetaan ja opetetaan, armollisesti säätämällä kirkonkokousten pöytäkirjat Suomen-kielellä kirjoitettamaksi, niinmyös jo kolmessa yli-alkeiskoulussa määräämällä äitinkielen opetuskieleksi ja monet muut sellaiset Hänen Keisarillisen Majesteettinsa siunatut lempeyden osoitukset meitä Suomalaisia ja suomen-kieltä kohtaan, omat herättäneet meissä halua ja antaneet meille rohkeutta tuomaan tässä Hänen Keisarillisen Majesteetinsa eteen tämän nöyrimmän ja alamaisimman anomuksen, että Hänen Keisäkillinen Majesteettinsa mieläkin jatkaisi korkeata armoansa tätä meidän omaa rakasta ja selkeätä kieltämme kohtaan ja säätäisi sen, niinkuin kansan oman kielen maltakieleksi Suomessa.
(Allekirjoitetut. ) Miten eli millä tavalla se möisi nyt toimeen tulla, se jääköön Hänen Keisarillisen Majesteettinsa lempeän huolen ja tahdon alle jame uskallamme alamaisellisella nöyryydellä toivoa Hänen Keisarillisen Majesteettinsa määräämän, että opetus kaikissa kouluissa rumettaisiin antamaan kansan omalla kielellä ja sitte kuin joku aika olisi kieltämme näin kouluissa ja opistoissa luettu, opetettu ja käytetty, niin toivoisimme muutamain vuosien perästä suomen-kielen ilman mitään haittaa voitavan panna yleiseksi pääeli valta-kieleksi kaikissa asioissa. Tästä seuraisi Suomen kansalle arvaamattoman suuret hyödyt. Näin ainoasti voipi malttaa sitä nykyistä hankalaa ja vaikeaa kohtaa, että virkamiehemme ja pappimme, jotka ovat ruotsinkielellä saaneet tietonsa ja oppinsa, eivät voi täydellisesti ymmärtää meidän asioitamme eimätkä meille kaikin puolin ymmärrettämästi selittää ajatuksiansa, neu> mojansa ja opetuksiansa ja että lastemme, joiden on suotu julkisissa kouluissa hankkia korkeampaa ja laveampaa tietoa ja taitoa, täytyy turhan muoksi esinna mieltää pitkät ja kalliit ajat, oppiaksensa ruotsin-kieltä, ennenkuin moimat tulla kouluihin otetuiksi, ja tässä oppimat miimein ylönkatsomaan meitä ja meidän kieltämme.
Tampereen vertoja tehtaan hintaan, selH »almliksi tebtujä miesväen »raatteita, 9lffunanflafta, monenlevuisiä, Iso joukko seinäkelloja, tehtaan hintaan. tuoneen biotaan.
Suomen Teolsien kaupassa.
Xapettitauppa. Tänäpänä on ava»tu allekirjoitetun teoksien tapettikauppa kauppias <&. F. Alftanin (entisessä Rignellin) talossa Uudenmaankadun tvarreQa kivimuurlssa. joSsa tunnioitettavan yleisön tarjona on hyvä varasto monenlaisia lavettia ia niiden Kltuuutfla halpaan hintaan. Turusta maaliskuun 5 p. 1861.
G. Niels.
Hyviä Stotian <3SiUeiä r suuremmissa ja vähemmissä osissa Cederilla Turussa Kyl»öhtiniin-(tähkä, ja vuntarpaä-heinän)siemeniä myypi I. G. Grönberg.
Stitgan MeNavanfkemeniä kauppamies Sl, beliulsella Klngelinin talossa.
Saksan Soopaa I. G. Grönbergillä.
MettäI. G. GrönbergMä.
kesäkuussa:
1p. Salosta Turkuun kello 9 epft.
3 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
4 p. Salosta Turkuun kello 9 epft.
5 ft. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 12 epp.
Tt p. Uudestakaupungista Turkuun kello 6. epp.
7 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 12 epft.
8 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 6 epp.
9 p. Turusta Saloon kello puoli 1epp.
10 p. Salosta Turkuun kello 9 epp.
11p. Turusta Saloon kello 8 eftp.
12 p. Salosta Turkuun kello 9 eftp.
13 p. Turusta Uuteenkaupunkiinkello 12 eftp.
14 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 6 epft.
15 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 12 eftft.
16 p. Uudestakaupungista Turkuun kello puoli1epp.
17 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
18 p. Salosta Turkuun kello 9 epft.
19. ft. Turusta Saloon kello 8 eftp.
20 p. Salosta Turkuun kello 9 epft.
21p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 9 epp.
22 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 6 epp.
23 p. Turusta Saloon kello puoli 1epp.
24 p. Salosta Turkuun kello 4 epp.
Samana p. hupimatla Turusta jpp.
25 ja 26 p. oleskelee Thekla Turussa.
27 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
28 p. Salosta Turkuun kello 9 eftp.
29 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
30 p. Salosta Angelniemelle ja sieltä takaisin.
Likemmän tiedon antaa kapteini laivassa.
Vellomisia valvotaan viimistälin toukokuun 26 p. m. 1862 Viipurin neuvoluvaSsa kauvungin-viskaalin A. 25. Wahlsten mainaan pesässä. Wähän Kyrön keräjäin 2:na v. nä kuuden kuukauden kuluttua vilmis huhtikuun 2l p:stä torppari luba Flaming vainaan lonkursiZs. , , tuleman joulukuun 2 v. Tuiun neuirotuvassa rahavartia IA. F. Björlstenin lon, luisissa.
Naimisen esteitä vylitäirät mastaansa ilmoittamaan merimies Juha D>bliiröm Joensuun kirtkohelran viralle.
kraatanukisälli Juha Perttu Lindbom Wiipurin kirkkoherran viralle, torvan poika Willielm Halinen ja ittelliseu voika loeli Hakkarainen setä trenti Antti Laitinen Rautalammin kirkkoherran viralle. vältvääpelin leski Maria Antonetta Baehterof. sl)»tt, änsä Wilhelms. japiika Kristiina WahlströmHaminan kirkkoherran viralle ja piika Anua Helena Ahokas Kesälahden kirkkoherran viralle. Torpan poika Juha Neetrilinpoika Tuomola Wenäjän kylästä Tammelan pitäjästä kuuluttaa karannutta vaimoansa Eeva Liisa Matintytär kanssansa elämään, ittellisen vaimoKaisa Mikontytär Lampinen Mikkelin pitäjässä miestänsä Jeremias Juhanpoika Korhonen kanssansa elämään, muutoin uhkaamat mennä uusiin naimisiin.
Toisen holhottavalst oikeudessa pantu entinen torpan leskimies Juha Wäisäneu luvan pitäjässä, tuhlaajaisäntäSamuliKämäräinen Leppamirranpitäjässä, trenli Aaprami Nosendal Askaisten kappelissa, heitlo< mielinen talonpoika Juha August Eklund Navon pitäjässä, talonisäntä Mikko laakonpoitaJaakola Kemijärmen pitäjässä.
Haettattana ruvulinistuttajattaren virka Kuoltaneen ensimäiseesä piirissä, johon kuuluu Kuortaneen ja Lappajärveu pitäjät m. t, piirilääkärin tohtori K.
M. Forsdergin tykönä; ovettajan vlrka työväen poikalasten koulussa Kuopion kaupungissa 56 väiväkuluessa huhtikuun 27 v:stä. todistuksilla ijästä ja maineesta, lriotinopin käsityksestä, opettajalvirau taidosta, sekä suomen kielen käyttämisestä kirjallisesti ja suupuheessa, palkka on 360 markkaa ja asunhuoneetmähemmälle perheelle; liertelemäkoulumestarin mirka Nilsiän pitäjässä 90 päivän kuluessa huhtikuun 23 p. , palkka tässä on 23 tynnyriä jyviä ja mähintätin 15 hopiaruplaa.
Ilmoituksia.
KMlviä kirkon-akkunoita.
Allekirjoitettu llasimestari, joka »suu Tampereen kaupungissa, tarjouu tämän kautta buolialla hintaa maan kirkkoihin tekemään vanhanaikaisia Plyijy-aktunoita, ja toivon taitavani makuuttaa että tämmöiset minun tekemäni akkunat omat teStämiä ja taitamat miesmuistiin mastuStaa ilman mailutuksia, rikki menemätä.
Tampereelta toukokuulla 1861.
N. B. Wohlhalt.
s eli 3 toimellista poikaa, 15 vuoden ikäisiä, joilla olisi balu satulamaatarin ovviin, saavat lohta paikan allekirjoittaneen luona, asuva satulamaakarl Fougstedtin talossa Nahan Brahekadun varrella.
Rirpikoulun käynyt poika otetaan oppiin turktinahkuri K. F. Lindberqillä. postimestari Hammarin talossa IsoHämeenkadun varrella.
F. V Petrell.
Kadonnut ylsi kapanklaffi likellä Ryssän kirkkoa 6 vältrana täosä kuussa; joka sen on löutänvt pyydetään hyväntabtriseoti tuomaan polifikamariin kunnia!lista valkinto. , meietaan. Kuulutuksia. Kasvia, kasvaneita tulevanheinäkuun 1 päivään saakka lainoista, joita täkäläisestä Säästöpankista on annettu, otetaan vastaan tulemalla kesäkuulla ja ensi mainitulla kuulla ainoastaan joka maanantaina kello 5—75— 7 jpp. Säästöpankin konttorissa; joka asianomaisille täten ilmoitetaan. Turusta toutbluun18 p. 1861.
Käskystä:
Neljän ruplan ja 80 kop, uhkasakolla on kaikkia kielletty Kuvittaan puutarhassa tekemästä mitään vahinloa puille, kaömuille. sekä ruohoa sotkumasta jkoiria sinne miemästä.
Turun maistraati ilmoittaa paikkakunnan asukkaille että tässä läänissä aljetuita maan korkeuden ja tasaisuuden mittauksia vielä tänäkin vuonna toimitetaan.
Tämän kuun 29 v. kello 9 epp. toimitetaan Turun raastuvassa uurtkasaksain (mongelskain) »eron arvaus. jolloin ne jotka tahtomat nurtkakauppaa tehdä, tulkoot raastupaan suorittamaan laupantelo-maksonsa.
Tuleman kesäkuun 4 p. kello 10 epp. toimitetaan Turun raastuvassa porvariston tämäu-vuotisen meron arvaus.
Höyryl«iv»hekl<^IMM^denlkaulkuepe tuounlogluinus, sa tänä vuonna Un* Naantalin ia Turun fefaSalon lauppilanväliäialähtee: 25 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
26 p. Salosta Turkuun kello y lPäivällä.
27 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 12 epp.
28 p. UudestakaupungistaTurkuun kello 6 epp.
29 p. Turusta Uuteenkaupunkiinkello 12 epp.
30 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 6 epp.
31p. Turusta Saloon kello 8 epst.
Sanomia Turusta annetaan tänä vuonna tämän näköisenä. Näiden hinta on Turussa kirjakauppias I. W. Lilljan konttorissa 50 kop. hop. , Turun postikonttorista irtanaisissa laukuissa pitäjiin kulkemista 70 kop. , mutta muissa postikonttoreissa 78 kop. Kukin tilaaja faapi yhden lvuosikerran manhempia Kristillisiä Sanomia palkinnoksi, josta niiden, zotka postin kautta tahtomat kuljettaa palkintonsa, tulee maksaa s kop. postirahaa. Jotka täältä Turusta itse noutamat palkin tonsa, saamat sen ilman mitäkään.
Tavarain hintoja Turussa.
Rukiit 5 r. . rukiinjauhot 5 r. 20 ja 40 k, , kaurat 3 r. 10 je> 3 r. 20 k. , valloset herneet 4 r, 2U k. , silakat 8 r. tynnyriltä; ohrankrvynit 23 ja 24 k. , kaurankryynit 2? k. kapalta; humalat 10 k. naula; tuore naudanliha VV k. aina 1r. , palvattu naudanliha 1r. Il) ja 1r. 20 k. , palvattu lampaanliha l r. 60 k. , tuore sianliha 1r. 70 k. . voi 2 r 80 k.
ja 3 r. < heinät 8 aina 14 k. leiviskältä; munat 15 ja 20 k. tiu; perunat 36 ja 40 k. neliko; toivuset halvot 1r. 50 1. . Mäntyset halvot 1r. 10 k. kuormalta; paloviiua 50 ja 60 k. kannu.
Turussa, I. W< LiNjan kirjapainossa, 1861.
tp<llnolu»»n antanut: T. T. Rtn»all.
Huutokauppoja.
Maanantaina ja tiistaina 27 ja 28 päivä tässä touloluussa. altain tello 9 epp. ja 3 jpp. myydään paikalta pois muuttamisen tähden, väljäri K. I.
Vlomqvistin talossa n:io I, 20 korttelissa 7 kaupunginosaa Ryssän kirkkokadun «varrella tässä kaupungissa, julkisella vavaehtoisella huutokaupalla, taitellaista irtainta tavaraa. nimittäin hopia-, vaSki-, tina-, malmi-, plältija rautakatuja, mahonkifi», petsatulta ja maalatulta huonekaluja laikellaisia, 1kullattu peilipöytä marmoiikannella, usiampia isompia ja vähempiä peiliä lullatuilla ja mahonli-raameilla. klafisia ja kristallista lynttiläkruunuja, tauluja, sänkyja liina-vaatteitä, llasia ja posliineja, 1pöytäkello, 1 seinäkello, rullaja muita lartiinia, atlunanvarjoja, piippuja, permantomattoja, yhdet hyvin löykäset trillavaunut ynnä silat, puu-astioita, 1puutaii ynnä yhtä jatoista huonekomsua. jota halullisille ostajille tiedoksi annetaan.
Turun huutotamarista toutoluun 13 p. 1861.
A. Forhman.
Tuorstaiua 30 päivä tässä toukokuussa, altainkello 9 epp. ja 3 jvv. , myydään, paikalta pois muuttamisen tähden, maalari Södersttandin talossa n:ro I, 4 korttelissa Ikaupunginosaa Pispaukadun varrella tässä kaupungissa, julkisella Vapaehtoisella huutokaupalla, presidentin leskirouvan Atlerstjernan irtaintatavaraa, nimittäin hopiaa. jonka joukossa 2 hyvin tehtyä hedelmätoria ja2 hyytelömaljaa, mahonkisia huonekaluja, niiden joukossa soffaj, peli-pöytiä, Isenkli. Iliinavaate-kaappi. sekä 1 isomainen seinäpeili pöytänensä.
1seinäkello. 1 kyölinhylly laappinensa, tlafia ja pos. liineja. 1 kristallinen ja 1pronssinen kynttiläkruunu, 1vesirattaat tynnyrinensä. 1melkein uusi Vesiämme ynnä kailellaisia puu-astioita ja huonompihuonekaluja; joka halullisille ostajille tiedoksi annetaan. Turun huutokamarista toukokuun 13 p. 1861. A. Forpman.
Lauvantaina tulevan kesäkuun 1p. altain kello 9 epp. ja 3 jvp. myydään paikalta pois muuttamisen tähden provasti Heikelin talossa n:ro 3, 5 korttelissa 1kaupunginosaa Kouluja Etelän Pispanpoilliöladun varrella, tässä kaupungissa, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, lailellaiSta irtainta tavaraa, niinkuin petsatulta ja maalatulta huonekaluja, plakkija rautakaluja, ajokatuja ja yhtä ja tolötahuonelomsua; joka halullisille ostajille ilmoitetaan. Tuiun huutokamalista toukokuun 17 p. 1861. A. For§«an.
Myhtävänä.
Kattopäreen-nauloja, tehtaau hintaan, ja tamalllsia rautanauloja.
lllH^Kankirautaa, rautapellejä. patoja ja vaunuja sekä muita »alettuja kaluja.
Tampereen liinatehtaan pellamakankaita, ihostaja rohtimista-lantaa.
Palkintoja hyödyllisestä toimellisuudesta ovat seuraavaiset henget Keis. Mttilta armossa saaneet: Turun kauppamies G. F.
Åkerman kultasen kunniarahan päällekirjoituksella ”hyödyllisestä toimesta” kannettavaksi napinlävessä Stanislam tähdistön nauhassa; Suomen tavarain asentopaikan hoitaja Pietarissa kauppias Juha Pakkanen ja talonpoika Kustaa Paturi Janakkalasta hopiaisen kunniarahan päällekirjoituksella ”hyödyllisestä toimesta”, kannettavaksi napinlävessä Stanislain tähdistön nauhassa; fNtavouti, varanimismies Kustaa Hhlgren hopiaisen kunniarahan päällekirjoituksella ”uutteruudesta” kannettavaksi napinlävessä Annan tähdistönnauhassa; jahtivoutiBenjamin Gröndahl ja läänin kirjanlennättäjä Heikki Lampen samanlaisen kunniarahan samoin kannettavaksi Stanislain tähdistön nauhassa; Lovisan kauppias Henrik Lindroth kultasen kunniarahan samanlaisella päällekirjoituksella kannettavaksi napinlävessä Stanislain tähdistönnauhassa; kirkkovaärtti Matti Pahaoja Pidisjärven kappelista, kirkon kuudennusmies Juha BaasEnontekiäisista, kirkkovaartit herrastuomariHeikki Aehren Uskelasta ja Matti Pryhti Köyliöstä, herrastuomarit Matti Tanelinpoika Hiitisten kappelista, Matti Perttula Säkylästä, Mikko Björni Euran pitäjästä, Mikko Huttunen jaErkki Miettinen Kuopion pitäjästä, Kaarle Broman Snappertunakappelista, talonpoika Kaapo Hänninen Rautalammilta ja kirkkoväärtti Heikki Pähkönen Hankasalmelta hopiaisen kunniarahan päällekirjoituksella ”uutteruudesta” napinlävessä kannettavaksi Stanislain tähdistönnauhassa; sekä talonpoika Mikko Heikura Nurmeksen pitäjästä samanlaisen kunniarahan päällekirjoituksella ”hyödyllisestä toimesta” samoin kannettavaksi viime mainitun tähdistön nauhassa.
Arpajaiset, jotka tulevan kesäkuun 9 p.
Kupittaalla aivottiin pitää Porthaninkurvapatsaan rakennuksen avukss, on kieletty pitämästä.
Se vaan oli surullista että arpajaisten kielto tuli juuri kuin oltiin hyvässä toivossa tällä kertaa niiden kautta paljonkin kartuttamaan tuota kansallis-tointa, kuvapatsaan rakentamista, sillä sekä ylhäiset että alhaiset ottivat asiaan kiini ja hyväksyivätsitäniin ettäpaljon oli jolahjoja näihin arpajaisiin kokoon karttunut ja enempi vielä hankittiin.
Suomen pankissa pidettiin tämän vuoden alussa tutkinto pankin tilasta ja varoista vuodelta 1859, josta nähdään että 1) pankin Holmeissa olevat lainavarastot M 22. Perjantaina Toukokuun 31 päivänä 186L Sanomia Turusta.
2 Rukousftäiväna saarnaamat:
Tuomiotirlossa, Suom. ja Ruots. Aamusaarnan:
Kirkkoh. -apulainen Stenström. Suom. ja Nuots.
Ehtoosaarnan: v. Pastori Saxen.
Hiuuan-lirlossa, 11. 9, Suomea:Koul. opett. Lindman.
HkeHruh. -lirlossa, kl. ll, Suomea:Koul. opett. Lindman.
Liihetys-saarnanPitää tulevana maanantaina kello s epp. suomen kielellä ja kello 9 epp. ruotsin kielellä Maisteri Rindell.
Piplianselityksiä pitävät tulevalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä v. Pastori Saxen ja teskiviikkona kello 5 jpp. suomen kielellä Kirkkoh.
, «pulllmeu Stenström.
mies Robert Grönfors ja neiti Sarlotta Wilhelmina Lönnqvist; sekä teräkaluin hivoja, Meklenpurin alamainen Ernst Juha Martti Bauer ja neiti Emma Mariana Fiseher.
Turun polisilamarinilmoituksia. Toukokuun21p.
ilmoittiI:ksi pitäjän suutari Aaftrami HalinNummen pitäjästä että hänen poikansa Kaarle 18 päiväna tässä kuussa kauppias Bahnen ja Nummen mäen välillä oli kadottanut rahakukkaron, jossa oli 7 ja 8 ruplan vaiheella rahaa; 2:lsi salvumiehen vaimo Maria Fredriksson että hän heluntaipäivänätuomiokirkosta oli löytänyt kalossin.
22 p. ilmoitti talonpoika Tuomas Golman Kallbyn kylästä Kökarin kappelista että hänen venheestänsa kalarannassa oli viety juusto ja palanen palvattua lihaa. Ittellismies Tuomas Björkqvist Karvelan kylästäMarttilan pitäjästä, joka ennenkin on näpistelemisestä sakotettu ja jolla nyt mainittu juusto ja lihanpalanenlöyttiin, tulee siitä kämnerin-oikeudessa tuttittavaksi.
22 p.
kiini pantiin sepän-oftpilaatHeikki Juhanpoikaja Juha Söderström tästä kaupungista kotoisin, fentähden että heiltä löyttiinfe kultakääry ja niitä rahoja, jotka yöllä 14 paivää vastaan tässä kuussa oli varastettuftalovartia A. Lindholmilta, ja tulevat närnät miehet tämän varkauden tähden kämnerin-oikeudessa tutkittavaksi.
— 24 p. otti pölisi epäluulon alaiselta ihmiseltä pois uuden messinkisen naulan-painon, joka on tallella polisitamarissa, josta omistaja sen saapi.
Kotimaalta.
Keis. senatti on toukokuun 8 p. määränsneynt pankinjohtajan A. Törnqvist hallitukpuolesta valvomaan Suomen tilavakuusseuran hoitoa ja vaikutusta 1862vuoden loppuun saakka.
Pitäjä-afiain järjestämiseksi on Keis.
M:ti erinäisillä käskykirjeillä armossa määrännyt:
1) viimis huhtikuun Bp. että Hiitisten kappelista tehdään oma pitäjä, nykyisen Kemiön kirkkoherran viran ja Hiitisten kappalaisen viran avoimeksi tultua, jota vastaan ei Keis. M. ti ole hyväksinähnyt Dragssierdin ja Westanfierdin kappelein eroittamista Kemiön pitäjästä, jota näiden kappelein asukkaat olivat anoneet; 2) saman kuun 25 p. että Sahalahden pitäjän apulaisen virka havitetään ja sen siaan maksetaan 40 tynnyriä jyviä palkaksi alituiselle kirkkoherran apulaiselle; 3) kieltämalla Tyrmään pitäjän anottua halkaisemista, että pitäjän apulaisen virka seurakunnasta hävitetään ja sen siaan kappalainen asetetaan emäseurakuntaan; 4) on Keis.
M:ti toukokuun 3 p. armossa vahvistanut Kaskisten seurakuntalaisten suostumuksen saarnamiehensa palkkaamisesta.
KunKeis.
M:ti viimis huhtikuun 15 p. ei ole nähnyt syytä olevan myönnyttää Paattisten kappelilaisten alamaista anomusta päästä eri pitäjäksi Maarian pitäjästä, on tuomiokapituli määrännyt Nummen provastin F. G. Hedbergin yhdestä neuvoin läänin maaherran käskyläisen kanssa pitamaan kirkon kokousta Paattisissa kappalaisen palkan korottamisesta siellä siihen määHiippatuntainsanomia. (Turun. ) Nimitetty tohtoriK. A. Krook kreelan kielen lehtoriksi Waasan Aukioon ja maisteri I. A. Hahnsson apuopettajaksi Waafaan ylikmlluun. Wirk av ap auden saanutpappismies A< A. Hertzell vielä kahdeksi kuukaudeksi ki «vllllmsuuden tähden, Porin ylikoulun opettaja K. A.
Stenhagen ja Joensuun alikoulun rehtori E. Karsten suveksi ulkomaille matkustaakseusa sekä Waasau lukion lehtori maisteri A. Lilius kesti toukokuusta lukuajan loppuun kirkkoherran tutkinnon käydäksensä. Määrätty Messukylän kappalainenWP. L. G. W. Törn ”. vall umau virkansa ohessa toimittamaan opettajan tvirlaa Ahlmanuin pitäjänkoulussa Messukylässä, UlÄliilau kappalainen P. I. Hellen oman virkansa ohessa papillista hoitoa pitämään Porin tarkkampujayataljonasta, kirkkoh. apulainenI. A. I. Forh kirktliherrlln virkaiseksi ja armovnodensaarnaajaksiMeritanuialla sekä Lohjan pitäjänapulainen WP. K. Ere ’nius pitämään huolta jumalanpalveluksestaNummen Huppelissa kappalaisen M. Enrothin livulloisuuden aisana.
Ha etta v ana pitäjän apulaisen virka Tyr »äällä ja saarnaajan virta Kaskisissa, määräysopin spettajan virka Kokkolan ylikouluSsa, voimistusopet «tajau virka samassa koulussa, setä apu-opettajan vieat Waasan ja Porin yliloulutzsa. Vaalisaarnat -määrätty pidettäväksiLohjan kappalaisen virkaan, ja »««ali toimitettavaksi tulevan elokuun 4 p.
(Porivoalu) Wakuuskirjan saanut virka-apulainenNastolassa A. Winter pitäjänapulaisekst mainittuun seurakuntaan.
Määrätty Kurkijoen tirtloh. apulainenH.
Wahlman Sanntaipaleenkirkkoh. apulaiseksi. Wirka ’»apauden saanut Porvoon tuomiokirkon apulainen A. Siren kolmeksi kuukaudeksi. Vaalisaarnat mää Mty pidettävälsi Ruokolahden kirkkoherran virkaan, ja maali elokuun 4p. Haettavana kappalaisen vir«t Kristiinassa ja Heinolassa.
snolleita Turussa. Toukokuun 9 p. merimiesRobert Ulrik Söderströmhukkui tapaturmaa Itämereen ’Zft vuotisena, 24 p. palovartia Heikki Heilinpoika40 vustifena, merimies Juha Selenius 69 vuotisena, 25 p. proomimiehen Matti Lindströmin leski Anna Kristiina laakontytär 73 vuotisena, sepänkisällinJuha Untlnpojem vaimo Maija Liisa Fingerroos 31 vuotisena, 28 p. kauppias Juha loosep Rignell 54 vuotisnu, 29 ft. tnpallitehtaan työmiehen. Ruotsinalamaiden Antti Kustaa Eklundin vaimo Kreeta Liisa Sun Km 47 vuotisena.
Avioliittoon kuulutettiin tuomiokirkossa viimis pyhänä ensi erä: lukion vahtimestari Antti, Tegström za neiti Karolina Fredrika Pousar; verkatehtaan työrään, kuin armollinen käskykirjekesäkuun 2!) p. 1858 säätää. Samaten on Kosken kappelilaisten pyynnöstä päästä omaksi eri pitäjäksi Marttilan pitäjän yhteydestä, Liedon kirkkoherra K. F. Ramberg määrätty maaherran käskyläisen kanssa pitämään kirkon kokousta siitä.
mainitun muoden lopulla tekimät: melankuoletus-marasto 1, 235, 181: 68, pohjamarasto 900, 266: 76, sotamieshuoneenja puustellien-marastot 342, 805: 71^, maivais ja työhuoneen-varasto 754, 181: V4, kasmittomat lainat valtiovaroista 693, 577:
97^2, hallikassain jäänösmarat 12, 404: 2’/ elikkä kaikki yhteensä 3, 938, 419: 16.
2) Welankuoletus-varasto, joka huhtikuun 13 p. 1859 annetun armollisen säännön mukaan on määrätty niiden lainafetelien ja melkakirjain vakuudeksi, joita pankki antaa yhteisten töitten tekoon, on kokoon kartutettu seuraamista varoista: kuoletus-varaston säästö373, 877: 83, Saiman kanaman kasmimarasto 144, 825: 82, vikkusetelimarasto 52, 732: 92^, maamiljelysmarasto 131, 610: 20, käsityönmarasto 160, 845: 3, muorityön-lainamarasto 3, 733: 692/4, valtiovaroista vohjavaraston alkuperustukseksi muonna 1811 lainatut 1 miljona ruplaa paperissa, jotka mainitusta varastosta siirrettiin hopeassa 285, 714: 29, Saiman ka.
naman tulot kymmeneltä vuodelta, joista marasto 1859 vuodelta sai 49, 639: 28, valtioja sotavaroista 100, 000, elikkä yhteensä 1, 302, 979: 7’/2— 3) Pankin setelien vastikevarasto: 1860 vuoden lopulla tekimät pankin tekemät setelit 13, 550, 630 ruplaa, joista oli ulos antamatta 3, 245, 471 ja edellisten vuosien sekä tämän vuoden tutkinnossa poltettu 4, 724, 150, niin että 1861 muoden alussa pankin koko vastattava summa teki 5, 581, 009 ruplaa. Naiden setelien vakuudeksi ja mastikeeksi oli pankilla kovaa rahaa pankin kassoissa 2, 293, 628: 49, saamista pankin ulkomaan asiamiehiltä lähetetyistä vaiheseteleistä 393, 606: 32, Nsenäjän setelirahaa pankissa 1, 018, 289: 19, samanlaista rahaa Westbergilla ja kumpp.
Riiassa 38, 184: 29, kauppapankin seteliä 60, 971: 12 ja yksinailtä velkomisia 5, 046, 134? 49 elikkä yhteensä 8. 850, 813: 90.
Kun tästä otetaan pois pankin vastattava summa ulos annetuissa seteleissä 5, 581, 009:
sekä Suomen valtiovaroista saatu laina 1, 607, 744: 78 ja Pietarin kauppapankista saatu 800, 000: kuin myös kasvia vastaan talteen otetut 75, 935: elikkä yhteensä 8, 064, 688: 78, niin jäävi jätille 786, 125:
12, joka siis oli pankin moitto 1860 muoden lopulla.
Kysymys (Lähetetty). Suurilta Suomenkielen herroilta kysytään, minkätähden annatte meille haukku-nimen: Rahmas, joka sana meille on marsin outo ja muuten rivo, nnks’ette suo meidän pitää omaa nimeämme? Me kutsumme itsemme: Suomen kansa, ja toimemme, että kaikki ylhäisyydessä tätä noudattakoot.
Usian Suomen kansan jäsenenpuolesta Sanella.
Toimittajan lisäys. Ei tuo rahmassana haukku-nimi lienekkään, koska suomalainen kansa itse käyttää sitä puheessansa itä puolella maatamme ja merkitsee sillä yhteistä kansaa. Mutta sanan käytöksellä ei lienee laviaa alaa; käytettäneefösitä Suomessa muualla kuin Karjalassa. Kuinka sen laita lienee Samossa ja Pohjanmaalla, siitä lausukoot nuot pohjaiset sanomalehdet Tapio ja Oulun Viikkosanomat ilmoituksensa. Tämän sanan mahan käytäntö-alan suhteen ja siitä seuraaman tuntemattomuuden tähden on siitä ennenkin »alituksia kuu.
lunut ufialta haaralta, muistaaksemme Ianakkalasta, Saarijänveltä ja muoltakin.
Eräs koulumestari kirjoitti kerran meille että rahmaan-koulun nimi on niin rimo ja julma, Lttei lasten oppihuonetta koskaan pitäisi siksi nimitettämän, eikä lapsetkaan sitä rakasta, mqan se pitää kutsuttaman kansakouluksi, sanoen tässä kajaaman kormunsa Paamo Korhosen kauniin märsyn: ”Te Suomen kaunis kansa, Nuoruuden aamulla, mAnastaskaa, at teitänn’ löytää, Mannaa kokooAlkäät myös odottaka Puolipäimään asti, Kuin manna poijes sulaa Pahuuden helteestä. ” Marttilan pitäjästä 1 p. toukokuuta 1861. Tähän asti olen minä kunnioitettamalle Turun Sanomain toimitukselle lähettänyt yksinkertaisia mietteitäni kirjallisuudesta ja sen menestyksestä täällä, nyt aimon puhua lasten kasvatuksesta ja sen välikappaleista.
Aluksi saan ylipään muistuttaa, että tämä asia aina minullekin, ehkä lapsuudesta tyhmanpuoliselle, on ollut tärkeimmistä yrityksistäni, jonka tähden suuresti iloitsin, koska kuulin herra Cygnaeuksen esittelemisestä kansakoulun asioissa puhuttaman.
Mutta tämä iloni tulisi mielä totisemmaksi, jos kerta omalla kielelläni saisin lukea sekä mainittua esittelemistä että muitakin mielipitimiä samassa tarkoituksessa, sillä muutoin yhteisen kansan puolelta, johon minä myös kuulun, turhaan toivotaan parempaa huolta ja suosittelemista sinnepäin, kuin tähän asti Sanomissa tosin yksi sitä kiittää, toinen laittaa niin ettei talonpoika tiedä, mitä lopuksi uskonee, maan minä pyytäisin täydellisempää selkoa ja johdatusta, . kuin niissä tähän saakka annettu on*). Älkäät siis pahaksuko, . oppineet ja isänne maata rakastavaiset tiedeja taideniekat! Mitä nyt seurakuntamme tilaan tulee, uskallan minä todistaa, ettemme juuri mielä ole malmiit täydellistä kansakoulua perustamaan ja ylöspitamaän, ennenkuin jostakusta, tämänkaltaisesta esimerkistä näkisimme, mitä hymää se maikuttaa, ja muutoinkin ikäänkuin tuleentuisimme hengellisten ja maallisten tamarain puolesta siihen ryhtymään.
Lasten kouluttaminen on täällä mielä alkupuolella monesta syystä, josta kuitenkin köyhyys pidetään parhaampana.
Niin kustantaa emäkirkko ynnä Karmaisten kanssa ja Kosken kappeli, kukin eri opettajansa, jotka muoden kuluessa kiertelemät ympari koulupiireissänsä, niin paljon kun ehtimät, työtänsähalukkaasti tekemässä. Mutta siinä ei ole kyllä. Karinainen ja Euran kappeli, jossa ei tähän asti masituinen opettäjä ole vaikuttanut, tarmittisi kukin omansa. Tämä pianki tapahtuisi, jos rappein jakirkon-palmeliain palkat ensin järjestettäisiin, maan sepä juuri aikansa ottaa.
Ennen ei kukaties paljon menesty, ellei hymät ja painamat kehoitukset sinnepäin maikuta.
Sunnuntai-koulut taas, joita menneenä muonna löytyi 15 kolmella sadalla lapsella ylipään koko pitäjässä, omat mielä uudemmat ja kestämät niin mahan ajan, ettei niistäkän somi mitään erinomaista hyötyä toimea ajan vaatimusten suhteen. — Rippikoulut, joita jo syksyllä aljetaan ja kemäällä pitkitetään neljästä viiteen elikuuteen viikkoon, kuinka asiat vaatimat, kantamat missiin kiitettämiä hedelmiä, mutta net omat lapsija täysi-ihmisen rajalla.
Piplia-selitykset, joita taimelta kotona, mutta sumella kirkossa toimitetaan, kantamat myös, toimoni jälkeen, runsaita siunauksia, maan ’)Niinkuin 20 numerossamme sanottiin tulee mainittu esitys kansakouluin järjestämisestä suomen kielellä painosta annettalvalfi. Toim. muist.
koskemat enemmäksi osaksi seurakunnan van> hempia jäseniä.
Koto-opetus miimeiseltä on myös monenki vanhemman taitamattomuudesta ja köyhyydestä paljon tullut estetyksi, maikka muutama taas kiitettämallä huolenpidolla valvoo lastensa yli, jota lukusioilla, kylä-, sunnuntaija rippikouluissa, lasten kanssa pidettämissä eri kuulustelemuksissa tarkasti tutkitaan ja seurakunnan tarpeelliseksi tiedoksi ilmoitetaan.
— Mutta juuri nämät nimitetyt asianhaarat tekemät, mitä olen päättänyt, ettei mielä äkkiä kansakoulua (kustanneta) toimiteta, vaikkei myös sovi sanoa, että täällä eläisimme tietämättömyydessä ajan vaatimuksista jahuolettomuudessa niistä neuvoista, kuin meille aina ovat tarpeena. Niin ei lukian myös somi luulotella, että lukuhalu ja taito Marttilan pitäjänsä olisi huonolla jalalla, pikemmin sanon minä ja näytän aina todeksi. metää se vertoja minkä seurakunnan kanssa tahansa
mutta kuljen aina tapani jälkeen, ei kiittäin eikä laittain, keski tietä.
I. Tilkais.
Tyrväästä 10 p. toukokuussa. Mikä on mahtanut Tyrvään kyniä vaivata, joita osaa moni talonpojistakin, ei vaan herrat paperin päällä kuljettaa narskuttaa, kun ei ole tänä vuonna sanomiin mitään kirjoitettu. Sillä ei kaikki ole Tyrväätä nähnyt, maikka puhuttaman olisikin kuullut, jonka vuoksi nyt tahdon tietä antaa että pitäjän läpitse juoksee niin kutsuttu Enoeli Rautamesi, joka saa alkunsa sieltä kuin emme tiedäkkään ja menee Porin kaupungin simutse mereen, ja siinä sanotussa medessä on niin kutsuttu Wammaskoski Tyrväässä, jonka ylitse käy silta, joka on 339 kyynärää pitkä, ja sillan päässä on uusi emäkirkko, joka on maamme kauniimpia kirkkoja, ja sillan toisessa päässä on pappilan tilustukset japappila.
Kirkon maiheella on kauppamies senaatin tumalla, hyvin kauppatamaroilla varustettu, seka 1 seppä, 1 klasimestari, 2 karmana, imärjäri, 1 uurmaakari, 1 kraatari, 2 suutaria ja unilukkari ja haudan kaimaja ja usiampia korpun myyjiä ja työmiesten asunnoita, ja kaikki on puolen menäjän mirstan sisällä kirkosta. Jos korkia esimalta sen hymaksi näkisi että antaisi jonkin kaupungin eli kauppalan luman, kuin tästä on s’/2penikulmaa Tampereelle ja 12’/. penikulmaa Turkuun, ja paikka on kaunis ja ihana ranta on kahden puolen ja postitie keskellä, joka käy Turun ja Tampereen mälillä. H. W. Tuttama.
Tyrväälta. Tämän kylmän ja tuulispäisen toukokuun 10:nä p:nä löysimätmuutamat lapset, miattomuudessaan maata hyppysin, ken tiesi kapulallaki, tonkiessa ”aarnihaudan”, ja sen mittumaarian-yötä ennen, jona yönä niitä manhuuden täällä on puhuteltu palaneen, ehk’eivät näkiät ole rohjenneet, limsiön malkeeseen heittämällä, malkeata sammuttaa ja aarretta perustaa.
Mutta mainittuna päivänä leikkimät talollisen Antti Juhanpoika lurtun ja loismiehen Kustaa Tuomonpojan, Lummaan kylaa, alaikäiset lapset lurtun talon miespihalla yhtä ja toista, mihin tuli myös foetus maata kaimaa. Ia
noin kolmen tuuman symyydelta
paikalla kun muuanna oli ollut talon karjapiha, ihaillen löysivät:
Kustaa Tuomonpojan 13:sta-vuotinen poika Kalle ja 9:llä vuodella oleva poika Wille, yhteiseen, 62 manhempaa hopiarahaa, erillaisesta koosta, joiden joukossa
WalaÄM.
yksi vuodelta 1551 ja toisista useampia, Kuningas luhanneksen kuvalla, vuodelta t575—76-77—78—79-80—84-85—87 —69 ja —90; jonka jälkeen myös Antti lurtun kuuden vuoden vanha poika Antti ja kahdeksan vuoden vanha ”plikka” Tilta yhteiseen löysivät 12:sta samallaista hopiarahaa vuosilta 1575-76—77—79—86 ja 1587. Tästä löynnistä on myös, mitä kuulin, virka-kirje asianomaisille menevä.
W. Waajanen.
(Lähetetty. ) Waroitus Katkismusta oikeimmin lukemaan ja muutamia esimerkkejä väärin lvkemises ta.
Ehkä nyt jo usiammissaseurakunnissa on paremmat lasten opettajat kuin entisinä aikoina, on kuitenki paljon nuoria ja vanhoja, joita ei ole lapsuudessa opetettu eikä ole omalla järjellänsä ymmärtäneet ottaa vaaria sanain merkityksistä eikä välija pysäys-merkeista, joka on kaikkein lukiain ja lasten opettajain paävelvollisuus ettaniistä ottaa vaaria ja lavsslle myös opettaa, jota paitsi ei kukaan taida lukuansa ymmärtää eikä käsittää, josta sitten ei ole mitään hyötyä ja tekee ymmärtäväisen kuuliankin korville hyvin huonoa. Esimerkiksi kuin ripin kappaleessa luvetaan: syntisen tvaimon
puoleen pöydän
tykönä fariseuksen j. n. e. , kuin pitäis luvettaman:
syntisen vaimon puoleen
— pöydäntykönä fariseuksen huoneessa, j. n. e. Ia ensimäisen pääkappaleen 48 kysymyksessa luvetaan:
”ja koheta väkivaltaa vihastumaan”.
Tämä näyttäis niinkuin esivalta vielä enemmän väkivaltaa ärsyttäis; mutta lue:
”jakoheta väkivaltaa:
vihastuman myös pitää niitten päälle, jotka pahaa tekevat ja vihaaman syntiä”. Ia ensimäisen pääkap.
paleen 66 kysymyksessä luetaan: ”Ei viattomuuden tilassa”. Mutta lue: ”ei”; ja pysähdä vähän ja sano sitte: ”viattomuuden tilassa, ennenkuin ihminen syntiin lankeis, taisi hän lain täydellisesti pitää” j. n. e.
Ia toisen paakappaleen 30 kysymyksessä lvvetaan: ”ja hyvän lopun oijentaa. ” Luve:
”ja hyvään loppuun oijentaa. ”Katsos kuinka suuren eroituksen se tekee ja sekaannuksen, kuin ei joka kirjaimelle ääntä anneta. Ia kuin ei vaan väli-, eroitusja pysäys-merkeistä vaaria oteta eikä joka kirjaimelle ääntä anneta, ei sitä lukua myös ymmärretä, jakuin ei lukua ymmärretä, niin on se vallan kelvotonta; sentähden tulee kaikkein lasten opettajain lapsille muistuttaa että he peräänajatuksella lukemat, ja selittämään heille kunkin kappaleen, jos siitä jotain hyötyä tahdotaan toivoa. Se on myös suuri syy vaärin lukemiseen että luvetaan niin kovin hätäisesti eikä keritä ymmärtämään lukua; mutta josluvetaisiin harvempaan, niin ymmärrettäisiin paremmin.
Mikko Mikko mainaan poika.
Ilmoittamalla että minä taalla tånåpånå entisessä kauppias V^aueklerin puodissa kauppamies Vlstanintalossa olen alkanutkau pantton teollisuusja ulkomaantavaroilla, rohkenen täten sulkea itseni kunnioitettavanyleisönsuo ftoon, Inmatenkohtuushinnoilla ja joutuisasti toimittaa kauppaani.
Surusta toukokuun 3P. 1861.
Vug. SilSn. §uutttoi(ettamaQe’t)(etfoQe saan tämän kautta tietä ?HHz antaa että minä nyt olen haltuuni ottanut A^Hxvärjäri V iinuetlin väriliikunnon tassa faupun< gte-fa Ison Hämeenkadun varrella, ja mainltussa paikassa nyt otan värjätäkseui kaikellaifia roar* jättäviä aineita ja erinomattain taidan trtOafet kankaat eli veraat. minun uudenaikaisilla maftnetQa eli koneillani, laittaa helmoilla hinnoilla erinomaisen birr ft ; jjoufa ohessa saan kunnioiteltavan yleisön tietä antaa etta minulla on myydä värjätyttä hyviä pumpulilanfoja alennettuin hintein. Turussa toukokuussa 1861. A. Malin.
asuva laupvias Hjeltiu talossa Nöyrimmästi ilmoitetaan että allekirjoitettu, joka tässä kaupungissa on saanut iurffinabfurin oikeuden. valmiStaa ja uudestansa tefee faifetilaifta turffinar)foja fefä suveu kuluessa myy miee-väffuirtlaffeja. . pnvää tyi?tä oikein kohtuust> tntieifla (irivatAan* Turusta toufofuusfj 1861.
Otto (§. lfklund.
alakerrassa Raastuvanvieressä.
halulliset Mellisepst, jotfa tahtoivat ottaa fat. «. taaksensa rautapelleillä täällä rakennellavan kil, fru fatffi ulkokatot, kattojen iväliofat, piltu-tornit [a I’uivut sekä ite-1at ja affuitait vltltt, vabvistetun rafeiuiue>raait>jn mukaan, rakennusaineista jotka seurakunta to’mittaj, ilmoittakoot «vaatimuksensa flrjafliftlti allefiijeitetufTe. Porista toufoTuuiJfa 1861.
91. G. ”£> afl er, Kirlonrakeunuölomiteanesimies.
Kestälviä kirkon-akkunoita.
ANetirjoitettu llafimestari. joka asuu Tamvereeu tauvunaiesa. tarjouu tämän lautta huokialla hintaa maan kirkkoihin tekemään vanhanaitaifia Plyijy-attunoita, ja toivon taitavani vatuuttaa että tämmöiset minun tekemäni akkunat ovat testäviä ja tailavat miesmuistiin vastuötaailman vaikutuksia, rikki menemätä.
Tampereelta toukokuulla 1861.
R. B. Wohlhalt.
Rippikoulun lävnyt poika otetaan oppiin turttinah.
kuri K. F. Lixdberaillä, postimestari Hammarin talossa Ison Hämeenkadun varrella.
H3Msi hopiainen plakkarikello on löyttt, WiruSmäen ja Maarian lirlon välilla; joka sitä laivaa, saa likemmätiedon PorvarilesteTryggen tykönä Puolalan mäellä.
. RadVNNUt Yksi tavantlaffi likellä Ryssän kirltoa 6 väivänä tässä luussa; jota sen on löytänyt pyydetään hyvHntahtolsesli tuomaan polisikamariiukunniallista vallintoa vastaan.
Palnoluvan antanut: A. G. Rindell.
Turussa, I. W> Lilljankirjapainossa, 1861.
Myytävänä.
Turun Tehtaan Rauta-puodissa Ison Hämeenkadun varrella.
Kattiloita (muuripatoja), patoja, jalkaja paistin, pannuja sekä laslrulleja tallista lajista, arina-uuneja, rauta-arinoita (halloja), pellejä, ryytky-uuneja, ryytkyrautoja, rattaan-putkeja, hauta-rietejä ja rvarjoja.
lyhdun-kannattajia, kirjeitten topieituSkvneita, lokanputteja ja kehriä, pöytiä, istuimia ja sänkyjä y. m.
Nautapuntareita ja tymmenlulu-v»aloja.
Paloruiskuja ja sankoja.
Pärekaton-nauloja.
Usiamvaa lajia lulkuj», saranoita, aklunan-rautoja.
uuni»ja tomeron-oveja. lahvin-paahtlmia Y. m.
Kaikki tavarat myydään määrättyihin tehtaan hintoihin.
&<xpettttauppa+ Tänäpäuä on atvattu allekirjoitetun teolfien lavettikauppa lauppias (i. F. Alftanin lentisessä Rignellin) talossa Uudenmaankadun mar«fla llvimuurissa, jossa tuunioitettavan yleisön tarjona on huvä varasto monenlaisia I. aVtttia ja niiden flltuuutÄa halpaan hintaan. Turusta «aalMuuu b p. 1861.
G. Rlels.
Huutokauppoja.
Lauvautaina tulevan kesäkuun 1 v. alkain lello 9 epp. ja 3 jpp. myydään paikalta pois muuttamisen tähden provasti Heikelin talissa n:ro 3, 5 kortteiissa 1kaupunginosaa Kouluja EteläPispanpoikkiskalun varrella, tässä kaupungissa, julkisella roapaehtoisella huutokaupalla, taitellaista irtainta lavaraa, niinkuin petsatulta ja maalatulta huonekaluja, pläklija rautakaluja, ajokatuja ja yhtä ja toista huonekomsua; joka halullisille ostajille ilmoitetaan. Tuiun huutotamariöta toukokuun 17 p. 1861. A. Forhman.
Tiistaina tulevan kesäkuun 4 p. altain kello 9 epp.
ja 3 jpp. myydään neiti Ee>va Sosia kalltuiuö vainaan perillisten talossa n:ro 3. 22 korttelissa ? taupunglnosaa Puutarhakadun varreNa tässäkaupungissa, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, setä mainitun vaiuaan jälleen jäänyt iltain omaisuus, niinkuin tul, taa ja hopiaa, vaöli-. messinki», tina-, vlällija rautataluja. tlasia ja posliineja, huonekalujaja huonelomsua.
sänkyja vaimoväeu-pitovaatteita, pumpulilankaita.
ynnä yhtä ja toista, että myös kello 12päiväNa liintiä omaisuus, nimittäin puoli mainittua taloa n:ro 3. 22 loittelissa 7 kaupunginosaa, niillä ehdoilla, jotka toimituksessa tarkemminilmoitetaan; joka halullisille ostajille ja panttauksen omaisille tledolsi annetaan. Turun huutokamarista toukokuun 24 p. A. Forhman.
Tuorötaina ja perjantaina tulevan kesäkuun 6 ja 7 p. kello 9 epp. ja 3 jpp. myydään huutokamarissa täällä, julkisella «vapaehtoisella huutokaupalla entisen alaupseerinIsmailovin vaimo vainaan ynnä muiden jälkeen jäänyttä irtainta tavaraa. nimittäin kultaa ja hopiaa. niiden joukossa hopiahelasiapiippuja ja latlarikelloja. vasli-. messinki-, tina-, plällija rautalaluja, tlasia ja posliineja, «aisväen Pitovaatteita, sänlyvaatteita sekä höyhemillä että ruovonpaillä täytettyjä.
petsatulta ja maalatulta huonekaluja. 1 vaunut filoinensa, 1neljäpyöräiset köytäset ajokalut yh, delle hevoselle. sopivat viheriätasvuln ja rieötanlul.
jettamisetsi kaupunkiin, 1vesirattaat maalatullatynnyrillä, ynnä laikellaista buonekomsua. ja toistua hlllltolanppapiiivänii eliperjantain7 piivii epp. tulee myytsvälfi löyhäin ja tarvitsevain apua varten M/^^A>5^Nv Hkulköee lyesrälyuulsasaitvönaövNuohnneakUlavdenlaupunnv, Naantalin ja Turun [efä@olon-!au^Uanvoottä ja lähtee:
1p. Salosta Turkuun kello 9 epp.
3 p. Turuöta Saloon kello 8 typ.
4 p. Salosta Turkuun kello 9 epp.
5 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 12 epp.
6 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 6. epp.
7 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 12 epp. .
8 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 6 eftp.
9 p. Turusta Saloon kello puoli1epft.
10 p. Salosta Turkuun kello 9 epp.
11p. Turusta Saloon kello 8 epft.
12 p. Salosta Turkuun kello 9 epp.
13 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 12 epp.
14 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 6 epp.
15 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 12 epp.
16 p. Uudestakaupungista Turkuun kello puoli1epp.
17 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
18 p. Salosta Turkuun kello 9 epp.
19. p. Turusta Saloon kello 8 epp.
20 p. Salosta Turkuun kello 9 epp.
21p. Turusta Uuteenkaupunkiinlello 9 epp.
22 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 6 epp.
23 p. Turusta Saloon kello puoli 1epp.
24 p. Salosta Turkuun kello 4 epp.
Samana p. hupimatla Turusta jpp.
25 ja 26 p. oleskelee Thekla Turussa.
27 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
26 p. Salosta Turkuun kello 9 epp.
29 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
30 p. Salosta Angelniemelle ja sieltä takaisin.
Likemmän tiedon antaa faptetni lairoassa.
yhdistyneen romvasvaen umpelusseuran teettämiä miesja uaisväen paitoja, alushousuja, simisättejä, kralta, listenvaatteita, sänlypeittoja ynnä muita pieniä kaluja, joka halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutokamarista toukokuun 27 p, 186!.
A. Forsim^i.
Huutokaupassa, jota toimitetaan fiuutofamariöfa täällä tuoreina ja perjantaina tulevoait kesäkuun 6 ja 7 p, . myydään myös tolsena huuteuäivällä eli perjantaina 7 väivänä 35 sinistä tfotröijtiä ja 44 varia housuja. 9 kellaista ifotröijuäja 40 paria housuja 58 puuhista ja 11sinistä villapaitaa, 13 pariarvaltosia villasia alushousuja, 29 villa-laulaliiuaa, 58 paria r. iavelilan^as-housuja, 12 puuaraakasla ja 1U finiraataSta pumpulipaitaa. 10 paria housuja, 1 pari tvillasia ja 5 parta pumpulisukkia, 8 paria pumpulialushousuja, 9 rvaltosta liinapaitaa. 10 parisaapraita ja 5 paria kenkiä, ynnä muuta; joka halullisille estäjille ilmoitetaan. Turun huutotamarista toukoTiistaina tulevan kesäkuun 11 p. alkain lello 9 epp. ja 3 jpp. myydään pakari Engqvistin talossa n:ro 4. 5 korttelissa 1 kaupunginosaUudenmaanja Iseu Hämeenkadun kulmassa, julkisella huutokaupalla, ravitsian K. A. Audersenin velan suoritukseksi jätettyä irtainta tavaraa. nimittäin 1 kultakello, hopiakaluja, 1mahonlineu piironki, mahonkisia ja petsatulta soffia, pöytiä ja tuoleja, 2 satlipöytää pelilalunensa.
vaatekaappi, seinäpeiliä, 1 huoneen jalovarjostiii, tauluja kullatuilla ja petsatuilla raameilla, 1 neljähaaraneu valkialamppu. vähempiä lamppuja, llasilaatikkoja, vaslija plalkikaluja, 1 kääseet, 1 hätlirattaat, 1 vesireki ammeuensa, filoja, miehen pitovaatteita, niiden joulussa bisaminahkaneu turkki, tyhjiä tammiastioita. potteja ja truufia, nimilippuja, tulta-, hopia-, värjätlyäja mustaa paperia, sigar< reja, 1tryykiuuui seitsemällä raudalla, hyvää siutlaata y. m. ; jota halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutokamarista toukokuun 29 p. 1861. A. Forhmau.
Lauvantaina tulevan kesäkuun 15 p. alkain kello 9 epp. ja 3 jpp. myydään salvukisällin lesken Kr.
Sederström vaiuaan perillisten talossa n:ro I, 23 korttelissa 1kaupunginosaa, Arsenin poitlisja Kellonsoittajan katujen kulmassa, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, mainitun vainaansekä irtain omaisuus, nimittäin kultaa ja hopiaa, joiden joukossa 2 hopialelloa, vasli-, messinki-, tina-, plakkija rautakatuja, tlasia ja posliineja, petsatutta ja maalatutta huonekaluja, vaimoväenpitoja sänly-rvaatteita sekä höyhemillä että ruovonpäilla täytettyjä, liinavaatteita ja tryytivippuria, 1mankeli ja 2 lehmää ynnä yhtä ja toista huonelonisua. sekä lello 12 Päiviillii Mntiä omaisuus, Puoli mainittua taloa n:ro 1, 23 korttelissa 1 kaupunginosaa, ehdoilla jotka toimituksessa tarkemmin tietä annetaan, jota halullisille ostajille ja panttaulseu-omaisilleilmoitetaan. Turun huutokamarista toukokuun 29 p. 1861. A. Forhman.
Nl^Kankirautaa, rautapellejä, patoja ja pannuja seli multa »alettuja kaluja, Tampereen liinatehtaan pellavakankalta, ihostaja rohtimista-lankaa.
Kattopäreeu-nauloja, tehtaan hintaan, ja tavallifirautanauloja.
Tampereen voerfoja tehtaan hintaan, sekä «valmiiksi tebtyjä miesväeu «vaatteita, 9lffunanflafia, monenlevyifiä, tehtaan hintaan. Iso joukko feiiiafdloja. moneen hintaan.
Suomen Teoksien kaupassa.
Kylmöheinim-(täbfäja vuntarvää-beinän) ftemtniö myypl I. G. Grönberg.
Stugan Pellavanfiemeniä kauppamies Si? beliuksella Kiu^eliuin laloosa.
UMUudet fartttutétuttavaijet fååfet, Seppä Nummeliiuilla.
Saksan Soopaa I. G. Grönbergillä.
Ilmoituksia.
Mainitusta taudista annetaan tässä numerossa lääkäri-hallituksen neumoja. Hemoismarkkinain kieltämisestä on maan toimottama että ne ainaiseksi ajaksi lakautettaisiin, kumminkin sillä kauhistamalla tamalla pidettämästä kuin tähän saakka tapana on ollut.
Turun uusi pormestari F. E. L. Bronikoffski on jo mirkaan asetettu ja sen alkanut.
Kaksitoista ylioppilaista piti täällä Turussa viimis tiistaina ja eilan laulajaiset yliopiston huoneen rakennus-amuksi. Kauniisti kaikkui ja suloisesti sujusi heidän äänensä.
Paljon oli myösmäkeä kuultelemassa ja ihailemassa heidän laulujansa.
Eräs kauppias kaupungissamme, nimeä ei somi sukulaisten tähden mainita, oli saanut suuren suosion ja luottamuksen, otettu usian toimen ja työn edusmieheksi ja joh.
staajnaskas, i, mutta petos makasi hänen pomeshän rikkoi tämän luottamuksen, petti yhtiökumppaninsa ja esimiehensä, otti itsellensa tuhansittain ruplia, ja päästäksensä lain rangaistuksesta, karkasi viimis perjantaita mastaan yölläpois mailta mantereilta.
Walaskala ui mastoin tahtoamme miimes lehdellemme ja melasi kaksi palstaa, mutta ”parempi pienikin kala, kuin tyhjä mäti”; eikä se niin pieni juuri ollutkaan.
Uusia kirjoja.
”Saatanto Tuonelaan, eli Ilmoitteita miten meikäläiset Kuolleenkorjaus- tamat omat muodostuneet, Antero Wareliuksen toimittamia.
Turussa, Frenekellin kirjapainossa, 1861.
I. F. Granlundin kustantama. ” Tämä uusi kirja luettelee ja tutkii kaikki kuolleen korjaus-temput, nimittäin mainajan silmäin ja suun kiini painamisen, ruumiin pesemi M 23 Sanoma Turusta.
Perjantaina Kesäkuun 7 päivänä 18M.
2 S. Kolminaisuudenpäiv. saarnaamat:
Tuomiokirkossa, Suom. Aamusaarnan: Kirkkoh. apulainen Stenström. Rnots. Aamusaarnan: v. Pastori Saren. Suom. Ehtoosaarnan: v. Pastori Malmström. Ruots. Ehtoosaarnan:Kirkkoh. apulai Piplianselityksiä pitavät tulevalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä v. Pastori Indren ja keskiviikkona kello 5 jpp. suomen kielellä lv. Pastori Malmström.
nen Stenström.
Linnan-lirlossa, kl. 9, Suomea:Koul. opett. Lindman.
Keyruh. -lirtossa, kl. 11, Suomea:Koul. opett. Lundell.
sen, moitelemisen, pukemisen pukuunsa, kiitokset, ruumiin vihkimisen, tallettamisen, jonka eri lajia on multaaminen, kammioittaminen, polttaminen, taimasalle jättäminen, sitte leposian mihkimisen, multarahat, ruumseinin, saaton, saatto-mirret, kelloin soittamirukoukset kuolleitten puolesta, sielumessut, jälkipuheet, elämäkertomukset, ruumiin saarnat, haudan peittämiset, hautamuistuttimet, almujen antamisen, pitojen pitämisen, ruumiin emästämisen, murhettimisen ja murhemaatteet, luiden säilyttämisen, mainajan autuuttamisen ja pyhyyttämisen.
Kaikki asiat omat juurta jaksain tutkitut, usiat aina kristin-opin alku-ajoista ja kaumempaakin nykyisiin aikoihin asti, sekä selmästi esitellyt, niinkuin pastori Wareliuksen tapa aina on. Tässä kirjassa siis on kyllä tietoa ja tiedustelemista niin mahalla hintaa, 15 kop. , jonka se maksaa.
”Lyhy Suomen Historia ja Maantieto kansakoulujen tarpeeksi, suomentanut I. F. Granlund. Kolmas korjailtu painos, Turussa, Frenekellin kirjapainossa, 1861, I. F. Granlundin kustantama. ” Hinta 1 markka. Tämä alkeisja kansakouluissa luettama kirja on mahaan aikaan kaksi kertaa uudesti painettu. Tassi kolmannessa painoksessa omat entisetmäärät nimet oikastut, ja kirjaa muutoinki väha lisätty, erinomattain muosilumuilla.
Hoidettuja maamme sairashuoneissa m. 1860.
Kaikkiansa oli ollut hoidettamana 10, 698 henkeä, joista oli muoden alla uloskirjoitettu 7, 815 termeinä, 889 parannettuina, 340 parantamattomina, 413 kuolleina ja muoden lopussa mielä hoidettamina 1, 241henkeä. 100:sta hoidetusta hengestä oli siis päässyt ulos termeinä 73 henkeä, parannettuina 8 ja parantamattomina 3, kuollut 4 ja miela hoidettamina 12 henkeä. -— Kuppataudin erikoisissa parannushuoneissa oli ollut 3, 282 hoidettamaa, joista oli saatu termeiksi 2, 637 (eli 80 ”/, ) ja kuollut 79 henkeä (eli 2’/”/o).
Kaikissa hulluinhuoneissa oli yhteensä ollut 305 henkeä, joista oli termeinä päästetty ulos 41 henkeä (eli 13’/”/<, ) ja kuollut 13 (eli 4 <V«). (S:tar. ) Rupuliin oli istutettu Suomessa mennä muonna lääkäri-hallituksen luettelon mukaan 44, 811 henkeä, joista 38, 521 oli tullut oikiaan ja 300 määrään rupuliin, 689:ään henkeen ei ollut ollenkaan tarttunut ja5, 30l henkeä oli ollut poissa näytteeltä.
Tampereen kaupungin ja sen ympäristön asukkaat omat Keis. M:tilta alamaisuudessa pyytäneet rautatien pitkittämistä ja johdattamistaHämeenlinnasta heidän kaupunkiinsa.
Tähän anomukseensa omat myös liittäneet luettelon niistä eduista, kuin olisi Tampereen rautatiestä. Tässä mainitsemat että Tampereen kaupunki on rakettu korkian kosken rannoilla kahden avaran vesijakson väliin, joten se luonnostansa näyttää oleman Hiippakuntainsanomia. (Kuopion. ) Wirkavapauden saanut Pälkijärven kirkkoherra L. A. Landgren kesäkuun 1ft:stä elokuun 1 päivään kivulloisuuden tähden. Määrätty kirkkoh. apulainen Kihtelysvaarassa N. A. Berghäll sillä aikaa toimittamaan kirkkoherran virkaa Pälkijarvellä ja Kihtelysvaaran kappalainen WP. E. K. Relander kaikki papilliset viran toimitukset siellä. Muutettu kappal. apulainen Hemitzsä R. Mellin armovuoden saarnaajaksi Aläkiiminkiin ja armovuoden saarnaaja viimeksi nimitetyssä seurakunnaösa A. B. Calamnius kappal. apulaiseksi Kemiin heinäkuun 1 p:stä.
(Porvoon. ) Wiriavapaus suotu Kymen provastille E. S.
Nymalmille kahdeksi kuukaudeksi, jolla aikaa kirkkoherran virkaa siellä toimittaa kappalainen WP. I. G.
Gräsbaek. Määrätty Sortavalan kirkkoh. apulainen O. G. Blomgren kirkkoh. siaiseksi siellä. Muuttolupa Pietarin kihlakuntaan on annettu Pernajan kappal. apulaiselle K. A. Skutnabb. Haettavana lappalaisen virka Pulkkilassa.
Kuolleita Turussa. Toukokuun 7 p. entinen trenki Antti Juha Nosenlöf 22 vuotisena, 29 p. trenkiAntti Helin Nummen pitäjästä, 31 p. merimies Ruotsin alamainen Lauri Pietari Ferdinand Österlund 30 vuotisena, laivan perämiehen Erkki Juha Ekmannin poika Aksel Juha 23 paivän ijässä, kesäkuun 1p.
komissionin maamittariJuha Lindberg 51 vuotisena, 4 p. merimies Weetrik Konstantin Helin 26 vuotisena, falvukisällitt Aapraham Woivalinin poikaFrans Aapraham 11 vuotisena, 5 p. postikonttorin kirjuri ja postimestari Juha Weetrik Ahlroth 53 vuotisena.
Avioliittoon kuulutettiin tuomiokirkossa viimis pyhänä ensi erä: trenki Pietari Stolt ja kaupunginvartian Heikki Lundbergin leskiJustiina Aaprahamintytär Mandelin, sekä merisoturi höyrylaiva Rurikin miehistöstä2:sta meriväestöäFeodor Popoff kreekkalais- venäläisestä uskosta ja pumpulitehtaan työnteliä Kustaava Wilhelmina Stähl.
Turun polisilamarinilmoituksia. Toukokuun 2?p.
ilmoitti kraatari R. Vennerström samana päivänä kadottaneensa, asuntotalonsa n:ro 2, 5 korttelissa 2 kaupunginosaa ja Kupittaan semtakuopan välillä, hopiaisen teelusikan, merkitty puustaveilla E. W.
28 p. ilmi antoi piika Kristiina Urjäntytär Pikku Heikkilästä Nummen pitäjää että hänen klänninkinsä plaklarista Uudella torilla oli viety snusen ja valkosen rundnllinen kukkaro, jossa oli 82 kop. hop.
Samana päivänä toi nuorukainen Frans Fredrik Kaenlson pulisikamariin kukkaron, jossa oli 70 kop.
hop.
30 p. ilmoitti muurarin kisällin leski Maija Blomberg että hän edellisellä viikolla kadulta oli löytänyt messinkisen passarin.
Samana päivänä tuotiin polisikamariin viikolla löytty kappale kiiltonahkaa.
Kotimaalta.
Keis. M. ti on toukokuun 15 p. armossa asettanut maltaneumoksen E. Gripenberg johtajaksi pankin maihetuskonttoriin Turussa.
Saman kuun 18 p. on maisteri A. F. Nordqmist asetettu venäjan kielen opettajaksi Yliopistoon.
Kauppapuotien asettamisesta maalle on ilmestynyt armollinen Julistus miime helmikuun 18 p:ltä, jossa myönnytetään, että semmoisia kauppapuoteja saapi asettaa likemmäksiki kuin 50 mirstan päähän lähimmaisesta kaupungista, kuin erinäiset paikka, kunnalliset seikat siihen aihetta antamat.
(S:tar. ) Turun ja Porin läänin maaherra on viimis toukokuun 28 p. antanut seuraaman kuulutuksen: ”Kun tarttuma hemoistauti, nimeltänsä Kupulaeli paahka-tauti nyt jo on leminnyt suurimpaan osaan tätä lääniä, niin saan minä, keisarillisen senatin valtuuttamisella, tällä kieltää kaiken hemoismaihettamisen jamyymisen markkinoilla tässä läänissä, niinkauvan kuin hemoistautia kestää taikka siksi kuin toisin määrätään. ”
liä puukolla mahaan niin että toissa pääsiäispäimänä nukkuikuoleman uneen. Niin se näyttää että samallaiset juonet on miinalla täällä kuin muuallakin. Noitia ei täällä ole ollenkaan eikäniitä moni juuri kaipaa, kun on seurakunnassamme tarpeeksi apteikin lääkityksiä.
Kirkkomme kimiaidan päihin hilapieliin on hakattu kauniitkimitolpat ja malatettu hilat Tampereella takkiraudasta, jottu maksoi50 ruplaa. On meillä lasten koulumestari, joka kulkee huonompia mähin viittomassa miten tässä maailmassa mennään. K. P.
aimottu Suomen suurimmaksi tehdaskaupungiksi, varsinki kun sen ympärillä asuu ahkeraa ja siimoa maakanfaa. Mdellä näistä Vesistöistä on lameammat rannat kuin Päijänteellä, sen ympärillä keski Suomen metsäsimmät maat äärettömillämetsän tuotteilla, jotka ulkomaan markkinoilla saisimat täydellisen armon ja hinnan, mutta nyt kuljetusneuvojen puutteesta mätänemat taikka huonon armonsa tähden haaskataan pilkkahinnalla.
Tässä mefijaksossa, jonka ympärillä on lukemattomia isompia ja pienempiä koskia, löytyy paljon mutamalmia ja rautamultaa.
Pidetään myös paljo karjaa tämän vesistön lähi maissa. Toisen elikkä etelä mesistön ympärillä taas on keski Suomen kasmamaisimmat ja makirikkaimmat pitäjät.
Nämät maal kasmaisimat monenkertaisesti enemmän kuin maan olis sen viljalla isompi menekki. Sen taas matkaan saattaisirautatie, joka pikaisesti kuljettaisi tuotteet mailman markkinoille. Tämä maanpaikka maanmiljelyksellänsä ja tehtaillansa tarmitsisi ennen kuin moni muu paikka hymiä kulkuneuvoja, sillä täällä on jo jotakin kuljetettavaa; jota mastaan muualla ensin olisi tarve toimittaa mitä kuljetettaisi.
He omat myöskin laskeneet että tamaroista, joita kuljetetaan Tampereelle ja sieltä pois, nykyjään maksetaan vuoteensa 93, 740 ruplaa hopiaa, joka siis tulis Tamvereen jaHelsingin malisen rautatien hyödyksi ja ylöspidoksi. Jos tästä summasta luetaan pois mitä Hämeenlinnan ja Helsingin välisen rautatien kuljetuspalkkioksi menisi tien pituuden suhteen nimittäin 53, 564 ruplaa, niin jäisi jalille 40, 176 ruplaa Hämeenlinnan ja Tampereen malisen rautatien tuloiksi.
Tampereen ja Hämeenlinnan malinen rautatie tulisi tekemään 75 virstaa, ja kuin virsta lumekaan tuleman maksamaan korkeintaan 34, 000 hop. ruplaa, niin maksaisi koko tämä tie 2, 550, 000 ruplaa, jonka vuotiseksi ylöspidoksi nyt kohta olisi luettama nuot 40, 176 ruplaa.
Todesti taitaan myös sanoa että pikainen ja helppo kulkuneumo piankin lisää kuljetettamain tamarain lukua, johon mielä tulee metsätuotetteiden kuljetus, jota ei äsköiseen laskuun ollut luettu. Tällä tiellä armelemat myösmatkustajain kulun paljo lisääntymän.
Näistä ja mielä muistakin syistä soisimat rautatien pitkitettämäksi Tampereelle, eikä Päijänteen rantaan, niinkuin siitä myös on tuumailtu.
Somerolla pidettiin toukokuun 21 p.
arpajaiset rouvasväen teoksista, joten ko> koon karttui 80 hopiaruplaa lainakirjaston perustamiseksi, johon tarkoitukseen myös kappalainen mv. K. Enebäek lukusioilla jamuissa tiloissa on koonlntt 30 ruplan paikoilla.
Näillä rahoilla saadaan jo aluksi kaunis kirjasto.
Ruskon kappelissa Huijalan kylän Heikkilän talossa tapahtui huhtikuun 16 p. surullinen kuoleman tapaus. Nuori hemoinen löi etu-kamiollansa trenkimouti Matti Matinpoikaa oikian korvan viereen ylipuolelle niin että mies kohta kaatui hevoisen kontteihin, jossa hemoinen loukkasi häntä muistakin paikoista. Ensimäisen ja komimman kseonlauekdseesntäs. aMi huätntaoHttaeirsrsaannsaarmaostsiataasahiehmäonnnelä elää kaksi vuorokautta, oli selma-järkinseenn, ja saatuansa sananpalmelialta lohdutuksielullensa loppui han tytyvaisenä 19 päivä huhtikuussa. Suurimpaan kaipaukseen jäi hänen murheellinen leskensä 2:den piskuisen poikansa kanssa.
Kupula-taudista neuvoja yhteiselle kansalle lääkärihallitukselta.
Siitä syystä, että paha tartuttama hemoistauti, nimeltänsä kupulaeli päähkätauti elikkä hemo^kuppa, on useammissa paikoissa ilmestynyt ja näyttää, kun mielä olisi lemiämään päin, saapi lääkärihallitus antaa joitakuita tietoja ja yksimakaisia neumoja, että kansa tulisi tuntemaan saman määrällisen taudin ja ymmärtäisi sitä oikein hoitaa ja parantaa.
Kupulatauti alkaa kuumeella, joka kuitenki pian taukoaa, ja hemoiselta katoaa sillaikaa ruokahalu johonki määrään. Myös nousee ihoon vähitellen erisuuruisia kupuloita eli ajoksia sekä komia miipuloita eli jänteitä, jotka seuraamat nahan-alaisia rauhasia ja suonia, ja joita myös löytyy jaloissa, rinnan edustalla, matsan alla, reisien sisäpuolella ja kaulassa, usein myös huulissaki ja sieranten vaiheilla.
Mainitut ajokset tamallisesti omat pähkinän suuruisia, mutta pitenemät jalaajenemat sen suhteen, mitä useampaan rauhaseen ja suoneen tauti on rumennut, ja omat kuin latuskaisia miipuloita eli jänteitä ihossa, erotetut edellä-nimitettyihin erisuuruisiin kupuloihin, jotka ruumiin ulko-osista lemiämät sisimpiin osiin, taikka toisin sanoen, jaloista ylöspäin ja päästä ja kaulasta alaspäin ruumiiseen. Nämät kupulat, mahkurat eli solmut aukenemat ja muuttumat pahoiksi, enssttäin peukalon pään suuruisiksi haamoiksi ja, kun on useampaa rinnatusten, muodostumat epätasaisiksi, tahkulaisiksi, malkeapohjaisiksi ja rasmamaisiksi alaskäantyneillareunoilla.
Se niistä muotama märkä ensin on metelää, jäläistä ja liisterin näköista, mutta muuttuu sitte sakeammaksi, merensekaiseksi ja pahalta haisemaksi. Tämän ohessa hemoinen kadottaa ruokahalunsa ja laihtuu, jalat ja usein häpy-jäsenki ajettumat; lopulta se kuolee voimattomuudesta. Wälistä kun tauti on kestänyt useampia kuukausia, kupulat ihossa mähenemät jahaamat paranemat, mutta niiden siaan ilmautuu ajos leuan alus-rauhasiin ja haamoja sieramiin, joista muotaa märkää molemmista tahi maan toisesta.
Kupulatauti on silloin muuttunut toiseksi pahemmaksi taudiksi, nimeltään räkäeli nuhatauti (rot8). Silloin hevoiftsta ei enää ole paljo parantumisen toimoa, jonkatähden se onki kohta tapettama ja hymasti Naantalinmaanseurakunnasta toukokuun 1p. Miinan poltto on täällä saatu hyvin edistymään ja on nyt muutaman muoden kuluessa paremmin opittu, ehkä polton aika on lyhetty entisestä, niin että sitä saadaan malmiiksi yhden tynnyrin lukki (plantinki) puolen manttaalin talossakin joka muorokaus ja isommissa enämpi. Sitä on täällä opettanut eräs saksalainen tilan haltia ja on niin kuulusa taitonsa puolesta että ulkopitäjistä tulemat oppia ostamaan ja puhutaan sen hinta oleman 10 ruplaa. Wiinan poltto on maanmiljeliöille täällä niin halutlista yöt päivät, ettei mikään keino ole niin mielukasta, ja sen ylölliseen nautintoon on moni lyhentänyt ikänsä.
Loimaalta toukokuussa. Näiden sanomain 21 n:roon on pitäjämme sortamiseksi kirjoittanut Janne Harmittavainen, vaikka semmoista nimeä täällä ei kellään olekkaan.
Hän on kaiketi vihastunut jonkun talon haltiaan ja siitä syystä rumennut niin epäkelmottomaan asiaan, kuuluisan seurakunnan pahentamiseen. Sillä tuo manha sananlasku:
”sekalainen on seurakunta”, on täällä niinkuin muuallakin tosi. Ia niinkuin Janne parka puhut simistyksestä, niin etkös sitä tiedä ettei mies miehenä synny eikä aurinkokaan yhtä äkkiä nouse, niin ole sinäkin kärsimäinen ja älä harmiis halkee, maan rukoile Jumalaa että antaisi sanansa malem meidän rakuudellemme. Sillä ompa sekin Jumalan armotyö että olemme jo niin pitkälle joutuneet että olemme esitelleet lasten kouluja ja lainakirjastoa, jotkamyös toimotaan pikemminkin moimaansa pääsemän Jum— alan amulla ja opettajaimme huolenpidolla. Mitä ruokottomuuteen kuuluu, ei se ole sinnepäinkään, miten minä jokolmatta vuotta seurakunnassa maeltaissani olen hamainnut.
Puhtaus on yleinen; sen siitäki moi ymmärtää, kun joka talossa onvierasten huoneet ja matot permannolla ja miela haltiainki kamarissa matot permannolla. Mitä pirttihuoneeseen kuuluu, niin sen taas jokainen hyvin tietää, mihinkä se kelpaisi jos työmäki olisikädet ristissä samuttomassa salissa. Ia mitä taas miinan nautintoon kuuluu, niin malitettamasli on se Loimaalla kuin muuallakin, niin kauman kuin sitä p— leen pestiä keitetään ja milja kultaa haaskataan. No sen tietää jokainen kenelle se makialta maistaa, muille kuin niille, jotka ei pelkää h— tiä eikä sen kipua.
Lopuksi sanon Janne Harmittamaiselle: ilmoita nimes selmemmin ja tiedustele seurakunnan asiat pa> remmin, sitä toivoisi ystämäsi M. Lassi, Kirkon vailta.
Wintalasta 8 päivä toukokuussa. Ei täältä erinomaista kuuluu muuta kuin helatuorstaina tuli susi juosta loikottain yli Lappajärven ja putosi Wintalan joensuussa sulaan veteen. Sen näkiät sanoivat etta niin peto painui pohjaan ettei sen komemmin näkynyt. Kyllä siinä on koetettu nyt nuottaa vetaä jakoukulla koukkia, vaan kyllä taitaa tuhvaturkkinsa pitää. Harmoin täältä sanomalehtiin kirjoitetaan, vaan Harmoinpa täällä susia hukkuu. Wiime talvena pyyti eräs metsämies raudoilla jänistä, joten kävi kummasti kuin susi sattui juoksemaan jäniksen jälkiä, jossa sai sangat sääreensä janiin on täytynyt koko talven vetäa rautoja sääressä. Ensi pääsiaispäimänä tapahtui kauhia tapaus. Yksi renkimies löi yhtä rääta
Parasta on, että ne, jotka hoitamat kupulatahi räkä-tautisia hevoisia, eivät ollenkaan käy terveita hevoisia ruokkimassa, ja joka kerta, kun tarme maatii, pitää heidän hyvästi pestä kätensä, vaatteensa ja muut kapineet, jotka ovat olleet tautisten hevoisten koskettamilla.
Huolimattomuus kupulataudin hoidossa ja niiden neumoin seuraamisessa, joita kruunun lähettämät eläinlääkärit antamat, mat> kaansaattaa armaamattomia onnettomuuksia ja mahingoita, silla kupulatauti on vaarallisimpia hemois-tauteja, jonkatähden ihmisten oman etunsaki puolesta pitäisi kaikin tavoin olla valmiit edesauttamaan sitä maahan kuopattama, ettei se määrällinen tauti pääsisi siitä muihin tarttumaan.
Kupulatauti, räkätauti ja pahanlaatuinen kurkku-eli päätauti ovat jotenki yhden-laatuisia.
Ne ovat usein myös yhtaikaa lukkeellä ja saamat monesti toinen toisesta alkunsa.
Kuitenki saatetaan kupulatauti helposti erottaa sekä räkäettä päätaudista niiden nahan-alaisten solmuin eli kupulain kautta, jotka aina muuttumat ajoksiksi ja mätähaavoiksi, niinkuin edellä mainittiin.
Räkätaudin erinäiset tuntomerkit ovat leukakuopan rauhasissa loytyvä, ei kuuma eikä hella ajos, joka usein on liikkumaton jaikäänkuin kiinijuurtunut leukaluun sisä-reunaan; vetelämpi tahi sakeampi marjan vuoto toisesta tahi kummastaki sieramesta; haavoja sieranten kelmeessa ja välirustossa; nenänahan vaaleus, sen punaiset pilkut janaarmut, ja välistä milloin tuhkaharmaa, milloin ruosteen-karvainen väri j. n. e. Päätauti ja sen eri lajit helppo, liikkuma, epäperäinen päätauti, on kyllin tuttu jokaiselle. Se tulee’ erittäinki nuoriin hevoisiin ja alkunsa saapi enimmiten pahoista ilman vaikutuksista, usein tarttumastaki, ruveten sieranten kelmeesen, silmavieriin ja kaularauhasiin, josta sieramet lopulta alkamat vuotaa ja rauhaset ajettmvat ei ainoastaan kaulassa, vaan välistä muissaki ruumiin osissa.
Kaikki nämät taudit, niin räkäkuin paäjakupulatautiki, ovat kovin tartuttuvaisia ja rupeevat tavallisesti terveisiin hevoisiin, jos tulemat koskemaan tautisiin tahi niiden tartuttamiin kaluihin. Talleista, pilluista, soimista, juoma-astioista, päitsistä ja suitsista, siloista, loimista j. n. e. , joita tautiset hevoiset ovat kosketelleet ja tahranneet kupuloista lähteneellä marjalla, lähtee tauti helposti terveisiin hevoisiin. Luultavasti se myös tarttuu tautisten hevoisten ruumiin hiestä ja höyrystä, missä niitä enemmin asuu samassa tallissa terveitten kanssa.
Kupulatauti leviää siis tavallisesti tarttumalla, mutta ilmautuu se malista muutenki juuri kuin itsestänsä, jos hevoisia hoidelaan huolimattomasti, niiden annetaan nälkää nähdä, niitä pidetään kovin rasittamassa työssä, marsinki sodan aikana ja muista sellaisista syistä.
Kupulatautiset hevoiset pitää heti taudin havaittua erotettaman terveitten seurasta ja laillisen edesvastauksen haastella niitä ei saa myymällä tahi vaihettamalla menetellä.
Tallit tautisten hemvisten perästä pitää, ennenkun niihin terveitä sopii laskea, hyvin tuuletettaman viikkokauden aikaa tahi puolentoista ja kaikki paikat tarkoin puhdistettaman.
Soimet, piltut, lattia, heinähäkit, juoma-astiat, päitset ja ajokalut pitää pestämän ensin lähes kiehuman kuumalla medellä ja sitte makemällä tuhkalipeällä tahi sen sijasta, jos saatavilla olisi, veteen sulatulla klorikalkilla tahi klorisinkillä (liyuor ekloreti «ineiei pharm. milit. ). Wasta-nimitetyillaHöhrhlaivaBhekla kulkee kesäkuussa tänä vuonna Uudenkaupungin, Naantalin ja Turun sekäSalon-tauppilanväliäjalähtee:
8 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 6 eftp.
9 p. Turusta Saloon kello puoli 1epp.
10 p. Salosta Turkuun kello 9 epp.
11p. Turusta Saloon kello 8 eftp.
12 p. Salosta Turkuun kello 9 epp.
13 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 12 epp.
14 p. UudestakaupungistaTurkuun kello 6 epft.
15 p. Turusta Uuteenkaupunkiinkello 12 epp.
aineilla, jotka apoteikeistä myydään helpolla hyvää, jota eläinlääkärit toimillansa tarkoittamat ja visusti seuraamaan heidän antamia neuvojansa.
Wellomisill valvotaan viimistätin Ristiinan leräjäin 2:na p:nä kuuden kuukauden kuluttua lviimis maaliskuun 2l p:stä Juha Tuuktas mainaan pesässä, ensi arleemaanantaiua toukokuussa v. 1862 Tammisaaren neuvotuvassa kruunuvoudin K. O. Arppe mainaan pesässä.
Naimisen esteitä pyytämät vastaansa ilmoittamaan lauppapalvelia Esraim Engström Kristiinan kaupungin kirkkoherran viralle. talonisännän veli Paavo Taavetinpoila Hakkarainen Nurmeksen kirkkoherrairmtralle. muurari Kustaa Aatolsi Pietarinvoika ja umpelia Kristiina Wilhelmina Svensson Mikkelin kirkkoherran viralle. Waimo Maija Liisa Näihä Uli-Kiimingin kappelissa kuuluttaa miestänsä entinen uutisasukas Jaako Räihä kanssansa asumaan, muutoinuhkaa mennä toiseen naimiseen.
Ilmoitus.
Kuopion Hiippakunnan Sanomain tilaajoille v.
1859—1860 tietä-annetaan, että Lasten Postillan tähteet vihdoin viimein ovat valmistuneet täkäläisessä kirjll-präntissll ja lähetetään täältä kaikkiinSuomeen maan Posti-konttooreihin, sieltä annettaviksi tilaajoillesamassa järjestyksessä ja famain asiamiesten kautta, kuin näitä lasten saarnoja alusta ehdittiin.
Niinkuin jo ennen sanottiin ja luvattiin, lähetetään niille, jotka ainoastansa v. 1859 tätä Postillan ottivat, mitä Suvi-Osaan puuttuu, nimittäin Pyhän Kolminaisuuden Päivän, 1, 23, 24, 25, 26 ja 27 Sunnuntain Kolminaisuudessa, luhannes Kastajan ja Pyhäin Miesten päivän saarnat, ynnä siihenosaan knuluvan nimilehden kanssa; ja niille, jotka vielä vuonna 1860 pitkittivat Postillan ottamassa, eli silloin ynnä lunastiroat myös edesmenneen puoli-vuoden saarnat, lähetetään paitsi mainituita tähteitä, seuraavaiset, 3, 4, 5 ja 6 Pääsiäis Sunnuntain, Hela Tuorstain ja Helluntai-päiväinsaarnat, nimilehdenja erityisten, kokoPostillaankuuluvainlisä jatkoinkanssa.
Kuopiosta 15 p. Toukokuuta1861. A. G. Borg.
Kuulutus.
Pormestari ja Neuvokunta.
Tämäkautta ilmoitetaan että farjanfäVjutielisyöttamilien kaupungin laitumella alkaa tuorstaina tuleman kesäkuun 20 v. ja muistutetaan niitä, jotka tahtomat varma hevosensa eli lehmänsä mainitulle laitumelle, sitä ennen lauvungin rahamartiaNe F. Steiibergille, joka asuu talossa n:ro 1, 20 korttelissa 7 kaupunginosaa, maksamaan määrätyn makson, 1rupla 50 top. hop. kultakin bevoiselta ja lehmältä, jossa maksaja saari meikin, joka pitää killutettaman laitumellakäuvän eläimen kaulaan, koska se, jonka tiemoineu eli Ie&mä ilman tämniöiftttä merkittä kaupungin laitumella löiittääu, saapi jokaisesta tämmöisestä elukasta, joka aina fiini otetaan, maksaa sakkoa 4ruplaa 80 kop. hop. , ilmoittajalle yksinänsä, ja vielä sitte palkita kustannuksen eläimen sisallä-pitämisestä jahoidoSta; ja pitää muutoin ne elukat, jotta kaupungin laitumelle viedäan. viimistäkin kello 7 aamulla ajeta tantan Hämeentulliin, jos nimittäin kaupungin paimenen pitää niiden hoidosta vastaamaan. Turun neuvotuvasta toukokuun 27 p. 1861.
on voima hämittää kaikenlaisia tarttumaaineita.
Tautisia hevoisia pitää hyvästi hoitaa erinäisissä, raitis-ilmaisissa huoneissa, joihin terveita hevoisia ei millään muotoasamaan aikaan saa laskea, ja kaikki kalut ja kapineet, joita niiden hoidossa ja korjuussa käytetään, pidettäköönerillään muista. Niille on annettava hyvää, ravitsevaa ruokaa ja laskettakoon niitä usein ulkoilmaanki, ei vaan terveitten hemvisten sekaan tahi tienoille.
Milloin hevoinen ei vielä ole niin kovasti sairastunut, että se on tapettava, annetaan sille vahä veden kanssa pulveria, johon sekoitetaan seuraamia aineita: »etkiops »ntimonmlis, tulikiven kukkaa japieniksi rouhituita katajan marjoja, yhtä paljon kutaki lajia. Katajain marjain sijasta saapi, jos tahtoo, ottaa guajakki-pihkaa, mutta vaan puolen sen verran. Tätä pulveria annetaan hevoiselle viikkokauden aikaa täysi ruokalusikallinen kerran tahi kahdesti päivässä.
Sen perästä pidetään herroista 6 päivää ilman pulveritta, ja sitte, jos se ei vielä olisi parantunut, rumetaan taas viikkokaudeksi samaa pulveria sille entiseen tapaan antamaan, ja sitä tehdään vaikka vielä kolmaski kerta 6 päivää taas väliaikaa pidettyä.
Kupula-haavat poltetaan tulikuumalla raudalla ja niin pian, kuin palaneen rupi on lähtenyt ja haavat eivät enää ole rasvamaisia pinnalta eikä kovareunaisia, laitetaan niitä sini-alunalla (»ulpliaz euprieu») umpeen parantumaan. Sitä varten pyhkäistään sini-alunaa niihin kuiviltaan, taikka sutataan 1 luoti sitä kortteliin meteen, jolla haava-siteet kostutetaan. Syövytyskivi (llali eaustieum) on siksi tarpeeksi yhtä «voimallinen. Niihin konnin viipuloihin eli jänteisiin nahassa, jotka seuraamat kupuloita, hierotaan luusalmaa (unFventum l, )?lir«l-^ri), johon myöhemmin sekoitetaan pansluukavoidetta (ungv.
el, »ntk2riäum) neljänneksi osaksi. Sitä hierotaan miipuloihin joka paimä siksikun nahka alkaa punaiseksi ja helläksi käydä.
Lopuksi muistutettakoon, että puhtaus, hymä hoito ja ruokko vaikuttavat paljo lääkitysten ohessa, jotka ilman omatki melkein moimattomia.
16 ft. UndebiakailpungistllTurkuun kellu puoli1epp.
17 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
16 p. Salosta Turkuun kello 9 epp.
19. p. Turusta Saloon kello 8 epp.
20 p. Salosta Turkuun kello 9 epp.
21p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 9 epp.
22 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 6 epp.
23 p. Turusta Saloon kello puoli 1epp.
24 p. Salosta Turkuun kello 4 epp.
Samana p. hupimatlaTurusta jpp.
25 ja 2ss p. oleskelee Thetla Turussa.
27 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
28 p. Salosta Turkuun kello 9 epp.
29 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
30 ft. Salosta Angelniemelle ja sieltä takaisin.
Likemmän tiedon antaa kapteini laivassa.
I^s Ruokakauppias Grönholmintalosta olen minämuuttanut huutoGM. kaupan-johtaja Forsimannin taloon Uuden torin varrella, jonka tämän kautta saan nöyrimmästi ilmoittaa, sul> kein itseni samaan suosioon, jota tähän asti olen saanut nauttia. kuussa 1861. K. A. TLuurnudssstarökmes, ä Uurmaakarimestari. Nöyrimmästi ilmoitetaan että alletirjoitettu. joka tässä kaupungissa on saanut Turkkinahlulin oikeuden, valmistaa ja uudestansa tekee kaikenlaisia turkkinahkoja setä suven kuluessamyy miesväen smvilakkeja. työtä oikein kohtuushinnoilla luvataau. Turusta toukokuussa 1861.
Otto E. Eklund, asuva kauppias Hjeltin talossalakerrassaRaastuvanvieressä.
yleisölle saan tällä ilmoittaa että H^-minä aivan halvalla hintaa myyn kaikenlaisikivi-astioita, luin myös kaakelia, aina valmiita, ja otan tehdäkseni kaikkia mitä keinooni kuuluu, setä ylöS vannakseni kaakeli-muuria. G. FilenluS, Kaatelinteliä, asuva talossa n:ro 4. 3 kaupunginosan 4 korttelissa Samppaliunan mäen partaalla. KMM kirlon-akkunoita. Allekirjoitettu tlafimestari, joka asuu Tampereen kaupungissa, tarjouu tämän kautta buokialla hintaa maan kirkkoihin tekemään vanhanaikaisia Plyijy-alkunoita, ja toivon taitavani vakuuttaa että tämmöiset minun tekemäni akkunat ovat kestäviä ja tailavat miesmuistiin vastustaa ilman vaikutuksia, rikki menemätä.
Tampereelta toukokuulla 1861.
91. B. Wohlhalt.
H^alulliset MeUisepät, jotka tahtovat ottaa lat*%Jtaaksensa rautapelleillä täällä rakennettavan kirkon kaikki ulkokatot, kattojen väliosat. pillu-tornit ja huiput sekä listat ja akkunan pielet, vahlvistetun ratenuuskaavau mutaan, rakennusaineista jotta seurakunta toimittaa, ilmoittakoot vaatimuksensa kirjallisesti allekirjoitetulle. Porista toukokuussa 1861.
A. G. Hagner.
Kirtonrakennustomiteanesimies.
DM Elävää hyljettä näytetään jota päivä Uudella torilla.
Myytävänä.
Vlatela, ’/manttaalin suuruinen perintötaloKakskerran luodolla; likempi lieto saadaan paikalla.
2HKankirautaa, rautapellejä, patoja ja pannuja setä muita «valettuja kaluja, Tampereen liinatehtaan pellavakanlaita, ihostaja rohtimista-lantaa, Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja tavalllsia rautanauloja.
Tampereen verkoja tehtaan hintaan, seka valmiilsi teblyjä mieöväeu vaatteita, Akkunanklafia, monenlevyifiä, tehtaan hintaan, Iso joukko seinäkelloja, moneen hintaan.
Suomen Teoksien kaupassa.
Bapettikauppa.
Tänäpanä on a»»aftu allekirjoitetun teoksien tapettifauppa kauppias (£. F. 2tlftantn (entisessä Rignellin) talossa Uudenmaankadun varrella kivimuurissa. jossa kuunioitettavan yleisötarjona on hyvä varasto monenlaisia ’S. ÄV^tia ja niiden filettttut^a halpaan hintaan. Turusta maaliskuun sp. 1861. <$>. Niels.
Hyvää Ruotsin akselija kanti-rautaa, Norjan suuria silliä, liilolaloja. suuria, keskimäisiä ja pieniä.
Hlivää ja parasta lajia nisujauhoja, Manna-tryyniä. myyvi I. W. Blomberg.
Kvlvösiemeniä, nimittäin Turnipsia (Unglanniu nauriita), niinkuin ?urple top Lnllook (kelta-nauriita), li, eä (punasia umpuräisiä nauriita).
Flöde (valtosia ympyräisiä nauriita), myypi P. F. Sibelius.
Spatoait^«\ Uksi hyvä ja viaton valakka-hevonen sela yksi pari rattaita ja siloja on myytävänä hyväliä hintaa. Parempaa lieroa saadaan nimitmies Tembergiltä, asuva rouva Galleuilla, ulkopuolella Auninkaisten tullia.
Hyviä, itäviaNaueiin-fiemeniä myypi I. W. Söderström, Wäljärimeotari Blomavistiu talossa Rysjän kirkkokadun varrellaTurussa, DM. Uudet kahdenistuttavat kääset, Seppä Nummeliiuilla.
Saksan Soopaa I. G. Grönbergillä.
Taaletta ensimäisellä kasvatus-lilalla vasemmalla kädellä Uudenmaan tullin takana.
Mnnlävänä maamme kirjakaupoissa:
6tasvuta<eha-kirja rahvaan $99* dykfl. Ruotsiksi kirjoitettu Olli Enerotuitta.
Suomentanut F. v. P. 20 kop.
Sanomia Turusta annetaan tänä vuonna tämän näköisena.
Näiden hinta on Turussa kirjakauppias I. W. Lilljan konttorissa 50 kop. hop. , Turun postikonttorista irtanaisissa laukuissa pitäjiin kulkevista 70 kop. , mutta muissa postikonttoreissa 78 kop. Kukin tilaaja saapi yhden vuosikerran vanhempia Kristillisiä Sanouua palkinnoksi, josta niiden, zotka postin kautta tahtovat kuljettaa palkintonsa, tulee maksaa V kop. postirahaa. Jotka täältä Turusta itse noutamat palkintonsa, saavat sen ilman mitäkään.
Tavarain hintoja Turussa.
Rukiit 5 r. 20 k. , rukiinjauhot 5 r. 40 k. , kaurat 3 r. 40 ja 3 r. 50 k. , valtoset herneet 4 r. 80 k. , harmaat herneet 4 r. , silakat 8 r. tynnyriltä; ohrankryynlt 24 k. , laurankryynit 27 k. kapalta; humalat 10 k. naula; tuore naudanliha 70 k. aina 1r. 10 k. , tuore sianliha 1 r. 80 k, . voi 2 r 80 k. . 3 r. ja 3 r. 20 k. , tali 3 r. . heinät 8 aina 14 k. leiviskältä; munat 18 k. tiu; perunat 35 ja 40 k. nelikö; koivuset halvot 1 r. 40 k. . Mäntyset halvot 1 r. ja 1 r. 20 k. kuormalta; paloviina 55 ja 60 k. kannu.
Turussa, I. W. Lilljan kirjapainossa, 1861.
Palnoluv«n antanut: T. T. Nenvall.
Huutokauppoja.
Tiistaina tulevan kesäkuun 11 p. aikain kello 9 epp. ja 3 jup. myydään pakari Enqvistin taloesa n:ro 4, 5 korttelissa 1 kaupunginosaa Uudenmaanja Ison Hämeenkadun kulmassa, julkisella huutokaupalla, ravltsian K. A. Andersenin velan suoritukseksi jätettyä irtainta tavaraa, nimittäin Ikultakello, hopialaluja, 1mahonkinen piironki, mahontisia ja petsatulta soffia, pöytiä ja tuoleja. 2 satkipöytää pelilalunensa.
vaatekaapvi, seinäpeiliä. 1 huoneen jako varjostin, tauluja kullatuilla ja petsatuilla raameilla, 1neljähaaranen valkialamvru, vähempiä lamppuja, klasilaatikloja. vaökija pläkkikaluja. 1 kääseet. 1 hätknattaat, l vestreki ammenensa. siloja, miehen pitovaatteita.
niiden joukuosa bisaminahkanen turkki, tyhjiä tammiastioita, pottaa ja truusia. nimilippuja, kulta-, hovia-, värjättyäja mustaa paperia, sigar? reja, 1tryyliuuui seitsemällä raudalla, hyvää siullaata y. m. ; joka halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutotamarista toukokuun 29 p. 1861. A. Forsman.
Lauvantaina tulevan kesäkuun 15 v. altain kello 9 epp. ja 3 jvp. myydään salvukisällin lesken Kr.
Sederström mainaan perillisten talossa n:ro I, 23 korttelissa 1kaupunginosaa. Arsenin poilkisja Kellonsoittajan katujen kulmassa, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, mainitun vainaan sekä irtain omaisuus, nimittäin kultaa ja hopiaa, joiden joukossa 2 hopiakelloa, vaski-, messinki-, tina-, plakkija rautakatuja, llasia ja posliineja, petsatulta ja maalatulta huonekaluja, vaimoväenpitoja sänky-vaatteita sekä höyhemillä että ruovonpäillä täytettyjä, liinavaatteita ja kryytipippuria. 1 mankeli ja 2 lehmää ynnä yhtä ja toista huonekomsua. sekä lello 12 päivällii tiintiä omaisuus, puoli mainittua taloa rnro 1, 23 korttelissa 1kaupunginosaa, ehdoilla jotka toimituksessa tarkemmin tielä annetaan, joka halullisille ostajille ja panttaulseu-omaisille ilmoitetaan. Turun huutokama, rista toukokuun 29 v. 1861. A. Forhman.
Tuorstaina ja perjantaina tämän lesäluuu 13 ja 14 p. altain kello 9 epp. ja 3 jrp, myydään kauppias Nomellin talossa u:ro I, 1 korttelissa 6 kaupunginosaa Linnankadun varrella tässä kaupungissa, julkisella vapaehtoisellahnutolaupalla, kaikellaisia kauppa ja teollisuuS-tavaeoita, nimittäin verlaa, villa-.
puolivillaja pumpulikankaita. karttuunia. muslimia.
sertlntiä. siltti-, villa-. puolivilla-. pellavaja pumpulihuimia ja liinoja, reivaisia pöytä-ja ruokaliinoja, linnilloja silkki-rihmoja. pitsiä, sinikloa. sormikkaita, nappeja, pumpulija pellava-laulaa. uusihopiaisia kaluja, koristuksia, pronfisia kaitiinikaunistuksia. klasia ja^osliineja. niiden joukossapuhdas-posliinisiapöytäja teekaluja, vöytäveilsiä, 5 tailellaista pientä kalua, permantomattoja. 1 Ruotsin trilla ja 1Englannin seltäsatula. monenlaisia nikkarinteolfia. joitennen on pidetty höyrylaivan sisälaitoksessa, tlehjiä viina-aetioita y. m. joka sekä että piiytii-lalut, trilla, selliisatula ja permantomatot myydään ensi huutopiii Wällll W. , halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutokamalista kesäkuun sp. 1861. A. Forhman.
Tuorstaina tämän kesäkuun 2N v. aikain kello 9 epp.
ja 3 jpp. myydään maaviljellänK. I. Brunov va’ Ilmoituksia.
Ilmoittamalla etta mina taallä tänäpänä entisessä kauppias ouef(etitt puodissa kauppamies tanin talossa olenalkanutkaupanteon teollisuusja ulkomaantavaroilla, rohkenen täten sulkea itsenikunnioitettavanyleisönsuofioon, luvatenkohtuushinnoillaja joutuisasti toimittaa kauppaani.
Nurusta toukokuun 30 P. 1861.
Mug. SilSn. §unnioitettan>afle yleisölle saan tämän kautta tietä («. antaa että minä nyt olen haltuuni ottanut /H-Hx väijäri Limnrllin väriliitunnon teissä faupuna, >ssa Ison Hämeenkadun valrella. ja mainitl»e’s>> paikassa nyt otan värjätäksenl kaikellaisia värjättaaMa aineita ja erinomattain taidan villaset kankaat eli veraat. minun uudenaikaisilla mastneilla eli koneillani, laittaa helmoilla hinnoilla elinomaisen lanaksi; jonka ohessa saan lunnloitettavan yleisön tietä antaa etta minulla on myydä värjätyltä hyviä vumvulilankoja nlenneltuin Riutoin. Turussa touko, . fuu«(* 1861. A. Malln.
naau veroisten talossa n:ro 4. 23 korttelissa 1kaupunginosaa Alsenln poittisjz Kerttulikatujen tul, massa tässä kaupungissa, julkisella vapaehtoisellahuutokaupalla, mainitun valuaan ja hänen myös kuolleen vaimonsa jälkeen jäänyt irtain omaisuus, nimittäin kultaa ja hopiaa, vaski-, plakkija rautakatuja, klasia ja vosliineja, huonekaluja, sänky-, miehen-ja vaimon, ritovaatteila. liinavaatteita ja pöytäliinoja, ajokatuja, viina laikellaista huonekomsua. kuin myös tello 12 päivallii mainittu liintiä omaisuus, ’/osa sanotusta talosta, ehdoilla jotka toimituksessa tyystemmin ilmoitetaan, joka halullisille ostajille ja panttauksen omaisille tiedoksi annetaan. Turun huutokamarista kesäkuun 5 p. 1861. A. Forhman.
Kuolleita Turussa. Kesäkuun 5 p. vaimoihmisen Karoliina Aleksanterintyttären äparälapsi Josefina 2 . kuulauden ijässä, 7 p. entisen kauppalirjuri Ilvanin ’vllilno Maija Liisa kuollut läänin lasareetissa, alaupseerin Juha Walentin Brungströmvainaan leskiEdla Maria Lunbman 37 vuotisena, 8 p. merimies Kustaa A«tolf Elmgreu 19 vuotisena, merimiehen Juha Mttssonin lapsi Amanda Josefina 5 vuotisena, 9 p.
Mvulisällin Matti Malmstenin poika Juha Aukusti tapaturmaisestihukkunut uimassa ollessansa 12 vuo Mna, 11p. linnan saarnamies v. pastori ErnstOskar Stenberg 48 vuotisena, puuseppä Matti Sundblom69 vuotisena, trenki Juha JuhanpoikaNousiaisista kuollut läänin lasareetissa, 12 p. lehruhuonelai Hen, nmStalaisvaimon Maija Kristiinantyttären lapsi -Kaarle Wilhelm kuollut tehruhuoneessa 2 kuukauden ijässä.
Autoliittoon lnulntettiin tuomiokirkossa viimis pyhänäensierä:nälökoneittenteliäKaarlelisat Willing ja neiti Anna Kristiina Lindvall; meritullin vara vahtimestari Viktor Ferdinand Wennström ja piika Anna Lovisa Westerholm; urkusoittajan oppilas Eerik Ferdinand Forström ja vaimoihminen Wilhelmina luhanna Sanden; sekä merimies Samuli Holmström ja vaimoihminen Wendla Sarlotta Fagerström.
Turun polisilamarinilmoituksia. Kesäkuun 3 p.
ilmoitti nuorukainen I. Björkqvist että hän Aurajoesta oli löytänyt liinaan käärityn lapsen, joka jätettiinpölisinhaltuun, ja tulee asia lämnerin-oiteudessa tyystemmin tutkittavalsi.
4 p. vietiin ittellisvaimon luhanna Tromannintlänninginplakkarista huutolauppa-paikassa rahakukkaro, jossa oli 6 ruplaa 56 top.
5 p. toi sepänkisällin vaimoSofiaMalmström polisikamariinrahakukkaron, jossa oli 5 ruplaa hop. jamuutamia lastupaperia; ja ittellisvaimoMaija luhantytär Kylänpään talostaPrunlilankylästä Marttilan pitäjää toi kolmen ruplan setelin, jonka hän oli Uudelta torilta löytänyt. — 6 ft. ilmoitti torppari JuhaHuhtala Keikin talostaKarmaistenkylästäMarttilan pitäjää kadulla kadottaneensa säkin, jossa oli 2 haukia, 5 kyrsää, 1 voirasia, 2 kangaspussia ja 1 puolen tuopin potti. -. 7 p. ilmoitti I:ksi suutarin vaimo Justiina Snellman Klämman talostaPietilän kylästä Liedon pitäjää että hän oli Kivisillan japuutarhuri Dahlströmin talon välilläkadottanutkukkaron, jossa oli 7 hop. ruplan vaiheella rahaa; 2:ksi herra A. T. Beekmark että hänen asunnostansa oli viety ruokalusikta, merkitty A. C. A. ja A. E. A. B. ; ja 3:ksi torpan tytär Serafia luhantytär Närpin talosta Mäenpään kylästä Marttilan pitäjästä että häneltä oli viety kukkaro, jossa oli 3:n ruplan paikoilla.
8 p. ilmoitti1:lsi kauppias Wileströmin trenki Juha Grönroos eitä hänen huoneestansa oli viety hopiainen kello; 2:lsi entinen talonisäntä Juha Pietilä Mesikosken kylästä Loimaan pitäjästä että hän oli kadottanut kukkaron, jossa oli 10 ja 12 ruplan vaiheella; 3:ksi torninvartian leski Kristiina Grönblom että hänUudenmaan kadulta oli löytänyt rahakukkaron, jossa oli avainkimppu ja 20 kop. hop. ; 4:ksi torppari Heikki Weetritinpoila Junnilan talosta Mäkkylän kylästä Liedon pitäjää kadotti rahakukkaron, jossa oli 13 ruplaa; s:ksi kauppias Cederin kirjuri Juhan Juhanpoika että hän Cederin puodissa oli korjuunsa ottanut 3 avainta ja vahäisen summan rahaa; 6:ksi pehtori Halden oli kadottanut hedelmäkorin hopiaisen jalan lähellä Kivisiltaa. Samana päivänä toi maalarinkisälli A. Granbom polisikamariin hopiakellon, jonka hän oli löytänyt Kakolan mäeltä; ilmoitettiin myös että kultakello tietämättömällä tavalla tämän kuun 5 p. oli kadonnut. Samana päivänä tuli Aurajoessa veden päälle Purasten Röfvarnäsin kartanon trenki Wilhelm Fagerlundin ruumis, joka jo viimissyksynä oli kadonnut.
Kotimaalta.
Suomen senatti on toukokuun 25 p. määrännyt kamarikirjuri, , F. A. Broberg pakkihuoneen tarkastajaksi Oulussa; lääkeopin lisensiati K. E. v. Bonsdorff on nimitetty piirikunnan lääkäriksi Kangasalan piiriin, räntmestarinapulainen K. G. Serenius rantmestariksi Uudenmaan lääniin, kauppias O.
SjöströmOldenpurin konsuliksi Turussa ja kauppias I. Seseman Tanskan varakonsuliksi Wiipurissa.
Sotavanhuksienapurahastoon Turussa ovat vuonna 1860 vihityt maisterit lahjoittaneet tuhannen ruplaa hop. , näille vanhuksille jaettavaksi. Muistettava on että 1860 vuoden maisterit eivät kustantaneet vihkiäispitoja, jotka muiden kulungilla suoritettiin, mutta sen siaan ovat he nyt lahjoittaneet tämän summan mainittuun tarkoitukseen.
Turun linnan saarnamies v. pastori E.
O. Stenberg kuoli viimis tiistaita vastaan yöllä, oltuansa 19 vuotta linnan saarnamiehenä ja elettyänsä 48 vuotta. Hän vainaja oli kehuttu saarnamies ja ahkera suomen kielen harrastaja. Hän oli myös tämän läänin hallituksessa suomentajana.
Helsingissä on kokoontunut komitea, neuvoitelemaan, tehdäänkö rautatie Hämeenlinnasta Tampereelle taikka Anianpellolle.
Suomen kansakoulun ehdotusta tutkimaan määrätty komitea, joka tätä ennen oli käsketty kokoontumaan syyskuun 2 p. , on nyt ilmaantuneesta syystä säätetty alkamaan työnsä Helsingissä vasta tulevan lokakuun 2 p.
Suomen meri-sotaväestö Helsingissä on vähennetty 100 mieheen ja 5 upseeriin.
Lasten murhan estämiseksi on hallitus antanut armollisen Julistuksen viimes toukokuun 15 p. , jossa vanhemmat ja perheen väki edesvastauksen haastolla velvoitetaan pitämään vaaria raskaiksi havaituista tahi luulluistavaimoihmisistä ja antamaanheistä ilmoitus seurakunnan papille, jonka tulee puolestaan muun muassa hankkia semmoiselle vaimolle kätilöin eli lapsenmuori sekä muu apu synnytykseen. Ettei lastenmurhiin olisi syytä äitien turvattomuudessa, tulee vaivaishoidon puuhata sen puutteessa oleville synnyttäjille apua jahoitoa siksi kuin pääsevät taas jaloilleen jakykenervät työhön. Samaan tarkoitukseen on määrätty kruunun varoista kuhunki lääniin 300 ruplaa hop. vuosittain, tullen kuitenki semmoinen äiti, jos hän myöhemmin tulee niin varoihin, maksamaan takasi hänelle silloin tehdyt avut. (S:tar. ) Kansakouluttaja-opiston eli Seminariumin opettajiksi valmistumaan matkustaaksensa ovat seuraamat hakiat saaneet senaatista matkarahoja: maisteritF. F. Ahlman, K. G. Göös, laäkintatieteen kokelas E. A. Hagfors, N. larvinen, K. H. Kahelin, I. Länkelä, A. Nylander jaO. Nallin, seka mamsellit Ch. Lydeeken, KnstiinaNappa, Edla Soldan ja Kristiina Hberg. Keskivälissa tätä kesäkuuta lähtevät he matkallensa katsastamaan opetustapoja ulkomaan, erittäinki Sveitsin paraimmissa seminarjumeissa.
(S. tar. ) Tilaniakuus-seuran vuosikokous pidettiin Helsingissa tämän kesäkuun 1 ja 2 p:na. Siinä oli alkaessa läsnä 22 henkeä, joista useammat olivat Uudelta maalta.
Edusmiehinä olivat Turun ja Porin läänin puolesta tilanhaltija von Essen ja tuomari Järnefelt, Waasan läänin puolesta tuoman Sanoma Turusta.
M24. Perjantaina Kesäkuun 14 päivänä 1881.
3 S. Kolminaisuudenpa!», , saarnaavat:
Tnomislirlossa, Suom. Aamusaarnan: Kirkkoh. apulainen Stenström. Ruots. Aamusaarnan: v. Pastori Indren< Suom. ja Ruots. Ehtoosaarnan:
«. Pastori Saxen.
3i»»an lirlosla, kl. 9, Suomea: Koul. opett. Lundell.
Hehruh. -lirlossa, kl. 11, Suomea:Koul. opett. Lundell.
Hiippakuntain sauemia. (Turun. ) katoon pitäläSfi tulee provasti F. G. Hedberg pitämään kirkkoherran vaalin tulevan heinäkuun 7 p. Föglönkirkkoherran vaaliinon pantu 1) Sidebyn kappalainen H. A. Karsten, 2) kirkkoherran virlainen Kemiössä, lappalainen ja vp. I. E. åBerg, ja vaaliin täytteeksi 3) rouvaöväen koulun opettaja Turussa, maisteriI.
Simelius. Wirlavapauden on saanut Rauman . kappalainen top. I. W. Vlom tulevan lokakuun 1 Dänvä-än asti ja Perniön kappalainen vp. maisteri 43. Sevon kuudeksi viikotsi tämän kuun 20 p:stä.
Haettavana määräystieteenopettajanvirla £a:npe= /teen yliloulussa. Kirkkoherran tutkinnon, on <äynyt Waasan lukion lehtori maisteri A. Lilius, 4a opinnäytteen historian opettajaksi on tehnyt Maisteri F. A. Canth. Papiksi vihlimystä ovat «noneet ylioppilaiset V. M. Hellsten, L. A. Palonen, U. Utter ja F. I. Wellenius. Määrätty läänin Hrovasti O. W. Ehrström asianomaisen maaherran . läbtyläifen kanssa pitämään kirkon kokousta Närpiön ttmaäxUtfa Korsnäsin kappelilaistenpyynnöstä päästäksensä erinäiseksi pitäjäksi.
(Porvoon. ) Keis. senättion vahvistanutasianomaisten suostumukset Ruokolahden kirkkoherran jyväpalkan ja Pukkilan kappalaisen palkan maksamisesta. Määrätty Viitasaaren lappalainen vp. K. F. Kjellstrand, kirkkoherran kivu. toisuuden tähden toimittamaan kirkkoherran virkaa siellä, ja rt. t. kappalainenPuumalassa K. F. Bast . -Mlln toppat, siaiseksi Korpilahdelle. Kuollut Lovisan . kirkkoherra, tn. t. lääninprovasti G. L. Stenbäek, jonkatähben ja kun provasti Stenbäek oli pantuna . ”Viipurin kirkkoherran vaaliin, ennen määrätyt vaalifaornan ajat tulevat muutettavaksi ja toisten mää TSttStßalfi.
Onneton kuoleman tapausHuittisissa. Leppäkosken Kolkan jymätrenki Matti Matinpoika Lepistö, joka maanantai-aamulla kesäkuun 3 p. täällä tamallisesti viljellyllä lautalla aikoi Punkalaitumen joen ylitse, salmella sysäten rannalta ulos, hukkuisyystä, että salko istui kiini pohja-sameen ja meti miehen heti kohta myötansä meteen; ja ehkä kiiruummasti apuun ehdittiin, ei tointunut mies elämään. Hän jätti jälkeensä sureman maimon ja kaksi piiskuista lasta. Antti^Leppänen, Naantalin seurakunnasta huhtikuun 1p.
Kaupunkimme amarasta ja kimesta raketusta kirkosta ja sen hankkeissa olemasta parannuksesta onkin somelias ilmoittaa eritoten niille jotka ei sitä ole nähneet, sillä se taitaa oudostuttaa ihmisiä. Nykyisessä olennossansa on siinä ainoastansa maha penkkejä keski kirkossa ja niistäkin toinen puoli ja mielä usein enämpikin tyhjinä vyha-päimina jumalanpalmeluksen aikoina. Naantalin kaupunki ja se vähäinen maaseurakunta on likellä, mutta Harmoin ehtimät kirkkoon; toiset hihan sinne tulemat, toiset marhajn sieltä lähtemät. Tämmöinen rauhattomuus oudostuttaa jo ihmisiä; se on todistus lä> hän koska entinen kirkkoherramme promasti R. Hertzberg koki kirkonkokouksen pitämisen kautta estää senlaista sopimattomuutta.
Tässä kirkossa on kolme omea; yksi on päässä; sen porstuan päällä torni ja 2läknesl-i loa. Tästä omesta ei kansa lainkaan kulje sisälle ja ulos. Kaksi omea on itä päässä kahden puolen alttaria; niistä kansa kulkee sisälle ja ulos. Ei etelä eikä pohjais seinissä ole omea. Sakaristo on itä päässä juuri alttarin kohdalla; sinne on kolmas omi itä päästä juuri alttarin mierestä.
Kosirakaossa on 8 tiili-pilaria, 2 ensimäistä on tiili-holmia ja 13 sen mertaa lautaHolmia (lakia). Kirkon korjauksen ja parannuksen puuha pantiin alkuun jo tämän edellisen promastin aikana, ja on sitä sitten katsastanut korkian esimallan puolesta h. y.
kenraalikumernööri, ja keis. senatti on päättänyt sen holmattamaksi tiilillä niinkuin se näkyy ennenkin olleen, sillä pilarin »rälit omat mielä toinen toisiin holmatut yhteen.
Myös on määrätty tehtämäksi uusi alttari. uudet penkit, permanto ja akkunia ja omi simu-seinään, y. m. Sen kustannus on laskettu tuleman maksamaan 8 tuhatta hopiaruplaa, ja jo kemäälla m. 1860 päätettiin että se 6:n muoden kuluttua tehdään siihen kuntoon. Tätä kirkkoa rakentaa Naantalin kaupunki, 10 manttaalia ja fe vähäinen maaseurakunta, 28 manttaalia, seka Merimaskun kappeli, jossa on 32 manttaalia, mutta Merimaskun kappeli on ainoastaan maadittu rakentamaan manttaali pnolm manttaalin edestä eli 16 manttaalia, nim että yhteensä 54 manttaalia tulee rakenta? man Naantalin emäkirkkoa. Tästä lukia hyvin ymmärtää että siitä seuraa näillen?ähäisille kirkonrakentajoille korkiat maksot, maikka täällä on jo rahaa siihen maraan 4, 000ruplan vaiheella. Siina on 3, 000 ruplaa saatu lahjaksi Keis. M:tilta kruunun varoista etta tätä kuuluisaa ja muistossa olemaa kirkkoa saataisiin kunnolliseen tilaan.
Tästä esimallan hymastä tahdosta ja lahjasta sopisi minun ja kaikkein seurakuntalaisten kiitosta kantaa. Kirkon käyjä.
Loimaalta kesäkuun alussa. Sumen ihanaisuuden olemme mihdoin saamuttaneet, josta nyt ihmiset sekä luontokappaleet moimat suuresti iloita ja Luojaa kiittää. Niinkuin miimes taimellakin, malitetaan taas susia juoksenteleman niin rohkeina etteivät pelkää, maikka surmansa mastaan tulisi.
Näin pelkäämättömiksi omat kaiketi siitä syystä tottuneet että saamat niin rauhassa oleskennella. Mutta ompa täällä heidän vihamiehiä jos ystaviäkin. Wiimes Kolminaisuuden huomeneltain kaksi torpparin miestä löysi suden pesän, jossa oli 8 pennua. Ia koska täällä niinkuin muissakin pitäjissä on korkialta esimallalta asetettu jahtimouti ja onkin kunniamerkillä lahjoitettu, niin luulisin hyminkin hyöhyttiseksi että hän mahaa ennen kuin elukat päästetään laitumelle, kuuluttaisi kirkossa että sinä ja sinä paimänä sen ja sen kylän laitumella tulee pidettämäksi karkoitus eli jahti, johon olisimat kaikki velvoitttut menemään. Ia siitä olisi yhteinen hyöty jos pennut jo pienenä käsitettäisiin, silla sitte kuin semmoinen joukko pääsee emainsä perässä karailemaan ja saamatpelmota oles P. Rosehier ja tilanhaltija K. H. Hagman, Kuopion läävin puolesta talonpojat herrastuomari L. K. Pelkonen jaPekka Eskelinen, Kerimäen pitäjän puolesta tohtori P. Tikkanen, joidenkuiden talollisten puolesta Mikkelin pitäjässä tohtori K. I. Qvist, Wiipurin pitäjässä maisteri W. Lamonius sekä Kiteen pitäjässä talonpoika Heikki Konttinen.
Yksityisistä tilanhaltijoista ulkolääneissä merkittiin kreimi Aug. Armfelt Turun läänistä sekä tuomarit Helsingius ja Wirzenius Hämeen läänistä. Keskustelut tapahtuimat ruotsiksi ja suomeksi, niin että lauseista ja päätöksistä aina tehtiin selitys jommalla kummalla kielellä.
Aluksi luettiin yhdistyksen vuosikertomus, josta kuultiin, mitä johtokunta oli puuhannut saatavaksi yhdistystä toimeen. Johtokunta oli tiedustellut sekä Wenäellä että muualla ulkomailla, mistä yhdistys paraimmalla ehdolla möisi saada rahat melaksi osakkaillensa, mkuaianssanäkyy ja kuuluu ettei nyt omassa ole ainakaan täydeksi tarpeeksi rahain saannin toivoa. Muilta ulkomailta oli kyllä lumattu rahoja yhdistyksen melkaseteleitä mastaan muuten hyvillä ehdoilla, maan kuin silloin nämä setelit olisimat an Ntttamat sekä inträssit ja melkain kuoletusmaksot suoritettamat ulkomaan rahalajissa, ja kuin Wenäen raha-asiain huonouden tähden Suomenki rahoilla on huono kurssi, niin olisi pelättämä, että ulkomaan rahoja ostaessa intrassien ja muun makson teoksi yhdistys tulisi hirmuisiin vahinkoihin. Wenäeltä oli taas vastattu, ettei siellä koskaan ennen ole ollut semmoista rahan vähyyttä kuin nyt; oli kuitenki lumattu rahoja 4 ”/'<, vastaan mutta rahaa ei enemmän kuin 80 ruplaa 100 ruplan melkaseteliä mastaan.
Johtokunta oli myös muoden alussa alamaisuudessa pyytänyt hallitukselta yhdistykselle puolen miljonan (500, 000) ruplan maihetus-kassaa, jonka turmissa ei ulkomaalta tarmittaisikaan melkaa ottaa maan yhdistyksen velkasetelit kävisivät omassa maassa mies mieheltä, kuin yhdistys, saatuansa sen vaihetuskassan, möisi sitoutua lunastamaan takasi velkaseteliänsa milloin tahansa. Samoin oli johtokunta pyytänyt hallitustanime hankkimaan Wenäen hallitukselta yhdistyksen melkaseteleille sitä etua, että ne urakka- huudoissa Wenäen kruunulta tunnustettaisiin malttämäksi vakuudeksi. Ei kumpaisellenkaan pyynnölle ole mielä tullut vastausta.
— Vuosikertomuksen kuultua käytiin valitsemaan kokoukselle puheenjohtajaa, joksi yksimielisesti kutsuttiin tilanhaltija I. A. v.
Essen. Ensimaiseksi kysymykseksi tuli nyt, jos ja miten yhdistyksen piti rumeta tointansa aloittamaan. Monella oli se mieli, että jo heti herettäisiin kaikesta puuhasta, kuin yhdeltä puolen oli nähtämänä, ettei kannattaisi ottaa ulkomaalta lainaa eikä omastakaan maasta ollut rahain toimoa nykyjään, jos ei hallitus myönny yhdistyksen pyyntöön maihetuskassan saannista, mihin myöskään ei näy oleman toimoa. Kaikesta pulasta olisi myös pääseminen ja yhdistys möisi vaikuttaa ilman hallituksen jamuiden avutta, jos niinhyvin Suomen kuin Wenäjän paperiraha saataisiin pois olemasta laillinen makson välikappale maassamme ja Suomen pankki pakoitettaisiin vaihtamaan seteliänsä hopealla; silloin rahaseikat kotimaassammelvakaantuisivat ja tulisimat luonnolliseen reilaansa kuin myös oman rahan armo kohoisi ja kurssi eli ulkomaan rahan hinta tulisi kohtuulliseksi, jolloin yhdistys möisi ottaa ulkomaalta lainaa, jos omasta maasta ei sastnifikaan. Waan toiselta puolen mainittiin oleman melmollisuuoen että mielä kerran koettaisiin alamaisuudessa pyytää rahaseikkaimme parannusta yhteisellä anomuskirjalla H. M. Keisarille ja johtokunnan tulisi keinoilla yhdistyksen toimeenpääsemistä, senmuoksi että monessa osassa maatamme jo on paljo puuhia ja kustannuksia tehty arvioin pidoissa jaintekninkien hankinnassa jne. , että mielä viimeinen yritys olisi tehtämä. Kauan kiistettyä miimeintm päätettiin, että yhdistys pantaisiin toimeen ja melkaseteleitä annettaisiin ulosniinpian kuin on tullut yhdistykselle laina-hakemuksia ja armiokirjoja mähintäkin 5 milj.
markan lainasummalle. Welkasetelille päätettiin inträssiksi 5 ”/^>, melan kuoletukseksi °/4 ”/o ja hallituskustannukseksi V 4″/<, . Jos ei velkarahaa saataisi kohtuullisilla ehdoilla, täytyisi lainahakijain ottaa mastaan yhdistyksen omia melkaseteleitä.
Muita päätöksiä kokouksessa emme saa tähän n:roon mahtumaan. Sivumennen kuitenki mainitsemme, että suomenkieliset arviovaperit ja velkakirjat päätettiin yhtä mälttämiksi kuin ruotsinkielisetki, ja että uuteen johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi översti K. Stjernvall ja jäseniksi: konsuliR. Frenekell, kreimi K. M. Creutz, apteekari K. E.
Carger ja maisteri H. Borgström, sekä varajäseniksi kreimi A. Armfelt, tohtori P. Tikkanen ja ruukinhaltija F. A. Lebell.
(S:tar. ) Porin kaupungin sanomat sanoivat meidän sitä valittavan että he lehdestämme painattamat palasia palstoihinsa. Sitä emme ole ikinä valittaneet, vaan perin mastoin suomme mieluisesti heidän lainaaman lehdestämme niin paljon kuin ikinä vaan tahtomat, silla niin tulee sanamme mielä usiamman luettamaksi. Sitä maan moitimme kun eimät ilmoita lehdestämme ottaneensa mitä siitä ottimat, ja sitä ilmoitusta moinee jokainen oikeudella maalia.
Wahingonvalkea: Wampulastakesäkuun 3 p. Eilen pääsi palkollisten vaarinottamattomuuden tähden niinkuin yhteinen luullo on n>ahingon valkea vallallensaHuhdan kylän Aymarin talossa joka kokonaan paloi tuhaksi ja vielä kaksi muuta lähellä olevaa taloa, nimittäin Järn ja Kouvo; ja mikä hirmuisempi oli paloikaksi vasikkaa, lapsia oli myös vaarassa, mutta pelastettiin yhdellätoistakymmenellä hetkellä. Ei yhtäkään näistä ollut yhteisessä palomakuutusseurassa maalla.
oppitaloissa pitäisi toimittaa, ja tosi onkin, että se ei jaksa miehen päivä-tinkia täyttää, mutta lieneekö se tapa kiitettämä, kuin olen kuullut meidän maan maamiljelys-opistoissa seurattaman, nimittäin että oppilailta maaditaan tinki-töitä? Kyllä niitä maarätöitä oppii työmiehillensa mahin neumomisin laskemaan, maan se orjan määrätyö onkinmapaalle miehelle hyvin orjallinen, ja mahimmäksi sen luulisi sopiman oppilaitoksessa, jossa usein ruumiin moimissa heikompi möisi hyötyä kaksi merta kuin mäkemin työntekiä, mutta täytyy määrätyön tähden jäädäpois.
Harjoituksiin taas ei heikoinkan suomenpoikaisista enää silloin ole kykenemätöin, koska hänen maan sallitaan moimiansa myöden harjoitteleman ja ainoastansa laiskuudesta estetään. Semmoisinahan niiden jo kotonakin pitää rumeta harjoittelemaan, eikä oppilaitoksissa, joita yhteisillä maroilla kustannetaan, pitäisi se lukuun tulemaan maikka oppilaat ei möisi ruokaansakan työllä palkita, kuin maan opin saamat. Sitä mastaan olisi näin nuorena oppiin otosta sekin hyöty, että sen ikäisillä olisi paljo mähempi kotona opitulta huonoja tapoja, jonka muoksi heitä möisi opistossa taimuttaa kristilliseen siimo-elamäänkin, sillä se on tunnettu asia, että manhimmat, juuri kohta kuin lapset omat ripille pääsneet, jättämät pois lapsuuden kurin ja saltimat nuorukaisten, omassa koetlelemattomuudessa, riehuman kaikissa huonoissa humissa, josta juuri elo-muodet 15 ja 20 malilla omat usiammille «vaarallisimmat siurottomuuden oppi-vuodet. Wielä näin aikaista opistoon ottoa puolustaa sekin tunnettu asia, että monta manhinta, jotka siinä ijässä moisimat luopua poikaisensa työ-amusta ja päästää häntä pariksi muosikaudeksi maamiljelysoppiin, 18-vuotisena eimät enää raski luopua hänen työstänsä, jopa monta polkaista, jolla on kimulloinen isä, eli kuollut, saa siinä ijässä mennä naimiseen ja rumeta perheen haltiaksi, jolloin kaikki opit ja koulut on häneltäkäymättä.
Soisin siis, että se uusi maamiljeliäseura, joka Porin seuduilla on valmistumassa, ensi toimiksensa rupeisi esittelemään ja puuhaamaan semmoista oppi taloa, jossa joku mahankin tieteellisesti oppinut ja käytöllisestiharjaantunut maamiljelia, opettaisi 15— 18-vuotisia Suomalaisia polkaista, tarpeellisimmissa talouden ja järjellisen maanmiljelyksen toimissa jaharjoituksissa. Mutta oppitalon pitäisi yhteisillä maroilla kustantaa, eikä erikoisen, sillä erikoinen, oli se kuinkakin tunnollinen ja hyödystä innollinen hymäänsa, katsoo kumminkin aina omaa hyötyä, joka tulee oppilaille rasitukseksi ja pilaa oppilaitoksen »naineen.
Opettajaksi tämmöisten oppitaloon ei suinkaan pitäisi ottaa noita ulkomaalaisia mieraskielisiä, joita Keisarillinen SuomenHuoneenhallitusseura näyttää niin ylimäärin hyvailevan, vaan joku Suomalainen, entisistä lon asumustapaansa taidollisemmalle radalle ja mielä tamallista renki-miestäkin, niin paljon, että osaisi kyntää, ulkomailta palkattuin kyntäjäin turmasta taluttamatta. Semmoinen mahempi, talonpoikainen oppilaitos olisi mielestämme Turun ja Porin läänissä senkinmuoksi aiman tarpeellinen, että näiden läänien keskitse, Merikarmialta Ulmilan, Kokemäen, Huittisten, Loimaan, Marttilan, Halikon ja Uskelan pitäjitse, kestää yksi yhtä lihama, maanmiljelykselle aiman sopima, samimaan suoni, jota enimmästi talonpojan sääty miljelee, mutta ylimalkaan kyllä kehnosti.
Kyntö toimitetaan huonoilla isiltä perityillä koneilla ja Harmassa talossa on kourallistakan heinän siementä kylmetty, vaitka «siassakin on niityt ja laitumet kuokittu pelloksi, jvka sonnan vähyydestä, niin suurelle alalle, laihtuu laihtumistansa, tulemalle sukukunnalle peräti mittömaksi maaksi, ja tällekin enemmän hämiöksi kuin hyödyksi, koska monikin isäntä kyllä moi kiitellä suurta kylmöänsä mutta Harma saalistansa, sillä jos pellot, hakojen ja mudan sekotuksella sonnitettuina, maha olkiakin kasmamat, ei moi ne kumminkan kasmaa jymiä, maan leikkuu-ajan tullessa tähkät seisoa tököttämät tyhjinä. Oljillansa taas talonpojat ja usiammat herrasmiehetkin ruokkimat koko joukon karjaakin, mutta minkälaista karjaa! Lehmät omat pieniä kuin hymästi ruokitut masikat ja surkiaa on kulkian, esimerkiksi Tyrmään ja Huitlistenkin pitäjäin maantien mierissä, kesällä katsella ja kuullella niitä näljästä poraamia elukka-raukkoja, joilla on taimella ollut huono ruoka ja sumella ei muuta laidunta kuin katamisto-mäet ja maantien mieru. Kaiken tämmöisen surkeuden «luulisin ja toimon mähitellen katooman jos maatansa miljelemäiset jo nuorena pääsisimät oppilaitokseen, jossa näkifimät mitenkä mähemmästäkin alastasaa paljo suuremman hyödyn, jos sitä taidollisemmin miljelee, ja senmuoksi on toimeni ollut kuulla semmoisia kouluja, eli oikeimmin oppi-taloja, saataman enemmänkin kuin yksi Turun ja Porin lääniin, siltä matkan pituus estää monta opinhalukasta sitä itsellensä hankkimasta. Semmoiseen oppi-taloon luulisin poikaisille oleman parhaan ajan päästä kohta kuin omat rippikoulusta pääsneet, 15 muotta täytettyänsä, eikä vasta18muotisina, sekä siitäsyystä että olen havainnut Suomalaisilla poikaisilla silloin oleman parhaan oppihalun (jonka muoksi ajatukseni on nykyisin esitellyistä kansan kouluistakin ylimalkaan, että ne eninjmän vaikuttaisivat masta sen ikäisissä), kuin myös siitä syystä, että juuri rippikoulusta päästyä työväen lapset antaumat muihiinkin oppiin, niinkuin käsityöläisten ja mieläpä luku-kouluihiinkin, jota mastaan 18-vuotinen poika jo on siottanut itsensä, mikä mihin kuka kuhun. Tästä saattanee joku annella: rippikoulusta paasnyt 15eli 16-muotinen poika on mielä aiman moimaton maamiljelystöihiin ja harjoituksiin, joita. kella, niin ei outoa olekkaan jos niitä paljon ja rohkeita on, kuin nyt nyky aikoina on havaittu. Ja vielä sitä parempi jos joka paikassa maassamme yksiin aikoin karkoitus tapahtuisi, niin ei saisi sanoa kuin muinoinen velho, joka kehui eräälle talon emännälle taitamansa sudet estää elukoita mahingoittamasta , jonka veijarin malhetta emäntä mielihyvällä uskoi ja ajoi kaikki karjansa metsään ilman paimeneta, mutta kuinkas kävi? Oli ehtoolla toisin kuin luulikaan ja häntä siitä herjaamaan, sai tuon kauniin vastauksen: ettei ne olleetkaan meidän pitäjämme susia, ne olimat ryömärdsusia, kuin tulimat yli rajan.
l— i.
Ulkomailta.
Sardinian ministeri, kreivi Cavour on kuollut. Hän oli tuon uuden Italian keisarikunnan viisas järjestäjä ja toimellinen mies, joten hänestä on suuri kaipaus
On myös nykyjään kuollut keisarin siainen hallitsia Puolassa ruhtinas Gortsehakov.
Unkerilaiset vaativat valtiopaivillänsä vanhat lakinsa takasin, kuninkaan keisarin siaan ja etta Itämallan keisari tunnustaisi heidät erinäiseksi ja ominaiseksi kansakunnaksi, jolla Itävallan keisarikunnan kanssa ei olisi mitään muuta yhteyttä kuin sama hallitfia.
Tätä vastaan on Itävalta tarjonut koko keisarikunnalle yhteisiähallitussääntöjä, joita myös Unkerissa pitäisi seurattaman. Näitä asioita nyt Unkerin maltiopäimillä tutkaillaan.
lsähetettv ) Kaipaamatko Turun jaPorin läänit maanlviljelyksen oppilaitosta? Siitä asti kuin isänmaamme hallitus armossa sääti, oppilaitoksia maanmiljellyksessä, toimiin pantaviksi usiampiin Suomenmaan eri lääneihiin, muutamaan, nimittäin Waasan lääniin, kaksittaisinkin, on tämä kysymys usein mieleeni johtunut, ja symimmilläkän mietteilläni en ole arvannut syytä miksi Turun ja Porin yhdistetyt isot läänit tästä armosta jäimät peräti osattomiksi.
Eteläisessä osassa Turun lääniä, Kemiössä olen kyllä kuullut jonkunlaisen maaviljelysoppilaitoksen olleeksi, mutta kuin se laitos on ruotsalaisessa pitäjässä sekä vallan toisessa päässä lääniä, niin arvanneekukin sitä vahimmän sopivaiseksi umpi Suomalaisille, joita enimmät läänin asujamista ovat. Ei tosinMustialakan ole aivankaukana Turun läänin rajoilta, mutta kyllä sinne on matkoja sen läntisistä ja pohjaisista pitäjistä, ja miten lieneekin, arvelee kumminkin maataviljelevä talonpojan sääty, Mustialan miljelystapaa ja oppia liika avarafsi vahempäin tilain viljeliöille, sekä siinä sopimattomaksi, että siellä oppivaiset kaikki muuttumat renttu-herroiksi ja ainoastansa herroille tyvnteettäjöiksi kelpaaviksi. Wähemmän, yhdelle läänilleaimotun oppilaitoksen, jonkapienemmillä kuluillakin saisi toimeen, luulisi yksinkertainen, voivan johdattaa pienemmänkin. talon isännäksi aikomaa talollisen poikaa sen! verran, että osaisi ohjata isiltä opittua ta
Tuorötaina tämän kesäkuun 2l) p. altain telloUepp.
ja 3 jop. myydään maaviljeliäK. I. Nrunov vainaan reri listen talossa u:ro 4. 23 korttelissa 1 tavvunginvsaa Arsenin poillisja Kerltulin latujen tulmassa tässä kaupungissa, julkisella vapaehtvisellahuutolaupalla. mainitun vainaan ja hänen myös tuelleen vaimonsa jälkeen jäänyt irtain omaisuus, nimittäin tulraa ja hopiaa, vasli-, plällija lautataluja. tlasia ja posliineja, huonekaluja, sänky-, miehenja roaimonpitovaatteita. liinavaatteita ja pöytäliinoja, ajokatuja, ynnä lailellaista huonetomsua. luin myös ltllo 12 päivällä mainittu liintiä omaisuus, ’/osa sanotusta talosta, ehdoilla jolla tolmilulseSsa tyystemmin i»noitetaan. joka halullisille ostajille ja panttauksen omaisille tiedotsi annetaan. Turun huutolamarista kesäkuun 5 p. 1861. A. Forhman.
Perjantaina tämän kesäkuun 21 p. aikain kello 9 epp. ja 3 jpp. myydään tilvimuuiiesaalakerrassa lauppamiesleK. ja F. Hlermanuin talossa u:ro a, 5 korttelissa 6 kaupunginosaa Länsi Aurakadun varrella tässä lauvungissa, julkisella huutokaupalla haavalääkari G. Ilverseiiin tonlursiiu annettuirtainomaisuue, nimittäin kultaa ja hopiaa, vaski-, messillli-, tina-, plällija rautalaluja, 1rautauuni torvenensa, partaveilsiä.
kylpyja haavalääläri-toneita, lkupparintalut näppärillensä, mahonlisia, petsatulta ja maalatulta huonekaluja niinkuin soffia. piironkia, kaappia, peili-, pelija soffa-pöytiä, makauö-, larmasjamuita tuolia, seinäptlliä, tauluja, miehen pitoja säntyvaatteita ja pöytäliinoja, 1metallinen lynttilälluunu.
1 neljäölulmanen listamatto ynnä yhtä ja toista huonetomsua sekä tonlulsitavaraan kuulumat saamiset luettelon mukaan, ja että mainitut saamiset myydään kello 12 pänvällä, halullisille ostajille ilmoitetaan.
Turun huutolamarista tesäluun 11) p. 1861.
A. Forhman.
Kuulutus.
Koska se hevoisissa kulkeva tuvulatauti on levin «yt suurempaan osaan tätä lääviä, niin olen minä, Keisarillisen Senaatin minulle annetun oikeuden mutaan, tämän kautta tahtonut, taudin laveamman levenemisen estämiseksi, kieltää taiten hevois-vaihetutsen ja myymisen marttiuoilla tässä läänissä, niintau«van luin kulkutauti keötää eli siksi kuin tästä toisin määrätään. Turun Maantansliasta 28 p:nä toukokuuta 1861.
I, A. Gederereutz. H. Höekert.
Höyrylaiva Theklan ennen julistetut matkaretket muutetaan markkinaväen hyödyksi niin että se lähtee kesäkuun 16 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 4 epp.
Samana päiväna Turusta Saloon kello puoli2 jpp.
17 p. Salosta Turkuun kello 4 eftp.
18 p. TuruSta Uuteenkaupunkiin kello 12 epft.
19 P. Uudestakaupungista Turkuun kello 2 epft.
Samana päivänä Turusta Saloon kello puoli 1jpp.
Turusta kesäkuun 10 p. 1861.
Johtokunta.
Hhlvoflemeniä, nimittäin:
Xuviiit>fia lEnfllanuin nauriita), niinkuin Purple top yellov Bulloek (telta-nauiiita), Red globe(»unafti lunpurÄiltä nauriita).
White globe (»Valkosia ympyräifiä nauriita).
lyypi P. F. Sibelius Sj><N»ft\tfe\ ?)fft b»’vä ja viaton roalatla-bevonen selä ylsi pari rattaita ja siloja omuytälvinä byvälla hintaa, Pa>f!nv’a liitoa saadaan nimismies Temperoilla, afu»r»J ri>uira Gallevilla. ulkopuolella 2lnninfa«vteu tullia.
Z)kfi «rirbeetön. ruetia 6:vuotias tamma. HUvtravarl, mnudääu »>ut ll’bla kanvari Ahlstedtilla Wähän Hämeenkadun varrella.
Hhviä, itaviä fßouHin-ftemettid myypi H. 8&* Söderström, Wäljäliveot>’li Blomavistitalossa NussHlirttokaduu varrellaTurussa.
Saksan Soopaa I. G. Grönbergillä.
Taaletta ««simaisella kasvalus-lilalla vasemmalla kädellä Uudenmaan tullin talaua.
Ilmoituksia.
Ilmoittamalla etta mina taalla tanakatta entisessä kauppias Vtaueklerin puodissa kauppamies Vlstanin talossa olen alkanutkaupanteon teollisuusja ulkomaantavaroilla, rohkenen täten itseni sulkea kunnioitettavanyleisönsuosioon, turnaten kohtuuShinnoillaja joutuisasti toimittaa kauppaani.
RuruSta toukokuun 3O p. 1861<^. «klug. SilSn. Ruokakauppias Grönholminta«|fM’ijl lkoasutpaaonlejonhmtaijnaämuuttanut huutoForsimannin taloon Uuden torin varrella, jonka tämän kautta saan nöyrimmästi ilmoittaa, sulkein itseni samaan suosioon, jota tähän asti olen saanut nauttia. Turussa kesäkuussa 1861. K. A. Lundström, Uurmaalarinnötari.
lÄT* Tämän lautta saan nöyrimmästi ilmoittaa että olen muuttanut lultasepänlesken Dahlströmin talosta kirjansitoja Norrminin taloon Vastapäätä isoa Grönbergiä, sullein itseni samaan yhteisön hyväsuostoon, jotatähänastiNnolensaanut nauttia.
Turusta lesätuussa 1861. K. F. Wasenius, Kultaseppä.
halulliset Mellisepst, jotta tahtoivat ottaa lal«^* taaksensa rjutapeÖeiOä täällä rafeimritaivan , ftr* feu tailli ulMatet. kattojen välil’s>i>. piffu-ternit ja huiput sekä listat ja uffunaii pieUt. Hmbivtotetun ratenl, uskaaval> mutaau, ratennusaloeiola jotta seuralunta toimitta, ilmoittakoot lvaatimulseosa firjaflisesti allekirjoitetulle. Porista toutotuuesa 1861.
A. ©. Ha n fr.
K<rto!n>ik>’», m?l!, ’mite. !!! esimieo.
Asiain ilmoitusia toimitustonttori Turussa.
Korkiain asianomaisten luvalla tässä kaupungissa toimittamalli Asiain-ilmoitusja toimituskonttori pidetään avoinna kapteini Matssonin talossa Ryssän kirkkokadun varrella, saan tällä tunnioitettavalle yleisölle ilmoittaa sekä että minä täällä kullekin, joka tahtoo minulle antaa asiansa toimitettavalsi, vahällä maksolla olen avullinen kaikessa mitä keinooni kuuluu, mintuin kauppojen tekemisessä, tavarainjamaatuotteiden myymisessä, antamalla ilmoituksia myytävistä tahi vuorottavista maantilulsista, palvelulseen menevistä setä paillaintoimittamisesta heille; muistutetaan myös niitä, jotka tarvitsevat palkollisia, ja palkollisia jotka tahtovat paillaa, aikanansa sitä ilmoittamaan Konttorissa; palkollisten todistukset, jos niistä lulua pidetään, kun ovat tuntemattomia, pitää oleman vahvistetut papin eli kruununpalveliain nimenallekirjoittamisella.
Asialirjeet, jotka vaativat vastausta, pitää oleman varustetut postirahallajos vastausta toivovat. Paitsi tätä toimitetaan laikellaisia luivallisia asioita sekä joutuisasti että tarkkuudella.
Puhtaaksi kirjoittamista toimitetaan myös. Turusta kesäkuussa 1861. Anton Stälström.
KuruSsa, I. W> Lllljan kirjapainossa, 1861.
Painoluvan antanut: T. T. Nenvall.
Huutokauppoja.
Lauvautalnll tuleman kesäkuun 15 p. altain kello 9 epp. ja 3 jvv. myydään salvukisällin lesken Kr.
Sederström mainaan perillisten talossa n:ro 1, 23 toittelissa 1kaupunginosaa. Arsenin poikkisja Kellonsoittajan katujen kulmassa, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, mainitun vainaansekä irtain omaisuus, nimittäin tullaa ja hopiaa. joiden joukossa2hopialelloa, vaski-, messinki-, tina-, plällija rautakatuja, llafia ja posliineja, petsatulta ja maalatulta huontta»! Myytävänä.
Turun Tehtaan Rauta-puodissa Ison Hämeenkadun varrella.
Kattiloita (muuripatoja), patoja, jalkaja paistinpannuja setä tastrulleja kaikista lajista, ariua-uuueja, rauta-arinoita (halloja), pellejä, ryytly-uuneja, ryyttyrautoja, raitaan-putkeja, hauta-ristejä ja marjoja, lyhdyn-tannattajia, kirjeitten lopieitusloueita, lotanputteja ja kehriä, pöytiä, istuimia ja sänkyjä y. «.
Nautapuntareita ja lymmenlutu-vaatojaPaloruiskuja jsankoja.
Päiekalon-liauloja.
Usiamvaa lajia lukkuja. saranoita, aktunan-rautoja, uu»iuja tomeron-olveja. kahvin-paahtimia y, m.
Kaikti tavarat myydään määrättyihin tehtaan hintoihili.
llH”Kankirautaa, lautapellejä. patoja ja pannuja sekä muita valettuja kaluja, Tampereen liinatehtaan pellavakankalta, ihoStaja rohtimista-lankaa.
Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, jtavallisia rautanauloja.
Tampereen vertoja tehtaan hintaan, sekä valmiilsi tehtyjä miesväen vaatteita, Altunanklasia, monenlevyisiä, tehtaan hintaan, Iso joutto seinäkelloja, moneen hintaan.
Suomen Teolsten laupassa.
Huväa Ruotsiakselija kanti-rautaa, Norjan suuria silliä. kirokaloja, suuria, fee-fimäifla ja pieniä.
Huvää ja varasta lajia nisujauhuja, Mauna-tryuniä, muyvi I. ©” Blomberg.
£n)ii\iä Nuolsii, kankirautaa.
Norjan suuna silliä.
ilitolaloja, suuria, teölimaisiä ja pieniä.
hyvää za paraötalajia nisujauhoja.
Maunalryyniä, dlsty.
Mustialan oppilaisista, joista joitakuita on hyvinkin kelvollisia. Iavahempikin vaarinotto Suomalaisista osottaa, etteine suinkaan olisi niin puupäisia, etteivät parempaankin oppisi, muttu se on valitettava huomio maamieyistämme, etta ovat huonompaansa, kin niin ylön tytyväiset ja yleisesti hitaat paremmuuteen. Löytyy kyllä esimerkkejä talonpoikaisistakin maanviljeliöistä, jotka taidolla ja toimellansa ovat saaneet tilansa paranemaan, mutta päästyänsä vähänkin vatallisikss, jättävät sekä työt että toimet ja mikä pahin o’kasvattavat veltoiksi lapsensakin, niin pojat eivät kehtaa renkien korvalla työksennellä, vaan kävelevät pitkät piiput suussa pitkin kylän raittia ja ajelemat ympäri pitäjiä; tyttäret taaseivat koske karjan hoitoon eikä askareihiin, vaan muokaavat nuttujansa ja hepsujansa, jotka pitävät pää-asiana. Sillä muotoa toinen polvi menee sen verran kunnossa takaperin, minkä yksi eteenpäin. Tämmöinen on tapa herroissakin. Jos poika on isältänsä perinyt kartanon ja tavaroita, ei hän, vaikka ei virka-toimet estä, kehtaa itse talouttansa hointaa ja siinä harjaantua, vaan palkkaa pahtoria ja itse kuluttaa saatua tavaraansa.
Tyttäret taas, jos ovat röökynöitäeli mamsellia, ovat liika hienoja äitiänsä auttamaan huoneen toimissa sekä ruan laitoksissa, vaan jos heitä olisi puoli tusinaa talossa, pitää siihen olettaa huusholli-mamseli näille ruokaa ja juomaa laittamaan, silti ei kunnollisuus ja varallisuus missään säädyssä el s.
lu>>’, vaimoväen pitoja sänty-vaatteita sekä bovbemilä etlä ruovouoäilla täytettyjä, liiuavaatleita ja tr. mlivivpuria. 1mankeli ja 2 lebmää Y»nä yhtä ja t»i>la huouelomsua. setä ltllo 12 piiiviillii Mntiii omaisuus, puoli mainittua talon:ro 1, 23 lotttelissa 1 laupunginosaa, ehdoilla^jotta toimilulseosa tarkennun tietä annetaan, jota halullisille ostajille ja pantiautseu-omaisille ilmoitetaan. Turun huutrtamarista loulotuuli 29 p. 1861. A. Fortzmali.
Keis. M:ti on armollisella kirjeellä viimis huhtikuun 30 p. määrännyt ennen tuleman joulukuun 15 paimää malikoittamaksi ne edusmiehet Suomen neljästä säädystä, jotka ensi tammikuun 20 p. Helsingissä kokoontumat keskustelemaan asioista, jotka Keis.
M:tin käskystä tulee heille esitettämaksi, sekä lausumaan niistä mietteensä ja ajatuksensa.
Edusmiehet tulemat saamaan matkakustannuksensa Suomen yhteisistä maroista. Tämän käskyn mukaan saa kukin sääty käydä edusmiestensä malikoitsemisen toimeen.
Suomen uusista rahoista on annettu kumapiiroksia, minkämuotoisiksi ne tehdään. Hopiarahaa lyödään miittä lajia, nimittäin 25:n, 50:nja 75:npennin sekä 1:n ja 2:n markan kappaleita. Etupuolella näkyy niissä keisarillinen kotka ynnä Suomen maakuna sydänkilmessä, jonka ympärillä 1:n ja 2:n markan rahoissa on kirjoitus, joka osottaa hopian puhtauden armon. Takapuolella on niiden armonumero ja muosiluku, ja niiden ympärillä tammenlehden kiehkura. Kuparirahoja lyödään1:n, s:n, 10:nja2o:n pennin kappaleita. Etupuolella on 11, jonka päällä keisarillinenkruunu, takapuolella rahain armo.
Kaikki kirjoitukset sekä hopiaettä kuparirahoissa omat suomen kielellä.
Suomen pipliaseura mietti muosijuhlansa Turussa viimis keskiviikkona. Wuosikertomuksen luettua, piti kuuromykkäin koulun opettaja m. pastori Alopaeus tässä tilassa tamallisen hengellisen puheen ruotsin kielellä. Vuosikertomuksesta ehkä toisten saamme antaa likempiä tietoja.
Kesämarkkinoita pidettiin täälläTurussa miinus maanantaina ja tiistaina. Wäkeä oli jotenkikoolta kokoontunut, marsinki Meriläisiä.
Markkinat pidettiin muutoin siimosti ja ilman suurta möyhinaä, paitsi että oli paljo ja joka haaralla noita ulkomaalaisia, «arsinki saksalaisia, soittokoneen kiertäjiä ja muita komeliantteja, rahaa haukuttelemassa soitoillansa ja ilmeilyksillänsä, sekä niin kirjaviksi ja monimarisikss erinkaltaisesti maatetettuna, että moni maanmies syystä anneli:
”mahtaako nuot ihmisiä ollakkaan. ” Toisen päivän ehtoopuolella oli maalaiset jomelkein kaikki lähteneet kaupungista, johon pikaiseen markkinain päättymiseen oli syynä hemoismarkkinam pitämisen kielto, niin ettei nyt nähty noita hemoishuijareita, jotka ennen aina miimeiseksi jäivät kaupunkiin, toisena ja kolmantenakin päivänä kauhiaa räyhinää pitämään.
Tamarain hinnat luetellaan numeron lopulla.
Teollisuuskatujen ja maan tuotteiden näyttelö tulee pidettäväksi Londonissa tulemana vuonna ja aljettavaksi toukokuussa.
Walmistaaksensa Suomenkin kamaroille tilaisuutta sinne lahetettämäksi, on Suomen senatti määrännyt toimikunnan sitämarten.
Tähän toimikuntaan kuuluu ömersti Miekmitz esimiehenä, muorineumos Laurell, kauppaneumos Borgström, maamiljelyneumos Rotkireh ja koulunjohtaja Saelan. Toimikunnalle amullisena on Englannin konsuli Helsingissä Croume, joka on lumannut antaa kaikellaisia tietoja. Tämän toimikunnan kautta saamat siis halulliset tuotteensa ja teoksensa toimitetuksi näyttelöön.
Wahingon valkia pääsi Mallalleen Helsingissä Kruunuhaka-nimisessä kaupungin osassa mamsell Hagmannin talossa tämän kuun 11 p. Lämmin ja poutainen ilma, jota jo kauman oli kestänyt, teki hädän peljättämäksi, mutta onneksi oli mallan tymenä, ja paloseuran sekä sotamäen amulla saatiin tuli pian sammumaan. Asuinhuone-rimi ja ulkohuone sekä koko joukko rakennusaineita kartanolla menimät tuhaksi. Tuli syttyi ensiksi puumajassa, luultamasti erään nikkarimiehen huolettomuudesta, joka siellä oli tvpakoinnut ja heittänyt tulitikkuja lastuin sekaan. Wahinko on armattu 1, 200 hopiaruplaan.
Uudistaloin ja torppain luvallisuudesta kruunun metsistöissä on maltiomarain toimituskunnan esimies senatissamme antanut virallisen lauseen, jossa hän halli- tukselle esittelee, että niille, jotka orvat asettuneet tahi rvasta tahtomat asettua torppareiksi kruunun metsistöihin, annettaisiin lupa siihen sitä vastaan että sitoutumat tekemään metsistöönpäilvätöitä tahimaksamaan yhtäarvoisen jyvä-veron. Kohtuuttomana ainakin pitää hän entisten eli jo asettuneiden torpparien pois-ajamista, jo siitäkin syystä että siten jäisi mahdoton ihmisjoukko mieron tielle ja seurakuntain elätiksi. Torppapaikoiksi olisi katsottama semmoisia seutuja metsissä, jotka «mät ole hirfimetsän kasmatukseen käypiä, erittäinki isompien, kuimattuin miljelyssoiden ympäristölle, missä saisivat tehdä peltoa ja niittyä metsähoitajan määräämille aloille ja ottaa tarmispuita kruunun metsästä ainoastaan metsähoitajan luvalla. Niille torppareille, jotka täyttämät Perjantaina Kesäkuun 21 päivänä 1881.
Sanomia Turusta.
M 25.
lumaluus-opin oppilas Hellsten. Ruots. Ehtoo 4 S. Kolminaisuudenpäiv. saarnaamat:
Tuomiokirkossa, Suom. Aamusaarnan: Jumaluusopin oppilas Palonen. Ruots. Aamusaarnan: lumaluus- opin oppilas Utter. Suom. Ehtoosaarnan:
saarnan: lumaluus-opinoppilas Wellenius.
Nunan-lirlossa, kl. 9, Ruotsia:Koul. opett. Lindman.
«ehNlh. -lirl«ssa, 11. 11, Ruotsia:Koul. opett. Lindman.
Johannes kastajan päiv. saarnaamat: Tuomiokirkossa, Suom. Aamusaarnan: v. Pastori Indren. Ruots. Aamufaarnan: Kirltoh. apulainen Stenström. Suom. Ehtoosaarnan: v. Pastori Saxen. Ruots. Ehtoosaarnan:v. PastoriIndren.
Hinnan kirkossa, 11. 9, Suomea: Koul. oftett. Lindman.
H’tehruh. -lirlosfa, tl. 11, Suomea:Koul. opettL. indman. Piplianselityksiä ftitävät tulevalla viikkoa: tiistaina lello 5 jpp. ruotsin kielellä Tuomioprovasti Renvall ja keskiviilkona kello 5 jftp. suomen kielellä sv. Pastori Malmström.
Turun polisilamarinilmoituksia. Kesäkuun 13 p.
ilmoitti Alistalon emäntä Maija Antintytär Äijälän kylästä Rymättylän pitäjää että hänen klänninkinsä lälläristä samana päivänä vietiin rahakukkaro, jossa oli11ruplan paikoilla.
14 p. ilmoitettiin I:ksi että merimiehen poika E. Nummelin Iso-Heikkilän kartanon ja patterirannan välillä oli löytänyt kultasormuksen, johon kivi on juotettu; 2:ksi että kamarin oven lulku 8 ftäivänä oli kadotettu Ryssän kirkkokadulla.
— Samana päivänä toi piika Karoliina Aatamintytär Helgebodan kylästä Kemiön pitäjää ftolisikamariin virsikirjan, jonka hän oli löytänyt Kauppamiehenkadulta.
15 p. ilmoitti entinen pölisi Herman Jansson että hän 11 päivä tässäkuussa Hämeen poikliskadulta oli löytänyt rahasumman.
Samana päivänä toi Mannulan talon emäntä Edla Josefina AhlströmHirvensalon luodoltapolisikamariin hopialufikan, merkityn puutztaveilla I. A. , jonkahän oli löytänyt piimäpytystänsä.
HUPPaluntain sanomia. (Kuopion. ) Wirkavapauoen saaneet kivulloisuuden tähden Sodankylän kirkkoherra, lääninprovatzti I. F. Liljeblad tämän kesäkuun 15 p:stä tulevan syyskuun loppuun, ja luugan lappalainen vp. A. W. Krogerus elokuun 15 Päivään saakka. Määrätty kirkkoherran virkaa Sodankylässä toimittamaan apulainen F. A. Heikel ja sinne vatzta määrätty kirkkoherran apulainen N.
Fellman, nimittäin Heikel ainoastaansiksi ajaksi kunnes Fellman ennättää tulla sinne, ja kappalaisen virlaa luugatzsa toimittamaan kirkkoherran virkainen samassa seurakunnassa, nimitetty kirkkoherra N. G.
Arppe sekä lappal. apulainenPaltamossa I. A. Frosterus myöski kirkkoherran apulaiseksi samassa seuratunnatzsa.
Haettavana lisa-opettajan virkaOulun ala-alteiskoulussa. Waalisaarnat määrätty pidettävätsi Pyhäjoen kappalaisen virkaan heinäkuun 14, 21 ja 26 ftäivinä ja vaali elokuun 18 p.
(Porvoon. ) Määrätty Pyhtään kirkkoherra, lääninprovasti A. F. Cremer Lovisan alikoulun tarkastajaksi, Hollolan kirkkoherra provasti K. G. Lyra pitämään laäninftrovastin virlaa Itä-Hämeen provastitunnassa, ja Lovisan kirktoh. apulainen vp. K. A. Haekvirka ja armovuodensaarnaajaksi sekä kirkkoherran virkaiseksi Lovisassa.
«nolleita Turussa. Kesäkuun 12 p. trenki Aleksanteri Ahlfors 4O vuotisena, 14 p. savlamllllkarimestarin Fredrik Wilhelm Vikströmin poika Kustaa Mauritz puolen toista vuotisena, varvin falvumiehen Antti Rosenholmin vianalainen ja heikkomielinen ty Andriana Maria 23 vuotisena, vaimoihmisen Hargareta luhanna Rundmannin äpärä lapsi Aatolf Vilhelm 3 vuotisena, torppari Westanfierdin kappelisll Fredrik Wilhelm Idman kuollut läänin lasaretissa.
15 p. merikapteini Kustaa Aatolf Åberg 75 vmottena, 17 p. varvin salvumiehen Heikki Lindblomin vaimo Liisa Aatanuntytär 62 vuotifena.
VlviMittoon kuulutettiin tnomiolirlossa viimis /pyhänä msi erä: merisoturi höyrylaivalla ”Ruril” toisesta mu-väestsstä Gregori Sabrodin lreekkalaisveuäläisestuuÄosta ja palvelusneitiKustaava Sarlotta Lindgren; muurarinlisälli Aaron Wilhelm Helander ja , ei:l Augusta Sarlotta Fagerström; sekä ««risotun höyrylaivalla ”Rurik” toisesta meriväeötöstaAntti Aron ja neiti Wivika Ulrika Grönlund.
Kotimaalta.
KyröskoskenpumpulitehtaastaHämeenkyrön pitäjässä kerrottiin tämän muoden 6 numerossamme yhtä ja toista. Siihen annetaan nyt muutamia tietoja lisää. Niinkuin ennen on mainittu alkoi miisi suomalaista miestä, jotka ennen olimat Tampereen pumpulitehtaassa työmiehinä, menneenä kemääna rakentamaan tähän kuuluisaan koskeen tätä nimitettyä tehdasta. Näitten miesten nimet ovat Björkbom, joka myös kutsuu itsensä Koimuseksi (esimiehenä), Stalström (asianajaja; kirjat kirjoitetaan suomeksi), Ekqmist, Tallgren ja Lindstedt, jotka kaikki työt toimittamat jaitsekkin työtätekemät. He saamat puolen voitosta, mutta toinen puoli on pantu osakkeille, joita on 200, kukin maksama 100 ruplaa. Tehtaan käyttäjä-ratas taottiin paikalla neljännes-tuuman paksuisesta rautavellista, ja käypi sekä painolla että imetyksellä. Se on 36 tuumaa läpi mitaten ja 30 hevoisen voimainen. Kuusi vanhaa kangastuolia ostettiin Tampereen pumpulitehtaasta, parannettiin ja ovat nyt työssä. Englannista odotetaan paraikaa 16 uudenaikaista kangastuolia sekä 1, 500 rullaa. Tehtaan huonerakennus on kahdenkertanen, paitsi aluskertaa, jossa on konepaja.
Huoneetovat makuutetut 6, 000hop. ruplaan.
Kankaita on siinä jo kudottu, hymiä jakaunseieinnäköisiä. Tämä yritys ja toimi ansaitsenkin puolesta vielä enemmin mainitsemista että tässä on työn toimittajina ja johtajina ainoastaan suomalaisia, eikä laisinkaan ulkomaalaisia niinkuin tavallisesti meidän maassamme kaikissa tehdashankkeissa tapana on, että siis suomalaiset tässä ovat osottaneet että hekin omin päin taitamat jotakin matkaan saada, ilman ulkomaalaisten aina nokasta taluttamatta.
Tampereelta 8 p. kesäkuuta. Koska taas on rumennut ilmaantumaan täältäkin kirjoituksia sanomalehdissä, niin eihän haitanne jos minäkin vähän kirjoitan, maikka ymmärrykseni on puuttumainen tämmöisissä asioissa, mutta onhan niinkuinkehoitus niillen, jotka paremmin ymmärtämät asiat selittää. Täältä olis kyllä tärkeitäkin asioita ilmoitettavia, vaan en tiedä mikä siihen syynä on että kaupunkimme taitavammat ei näistä sanaakaan hiisku, eikä työmäki näitä tarkoin tiedä. Mutta jääköötne nytkin oppineitten tarkastettavaksi. Aikomukseni olikin vaan ensin ilmoittaa se kiitettävä asia, että tännekin on perustettu lainakirjasto, josta saadaan kirjoja lainata ilman maksota, vaan sitä vastaan saa kukin varansa ja hymän tahtonsa jälkeen vapaehtoisilla lahjoilla edesauttaakirjallisuutta.
Eikämahda kukaankuin kerta lainaa, olla niin tunnoton, ettei «vähästäkin varastaan jolla kulla kopekalla edesauta tätä kiitettävää laitosta, hyvin tietäin sen manhan sananlaskun että ”syötama kuluu, pidettämä manhenee”. Kirjaston perustajoista en tiedä, enkä myös kuinka monta nidettä on, mutta sen olen nähnyt, että kirjoja on lainattu ahkeraan, josta sopii sanoa, että lukuhalu on kiitettäma kau.
pungissamme. Kiitos ja kunnia sen toimittajoille! kuin ovat meidänkin sivistystä sutta ropakkoa on Harmittavaisen v«lhe> sillä asunhuoneet kemäistään eli lakaistaan joka päivä, ja juhliksi «itoten jouluksi pestään sekä seinät että laattiat. Että työmäen vuoteet ei sovi aina olla silmiä haikäisemän malkiat, sen ymmärtää jokainen kuin maan miitsii asiata tarkemmin ajatella.
Isännän ja emännän asunkamarisfa melkeejoka talossa löytyy tätä nykyä senkki, jossa (arvattavasti tarpeen mukaan) säilytetään niitä Harmittavaisen luetelmia kapineita, eikä siis siinä suuressa kaapissa, josta hän puhuu ja jonka ovea hän arvattavasti hakee taloon tultuansa
tullaksensa ”ravituksi”. Että pirtin seinät täytyy olla päresauhusta mustuneet on myöski yksi mälttämätön asia, niin kauvan kuin pärettä poltelaan valoa tarvittaissa. Ia mitäs sitte poltettas pirtissä? Että kynttilä siinä on sopimaton, sitä ei mahda yksikään ajattelemainen ihminen epäillä; öljy-lamppujamyös on joku täalläki koettanut viljellä, mutta niistä lähde tarpeellista valoa eikä niitä sovi siirrellä sen jälkeen kuin työtä tehdessä tarve vaatisi.
Yhteisesti taidan sanoa että Loimalaisia ei sovi erinomaisesta ruokottomuudesta parjata, olen myöski makuutettu että naapuri-pitäjissammekän ei ole puhtaus sen parempi kuin Loimaallakan. Että sellaisiaki löytyy kuin Harmittavainen Loimalaiset ilman eroitusta maalaa oleman, on arvattavasti tosi; mutta Loimaalla löytyy myös paljo taloja ja tölliäki, joissa on siistiys ja puhtaus yleinen että ei suinkaan ole muistutuksen siaa.
Juopumuksen sanoo Harmittavainen täällä myös olevan hyvin vallan päällä. Tosi on että tätä kaikkea pahaa matkaansaattavaista syntiä täällä moni vielä hyvittelee, mutta en luule senkään olevan Loimaalla enämmän vallan päällä kuin muissakan pitäjissä tällä paikkakunnalla. Ia että miinan nautinto täällä silmin nahtämästi on vähenemässä osottaa seki että kyliä löytyy jossa kaikki isännät omat miinan maistamattomia, löytyy myös isäntiä jotka otettuansa palvelukfeenfa suuremmanki miinan orjan, saamat tuota-pikaa hänen muuttumaan marsin kelpo-mieheksi.
Mahdotonta on käsittää mikä henki Harmittavaisessa on vaikuttanut silloin kuin hän parjaus-kirjettänsä on kyhännyt. Siihen päätökseen täytyy tulla hänen kirjettänsä tutkiessa että hän on niitä miehiä, jotka kanssa-ihmisiänsä ei pyydä johdattaa eteenpäin sivistyksesfä, maan yhäti soimauksilla ja parjauksilla paaduttaa heidän luonnittansa ja siten kuolettaa sen mahäisenki halun paremman perään. Wai luulitkos Harmittavainen silloin yhteistä parasta edesaultavas kuin omaa pefääs ja kotoas silla tavoin rupesit saastuttamaan.
Näin on nyt tämä kirjeeni saanut enemmän mittaa kuin sille alussa oli aikomukseni antaa.
Wielä sanon että minä en koskaan tahdo puolustaa mitä muutki ihmiset näkemät ke. paamattomaksi, enkä nytkän ryhtynyt kynäin sitä marten että kaunistella Loimata^ia. maan että totuuden puolesta vastata Harmittavaisen häväistys-kirjeelle; kuin mlöski. niinkuin jo alussa mainitsin, täten tehdä itseni vapaaksi siitä epäluulosta e/ta ne Loimalaisten häväistykfet olisivat minun kynäni piirtamiä. Luulen että Harmittavainen juuri itse on se joka minun päähäni syytä ajaa sillä tavalla tehdakfensa Asiansa vapaaksi.
Katson myös tarpeelliseksi niitä paria ruotsinkielistä sanomalehteä ”Folkvännen” ja ”33jörneborgs Tidning”, jotka Harmittavaisen kirjeestä noukkimat ne kaikista yhden askeleen eteenkasin auttaneet, hyvin nähden että se tahtookin olla vähän huonolla kannalla.
Terveyden tila on ollut jokseenkin hyvä, vmkka vilutauti tahtoi tänäkin kevannä ihmisiä vaivata; mutta ei kuitenkaan niin rajusti kuin viimme kevännä.
— Täällä tapahtui surkuteltava asia, kuin eilen eli tämän kuun 7:tenä päivänä, katosi eräs paperi-tehtaan työmies yhtäkkiä pois kotoansa, ettei tarkoin tiettä mihin meni. Arvellaan kuitenkin tämän mies raukan koskeen joutuneen, koska lakki löyttiin kosken rannalta. Tämä kadonnut mies sairasti jo ison aikaa, ja sairautensa ajalla oli niin pään-hourauksissa ettei tahtonut kotona pysyä. Mutta oli jo paraneepäin ettei tietty niin tarkkaa vaaria pitää ja niin pääsi ilman perään katsomata ulos menemään ja menikin tielle tietymattömälle. Tämä Tammer-koski näyttää siltä, kuin joka muosi uhrinsa ottaisi ihmis-sumusta. Sillä muistaakseni ei ole paljon sitä vuotta ettei joku tapaturmasta putoo koskeen, muutamina muosina usiampiakin.
Kesän luultiin täälläkin tuleman hyminkin aikaseen, kuin huhtikuun keskivaikeilla ei enää paljon lunta näkynyl, mutta kylmät pohjatuulet pitkittimät kesän tuloa, että Nässjärvikin talvi-takkinsa heitti vasta toukokuun 15 päivänä, ja kauniit kesäset ilmat alkoivat masta Urpanuksen päivästä, maikka tuuli on nytkin ollut enimmiten pohjan puolella.
Työmies Tampereelta.
Loimaalta 15 p. kesäkuuta. Sanomain Turusta 21 n:rossa löytyi eräs Loimalaisia tavattomasti häväisevä kirje, allekirjoituksella ”Janne Harmittavainen”. Täta kirjettä ei minulla ollut aikomus ensinkään vastata, ensiksi siitä syystä että, niinkuin olen kuullut, usiat täällä ovat aikeessa sitä tehdä ja toiseksi että minä olen ainoastansa vähemmän ajan oleskellut Loimaalla enkä luullut sentähden minun olevan soveljasta ruveta yleisesti pitäjäläisistäni puhumaan sellaista kuin koskee tapoja ja käytöksiä.
Mutta koska nyt kuuluu arveltavan että minä olisin kysymyksessäolevan häväistyskirjeen lähettänyt San. Turusta, niin olen minä, säilyttääkseni mainettani, vaadittu tekemään muutamia muistutuksia mainitulle kirjeelle.
Janne Harmittavainen sanoo että naisten pitäisi oleman käytöksissänsä ”kehnommat”kuin miehet. Mitäs tällä tarkoitat? Mahtanetko Janne parka sitä itsekkän ymmärtää? Sanot myös ettäs olet kuullut hämettamäisiä loruja miesten janaisten välillä, tämä kyllä on arvattavasti tosi; mutta se ei ole tapana ainoastansa Loimaalla, matkusta maikka mihin, niin olet staeinkaltaista yhteiseltä kansalta kuuleva, sillä on suomalaisille tullut niin tavaksi että ei sitä pahana pidetäkkän. Edespäin puhut Loimalaisten ruokottomuudesta, ja luulet että Loimaa ansaitsisi nimitettaä ruokottomuuden pesäksi. Tämä kuuluu hyvin ka.
malalta; katsellaanpas asiaa vähän tarkemmin.
Että emäntiä suuttaa löytyä joitten on silmät mustat, nenä noessa ja kädet kuin sepän, en taida tyhjäksi tehdä, mutta sen tiedän sanoa että ei nutä kuitenkan monta ole. Että laattiu eli permanto talonpoikaisen kansan asunhuoneissa on musta, sitä ei taida millään keinoin auttaa. Talvisaikana tuodaan lunta jalvoissa sisälle, joka sitte sulaa ja tarttuu päreen polttamisesta tuleman noen ynnä muun asunhuoneessa aina löytymän tomun kanssa permantoon kiinni. Mutta että siinä olisi tuumaa pqkvelvollisuutensa eivätkä riko kieltoja, olisi vakuutettava alituinen ja perittävä torppainsa nautinto, vieläpä niinkin että näitä torppia, sittekuin ne nähdään siihen kuntoon päässeen, saisi lunastaa tumallisiksi tiloiksi eli taloiksi, kuitenkin niin ettei niille silloinkaan omaa metsämaata annettaisi vaan että ne sitteki saisivat tarvispuut kruunun metsästä.
(S:tar. )
Ulkomailta.
Amerikan liittokunnassa erkaantuneet etelä ja pohjais valtakunnat varustamat varustamistansa sotaan, ja heidän sotajoukkonsa lahenevät lähenemistänsä toinen toistansa.
Aeqvida Creekin luona sanottiin jo vahä tapellunki, mutta kuinka siinä kävi, ei ole vielä tullut tyyskempää tietoa. Presidentti laskettaa vielä sata tuhatta miestä sotaväkeen.
Syrian asioita keskustelema neumokunta on esitellyt Syrian hallitsiaksinimitettamäksi kristinuskoisen kumernöörin, mutta sultanin eli Turkin keisarin vallan alaisena.
Italiassa on Camourin siaan Rieasoli nimitetty neumokunnan esimieheksi ja ulkoasiain ministeriksi.
Koska A. Manninen kirjansa alkulauseessa pyytää lukiain tekemään muistutuksia kirjaansa, niin tahdon minäkin tässä lausua muutamia mielipiteitäni samastakirjasta.
Koska kirjantekia alkulauseessansa sanoo kato(Lähetetty. ) Muutamia muistutuksia A. Manniselle ”Mietteistänsä katonmosista Suomessa”. *) ’)Ehkä tämä kirjoitus »siassa kohden on jyrkästi päättelevä, emme kuitenkaan ole tahtoneetlieltää Mä siaa tehdessämme, antain niin Manniselle tilaa selittämään mietteitänsä. Toim. mmst.
vuosiin olevan monen monia syitä jakohta näitten sanain jälkeen lausuu ettei ”katovuosien poistamiseen tarvita muuta kuin maaviljelykfen ja talous-asiain parempaa järjestämistä, ” niin tahdon minäkin tehdä A. Manniselle muutamia kysymyksiä: 1) onko se maaviljelyksen syy jos tulee kova yö-halla, 2) ylenpaltinen kuivuus, 3) ylenpaltinen märkyys, 4) muut syöpäläiset j. n. e.
Etkös luult näitten kaikkien oleman kaikkivaltiaan taivaan ja maan Luojan hallussa, eikä ensinkään sinun jarkesi keinoilla estettavat.
Wielä tulee tästä yksi kysymys, omatko maanmiehet katovuosina olleet huolettomampia kuin hyvänä vuonna. Jos katovuodet tulemat huonon maaviljelyksen tähden, niin kyllä se A. Mannisen tuumissa mahtaa sitten olla niin että maanmiehet omat katovuosina laiskempia kuin muulloin. Sitten sanoo hän taas etta maaviljelyksen asiain haarat omat niin avarat että se on mahdotoin rumeta sitä niin vähäisessä kirjassa selittämään, vaan kuin hän tiesi maaviljelyksen oleman kaiken ainoan syyn katovuosiin, niin miksei hän sitä selittänyt, joka parhaiten asiaan kuuluu, ja kukas Mannisen oli tuominnut sitten niin pientä kirjaa tekemään, ettei siihen mahtunut mila asiassa karmittiin, mai oliko Mannisella silloin paha paperin puute? Kyllä piankin. Nyt antaa Manninen taas päätöksen katomuosille että niinkuin kaikilla luonnon valtakunnassa on järjestys, niin täytyy katovuosillakin olla joku järjestys, ettei ne saisi niin tietämättä tulla maakuntia hamittämäan. Tässä ei näy A. M. ymmärtämän vähaäkän oikiaa järjestystä, ei myös näytä siltä että hän olis ikänä miittinyt silmäillä pyhäin profeetain sanoja manhasta testamentista, josta hän olis saanut nähdä mitä katomuosilla ymmärretään.
Ei hän tuota näy ymmärtämän että katomuosista on meille monta kertaa suuri hyöty. Tässä en viiti pitemmältä edes selittää kuin sanon ainoastaansen ettei Jumala koskaan anna meille sitä jota emme tarmitse, ja kuka se on joka taitaa kaikkivaltiaan kuritusta järjen keinoilla vastaan sotia. Kuin katselemme eteenpäin A. Mannisen kirjaa, tulee siinä ajantietoja ja vuosilukuja milloin ja koska on ollut kovia katovuofia, tavasta nälkä, välistä halla, toisinaan köyhyys j. n. e. , ikään kuin ei muut olisi ajantietoja ennen ikäpäivinä nähneet.
Senhän jokainen ymmärtäväinen tietää ajantiedoista, mitä ennen tapahtunut on, vaan mitä tästä lahtien tapahtuu tulevaisina aikoina, sitä ei yksikään voi arvata, jos kuinka suuren joukon lukisi vanhoja muistokirjoja. Senhän näkyy hyvin tietävän mitä tapahtunut on, vaan mitä tästä lähtien tapahtuu, siitä ei Manninen mitään mainitse. Nyt 2 luvussa näkyy Englantilaisen tohtori Kirvanin 41 vuotinen kertomus, josta A. M. on tietävinäan minkälaisessa jonossa katovuodet kulkee, kuivat ja märät kesät. Saan muistuttaa Man Jonnin joutavia.
Äveriäs talonpoika meni kauppamiehen tykö ja pyysi ostaa”parasta /ai/a hattua”.
Kauppamies näytti hatun, jonka hinnaksi määräsi viisi ruplaa. ”Eikö parempaa löydy”, sanoi toinen, vaikka hattu jo oli kyllä hyvä. Tästä kauppamies yskän ymmärsi, miehen tyhmyyttä arvasi, näytti toisen ulkomaalaisen hatun ja sanoi sen kymmenen ruplaa maksavan. ”Se nyt joltainkuuluu”y sanoi talonpoika ja rupesi jo kauppaa tekemään, kun kauppamies äkistipisteli: ”mitäs hatulla teet) eipä sulf oo päät’ eikä poutaa?” Tästä mies tukkaansa tarttui ja vastasi: ”vt/ mulV päät’ kotoa lähteis*, ei hän tok* sinne jäänyt. ” Muutama akka kävi tohtorin puheella lapsensa kivun tähden. Tohtori määräsi lapsen lämpösessä vesi-korveessa haudottavaksi.
Tästä akka kyselemään: ”panenko minä jotakinhauteeseen?” ”Lapsen kuitenkin kaiketikkiri\ vastasi tohtori nam-ahtain.
Korkia herra Helsingissä tuli kotio pihallensa ja kohtasi porraspäässä sotamiehen, joka muutamia kupari-astioita kantoi seljassansa. Herralle, joka kyseli, mihinkä hän niitä vei, vastasi sotamies että hän niitä rouvalta oli saanut minattavaksi. ”Sopiko se sun kanssa hinnasta?” kyseli herra vilkkaasti: ”Lupasin minä niitä ruplalla tninata”, vastasi sotamies. ”Eikös puoli piisaisi?” sanoi siihen herra. ”Jos sen oites saan käteeni”, vastasi sotamies; sai rahan, vei astiat, meni matkaansa eikä niitä senjälkeen siinä huonekunnassa ole näkynyt.
Torpanmies kuljetti kaupan heinä-häkkiä, jota hän kehui mitä parahimmaksi, heinien hyvyyden ja häkin suuruuden puolesta.
Hän vaati sentähden myös siitä korkeinta hintaa. Eipä kaavan viipynytnista että hänen olisi pitänyt kirjaansa merkitä 41 vuotiset vuosiluvut edelle päin ja jokaisen vuofiluvun kohdalle kirjoittaa milloin on kuiva kesä ja milloin märkä ja vaihettelevainen että joku lukioista olisi tullut ymmärtämään mitä tulema on. Kaikista näistä huomaamme että M. on kokenut yhdellä ja toisella jaarituksella venyttää kirjaansa vaan hyvin pitkäksi. Kaikista merkillisin on 18 sivulla kuin hän sanoo:
”tulkoon liika märkyys joko sateesta tahi seisomasta vedestä ja lähteistä; ” mitä hän tuolla kummailee kuin noita loimottaa että kylmä tulkoon vaan joka paikasta, kyllä mahtaa Mannisen mieli tehdä koettaa miehuutta kylmän kanssa. Monta muuta eriskummuista löytyy tässä kirjassa, vaan jätän ne tällä kertaa, hyvästi toivoen, etteiMannisen pitäisi paheksumaan jos olen sanasen muutaman muistuttanut. K. P.
rumimmat paikat, siten tehden Loimalaisten häväistyksen kahta vertaa katkerammaksi, vaatia kertomaan etta ne olivat valheen ja parjaus-hengen synnyttämiä.
. F. Westerling. Suomen JulkisilleSanomille. (Lähetetty. ) Uskoisin kirjoittaissani Loimaalta kuulumiia San. Turusta mainitsin että täällä on ksten kouluin toimittaminen pantu alulle.
Häistä sanoista puhkesivat lulk. S:mat einomaiseen ihmettelemiseen; muka sentähdn että kuin Loimaa on niin lähellä itse Zmkua, josta ensimaiset valon sateet ovat Svmelle levinneet, ja nyt vasta on lasten keuuin asia ”pantu alulle”. Kysyn nyt Teitä lulk. S:mat (silla itse en minä voi sitakasittää) mitä yhteyttäneljattäkymmentä vutta takaperin Turusta pois muutetulla yliopistolla ja Loimalaisten nykyisella sivityksellä sopisi olla? Ilmoitan myösTeille ett juuri näinä aikoina usiaan Turkua lahenpänäki olevaan seurakuntaan on kouluja hnkittu; ja luulen että ei vielä nytkän ole k«kissa, Turusta seitsemän penikulmaa etalla olemissa pitäjissä vakinaista koulua.
Heha kyllä että nain kauman olemme viiyneet niin suuresti arvoisan asian toimeen pnemisessa kuin lasten koulu on, mutta en ktso oleman tarpeellista meitä tästä soi , ata, koska asia on melkeen kuin uusi ja <is ei ole vielä yhteinen kansasen tarpeelliuuttakaan oikein tullut käsittämään; myös n myöhänki parempi kuin ei koskaan.
Wielä kysyn Teiltä lulk. S:mat kuinka paljo Helsingissa, jossa nykyinen yli-opisto löytyy ja jossa Teki vaikutatte, on tehty alhaisemman kansan eli suomalaisten lasten «petokseksi; kuin myöski jos jokaisessa seurakunnassa, seitsemän penikulman alalla Helsingista jo löytyy lasten koulu? Loimaalta sesäkuulla. F. W.
toosaarnan: lumaluus-opin oppilas Hellsten.
Lvuan lirlossa, kl. 9, Suomea:Koul. opett. Lindman.
Uehruh. -tirlossa, kl. 11, Suomea:v. Past. Malmström.
Lähetys saarnan pitää tulevana maanantaina kello O epp. suomen kielellä ja kello 9 epp. ruotsin kielellä v. Pastori Malmström.
Piplianselityksiä pitävät tulevalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä v. Pastori Indrin ja tesliviikkona kello 5 jpp. suomen kielellä v. Pastori Malmström.
Kuolleita Turussa. Kesäkuun 6 p. proomimiesKustaa Robert Lindström kuollut Wiaporin linnassa 49 vuotisena, 20 p. entinen merimies Samuli Ahlqvist 74 vuotisena, entinen kauftpapalvelia Antti Menius löyttiinkuolleena riihessä likellä Kupittaata 61 vuotisena, 21 p. entinen merimies ja tarkkampuja Gabriel Wilhelm Thorenberg 36 vuotisena, talollisen Matti Matinftoika Saksa vainaan leskiLovifa Svanberg Piikkiön pitäjästä 65 lvuotisena, 22 p. ittellisneiti Priita Liisa Fingerruos 73 vuotisena, 23 p.
muurarinkisälli Juha Wikman 66 vuotisena, 24 ft.
palovartianKustaa Grönberginleski Anna LiisaKylin 63 vuotisena, 26 ft. proomimies Kaarle Fredrik Lindbäek kuollut lasareetissa 32 »uuotisena.
Avioliittoon kuulutettiin tuomiokirkossa viimitz sunnuntaina ensi erä: tehtaan työmies Evert Lundström ja neiti Fredrika Emilia Kjenberg; sekä lampuoti, leskimies Juha Blom Westergärdin talosta Lemlahden kylästä Paraisten pitäjää javaimoihminen Katarina Lovisa Kaarlentytär.
Turun polisilamarinilmoituksia. Kesäkuun 17 p.
tuli Helsingin polisimestarilta Turun polisimestarille sananlennättimellä ilmoitus että Espanianalamaiselta Pablo Artrarolta Kleinen ravintohuoneessa Helsingissä oli varastettn kultanen silinteri-kello kultaviljoinensa, 326 Espanian piasteria, 200 ruplaa hop.
ja matkapassi, ja että varkaaksi luultiin eräs mies uimeltä Grönroos, joka samana päivänä höyrylaivalla ”Furst Mensehikoff” oli lähtenyt tänne Turkuun.
Mainitun höyrylaivan tullessa samaua päivänä kaupunkiin, otettiin kiini sotamiehen poikaJuha GrönroosPorista kotosin, ja löyttiin häneltä varastettua tavaraa ainoastaan kultakello ja viljat, jota vastaan hänen kumppanillansa tuntemattomalla ja pasittomallavaimoihmisellä, joka sanoi olevansa alaupseerin tyttären Helsingistä nimellä Katariina Karberg, löyttiinvarastetuista rahoista 111ruplaa 25 kop. hop. , 155 riksiä Ruotsin riikinrahaa sekä vähänen joukko ulkomaan hopiarahaa, jotka Katarina Karberg sanoi matkalla saaneensa Grönrosilta tallettaaksensa, jonka myös Grönroos todisti, tunnustain varastaneensa.
Tarkempi tutkinto pidettiin polisikamaritzsa 21pättvä tässä kuussa, jolloin asia lykättiin Helsingin lamneriu oikeuteen, jonne myös Grönros ja Katariina Karberg ynnä heiltä saatu tavara ja rahat tulevat lähetettälväksi.
Samana päivänä ilmoitti1:
lsi totontekiän leski Kustaava Wahlgren että hänen klänninkinsä plakkarista oli viety rahakukkaro, jossa oli 3 ruplaa 27 kop. hop. ; 2:ksi kankurinkifälli Robert Grönfors että hänen vaimonsa klänningin plakkarista oli varastettu rahakukkaro, jossa oli8 ruplaa 64 kop. hop. ; 3:ksi assessori Hirninleskiroutvaoli Uudella torilla kadottanut8 ruplaa kukkaronensa; 4:ksi rusthollarin tyttäreltä Lolvisa Inhantyttäreltä Gunnarsnäsin rusthollista Paraisista kotofin oli samana päivänä viety 3 ruplaa 93 kop. ; s:ksi neiti Maria Lindsten Joensuun kartanosta Halikon pitäjää että hänen klänninkinsä ftlakkarista Kirkkotorilla oli kadonnut pujottu kukkaro, jossa oli 40 hop. ruplan paikoilla; 6:ksi traatarinkisällin leski Maija Liisa Ekström Helsingistä oli kadottanut rahakukkoron, jossa oli 1 viiden ruplan ja 2 yhden ruplan seteliä. Samana päivänä toi suutari Ramstedtin oppipoikaJuha Selin polisikamariin 3 kirjaa, jotka hän oli löytänytpellolta Henrikin uimahuoneen läheltä.
18 p. ilmoittiI:ksi Hiippaluntainsanomia. (Turun. ) Kuollut vankihuoneen saarnaajat O. W. Simelius Waasassa ja vp. E. O. Stenberg Turussa alussa kesäkuuta.
Haettavaua vankihuoneen saarnajan virat Turussa ja Waasassa, uusi kappalaisen virka Waasassa, setä laulunopettajan virka Kokkolan ylialkeiskoulussa.
Sitte kuin Turun rouvasväenkoulunopettaja maisteri Simelius omasta pyynnöstänsä on jätettypoisFöglönkirkkoherran vaalista, johon hän vaaliintäytteeksi olipantu, on hänen siaansa kolmanneksi vaalisaarnaa. jaksi määrätty kirkkoherran viran toimittaja Kokemäellä vp. I. W. Limon. Paitsi sitä on v auliin pantu Maalahden kirkkoherran virkaan 1) Lappväartin kappalainen K. E. Bergman, 2) Kauhajoen kappalainen WP. S. Hellgren ja 3) Ilistaron kappalainenvp.
B. E. N. Aspelin; Teirijärven kappalaisen virkaan 1) Lempälän kappalainenWP. K. P.
Grönros, 2) RaippaluodonkappalainenK. I. Roos ja 3) Eklerönkappalainen vp. I. W. Fontell, sekä Lehtimäen saarnaajan virkaan I)Wöyrinkirkkoherran apulainen E. Malmberg, 2) armovuodensaarnaaja Bergössä M. E. Caselius ja 3) vaalin täytteeksi kappal. apulainen Kuortaneella K. I. Chydenius.
Wirtavakuuskirjan saanut v. t. lukion-apulail nen maiöteriK. G. Bärlund Turun alikoulunrehtoriksi.
Nimitetty maisteri F. A. Canth historian opettajaksi Kokkolan ylialkeiskouluun. Määrätty Maarian lappalainen WP. maisteri A. W arelins pitämään kirkkoherran virkaa siellä silla aikaa kuin provasti Hjelt asianomaisten luvalla oleskelee ulkomailla, koulunopettaja B. Anthoni tulevan lokakuun 1ftäivään saakka pitämään kappalaisen virkaa Raumalla kappalaisen WP. Blomin virkavapauden aikana, maisteri O. A. F. Blomstedt toimittamaan rehtorin ja maisteri A. Forsnäs konrehtorin virkaa Kokkolan ylikoulussa tulevana luku-aikana, seka ylioppilas T. Erikson samalla aikaa pitämään toisen opettajan viran tointa Godbyn alikoulusfa.
(Porvoon. ) Keis. M:tion armossa suonut h. k. pispa K. G. Ottelinille virkavapaudenkolmeksi kuukaudeksi tänä kesänä, matkustaaksensa ulkomaille, terveyttä hakemaan. Wirkavapauden konsistoriumilta onsaanutPuumalan kirkkoherra maisteri G. E. af En ehjelm kuudeksi viikotsi kesäkuun 15 p:stä omain asiainsa tähden, jolla aikaa Wirolahden kappal. apulainen vp. A. W. Mansner on määrätty Puumalan ’kirkkoherran virtaapitämään.
sKuoftion. ) Kirkkoherran tutkinnon on käynyt Kärsämäen kappalainen, kirkkoherran viran toimittaja vp. B. L. Frosterus.
ajomies Juha Lunden että hänen hevosensa ynnä häkkirattaat ja silat, puodissa ollessansa, oli «arastettu; trenki Pietari Aataminpoika Laukatun Isostatalosta Prunkkalan kappelista, jolla tämä varastettu hevoinen oli, pantiin kiini ja tulee siitä tuttittavaksi; 2:ksi talonpoika Kaarle Matinpoita Ränön kylästä Föglön pitäjää oli kadottanut 70 ruplaa, jotka ittellisvaimo Maija Ajatin M-Mattilan talosta Suutilan kylästä Marttilan pitäjää oli löytänyt, niin että Kaarle Matinftoika sai omansa; 3:ksi piika Fredrika luhantytär Alistalosta Laitilan kylästä Wehmaan pitäjää että hän Uudella torilla oli kadottanut 6 ruplaa hopiaa, nimittäin 1kolmen ruplan, 1ruplan ja 3 kolmen markan seteliä, sekä pientä kuparija hopiarahaa; 4:ksi piika Eufrosyne Matintytär Nuutilan talosta Salon kylästä Wehmaan pitäjää että hän samana päivänä länsi Rantakadulla oli kadottanut mustan karttuunisen kukkaron, jossa oli 7 ruplaa hop. sekä 2 värjäri Lindströmin viirimerkkiä; s:ksi muurarin kisällin vaimo Ulla Lindholm että hän Uudella torilla oli kadottanutkukkaron, jossa oli 3 ruplaa hop. , nimittäin yhden ja kolmen markan seteleissä sekä pientä hopiaja kuparirahaa; 6:ksi talonisäntä Pietari Matinftoika Simon kylän Keskitalosta Paraisten pitäjää, että hän 17 päivänä tässä kuussa oli Aurajoesta kiini ottanut kulkevan venheen, jonka hän oli sitonut kiini neutvomiesGyllikin talon alla olevaan kalkkivenheesen; 7:ksi merimiehen vaimo Eeva Lindqvist, että hän samana päivänä asuntonsa vierestä Merikorttelintalossan:ro 104 oli korjuunsa ottanut mustanja viherian-ruudullisen villahuivin; B:ksi mamseli Selma Halleen, että hänen klänninkinsä plakkarista samana ftäivänä oli kadonnut rahakukkaro, jossa oli 3 ruplaa 45 kop.
hop.
19 p. ilmoittiI:ksi talonpoika Viktor Joosepinpoika Piippilän talosta Pohjarannan kylästä Savon Pitäjää, että hän 18 päivää vastaan yöllä oli kadottanut vartaan käden kautta hopiakellon ynnä siinä roikkuvilla kultaviljoilla ja n:ro 100 piirustettuna kuoreen; 2:ksi talonpoika Mikko SeppäläHäntälän kylästä Uskelan pitäjää, että häneltä oli kadonnut kukkaro, jossa oli 20 ruplan paikoilla; 3:ksi poikaEdvard Ertzberg, että hän Kasken kadulta 15 päivänä oli löytänyt klinkkuveitfen rautaftäällä ja kahdella terällä seka korkkiruuvilla; 4:ksi siltavoudin vaimo Wilhelmina Lindrot Tyrväästä, ettäKirkkosillalla tuntemattomalla tavallaolikadottanut rahataskunsa, jossa oli 7 ruplaa 20 kop. ; s:ksi pakkari Juha Appelgren höyryvenheIlon lautalta oli korjuunsa ottanut harmaan tröijyn, 1parin harmaita housuja, harmaan turkin sekä harmaapohjasenklänningin. Samana päi vänä otetiiin kahdelta epäluulon alaiselta ihmiseltä viheriä villahuivi ja harmaa tröijy, jotka ovat ftolisikamarissa tallella.
20 P. ilmotti I:ksi tohtori Elfving että hänen kyökistänsä oli kadonnut Hopiainen ruokalusikka, merkitty puustaveilla I. F. E. ; 2:ksi merimies Sven Juhanpoika että hän eräänä päivänä tämän kuun alussa taikka edellisen lopulla Luostarin mäeltä oli löytänyt yhden 25 ruplan setelin, joka näöltänsä kauvan näytti maanneenmaassa; 3:ksi henkikirjuri A. Tollet että hän loukolla ennen Wähällä Hämeenkadulla oli kadottanut rahakukkaron, jossa oli värimerkki ja 1rupla hop.
21 p. kadotti rouva Maria Wilhelms kaksi vähäistä avainta, ja karvari Fr. Mandell ilmoitti löytänensä tämän kuun alussa Uudenmaan kadulta punaruufuisen topa Sanomia Turusta.
M26. Perjantaina Kesäkuun 28 päivänä 186L 3 S. Kolminaisuudenpäiv. saarnaamat:
Tnomiolirlossa, Suom. Aamusaarnan: Jumaluusopin oppilas Wellenius. Nuots. Aanmsaarnan:lumaluus- opin oppilas Palonen. Suom. Ehtoosaarnan:
lumaluus-opin oppilas Utter. Ruots. EH
Mustalais-poikalasten jättäminen ja lähettäminen sotamies-kantonistalais-pataljoneihin Wenäjälle, joka julistuksessa huhtikuun 12 p. 1842 oli säätty, on nyt armollisessa Julistuksessa viime toukokuun 6 p.
lakautettu, syystä ettei Wenäjällä niitä lapsia enää oteta mainittuihin pataljoneihin mastaan.
(S:tar. ) Purjehtimisesta jalaivaliikkeestä Saimaan rantain malilla on armollisessa kirjeessä Tullin-pääjohtokunnalle viime huhtikuun 8 p:ltä selitetty, että määräykset toukokuun 28 p. 1839 annetun Purjehtimis-järjestyksen 3:ssa luvussa sisämaisesta laivaliikkeestä oikeastaan tarkoittamat maan semmoista laivaliikettä, missä merimesiä koskettaminen moipi tapahtua, eikä niitä määräyksiä siis voida sovittaa purjehtimiseen Saimaan mesillä muita laimoja kohtaan kuin mitkä tulemat mereltä tahi aikomat mennä merelle. Samalla kuitenki säätäan että jos vasta näyttäisi, että tavarain luvaton tuonti ja lemitys maakuntaan maatisi, , kauppaliikkeen suhteen Saunaan mesillä, uusia määräyksiä ja sääntöjä, Tullin-pääjohtokunnan tulee tehdä alamainen ehdotus niistä valtiohoidon senatin osastoon. (S:tar. ) Uusi pitäjä. Käskykirjeellä viimis toukokuun 27 zx on Keis. M:ti armossa määrännyt että Loimaan kirkkoherran miran avonaiseksi tultua, Alastaron kappeli ynnä Wirttaan saarnahuonekunta sekä Mökköisten ja Auvaisten kylät emäseurakunnasta eroitetaan ominaiseksi kolmannen luokan keisarilliseksi pitäjäksi, jossa valmelee kirkkoherra ja pitäjänapulainen; tullen Alastaron kappalaisen virka hätvitettäväksi, avonaiseksi tullessa, ja kappalaisen puustelli annettamaksi kirkkoherralle, ollen seurakunta velvollinen, uuden manttaali-luvun jälkeen, laittamaan sitä tarpeelliseen ruokkoon ja vastedes laillista hoitoa siitä pitämään; tulee myöskin seurakunnan pitajänapulaiselle rakentaa ja voimassa pitää tarpeelliset asunja ulkohuoneet; jonka ohessa armossa on säätty että jos Alastaron nykyinen kappalainen ja pitäjänapulainen erkanemat Miroistansa ennenkuin Loimaan nykyinen kirkkoherra, näitä mirkoja tulee toimittamaan mälinaikaset saamamiehet; mutta Loimaan jälille jäänyt emaseurakunta tulee vastakin luettamaksiensimaisen luokan kirkkoherrakunnaksi.
Suomen talousseura Turussa on maaviljelystoimista antanut vähemmän metallinsa talonpojille Juha ja lisak Korhoselle Wiitasaaren pitäjästä, talonpojalle ja kirkon kuudennusmiehelle I. I. Tansarille Isosta-Kyröstä, talonhaltialleJaako Simonpoika Mattilalle Heinolan pitäjästä, talonpojalle kirkkomäärtti ja lautamies Israel Hembergille ja muoroojalle Matti Jaakon pojalle, kumpikin Marttilan pitäjästä, talonhaltialle Aatami Antinpoika Mattilalle Heinolan pitäjästä, talonpojille Juha Pekka Saukiselle ja Juha Termaniemelle Kittilän Lapista, torpparille Heikki Liimataiselle Wiitasaaren pitäjästä.
Maaviljelysopettaja Gibson on määrätty tämän vuoden kuluessa, ja sittekuin hän on päättänyt muut kruunun käskystä sekä yksinäisten anomuksesta tehtävät virkatoimensa, tutkimaan noita avaroita soita ja rahkoja Perhon kappelissa Kokkolan pitäjää, jos ne ovat maaviljelykseen sopivia, ja sitte antamaan lauseensa asiasta sekä kertomuksen toimituksestansa.
Maamiljelyksen ja yhteisten töitten toimikunnan esimies, senatori Gripenberg on ilmoittanut tahtovansa keskustella Suonien talousseuran kanssa Turussa muutamista maaviljelyksen ja sen simukeinoin tärkeistä asioista, jonka muoksi seura on kutsuttu mälinaikaseen kokoukseen tuleman heinäkuun 6 päivänä kello 5 jpp.
Sivistysseura. Tohtori N. H. Pinellon ynnä muutamain muiden Turkulaisten alamaisesta pyynnöstä saada täällä, tehdyn sääntöehdotuksen mukaan, asettaa seura yllämainitulla nimellä, siinä tarkoituksessa että kaupungin nuorisolle, marsinki työntekemästä säädystä, lemittämäan halua tieteisiin ja hyödyllisiin askaroimisiin, on Keis. M:ti armossa suonut semmoisen yhteyden perustettamaksi ja sen ohessa mahmistanut sitä varten tehdyt säännöt, kuitenki sillä lisäyksellä, ettei keskustelemisia maltiollisista asioista, ei myöskään neumottelemisia semmoisista aineista, joilla ei ole mitään yhteyttä seuran tarkoituksen kanssa, ole lupaa siinä pitää, josta puheenjohtajan ja seuran toimikunnan tulee pitää vaaria, sekä ettei seuran sääntöjä saa muuttaa ilman fenatin erinäisettä lumatta.
Tämän johdosta kuuluttaa tohtori Pinello kaikkia jotka harrastamat tämän seuran perustamista, kokoontumaan laumantaina tämän kesäkuun n2e9espen. , kello 5 jpp. talousseuran kokoushuokuulemaan vahvistettuja sääntöjä, valitsemaan puheenjohtaja ja vara-vuheenjohtaja ja jäsenet toimikuntaan sekä muutoin keskustelemaan ja päättämään niistä asioista jotka siihen kuulumat.
Wahingon valkia pääsi mailalleen viimis tiistaina puolipäivän jälkeen täällä nTeuersusassa konetehtaan työmiesten asunhuoPisvanpellolla. Walkia riehahti kohta ilmituleen, niin että huoneen katto mahalla ai Ulkomailta.
Kiinassa on Englannin ja Franskan lähetysmiehet Mirkaansa asetetut Pekingin kaupungissa, jossa heidän lippunsa liehumat sitte maaliskuun 26 p.
Libanonin kuvernööriksi Syriassa nimitetään armenialainen Daud-essenoi. Paitsi tun tuolityynyn.
22 p. ilmoitti talonpoika Aatolf Juhanpoika Alistalosta Kairisten kylästä Nummen pitäjää, että hän samana päivänä kello 3 aamulla Hämeentullissa oli nähnyt 2 venäjän sotamiestä tuleipvoasnanRyssänmäeltä, kuntain jotakin, ja Aatolfiluhanseisattaessa katsomaan sotamiehiä, jotka näyttivät epäluulon alaisiksi, heittivät he pois topatun karttuunipeiton, yhden punasenja valkosen-tirjavan klänningin, yhden lakanan ja peilin, sekä menimät Me tiehensä. Tämän tavaran otti Aatolfi ylös ja vei kotiinsa, jossa se on tallella; 2:ksi talonpoikaOtto HeikinpoikaHirvonpään rusthollista Paimionpitäjää, että hänen plakkaristansa 18 päivänä tässä kuussa oli viety hopiakellokahdella puetilla ja hopiaviljoilla.
Wnkolla oli Aurajoesta otettu kiini 2 puolentynnyrin saavia ja sisältä viheriäksi maalattu venhe, joista omistaja saa tiedon polisikamarissa.
kaa paloi japutosi sisälle, johonse saatiinsammumaan. Ilma oli jotenki tymenä, ja tuulen alla avoin rakentamatoin maa, niin ettei tulen levenemisestä ollut mitään hätää. Walkian luullaan syttyneen huolimattomuudesta. Kouluttaja-seminariumin opettajiksi aikojat miesja nais-puoliset lähtivat melkein kaikki tämän kesäkuun 15 p. höyrylaivalla Helsingistä suoraan Saksanmaalle tärkeään virkatoimeensa opastumaan ja varmistumaan.
Wähintäkin vuoden päivat tulemat he olemaan Sveitsin paraimmissa seminariumeissa. (S:tar. ) Porissa on pieni rautanen yöyrymenhe loetar nimeltään saatu valmiiksi. Sen höyrykone on tehty Porin konetehtaassa.
Wenhe on erään yhtiökunnan kustantama ja tuli maksamaan 4, 000 ruplaa hop. Se on rakettu yuvitusmatkoja varten.
(P. K. S. ) Rautatien teosta esitellään Helsingin ruotsalaisissa sanomalehdissä ettei sitä tehtäisi Hämeenlinnasta Tampereelle, vaan sen siaan ensiksi tehtäisiin Lahden kylästä Wefijärven rannalta Hausjärvtlle nykyjään tekeillä olemaan tiehen, siitä sitten Lopen ja Tammelan jarvien pohjais puolitse Turkuun, ja Tammelasta eri haara Akaan läpitse Tampereelle. Hausjärveltä tulisi 60 virstaa Tammelaan, siitä 80 virstaa Turkuun sekä Tampereelle, niin että Turusta ja Tampereelta tulisi sama matka Tammelaan, , ja siis kummastakin Helsinkiin 206 mirstaer ja Lahdelle 196 virstaa, sekä Turun ja.
Tampereen väli 160 virstaa.
Tämän kautta tulisi tosin matka Tampereelta Helsinkiin vähän pidemmäksi kuin Hämeenlinnan kautta, mutta näin tulisi myös Turku saamaan rautatien, joten maakunta saisi pikaisesti kuljettaa tavaransa maamme kahteen suurimpaan kaupunkiin, kumpi heille vaan olisi edullisempaa.
Työ olisi ensin aljettava Hausjarveltä Lahdelle, joka mähimmän maksama on, ja mahdollisesti myös yhteen aikaan Turusta Tampereelle, ja sitte kuin edellinen on saatu valmiiksi, pitkitettäisiin sitä Hausjarveltä Tammelaan, jossa se yhdistyisi Turun ja Tampereen väliseen rautatie-rataan, ja kukin rata-osa tiestä, niin pian kuin se valmistuisi, avattaisi kul- jettavaksi, odottamatta koko tien valmistumista.
— Nykyjään tekeillä olema rautatie lienee laskettu tuleman maksamaan 30 tahi 32 tuhatta ruplaa virstalta, mutta kun työn johtokunta, päällysja työmiehet omat tarpeeksi tottuneet, on syystä toimottava, että kustannukset jotenki vähenevät, kukaties:
25 tahi 28 tuhanteen ruplaan mirstalta, joka tekisi 276 virstalta vähän päälle 7 miljonan ruplaa hop. ;
joka tosin on suuri summa, mutta siinä olisi myös vahva makuutus maamme vaurastumiselle.
Wenäjälta.
Wenäjän ja Ruotsin hallitusten välillä monusjo, ulukuun 27 p. v. 1860 tehty suostuettä joutilaiset, kerjäläiset ja pahantekiät toisen valtakunnasta lähetetään kotimaahansa takasin.
Kotimaalta.
Wara-konsuliksi on nimitetty: kauppias rDus. sSaj, öströmEnglannin varakonsuliksiTuja kauppias O. Wendelin Ruotsin varakonsuliksi Kristiinan kaupungissa.
H. y. kenraalikuvernöörikreivi Berg, joka on saanut virkavapauden puoleksikolmatta kuukaudeksi, lähti tämän kuun 20 päiväa vastaan aamulla höyrylaivassaPietariin, josta hän sitte matkustaa ulkomaille, aina Italiaan asti. Kenraalikuvernöörin virkaa toimittaa silla aikaa vara-puheenjohtaja senatin valtiohoidon osastossei, kenraaliluutnantti paroni I. M. Nordenstam.
Suomen alamaisuuden valan on tehnyt Wiipurin läänihallituksessa tämän kesäkuun 7 p. entinen Tanskan alamainen kultaja hopiasevän poika Jaako Edvard Hilgen eli Hillgrsn.
Pohjais Amerikassa yhtä mittaa maan kokoilemat sotaväkeä ja marustamat sotaan. Paljon orjia on karannut eteläisistä maista pohjaisiin.
(Lähetetty, ) Elämän parannus ja ajatuksen muutos.
Eräs rakennus-mestari oli kotopaikkakunnaltansa ottanut myötänsä taitaman muurarin, joka myös osasi tehdä nikkarin työtä, olemaan hänelle amullisena suurenlaisen yhteisen huoneen rakennuksessa, jonka hän summakaupalla oli ottanut tehdäksensä. Muurari oli monessa kohden hymänlainen, mutta hänellä oli yksi ainoa vaha ja onneton tapa:
hän joi itsensä juomuksim jokikinen laumantai- ilta; ja koko sunnuntainmietti hän kroumeissä, taikka makaili kovassa pään pöhnässä miinus yösenmäkemastä juomingista.
Ei hän kuitenkaan työtänsä laimin lyönyt; maanantai-aamulla oli hän aina Mirassansa, ja koko miikon toimellinen ja ahkera. Kerran tapahtui kuitenki että hän keskellä viikkoakin tuli häirinkiin; ja mietti silloin puolen päivää kroumissa. Muutaman miikon kuluttua tapahtui se taas; ja kun pahuus usein vähitellen ja huomaamatta käy käymistänsä eteen päin, niin tapahtui nytkin että muutaman ajan kuluttua hän oleskeli koko paimätkin juomingeissa ja kohmelossa.
Rakennus-mestari oli usiammat kerrat nuhdellut häntä laumantai-yön menoistansa ja huikentelemaisuudestansa, ystämällisesti manaten häntä luopumaan niistä; mutta kuin hän nyt näki, että miinanhalu vietteli häntä työpäiminäkin kuluttamaan aikansa huonossa seurassa kroumissa, sanoi hän eräänä päivänä hänelle: ”Matti, sinä tiedät että otin sinun tänne, toimittaakseni sinulle edullista työnansiota. Et sinä kuitenkaan ole käyttänyt itseäsi niinkuin sopii, ja hyödyttänyt itseäsi, maan viimeisinä aikoina menettänyt työpäimasikin juopumuksessa. Et enää ole tehnyt niin hymää työtäkään kuin ennen.
Ennen ansaitsit usein 5 ja 6:kin ruplaa nmkossa, nyt Harmoin 4; ja sinun maimos ja lapses eimät saa tarpeeksensa elon ainetta; eimät he siis moi pysyä samassa siimossa ja säännöllisyydessä kuin ennen. Minä olen sentähden sen järkähtämättömän päätökseni päättänyt, että sinun täytyy luopua krouvin käymisestä ja minulle jättää säästöön se osa työ-ansiostasi, jonkas nyt kulutat kroumissa, taikka mennää pois minun työstäni. ” Muurari äkastyi; hänellä oli hymä luonnollinen järki ja mahma tunto; kaikki hymät liikutukset eimät hänessä mielä olleet paatuneet. Hän anoi vähän ajatusaikaa; ja hän päätti mihdoin säästöön jättää pari ruplaa viikkoonsa viikkorahastansa. Hänen esimiehensä ja ystämänsä katsoi dymäksi hänen päätöksensä, ja antoi hänelle muutamia hymänlaatuisia neumoja ja kehoituksia, joita hymäsndämmisillä aina on tarjona, ja sopi vasti osaamat käyttää. Hän sanoi: ”minä panen miikkosäästösi säästöpankkiin. ”— ”Ei niin, sanoi Matti, minä en epäile jättää teille rahojani säästöön; mutta säästöpankkeihin ei minulla ole mitään luottamusta ja uskallusta. Minun luullakseni omat ne ainoastaan sen muoksi toimeen saatetut että herrat saisimat käsiinsä köyhäinrahat. ” Nakennus- mestari koki selittää hänelle hänen epäluulonsa vääryyden ja perättömyyden, osotti hänelle ja neumoi säästöpankkein todellista laatua ja tarkoitusta, hyödyttämään juuri työtä-tekemää kansaa, ja sitä vakuutta, jolla rahat hoidetaan ja alituisella kasmamisella kartutetaan. Mutta
Matti oli järkähtämätön tässä asiassa, hänellä oli epäluulo säästöpankeista, jota hän ei tainnut mielestänsä karkottaa. Tosinhän päätti jattaä krouvin ja muun irstaisuuden, ja mielä puoli-päilvä-ryypynki; hän taisi mieluisesti antaa omaisuutensa esimiehensä haltuun; mutta säästöpankkiin ei hän millään muotoa sallinut rahojansa pantamaksi.
Aina tästä hetkestä asti oli kuitenki Matti yhäti työssä; hän oli yhtä mittaa selmäpäinen ja säädyllinen, ja hän havaitsi, ilman vähintäkään epäilyksen ja epäluulon merkkiä, olemansa taas esimiehensä entisessä hymässä suosiossa, joka asia onkin aiman tärkiä parannuksen muutokseksi, koska katumainen ainoastaan sillä lamoin moi mahvistua ja lujentua hymässä päätöksessänsä.
Matti makasi lemollisesti joka laumantaiyön kotonansa, sunnuntain mietti hän perheensä keskuudessa lukemisella sopimia ja hyödyllisiä kirjoja, kirkon käymisellä, ja keskustelemisella muutamain hymäluontoisten naapuriensa kanssa, joiden lapset kämimät samaa koulua kuin hänenki. Hanen kasmonsa muuttuimat taas termeemman näköiseksi ja iloisemmaksi, ja kaikki osotti hänen oleman onnellisen ja kelpo-miehen.
Muutamia muosia oli kulunut ja Matti yhä pysynyt raittiina, poikkeematta entiseen vahingolliseen pahuuteensa, kun rakennusmestari, joka oli saanut suuren summakauppa-rakennuksensa valmiiksi, eräänä vaimänäkutsui Matin tykönsä ja kysyi häneltä, jos hän oli pitänyt lukua niistä rahoista, kuin joka miikko hänelle oli jäänyt säästöön. Matti mastass ettei hän semmoista lukua ollut pitänyt. ”Katsos tässä, sanoi mestari, sinulla on kaunis summa”; ja hän antoi hänelle säästöpankin välikirjan, varustettuna hänen omalla nimellänsä.
”Kaksi sataa ruplaa!” huusi Matti ihmetell— en, onko minulla niin suuri summa, herra?” ”On, mastasi rakennus-mestari, minä pidin sen velvollisuutenani, huolimatta sinun kiellostasi, panna rahat säästöpankkiin kasvamaan. Jos olisin pitänyt ne tykönäni kasvamattomina, olisi sinulla nyt ainoastaan sata seitsemänkymmentä ruplaa; sinä olet kartuttanut kasveissa kolmekymmentä ruplaa näinä kolmena vuonna, ja saat rahas säästöpankista, koska vaan tahdot.
No, Matti, mitäs nyt sanot säästöpankista? Etkös pidä niitä hyminä laitoksina ihmisille, jotka tahtomat nuoruuden, terveyden ja voimansa aikana kartuttaa itsellensä tulemiksi heikkouden ja moimattomuuden ajoiksi turmallisen manhanpaimän maran. ” Matin mieli tuli suuresti liikutetuksi.
Hän kiitti ystämätänsä ja hymäntekiätänsä, joka oli ohjannut hänen juopumuksen ja pahuuden tieltä, seka opettanut häntä etsimään muiden kunnioittamista ja omaa menestystänsä siimollisella elämällä ja hymissä tamoissa. Hän hamaitsi myösmäärän ajatuksensa, joka hänellä tähän saakka oli ollut säästöpankista, koska semmoinen laitos, lähinnä hymän ystämänsä musalta neumoja, oli ollut hänen onnensa aiheena, sjoutmamhaänn nyt nautti, ollessaan niin suuren omistajana, joka muutoin olisi tuhlaantunut pahuudessa ja kurjuuden tiellä.
(Lähetetty. ) Kesä.
Wieras tuli Suomehemme pitkän matkan takaa, Tuskin viisi kuukautta Suomessamme makaa.
Outo luulis ynsiäksi tämän muukalaisen, Waan se ompi paras vieras maalle Pohjolaisen.
lärvet jäästä sulattaapi Erkin päivän aikaan, Käen äänen kehoittaapi Suomessamme taikaan.
Kaksi kolme kuukautta tappelua koittaa Pohjatuulen kylmän kanssa, viimmen han sen voittaa.
Pakkasen se lennättääpi tuntureitten puoleen, Hallan poijes kyyditseepi erämaahan kuoleen.
Hälvetä sen pohjatuulen vierastamme pitää, Ei sen tule kesän tullen Suomehemme mitään.
Suosiosi’ on rakettuna tämän vieraan laatu, Häneltä on kaikki hyma Suomehemme saatu.
Hän se luonnon virkistääpi niinkuin uuteen eloon, Itse kunkin kehoittaapi raittihimpaan oloon.
tätä kotiperäistä kumernööriä asetetaan kunkin kuuden yhteyskunnan päämieheksi turkkilainen esimies seka kotiperäinen1500miehen polisijoukko.
Franskan keisari on tunnustanut Italian yhdeksi keisarikunnaksi, mutta kuinka Ruomin asiat selitetään, jossa vielä on franskalaista sotaväkeä, siitä ei mainita mitään.
Alioikeus Englannissa on hyljännyt Kosfuthin vedon panon tehdyistäUnkerilaisista rahoista.
Maanantaina tulevan heinäkuun B:na p:na’!. lello 11 evv. . myydään julkisella huutokaupalla Lapilan talossa. Ihalaisten kylässä, tässä Mynämäen pitäjässä, sama Lavilan ynnä Hannulan, kumpikin V, osa manttaalin perintötalot, mainitussa Ihalaisten kylässä, niitä ehtoja vaitaan kuin myymisessä likemmin määrätään; kuin, ja että taloitten hallitus tuleeostajille jätettäväksi vasta ensimäisenä syksynä, halullisille ostajille tämän kautta tiedoksi annetaan. Mynämäestä kesäkuun 14:nä p:nä 1861. JuhaJuhanpoikaLapila.
T. K— nen.
Luojalta on käskettynä tämän vieraan teko, Luoja meistä murheen pitää joka Se on tämän vieraan tahto että pellot kasvaa, Sitten saadaan aittoihimme monenlaista rasvaa.
Hän se antaa sateen tulla peltojamme kastaan, Kaikki pitää yhtälaisnä, ei se ketään lastaa.
Hän saa pikku lintusetkin taulaan laaksoissamme Huomeneltain varhain jo meidän maatessamme.
Hän se maamme vihriallä peitollansa peittää, Han se vedet järvissamme lampöseksi keittää.
3 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
4 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
5 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
6 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
7 p. Hupimatla Uudestakaupungista.
8 p. UudestakaupungistaTurkuun kello 3 epp.
9 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
10 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
11 p. Turusta Uuteenkaupunkiinkello 8 epp.
12 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 eftp.
13 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
14 p. Hupimatla Salosta.
15 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
16 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
17 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epft.
18 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
19 p. Salosta Turkuun kello 8 eftp.
20 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
21 p. Hupimatla Uudestakaupungista.
22 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epft.
23 p. Turusta Saloon kello 8 eftp.
24 p. Salosta Turkuun kello 8 eftp.
25 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
26 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
27 p. Turusta Saloon kello epp.
Samana päivänä takaisin Turkuun.
28 p. Hupimatla Turusta Rymättylän kirkolle.
29 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 eftp.
30 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
31 p. Turusta Saloon kello 8 eftp.
Likemmän tiedon antaa kapteini laivassa.
Myytävänä.
Turun Tehtaan Rauta-puodissa Ison Hämeenkadun varrella.
Kattiloita lmuuripatoja). patoja, jalkaja paistinpannuja sekä lasli-ulleja kaikista lajista, arina-uuneja.
rauta-ariueita (halloja), pellejä, ryytky-uuneja. ryytkylautoja, rattaan-putkeja, hauta-ristejä ja marjoja, lyhdyu-kannattajia. tirjeitten kovioituSloneita, lokanputteja ja kebriä. pöytiä, istuimia ja sänkyjä y. m.
Nautapuntareita ja kymmenlutu-vaaloja.
Paloruiskuja ja sankoja.
Pärekaton-nauloja.
Usiampaa lajia lutkuja. saranoita, akkunan-rautoja, uuninja tomeron-oveja. kabvin-paahtimia y. m.
Kaikki tavarat myydään määrättyihin tehtaan hintoihin.
llH”Kankirautaa, rautapellejä. patoja ja pannuja sekä muita »alettuja kaluja.
Tampereen liiuatehtaan pellamakanlalta, ihoötaja rohtimista-lanlaa.
Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja tamallisia rautanauloja.
Tampereen verkoja tehtaan hintaan, setä Valmiiksi tehtyjä mieSväen vaatteita, Attunanklasia, monenlevyisiä. tehtaan hintaan, Iso joukko seinälelloia. moneen bintaan.
Suomen Teoksienkaupassa.
Napettikauppa.
Tänäpänä on avattu allekirjoitetun teoksien tapettikauppa kauppias C. F. Alftanin (entisessä Rlgnellin) talossa Uudenmaankadun varrella livimuurissa. jossa kunnioitettavan yleisön tarjona on hymä marasto monenlaisia S. aV«tt\a ia niiden SUunut&a halpaan hintaan. Turusta maalieluuu 5 v. 1861.
G. Niels.
Wikahteita, Patoja ja lalka-pannujamonen laatusia, tehtaan hinnvilla Suomen Teoksien kaupassa.
KVlvofiemeniä, nimittäin: Turnipsia (Englannin nauriita), niinluin Red globe spunasia tmipuräifiä nauriita), White globe (valtosia ympyräisiä nauriita), myypi P. F. Sibelius.
Hyviä, itäviä Wautiin-fiemtniå tnvpi I. 8&. Söderström, Wäljärimestari Blomqviötitalossa Ryssän tirlkokadun»arrella Turussa Halataan ostaa.
Hyroiä lvaltosia herneitä ostaa E. F. Alftan Ilmoituksia.
DMTämän lautta saan nöyrimmästi ilmoittaa että olen muuttanut kultasepänleslenDahlströmin talosta kirjansitoja NorrmMn taloon vastapäätä isoa Grönvergiä, sulkein itseni samaan yhteisön hyväsuofioon, jotatähänastikinolensaanut nauttia.
Turusta teliiluussa 1861. A. F. Wasenius, Kultaseppä.
Selma ja luotettava mieö saa nyt kohta treuginvnikan trikoovavriitissa täällä. Palkan ehdoista sovitaan työmestari Tövferin kanssa, jonka joka päivä saa kehdata roarriikiosa.
Nl’in kabdenviikon paikoilla sittenkadotettiinmuistolirja.
Löytäjä tuokion sen näiden sanomain vainoon.
Myylävänä maamme kirjakaupoissa:
Aosvutarha-kirja eahvaan hyödyksi.
Ruotsiksi kirjoitettu Olli Enerotuilta.
Suomentanut F. v. P. 20 kop.
Vellomisia WlllvotallN viimiställn tulevan marraskuun 4 p. Porin neuvotuvassa kauppias I. K.
Löfblomin:lonkursissa. kesäkuun ensi arkeemaanautaina v. 1862 Oulun neuvoluvassa kauppaneuvos O. Bergbom vainaan pesässä. Heinolan keräjäiu 2:na p:nä tuuden kuukauden kuluttua miimis toukokuun11p:stä läänintohtori I. Svauström vaiuaanpesässä, heinäkuun 3 p. m. 1862 Turun homioikeudessa entisen ylioppilaan K. A H. Adlerereutz mainaan pesässä, toukokuun ensi arleemaanantaina v. 1862 Pormoon neuvotuvassa urluinpollian lesken Lomisa Forhberg vainaan pesässä ja satulamaakarin lesken Heta Anstenius mainaan pesässä, tuleman syyskuun 24 p. Suntion keräjissä maisteri F. Björkman vainaan pesässä, Helsingin keräjäin toisena peiivänä vuoden kuluttua viimis huhtikuun 30 p:stä entisen maakamreerin assessori K. G. Bergbom mainaan pesässä, tuleman joulukuun 2 p. Hämeenlinnan neuvotuvassa kauppias I. Lindholm vainaapesässä, tulevan vuoden heinäkuun 2 p. Wiipurin hovioikeudessa ömerstiluutnantti Toll vainaan pesässä, Rantasalmen keräjäin 2:nap:nä luuoen kuulauden kuluttua lampuoti Otto Nuuskas vainaan pesässä, tuleman joulukuun 2 p. Kuopion neuvotuvassa ravitsia K. G. Wiik mainaan pesässä.
Toisen holhottllvalsi oikeudessa pantu entinen alaupseeri Juha Ferdinand Kuhlberg Tampereella, talonpoika Juha Nikkilä Nuovedellä. talonisäntä JuhaPietari Märsylä Salosten pitäjässä, talonpojat Jeremias Paavola ja Kustaa Wekuna Luopioisissa, talonpojat Mikko Silvan Käkölä ja Kaarle KustaSuontaka Uudellakirkolla, talonpoika JuhaPoloLoimaalla, rusthollari Fredrik Söderström Euran kappelissa, suutari Jaako Lindqvist Elimäellä, leskirouroa Margareta Kekoni ja talonpoika Kaarle Kolmunen Jämsässä, uudisasukas Joonas Wironlals ja talonpoika Juha Sevpälä Kuhmoisten pitäjässä, eläkemiesMattiHarju ja talonpoika Juha Oitari Laukaalla, talonpoikaHeikki Pyttylä Kemin pitäjässä.
Naimisen esteitä pyytämät vastaansa ilmoittamaan Juha LöovönenKesälahden kirkkoherran viralle. Preussin alamainen klasinvuhaltaja Diedr. Stute ja Brunsveigin alamainen Wilhelm Sehrader Urjalan kirkkoherran viralle.
Tavarain hintoja Turussa.
Ruliit 5 r. 30 k. , rukiinjauhot 6 r. . kaurat 3 r.
30 ja 3 r. 50 k. . Valkoset herneet 4 r. 80 k. , harmaat herneet 4 r. , silakat 8 r. tynnyriltä; ohrankryynil 22 k. , lauranlryynit 27 k. kapalta; humalat 10 k. naula; voi 2 r. 80 k. ja 3 r. , tali 3 r. . tuore naudanliha 1r. 10 j1r. 15 k. , tuore lampaanliha1 r. 25 k. , tuore sianliha 2 r. ja 2 r. 10 k. , heinät 5 k. aina 13 k. leiviskältä; munat 16 ja 18 k. tiu; perunat 27. 30 ja 35 l. nelikö; loivuset halvot Ir. 10 1. .
Mäntyset halvot 80 ja 90 k. kuormalta; palovliua 55 ja 60 k. kannu.
Turussa, I. W, Lilljan kirjapainossa, 1861.
Palnoluvan antanut: T. T. NenWall.
HöyrylaivaVhekla j^R kulkee heinäkuussa tänä ruuonna Uu<^MW^dentaupun^in, Naantalin ja ««^^WF3. sekäSalon Turun lauppilanroäliä jalähtee: 1p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
2 p. Turusta Uuteenkaupunkiinkello 8 epp.
Huutokauppoja.
Perjantaina tuleman heinätuun 5 p. aikain lello 9 evp. ja 3 jpp. myydään huutokamarissa täällä jullisella osittain vapaehtoisella osittain ryöstö-huutokaupalla, taikellaista ryöstöönotettua selä muuta irtainta tavaraa. nimittäin Ikultanen sylinteri-kello. petsatuita ja maalatulta huonekaluja, rouvasväen pitovaatteita, höyhemillä ja ruovonpäillä täytetyltä sänkyvaatteita, vaski-, plälkija rautakaluja, llasia ja posliineja, 1luurireli ynnä yhtä ja toista!huonekomsua, joka halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutokamarista kesäkuun 27 p. 186!. A. Forhman.
. Forhman.
Il) v. altain kello 9 epp. ja 3 jpv. myydään entisessä höyrymyllyssä eli lauvpaneuvos E. lulinin talossa n:ro 1ja 2, 4 korttelissa 4 tauvunginosaa tässäkaupungissa, julkisella «vapaehtoisella huutokaupalla, roalaskalan- pyytäjäseuran omaisuutta, nimittäin tommitynnyriä 40— 4W kannun vetäviä. tynnyrinvyöttäiän, sepän ja salvumieben työkaluja, pyssyjä ja kiväriä pummiteihäitä. yhtä ja toista laivan kajutan tavaraa, köysiä, nuoria ja köydenvyöriä suurenlaifia. väkarautoja.
keihäitä, veilsiä. lapioita, ynnä muita kalastus-kalujl, . valaskalavenheilä setä vallan uusia että vähän pidettyjä, saarnipuista airoja, vasliastioita, joiden joukossa 1pumppu ja 2 roesisäilyä. merikarttoja, värejä ja väriastioita. tyhjiä pläkkilaatiltoja, vurjekanlasta ja laivanpurjeita. merimiehen «aatteita, rauta-ankkuria vähemmille laivoille ja isommille venheille, vähänen joukko tulenkeötäviä tiiliä, venheloukluja.
jouklo ympyriä tammia hirsinä, suuria suolaammeja vahvoilla rautavöillä. 1 konttorivöytä setä 2 vaunut, ynnä muita laivankaluja. joka halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutokamarista kesäkuun
Hiippakuntainsanomia. (Porvoon. ) Opettajanäytteen oli tehnyt Helsingin alialleiskoulun opettaja maisteri A. W. Melart ja opettajatieteen koletas maisteri G. W. Calonius, edellinen ylikoulun opettajan virkoihin ja alikoulun rehtorin virkoihin päästäksensä, ja jälkimäinen samallaisiin virkoihinsekä rouvasväen koulun opettaja-virkoihin, setä virkaa televä franskan kielen opettaja Porvoon lukiossa maisteriR. E. Hirn franskan kielen opettajan virkoihin lukioissa. (Kuopion. ) Wirkavatuutuskirjan on saanut opetustieteen kokelas K. W. Dahlström määräystieteen virkaan Oulun ylialleiskoulussa.
Wirkavapllus on suotu kivulloifuuden tähden kuudeksi viikoksi Pielisjärven kirkkoherralle, rovastiI.
Steniukselle heinäkuun 7 päivästä jaPudasjärven kirkkoherralle L. H. Laurinille kesäkuun 26 p:stä. Määrätty näillä ajoilla kirkkoherran virkaa toimittamaan Pielitzjärvelläkirkkoherran apulainen seurakunnassa I. Stenius ja Pudasjärvellä seurakunnan kappalainen, jumaluusopin kokelas vp. R. W.
Montin.
Keis. M:ti on armollisella kirjeelläviime toukokuun 27 p. konsistoriumille ilmoittanut ettei H. Keif. Mttinsa ole hyväksi katsonut armossa myödyttää useampain lisalmen, Piippolan ja Paltamon pitäjäin talonhaltiain anomusta saada rakentaa eripitäjäNissilän pitäjän nimellä.
Kuolleita Turussa. Kesäkuun 10 p. merimiesOtto Wilhelm Lindqvist putosi laiva ”Annan” mastosta kuoliaksi, 32 vuotisena, 25 p. tullilaiva ”Suomen” merimiehen Kaarle Blomqvistin tytär MariaWilhelmina 5 ftäivän vanhana, sepänkisälli Norjan alamainen Gullitz Haagesen 42 vuotisena, 27 ft. mestarisuutari Juha Forsberg 55 vuotisena, merimies Mikko Nylundin poika Juha Yrjä 2 viikonijässä, neitiLiisa Grönroos 64 vuotisena, 28 p. lasimestarin kisällin Juha Andersinin leski Sofia Fredrika Grönberg 46 vuotisena, 29 p. kivipainaja K. F. W. Grohkopfin poikaKaarle Otto Anton 3 kuukauden ijässä, 30 p.
karvarimestariMikkelissä Uoti Bäekmannin poika Aksel 7 kuukauden ijässä, heinäkuun 2 ft. vaimoihmisen Majastiina Hellmannin öpärälaftsi Pietari Otto 7 viikon vanhana, 3 p. torppariJaako Lehtiniemi lahdetzta kuollut Wesiläänin yhteisessä sairashuoneessa.
Turun polistlamarinilmoitulsta. Kesäkuun 25 p.
ilmoitti I:ksi höyrylaiva Rurikin masinistin vaimo Kustaana Pettersson että hänen asunnostansa talosta n:ro 1 ensimäisessä korttelissa 3 kaupunginosaa oli svoanr, aStettuneljä paitaa, merkitty nimellä A. Petters1vanha musta verkajakku, 1housut, 1 kalossit, 1kahvepannu, muutamia nenäliinoja, merkityt nimellä G. Pettersson, 2 kyynärää viheriää aluskanaastll, 5 lakanaa, merkityt puustaveilla G. L. ja 1 alushame; 2:kst trenli Juha Wikström, että hänen plallaristansapäivää ennen, ollessansa Merikorttelin Perjantaina Heinäkuun 5 päivänä 18M.
Sanomia Turusta.
M21.
s S. Kolminaisuudenpa!», saarnaamat:
Tuomiolirlossa, Suom. ja Ruots. Aamusaarnan:
Kirlkoh. apulainen Stenström. Suom. ja Ruots.
Ehtoosaarnan: v. Pastori Indren.
Linnan lirlossa, 11. 9, Suomea: Koul. opett. Lindman.
Kehruh. -lirlossa, N. 11, Suomea:v. Past. Malmström.
Piplianselityistä pitävät tulevalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä v. Pastori Malmström ja keskiviikkona kello 5 jpp. suomen kielellä Kirkkoh. apulainen Stenström.
taa laivaan. Niitä kehutaan myös hyvin tehdyiksi. Rurikin sanotaan näinä paiminä lähtemän Kruunstattiin.
Onnettomuus. Niinkuin polisikamarin ilmoituksista nähdään, oli torppari Jaako Lehtiniemi Heikkilän talosta Jokioisten kylästa Wesilahden pitäjää viimis lauvantaina mennyt tuomiokirkon torniin, ja alas tullessa poikennut rapuilta simulle japudonnut Holmiin, jossa häntä niin komasti sattui, että hän tämän kuun 3 p. heittihenkensä.
Tilavakuusseura on nyt antanut ruotsin kielellä kertomuksen keskustelemuksista ja päätöksistä, joita yhteisessä kokouksessaHelsingissä miinus kesäkuun 1p. tehtiin. Paitsi mitä 24 numerossamme Suomettaren mukaan niistä mainitsimme, lisäämme kertomuksesta siihen vielä seuraamat: Turun läänikomitean esityksestä päätettiin että sevran osalliset kussakin läänissä vuosittain saamat malita kaksi eduSmiestä, lasnäolemaan seuran yhdyskokouksessa Helsingissa, seuran yhteisellä kustannuksella, nauttien kukin kahden hemoisen kyytirahan ja 12 markkaa ruokarahaksi päiväansä, ei kuitenkaan ennen kuin seuran yhteinen apumarasto siihen ulottuu, kuin myöskin muihin seuran maksoihin.
Läänikomitean jäsenen pitää oikeastansa olemaan seuran osamies, mutta jos jossakin läänissä ei tarpeeksi osamiehiä atösullisäi, sjoiisnsäa kaupungissa taikka sen lähesläänikomitealla on istuntonsa, saisi myös muitakin siihen malita.
Palkoista ja palkkioista määrättiin että läänikomitean jäsen kussakin läänissä, komitean ksoeknouksessa olostansa saapi kahden hevoikyytirahan ja ruokarahaa 12 markkaa päiväansä; mutta jos jäsenen kodosta kokouspaikkaan on ainoastaan 3 penikulmaa taikka mieläki mähempi matka, luetaan ainoastaan puoli päivää menoja sama palaus-matkaksi; läänikomitean toimittama jäsen saapi 1, 200 markkaa palkkaa, joka taitaan enentää aina 2, 400 markkaan sen jälkeen miten työtä enenee; johtokunnan jäsenen palkkio määrättiin samaksi kuin läänikomitean jäsenenkin; johtokunnan toimittama jäsen saa 400 markkaa kuukauteensa, mutta pitää myös mastaseksi rahamartian tointa; tilintutkiat samoin kuin johtokunnan ja läänikomitean jäsenki; armiomiehet saamatkahden hemoisen kyytirahan ja ruokarahaksi 8 markkaa päiväänsä seka 4 markkaa armiokirjan lunastukseksi; armiossa amulliset uskotut miehet yhden hemosen kyytirahan ja 4 markkaa ruokarahaksi päiväänsä; johtokunnan kamreeri saapi muotiseksi palkaksensa 4, 000 markkaa; nämät palkkiomääräykset omattehdyt maan yhdeksi muodeksi.
Uusia kirjoja:
Osoitus eräisiin hymiksi katsottuihin keinoihin Metsän petoja pyytää ja hämittää. Helsingissa, Keisarillisen senatin kirjapainossa, 1861.
Tässä kirjaisessa on seuraamaiset kirjoitukset: ”Perustukset Pusulan kappelimiesten hyväksi talossa n:ro 101, oli viety hopiakello viheriällä nauhalla, jossa lillui kaksi metzsinli-avainta; 3:ksi salvumiehen vaimo Maija Olin että hän menneen kuun 23 ft. kotoansa Nummen mäeltäkulleissansa kaupungin Kirkkotorille oli kadottanut kultasormuksen, merkitty puustaveilla M. O. ja että häneltä sitä ennen kotoansa oli varastettu25 ruplan seteli, jonka takapuolella oli suuri plälkipillku ja kirjoitettuna n:ro 1, 000; ja 4:ksi laivan perämiehen tytär Karoliina Lännqvist että hän kesäkuun 22 p. Wähä-Heikkilän tieltä oli löytänyt suurimaisen vaunuin tahilääsetten mutterin.
27 p. ilmoitti läänin tohtori Elfving että hän pari päivää ennenKirkkosillan ja Kupittaan välillä olipudottanut mustan silkkisen fateenvarjon, merkitty puustaveilla F. E.
Samanapäivänä toi merimiehen vaimo luhanna Sviberg polisitamariin 1pyörän, malmisen rehdon ja neljäkulmasen rautakangen, jotka hän oli korjuunsa ottanut Kirkkosillan päästä. — 28 p. ilmoitti1:lsi trenginvaimo luhanna Renfors Koristan säteristä Nummen pitäjää että häneltä oli varastettu punanen rahakukkaro, jossa oli 5 ruplaa hopiaa; ja 2:ksi torpparin poikaKaarleMikonpoika Mattilan talosta Pullotan kylästä Rymättylän pitäjää että hän samana päivänä olikadottanut rahataskun, jossa oli 10 ruplaa hop.
29 p. ilmoitti 1:lsi talonemäntä Anna Leena Heikintytär Alatalosta Kettylän kylästä Liedon pitäjää että hänen tlännintinsä plaklarista samana päivänäUudella torilla vakastettiin samettinen kukkaro, jossa oli 3 ruotsin ritsiä, sekä puolimillanenkukkaro, jossa oli1markan seteli ja 25 kop. kuparirahoissa; 2:ksi trenki JuhaGren että hänen asunnostansa värjäri Lindströmin maakartanosta päivää ennen oli varastettu hopiainen plakkarikello; ja 3:ksi oliedellisellä yöllä turkkinahluri Tennbergin pakarituvasta viety kuusi pumpulista alushametta.
— Samana päivänä eli 29 päivä kesäkuussa tapahtui se onnettomuus että torppari Jaako Lehtiniemi Heikkilän talosta Jokioisten kylästä Wesilahden pitäjää olimennyt kaupungin kirkon torniin ja sieltä alas tullessansa joutunut harhatielle ja pudonnut tornin Holmiin, jossa häntä sattui niin kovatzti että täytyi viedä läänin yhteiseen sairashuoneesen, lääkärin hoitoa saamaan.
Kotimaalta.
Oulun läänin maaherra on antanut eron virasta Enarin Lapin nimismiehelleE. Walleniukselle omasta pyynnöstänsä.
Sivistysseura. Tämän nimisen seuran perustamista varten Turkuun, pidettiin miimis lauvantaina kokous, jossa 32 henkeä oli saapumilla. Toimikunta malittiin, jonka puheenjohtajaksi katsottiin tohtori Pinello, ja jäseniksi kirjakauppias Edgren, leipojamestari Seippell ja varvarimestariPaulin. Toimikunnan ensi työksi tulee huoneen vuo> roominen, jossa kokouksia pidetään. Ensi kokous pidetään tulemassa syyskuussa.
D. Covien ja Kumpp. konetehtaassa täällä Turussa on tänä talvena tehty uudet höyrypannut, neljä lukuansa, sotahöyrylaiva ”Rurikiin”, joka täällä sitä varten on ollut syksystä saakka. Työaljettiin marraskuussa ja tehtiin niin toimikkaasti että toukokuun lopulla pannut jo taittiin sovit
Wähäinen Laulu-kirja. Toinen lisätty painos. Turussa, Frenekellin kirjapainossa, 1861, I. F. Granlundin kustannuksella.
— Tämä uusi painos on lisätty 10 laululla, mutta hinta on entinen, nimittäin 15 kop. Hyvin luonnistuneita mielestämme ovat GG— a— din omat tekemät sekä käännökset Bellmannista, joita ylioppilaisten sopisi yhtä hyvin laulella, kuin niitä samoja ruotsin kielelläkin.
Kahviruno, joka tässä numerossa on luettavana on Kerimäen pitäjän talonpojan ja kirkon kuudennusmiehen Pietari Makkosen tekemä ja ennen painettuna Mehiläisessä toukokuulta v. 1839. Saman runon, vaikka lyhennettynä ja eri nimellä, nimittäin ”soveljaasta ja sopimattomasta kahmeen nautinnosta”, lähetti meille nykyisin Tyrmäästä H. W. Tuttava sanomiin pantavaksi. Ensin luulimme sen Tuttavan omatekoiseksi ja aivoimme semmoisena painattaa lehteemme, mutta muistaissamme ennen joskus lukeneemme samanlaatuista kahlvirunoa, rupesimme sitä etsimään jalöysimmekin Mehiläisen mainitun kuukauden numerosta.
Tässä annetaan se nyt kokonaisena niinkuin Makkonen sen on tehnyt Tuttavan ja muiden tutkia, mutta Tuttavalta tahtoisimme tietää ja kysyä, mistä hän sen on saanut, onko se Kerimäeltä kulkenut Tyrvaäsensaakka miesmieheltä muistossa, taikka kirjoitettuna. Ei Tuttava toki lie sitä Mehiläisestä ottanut, koska ne paikoin ovat toinen roisistansa vähän eroavaisia.
Hämeenmaassa kertoo Hämäläinen usiammissa paikoin hallan loukanneen viljaa Juhannuksen edellisillä päivillä. Erittäin on siinä kertomuksia Hattulasta, Wanajasta ja Hausjärveltä, joissa tämä halla ei ole säästänyt juuri mitään viljaa ja pahimmin on se turmellut aukeilla ja korkeilla nummimailla. Kohta hallan jälkeen nousi ruistynnyrin hinta Hameenlinnassa 6:teen ruplaan.
Joensuun kaupungista kerrotaan Finl. AUm. Tidn:ssä, että siellä nyt jo on 600 asukasta, joista on 14 kaurpamiestä ja 55 käsityöläistä, lukematta venäen uskolaisia.
Iyväskyläll kaupungista kirjoitetaan toukokuun 12 p. Tapiolle seuraamalla tavoin: Yleensä rumetaan jo tuntemaan sitä suurta hankaluutta ja vastusta siitä että oikeus-istuinten kanta-kirjat ja päätökset ovat ruotsinkieliset. Kyllä se seikka jo on muutettava; ja muutos on tapahtuma laillisella lamalla.
Tänään pidettiin täällä kirkossa kokous siitä asiasta. Kokouksessa läsnä olevaiset Iyväskylän pitäjänmiehet jakaupunkilaiset päättivat yksimielisesti laittaa alamaisen anomuekirjeen siitä hallitukselle.
Kuuluu muualtakin samallaisia aikomuksia olevan toimessa.
W. 1857 alotettiin siellä ala-alkeiskoulu, jossa seuraamana vuonna oli 31oppilaista, joista 11 opetettiin ruotsinja 20 suomenkielellä. Nyt sitä vastaan on tässä koulussa 42 oppilaista, joista ainoasti 5 käyttävat ruotsinkielisiä, muut kaikki suomalaisia oppikirioja ja jaetaan oppia siis lähes yksinään suomenkielellä, koska kaikki oppilaiset ymmärtämät tätä kieltä. Suomalaiset oppilaat, jotka omat parhaastaan rahvaan lapsia ympäristöltä, on yleensä hamaittu edistymän opissansa paremmin kuin ruotsalaiset, joka tulee siitä, että rahvas lähettää tavallisesti ainoasti paraimpi-lahjaisia lapsiansa kouluun, vaan kyllä siitäkin, että jokapäiväistä puhekieltä ymmärretään paremmin kirjastakin.
Alakoulu olisi nähtämästi Joella tarpeellinen, maan jos siihen ei ole maroja, olisi nykynen koulu lisättävä kolmannella opettajalla ja kolmannella luokalla, joita sittemmin voisi tilaisuuden mukaan lisätä neljännellä ja viidennellä. Kolmannella luokalla pitäisi sitte muun muassa opeteltaman ruotsinja latinankielen perustuksia.
Näin helpotettaisiin nuorukaisille pääsy muihin oppilaitoksiin. (S:tar. ) Mikkelin kaupungista kirjoitetaan Tapiolle, kuinka siellä tana ”kemääna on herännyt halu Mikkelin kirjapainosta ulosantaa pikkaraista miikko-sanomalehteä julistamaan paikkakunnan harrastuksia jailmoittamaan hyödyllisiä ja tarpeellisia tietoja.
Tässä tarkoituksessa pidetyssä kokouksessa päätettiin panna asia toimeen, asianomaisen luvan saatua. Olipa kokouksessa mähaisen kiistaa, jos se syntymä lapsi pitäis oleman suomalainen ivat ruotsalainen, josta seurasi etta se tulee olemaan suomalainen, mutta saapi ruotsalaisen lisälehden avuksensa. Sen syntymä-paimäksi määrättiin 1 p. heinäkuuta, jolloin ensimainen n:ro pitäis ulosannettamaan; mutta sen nimeä ei vielä tiedetä, koska sen ristiäiset pidetään vasta lungan saatua. Kirjoittajaksi ja toimittajaksi on ihroin toimellinen ja kokema mies lumannut rumeta. Tämä sanomalehti tulee ilmoittamaan erinomattain näiden seutujen maamiljelykseen ja kaupantekoon kuulumia asioita, kaikellaisia paikkakunnalle tarpeellisia ja hyödyttamiä tietoja ynnä myöskaikellaisia kuulumisia sekä kotoe tta ulkomailta.
Tänä kesänä on täältä lähetetty 1000 tynnyrin paikoille eloja, enimmiten rukiita, Wiipuriin, jossa meidän kauppiaat ornat maihtaneet niitä muita tamaroita mastaan; mutta saattaapa mielä toinen yhtäläinen määrä täältä pois ulottua. Tähän asti ornat rukiit maksaneet täällä nom 4: 30, 4: 60 ja 5 ruplan paikoin; mutta kyllä hinta kuuluu oleman nousemassa. Ruislaihot seuduillamme, etenkin pelloilla, ornat hyvin kauniita; maan jos emme pian saa vesisateita, niin toukokylmöt saattaneemennä aivan vähiin. (6:tar. ) — Karjalohjalta on ”Karjalohjan tyttö a— l”lähettänyt vastauksen
n— n— nän kirjoitukseen Suomettaren 21numerossa, pyytäin sitä palstoihimme ottamaan. Mutta kun edelliset riitakirjoitukset asiasta omat Suomettaressa julistetut, niin olisi tämänkin oikea ilmoituspaikka Suomettaressa eikä meidän tehdessämme, jonka lukiat eimät tiedä mitään koko riita-asiasta, ja toiseksi kun siinä löytyy niin komia syytöksiä, että ne välttämättömästiolisimat vaatineet kirjantekian oikian nimen ilmi-antamista sanomain toimitukselle, siinä kerrottuin asiain vakuudeksi ja edesvastaukseksi, jota lähettäjä ei ole tehnyt, niin ei sitä panna sanomim.
Nummen pitäjästä. Ei juuri mitään erinomaista täällä kuulu, vaan se kaiketi oli surullinen taraus että pieni orvo kahden vuotinen lapsi, joka oli eräässä torpassa holhottavana, yksin huoneessa ollessansa oli mennyt totolle, jossa valkia tarttui hänen vaatteissnsa ja poltti hänen niin että hän kahden tunnin perästä nukkui kuoleman uneen. Surkiata oli kuulla hänen hätä-huutoansa niitten, jotka samassa torpassa asuivat, vaan ovi oli lukussa. Waimoa mentiin kohta hakemaan, mutta hänen kotia tullessansa lapsi jo makasi oven alla, hiukan vielä parkuen.
Meillä on myoK lasten koulu, jota pitäjämme yhteisessä huoneessa pidetään, jossa lukkarimme on opettamassa heitä. Samassa huoneessa rippilapset käyvät.
Sant Kaarinan mies
l— m.
Metsämaalta kesäkuun 26 p. Koska se määrä luulo on pitäjässä, erittäin muutamillä virkaveljilläni, että minä olisin se ”Janne Harmittama” joka näissä Sanomissa on Loimaan emäntiä hämäisnyt, niin saan minä tällä makuuttaa kaikkia tässä luulossa olemia, etten minä ole tätä kirjoittanut, ja makuutukseni visseydeksi pyydän minä näiden Sanomain Toimittajan ilmoittamaan Janne Harmittaman oikian nimen.
I. Hammarin, Kappalainen.
Toim. muist. Herra pastori Hammarinin rauhoittamiseksi katsomme siinä oleman kylläksi kun ilmoitamme ja makuutamme hänen virkaveljillensä ja muille ettei hän ole kysymyksessä olevan kirjoituksen kirjoittaja, mutta sen vuoksi emme luule velvollisuudeksemme ilmi antamaan mainitun lähettäjän nimeä, koska hän on tahtonut sen salassa pitää.
Loimaaalta kesäkuussa. Näiden sanomain 23 numerossa on meidän pitäjämme armollinen kirkon-vartia herra M. Lassi minua vastaan kirjoittanut syystä että minä sanomain 21 numerossa olen Loimaan piläjää sortanut; jota herra Lassin kirjoitusta, minä nyt lyhyesti tahdon vastata, ja ei niin enampää asiasta sanomiin kirjoittaa. Herra Lassi sanoo että ei Loimaalla ole JanneHarmittavaisen nimistämiestä; siinä on teillä aivan oikein, mutta minä olenkin sentään vähän harmittavainen. Sitten sanotte että minä Kaiketi olen vihastunut jonkun talon haltiaan, ja rumennut niin epäkelvottomaan asiaan, että pahentaa kuuluisan seurakuntamme. Siihen saan vastata. että minä en vielä ole vihassa ollut yhdenkän ainoan talon haltian kanssa, ja tiedän hyvin myös sen että Loimaan pitäjä on kuuluisa sentähden että se on voipa, suuri ja rikas, mutta puhtautensa tähden se ei suinkan ole tunnettu. Sanotte myös että ”sekalainen on seurakunta”; niin sanon minäkin että seurakuntamme on hyvin sekalainen. Herra Lassi Myöskin fureksien lausuu: ”Ia kuin sinä Janne parka puhut sivistyksestä niin etkö sinä siitä tiedä että ei mies miehenä synny eikä aurinkokan yhtäkkiä nouse. ” Siihen sanon hyvä Lassi, luonnon opissa olette vielä paljo puuttuvainen, ja niin olis paras että pysyä lestansa luona, eikä puhua asioista, jotka ovat teille himeys. Auringon nousemisesta sanon teille, että te olette aivan jähmäkäs minulle siinä oppia antamaan. Ruokottomuuden puolesta vedätte miekkanne, ja sanotte, että puhtaus on yleinen,
mutta jos Lassi herra on pitäjässämme vaeltanut vähäkin.
löydettyyn Karhunja Suden-jahtiin, Jakob Johan Malmstedtiltä”; ”osoitus miten helppotekoinen susitarha on rakennettava”, ja ”neuvo, miten karhuja voidaan helposti ansalla pyytää. ”
Ettäpedot maassamme hukkaamat paljon karjaa, sen jokainen tietää, mutta ei kukaan luule niiden tekemää vahinkoa niin suureksi kuin se todesti on.
On nimittäin laskettu että peloin haaskaaman karjan arvio vuosittain tekee vähinänsäkin 800, 000 markkaa. Siinä on siis kyllin syytä kokea niitä hävittää. Tämä kirja sjaangseiinnä annetut neuvot ovat sen vuoksi tarpeelliset maamiehelle, vähänkin päästäksensä näistä pahoista vieraista.
Näytteeksi panemme tähän numeroon siitä yhden kappaleen.
Tarha tehdään seuraamalla tavalla: kun tiedetään joku paikka, jossa susia tavallisesti oleskelee ja kuljeskelee, taikka muuten paikka on soveljas, seimästetään kolmen eli vähintäkin puolenkolmatta kyynärän pitkillä seipäillä ympyrkäinen tarha ee, joka on neljän tahi viiden kymmenen kyynärän paikoilla ymparinsä ja seipäät neljä tuumaa toinen toisistansa, niinkuin tarkemmin laitaan nähdä tässä löytymästä tumasta.
niin ei hänen pitäisi niin sanoman; taikka lieneekö hän lyhy-nakönen, tahi ei ole koskaan oikeaa puhtautta nähnytkän. Sentahden sanon teille: oppikaat tuntemaan muitakin pitäjiä, ettepa erikauvaksi tarvitse mennakan ennen kuin saatte toisen mielen. Minä annan sen myöden että kirjoitukseni teitä harmitti, sillä jokainen tahtoo aina vesi velliänsä kiittää. Lopuksi käskette minun ilmoittaa nimeni, jota mina en tee, enkä tahdoiskan antaa nimeäni ruokottomuuden puolustajille astinlaudaksi. Käskette myös minun paremmin tiedustella pitäjämme asioita.
Sitä myös teen, mutta se paha vika vaan minussa pysyy etta tahdon puhua totuutta, olkoon kuinka harmittavaista hyväänsä. Myös neuvon teitä asiaa ensin tutkimaan, ennenkuin sitä puolustatte, ja jollette sitä päähänne saa etta Loimaalla on ruokotoin elämä useimmin paikoin, niin annan teille neutron: menkäät esimerkiksi Daalan maalle Ruotsiin, siellä on hyvin köyhä maakunta, mutta puhtautta jasiveytta yltäkyllä. En mina pyydä sortaa Loimaan pitäjää, mutta sanon vaan niinkuin tosi on.
Dixi Janne Harmittavainen.
Punkalaitumella on torppari JuhaHeikinpoika Pellonperä lähettänyt sanomiin pantavaksikirjoituksen Wiktor Antinpoika Teinimäkeä vastaan, joka näissä sanomissa oli puolustanut Pramia. Mutta kun tämä kirjoitus muutamin paikoin on sekava niin ettei saa täyttä selkoa mitä kirjoittaja on tarkoittanut, ja koska emme luule tarpeelliseksi sitä riita-asiaa enää pitkittää, kun ei se siitä kuitenkaan näy paraneman, niin jätetään se pois sanomista. Tuon ainoan siitä panemme tähän että Pellonperä sanoo saveamisen konstin Punkalaitumella oleman niin tutun että varvarit eli torpparitkin jo saavat kymmenen aarnia kylvöheinia vuosittain, mitä sitten talot. Se on hyväkyllä, mutta vielä parempi olisi ollut että Pellonperä taikka joku muu ilmoittaisi kuinka se saveamisen konsti Punkalaitumella niitun hoidossa toimitetaan, että muutkin oppisivat samanlaista hyödyllistä niitun viljelystä.
Pyhästämaasta 24 päivä kesäkuussa.
Koska ei täältä ole ikuisina aikoina vielä mitään sanomihin kirjoitettu että ollaan juuri kuin ei oliskaan koko Turun maaherran läänissä meitä, niin sanon nytkanssa täältä vähäisen meidän olostamme. Meillä on uusi kirkkoherra niin erinomaisen kiitettävä että koko pitäjä yhdestä suusta kiittää hänen hylväntahtoisuuttansa. Mutta kirkkoveisu meillä on juuri hyvin laitettava. kun lukkarimme on niin vanha harmapää ettei siitä enää paljon ole eikä seurakuntakaan paljon osaaveisata, kuin ei meillä ole veisukoulua koskaan koetettukaan. Jo meillä nyt sentään on kylä-koulua vähänkoetettu, mutta ei sekään vielä hyvassä kulussa ole. Silakan saalis on myös hyvin huono tänä vuonna ollut että kun ennen on tavallisesti maksanut noin 12 ja 15 kopekkaa ämpäri, niin nyt maksaa 25 ja 30 kopekkaa.
Otto Hellman.
Ulkomailta.
Turkin keisari eli suitani UeHiä kuoli kesäkuun 25 p. Hän oli syntynyt v.
1823, pääsi isänsä Mahmudin jälkeen m.
1839 sultaniksi. Hänen siaansa on nyt hänen veljensä niksi, joka on syntynyt huudettu sultav. 1830. Sultani Kahviruno, /. /h<^^, . taikka Wirfi kahvista katsottu Runo ruoasta hyvästä:
Tama kahvi kallis juoma Ia raskas rahoin surma, Ensin alkoi Aasiassa, Kasvoi maassa kaunihissa, Pikkusissa pensahissa, Pienten palkoin sisällä.
Näistä alkoivat osata Keitteä jalomman juoman, Jota herrat herkkunansa, Siniviitat siivonansa, Ensin keitit kestissänsä, Sitte joivat joutessansa.
Sieltä Suomehen levisi; Kulettivat kauppamiehet.
Heti kohta Suomen herrat Tunsivat tämän hyväksi, Jonka itse Luoja laitti, Sille säädylle sovitti, Sött’ on oppia otsassa, Sekä nappia nutussa, Housuissa hopiauuri, Sekä selmat seinäkellot Kaunihissa kammarissa, Silmät saipulla sivitty, Kädet pesty puhtahaksi, Kullat kiiltävät käsissä, Sormissa kilvet koriat, Waimot silkissä sinissä, Punasessa purpurassa.
Waan mitä valitan vielä Kunniasta kuulun juoman, Nyt on päässyt pienet pannut, Wääräkaulat kattiloiksi, Törkyturpainki tumissa, Likasilmain liiuksilla.
Nyt on tehty teelusikat, Kupit kaunihit kuvatut, Retakannut kanssa vielä, Tungettu joka tupahan.
Tällä juomalla jalolla Moni tuhlavi talonsa; Wiepi viimeisen kopekan, Kulettavi kauppiaalle, Miehen velkahan vetävi.
Wiimen paukkavi vasara Avisjoonissa aikalailla, Kahvinjuojan kartanossa.
Wielä myötähän menisi Talonpojissa paraissa, loill’ on konnut kelvolliset, Pellon pientaret laviat; Waan kun juomat joutomiehet, Me:
. <? ’.
«. . „<> . ”? ei Kun seipäät näin ovat ymparinsä pystytetyt, tehdään niiden ympärille toinen seivas- ympyrä FL juuri samalla tavoin kuin edellinenki ja seiväsympyräin välille jätetään ainoastaan kahdeksantoista tuumaa leveä kujantapainen välimaa es. Ulkonaiseen seiväsympyrään jätetään noin kahden kyynärän levyinen aukko /a. Tähän aukkoon asetetaan korkia ja puolen kolmatta kyynärää leveä ovi /5, varustettunajäntimellä, joka aina pakottaa ovea b-puustaviin takasin, koska tahansa se on vedetty aehan. Keskelle susitarhaa tehdään vahainen lakka-paällinen suoja, johon syötöksiasetettu eläva pääsee myrskyin ja rajuilmain varjoon. Kun nyt susi lähenee tarhaa ja näkee elämän, rupee hän käymään ympäri tarhaa päästäksensä sisälle, ja kun hän niin on ehtinyt aukkoon /a, johon myös jotakin on syötöksi ripoteltu, menee hän sisälle välimaahan e. Walimaan ahtaat sivut estävät sutta takasin kääntämästä, jonka tähden hän pyrkii pyrkimistänsä eteen päin, kunnes ovi /5 tulee vastaan. Jos susi nyt lykkää oven b:sta a:han, ei hän sittekään pääse ulos, koska ovi /5 on leveempi kuin aukko /a; suden täytyy siis mennä ymparinsä yhden eli usiammanki kerran. Koska jännin taas on pakottanut oven auki öehen, niin saattaapi samana yönäusiampikin susi mennä välimaahan.
Abdul Medjid jätti jälkeensä 6 poikaa, joista —vanhin on Mehemed Murad, ja 8 tytärtä. Turkin maat Europassa tekemät 6, 507 neliöpenikulmaa, joissa asuu puoli 11 miljonaa väkea, johon vielä tulee Moldaun, Wallakian ja Servian maakunnat 5 miljonalla väkeä, joissa on oma hallituksensa mutta Turkin yliherrauden alla. Aasiassa on Turkilla Waha Aasia, Armenia, Syria ja Arabistan 31, 482 neliöpenikulmalla ja16 miljonalla henkeä. Afrikassa kuuluu Turkin alle Egypti 3’/gmiljonalla henkeä, Tripolis ja Tunis lähes 1 miljonalla henkeä, ehkä nämät maat enemmän nimeksi kuin hyödyksi tunnustamat Turkin ylivaltaa.
Koko vaestö tekisi siis 36 miljonaa ja valtakunnan ala 86, 011 neliöpenikulmaa, mutta sen todellinen valta ei likimaillekaan ole näin suuri.
tarha on rakennettava.
Osoitus miten helppotekoinen susi
Kuollut.
Neiti Elisabeth Grönroos, syntynyt Savon pitäjässä, tuoli hiljaisesti Turun kaupungissa kesäkuun 27 p. 1861, elettyänsä 84 rovotta, 4 kuukautta ja 25 päiväa, jota tämän kautta sukulaisille ja ystäroille ilmoitetaan.
makso-ehdot omat edullisia, halullisille ostajille ja panttauksen omaisille ilmoitetaan. Turun huutotanlariSta kesäkuun 28 p. 1861. A. Forhman.
Tiistaina tämän heinäkuun 25 p. kello 12 päivällmyydään paikalla, julkisella roavaebtolsella huutokaupalla, kauppaneuvoS Kingellnin rouva vainaan verillisten valovakuutettu talo n:ro 4, 7 korttelissa 6 kaupunginosaa tässä kaupungissa, Ison BrahenjNyssän kirkkokatujen kulmassa, ynnä rakennukset siinä:
1:lsi yhdenkertanen tirvimuuri, jossa on tauppapuott ynnä laskinmalafiini. 6 asunhuonetta, 1kyökl. avarullakko setä 2 holvattua kellaria; 2:tsi yhdenlertaneu puinen huonerivi, jossa on 9 asunhuonetta. lämmin etuhuone ja kuoki sekä ullakko ynnä holvattu kellari ja paitsi sitä talouskellari eri oroella; 3:tsi ulkohuonerivi puusta, jossa on 4 asunhuonetta, työli ja etuhuone, leipohuone. 1 isomainen talonpoikainkortteerihuone, sekä trenkilamari ja 1 holvattu livilellarl; 4:tsi tahdenlertanen tivimalasiinihuone, johon on laltettu 6 makasiinia, avara sola ja holvattu lellatt alla; , s:ksi puinen matasiinihuone, kahdessa kerrassa, alakerta jaettu 4 makasiiniin ja ylilerrassa avarasola, jalla taaö holvattu tivilellari; 6:kfi ultohuonerakennuö puusta, jossa on 1pihatto. talli. 2 roaunuja 3 puu-vajaa. paitsi sitä on talossapuutarha lystihuoneenensa ja sen alla jääkellari; samassa tilassa myydään myös 1 aötiahnvää punasta viiniä; jota halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutolamarista heinäkuun 2 v. 1861. A. Forhman.
Hshrhlaiva Stella kulkee heinäkuussa tänä vuonnaUuben! au»una, tn, Nllantaltn jaTurun . U^HWWvsekä Salon lauppilanvllllä lähtee:
6 p. Turusta Uuteenkaupunkiinkello 8 typ.
7 p. Hupimatla Uudestakaupungista.
8 p. UudestakaupungistaTurkuun letto 8 epp.
9 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
10 p. Salosta Turkuun kello 3 epp.
11p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
12 p. UudestakaupungistaTurkuun kello 8 epp.
13 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
14 p. Hnpimatlll Salosta.
15 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
16 p. Turusta Uuteenkaupunkiinkello 8 epp.
17 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
18 p. Surusta Saloon kello 8 epp.
19 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
20 p. Surusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
21p. Hupimatla Uudestakaupungista.
22 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
23 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
24 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
25 p. Surusta Uuteenkaupunkiinkello 8 epp.
26 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
27 p. Surusta Saloon kello 6 epp.
Samana pahnana takaisin Turkuun.
28 p. Hupimatla Turusta Rymättylän lirlolle.
29 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
30 p. UudestakaupungistaTurkuun kello 8 epp.
31 p. Surusta Saloon kello 8 epp.
Liiemman tiedon antaa kapteini laivatzsa.
Myytävänä.
ll^^Kankirautaa, rautapellejä, patoja ja pannuja seli muita valettuja kaluja.
Tampereen liinatehtaan vellarvakanlalta, ihostajrohtimista-lankaa.
Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja tamalllsirautanauloja.
Tampereen verkoja tehtaan hintaan, setä roalmlilfi tehtyjä miesväen vaatteita. Alkunanklasia, monenlevyisiä, tehtaan hintaan.
Iso joukko seiuälelloia. moneen hintaan.
Suomen Teoksien kaupassa.
Wilahteita, Patoja ja la>la-van»uja monen laatusia, tehtaan hinnoilla Suomen Teolsien kaupassa.
Hissa osi nimittäin:
Tulnivsia (Eliglanuln nauriita), niinkuin L, eä Flods (punasta vmpvräisiä nauriita), Flob(roaltosia ympyräifiä nauriita), myyvi P. F. Sibelius Sfrptoiå, itåtoiå JRauHitt-fiemettiä MYYPi I. W. Sodeestrom, LI WäsjilimestariBlomqvistltalossa Ryssän lirlkotaduil tvarreQa Turuefa ISJJeren-ruof (rottingia) mvuvi suurissa ja KMiJK! g. O.
Halataan ostaa.
Hyviä valkosia heriirilä vstaa IH. F. Alflan.
Ilmoitus.
Selvä ja luotetlava mies saa nyt kohta trenginpaika tliloovavriilivsa täällä. Palkan ehdoista sovitaan työmestari Töpselin kanssa, jonka joka välrvä saa kohdaia vapriikiosa.
Tekispa mieleni minunki, Kaula kahvia palaisi Aivan aamulla rvarahin, luur’ heti herättyäni, Waan on kumma kukkarossa, Kauppamiehelle menetys.
Emma kahvia kadehdi, Enkä laita Luojan töitä; Kull’ on kahrvi kaunis juoma, Jalo ruumihin ravinto, 95 Paljo rviinoa parempi, Rommiaki raittihimpi.
Ei se päätä pyörryttele, Eikä muuta miehen mieltä, Sekä on siistinä talossa 100 Hyvän vierahan varalla; Sekä toisen torpparitki, Likasslmat liiatenki, H5Mustapartaset mokomat, Ruman ruokansa rvälihin Kumasevi kuulun juoman.
Tup’ on tukkien nojassa, Karisnunna katto maahan, 60 Siltalattia lahonna, Lapset lattiilla alasti.
Emänäll’ on paikkapaita .
Noen kanssa nyölättynä, Kahrvikattila kädessä, 65 Toisessa sokuritoppa.
Isännällä huonot housut Ia liian likaset silmät; Suu on jäänyt siistimättä, Parta on porossa piipun, 70 Siihen kahven kaatelevi, Turmelee hyvän tavaran; Waikka viedähän vasikka, Ainoa emännän lehmä, Welan maksoksi monelta, 75 Ruunulle henkirahoista.
Enkä tuota ennen tiennyt, Kuullut kasvoni ajassa, Paljo maassa mainittavan; Oli juomana olutta, 80 Ruokana rukiinen leipä, Silakoita sarpimena, Wiina vierahan varalla.
Keitto oli kuvusta kaalin, Siin’ oli sianlihoa, 85 Rokka raavahan lihasta Tahi taikinan hapanta.
Pappilass’ oli kahvipannu, Seki vierahan varalla; Waan ei löytty lukkarissa, 90 Eikä huonossa hovissa.
Tavarain hintoja Turussa.
Rukiit 5 r. 30 k. , rukiinjauhot tl r. . 6 r. 2V j6 r. 40 k. , kaurat 3 r. 20 ja 3 r. 30 k. , valloset herneet 4 r 8l) k. ja 5 r. . harmaat herneet 4 r. , silakat 8 r. tynnyriltä; ohrankryynit 24 ja 27 k. , kaurankryynit 27 k. kapalta; humalat l0k. naula; voi 3 r.
ja 3 r. 20 k. , tali 3 r. . tuore naudanliha 1r. ja 1r.
15 k. , palvattu naudanliha 1 r. 50 k. , tuore lampaanliha1r.
25 k. , tuore sianliha 1r. 75 k. ja 2 r. .
heinät 5 k. aina 12 t. leiviskältä; munat 16 t. tiu; perunat 30. 35 ja 40 t. nelikö; toivuset halvot Ir.
20 k. , Mäntyset halvot 90 k. ja 1r. kuormalta; palolvliua 55 ja 60 k. kannu.
Turussa, I. W> »illjan kirjapainossa, 186l.
WtllVMisill vlllvotaan viimistälin Kemin leräjäin toisena päivänä kuuden kuukauden kuluttua viimis kesäkuun 5 v:stä talonisännän Pekka Pekanpoika Postin loukulsissa. tulevan joulukuun 30 p. Oulun neuvotuvassa kauppias K. E. lunnelius mainaan pesässä.
Naimisen esteitä pyytämät vastaansa ilmoittamaan merimies Aukust Wilhelm Sundman Kristiinan lauV»ngin kirkkoherran viralle. ja oluenpanla Ruotsi, , alamainen Sven Erik Nilsson myöslisaman kaupungin kilitohellau rriralle.
Haettllvana tiertelevänkoulumestarin virta Sulta »assa. jossa on palkkaa noin 12 tynnyriä rukiita i5 ruplaa hopla». Palnoluvan antanutT. T. Nenvall.
Huutokauppoja.
Tiistaina ja lestiviikkona tulevan heinäkuun 9 ja 10 v. altain kello 9 epp. ja 3 jpp. myydään entisessä höyrymyllyssä eli lauppaneurooS E. Julmin talossa u:ro 1 ja 2. 4 korttelissa 4 kaupunginosaa tässäkaupungissa, julkisella roapaehtoisella huutokaupalla, valastalan-vyytäjäseuran omaisuutta, nimittäin tammitynnyriä 4U—HUV kannun vetäviä. tynnyrinvyöttäjän, sepän ja salvumieben työkaluja, pyssyjä ja tiväriä pummiteihäitä. yhtä ja toista laivakajutan lavaraa, köysiä, nuoria ja löydenpyöriä suurenlaisia, väkärautoja, keihäitä, veiisiä, lapioita, ynnä muita kalastus-kaluja, valaskalavenheiiä sekä vallan uusia että roähän pidettyjä, saarnipuisia airoja, vastiastioita, joiden joukossa 1pumppu ja 2 roefisäilyä. merikarttoja, värejä ja väriastioita. tyhjiä plätkilaatitloja, purjekanlasta ja laivanvurjeita. merimiehen vaatteita, raula-ankkuria vähemmille laivoille ja isommille venheille, vähänen joukko tulenkesiäviä tiiliä, roenhetoukluja.
joutlo ympyriä tammia hirsinä, suuria suolaammeja «ahmoilla rautamäillä. 1 touttoripöytä sekä 2 vaunut, ynnä muita laivankaluja, jota halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutokamarista kesäkuun 21 p. 1861. A. Forhman.
Perjantaina tulevan heinäkuun 19 p. kello 12 päivällä myydään paikalla, ebdoilla jotta toimituksessa tyyslemmin ilmoitetaan, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, uurmaakaiin lesken Wilhelmina Helin vainaau perillisten palovakuutettu pohjainenlpuoli taloa n. ro 3. Il) korttelissa 7 kaupunginosaa. Uuden torin jaRyssän ki. kloladunkulmassa, ynnä rakennukset siinä:
I:ksi puinen huoneriivi, laudoitettu ja maalattu Uutta toria kohden, jossa on Ilauppapuoti. 11 asunhuonetta ynnä lämmin etuhuone; 2:ksi puinehuoneiivi, laudoitettu, Ryssän lirtlokama vastaan, jossa on 9 huonetta ynnä lämmin etuhuone ja 2 lyötiä; 3:tsi vuuralennus, jossa on 1 palaiituva ja 2 kamaria; vailfi sitä on talossa ufiamvia kellaria ynnä makasiineja ja multa ulkohuoneita; joka luin myös että
Kotimaalta.
Helsingistä. Maamme tuomarit omat saaneet käskyn kutsua talolliset ennen marraskuun 1p. keräjiin, joissamailtaan maalimies kustakin keräjäkunnasta lähetettämäksi marraskuun kuluessa kumernörin tykö, valitsemaan säädystänsä ne edusmiehet, mitkä tulemat talonpoikais-saädyn puolesta olemaan ensi muoden alulla valiokunnassa. Näiden kokoontumassa sekä maalimiesten että edusmiesten matka-kustannukset ja päivä- palkinnot maksetaan maltiomaroista.
Waasanlääninmaamilielys-koulun muositutkinnosta kirjoitetaan Waasasta kesäkuun 14 p. muun muassa: Tässä oppilaitoksessa tehtyä juustoa kiitti kaikki, armellen sen oleman kaikin puolin yhtä hymää, kun parhaat meillä myydyt ulkomaan juusto-lajit.
9 taikka 10 naulaan sitä juustoa menee 18 kannua maitoa; juusto maksaa 20 kop.
naula. Mikä moitto talollisillemme, jos tottuisimat semmoista juustoa tekemään!
Oppilaista ansaitsi erinäistä kiitosta eräs Herman Rost Mustasaaresta, tekemänsä auran tähden. (S. I. S. ) Muotialassa pidettiin nykyisen kuun 1 ja 2 päiminä tamallinen kerran muoteensa pidettämä tutkinto, johon oli tullut kooksi katselioita sekä herras-säätyisiä että talonpoikaista mäkeä. Maamiljelyksen oppilaita oli muoden mittaan ollut 42, kasmitarhan ja käsityön oppilaita 5 ja karjapiikaisia 10, niinmuodoin yhteensä 57 oppilaista. Ulkomaan sukuiset (Ayrshire) lehmät olimat antaneet kukin keskimäärin 570 kannua maitoa muoteensa; suomalaiset lehmät neljättä sataa kannua. Näytettiin moin tekoa amerikalaisella kirnulla ja juuston puserrus- keinoa, pellon kyntöä j. m. , kuin myöskin kuulusteltiin oppilaisten tietoa maaviljelyksessa jakarjanhoidossa suuruus-opissa ja eläintenlääkinnössä. Kaunis ori sairasti paraikaa nyt liikkumaa kupula-tautia. Kesähalla oli pannut 12:ntynnyrin kylmön suomaalla etta se oli jo tullut niittämisiin.
Hiippakuntainsanomia. (Turun. ) Kuollut Kauvatsan kappalainen I. Wahlberg.
Naaliin pantu: Wampulan avoimeen kapftalais-virkaan, 1) Kokemäen pitäjänapulainen A. Elers, 2) Kurun tappalllisenapulainenM. E. Alander ja 3) armovuodensaarnaajaTenholan pastorinvirassa varapastori I. A. Lindström.
Määrätty: Waasan pastorinapulainen, vp. B. E. Bremer tekemään myöskin siellä niankihuoneensaarnaajan viran ja papilliset toimitukset ruotu-tarkkampujain pataljonatzsa; tyttökoulun opettaja Turussa A. Lindman tekemään myöskin vankihuoneensaarnaajan viran samassa kaupungissa; alialkeiskonlun rehtori Tampereellamaisteri B. A. Neinholm tekemään tulevan syys-löysän aikana konrehtorin viran Tampereen ylialkeiskoulussa; maisteri A. Hilden toimittamaansamalla aikaa rehtorin viran siellä olevassa ylialkeiskoulussa; pastorinapulainen Hämeenlinnassa F. F. Colerus pitämään myöskin opettajan viran siellä olemassa alialkeiskoulussa tulevan fyys-löysän aikana, ja Westanfjärdin kappalainen, WP. maisteri D. E. Hildeen hoitajaksi kansakoululle Dahlin pruukitzsa.
Wirkavapaus on annettu konsistorin-kätyläiselle, maisteri E. A. G. Nindell, kivnlloisuuden tähden, akialkeiskonlun opettajalle Hämeenlinnassa, A. I. R. Pettersson, tulevaksi syys-löysäksi hänen käydäksensä paftin-tutkinnon, Mlihärmän kappalaiselle, WP. maisteri K. O. von Essen, kahdeksi kuukautta hänen matkustaaksensll ulkomaalle.
Tenholan pastorinvaalissa sai Lemlannin pastori I. Erieson enimmän kutsumus-huutoja, nimittäin 45Vi2 manttaalia.
Kuolleita Turussa. Heinäkuun 4 p. kauppiaan I. W. Huluhers’in poika Elias, putosi keinusta kuoliaaksi, 12 vuotisena, 5 p. tullipehtorin Hellbomin leski Lovisa Dahlstedt 42 ajastajan ijällä, ? p. merimies Fritz Ferdinand Ahlström 24 vuoden vanhana.
Avioliittoon kuulutettiin pää kirkossa viimeis sunnuntaina ensi erä: sotamies Jakob Nikitin ja piika Maria Henrika Friberg; luusinoppilainenKaarle Engelbert Lindfors ja merimies vainaanI. G. Adaminpojan leski Maija Stina Lökholm; laivanperämies Kaarle Wiktor Lindberg ja neitsy Josefina Taavetintytär Sandell.
Turun polisilamarinilmoituksia. Kesäkuun 30 p.
ilmoittisepänkisällinvaimo Aleksandra Lindström löytäneensä saman kuun 25 ft. Aleksanterintorilta harmaan säämiskäisen rahakukkaron ja siinähopeaisensormuksen; niinmyös musikus Erfvinq löytäneensä san— otun kuun 23 p. Kiinamäeltä silmiklafin elilonjetin. Heinäkuun 1p. sanoi tölliläinenSamuliTanelin Puita, Törmin talosta Haarakyleissä ja Tyrvään pitäjässä, häneltä tulleen pois tietämättömällä muotoa, viimeis kuun 28 p. , Rautellin puodin tyköä ruskean tamman siloinensa ja häkkirattainensa, joillaolimatka Perjantaina Heinäkuun 12 päivänä 186L Sanomia Turusta.
M28* 7 S. Kolminaisundenpäiv. saarnaamat:
Mii-lirkossll, Suom. Aamusaarnan: Pastorinapnlainen Stenström; Ruots. Aamusaarnan:Pääprovasti Renvall; Suom. ja Ruots. Ehtoosaarnan:Mara Piplianselityksiä pitävät tulemalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpft. ruotsin kielellä Warapatztori SaM ja keskiviilkona kello 5 jpp suomen kielellä Pastorinaftulainen Stenström.
pastori Saxen.
Linnan lirlossa, kl. 9, Suomea: Koul. opett. Lindman.
Kehrnh. -lirtossll, kl. 11, Suomea:Koul. opett. Lindman.
vakka, 2 tyhjää pyttyä ja Millaiset tröijyt. — Heinäk.
2 p. antoi kirjoitsianvaimo Fagerlund tietää ettähän kesäkuun 30 p. oli likeltä kotoansa, kauppias Kekonin tiilipruukia, ottanut tallelle tumman-viheriän silkkisen sateenvarjon, jonka varretzsa on hopiainen nasta ja siihen piirretty nimi Elis Bergman; niinmyös trenki Gustavi Granberg että häneltä kotoansa talosta n:ro 2, 2:ta korttelia ja 6:tta kaupunginosaa, oli kadonnut valkonen lammas.
Heinäk. 3 p. toi itsellisvaimo Erika Söderman tiedon että hän olumyynti-puodissansa kauppias Alftanin talossa oli pannut säilyyn sinne unohdetut mustat housut.
Heinäk. 4 p. ilmoitti rouva Karoliina Rosenberg että hänen poikansa edellisellä viikkoa oli pudottanut yliselle sillalle hirmaan lakin silkkinauha päällä.
Heinäk. 5 p.
sanoi kruununnimismies Gustavi Sundroosmenneen kesäkuun 28 p. tulleen pois hänen asunnostansa isoläntäisen Helsingissä tehdyn ruokalusikan, merkityn:
B. M. S. 1857.
Iyväskylän ylä-alkeiskoulusta kirjoittaa M. T— e (Tapion 26 numeroon) paitsi muuta, ” Sillä aikaa, kuin sanottu opisto on ollut toimessa ja maikutuksessa, on suomalaisuus siellä merkillisellä tavalla edistynyt. Ensimuotena oli siinä maan ensimäisellä eli ala-luokalla Suomen kieli opetuskielenä, mutta tänä muonna on ollut kolmella luokalla, ruotsi ainoastaan neljännellä.
Tänä syksynä tulee ruotsi tästäkin siirtämään siansa ja suomi astuu siaan. Näin on tulemana vuonna jo koko oppila yleensä suomalainen ja ruotsalaisuus kaiketi paennut. Mitä taas suomen kieleen ja sen käytäntöön tässä opistossa tulee, on se aivan selmaa ja puhdasta, sekä käypi varsin sukkelasti, kauniisti ja sujumasti, niin ettei sitä kukaan edeltä olisi siten toimoakkaan moinut.
Kun suomalaisen koulun asettaminen Iymaskylään tuli kysymykseen, silloinki luuloteltiin ja pelättiin mistä sinne saadaan kunnollisia ja taitamia opettajia, vaan asian toimeen ja alulle tultua ei niistä ole ollut asialle mitään estettä eikä haitaa. Samate nyt luulotellaan: jos suomen kieli laskettaisi mirkajaoikeuskieleksi, niin mistä saataisiin siihen kykeneviä ja taitamia mirkamiehiä. Mutta sama olisi seikka muittenki virkamiesten, kun Iyväskylän koulu-opettajain saannissa, kun suomi vaan mirkamiehiltä tulisi kysymykseen, niin kyllä heiltä luulisi taitoaki löytymän. Muuten sanoo suomalainen sananlasku: ”Karmoistaan kissakynnet löytää, kun häntä kastaa. ” . ” Hämeenlinnasta. Rautatiellä täällä on tänä kemäna työskennelty jotenkin suurilla miesvoimilla. Wiimeis aikoina on ollut noin sataan miehen työn kimpussa. Asemalla on pakarihuonerakennus jo marsin malmis, puolimalmiina on muutamia ulkohuoneita ja yksi tamaramakasiini ja tekeillä omat aseman päärakennus, kolmikertainen kimihuone, jonka alikerta masta on muurattu, sekä veturitalli s. o. semmoinen rakennus, jossa meturit seisomat ja jossa niitä, jotakin mikaa saatuansa, laitetaan ja parannellaan ja johon senvuokss myös asetetaan pajalaitos kahdella ahjolla. Tässä rakennuksessa saa myös seppämestari huoneen asuaksensa. Kaikki rakennukset tulemat katettamiksi sinkkipellillä. Muutoin on jo aljettu tien rataa tasottelemaan ja syrjiä kaunistamaan turpeilla, joiden päälle lemitetäan ruokamultaa, johon sitte kylmetään heinän siemeniä tien sekä kaunistukseksi että mahmistukseksi. Puhutaan, että tien pitäisi jo kohtakin tuleman valmiiksi ja että yksi meturi jo kuljettaa kaikellaisia aineita rautatien tarpeeksi Helsingistä tannepain.
(Ham. ) Porista. Kaupunkimme mainion tulitikku-tehtaan toivotaan taas, kauan aikaa pelätystä hämiämastä pääsemän entiselle luotettavalle ja pysyvälle kannalle, ja annellaan.
. Mäinnnem (Lähetetty) Lyhyt kertomus Napoleoni Bonapartesta.
Korsikalainen aatelimies manhasta itaalialaisesta perheestä, Kaarlo Bonaparte, ja Maria Letitia, alkuperäisestä itaalialaisesta sumusta Ramolino, olimat Napoleonin manhemmat, joka itse syntyi 15 p. elokuuta 1769 Ajaeeion kaupungissa Korfikan saarella.
Wuodesta 1779 hamaan muoteen 1785 asti kami hän sotakoulua Briennessä, kussa se yksivakainen, synkeämielinen poika, symällä maiteliaisuudellansa ja salaisella vaarinpidollansa muista, osittain jo ilmoitti tulevaa jättiläistä. Tämän perästä sai hän 17 p. lokakuuta 1784 paikan Pariisin sotakoulussa jatuli 1v. syyskuuta 1785 alaluutnantikside la Före-nimisessä tykistörnkimentissä.
Isänmaansa vapaussodassa oli hän alussa mainion Paolin puolella, ja tuli Ajaeeiossa kansakunnan vartiaväen päälliköksi. Hänen yrityksensä Magdalenan saarella, jonka hän vapaavallan nimessä miehitti, ei menestynyt.
Kuin nyt Paoli, siltikuin ei hän enää moinut vastustaa kansamallan puolustajien lahkokuntaa, johon Napoleon kuului, heittäytyi englantilaisten puolelle, asetti Napoleon uppiniskaisesti itsensä häntä ja englantilaista lahkoa vastaan, ja yritti hyökätä Ajaeeion päällekin, joka tehtiin tyhjäksi ja jonka seuraus oli, että hän ajettiin maanpakolaisuuteen Korsikasta. Ranskan vallankumous aukaisi kunniahimoisen nuorukaisen unelmille ja aikomuksille aaman alan. Hän nousi 30 p. elokuuta m. 1792 kapteinikfi neljännessä tykistörykimentissä, palmeli Kellermannin alla mapaamaltakunnan sotajoukossa, joka silloin piiritti Lyonin kaupunkia, ja alkoi korkeamman sotilasretkensä sillä, että, parhaasta päästä hänen sääntöjensä kautta, Toulonin oli 9 p. joulukuuta 1793 antaminen itsensä heidän mattaansa. Nyt hän tuli osakunnan kenraaliksi ja itaalialais-sotajoukon tykistön päälliköksi, ja täällä antoimat sen huono tila ja muut vastukset hänen osoittaa sitä pikaista, yhdistämaistä sotapäällyksen silmää, joka pian oli tekemä hänen niin peljättamäksi. Mutta Robespierren ja hirmuhallituksen kutistuissa, johon Napoleon innolla oli kuulunut, loppui hänen tuskin alotettu retkensä. Hän pyhkäistiin, päätöksen mukaan 15 P. syyskuuta 1794, pois kenraalien listasta, joutui myöskin suureen taloudelliseen hätään, ja Barras, sarittaen pidätetyt työt siinä jo heti kohta mastuudestansa alkaman. Mulkkeet tämän kaupunkiamme paljon hyödyttämän ja köyhempaä kansaa rahan ansiolle auttaman laitoksen käynnössä ja hoinnossa omat syntyneet siitä, että, tehtaan entinen isäntä, suurissa meloissa ollessaan, on päättänyt jättää koko tehtaan melkamiehillensä, jotka myös miikolla pidetyssä kokouksessa omat keskenään sopineet panna sitä osakkeille ja käyttää sitä omissa nimissään. Tehdas käytetään siis nyt Porin tulitikku-tehtaan yhtiön nimessä ja puhutaan sen käytäntö pantahan semmoiseen järjestykseen, että työtkannattamat paremmin kuin entisen haltian ai Urjalassa Honkolan kartanon laitumella löi ukkonen seitsemän elukkaa kuoliaaksi nyt luhanneksen aikaan.
Pietarista.
Rauhattomuuksia talonpoikaan seassa orjain vapauttamisen tähden on ilmestynyt taas Drelin ja Povolian gumernementeissa.
(Dtama. ) Ulkomailta.
Italiasta kuuluu että paavin terveyden tila on aivan huono ja pelätään halien pijan jo jättämän horjuman istuimensa. Pelkäamät samassa hänen ystämänsä, ja onkin kyllä syytä pelätä, ettei enää kukaties saada Ruomissa rauhaa malita uutta paamia; sillä Ruomissa kuin koko Italiassakin on paamin malta määränä hirtenä kansalliselle vapauoelle, josta syystä se onkin raukeemaifillansa.
Ruotsin eteläis syrjällä rumettiin eräässä talossa viimeis kesäkuun 13 p. kyntämään höyry-auralla, jota kalua ei miela ennen ole käytetty Ruotsissa eikä muissakaan pohjais valtakunnissa; ja aivan Harmastansa muuallakin. Tämmöinenaura vie neljä vakoa kerrallansa, ja missä maa on kimitöinta ja mäki harjaantunutta, kuuluu saatavan tällä kynnetyksi tynnyrinala hetkeensä.
Silloin kulkee aura melkein niin kiiruusti, kuin hevonen juoksun hyrrytystä. Höyrykoneella, joka auraa vetää, on 12 hevoisvoimaa, ja se suittaa maksaa noin 8 tuhatta hopearuplaa.
Saksanmaalta. Shultze nimisenkatteimn, joka on mirkamiehenä Spandaun kruuttitehtaassa, sanotaan keksineen keinon malmistaa uudenlaista kruuttia, jota kehutaan monin kohdin paremmaksi, kun tamallinen kruutti.
Paitsi muuta mainitaan sekin, että tämän uuden kruutin aineet, jotka erillänsä ovat varsin vaarattomia, saadaan vasta rumetessa sitä käyttämään sevottaa toisiinsa, ja siis taidetaan malttaa semmoisia tapaturmaisia paukauksia, joita tavallinen kruutti usein sattuu saattamaan.
Wironmaalla on nyt säännelty ettäkuulutukset, joita tähän asti on luettu kirkoissa, vastedes omat lukkarin julistettavat ulkona kirkosta jumalanpalveluksen loputtua.
(Lähetetty. ) Sanomille Turusta! Kuin 25:nteen numeroonne olette ottaneet K. P:n lähettämän ”Muutamia muistutuksia” minulle kirjastani ”Mietteitä Katovuosista Suomessa” ja sanoneet tahtomanne niin antaa tilaa minulle selittämään mietteitäni, niin jouduttain tässä pikimmältään teille ilmoittamaan, etten minä paraatiakaan tahdollani voi puuttua ”selittämään” julkisuudessa mitään itsilleen, mielestäni niin peräti joutaville ja paksua tiedottomuutta todistamille muistutuksille. Wahänen kirjakyhäykseni ”Mietteitä Katomuosista Suomessa” on nimittäin koetettu panna tieteellisille perustuksille, vaikka se siinäkin on paljo puuttuvainen, jonka vuoksi hyvin mielelläni ja kiitollisuudella ottaisin vastaan kaikki tieteellisellä pohjalla tehdyt muistutukset; mutta niin tähän asiaan koskemattomille ja sopimattomille muistutuksille kuin puheena olevat lähettäjä K. P:n ovat, jotka nimittäin tahtomat sotkea raamatun ja vanhan testamentin profeetalta yksin niinkin maalliseen asiaan, kuin Suomen katovuosien, ja jotka menevät niinkin kauvas, että vaativat meikäläisiltä ihmisiltä ”profeteeraamista” tahi ennustamista katovuosien tulosta, eimätka tyydy miettimään luonnollisia syitä eikä edes lukemaan ja tut> kimaan semmoisia, kuin minun heikot mietteeni katovuosista omat, sansa, kokonaisuudesvaan ottamat joitakuita yksinäisiä lauseita sieltä täältä ja pöyhistelemät niitä vastaan, oppinsa näytteeksi ehkä, niille en voi mitään armoa antaa, vaan siihen siaan symästi surkutella, että tiedottomuus on vielä niin syvä semmoisissakin, jotka jo edes kirjoittaa taitamat, niinkuin lähettäjä K.
P. Oikeat kansakoulut näyttäsimät siis olevan jo sangen tarpeelliset kylmämaan Suomen kansaan laviamman taidon ja opin siemeniä, kuin mitä vanhan testamentin profeetat, aivan yksipuolinen kristillisyyden oppi ja kirjoitustaito yksinään voivat antaa, varsinkin kuin tiettävästi K. P. ei ole yksinään tämänlaisessa paksussa pimeydessä, sillä yksin Suomalaisen kirjallisuuden seurallekin Helsinkiin oli toissa vuonna miitsitty kilpakirjoituksiksi katovuosien asiassa lähettää monta semmoista mietettä, joissa katovuodet päätettiin yleisiksi synnin-rangaistuksiksi ja niiden ainoaksi poistamisen keinoksi katumus japarannus. Tämmöisestä mielialasta olen jo sanonut mietteeni puheena olevan kirjani sivvilla 71 ja 72, joita lähettäjä K. P. tuskin lienee lukenut tahi ei sitte ymmärtänyt. Niin kaiketi voipi päättää hänen kirjoituksestansa Sanomissa Turusta, jonka julkisuuteen laskemisesta en yhtään moiti Sanomain Turusta toimittajaa; sillä kuin kerta niinkin typeriä tuumia ja mietteitä löytyy kansassa, tulkoot sitte mistä syystä hyvänsä, niin on parasta, että ne pääsevät julkisuuden nähtävaksi ja tuomittavaksi.
Mutta jotenkin kummalliselta näyttää lähettäjä K. P:n ”muistuttamisen” halu minulle, että ihan suorastaan määrentelee ajatustani kirjaisessani, kuin esim. kirjoituksensa lopulla lainaa alku-puolen eräästä lauseestani kirjan 18:llä sivulla pois jättäen sitä vastaavan lopun, ja tämän lauseen alun nojalla panee sille ihan toisen ajatuksen.
suomen Minun sanani nimittäin ovat: ”Tulkoon liika märkyys joko sateesta tahi seisomasta medestä ja lähteistä, niin vaikuttaa se kylmää. ” Tästä tämä kunnioitettamamuistuttaja hyväntahtoisesti jätti pois nämä viimeset sanat, jotka tässä on harvemmalla räntillä ja sanoo minun kummailevan ja loimottaman kylmää! Lieneekö tämä sitte tullut paljaasta tähdellisestä määrentämisen halusta, taikka ei ymmärtäne K. P. selmäa
kuussa Santta Berhardin kukkulan ylitse Itaaliaan, kussa Massena ei saattanutpuolustaa itseänsä vihollisen valtaa vastaan, piti kesäkuun 4 p. tuliaisia Milanoon, laitti täkäläis-alppisen vapaavaltion entiseen voimaansa ja voitti Desaix nimisen kenraalin avulla, 38, 000 miehellä, kesäkuun 14 p. sen jo melkein kadotetun tappelun Marengvn tykönä Itävaltalaisia kenraalia Melasta ja Zaehia vastaan, jonka jälkeen, Aleksandriassa*) 16 p. kesäkuuta tehdyn sotilakon kautta, Ranskalaiset taas olivat saaneet suurimman osan Vlä-Itaaliata valtaansa.
Heinäkuun 1 p. tuli hän taas Pariisiin, kussa hän kyllä otettiin vastaan suurella riemulla, mutta kuitenkin nouseman ylenvaltiaisuutensa tähden matkaansaatti salaliittoja itseänsä vastaan. Ainoastansa onnellisen sattumuksen kautta vältti hän 24 p. joulukuuta mainioksi tulleen helvetin-koneen.
Ranskalaisten sota-asetten voitot saattivat v. 1801 etuisaan rauhantekoon Itävallan kanssa Lunevillessa, Sisilian, Roomin, Portugalin, Englannin, Wänajän, Turkin y. m. kanssa, ja yhteisen rauhanjuhlan viettäminen 9 p. marraskuuta kaunisti ensimäisen konsulin nimeä uusilla kunnialaakereilla.
Toukokuun 19 p. v. 1802 tuli häneltä päätetty kunniajoukon asettaminen toimeen, joka antoi hänen vallallensa uuden tukeen, ja ihastunut Ranskanmaa, jolle hän oli lahjoittanut yleisen rauhan ja jonka aluskunnan hän oli enentänyt 2, 000 nelikulma-peninkulmalla, antoi elokuun 2 p. hänelle konsulivallan elinajaksi.
Ei mitään näkynyt oleman vakevän jättilaisaikomuksien tiellä. Elban ja Piemontin yhdisti hän Ranskanmaan kanssa, ja v.
1803 tyrkytti hän Sveitsille uuden perustuslain.
Mielellänsä olisi hän viela jättänyt toistaiseksi rauhanrikon Englannin kanssa, päättääksensä merivarustuksensa, mutta jo Toukokuun 18 p. julisti tämä valtakunta sodan, jonka jälkeen hän, vaikka rauhaa oli Saksanmaan kanssa, antoi Mortierin miehittää sotaväellänsa Hannoverin ja kohdella sitä niinkuin valloitettua maata. Mannerkunnan liittonsa kautta pyrki hän sulkemaan Englantia vois euroopalaisesta kaupasta. Uusi ilmisaatettu salaliitto, jonka päämiehet olivat Piehegru ja Kadoudal ja joka kertomuksen mukaan levisi aina Saksanmaahan asti, matkaansaatti uusia väkivaltaisuuksia. Kaulainkourt meni yöllä 14 ja 15 päilvän välillä Maaliskuuta 1804 Reinivirran yli ja miehitti sotaväellänsa Dffenbaehin; Drdener karkasi rauhan aikana Badenin aluskuntaan ja otti Enghien herttuan vangiksi, joka sittemmin 20 p. samaa kuuta yötis-aikaan ammuttiin Wineennessa.
Julkisesti puhui Wenäjä j” Ruotsi tätä kansakunnallisen oikeuden loukkausta vastaan ja ne siitä nousevat uudet vaaratantoivat Bonaparten lahkolaisille mieleisen tilaisuuden esitellä perintö-vallan välttämättömyydestä.
Elollinen senatinpäätös korotti toukokuun 18 p. tähän asti olleen ensimäisen konsulin perintökeisariksi, Napoleon I:sen nimellä. (Jatketaan. ) häntä suosioon, raivasi hänelle uudestaan onnentien, kuin Pariisiin osakunnat yhdistyivä’t vapaa-valtakunnan kolmatta perustuslakia vastaan, 5 p. lokakuuta v. 1795, ja kansakunnan kokous varusti itsensä tekemään vastarintaa. Palvelukset, joita hän tässä tilaisuudessa osoitti kansakunnan kokoukselle, olivat syynä siihen, että hän niniitettiin jakokunnan kenraaliksi ja vähäa myöhemmin, 22 p. helmikuuta 1795, itaalialais- sotajoukon ylipäälliköksi. Maaliskuun 2 p. nai hän Beauharnais-nimisen kenraalin rikkaan leskirouvan, losesiina Taseher de la Parenen, noustaaksensa nyt arvosta arvoon. Huonossa kurissa pidettyä sotajoukkoansa elahytti hän rohkeoilla sanoilla ja haukuttelevilla lupauksilla, ja voitti, ehk’ei ilman suurta mieshukkaa, 12 p. huhtikuuta v. 1796 ensimäisen voittonsa Montenotten tykönä Itävallan sotaväällystä Argenteauta vastaan sotiessaan, kaksi päivää sen perästä toisen Millesimon tykönä 14 p. ja Degon tykönä 15 p. , eroitti liikkeitensa kautta Sardinian sotaväen Itävallan sotajoukosta, piti 22 p. samaa kuuta voitollisesti tuliaisiansa Mondooviin ja myönnytti Sardiinian kuninkaalle kovilla ehdoilla sotilakon.
Tämän perästä kääntyi hän Poojokeapäin, jonka yli Itävallan sotajoukko Beaulieun alla oli vetäytynyt takaperin, pakoitti viimeinmainitun edellänsä Addaa päin, ja johdatti 10 p< toukokuuta sotajoukkonsa Loodin sillan yli, hirvittävän tulen leimutessa tykkien suista, jonka kautta Lombardia joutui hänen käsiinsä. Itaalian ruhtinaatpyysivä’t nyt rauhaa ja Sardinia päätti sen 15 p. toukokuuta eduttomilla ehdoilla. Rosvoominen ja vallan kumoominen olivat Bonapartejoukkojen kauheat seuralaiset.
Kesäkuun 1 p. valloitti hän Weroonan, teki kaksi päivää sen perästä sotilakon Neapelin kanssa ja kiiruhti nyt koko sotajoukollansa käymään urhoollisesti taistetevain Itävaltalaisten kimppuun. Turhaan kehoitti hän uskollista Tyrolia kapinoitsemiseen, ja ainoastansa käyden ankarasti toimeen käsin, saattoi hän hakayttää kapinan liikkeet Itaaliassa.
Sitä tarkoitusta varten tunki han Kirkkovaltakuntaan, valloitti Bolognan, Urbiinon ja Ferraaran, ja pakoitti paavin suurimmilla kulutuksilla ostamaan sotilakon.
Luvattomasti karkasi hän Toskaanan rauhan alaisen maakunnan päälle, täytti Livornon sotaväellään, ryöstaaksensa komean varuksen englantilaista kauppatavarata, pakoitti 29 p. kesäkuuta Milaanon linnoituksen antaumaan ja yritti Mantuan linnaa piirittämään. Itävaltalaiset, Wurmserin ja Qvosdanovitsin alla, rynttäsivät urhoollisesti häntä vastaan, pelastivat Mantuan ja pakottivat hänen takaperin Mineioon saakka. lärkähtämätöin Bonaparte hyökkäsi sillä välin, hänen omituisella pikaisuudellansa, vastustajien erinäisten sotajoukon osakuntien päälle, voittaen Quosdanovitsin Lomaton tykönä 3 p. ja Wurmserin Kastigloonan tykönä 5 p. elokuuta, rupesi uudestansa piirittämään Mantuata, ja pakotti viiden kuukauden perästä, 2 p. helmikuuta 1797, nälkään nääntynen paikan antaumaan.
Hän teki Itaalian vapaavaltakuntaiseksi ja yhdisti, 8 p. lokakuuta 1796, Modeenan äsken tehdyn täkäläis-poovirran vapaavaltakunnan kanssa; Neapeli ja Panna ostivat rauhan; sen teki myöskin paavi, joka ei saanut pitää enempää kuin Kirkkovaltakunnan toisella puolella Apenniinitunturia.
Maaliskuun 16 p. meni Bonaparte, Ranskan reiniläis-sotajoukon uhatessa Saksanmaata, Tagliamentoja Isontso-virtain yli, asetti sotaväkeänsä Graviskaan, Görtsiin ja Triestiin, ja saatti melkein koko Kärntin, Krainin jaosan Tyrolista valtaansa. Huhtikuun 18 p. teki hän, peljätetty Itävallan urhoollisista hiistelemisistä ja uhattu uudelta kapinalta Itaaliassa, Ekkenvaldin linnassa Leoben lähellä alkurauhan Itävallan kanssa, joka antoi hänelle tilaisuuden täyttää hankkeensa Wenedigiä vastaan, jonka vanhan vapaavaltakunnan hallitusmuodon hän 12 p. toukokuuta kumosi. Kesäkuun 14 p. sai Genua, liguurilaisena vapaavaltiona, ranskalaisen perustuslain; heinäkuun 9 p. julisti Bonaparte Milaanossa uuden täkäläis-alppisen vapaavaltion, ja yhdisti sen kanssa täkäläis-poovirran vapaavaltion.
Lokakuun 17 p. tehtiin päättavä rauha Itävallan kanssa Kampo Formiossa. Ranskalainen hallituskunta katseli nyt kateudella ja pelvolla tätä nuorta sankaria, ja poistaaksensa häntä, suostui hänen aikomukseensa valloittaa Egyptin ja tärisyttää britannialaisvaltaa Itä-indiassa. Joutuisasti varustettiin Toulonissa laivasto ja sotajoukko, lukuansa enempi kuin 30. 000 miestä.
Toukokuun 19 p. v. 1798 lähti Bonaparte purjehtimaan, vallotti kesäkuun 12 p. Maltan saaren, anasti Heinäkuun 2 p. Aleksandrian *), voitti 25 p. heinäkuuta v. 1799 Turkilaiset ja valloitti elokuun 2 p. uudestaan Abukiirin. Mutta Ranskan sisällinen tukala tila, joka oli tuottava Bonaparteväsymättömälle, uskalliaalle sielulle uuden saaliin, kehoitti häntä palaamaan, jättäen sotajoukon ylipäällikkyyden kenraali Kleberille.
Lokakuun 16 p. tuli hän taas odottamatta Pariisiin, sai sotajoukon ylipäällikkyyden, kukisti marraskuun 9 p. hallituskunnan ja karkoitti tarkkampujillansa seuraamana pailvänä lakia säätavan neuvokunnan. Tämän vallan anastuksen kautta kumosi hän 1795 vuotisen perustuslain. Joulukuun 15 p. ilmoitettiin uusi, neljäs hallitusmuoto julkisesti vapaavaltakunnalle ja Bonaparte julistettiin ensimäiseksi konsuliksi kymmeneksi vuodeksi, sangen laajalla vallalla. Saksanvaltakunta, Englanti, Wenäjanmaa, Neapeli ja Turkinmaa tulivat nyt vapaavaltion vihollisiksi. Moreaun 15 p. huhtikuuta 1800 aljettua sotaretken Saksanmaalla, johdatti Bonaparte sotajoukkonsa touko , *) Kaupunki (^plisja. *) KaupunkiPiemontiösaItaalian maaNa.
Muutamalta merimieheltä kyseli maamies :
”missä isäs kuoli?1′ ”Merellä se hukkui”.
vastasi merimies. ”Noh missä iso-isäs kuoli?” kyseli taas toinen. ”Merellä sekin kuoli\ vastasi taas merimies. Siitä maamies huudahtamaan: ”kuinka sinäsitten tohdit merellä kulkea?” Väkäisellä mielellä rupesi merimies tästä kysymään:
”missä sinun isäs sitten kuoli?” ”Omassa sängyssänsä taudin kautta. ” ”Entäs isoisäs?” ”Omalla vuoteellansa sekin maailman jätti. ” ”Noh kuinka sinä sitten tohdit panna sänkyyn maata?” sanoi vihdoin merimies veikastellen maamiehelle.
XXVI Matkustavaisia kulki muutaman seurakunnan läpitse ja pidättivät syöttämään kestikievariin, kussa he juttelivat kuinka paljon ihmisiä, oli punatautiin kuollut heidän kotoseurakunnassa. Tästä talon isäntä kyselemään: kuoliko siellä oikein kaivattavia isäntä-miehiä?” Kuultuansa kahden isännän vaan kuolleen, sanoi hän:
”sitä minäkin, ettei tauti taitaviin tartu!” HöyrylaivaVhekla //f\& Dk\ kulkee heinäkuussa tänä vuonna UueaiillläÄäM? iiil^§bsdeekänSlalullpounn-glainu, NpapaillnlntvaälinliäjjaalTähutreuen:
13 p. Surusta Saloon kello 1epp.
14 p. Hupimatlll Salosta.
15 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
16 p. Surusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
17 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
18 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
19 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
20 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 eftft. 21p. Hupimatla Uudestakaupungista.
22 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
23 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
24 p. Salosta Turkuun kello 8 epft.
25 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
26 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
27 p. Turusta Saloon kello 6 epp.
Samana päivänä takaisin Turkuun.
28 p. Hupimatla Turusta Rymättylän kirkolle.
29 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
30 p. UudestakaupungistaTurkuun kello 8 epp.
31 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
Likemmän tiedon antaa kapteini laivassa.
Myytävänä.
Turun Tehtaan Rauta-puodissa Ison Hämeenkadun varrella.
Kattiloita (muuripatoja), patoja, jalkaja paistinpannuja setä kastrulleja kaikista lajista, arina-uuneja, rauta-arinoita (halloja), pellejä, ryykky-uuneja. ryykkyrautoja, rattaan-putkeja, hauta-ristejä ja marjoja, lyhdyn-kannattajia. kirjeitten topioitusloneita. lotanputteja ja kehriä, pöytiä, istuimia ja sänkyjä y. m. Rautapuntareita ja kymmenluku-maaloja.
Paloruiskuja ja santoja.
Päretaton-nauloja.
Usiamvaa lajia tukkuja, saranoita, akkunan-rautoja, uuninja lomeron-oveja. kahmin-paahtimia y. m.
Kaikki tamarat myydään määrättyihin tehtaan hintoihin.
llH”Kankirautaa, rautapellejä, patoja ja pannuja ftkä muita valettuja kaluja.
Tampereen liinatehtaan pellamakankalta, ihostaja rohtimista-lankaa.
Kattopäreeu-nauloja, tehtaan hintaan, ja tamallifia rautanauloja.
Tampereen verkoja tehtaan hintaan, sekä lvalmiilsi tehtyjä mieöväeu vaatteita. Alkunanklasia, mouenlevyisiä, tehtaan hintaan, Isjoukko seinäkelloja, moneen bintaan.
Suomen Teoksien kaupassa.
Bapettikauppa. Täuäpänä on avattu allekirjoitetun teoksien tapettu faupva kauppias C. F. 9Uftaniu sentisessä Nignellinj talossa Uudenmaankadun »arteQa tivimuurissa, jossa lumuoitettavem uleisön tarjona on hl)>rä varasto moneulaifia XaV^tia ja uttDen NeunuMk halpaan hintaan. Tuiueta maalieluuu 5 v. 1861.
G. Niels.
Meren-ruokoa (rottiugia) nniinn suurissa ja vähiosä osissa C. G. Lindberg.
Suolaa, vähän sekoitettua kauroilla (sovivaiötaheiniä suolata) 1rupia 50 op. tynnyriltä, myypi A. Dromberg.
Mianpoikivll lehmä myydään Uudella torilla tuorstaina 18 päivä tässä luussa.
Näinä päivlnä sisääntulleita Kava-laloja, myypi C. G. Sandbäek Iludessakauvungissa.
Halataan ostaa.
Hymiä »Valkosia herneitä ostaa E. ss. Alftan.
Sanomia Turnsta, jälkimäinen puolivuosi 1881, saapi vielä tilataI. W. Lilljan konttorissa Turussa. Hinta: 30 kop. hop.
Tavarain hintoja Turussa.
Rukiinjauhot 6 r. 2U ja 6 r. 30 k. , ohrat 4 r.
80 k. , kaurat 3 r. < ohran maltaat 7 r. , silakat 8 r.
tynnynltä; ohrankryynit 24 k. , kauranlryyuit 27 k.
kapalta; humalat 10 k. naula; voi2 r. 80 k. ja 3 r. , naudanliha 70 80 k. ja 1 r. 10 k. , palmattunaudanliha 90 k. , tuore lampaanliha 1r. 10 ja 1 r. 30 1. , palmattu lampaanliha 1 r. 60 1. , palmattu sianliha 2 r. 20 k. , heinät 6 aina 13 k. leimiskältä; perunat 35 ja 40 k. neliko; munat 20 ja 25k. tiu; palomiiua 55 ja 58 k. kannu.
Turussa, I. W. LiNjan kirjapainossa, 1861.
Palnoluvan antanut: T. T. Nenvall.
Huutokauppoja.
Perjantaina luleman heinäkuun 19 p. kello 12 päi vällä myykään paikalla, ehdoilla jotka toimituksessa tyyslemmil! ilmoitetaan, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, uurmaakarin lesken Wilhelmina Helinvainaan pelillisten palovakuutettu pohjainen puoli taloa n:ro 3, 11) korttelissa 7 kaupunginosaa, Uuden torin ja Ryssän kirkkokadun kulmassa, ynnä rakennukset siinä:
I:ksi puinen huonelimi, laudoitettu ja maalattu. Uutta toria kohden, jossa on 1kauppavuoti, 11 asunhuonetta ynnä lämmin etuhuone; 2:ksi puinen huonerimi.
laudoitettu, Ryssän kirkkokatua vastaan, jossa on 9 huonetta ynnä lämmin etuhuone ja 2 työkiä; 3:tsi puurakennus, jossa on 1palarltuva ja 2 kamaria; paitsi sila on talossa usiampia kellaria ynnä makasiineja ja muita ulkohuoneita; joka luin myös että makso-ehdot omat edullisia, halullisille ostajille ja panttauksen omaisille ilmoitetaan. Turun huutokamarista kesäkuun 28 p. 1861. A. Forhman.
Maatilan myyminen.
Julkisella vapaa-ehtoisella huutokaupalla, joka tvlee palkalla tolmitettamaisi leskimiikkona eusiluleman elokuun seitsemäntenä (7) päivänä. ke!!o 11edellävuoli, pällvän, myydään lisä-maakanslisti vainajan Malmluudin perillisten omat YliStalon ja Alistalon perintö- luSthollit Immalan kylässä, lumpiUn j mantaa Maatila kaupaksi! lia, ynnä niiden kanssa yhdessä viljeltävä Paavolan »iksinäinen perinnöksi ostettu akumentti-talo, myöskin manttaalia. Halikon pitäjässä. Avoimeen amio-peltoon kaksijaossa kylmetään vuoteensa noin 22 tynnyriä synstylmöä, 4 tynnyriä ohria, 1tynnyri herneitä ja 111 >vai 12 tynnyriä perunoita, niin myös vielä ketotyntöibin ja kuokkamaihin 15 tynnyriä kauroja. Maanlaatu on hyvänkaslvuista ja heinä-maat antalval IW vai I5l) häkkiä nurmiheiniä paitsi runsasta mevi-rehua, joilla tamallisesti on elätetty 12 lehmää.
4 vai 5 hevoSta ja 4 härtivaria paitsi mulleja ja lamoaita. Metsästä saadaan sekä hirsiä että muiia metsätavaroita enemmän, kun omiksi tarpeiksi. Laiduu<a on liki kartanoa ja kylläksi; kalkkikimeä on yltäkullin saatava»a Halikon-lahdeu rannalta, ja samasta medestä sopii kalastaa koto-tarpeiksi. Taloeu huoneet osaksi hiljakkoihin rakennettuja, omat hymässäkoijussa ja pää-rimi, jossa on 5 kamaria, sali. isoläntäinen tuva ja porstua, on herrasväenkin asuttamaksi somelias.
Matkaa Turun kaupunkiin on 5z penikulmaa, ja Salon kauppalaan 11 (ryssän) virstaa. Niisi maa-tolppana tekee 8 työpäimää viikkoonsa omin rukkinsa ja verot 6 alumentti-talosta voittavat tilan ulosteet tuolla tuntumalla summalla, 64 rupl.
hop. Talot, joiden tilustukset omat yltä ympäri kar, tanoa, omat pantattuina 3l10l) hopea-ruplaan ja myydään ehdoilla, jotka huutokaupassa tulemat tyynemmin ilmoitettaviksi. Lisiä tietoja saadaan paikalla leeliroumalta Malinlund ja pesäiunnan edusmieheltä herra varatuomari Hjelt, asumalta Hakostaron Kankaren rusthollissa tässä pitäjässä. Uskelasta heinäkuun 8 p. 1861. I. E. Aejmelaeus, pyydetty huutokaupan toimittajaksi.
Julkisella mapaehtoisella huutokaupalla, joka palkalla pidetään Lauvautaina tulevan elokuun 3:na p:nä, kello 11 epp. . myydään enämmäu tarjoovalle Wälkäiäu perintötalo Eurajoen pitäjässä, josta tulee Raumalle 14 Weuäjän virstaa ja Poriin talvitietä myöden 35. Tila, joka on ’/, manttaalin suuruinen, on kauniilla, lehtevällä asemalla, ainoastaan vuolen Welläjän virstan päässä merestä, ja siihen kuuluu isokkoineu kaslvitarba, jossa löytyy monenlaisia marjapensaita ja setä vanhempia. että erittäinkin nuorempia hedelmäpuita. Päärakennuksessa, joka on vakuutettu kaupunkien yhteisessä palomaluutusyhtiössä, on paitsi työkkiä 7 asuinhuonetta, ja tämä samoin kuin ulkohuoneet, riihet ja muut rakennukset, jotka omat makuutetut maalaisten palovakuutus-yhtiössä ovat täydessä kunnossa ja osittain roarsin uusia. Peltoon, joka on savimaata ja viljellään kolmessa osassa, kylvetään 1 tynnyri nisuja, kahdeksatta tynnyriä rukiita, 6 tynnyriä kauroja. 4 tynnyriä ohria, 20 kappaa papuja, 12 kapp. pellalvia ja 17 tynnyriä perunoita.
Nisuista ja ruukiista on keskimäärin saatu yli lU:s jyvä. kauroista B:as ja ohrista s:es. Niittumna, jota on yhdessä jaksossa ja, niinkuin pellotkin, roarsin talon alla, on 12<1:en tynnyrinalan suuruinen ja antaa heiniä liki 3W lrintiä ja enemmänkin. Laidun, joka on meren lannalla ja 50:en tynnyrinalan laaja, antaa karjalle suvis-aikaa runsaan ja väkevän elatuksen.
Hyvällä hoidolla voidaan karjasta, yli mitä perheja työväki kuluttaa vuoteensa toivoa noin 3W ruplan tulo. Metsämaa, joka parhaastansa on hyvää maanlaatua ja laajudeltaan150 tynnyrinalaa, en viljelysmaitten kanssa yhdessä lohvossa ja tilan rajana on toisella vuolen meri, todella joki. Metsää «n monta aikaa säästetty, niin että vielä löytyy vahmaa hirsimetsääkin. Tilaan kuuluu vähempi suo, josta sopii ottaa multaa sonnantekoon sekä toinen puoli 4, ’jän We»äjävirstan pääosa olemasta tulliiauhomyllystä, josta taloon laukee 50 ruplaa vuotista areutia ja joka ilman sitä käyllää kaikki talon jauho-ja ksyynitarpeet.
Kaloja saadaan nuotalla, verkoilla ja muilla pyydyksillä hvvin sen roerta kuin vuoteeusa talossa kuluu.
Likemviä tietoja annetaan paikalla sekä edeltäkäsin, että huutukauppapäivänä, jena myöskin kauppaehdot määrätään.
Tuorstaina 25 vaivä nyt olevaösaheinäkuussa, ltllo 12 päivällä Pidettävässä vapaaehtoisessa autfionissa Pohjatalon puolen manttaalin perintörusthollissa, Ahdentakan kylässä. Rymättylän pitäjää, poismyydään enemmäll tarjoovalle edellä mainittu rustholli, joka halullisten ostajitten tiedoksi ilmoitetaan, myöskinettä puoli kauppasummaa pitää matsettaman 1 päivä tulevaa marraskuuta, kosla sisällemuutos tapahtuu.
Laveampi tieto saadaan meidän tykönämme.
Johan Mutinpoika Ultinen, Anders Henrikinpoika, Rusthollari. entinen Lautamies Salon kylästä.
Molemmat Rymättylän pitäjästä.
XXV
2:ksi. Millä muodoin sopisi menestyttää putki-ojain (eli tormi-ojain) tekoa maassamme? I:ksi. Mitä on tehtämä karjahoidon parantamiseksi; olisiko paras että laitettaisiin elukka-kasvattiloita, vai sekö, että ostettaisiin ulkomaan elukoita, ja, edellisessä tapauksessa, kuinka nämät kasmattilat pitäisi järjestettaman? 3:ksi. Eiköhän olisi tarpeesen että, saadaksi maamiljelysopettajain työskentelemisen niin yleiseksi kuin suinkin, maltio palkitsisi heidän matkakustannuksensa? 4:ksi. Waatineeko tarve että maaviljklyskoulut meillä muutettaisiin toiseen järjestykseen? 7:ksi. Kuinka on mahdollista saada maamme monet ja suuret hallaiset suot viljamainioiksi? 6:ksi. Mimmoisia neumoja on käytettävä että palkollisten ja työväen ruumiillinen eli varallinen tila parenisi? ja s:ksi. Koska maamittaus koskee aivan likeltä maamiljelystä, niin suittaa senkin parantaminen olla malttämätöin ehto maamiljelyksen ehtimiselle täydellisempäätilaan. Mitä siis on tehtämä että maamittarin virkakunta nousisi siltä huonolta kannalta, jolla se tätä nykyä on? Mutta, jatkoi hr senattori, kun tämmöiset maamiljelykselle tärkeät parannustoimet kysymät rahoja, ja kun ”kaikille” on tietty että maltion maksettamat nyt jo omat niin rajoitetut, ettei sieltäpäin liene suurin apuja odottamista, niin ainoa toimomme tässä asiassa kääntyy tulemain maltiopäimäin puoleen.
Puheen tultua maltiopäimista, ynnä niihm liittymistä monista odotuksista ja toimotuksista, näki hr senaattori hymakfi lausua että ”meillä omat valtiopäivät käsissämme!” omissa Kuitenkin koko asian tuleman sen ”valiokunnan” päälle, joka tammikuulla tulemana muonna on kokoontuma. Jos tämä valiokunta osottaa sitä luottamusta, ku olemme melmolliset jalon ja korkeasti rakastetun maanisällisille aikomuksille, niin luuli hr senaattori taitamansa maikuttaa että 3:n vai 4:n vuoden sisään saamme valtiopäivät; mutta jos käy toisin, jos ilmestyy valiokunnassa varovaisuutta —jaepäluuloa täysimmän turvallisuuden siaan niin sitten valtiopäivain varmaankin oleman kaukana meistä.
Hr senaattorin muistutettua miela toistamiseen seuran jäseniä panemaan mieleensä ja täysin tosin ajattelemaan niitä kysymyksiä, jotka nyt olimat esitellyt, päätettiin tämä tärkeä kokous.
Helsingissa tänedellisina muosina rakennetun katolilaisen kirkon etusimulle on sen Perjantaina Heinäkuun 19 päivänä 1881.
Sanoma Turusta.
M 29.
taa marjoja isommissa ja vähemmissä joukoissa.
— Tällaista keinoa, joka ei vaadi sanottaman suuria alotus-rahoja eikä erinomaisia koneita, sopisi melkein kenen talo!lisen malinsa rumeta käyttämään, joka maan ottaisi maiman hankkiaksensa itsellensä tarpeelliset taidot. Asia ei ole outo: on Suomessa jo kauman muutama nerokas maalainen puserrellut marjoista miinejä, mutta ainoasti vähin erin; ulkomailla on äskeisinä aikoina käyty tähän keinollisuuteen isoissakin mitoissa, ja menestyksellä. Marjaja hedelmä-miinein hymäksyminen enenee enenemistänsa, kun hamaitaan ne sekä maukkaiksi »että termeellisiksi, ja siis ne menemät kaupaksi samaan mukaan, semmenkin koska helpon hintansa vuoksi käyvät mähamaraisemmillekkin. Ia jokaisen, joka ei turhia luule, täytyy tunnustaa hymän hedelmä-miinin sopiman suuhun paljoa paremmin, kun nuot kalliit, kaikellaisilla plantatut ulkomaan miinit, joita meillä tamallisesti saadaan ostaa.
Nyt puhutusta keinollisuudesta on sekin hymä, ettäkasmitarhoista saadaanrunsaampi moitto, kun tähän asti, ja sentähden niidenkin hoito paranee. Tämä olkoon sanottu kehoitukseksi maamiehille ottamaan asiaa ajatellaksensa.
sesSsau, omen talousseuran yleisessä kokoukäskeisen kesäkuun 18 p. , käsille tulleista asioista mainitsemme seuraamaiset.
Waliokunnan haltuun annettiin toimittaminen, että viimeis-pidetyn maamiljelys-kokouksen protokollat eli pöytäkirjat suomennetaan, jonka teon ja samain protokolla!pränttäyttämisen kustannuksiksi on saatu maltiomaroista 220 ruplaa. Waliokunta määrättiin myös toimittamaan oppilaalle G. F. Ingman ne apurahat, 200 ruplaa, jotka senaatti on hänelle suonut nykyiseksi vuodeksi, hänen opiskelluksensa pellonmiljelyksen taitoja.
Silfmersman luutnantin ilmoitettua aikomuksensa lakauttaa ensitulemasta pyhäinpäimästä sen maamiljelys-koulun, jota on pidetty hänen Westankarr nimisellä tilallansa, päätettiin pyytää Keis. Majesteetiltä lupaa että Sehantz luutnantti saisi ottaa tämän oppilaitoksen Pirilän kartanoon Raision pitäjässä ja nauttia samalla lailla, kun Silfmersman luutnanttikin, maltiomaroista joka vuosi 750 ruplaa, semmoisten kustannusten suorittamiseksi, joita maaviljelys-koulun pitäminen tuottaa.
Sama talousseura oli taas koossa nykyisen kuun 6 p. , ja oli saapuilla esimies maamiljelyksen ja yleisten töiden hallintokunnassa, herra senaattori ja tähtim. Seb.
Gripenberg, ynnä jotenkin paljo maamiljeliöitä ja muita asian harrastajoja Turusta ja sen ympäristöiltä, joitakuitakaukaakin, aina Hämeestäkin.
Kokouksen alkoi muutamin sanoin seuran jutunjohdattaja, herra baroni Cederereutz, ja sen perästä pyysi herra senaattori Gripenberg saada esitellä moniaita maamiljelykselle ja sen simu-keinoille tarkan tärkeöitä kysymyksiä, joita ei kuitenkaan seu Ehtoosaarnan: Pastorinapulainen 8 S. Kolminaisuudenpäiv. saarnaamat:
Pääkirkossa, Suom. Aamusaarnan: Pastorinapulainen Stenström; Ruots. Aamusaarnan: Warapastori Indren; SuomEhtoosaarnan: WarapatztoriMalmström; Ruots.
Stenström.
Nebruh. -lirkossa, kl. 10, Suomea: Warapastori Malmström.
Linnan kirkossa, kl. 10, Ruotsia:Koul. oftett. Lindman.
Piplianselityksiä pitävät tulevalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä Pääprovasti Renvall ja ketzkiviikkona kello 5 jpp suomen kielellä Warapastori Malmström.
Hiippakuntain sanomia. (Kuopion. ) Kuollut hiippakunnan papissäädyn vanhin, Kalajoen pitäjän pastori, lääninprovasti ja tähtikunnan jäsen Abraham Montin 80 vuoden 7 kuukauden ja 16 päivän vanhana.
Wirkavapaus onannettupastorinviran toimittajalle Limingassa vp. K. I. Hällforsille kuudeksi viiloksi, kivulloisuuden tähden ja määrätty sillä ajalla mainittua virkaapitämään kaftpalaisenapul.
samassa seurakunnassaI. G. Snellman.
Kuolleita Turussa. Heinäkuun 10 p. ftiijan Gustaava Wilhelmina Haleniuksen äpärä tytär, kuukauden ijällä. 13 p. Julia Josefina Wald^n, pataljonankirjoittaja vainajan Grönbergintytärftuoli, 20 vuotisena.
11p. Justiina laakontytär, kehruhuoneelainen Pöytiöltä.
14p. Jaakko Juha, palovartia vainajan Sundivallin poika, 11 vuutisena. 14 p. Otto Wilhelm Sundgren, sepänkisälli, 33 vuoden ijällä. 14 p. Karuliina Gustaava luhantytär, merimies vainajan K.
G. Etmannin lesti, 38 vuotisena. 15 p. Eva Ulrika Stark, merimiehen Lagerströmin vaimo, 44 vuoden ijällä. 16 p. Emil Juha Alfred, entisen masinistin Vjörkqvistinpoika, 16 vuotifena.
Avioliittoon kuulutettiin pää kirkossa viimeis sunnuntaina ensi erä: valaja, Ruotsin alamainen Inha Eriksson ja neitsy Anna Katarina Melin.
Kotimaalta.
Keis. senaatti on toukokuun 8 p. mahvistanut kaavat, joiden mukaan rumetaan Suomen hopeaja kupari-rahaa lyömään.
Hopeaisia tulee 2:n ja 1:n markan, niinmyös 75:n, 50: n ja 25:npennin kappaleita; kuparissa 20:n, 10:n, s:n ja 1:n pennin kappaleita.
Kirjoitukset näiden päällä tulemat olemaan suomeksi, ja siis on kukin ne kohta helposti tuntema, kuka maan lukea osaa.
Keis. senaatti on viimeis kesäkuun 29 p.
antanut varatuomarille A. G. Jansson luvan laittaa Borg nimiseen rustholliinHelsingin pitäjässä semmoisen tehtaan eli maprikin, jossa pannaan viinejä ja etikkaa oman maan hedelmistä. Herra Jansson on jo mainittuun rustholliin rakentanut tehdashuoneet ja tarvittavat kellarit, on myös istuttanut hedelmäpuita ja marjapensaita, aluksi yhteensä lukein neljättä tuhatta. Menneenä vuonna kuljeskeli hän ulkomailla oppimassa tähän keinoon kuulumia taitoja.
Wiinin teko tehtaassa suittaa jo ensi syksynä tulla alkuun, sillä hr Jansson ilmoittaa Helsingin sanomalehdissä että hän osran tarvinnut nyt ottaa yhteisesti keskusteltavikss, maan sopi jättää kunkin seuralaisen ajateltavakfi, siksi että senaatti vastedes tahtonee kuulla seuran mieltä näistä.
Nämat kysymykset olivat:
Tampereelta heinäkuun 5 p. Markkinoita pidettiin täällä manhan tamallisuuden mukaan tämän kuun 2:na päivänä. Tämä mainittu päivä onkin joka muosi markkinapäiva.
Mutta jos se on sunnuntai, niin ovat maalaiset, kuin hullu myllyssä, kuin eivät tiedä oikein mikä markkinapäima on.
Toisia tulee laumantaiksi, toisia maanantaiksi, ja tällä tamalla sitten on usiaita markkinapäimiä, joka onkin markkina-ystäväin mieleen. Wäkeä oli maha, johon mahtaa olla syynä se, että tähän aikaan vuodessa on maalaisilla parempaakin työtä, kuin turhan muoksi kaupungin katuja kävellä.
Mutta mielä mähempi oli tamaraa.
Ruokatamaraakin on enämpi melkein joka lauvantai, kuin näinä markkinapäiminä oli.
”Onnettomia kuollon tapauksia on tänä kesänä täällä tapahtunut toinen toisensa perään. Kosken näkyy temmaman saaliiksensa sekä lapsia että ijällisiä ihmisiä. Menneellä viikolla tuotiin eräs mainio
Teiskosta kotosin
tänne Tampereen lasarettiin, jonka sonni oli niin pahon puskemalla repinyt, että, maikka 3 tohtoria tuli oitis häntä auttamaan, hän kuitenkin maan sanomattomat kivut kärsittyään seuraamana yönä heitti henkensä. Sonnin omistaja oli eräs maamittari Kangasaita.
Hallan valittaavat näillä seuduin muutamissa pai> l—oissa rukiillen mahan vahinkota tehneen. Sadetta ja lämmintä on ollut vuorotellen sitten Johanneksen paiman, ettei suinkaan tätä nykyä Tampereen ympäristöllä kuivuus rasita. —o— n.
Längelmäeltä kuuluu kesähallan tärmelleen paitsi muuta pellaman taimetkin. Siellä on mielä karhujakin, jotka tekemät pahojansa; yksi niistä saatiin ammuttua joku aika Janakkalasta. Silmätauti, jokamiimes suvena rasitti seutuamme, on taas yltynyt ylpeimmalleen. Se on muutamissa perhekunnissa käynyt lviimeiseen mieheen, niin että sokian on täytynyt sokiata taluttaa, kävi sitten kuinka hymään.
Kesäkuun lamia, hamppuja, talia pellassiemeniä, terpenttia, hartsia, pumpulimilloja, tupakeita, teetä, miljaa, moita j. m. Syyksi armeliaan hamppuen syttymistä itsestänsä. Kello 7 ja 8 aikaan tapahtui kauheita pahkahdukssa, koska tuli sattui salpietariin, jota oli isoja joukkoja tallitettamana katuen alle muuratuissa Holmeissa; nämät hautasimat usioita ihmisiä poroon ja levittivät valkean maltaa. Joellakin monta laimaa rupesi palamaan, termaja öljytynnyreitä mierielivirran myötä pitkin rantoja, sulanutta talia kulki vedenpinnalla, kuin pieniä saaria; ihmisiä uppoonti, jotka yrittimät venheillä näitä korjata: monikin menhe joutui kiehuman talin keskelle ja syttyi, josta seurasi kuolema julmimmassa muodossansa. Sammutus- mäki taisteli uskollisesti ja urhoollisesti, sen päällikkö, nimeltä Braidmood, menetti henkensäkkin. Seuraamana aamuna kello 3:lta saatiin palo hillityksi enenemästä, mutta sittenkin mielä teki tuli työtänsä perustuksissa toista viikkoa, ja saattoi useoita paukahduksia. Palanut ala on 800 kyynärää pitkä ja 450 leveä. Wahinkoa arvataan 30— 40 miljonaan hopearuplia.
Unkerilaisten eripuraisuus Itämallan hallitusta mastaan (katso n:o 24), tämä kylläkin manha asia, joka tänedellisinä muosina on ollut johonkin määrään sakeesja, mirkiäa nyt enemmin ja enemmin ilmeiseksi. Heidän maltiopäimansä lähettimätItämallan keisarille kirjoituksen, jolla anomat että hän myöntyisi pitämään Unkerin perustuslakeja ja rupeisi niiden mukaan olemaan heidän kuninkaanansa, joksi eimät mielä kutsu häntä syystä, ettei hänen edellisensä, joka heitti keisarillisen istuimen, ei silloin maininnut mitään jattämänsa samalla Unkerinkin kuninkaan kruunun jälkeisellensä, nykyiselle Frans Josef keisarille. Itämallan hallitus (joka ei tahdo pitää Unkeria eri mattana, maan keisarikunnan osana, ja sanoo sen lajillisesti tulleen Frans Josefin haltuun samalla kun muutkin osat) ei ottanut vastaan mainittua kirjoitusta, maan lähetti maltiopäimille nuhteita, sanoen, paitsi muuta:
”keholtamme vakaasti säätyjä jakansan edusmiehiä lähettämään meille kirjoituksensa semmoisessa muodossa, että sen masiaanottaminen taitaa sopia kruunun ja meidän perinnöllisen malta-oikeutemme armolle, jota meidän tulee varjella kaikkea puolettomuutta mastaan. ” Nyt maltiopäimät, keskusteltuansa asian, panimat kirjoituksensa päälle kuninkaan nimen ja lähetimät sen taas keisarille, joka nyt otti sen mastaan ja lupasi siitä lähettää vastauksensa maltiopäimille.
Mitä tästä seurannee saamme vastedes nähdä; sen maan nyt tiedämme, että kinauksen aikana Itämältä määräsi kunnollisia kenraaleja Unkeriin linnoitusten haltioiksi ja sotamäkensä päälliköiksi, niinmyös lakautti aimotun vähentämisen armejassansa.
Suittaa Unkeria kohdella koma sota, jos ei Itämallan kauhia rahan puutos taikka mitkään tapaukset Italiassa tule sitä estämaan.
Turkin uusi suitani (katso n:o 27) on luomuttanut mirasta K>2?8«n»n, joka hänen meli vainajallansa oli aiman maltiaana hallitusherrana, ja on panettanut tämän vankeuteen tekemään tiliä hallituksestansa. Sultanin, jonka sanotaan olemaan nerollisen luonnostansa ja oppineen, puhuman selmästi ranskaa ja englan-tilaista kieltä jne. , kuuluu aikoman rumeta saästämämmin elämään, kun tähän asti on Turkin hornissa eletty, jossa tuhlauk-Ulkomailta.
Londonin kaupungissanousi miimeis kesäkuun 22 p. , ehtoopuolella kello 4, tulipalo, ja niin hirmuinen, ettei senkaltaista siellä sanota olleen pariin sataan ajastaikaan eli sittemmin muoden 1666. Koma onni kohteli ranta-paikkaa, jolla oli suuria makasiineja ja pakkahuoneita täynnansa öljyjä, pel 25 päivänä paloi Wiralan myllytalosta kotaja saunarakennus.
Kansakoulun asiassa olemme jo saaneet lopullisen päätöksen senaatista niinkuin toimottiinkin. Kouluhuonetta valmistetaan sisältä paraikaa, ja toimotaan koulun ensi syksynä ehtimän maikutukseensa.
6. (Häm. ) Navossa tämän kuun 7 päivänä oli pastorinmaali, jossa Ruunöön pastori I.
E. I. Telenius sai seurakunnalta marsin yksimielisen kutsumuksen.
moTinaivpaapsesraillleosptaan. naaTnapjaauksia täältä Harsanomiin saatetan, sitä mähemmin yhteisestä elämästä mainitaan mitään. Lienee jokainen ajatellut:
”ei somi kiittää eikä laittaa. ” Kyllä täällä on kirkkopaimen joka mäsymätta työtä tekee sielun-autuuden ja kansan simistymisen asiassa, mutta kuka peltomies moi kaikki ohdakkeet laihostanssa repiä? eli mitkä opettajat ja esimalta moimat kaiken pahuuden kansasta poistaa? Wielä näkyy ja kuuluu täälläkin ilkiöitä töitä, nimittäin kauhiaa kiroilemista ja malhetta, julkista huoruutta, mainionsa veriseksi suomitsemista ja mielä luittenkin runnomista, ehevosensa rääkkäämistä, niin että oikein sydäntänipuree, sisallen murtamista toisen lukittuun huoneesen, aitain repimistä naapurein tiluksilla; näen myös kateuden, mainon ja ilkiän kostonpyynnön hedelmän, joka on murhapoltto.
Tästä nyt tukiani kummastut, ikäänkuin pitäjämme olisi itte pahain pesä; mutta ei, en minä seurakuntaa hämäise, niinkuin Loimaan harmittaja tekee, sekulainen hän seurakunta on täällä, niinkuin Loimaallakin.
Ottakoot syypäät maan osansa.
IaHerra sytyttäköön tulen murhapolttajan omassa tunnossa, niin aikanansa tässä elossa, että Sionin martiat sen moisimat samuttaa, ettei se ijankaikkisuudessa loppumatta polttaisi.
Sitä toimotta se, jonka huonerakennus, ei monta päiväa sitten, on sytytetty tuleen.
Rankaise Herra ilkiän töitä Häpiäl häijyi törkiöita, Sytytä tuli sydämen rintaan, Witsasauna selkäpintaan, Että huomaitsis pahattekons Katkerasi katuisi tässä elos.
E. Rosenlöf.
Wampnlasta Janne Harmittavaiselle ja hänen riitameljillensä jne.
Nimes mukaan olet sinä, I. H. , ja mielä enämpi sinun riitameljes kiukustuttanut minua, ja vielä kolmaskin seikka yhtyi tähän kiukkuani korottaan, niin että oikein sapittaa, enkä taida olla moittimatta ainoatakaan teistä. Sinä I. H<, suo Loimalaiset oleman lo’assansa, äläkä turhaan kynääs krookittele; te, hänen riitameljensä, alkaät somaisko sanomain palstoja senkaltaisilla ilmoittamilla kirjeillänne, joista ei kanoillekaan ole hymää; ja sinä kolmas sisuni sapittaja: älä silloin kuuluttele makasiinia amoinna olemaan laina-miljaa mastaanottaakses ja turhaan ihmisiä maimatakses, kuins juomingissa ja prälläämisessä olet. Heinäkuun 15 p. 1861.
Sampo Sapittamainen.
kaunistukseksi äskettäin pystytetty kolme suurta pyhän-kumaa, niitä varten laitettuihin komeroihin. Katolilaisuus ja sen tuhannet pyhät miehet ja naiset omat satain muotten kuluessa jo ehtineet meidän maassa niin lvaipua unohduksiin, ettei moni suinkaan tiedä keitä nämätkin kumailemat, jotka niin kolkkaan katselemat jokaista lähdettarhaan menttväa ja sieltä palajamaa.
Wiipurin uusi pispa. Sanomalehdestä Hourn. «is 8:t ?et. luetaan että Hänen Maj.
Keisari on mahmistanut pyhän synodin esityksen, korroottaa seurakunnallisen akatemian rehtorin Pietarissa, loannikyn, pispalliseen armoon, ja siis nimittänyt hänen Wiipurin pispaksi.
Mikkelistä. Kesäkuun 27 p. pidettiin Otavan maaviljelys-koulussa vuositutkintoa, jossa koeteltiin juuston tekoa, metsänhoitoa, kyntamisen seikkoja, herooisen kengittämistä, luvunlaskua j. m. Oppilaita oli 45 polkaista ja 2 naista, enimmäkseen toisvuotisia.
lisalmelta kirjoitetaan S. I. Sanomiin että Kuopionkin hiippakunnassa kuuluu olevan papeista puutos, kun pariin muoteen ei ole yhtään uutta pappia vihitty.
Kuitenkin puutoksen tuntuman ainoasti apulaisista jamälisaarnaajoista, koska pienimpiinkin papinmirkoihin on aina ollut kylläkfi hakioita.
Kunnioitetut virkamiehet! Armaat maalaisemme! Älkää millään muotoa ottako pahaksenne näitä lauseitamme; sillä tarme ja sanomalehdellinen melmollisuutemme meitä Hyvänsuopaisia sanoja kunnioitettaville virkamiehille.
Henkikirjoittajoille. Keisarillinen kirjoitus, koskema präntättyin ulostekoeli maksusetelien pruukkaamista jne. , 12:ltä p. lokakuuta 1833, sanoo: ”Että parempi selkeys, järjestys jamakuusikruunun ulostekoin ylöskantoa maakunnassa tehtaissa ja sen peräänkatsannossa voitettakoon niin kruunulle, kuin ylöskantomiehelle ja maksajalle, olemme Me hymäksi löytäneet armossa asettaa:
että pitää
präntättyjä maksusedelejä, tehtyjä sillä, joko suomen taikka ruotsin, kielellä, jota maksaja ymmärtää, erittäin jokaiselta vuodelta veron-alaisille annettaman. ” Onhan tämä säätös niin seltvä’, että joka mies oimaltanee ja ettei miisasteliakaan tästä pääse puuhun eikä pitkään, on säätös niin jyrkkä ja vakava, ettei luulisi kenenkään virkamiehen, joka ei tämmöistä tottele, voivan kantaa hymälla omallatunnolla takissansa merkkiä moitteettomasta palvelemisesta, on myöskin aivan tuttu, sillätämä onluettavana saarnatuolista kerran vuoteensa joka-ikisessä kirkossa.
Mutta
kuitenkin tiedämme että näitä maksusedelejä annetaan ruotsalaisina suomalaiselle kansalle, kumminkin täällä Turun ja Porin läänissä. Kolmessa kihlakunnassa olemme sattuneet katselemaan puheessa olevia sedelejä, ja jokaisessa näissä vaan ruotsinkielisiä; suittaa olla kaikin paikoin sama laita. Mikähän lienee syynä että näin poiketaan hyödyllisestä esivallan käskystä? Sanokaa te, herrat henkikirjoittajat; sillä tepä niitä sedelejä annatte, vaikka ei koskifikkaan syytöksemme teihin uksinanne. Meidän ymmärryksemme ei kannata näkemään muuta, paitsi että tässä kohtaa on rumettu tekemään suomen kielelle ja kansalle julkista vääryyttä, nyt juur samalla aikaa, kun yleisesti eli muissa kohdissa on suomalaisuutta lakattu sortamasta ja pyydetty auttaa oikeutensa nautintoon; sanomme: ”rumettu”, sillä olemme nähneet suomeksi präntättyjä kuittikirjoja, joita on käytetty nykyisen muosisadan alkupuolella samaan tarkoitukseen, kun nyt näitä vieraskielisiä sedeleja.
Nimismiehille. Waikka suittaa niin olla, ettei laki suorinssanoin käske Teitä tekemään kuulutuksianne ja muita kirjoituksia, jotka suomalaista kansaa liikuttamat, omalla kie> lellä, niin tottapa kuitenkin olisi hymä ja hyödyllinen asia, jos kaikin taikka kumminkin kaikki nuoret tekisitte niin, kuin jo joku tämmöisiin maatii. Älkää myöskään pitäkö tankaltaisia asioita, jotkavähäpätöisiltä näyttämät, mitättöminä, koska, niinkuin itse tiedätte, vähistä juur kokoontumat paljot, mähissäpä enin puoli ihmisiä työskentelee kaiken aikansa, Harma mies se on joka suuria töitä tekee, ja Harmastansa hänkin; maha kukin kimalainen mie hunajaa pesään, mutta siitäpä sitä karttuu. Wähän päällä tulee kunkin olla uskollisen. Eikä sitäkään meidän tarvinne muistuttaa, etta meidän täytyy seurata ajan vaatimusta, kunkin tilamme mukaan; jos emme sitä tee, niin hengellisesti sitkistymme ja kuimumme käppyrään. Ia kansallinen pyrkiminen, sepä paraikaa on tärkeimpiä asioitamme, joskin ei ainoa tärkeä.
Joka virkamies kaipaa kansallisuutta eli (meillä puhuen) suomalaisuutta, se on surkuteltama, se kaipaa oikeaa elämaisyyttä, virkeyttä ja hengellistä nestettä, se on kuin känsä ja sammalet puun kyljessä, jotka maan itsellensä imemät ramintoa, puuta hyödyttämätä, mutta itsekkin pysymät karkeina ja kauneudettomina. Jos joku meikäläinen sanoo: ”en ole enkä tahdotkaan olla Suomen kansalainen”, niin kysymme: mikäs sitten? ”Ruotsalainen”, sanonee hän; mutta mitä hän siitä kostuu, eipä Ruotsi häntä pidä kansalaisenansa, kutsuu häntä ja hänen kielimurrettansakin suomalaiseksi. Jos sanoo olevansa venäläinen, niin siksi ei hän senparemmin kelpaa, takasin häntä sieltäkin sysätään.
Niinmuodoin ei hän ole mikään.
Paras keino semmoiselle suittaa olla, että menee Suomesta tipotiehensä, sillä muotoa hän taitaa saada juurensa siihen kansaan, johon hän haluaa; mutta niinkauman, kuin hän roikkuu Suomessa kiini, ei se käy.
On niitäkin jotka eimät huoli mistään kansallisuudesta, eimat rakasta mitään isänmaata eikä aitinkieltä, maan imemat ketä saamat; tämmöiset nimittämät itfiansa KuBmopnllteiksi, se on mailmalaisiksi, sanoen rakastamansa koko mailmaa eli koko ihmiskuntaa yhtä sndämellisesti. Mimmoinen heidan rakkautensa on ja mitä se vaikuttaa, sitä olemme kyllä nähneet, nimittäin että kaikki supistuu oman erityisen hyödyn katsomiseen.
Jokainen tietää kuinka tärkeä kieli on kansallisuuden asiassa; kuitenkin taitaa joku, muutamissa minnoissa ja tiloissa, olla kelpo suomalainen, ja tulla semmoisena toimeen, maikka hän ei omaa kieltä hyvin osaa eikä siis suurin käytäkkään, mutta niiden virkamiesten, joiden maikutus-ala on likimäisimmällä talonpoikaista kansaa, tarvitsee välttämättömästi olla suomalaisia niin kielen puolesta kuin mielenkin.
Välitystä.
”Janne Harmittamaisen” ja toisten Loimaalaisten keskeistä riitaa ei auta enää pitkittää; sillä se rupee jo harmittamaan muita näiden sanomain lukioita. Sentähden ilmoitamme maan lyhykäisesti että taas on kaksi Loimaalaista, I n B , ja sella ei ole ollut määrääkän. Oman muotisen eläke-summansa on hän alentanut 75:sta miljonasta 12:teen. Koko l>»rem eli vaimo-hovi, jossa hänen edellisillansa on ollut sadottain sultaninnoja ja jalkavaimoja, on nyt tyhjennetty; sultaninnat eli ne emännät, jotka omat lapsia saaneet, siirrettiin manhaan seraljiin, kunniallisestimuonitettamiksi, ja lapsettomat mainiot määrättiin naitettamiksi.
Turkki on nyt tunnustanut Italian lajilliseksi maltakunnaksi.
on tehnytkin, että heittäisitte tuon mieraan kielen käytännön semmoisista paikoin, missä se on luonnotointa, ja rupeisitte suomea käyttämään. Näinhän jo on tehnyt Suomen hallituskin, näin kumernöritkin, ja Teillä on tieten yhtä tärkeitä jatärkeämpiäkin syitä tähän muutokseen; tätä maatii nyky aikaan oma etunne, virallisten tointenne menestys, koko Suomen valtion ja kansan maurastuminen, jota kallimpaa ei mirkamiehella olla somi, ja johon kukin tilassansa saa uhrata pienemmän taikka suuremman ropon. Se on myönnytettäma, että muutteista on maimaa; mutta ompa sekin tuttu asia, ettei maiman näkö hyvässä tarkoituksessa mene hukkaan, vaan tuo aina palkintonsa. Ia nyt puheessa olema asia ei olekkaan niin maimalloinen, kun joku kaukaa katsellen luulisi, sillä suomea täytyy muutoinkin kunnallisen virkamiehen osata, joka tahtoo oikein kelvollisesti työnsä tehdä, ja koska kerran on harjaannuttu kirjoittamaan mitä kieltä malinsa, niin se sujuu yhtä sutemasti, kun joku toinenkin.
Papeille. Täällä Turun puolessa kvljeskelee usein ihmisiä sisämaan pitäjistä, mitkä kerjäten, mitkä muutoin lurjustellen, mitkä kysellen työtä. Näillä on monellakin näyteltämänä kirja, jossa sanovat olevan heille annettua kaikellaista lupaa, oikeutta ja vapautta; kirjan kulmalla seisoo Turun pääkirkon kuva, mutta mitä siinä muuta on, siitä ei ole hullua harmaampi se, joka ei ruotsia osaa. Täytyy siis ottaa hyväksi kulkulaisen vakuutukset, kun ei niitä saada valeiksi ajettua. Miksei tällaisia kirjoja tehdä omalla kielellä? Eihän sen, joka uskaltaa julkisesti tunnustaa kaiken kansan kuullen selmalla suomen kielellä kaikkein kalleimmatkin totuudet, tarvinne olla salamyhkäinen ilmoittaissansa mikä ja mimmoinen mies kulkemaan lähtemä on! Eihän mikään pakottane pappia toista kieltä kirjoittamaan, toista puhumaan yhdelle kansakunnalle.
Äskeisinä aikoina on fanomalehdilla ollut puhetta muutto-atesteistakin ja osotettu kuinka tarpeeseen olisi, että nämätkin suomalaisiksi tehtäisiin, että asianomaiset itsekin saisivat nähdä mitä heistä todistetaan ja taitaisivat, milloin joku silminnähtävä erehdys atestiin luikahtaa (jota useinkin sattuu tapahtumaan), aikanansa pyytää oijennusta.
Muutto-atesteja kohtelee kuitenkin vielä se este, että teelmykset eli blauketit omatpräntättyjä ruotsin sanoilla, ja siis näistä ei olisi apua, jos ne suomeksi tehtäisiin. Mutta sopisivatpa namät teelmyksetkin tehtää suomalaisiksi.
Jos tietäisimme kutka ne mirkamiehet omat, jotka toimittamat pränttiin atestiteelmyksiä, niin rupeisimme heidänkin kimppuunsa käymään kehoituksilla ja muistutuksilla.
Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja tavallifia rautanauloja.
Tampereen verkoja tehtaan hintaan, sekä valmiilsi tehtyjä miesväen »aatteita, 2tffunanNafta, monenlevyislä, tehtaan hintaan.
Iso [ontto seinälelloja. moneen hintaan.
Suomen Teoksien laupassa.
9CffUttanflofin, Bergan pruulin hyvätuuluiöta teloa, X”VaeuUtuittilaaffitaamumM Juha WeötlinaM.
Linnan ladulla.
&apttti?auppa.
Tänäpäua on amattu allekirjoitetun teoksien tapettifaupua kauppias C. F. 9llftantit (entisessä Nignellinj talossa Uudenmaankadun varrella lilvimuurissa, jossa tunnioitettaman », ’leisön tarjona on hymä maraSto »nonenlaisia ”XaVtttift. ja niiden 9teUUUY^a halpaan hintaan. Turusta maaliskuun 5 p. 1861.
G. Niels.
Suolaa, roosan sekoitettua kauroilla (sopivaistaheiniä suolata) 1rupla 50 kop. tynnyriltä, myypi Näinä väiviuä sisääutulleita Kapa-kaloja, myyvi C. G. Sandbäet Uudessakaupungissa.
A. Dromberg.
lll. Äsken poikinut, hylyin lypsämä lehmä, myydään Uudella torilla, lauvantaiua elotum3 päilvä.
Hshrylaiva Vhekla kulkee heinäkuussa tänä vuonnaUue^^WW^’dentnupunssiu, Naantalinja Turun setäSalon-tauppilanvätiäjalähtee:
20 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
21p. Hupimatla Uudestakaupungista.
22 p. Uube§tafaupungt§ta Turkuun kello 8 epft.
23 p, Turusta Saloon kello 8 epp.
24 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
25 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
26 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 eftft. 27 p. Turusta Saloon kello 6 epp.
Samana ftäivänä takaisin Turkuun.
28 p. onkimatta Turusta Rymättylän kirkolle.
29 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
30 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
31 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
Alemman tiedon antaa fapteini laivassa.
Palnoluvau antanut: T. T. Nenvall.
Turussa, I. W. Lilljan kirjapainossa, 1861.
taitamia ovat.
Ilmoituksia.
Katsos tahanl UM(luft syksystä taikka nyt lohta otan suutarinoppiin niiden fiaan, jotka omat oppinsa käyneet, 3 poikaa, mieluisimmastt semmoisia, jotka ennenkinoval opissa olleet. 15:nvanhasta 25: vuotiseen; he faa= UM palkkaa tl:sta 2l):neen ruplaan, sen mukaan luinka lssuva leskirouvan Beinstedt’italossa Uudentvlin partaalla. Yleisölle Kunnioitettavalle yleisölle allekirjoitettu saa ilmoittaa täällä nyt kirjakauvan perustaneensa, jossa on myytämäuä kaikenlaisia sekä hengellisessä ettämaallisessa kohdassa hyödyttömiä ja huvittavia liljoja. Jos ei minulla joku kirja sattuis olemaan, tilattua tänne kiiruimasti tuotetaan ja yleisölle tavalliseen kirjakaupan hintaan myydään. Naumalta Heinäkuun 16 p. 1861. B. I. Anthoni.
Huutokauppoja.
Tiistaina tämän heinäkuun 25 p. kello 12 päivällä myydään vaikalla, julkisella vapaehtolsella huutokaupalla, kauppaneuvos Kixgelinin rouva vaiuaanperillisten palovakuutettu talo n:ro 4, 7 korttelissa 6 kaupunginosaa tässä kaupungissa, Ison Brahenja NySsän kirkkokatujen kulmassa, ynnä rakennukset siinä:
I:ksi yhdenkertanen livimuuri, jossa on kauppapuoti »)nnä laskinmakasiini. 6 asunhuonetta, 1kyöli. avara ullakko selä 2 holvattua kellaria; 2:ksi yhdentertanen puinen huouerivi, jossa on 9 asuuhuonetta, lämmin etuhuone ja kyöti sekä ullakko ynnä holvattu kellari ja paitsi sitä talouskellari eri ovella; 3:ksi ulkohuoneriivi puusta, jossa on 4 asunhuonetta, kyöli ja etuhuone, leipohuoue, 1 isomaineu talonpoikain kortteeiihuone, sekä trenlilamari ja 1 holvattu! livlkellari; 4:tsi kahdenkertanen livimalasiinihuone. johon on laitettu 6 malasiinia. avara sola ja holvattu kellari alla; s:ksi puinen makasiinihuone, kahdessa kerrassa, alakerta jaettu 4 makasiiniin ja ylilerraösaavara sola, ja alla taas holvattu limilellari; 6:ksi. ulkohuoneralennus puusta, jossa on 1pihatto. talli. 2 maunuja 3 puu-vajaa. paitsi sitä on talossapuutarha lystihuoneenensa ja sen alla jääkellari; samassa tilassa myydään myös 1 astia hyvää punasta viiniä; jota halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutolamarista heinäkuun 2 p. 1861. A. Forhman.
Maatilan myyminen.
Julkisella vapaa-ehtoisella huutokaupalla, jola tulee paikalla toimitettavaisi keökiviiklona eusitulevan elokuun seitsemäntenä (7)päivänä, kello 11edelläpuolipäivän, myydään lisä-maakanslisti vainajan Malmlundin perillisten omat Mstalon ja Alistalon perintö- rustyollit Immalan kylässä, kumpikin j mantaalia, ynnä niiden kanssa yhdessä viljeltäväPaavolan yksinäinen perinnöksi ostettu akumentti-talo, myöskin H manttaalia. Halikon pitäjässä. Avoimeen avio-pel, toon laksijaossa kyllvetään vuoteensa noin 22 tynnyriä syyskylvöä. 4 tynnyriä ohria. 1tynnyri herneitä ja 10 vai 12 tynnyriä perunoita, niin myös vielä letolyntöihin ja kuolkamaihin 15 tynnyriä kauroja. Maanlaatu on hyvänkasvuista ja heinä-maat antamat 1W vai 150 haltia nurmiheiniä paitsirunsasta meri-rehua, joilla tavallisesti on elätetty 12 lehmää, 4 mai 5 hevosta ja 4 härtiparia paitsi mulleja ja lampaita. Metsästä saadaan selä hiisiä että mulla metsätavaroita enemmän, kun omilsi tarpeiksi. Laidunta on liki kartanoa ja kylläkfi; kalkkitiveä on yltäkyllin saatavana Halikon-lahden rannalta, ja samasta vedestä sopii kalastaa koto-tarpeilfi. Taloehuoneet osaksi hiljaktoihin rakennettuja, omat hymässä lorjussa ja pää-rivi, jossa on 5 kamaria, sali, isoläntäineu tupa ja porstua, on herrasväenkin asuttaivatsi somelias. Matkaa Turun kaupunkiin on 5j penikulmaa, ja Salon kauppalaan 11 (ryssän) virstaa. Niisi maa-tolpparia tekee 8 työväimää viilloonsa omin ruolinsa ja verot 6 akumentti-talosta voittavat tilan ulosteot tuolla luutumalla summalla. 64 rupl.
hop. Talot, joiden tilustutset ovat yltä ympäri kartanoa.
omat pantattuina 3(M hopea-ruplaan ja myydään ehdoilla, jotka huutokaupassa tulevat tyynemmin ilmoitettamilsi. Lisiä tietoja saadaan paikalla leskirouvalta Malmlund ja pesäiunnan edusmieheltä herra varatuomariHjelt, asumalta Halostaron Kankaren rusthollissa tässä pitäjässä. Uskelasta heinäkuun 8 p. 1861. I. E. Aejmelaeus.
pyydetty huutokaupan toimittajaksi.
Maatila kaupaksi! Julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, jota paikalla pidetään Laumantaina tulevaelokuun 3ina p:nä, kello 11 epp. , myydään eliämmäu taljooivalle Wäkkärän perintötalo Eurajoen pitäjässä, josta tulee Raumalle 14 Wenäjän virstaa ja Poriin talvitietä myöden 35. Tila. joka o’/, manttaalin suuruinen, on kauniilla, lehtemällä asemalla, ainoastaan puolen Wenäjän virstan vääösä merestä, ja siihen kuuluu isokkoinen kasvitarba, jossa löytyy monenlaisia marjapensaita ja selä vanhempia, että erittäinkin nuorempia hedelmäpuita. Päärakennuksessa, joka on vakuutettu kaupunkien yhteisessä palomaluutusyhtiössä, on paitsi työkliä 7 asuinhuonetta, ja tämä samoin kuin ulkohuoneet, riihet ja muut rakennukset, jotka ovat masuutelut maalaisten palovaluutus-yhtiössäovat täydessä kunnossa ja osittain varfin uusia. Peltoon, joka on savimaata ja viljelläänkolmessa osassa, kylmetään 1 tynnyri nisuja, kahdeksatta tynnyriä rukiita, 6 tynnyriä kauroja. 4 tynnyriä ohria. 20 lappaa papuja.
12 kapp. pellavia ja 17 tynnyriä perunoita.
Nisuista ja ruukusta on keskimäärin saatu yli Itt:s jyvä, kauroista B:as ja ohrista 5:eS. Niittumaa, jokon yhdessä jaksossa ja, niinkuin pellotkin, varsin talon alla. on 12l1:en tynnyrinalan suuruinen ja antaa heiniä liki 300 lrintiä ja enemmänkin. Laidun, joka on meren rannalla ja sU:en tynnyrinalan laaja, antaa karjalle suviS-alkaa runsaan ja väkevän elatuksen.
Hylvällä hoidolla voidaan karjasta, yli mitä perhejtyöväki kuluttaa vuoteensa toivoa noin 30N ruplan tulo. Metsämaa, joka parhaastansa on hyvää maanlaatua ja laajudeltaan150 tynnyrinalaa, on viljelysmaitten kanssa yhdessä lohvossa ja tilan rajana on toisella vuolen meri, toisella joki. Metsää on monta aikaa säästetty, niin että vielä löytyy vahvaa hirsimetsääkin. Tilaan kuuluu vähempi suo. josta sopii ottaa multaa sonnantekoon sekä toinen puoli 4. jän Wenäjän virötanpäässä olevaSttullijauhomyUystä, joSta taloon lanlee 5l) ruplaa vuotista arentia ja joka ilman sitä täyttää lailli talon jauhojalryynitarpeet.
Kaloja saadaan nuotalla, verkoilla ja muilla pyydyksillä hyvin sen verta luin vuoteensa talossa kuluu.
Likempiä tietoja annetaan paikalla sekä edeltäkäsin, että huutokauppapäivänä, jona myöskin kauppaehdot määrätään.
Mikkel Lassi kirkonvartia, lähettänyt kumpikin pitkän kirjoituksen ”vastinetta” Harnnttavaiselle, ajaen hänen valehteliaksi ja muutoinkin häijyksi ja hulttiomeksi mieheksi.
Tytykäa, hyvät ystävät I n B , ja Mikkel Lassi, tähän kirjoitustenne sisällön ilmoittamiseen, silla tottahan yleisöyhtä hyvin uskoo teidän rvahemistakin sanoista, kun piikistäkin puheista, koska vaan sanottamanne asia on ilmeisenä. Olkoon näin teillä viimeinen sana tässä asiassa.
Nyt saamme me esittellä sovintoa, vaikka tiedämme etta harvoin välittäjä kiitosta saa.
Jos havaitset Harmittavainen, että on tullut vähä valetta taikka liikaa puheisiis, niin opi nyt tämmöistä karttamaan, kun olet nähnyt mitä löylytystä tästä seuraa, ja jos olet pahankurinen (vaikket olisikkaan niin hirmuinen lurjus, kun toiset Loimaalaiset luulemat ja soimailevat), niin te parannus, kyllä sitten taas sinä hyvana pidetään.
Jos toisaalta taas joku Loimaalainen huomaisi, että häneen todella pystyykin tuon Harmittavaisen moite ruokottomuudesta, niin mitäs muuta, kun muuttakoon tapansa, sillä hän siitä pääsee; ja ne, kutka ovat viiattomia, älkööt huoliko harmiintua, sillä tietälvatpä vanhan sananlaskun:
”—ei tyhjä säkki kauvan pystyällä pysy. ” Wielä pyydämme, M. Lassin mirkkauksen johdosta, että ”seurakunta jotenkin määrin sen tietää, kuka se (Harmitravainen) on, ja kenen kautta tämä lörpvtys on ulos lähtenyt”, saada muistuttaa että olisi aivan hullusti, jos epäluulo ja viha kohtelisi jotakuta syyttömästi, ja sen tähden lienee paras jättää sillensa harmit ja Harmittamaiset.
Meiltä on tahdottu että antaisimme ilmiin Harmittavaisen oikean nimen, ja nyt on herra F. W. pyytänyt samaa, sanoen rehellisyytemme meitä vaativan tämä tekemään. Mutta me luulemme että rehellisyys juur maatii ettei uskottua salaisuutta ilmoiteta. Eipä somi pettää ketään, eikä heittää sitä, joka on luottanut meihin, riitaveljeinsa käsiin, jotka kukaties tekisimät hänen kanan kaaliksi.
Myytävänä.
lzH-Kankirautaa, rautapellejä, patoja ja pannujastlä muita valettuja taluja.
Tamveleen liiuatehtaan pellavalaukaita, ihoötajrohtimista-lankaa,
Kristiina Eklund; merimies Antti Mikkelinpoika ja neitsy Eva Lisa Ahlström; mittari Matti Matinpoika ja piika Etva Kaarlentytär; sokeripruukin työmies Kaarle Gustavi Grönblom ja neitsy luhanna Fredrika Löfberg; merimies Antti Engblom ja merimiehestä Adolf Sjöberg lajillisesti eroitettu vaimo Eva Sofia Hellsten.
Turun polifikamarinilmoituksia. Heinäkuun 2 p.
antoi trenki Antti Antinpoika, palveleva Zvettkoffin letzkirouvalla, polisikamariin teräspartaifen kukkaron, viljat myötä ja vähä summa rahaa sisällä, löydetyn Linnankadulta.
7 p. ilmoittientinen talollinenNavon Ali-Kalviikista että edellisenä yönä oli häneltä paatistansa Aurajoella varastettu kolme kirtvetztä, siniset tröijytraitasella sarsivuodilla ja mustilla sarvinapeilla, pruunit sarsitröijyt valkosilla sarvinapeilla, sarsiset alushousut, punasenja mutztankirjava villanen kaulahuilvi, sinisen-raitafet liivit ja yhdet housuhihnat.
— 8 p. sanoivat: I:tsi karvarimestariF.
Mandell häneltä kotoansa varastetuksi pruuuin-harmaan mekon eli ftalttoon harmaalla mustanpiltkuisella vuodilla ja sateenvarjon, mustasta kangaatzta tehdyn; 2:ksi luusi C. Lindfors, asuva Pilholmassa, hukanneensa samana päivänä läntisellä Rantakadulla säämitzläisen rahakukkaron, sisältämän kolmen ruplan sedelin ja muutamia kupari-rahoja, ja 3:ksi mamselli Josefina Ginman löytäneensä samana päivänä Linnankadulta nahkasen kukkaron ja siinä vähärahaa. — 10 p. antoi tietää: I:ksi talontytär Maria Fredrika lassen talosta, Karvian kylää ja Prunkkalan kappelia, että häneltä oli samana päivänä Aleksanterintorilla tietämättömällämuotoa kadonnut serttinkinen kukkaro ja siinä 5 ruplaa hopeassa, ruplan, kolmenmarkan ja yhdenmarkansedeleina; 2:ksi kellonsoittaja Matti Nyström että hänen asuntoonsa oli varas murtanut sisälle ja sieltä vienyt hopeahelasen merivaha piipun, ja 3:ksi kaupunginvahti Taneli Friman että hänen asunnostansa oli luvattomalla tavallatullut pois hopeainen niinkutsuttu Wardin plakkarikello messinki-viljain ja avaimen kanssa.
11 p. ilmoitti töllinemäntä Anna SilvanderKuralan kylästä Nummen pitäjää että hän samana päivänä oli kalasatamassa kadottanut sini raitaisen karttuuni kukkaron ja siinä kolmen ruplan ja ruplan sedelin ja muutamia kupari-rahoja.
12 p. otettin kiini ennen varkaudesta rangaistu itsellismies Antti Aristarkus Grönfelt, fyystä että hänellä oli sitä omaisuutta, jota, niinkuin ennen on puhuttu, varastettiinmasinistiltä Gutztavi Pettersson yöllä viimeis kesäkuun 25 ftäivää vastaan, ja on Grönfelt pantava fyytettaväksi tästä varkaudesta.
13 p. ilmoittivat: I:ksi valajaKaarle Juha Qvarfot että häneltä oli nykyisen kuun 7 p.
varastettu hopeainenkahdenkuorinenplakkarikello; 2:ksi trenki Juha Espelin, palvelevaGrönholmporlvarilla, ottaneensa säilyyn edellisenä yönä pruunin valakan, jolla on kaksi valkosta pilkkua selällä, ja 3:ksi nikkari Josef Jansson Korposta ottaneensa samana päivänä tallelle kaksi kerää silkkinauhaa, kaksi kappaletta villasta pitsiä ja valkosen nenäliinan, jotka olivatsidotut keltaiseen nenäliinaan ja unohduksesta jätetyt hänen paattiinsa.
13 p. ilmoitti piika KarolinaFriberg häneltänsä nyky kuun 5 p. varastetuksi lukitsemattomasta leivintuvasta talossa n:ro 1, 1 korttelissa ja 7 kauftunginos ssa, seitsemän raitia, yhden tyynyvaarun ja yhden alushameen ItsellisnaisenIda luhanna Åbergin tykönäpidetyssä katselemuksessalöy 3 Rukonspaivänä saarnaamat:
Pää-tirtossa, Suom. Aamusaarnan: Koulunoftettaja Lindman; Ruots. Aamusaarnan: Pastorinapulainen Stenström; Suom. Ehtoosaarnan: Warapasvri Malmström; Ruots. Ehtoosaarnan: Warapatztori Särön.
«ehruh. kirkossa, kl. 10, Ruotsia: Warapastori Malmström.
Linnan liitossa, kl. 10, Suomea:Koul. oftett. Lindman.
Piplianselityksiä Pitävät tulevalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä Warapastori Indre. n ja keskiviikkona kello 5 jpp suomen kielellä Warapastori Saxen.
Hiippakuntain sanomia. (Turun. ) Kaksi lisäarmovuotta on suotu kappalaisen H. Salonius vainajan leskelle ja lapsille Wampulan kappalaisvirassa.
— Kökarin ja Sottungan kappalais-virat tulevatKeis:n Maj:n suomasta olemaan yhteisenvälinaikaisen papin toimitettavina niinkauvan, kuin ei ilmaannu hatiaa kumftaisellekkaan viralle.
Wirlavapaus on annettukivulloisuuden tähden Isonkyrön pastorille, provastille, professorille ja tähtikunnan jäs— enelle, tohtori L. Stenbäekillemuutamaksi viikkoa. Määrätyt: pastorinapulainen Isossakyrötzsä I.
Cederberg pitämään pastorinviran sillä aikaa, kun prof. Stenbäek nauttii virtavapautta; välisaarnaaja KolaristaK. H. Tervanen pastorinapulaiseksi Turun pää-seurakuntaan; välisaarnaaja Sottungan kapplllais- viratzsa F. W. Grönros tekemään, paitsi mainittua virkaa, myöskinkappalais-viranKolarissa; lappalaisensiainenTurussa, varapastoriit. R. Malmström olemaan myöskinkehruhuoneen-saarn>iajanasanotussa kaupungissa; pastorinviran toimittaja Kokemäellä I. W. Limon pitämään, yksin neuvoinkruu Nun edusmiehen kanssa, kirkonkokouksen Kauvatsalla, luulustaaksensa sen kappelin asujainten mieltä kappalaispalkan lisäämisestä siellä siihen mittaan, kun keis—ar. laskento kesäkuun 29:ltä päivältä 1658 määrää. Haettavaksi on taas, kun ei vielä ole hakioita ilmaantunut, tarjottu Sottungan kappalais-paikka.
(Porvoon. ) Wirkllvapaub on annettu Mikkelin pastorille, provasti A. G. Nordq»ui stille kivulloisuuden tähden kahdeksi kuukautta, jolla aikaa pastorin virkatoimet Mikkelissä tekee apulainen, varapastori A. F. Sundberg.
Avioliittoon kuulutettiin pää kirkossa viimeissun Auntaina ensi erä: veisturinoppilainen Abel Alander ja piika Jakobina Lundahl; kraatarinkisälli, Preussin «lamamen, leski. Otto Frebr. Röder ja neitsy luhanna Enbom; linnan lisä nihti Juha Robert Blomberg ja pesuri täällä olevassa sairashuoneessa Eva Vuolleita Turussa. Heinäkuun 18 p. Oskar Aleksander, naisen Maija luhantytär Lindströmin äpärälapsi, 14 paiväisena; Sarlotta Wikström, töllintytär Kemiöstä, 29 vuotisena; 19 p. Frans August, ftiijan Edla Gustava Alenin äpärälaftsi, puolen vuotisena; Matias Aleksius, mittariMatti Blombergin poikainen, 2 päiväisenä; losefa Aurora Hedengren, itsellispiika, 45 vuoden vanhana; 20 p. Kaarle Gustavi Gustavinpoika, linnannihti, 40 vuotisena; 21 p. Hedvig luhanna Berlin, ruokakauppiaan Rosenholmin emäntä, 32 vuotisena; JuhaEmanuel, kehruhuoneenmhti vainajan Emanuel Laurmin poika, 3 vuodella; 22 p. Kaarle Wihtori, lautakantajanKaarle Juha Lindroosin lapsi. V, vuoden ijällä.
. M 30* Perjantaina Heinäkuun 26 päivänä 1881.
Sanoma Turusta.
dettiin sekä kaikki edellä lueteltu omaisuus että myöskin ne 6 alushametta, jotka yöllä viimeiskesäkuun29 ftaivää vatztaan olivat varastetut turkkinahkurin Tennbergin talosta, ja paitsi näitä otettiin Ida luhanna Abergilta 3 paita, 2 pyhjinliinaa, joista toinen un merkitty kirjaimilla N. D. 1. , ja toinen I:llä, Yhdet sukat, merkityt S. T:llä, 1alushame ja 1säkki, merkitty: H. N:ro 12. IdaluhannaÅberg on kämnerinoikeudessa nyky kuun 16 p. saanut tuomion ensikerran varkaudesta.
16 ft. ilmoitettiin: I:ksi että varvarimestariFilm antaa asianomaisille kultaisen kellonavaimen ja tuumapuun, jotka ovat löydetyt tämän kuun aikana; 2:ksi että Isolta Hämeenkadulta läydetty teräksinen priski saadaan August Österlundilta, ja 3:ksi että verkainen mantoo filkki-vuodilla, kääritty kirjaimilla C. S. merkittyyn pyhjinliinaan, on hukkunut Anningaisten tullin ja Östermannin huvilan välillä. Samana päivänä jätettiin polisikam— ariin Nilolain-torilta löydetty valkoinen nenäliina. 17 p. ilmoitti neito Albertina Ekström, palveleva Ahlrothin mamselleilla Lindebergin talossa Pispankadulla, löytäneensä Sant Henrikinkadulta päällyspaidan eli blusin, jonka omistaja saa häneltä.
18 p. jätti leskirouva Juselius, Karunatzta polisikamariin maantieltä Piikkiön kirkon ja Pisparistin valiltä, löytämänsä taskun, jossa oli 29 ruplaa 75 kop. hop. ja lasku-kirjoitus. Kun tästä kirjoituksesta näkyi että löydetty tasku oli Tammisaarelaisen merimiehen I. I. Kallströmin, niinmerikatteini I. Bonsdorff, jonka kanssa Kallström oli tullut meriretkeltä t—änne, otti taskun ja rahat lähettääksensäKallstrsmille. 19 p. ilmoitettiin: I:ksi että merimies Kaarle Gust. Lindfors, asuva talossa n:ro 76 entistä Eteläkorttelia, oli tämän kuun 17 p. löytänyt Itäiseltä Rantakadultasilkkisen päivänverhoueliparasollin; 2:lsi että Itäiseltä, Rantakudulta löydettyhyvä ruoska saadaan vahtimestarilta I. Lindblom talossan:ro 3, 9tortelia ja 2 kaupunginosaa; 3:ksi että sitä, joka on löytänyt kultaisen nuppineulan, pyydetään tuomaantämä hattuentelialle Weeksell, ja 4:ksi että rouva Hilma Björksten oli samana päivänä kadottanutkalasatamaan vähäisen taskun ja siinä s:n ja 3:n ruplan fedelin, ynnä 3:n markan sedelin. Samana päivänä antoi yövartia Matti Helenius polisikamariin kappaleen mustaa kangasta ja harmaan villasukan, jotka hän oli korjannut Nikolain-torilta.
Kotimaalta.
W. t. kuvernöri Turun ja Porin läänissä on tehdyn anomuksen mukaan suonut Pöytyän nimismiehelle I. I. Dhrbom eron virastansa, ja fiaan määrännyt nimismieheksi kanslistin läänihallituksessa P. E.
Cajander.
Turun kaupungin edusmies, joka tulee noalesmsaa, an jäsenenä valtio-säätyen valiokunkokoontumassa Helsinkiin tammikuun 20 p. 1862, on valikoittava enfitulevan Suomen ritarihuoneen johtokunta on viimeis huhtikuun l5p. suonut ja määrännyt luostari-neitseen oikeuden ja edut eversti-luutnantti vainajan B. F. Hästesko’n tyttärelle Selma Eufrosyne Maarian pitäjästä.
Pipliaseura Turussa on päättänyt painattaa 20 tuhatta kappaletta Uusia Testamentteja, saman kokoisilla kirjaimilla, kun on Ingmannin suomennuksessa, mutta toisen muotoiseen taitteesen, eli että kukin kirja tulee ulkomuodolta lyhemmaksi ja soukemmaksi, mutta sen siaan paksummaksi, kun Uudet Testamentit tavallisesti ovat. Näin laitetaan tämä kallis tavara soveliaaksikannettaa plakkarissa alinomaisena seurakumppanina.
Kielen muoto eli puustamillinen puku tulee olemaan nyky-aikainen, mutta käännös muutoin sama, kun 1776-muotisessa raamatussa. Tämä painos aimotaan saada malmiiksi ensitulemaan kesään, jona seura on viettavä 50-vuotisen juhlansa, ja koetetaan tätä niin huokeahintaiseksi ja kauniiksi, kuin suinkin mahdollista on.
Uusia kirjoja:
Koivuluoto jaPohjakoski. Hupainen kertomus muutamista hymistä sydämmistä.
Suomentama. Turussa, 1861.
68 sivua, 16-taitteessa. Hinta: 70 penniä.
Toht. M. Lutheruksen johdattavaiset kirjoitukset katekismukseen. Suomentanut Aukusti Lilius. Turussa, 1861.
67 sivua, 8-taitteessa. Hinta: 75 penniä.
Vapahtajamme les. Kristuksen Ilimmäis- papillinen rukous, eli Johanneksen evang. -raamatun 17 luvun selitys Toht.
M. Lutherukselta. Suomentama I. E.
—Ahlgrsnilta. Toinen painos. Turussa, 1861. 47 sivua, 8-taitteessa. Hinta: 40 penniä.
Kaikin kolmen tulleet präntistä I. W.
Lilljan ja Kump:n kustannuksella.
Liikaa herrastelevaisuutta Mustialassa.
Sanomiin H. kirjoittaa N.
Muotialasta nyky kuun 1 p. : ”Tamallisuuden mukaan oli täällä tutkinnolle, joka tänäpänä pidettiin, kokoontunut suuri joukko sekä herrasmakeä että talonpoikaisia. Tutkinnolta päästyä kokoonnuttiin yhteiselle päivalliselle, jonka kukin maksoi puolestansa, niinkuin ennenkin aina oli tehty. Mutta se kumma tapahtui tällä kertaa, että talonpoikais- säätyisiltä, joista muutamat olimat tulleet kaukaisiltakin paikoin, kiellettiin osallisuus tässä yhteisessä ateriassa. Kun ei mitään muutakaan tilaisuutta ollut hankittu heidän ravitsemistansa varten, niin heidän täytyi lähtea koko laitoksesta muualle hakemaan ruokaa. Sitä ei somi ihmetellä, että he tämmöisestä mihastuimat.
Paljokin on puhuttu siitä aivan mahasta suosiosta, jota talonpoikainen kansa on osottanut suomalaiselle maamiljelys-laitvkselle; mutta mehkeistä semmoisilta, kun tämäkin nyt puhuttu, eipä suinkaan hän taida tulla parempaan mieleen. Mutta sitä pahaa, mikä nyt tapahtunut on, ei saada fuur helposti takaperin; suotama olisi kumminkin, että tämä hymällainen muistutus parantaisi asian laitaa toiseksi kertaa. Tässä sopinee maan miela mainita että myöskin monella muulla tamalla taidettaisiin kansaa taimuttaa huolimaan Mustialan pyrkimisistä, esim. jos selitettäisiin suomen kielellä ja helposti ymmärrettämällä puheella näiden monien täällä näytteeksi asetettuin kaluen käyttämistä, jos oppilaat pantaisiin käyttämään taitoansa työn teossa j. m. s. Mutta tämmöisiä ei ole mitään tapana Mustialan muosi-tutkinnoissa. ” Helsingistä. Uuden näytelmä-huoneen yhdyskunta päätti asköisessa kokouksessansa hankkia ja järjestää oman pysyväisen näytelmä-seuran, joka tuleman lokakuun 4 pina on alkama toimensa. Tähän seuraan on jo saatu 18 jäsentä. Näytelmä-taidon tulevaisuuden näin päästyä tähän asti vallitsevasta epävakaisuudesta, voidaan toivoa sen ehkä muuttuman niin kansalliseksi, etta Suomen kielikin saa siinä tilaa saman ver. ran kvin ruotfi_^^^^^fl^feI^oUlV^M^. HI Hämeenlinnasta. Käsityöläisissä, erittäin nuoremmissa, on entistä milkkaampi ja eteenpäin pyrkimä yhteishenki rumennut maikuttamaan.
Niin ovat esimerkiksi, toimeen saaneet lauluseuran, joka tosin miela tarmitsee oppia ja harjoitusta, mutta jota kuitenkin jo nytkin sopii hauskuudeksi kuullella.
Muutaman kerran omat he näinä ihanina ehtoina antaneetkin sämeleensä kaikua, soudellen hiljalleen tyyntä meden pintaa kaupungin ympärillä. Tähän seuraan kuuluu seka mestaria että kisälliä ja oppipoikia.
Tämmöinen heidän likentyminen toinen toistansa synnyttää kahden puolen paljon hymää ja maikuttaa ystämällisen ja luotettaman yhteiselämän molemmilta puolin. Paitsi sitä, on laulu niin hauska ja simistämä taito, että se tuottaa monta iloista hetkeä ja hiennyttää komaa ja raakaakin sydäntä.
(Häm. ) Porista. Porin pipliaseura mietti tämän kuun 16 päimana tamallisen muosijuhlansa, jota kaupungin kappalainen herra Riedell ylisti kiitettamällä saarnalla. Rahasto ja kirjasto-hoitajien muositiliä tutkittua otti seura määrätäksensä mitä ensitulemana muonna oli kirjoja lahjoitettamiksi annettamina, ja päätettiin tässä seurata sitä määrää kuin ennenkin on tapana ollut.
Tutkiessa miimeksi mainittua tiliä huomattiin, että usiammat seurakuntain ja kouluin esimiehet, lieneekö unohtamasta taikka luotettavan tuottajan puutteesta, olimat jättäneet kirjastosta ottamata ne kirjat, jotka kuhunki seurakuntaan ja kouluun vuosittain seuran on ollut tapana lahjoittaa. Seura siis näki hymäkfi päättää, että ne kirjat, jotka lahjoitettamiksi omat määrätyt, kirjastohoitajan tulisi kullekin omistajallensa lähettää.
Menneenä muonna lahjoitettuja kirjoja nähtiin oleman 44 rupl. 61 kop. armosta; myhty oli 107 rupl. 71 kop. armosta.
(P. K. S. ) Tammisaarelta heinäkuun 19 p. Ehkä kaupunkimme on ihanalla ja someljaalla paikalla merikulun suhteen, on se kuitenki hipumista ja raukenemista päin. Kaupanteko ja meriliike on vähentynyt varsinki sitte kuin työnteko ja makiluku Fiskarin pruukissa yhä on ollut enenemässä. Eikä se olekaan mikään ihme, Nllä kaupunkimme on syrjällä Helsingin ja Turun Malisesta maltatiesta, ettei matkustamaisten somi tänne tulla, ja likeiset maalaisetkin vievat tavaransir pikemmin Helsinkiin ja Turkuun, luullen niissä kaupungeissa paremman hinnan tamaroistansa saamansa, joka ei kuitenkaan aina käy toteen, vaan saavat valiin niissä kaupungeissa myydä tavaransamähempäanki kuin täällä niistä olisivat saaneet. Tosi kyllä on että kaupanteko täällä maamiehille useinki on hankalaa ja epävakaista, kun ei aina saa torilla eroa tavaroistansa, vaan täytyy mennä taloihin sitä taritsemaan, ja jokainen sen ymmärtää mikä huono hinta tällä tavoin myyjällä on tarjona. Tässä on syy kaupunkimme huononemiseen. Ainoa keino vastustamaan tätä surettavaa seikkaa olisi, jos saataisiin Helsingin ja Turun malmen valtatie johdatetuksi kaupunkimme läpitse, joka juuri sopivasti kamisi laatuun, siten että rakennettaisiin silta kaupungista poikki Pohjanlahden ja siitä tie avataisiin oijestansa Olsbölenkestikiemariin Tenholassa, joten valtatie HelsingistäTurkuun tulisi paljoa lyhemmaksiki. Tästä asiasta on jo kauvan aikaa tuumailtu ja keskusteltu, mutta koska se toimeen säätänee, siitä ollaan viela tietämättömissä.
Kaksi Pietarissa työskenteleväa miestä suomalaisesta sumusta, Madser ja Elfström aikovat kaupunkiimme rakentaa suurenlaisen kulta-, hopia-, messinkija pronssi-tehtaan, jota varten he nykyisin olivat täällä katsomassa siaa tehtallensa, joksi valitsivat kauniin paikan kaupungin niin kutsutussa hemoishakassa eli tamallisessa kämelypaikassa. Kohta kun omat saaneet asianomaisen luman tehtaansa asettamiseen, aikomat alkaa rakennuksensa ja toimensa.
Wiimeis tiistaina pidettiin täällä arpajaiset pikkulasten koulun amuksi. Kaupungin rouvasväen seuran jäsenet, nuoret naiset seka muut olimat tehneet ja toimittaneet siihen kaikenlaisia kauniita ja kalliitakin kaluja. Kalut eli voitot olimat edellisen sunnuntain ehtoopuolella asetetut alialkeiskoulun huoneesen näyteltämiksi, mutta arpapaimäksi olimat ne muutetut entiseen Bergensträlen puutarhaan, jossa arpajaiset pidettiin paljaan taivaan alla. Woitot olimat kauniisti asetetut keskelle pitkille pöydille ja arpoja möimat kaupungin ihanat immet eri pöydillä ympärillä. Woittoja oli 200 ja arpoja päälle 3, 000, . jotka parina hetkenä kaikki kämimät kaupoiksi. ^Näyttelöön pääsy-makso oli 3 kop. ja sisäänpaäsy-maksoarpajaisiin myös 3 kop. sekä itse annat maksoimat 10 kop. Tulot kaikista näistä tekimat yhteiseen mahan päälle 400 ruplan, jotka tulemat annettamaksi täkäMselle lapsitarha- laitokselle sekä pikkulastenH koululle. Kiitos ja kunnia arpajaisten toimittajille.
Ilmat täällä omat olleet kauniita ja ihania että ruis jo rupee kellahtamaan, että luullaan sen leikkuun täytymän rumeta ennen kuin heinät on saatu korjuun. A. T.
Hämeen läänistä onnettomuuden lohtauksia viimeis kesäkuun jälkipuolelta. Palaneet:
Isomäen talon huoneet ja irtainta omaisuutta Letkun kylässä Tammelassa, joka vahinko on harkittu 2 tuhannen hop. rupl.
armoon. Uppoontuneet: Annianpellolta laivuri Enbergin 8 vuotinen poika Päijänteesen; Someron Ihamäestä seppä Mellbergin 8 vuotinen poika Niiles GustaviHirsijärveen; Hattulan Menven kylästä rusthollinpoika Kaarle Gustavi Aataminpoika ja Ihalempsin kylästä torppari Lehtitaipaleen 4 vuotinen poika, edellinen Merven rantaan ja jälkimäinen Lehtitaipaleen järveen; valajan oppilaan Hjeltin 10 muotinen poika Tampereen koskeen. Hirttäneet Suomen talousseura on antanut pitkästä jakelvollisesta palveluksesta kunnianmerkit pehtorille Kaarle Seleniukselle ja emannöitsiälle Regina Antintyttärelle, palvelleille edellinen 15 vuotta ja jälkimäinen 13 Pelkolan kartanossa Hattulan pitäjässä tuomarilla hr Gabriel Wegeliuksella.
Tähti niminen kirkollinen sanomalehti, jota hankittiin Turusta toimittaa, ei ole saanut ilmaantumisen lupaa.
Äskön sanoin että terveys on hyvä, mutta masta muistin että täällä liikkuu kaksi tarttumaa tautia. Toinen, joka miehissä on tähän asti liikkunut, mutta jo muutamissa mainioissakin havaittu, jota sanotaan klasirupuliksi, tahtoo usein täältä maimata ihmisiä; ja se toinen on koreuden koma himo maimomäjessä. Jos Siikasten maimomäki näkee vaikka minkä rasväellä, sorttisen vaatteen herniin kohta sen myös laittaa, ja jolleimuutoin saa, niin ottaa melaksi laukkuryssältä, joita täällä kulkee ehtimiseen, ja muutama on ottanut asuntonsakin tähän seurakuntaan.
Tänä ehtoopaivänä tuli kova ukkosensade, ison tuulen kanssa, ja satoirakeitakin, jotka löimät klassakin rikki, ja hamput, pellamat ja ohrat maata myöden. Saa nyt nähdä voiko hamput nousta, kun ne olimat jo kyynärän mittaset. Rakeet olimat rastaan munan kokoisia. Tämä ilma on kaatanut puitakin. E. Siikasten mies.
Kiteeltä. Laukkuryssiä täälläkin paljo liikkuu, jotka viekottelevat ihmisiä ja kaikellaista pahuutta levittävät. He ovatvietelleet meidänkin pitäjän miehiä laiskuuteen ja viekkauteen, kuin ovat saaneet ne laukkujansa kantamaan ja laiskana kävelemään.
Täälläkin on paljo raakuuden rakastajoita ja kaikellaisen turhuuden ja epäuskon harjoittajia erinomattain viattomain luontokappalten kanssa keväällä niitä metsään laskiessa, jolloin kerätään 9 lajia puita, joista tehdään iso panta, sen lävitse ajetaan lehmät ulos navetasta, ja emäntänousee omen psaämälalen seisoman. Syksyllä ajetaan lehmät pannan läpi navettaan. Lehmän häntään sidotaan myös punaisia lankoja, joita lehmä saa kantaa kunne ne kätkee.
Kylvöä alottaessa lunaillaan puita jamaita monella tavalla. Tällaista noitutta täällä viela harjoitetaan, ehkä ovat nähneet etteivät taikaukset mitään auta, sillä kuin vahinko sattuu tulemaan, ei se katso epäuskon mieliä. Näiden kertomuksista ei taida olla mitään hyötyä, mutta saattamathan pimeyden työt tulla julkisuuteen.
A. H— nen. (Suom. ) Paltamosta. Walitettavasti on kansa täällä vielä paljon raaempaa, kuin esim. Savossa ja Karjalassa, mutta sopu ja moni muu kohta eivät ole paljoa pahemmat.
Maaviljelyksessä javieläpä monessa muussakin ollaan paljon jälella edellämainittuja.
Kirjanluku on vielä huonolla kannalla, sitä ei lueta ollenkaan sen vuoksi, ettei siitä mitään ymmärretä. Lainakirjoja eivat he rupeisi, varsinki puolet rahvaasta, lukem— aan, maikka joku maksaisi malmiin ruuan ja arvattavasti joka neljäs osa kansaa ei lukisi ruuan ja hyvän päiva-palkankaan edestä. Ia mitäpä semmonen luku sitte maksaisikaan, kuin eimät ymmärrä pitempää kumustansa, kuin sen sanan minkä sanomat.
Olletikin on rahmas kaupungissa, Kajaanissa, joka kuuluu meidän pitajäasen, raakaa, mieläpä raaempaa kuin maalla.
Mennä keväänä toimitettiin tänne Kajaaniin ”köyhäin koulu”, jossa on ollut aluhsi nyt kahtena luku-kautena yli puolen sataa lasta, mutta toimotaan niitä vielä tulevan enempikin, kuin tulee tutuksi koulun tarkoitukset.
Lapsia siinä onki jo melkonen joukko niin pienen kaupungin rahmaasen katsoin, sillä Kajaanissa löytyy mäkeä vaan lähes 600. Lapsi-rahmas on erinomattain vielä Kajaanissa sivistymätön, mutta kyllä koreus ja kaikenlainen ylpeileminen on talonpojillakin ylimmälläan. Talon tytöt eräät käymät kuin mamsellit, joilta «aatteissa ei puutu paljo muutakuin kappa-takit. — Lainakirjasto toimitettiin meidän pitäjääsenki mennä kesänä taitavan rovastimme toimesta, vaan se on vielä hyvin vähäinen; mutta toivo on saada siihen kirjoja lisää aikoja myöden.
Tänä keväänä meidän pitajäässä palovakuuttivat huoneitansa erinomattain Sänreaisssnaiemen kappelissa, mutta emäseurakunainoastaan yksi talonisäntä; niin vähän täällä vielä ymmärtämät siitä hyvästa puuhasta. Samassa tilaisuudessa palovakuuttivat pitäjään miehet emäkirkon 8, 000 tuhannesta ruplasta ja tapulin 800 sadasta ilman kellolta.
Tervan hinta on Oulussa julma kuin maksaa 8 ruplaa tynnyri, jemmoista hintaa kermalla ei ole ennen ollut. Se on sen loppu, että täälläkin alkavat saada monessa kylässä jo talot omat sarkansa, ja siitä ei tule kaikille tervametsää, jonka tähden aletaan viedä mähemmin termaa Ouluun.
Raittius pitäjäässamme on jommonenkin, sillä miinan juonta on vuosikymmenessä paljo lakastunut, maikka vielä on monta ihmistä sen orjana, vieläpä vallassäätyisiäkin. Tansin-pito on myös vähään aikaan paljo hälvennyt. (Suom. ) Wanha Lorvi, Talonpoika.
itsensä: Kuorehvedella Suinulan kylästä mielipuoli Erkki Niklas Erkinpoika; Längelmäeltä Attilan kylästä elatusmiehen vaimo Lovisa Mikontvtär. tHäm. ) Loimaalta 12 p. heinäkuuta. Lupaustani myöten käyn nyt lyhyesti kertomaan meidän emaseurakuntaan afetettavistalasten kouluista, joista pidettiin paatds-kokous viimme sunnuntaina. Pitäjä on jaettukuuteentoista luku-piirikuntaan; jokaisessa piirikunnassa pidetään neljä viikkoa erältä koulua, ja koska otetaan kaksi opettajaa ja koulu-aika vuodessa on kahdeksan kuukautta, niin kerkii siis koulu kerran vuoteessa pitäjän ympäri. Kumpiki’ opettaja saapi palkaksensa 480 markkaa vuodelta, vaan muuta ylöspitoa ei hän tule saamaan. Tämä heidän palkkansa suoritetaan siten, että kaikki koulussa käymät lapset maksamat 40 kop.
luku-ajalta eli 4:lta viikolta; paitsi tätä kootaan erityinen koulu-kassa, johon jokainen viisitoista vuotta täyttänyt maksaa 5 kop. vuoteessa. Tämän kassan varoista käytetään mitä tarvitaan lisää opettajain palkaksi, jos ei mainitut maksot lasten edestä nousisi täyteen määrään; samasta kassasta tulee myös lainakirjasto voimassa pidettaväksi, josta lainaus tapahtuu ilmaiseksi.
Opetusaineet koulussa tulevat olemaankäsityksellinen sisaluku, kirjoitus, luvunlasku ja kirkkoveisu. Tulevan vuoden alussa asetetaan koulu vaikutukseensa, jos vaan W voidaan saada fehroOifet opettajat, ^^^M I4:ssä numerossa eräs Söimoä— lt^fanomoin l— i jahdin eli karkoituksen hyödystä keväällä. Hän tahtoisi, etta jahtivoudi keväällä, elukkain ulospantaissa kuuluttaisi jahtia pidettäväksi kyläkuntain metsissä, luullen senkautta susien vähenevän. Mutta siinä on mielestäni kaksi estettä. Ensiksi on, niinkuin jokainen tietää, jahtivoudilla paljon muita toimituksia, niin ettei hän ehdikkän jahdin toimeen, erittäinkin jos pitäjä on iso. Ia joska hänellä olisikin aikaa pitää jahtia muutamain kyläin mailla, ei hän kuitenkaan ehtisi yli koko pitäjän käymään, ja mikä hyöty siitta olisi, jos sudet saataisiin yhdenkylän mailta poiskarkoitetuiksi, kyllä he toisissa kylissä taas tHisivät sitä kiukuisemmin pahaa. Ia toin— en asia on se että senkaltaiset jahdit, joita l— i luultavasti tarkoittaa, ovat peräti poisunohdetut, silla niitä ei ole pidetty näillä jos koskaankan, vuosikymmeninä, fim^vanhimmat ihmiset, joilta olen kysellyt näi«n jahtien menoa, ei tiedä niistä mitäänH ja vähän taitoa ja järjestystä siihenkin tarvitaan. Ei se silla ole tehty, jos vähän jossakussa paikassa luihkataan ja pyssyilläkin paukutellaan, kyllä susikin siihen tottuu. Ia ilman sitä ei jahtivoudi ole voimallinen omalla vallalla jahtia kuuluttamaan, vaan siihen täytyisi olla käsky esivallalta. Luulisin sen enemmän vaikuttavan, jos pitäjäin kaikki pyssymiehet, jokainen kulmallansa kokisi havittää susia, erittäin koska heillä on pojat, sillä sillä tavalla, jos jollakin olisi heidän vähenem—inen. r— ss.
Karijoelta kirjoittaa P. W. S. pidettavän siellä lasten pyhäkoulua joka pyhä, yksi joka kinkerikunnassa. Mitä hän jutte Lee naapuriensa pahoista menoista emme uskaM, julkaista, koska hän ei ole antanut nimMlsa täysinäisenä totuuden takaukseksi. Eikä hyödyttänekkään kaikellaisten häijyin asiain ilmoitteleminen kaukaisille; parempi että paikalla laitettaisiin julki jumalattomat ansaittuun rangastukseen.
Mvilasta kuuluu myrskyn tuulen ja raessateen tehneen nykyisen kuun 15 p. suuria vahinkoja Harjunpään kylässä ja Suoniemen kartanossa: pirstanneen akkuna-ruutuja, kaadelleen aitoja, repineen kattoja, töytänneen tuulimyllynkin nurin, jne.
(P. K. S. ) Mikannuksen ja Toholammen seurakunnat ovat (keis. käskennollä viimeis huhtikuun 18 päivaltä) vapautetut velvollisuudesta maksaa tulevaisille pastoreillensa ne heinät, mitkä nyt saa Lohtajan pastori.
Siikaifista heinäkuun Bp. Koska en kolmeen vuoteen vielä lukeissani Sanomia Turusta, ole sanaakaan Siikaisista nähnyt lähetettynä, niin teki mieleni täältäki Pohjamaan rajoilta jotaki ilmoittaa. Eilen päästettiin täällä rippilapset, jonka toimituksen teki meidän oma kappalainen varapastori I. G st aivan hyvin toimeellisesti. Wäkeä oli erinomaisen paljo kokoontunut, seka omasta seurakunnasta että seitsemästä lähimmäisistä ulko-seurakutmista, jotka olivat tulleet meidän hyvin oppineen ja erinomaisen kauniilla äänellä taitavasti meisaavan lukkarimme tähden. Ilma oli aivan lämmin, jonka tähden kirkossa pyörtyi ihmisiä, ja toiset tuppasivat itse ulos valistuneina.
— Luku-taito on täällä hyvällä alulla, koska lapset osasivat vastata raamatun selityksestä ja katekismuksesta joka kysymykseen mitä kysyttiinki.
Lainakirjastoa hankkeissa ollaan; taimella lukusioilla koottiin rahaa 40 ruplan paikoille, joilla ostetaan kirjoja aluksi.
Terveys on ollut hymä tänä vuonna.
Toivomme hyvää vuotta, vaikka rukiit ovat keskinkertaiset, mutta suvikylvöt näyttämät aivan hyviltä ja niituissa on hyvin heinää.
Pedot täällä tahtovat tehdä pahaa. Susi on tappanut lehmiä ja hevoisia keväästä asti pohjan puolella seurakutaa, mutta nyt on karhu ottanut sen viran etelän puolellasevrakuntaa, koska menneellä viikolla tavpo kolme lehmää ja aika valakan. Madot ovat syöneet paljo koivuista lehtiä.
Kuuromykkäin koulu Turussa amataan jällen sunnuntaina tuleman syyskuun 1päivänä kello 9 epp. , Patronessa Alftanin taloösa Läntisen rantakadun marrella.
Hukkuneita Turun läänissä: kesku toukokuuta Wesilahdessa lamingen kylässä talonpoika Sixtus Nevonen ja torpanpoika Esefnraa, imNeSvaomseentajä, rvkeuemnp; ik3in0 pno. iKnu1ta5la-vnuoktyi- lästä Karkussa, talonisäntä Herman Simonpoika Isoropo, Kuloveteen; kesäkuun 9 p.
Tohlopen kylästä Pirkkalassa, torppari Matts Mäntylän 4-vuotinen lapsi Elina, joka kenenkään tietämäta oli kotoa kadonnut, löydettiin mirstan matkan päässä Tohlopenjarmessä hengetöinä; 10 p. putosi 3-muotinen torpantytär Amanda Wilhelmina Matintytär, Maentaan Mattilasta Euran kappelissa Marttilan pitäjää, kalmoon, ja hukkui ennenkuin apuun ehdittiin; 12 p. Mynämäen Mustilasta, rusthollariKaarle Ylistalo, uidessansa läheisessä joessa; 15 p.
Lappjoen kylästä Eurajoellamyösuidessansa, trenki Matts Viktor Matinpoika ja piika Fredrika Esantytar.
Wuodentulot Turun jaPorinläänissä. Wirallisesta ilmoituksesta näkyy, että yleensä keskinkertainen saalis on toimossa, nisusta, rukiista, ohrasta, kaurasta, perunasta ja muista juurikasvuista, kuin myöskin heinästä, pellamasta ja hampusta, kaikissa muissa läänin osissa, paitsi Ahvenanmaan ja Ylä-Satakunnan ylä-kihlakunnassa, jossa nisu ja ruis, sekä Halikossa, Ylä-Satakunnan keski-, Fjlä-Satakunnan ja Maskun kihlakunnissa, joissa ohra, ja viimemainitussa kihlakunnassa, myös kaura ja sekalit omat huonoja; joka valitus kuuluu myös meren-kalastuksesta ja lohen-saalista Kokemäen joessa.
Taidollinen realikoulu Helsingissä.
Niitten tietääksi, jotka tahtomat tämän oppilaitoksen opetusta nauttia, ilmoittaa F. A. Tidningin 166 numero, ett uusi oppisuunta siellä pannaan alkuun 1 p:nä tulevaa syyskuuta. <S. I. S. ) Porista heinäkuun 27 p. Me