1857-10-17 Oulun Wiikko-Sanomia

Oulun Wiikko-Sanomia N:o 37. Lauvantaina 17 päiv. Loka-kuuta 1857

kirkossa: Suom^l, ja ruots. puolipäivä’- saarnan v, Pastori BäekroaU. Ebtoo:sa>irne>n v. Piist, Ingman. Linnassa: v. Past, Heikel.

Toimelan Elias. (Lisää viime lehteen.’) Eenraa aisissa tiloissa on siis suola aina sopima ,nimittäin: 1:ksi jos tahdot yhtäkkiä lihottaa nuoria elämiä tappoelämiksi, jotka silloin tavitsevat enemmän ruokaa kuin tavallisesti, mutta jota eläimen tumallisessa järjestyksessä eimät moi, siinä määrässä, kuin tähän lihoitukseeu tarvitaan, ruokaa nauttia; niin silloin tarmitsemat »e matsan amuksi, eli ruuan snlaamisen avuksi atsaansa, kiihoitusaineita. Tätä asten on moni käyttänyt eläimelle paloviinaakin, ja onki viina kiihoittannt ruokahalua eläimissä ja pannut sisuskalut mirkiämpääu liikuntoon, niin että eläimet omat syöneet euemmän ja lihoneet sillä lailla. Samaa on rankkikin maikuttannt. Mutta suola tekee saman maikntuksen. ja Innlen sitä mielä paremmaksi tässä tarkoituksessa. Kun sinäkin siis aiot nyt lahata lehmiä ja muita eläimiä ,niin koitapa antaa niille etisin suolaa kohtuullisesti, eli kuinka näet eläimen sitä sielämän; sillä ylellisyydestä tässäkin tarkoituksessa on ai»oasti mahinkoa. 2:ksi o» suola sopimaa eläimelle, kun sillä on syötämänä kmmia ja sellaisia ruoka-aineita, jotka eimät ole helppoja sulamaan matsassa, maan mnnttnmat siinä liisterin moisiksi aineeksi. Sellaisia ruoka-aineita omat jauhotkin ja huonot jymät, palkokasmnt j. n. e. 3:ksi on snola hyödyllistä, knn eläimelle annetaan matsaa heikontamaa ruokaa, joka ei sitä kiihoita ruokaa sulaamaa», niinkuin kaunoja,pellamansiemenistä tehtyjä katkuja j. n. e. 4:ksi on eläimille suola tarpeellista, kun ne omai huonolla mähältä ra>vitsevalla ja sopimattomalla rimalla, josta on pelättämä taudin tuleman. Varsinkin silloiti pitää antaa suolaa eläimille, kuu ulilla on huonoja suoheinia rnokana j. n. e. 5:ksi o» snola tarpeellista eläimille, kun rnokalaji m,intetään toiseksi, Marsinkin kun helposti sulamat rnokaaineet uiuutetaan sellaisiksi, jotka omat maikiampia snlamaa». (uksi on snola tarpeellista, knu luokouueita eli unkanneita heiniä eli mnnta sellaista annetaan eläimille. Suola ei kyllä enää Moi parantaa pahennutta ruoka-ainetta, mutta on siksihyödyllistä että se panee ruokaa sulaamat sisuskalut mirkiämpään liikkeesen, jolla neruumiin nesteisiin tulleet paheuueet eli mahiugolliset aiiieet ulkonmat pois ruumiista. Niin termeellisestä tuiu nyt snola näkyy mainittuin syitten tähden, niin on se taas tosi, että eläimet saattamat olla ilmankin sitä, Marsinkin kuin niillä on oikein luonnon mukainen hoito ja ruoka, jota myös annetaan oikiassa järjestyksessä. Siinä tilassa saamat eläimet olla Moimassa ja lihomat; suolan anto möisi silloin ainoasti tehdä eläimet enemmän heikoiksi tauteja Mastaau. Mutta missä täällä ou eläinten hoito niin järjestetty? Lipä paljo missään. Snolaa annetaan eläimille monella lailla. Annetaan niitten nnolla suolakappaletta eli piristellääu suolaa hieuuunettnua ruuan päälle, eli tehdään snolamettä, jolla kostutetaan eläimen ruokaa seu jälkeen tuiu sitä nähdään tanvittaman. Suolamed^n eli hienoin suolain auto oukiu parasta, sillä suola» määrän saattaa talla lamalla aina sumittaa tarpeen mukaa». Kuitenkin on se marottama, ettei eläimilleanneta hetikohta suolaa laatua luomaa, maan masta mnutaiNl,!! tiiman perästä seujälkeen. Suola mahmistaa ja maikuttaa paremmin, fiin matsa ei heti tule medellä täytetyksi.

O» monessa paikassa tapana antaa lehmille ja lampaille snolaa kesällä joka ilta totiin tnltua. Se on hymä sentähden että suolan saaminen missillä ajalla päimästä tnlee eläimille tamaksi, joka pakottaa niitä Paremmin kotiin tulemaan. Suolan paljoutta eläimille on maikea määrätä. Jos eläimillä on luonnon mnkaiueu mokko, eimät ne maadi eli tarmitse ollenkaan suolaa. Mutta jos eläimet omat kerran suolaan tottuneet, o» se parasta antaa hemoisille ja lehmille l eli 2 luotia, lampaille, putille ja kilille 1 eli 2 tminttiiniä. sioille puolitoista eli 2 tmiuttiiuiä, latsi kertaa miitossa. Kuu eläimille annetaan enemmältä ruokaa, pitää suolaa silloin maiuittu määrä antaa jota pälmä. Mntta missä un eläimillä huonoja pahenneita ruokia, eli sellaisi, jotka eimät tahdo sulaa matsassa, siiuä saapi autaa enemmältä, aina 3 eli (> luotia lehmälle ja hemoiselle, 3 ja 4 fminttiiniä lampaille ja luodin sialle.

Mutta paljo suola mahiugoittaakin eläimiä. Jos lehmille annetaan 3 eli 5 nanlaa, heivoisille 2 eli 3 naulaa, lampaille ja sioille 1 eli 1^ naulaa, turpumat ja palehtmvat »e kuin myös atsa tulee meteläksi; tavallisesti seuraa kuolema muorokauden sisällä, eli ainakin mnntaman päimän perästä. Viimeksi on ilinistettama, ettei pidä känttää sellaista snolaa, joka o» monta päimää ollnt suolametenä. eitä ollenkaan sillisuolaMettä, sillä siitä tulee myrkyllisiä aineita, kun se on tavallisesti härskeyoyttä. Härökeyuyttä kalan suolumettä saatua ou moni eläin kuullut. Niitä on siis paljo syitä, juuri snulankin annosta tulemia, joista eläimet sairastumat ja kuulematkin; mntta näitä syitä ei tavallisesti nskota, maan, kun jo kn tauti tulee eläimeen, silloin luullaan sitä toisten, pahain ihmisten, noitumaksi, madon panemaksi j. n. e.; silloin mennään tietäjiin apua hakemaan, ja sitte noita» keinoja käytetään. Niin ou se tapana monessa >a usiammassakin paikassa tässäkin kylässä; ja jos sanotaankin eläimen sairastuttuaei siinä ole oikia snnnta,niin saapi sanoa sellaisesta turhasta luulosta ja parannuskeinostakin, ettei siinä oleollenkaan oikiaa snnntaa. Möyräs. Moni O. W. Eaiiomainlukia mahtanee kummastelleu katsoa tuota outoa uimeä. ajatellenmikä se on ja mitä sillä möyrästetään. Kim»ioitettama lukia! jos se on sinulle mielä outo ja tuntematon, niin käyn tässä lyhykäisesti selmitlämään, mikä möyräs on ja mitä sillä tehdään.

Muutamia mnosia sitten alkoimat muutamat taitamat ja toimelliset’ talon-isännät Siikajoella Remolahden kappelissa oikein ololta tekemään suopeltoa, joka työ heti alussa näytti lupaaman heille runsaan palkinnon, josta saimat halnn yha suurempaan snomiljelys. toimeen; mntta nyt tnnsi. mat he laajassa iljelys-alassaan oleman sekä hitaan että snnren työn tehdä aiman knukkimalla pelluksi ne snnret snot ja rämeet, jotka miljellyinä toisimat »noniukertasen siunauksen; niin tämä seikka pani miehet miettimään ja tutkimaan, josko mitään muuta konetta, paitsi kuokkaa, saattaisi täyttää »emämaan amamiseeu, joka joudutlaisi työtä ja helpottaisi maksoa suomiljelyksessä. Jopa miimen talonisännät Nissilä ja Wilmnnen monen tnmailemisen perästä keksimät koneen,’ jonka niini on Möyräs. Tämä karhinmoiueu laitos on noin kolmea kyynärää pitkä, (i eli 7 korttelia lemiä, simu- ja pää-punt noin 4 tuumaa joka kautille paksut, salmetut makamasti kiini toisiinsa; poikkipäin olema yksi mälipu» jakaa »nöyrään kahteen osaan, niin ettei etupuoli on I2:sta luumaa lemeämpi. Wälipuita pitkin päin on 2 kummassakin osassa, somitetut niiu että etnosan mälipnnt omat takaosan mälilMtten älissä. Nälipuut omat yhtä paksut ja kantilliset kuin simu- ja pääpuutkin. Kaikki kulmat ja salmot oivat ahmasti raudoilla sido, tut. i§tu-osassa on 5 iilto- piitä, noin 10:ntä tuumaa pitkät, ja taka osassa 4 saman pituista konraa , järjestetytniin että ottamat im ja mnokkaavat hienoksi se» maan, jonka etuosan piit omat halki iiltäneet. Sekä miilto-piit että konra omat tehty mahmasta ja lemiästä silmäkangesta, somat ja luotettamat. Möyrästä ajetaan kahdella hemoisella,*) jotkn aljastetaan ieri’) Mielestäni olisin^t harjat sopirrammat työssä, kuin hemoset. tyste» yhdeu ,i^j(N! hoidetMvaksi. mies hoitaa heivosten kaivellessa möyrastä seu takaosasta jäikeeu ja ylöspäin kohoaivista hoitopuista, iiiiii että missä kohdassa hyväksi näkee, antaa syivemmälle repiä maata, sekä siirtää sille paikalle, jossa oi, lanttu. Tällä taivalla iisiamma» kerra» ajettua tulee jos kuinka ryöuäseu suonpinta knohkiaksi, joka sitten palaa pikemiuiu luin kuokittu suo. Kaikkia suomaata, oiloo» se mitä laatua hyivänsä, jossa ei puita ole, luin vaau eusiuuä sarotetaan ja kuiivataan, uiiu että hevoset saattajat etää, käypi möyräällä teke miueu pelloksi ilma» kuokkimatta. Taas smlainen suo, jossa ou pniia sekä muuta pääly5>’.’öuää, saatetaan seu kuiivattna ensiu polttaa, korjata puut pois ja sitte ajaa möyräällä. Asken mainitut talonisännät Re>volal’della, joita itse ole» puhutellitt ja jotka >,äyttiivät omalla iljelys, »aallansa täoiän tässä puhema olevau työaseen aikutusta seu käytäi!nössä, sauoivat kahteua kesänä tehneensä suopeltoa, jos oikeen muis tantit, Nissilä uoiu N!:!>m ja mittatynnyrin al^ni, ilnia» kuokkimatta, ai>l,’,,n möyräällä, josta sanoivat saaueeusa yhtä rmi’ saa» sadou, kniii fnokitnstak!» snopellosta. Samat isännät ja moni muu on siellä lokeinit sm aikutuksen setä lulleet tuutemaau että osa tuokka-palfasta tekee möyrääilä saniau erran pelioa; enmelkliVi : jos knoktimiseota matsetaan l(X1 ruplaa, uim samasta maa alalta yhtäläisessä maassa ei taovitse maksaa mö’.’>ästäi»ise9tä eueinpää fulii ?,’) ruplaa. Ciköo tässä ole fylliksi esim.il^a todistamaan tämäu uuden työaseeu kuunollisnittia. jonka käytännöu Nissilä ja m!in en moi,en ahkeran koetuksen perästä oivat saa,,eet kiiteuävälle alulle kotonansa ja tienoillausa, jota jo olen moueukuullut ihaileivasekä laittama,! ilollensa. Mntta tämä, uiiiiknin kaitsi muulin Ulisi ja onto t’.’öase, vaatii laatna sekä oppimista sitä lnlmiaissa, eunen kn,n sen l)nvyys t»!,»l,’laau. Oieu kyllä moneu maanmieheu fuullnt sanoman ”ettei entistä parempia työaseita ole toiv^minen, eikä niihin umehiu lnottaminen: joo ne olisnvat lnotetlaivia, niin kyllä niitä olisi ennmki kä»tetty.” lIatket.) (^il,etttt«.) Se on tyhnuisli herjata lähiulmäistääu rnunliill mirheilla. Ee osoittaa tyhmyyttä ja ajattelemattomuutta, iuu ou Yleisesti tapana taloupoikaisessakiu säädyssä herjata lähimmäisiään ruumiin ivijoilla, uiinfniu l/iuodo» torkeydellä, laajarikkoisundella j. m. s.; sillä ei kukaan ole itse tehnyt itseään, ivaan yksi ou Herra, joka ou kaikki luonut, häautaa jokaiselle mnodon ja termevden lahjat, kuiuka fullenki!! hyiväksi »äkee. Multa ihminen, jonka Luoja soi muodolta kauniiksi ja jäseniltä teriveeksi, ei ole herjatessaa» käsittänyt kristillistä snvistystä, vaau elää tnruielllii! luontonsa ja vlpiääu mieleusä mukaa», sortaakseeu lähimmäisensä anvoa ja kuiiuiaa. ja häntä häväistäkseen, kun hau edestuottaa seu ruumiiukiu vi koja ja virhejä. Mutta joskus saakin häu oulilla silmillään uähdä, kniuka tatoaivaineu rnu »uin kauneus ja raittins ou, niinkuiu seuraama osottaa. Hluiitamassa salossa etelä Suomessa asui saksi nuorta ueitoa. toisen uiiui oli Leeua ja toise» Katri. !^ee»a oli ylöskasiuatettii köyhiltä mutta kristillisesti snvistyueiltä ivanhemmilta , jotka häne» aikuisin ovettimat käymään simistyksen iliauulta askeleita, vaan jo yhdetsäu uoden ijässä sai häu rnpnliu, jossa oli ähällä henkensa heittää. mntta taitavaiil lääkärien huolen pidolla, vaikka kuitenkin ähitellen, paranii aan arivet jäimät fniteuki» kasmoihi» jälelle. Toiueil sattuma oli hänellä, että 15:sta uodeu ijässä oli riihmp,nvella eloja panemassa, josta putosi alas ja särki masemmau jalkansa, >osta l’än sai paljon kärsiä eikä enää koskaan tnllnt jalasta toisen iveroista. Miinioin oli hä» hyivan luontoinen, le,npiä ja ummärtäväinm tytär. Katrioli kasvatettn rikkailta ja siiivoiksi kntsntnilta anhimmilta; >»i!itta »älliä eivät olleet opeitaneet hälle mitään suvistystä;enimmisti oli hä» s.iannt olla laiokana ja harjoitella kaikenIa,ota irstaisnntta, kulkea kylässä muitten neiioin se,iras”a. joilla tavallisesti oli tapana ylpeillä koreilla ja pitää pnhetta lähimmäisistään, niinknin esimerkiksi: kirkosta tuimakin oli tyselemisiä ja p»l’etia, Mlten kuki» oli pnetlu, kuinka mahtavaoti kiikin kantti itsei,sä ja usiai» avioparei» ilmantninisesta he myös pitnvät tarkan aarin. Heillä oli myös se tyhmä ja ajattelemaioin tapa, että panna raajarikoille, nilkoille j. m. s. kaikellaisia haukku-nimejä.

Milä saattoi nnori Leenakaa» i»i,»!ta oppia, kni» sila jota hä» fniili ja näki auhemmilia sen rakumppaneiltaai!? Nyt he asu>vat yhdessä; kumpikin heistä oli ’L2 noden ijäosä. Katri hyivin opitun tapansa jälkeen alkoi käyttää itseään ylpeäästi kaikkia kohtaan, eriuomattai» siiä hy>uä!,Iuontosta Leeuaa kohtaan; häu aina herjasi häntä muodolla, sanomsiiinn pitää hankkia itselles niin kauniit kas-, nt ja ter eet jäsei,et fuin minnlla on. Ilseii, eihäu häntä mimlla nimellä futsnuuikaai: knin Lyyhä Leenan. Miitta se l»y>vä!,lno!, toinen tytär ei tehnyt koskaan riitaa häntä astaan. Hän täriuvälliseoti km», teli kaikkia herjauksia. Usein koetti hän kaikella taivalla saada häntä lepytetyksi. Muntamaua sunnuntai aaMnna oliivat he hyivässä so i,ll,ossa ; Katri pyysi Leenaa knmppanikseen kirkolle. Pian olivat he almiit lähtemääii ja istuiivat yksille rattaille; mutta ei tämä heidä» ystävyytensä kainvankestänyt; jo alfnuiatkalla alkoi Katri kohdella pahoilla pnheilIa ja liankku-sanoilla sitä hyiväi,luontoista Leeuaa. Leena koetti olla irkkamatta; mntta kuin Katri pillitti pnpinaansa, sai,oi hän iimei» hänelleTiedätkö Katri, mihin me nyt olemmematkassa?

Tiedänsenniin hyivi» lni» sinäkin, että menemme kirkkoon, astasi Katri.

Tiedä myös se ettei tämäole se malka, jolla on so>velias riidellä, sanoi Leena.

Jos et pidä suutasi kiini, niin sysää»’ sinn» tnonue tielle räselö»nnotonesi, jalon lyyhäämää», sanoi Katri.

Ee sitäkin ou, sanoi Leena, aan jos sinä ajattelisit faunenden ja tenveyden katoivaisnntta, niin et siuä niin puhuisi, sillä »e oisivat siiinltakin, aikka jo tällä lielkellä, poisotetiiiksi tnlla.

Se on mahdo- toin että tällä hetkellä »iiin käivisi , sa»oi Katri. Innri tn» hä» oli »ämä sanat salionut, tuli sivnlta tuleivalta tieltä mies, taluttai» tontioa <farh>,aj, josta he oinen säikähti, alkoi laukata ja poifkesi tieltä smjääu, jossa rattaat kaatui at, ja Katrilta meui oikia jalka poikki, aai, kaikeksi ouneksi ei tullut Leenalle mitään ahinkoa. Kanivan täytyi Katrin maata sairashuo neessa, enueukuiu oi mahaakaan käudä, ja ikuisesti jäi hänelle pahein ika kuiu Leenalla oli. Wielä päälliseksi sai Katri runmii» madou, joka kulutti häitä nenän. Nyt olihä» paljo» torkiämpi m,iodoltaa»fin kuin Leeua, aan se kyvä»l,,o,i,toinen t’,’tär ei siitä koskaan hälle »»»itääli irkkanut, niinkniu joku hä>,eu siassaan olisi tehnyt. Pijau kannens katoopi, Pijau muoto inuutetahan, Terivens poijes trmmatahan. Olkoon tämä seiovnoksi kerrott», et’ei knkaail kauneudestaan vlpeilisi eikä lähiuimäisiääu niitten rnumiiu ijoilla herjaisi. K. 5)— o. Matti ja Pekka kämimät naimassa. Matti ja oli at talonpoikia. Matti päätti naida toisesta seurakunnasta rikkaasta talosta , Pekka oma» seurakunnan eteiseulmästä kylästä. Pekka oli kerran knnllnt anhan komisarinksen pnhnvan uaiuuskeii,ostaa» ja puhui siitä Pekallekin. Wanha lomisarms oli iniorena ollessa,,» tnllnt ivanhan kersautiu taloon, jossa oli koime unorta tytärtä. Nyt ei komisarius tietin’.’, ketä i,oista aikasi kosioida, sillä kaikki oli at hänestä h’.)viä. Mutta komisariiis ei tahtoi,t >,aida aii,oasti kauneutta, vaau ottaa oikiau sellaisen emännän, je>ka pitäisi taloa koossa eikä sitä liajoittain. Komisarins tiinsi kyllä nim pal<o ihuiisiä, eitä se joka o» tarkka ja siisti ähässäkin asiassa, se o» isommassa samoin. K»» siis iltaista syötiin kersantiii talosja, katseli komisarius tarkasti nnärte» kaviosta. 5)^N otti junstoa, jonka syrjä oli likaista ja söi sen sii oamatta. H’.n, ajatteli komisarins, t>,o o» sii otoin t’.’tär eiäinässääu! Toinen leikkasi juustoa ja otti iikaseu syrjäu pois, mntta leikkasi juustoa paksulta lian kanssa.

Tnu maluaa olla siistimpi. »>utta kuu leikkasi uoiu paljo juustoa syliä» kanssa pois, nii» se mahtaa olla hanska, ajatteli taas komisarins syödessään. Tnlipa jnnsto kolmannelle, tälliä leikkasi siitä palasen; mntta kaapi palasesta lian pois hyivin tarkkaan, ajatteli komisarius , tuopa saattaa olla sekä siisti että tarkka, ja kohta rakastui Nittäreeii. Tälliä tulikin komisarinkse» ronivaksi.

Tämäil koiiiisarinkse» naimis-historian tiesivät Matti ,ja Pekka monelle talonkin tyttärelle suureksi ahiugoksi ja mieN-harmiksi. M»tta nyt oli fnitenkii! ilioleuimilla naimis-tiulmat. Jopa lähti Matti katsomaan, kuka häuelle olisi mielninen. Matti fnlki ieraana talosta taloon, joissa oli tyttäriä. Olipa mnntamaosa rikkaassa talossa usioiia. mutta Matti ei tietänyt, k>,ka uoista paras ol,si. Kaatnipa liulta fy»llykse» alle; se» yli kulki iisiampi tytär, knlkiivat kaikki, eikä kukaan »ostaunt sitä ylös. Tulipa toisesta föyhemmästä talosta uuori tytär ieraaksi. Matti uäki st» atkuuasta, ja seu irkiä lriknuto ja suloiset silmät pystyivät jo Mattu sydämeen. Saas nähdä, kuu luo lnlee tupaan, ottaako luo tuota luutaa ttlös kv»!!»)kse» alta, ajatteli Matti heti. Toistu talo» tytär tnliki» tupaa» ja lmidau arsi kä»ui häntä jalkaan. Hytär nosti luudan heti ylös ja asetti se» loukkoon sijalleen. Tämäköö ihastutti Mattia. Jo »nel»tnivat rikkaan talon tyttäret Matin mielestä, ja tämän tullee» knva mnodost, ii hänelle mieleen. Hän puhutteli neitoa, laski leikkiäkin ja sai taitavasti nnnetnita astauksia. Sekös ielä enennnän sytytti sydäntä. Pois katosi niplain ja perintö-rikkauden halu, ja Matti meni ieraiksi köyhempääu taloon, njoi siellä aNansa ja sai tyttären morsiameksensa, josta tuli einäntä Matille.

Mittta mitenkäs Pekan kävi?

Pekka tnli taloon, josta mieli naida. Siinä oli paljo tyttäriä, joilla oli muorokertan- sa leipoa. Msi oli leiponut paria päiiväa ennen, ja ieläkin olimeit hänellä kynnet taikinassa. Tuosta ei Pekka ollenkaan lykännyt, sillä sen tyttären näki oleman, siivottoman. Nyt leipoikaksi tytärtä. Toinen tuli sisälle tupaan ja oli sekä taikinassa että jauhoissa.

”Olen leiponut, niin että olen taikinassa ja jauhoissa”, saiioi tytär tupaan tullessaan ja pnisn hamettaan ja vyölinää»sä niin että jauhot poliiurät ympärillä. Tuosta ei Pekka tykännyt; anveli tytärtä sinvottomaksi ja hanskaksi. Wtt’Iäki>! tnli yksi tytär, joka myös oli leiponut yhdessä toisen kanssa; mutta tämä ei ollut taikinassa eikä janhoissa, aan oli siistinyt itsensä puhtaaksi joka paikasta. Tästä ajatteli Pekka : tuo mahtaa olla siisti, ja mielistyi häneeu. Tästä tuli Matille emäntä.

Niin ähistä asioista >nlivat isot asiat, nimittäin naimisen asiat. Sntuj» Lnpistn.

*** satu kettu ja korppi ***

KeHii ja korppiKettu kiiski kerran korpin kostiin luoksensa. Korppi oiti mielellään kutsumukaen vastakn ja tulikin inaaia-iiiinalla ketun hkö. Keati-fnuakai keitti kottu velliii, kaatoi son leviälle landalieja kiiski korppia siitii syöinäHn. Syöminen tain kaltaisesfa asliasta oi iiieneslynjt

Korppi oli kokonaan vihassa ja ajatteli, kuinka hän parahitpn kostaisi tiiinän pilkkaajnn. Ilyväsli jiiitäissiinsii pyyteli hän kettua huomiseksi kestiin luoksenaa. Kestivellin valinisli korppi ketnlle; niutta kaatoi son syvään korkialuitaiseen astiaan ja kiiski vieraansa syiidii. Ketdi valitti sita ettii ruoka oli pantu aopimattomaan astiaan. Ole äiineti, irvibununas, valitakaittaail etkös muitta, kiniiinoisessa astiassa sina oilen muan ininiiii eteeni panit, vaslasi korppi

■ Kettu n;iki v iJppinsii koatetuksi ja liiksi tanan lauaumatta matkoihinaa. Ko rppi ja sainniakko. Korppi niiki saiiiiiiakon ]iiliiki>ssii uiinassa ja aanoi: tule hona Niklaa rfthtaan! En tohdi, vastasi saiiiinakko, sillii arvelen ainun olovan nivån torkiiin noiikkaainaan miiiiin suulmsi

Olon kyllii, herra Niklas, niiitta tiodiin myös nyt sen, etta jos niin olisi,ettii ballin] saattaisi minna sinuun, joka joölet niin avirekai eläv&kii kasvanut syöiniiiin, niin kovin erliohtjisin, sillii ininii halkean epHilernattö ainun ayötyä. Koaka aautmakko (iiiniinkie.ili, liilieni lian pelkftHluitttfi rantaa

Kun korppi aai viekkaukaillahsa aaininakon runtaan, liyppiisi hän kolila sitii vaslaan ja noukkasi lianen sunliunsa. A. A. Kotimaalta. Tl’!n’i nritti jo tulem,i.ni, kl,n viime M(NN!>nu^i!!>’ slUoi ranläa ja tiistaita v,istl» ll,nta. M>1>’ volttausi i>, lunta näky! aimi kl’skiviifk^:ilt>>e!N asti, kun se suli ja maakin menettirDUlliune^i tuo- rensa. T’ven pelättiinkin jo tulev>in ja sulkavan meri kulun, jota viela täällä’ lähtevät uudei l ivat tarvitsen’,tt. Haloja niinkuin ni!’o,,, j<V NlU’k!aisia ei ole sa<uu paljon tänä syknniä;siiat pv.tt makselleet ruplan ja W kop, leiviökä; nal kiais snta 40 ja 50 kop, hop, ! Vraahesta N p, lokak

Se on karmoin kuin 3)laal)esta eli sen lienoilta liäk»)y mitään kirjoituksia s>,nomalelidis!ä, juuri kuin ei täällä löytnsi »htään kynään kykenen’ää eikä mitään kettomista niinkuin muissa maanime paikkakunnissa; mutta niin se ei kuitenkaan ole, sillä molempia täälläkin on; nieum tuo lnioletlomuus ja l.u6kuus, sekä se ettei ole oikiaa intoa suosimaan sanoma lirjalliiutta, estävät ja tekemät koko tienoomme l’ili,>isek,’! kliulonlaksoksi, jommoinen hiljainius ei ole mikään kunnia paikkakunnallemme

Markkinoita pidettiin Braaben kaupungissa tämän kuun N:na ja 7:nä päivä>’,ä. Nämät syysnnalkkinat eivät kyl!ä ole milloinkaan olleet juuri mahtavat; vaan nytpä nä»tti>vät entistä liuonommalle. Maamtavaraa oli peräti roälän, elon puolta ei paljon ollenkaan, Ennen o,iv,t m,ianmiedet joka suunnUta tuoneet eloa näille m irkkinoilIe ja mvuneet sitä halpaan hintaan, monikin niin t,,rkoin, että on sitte saanut ostaa sekä siemenet että kesäleiirän paljoa korkiannnalla hinnalla; mutta nyt taisi »riime k>>tovuosi opettaa tulenaan va hi»qosla miisaaksi, olisi hvvä, etlä kukin luntisi ja säilytläisi vuosin»isen tarpeensa. Rukiista on näillä tienoilla tänä syksynä makselin 6 ruplaa, olriöta 5 rupl. ja enempikin Kauroista 4 ruplaa

Muu kalu kaikenlainen, jota uajin markkinoiUa, maksoi: silalkainlikko rupl. s,U k,, suolainen Io!’i-lein’iskä rupl, ?0 k,; perunat !^ rupl, 5N k, tynnyri; tuore lampa.ni Iil’a «0 kop,; raamaan l’I’a 60 kop,; hamput rupl, !?5 k,; peNavat (liin>>t) rupl, k ;voi rupl, «0 k, leiviskä; >’einät ’<> rupl, pienonen kärrynläkki ja !<1 k, leiviskä, lehmäin hinta oli epätasanen, noin 10,’stä Iti:Ka ri!pl,!>in, pareista lypsv.Iehmi^tä maksetliin enem^ pikin, He>voisten kinnasta en saanut selkää, sil>ä heitä ajettiin, pieksettiin ja rääkättiin, eikä paljon oikeita työ^herroisia ollutkaan näillä markkinoilla, sitä N’ä!’emll,in luoksijoita

ei kun aiman ”lnpukoneja” Muuten olijat hl)n>in rauhalliset markkinat, eikä kuulunut milään erinomaista; naiset kulkin’at suurissa pankeissa haastellen ja hymyille!, pilkin katuja; muutamat kaupitsnrat sukkia ja muuta n’almis!a pumpulinvaatetta, jota taas toiset 05: tin’at. Kaikki kansa oli 1’iljaista ja selkää, joka näyttää että viinaa on vähä, paitsi ”kapakoissa”. Ilma oli sangen ihana molempina markkina:päi>vinä; sik”i saattoivat s.ttulunaaknit, kirja kaupvijaat ja muut pitää ja levileUa kaupan kalujansa ilman Noitta kauppa torilla.

paitsi markkinoita on läbsä kaupl!Ngisla oU>t tämän snmen aikana paljoa roirkiämpi liike, kuin koskaan ennen. Uusia Iaivoja tulee ehtimiseen toinen toisensa perästä v>rvil!a almiiksi; joibta muutamat ov,’t jo alottaneet kiitetläväl! ä nopeudella, kuin nuoret sorsat, uiskente.- I>nia,,n meren aalto>a. Meri: ja kauppaliike suu: reuee suurenemistaan, Paljon on tänä smvena tuotu Wenä!ällä sekä ulkomaalta kalua, ja lin>roja odotetaan ielä tulemaksi kauppamiel’il>e kalun kanssa. >^ö’,’rylaiva ”Alku” kulusta on lana suvena jonkun kerran täällä «’ilaltanut, ja höm’nlaiva ”Dsterbotten” pistäysi päi,i’ää ennen markkinoita ensi kerran kauvunkimme satamassa, Vloin o>i tnlemaisuudelle suloinen mirkeyden ja toinnllisen ul,rastimi!en alku saatu malkaan täälläkin pitkällä perällä, Zoin’ottan’a olisi ’eltä saataisiin näi^dä ”^ieke:lennä tinlanka” ja ”rautatie,” joitten avul!a assat sekä tarvarat siirty!sin’ät nuolen nopeudella aimottliun paikkaan mantereella

Seväsii on sanomalel’dissä näytetty, kuinka suuri hyötn on näistä laitoksista maakunnille, joka ei suinkaan olisi ruähäanvoinen tälle simistyklen ala:port>al!a olemalle Suomseel.emme, Mutta varat ne t>’,i^vat puuttua, se on jokaisen suussa esteenä; mutta IVinva ajatte: »e, miten paljon levoisil!a kuormia sekä ti.toja kuleltaissa haaskaupi tuonne maantielle tavaraa, miten paljon saamat maanmul^t daaökata kallista ailaa ja rääkätä hem,.”,!,, m maantien moimassa pitämisessä, !ekä hol!i:vevol!isuudentäyttänn’ses!ä, ei niitten uskota ulottunen l,iltamaan huokiampia liike-keinoja,ei uskota Cnomella oleman maroja, maikka sillä on maroja ja tammi liikuntonsa muoksi syytää monta mertaa enempi aiman näkymättömiin

Kuitenki saanee toimoa ajan lähestymän, joka antaa malosamman ja milkkaamman elämäii meidän täh—än asti ylenkatsotulle maallemme ja kansallemme! Kaupunkimme muutamat kunnioitettamat her: rasmiehet omat tämän mnoden kuluessa peruötnieet tänne Suomen kielisen lainakiriaston, josta saadaan kohtuullisella muokralla lainata monellaisia kirjoja, Sydämnielli^IIä m’elisuosiolla olen monen innolli: sen nuorukaisen kuullut ihastuman tämän kirjaston länsistä kirjoista. Kiitos ja kunnia malistukien rs- tämille!! Olisi toimottama, että Tuomen kielisiä s’nomalehtejäkin tilattaisiin täl an laina-kirjastoon!

Eanomalel,tejä luetaan aiman mäl än Vraahessa ja sen tienoilla yhteisen kansan «eassa; tähän ei ole airivastansa luku-halun puutoS syynä, maan on soku muukin este.

— —n R, Iokljanveltä Lisää v, n:roon, Muuan keuhkotautinen lrenkimieson.onkinialla s,,anut niin paljon kaloja, etlä hän niillä oli saanut 8 rupl. hop,; nämät rahat olihän antanut talteen muutamalle viinankauppiaal!e emännälle, ja alkoikin siinäryypiskellä muorilta miinaa. Kun oli 8 päimää näin ryyppäämällä kulunut, meni mies mielä yhdeksäntenä pä!vän,i aamulla muorilta anomaan kohmelo ryyppyä, mutta tämä oli mistanut miehelle: et saa nyt enää miinaa, kun et laita rahaa eli panttia; enn.n annetut rahat omat jo selruänä, ja niin meni mies raukan ke’än tnönteko;

sopii sen nyt lähteä taimen selkään, ei ole muuta maatetta miehelläpaällä kuin mädän siekaleita. Monta muuta i!^>^,a on samalla lamoin selmäksi perkattu, (_i miinan kauppijaalla ole omaatuntoa eikä sydäntä enempi kuin hylkeellä, Samassa kapakassa sairasti lapsi, jota katsottiin loppumaksi, Lapsen äiti, joka ei ollut miinan kauppias eikä juomari, ja muutamat muut hellä luontoset ihmiset mirotiimat juopuneita, .tlä ei jyristä eilä kolkata huoneessa että lapsi saisi rauhassa kuolla

Usiammalle juomarille oli vnotuksesta ja kielosta ollut apu; mutta miinan kauppias isäntä ei määjännyt, maan alkoi surmoa suoloj, ja sinne ja tänne toippuroida surmoissaan,josta n’äl’ä malmista tnli. Sairas l>psi kätkyessä lmpädteli >,, säpsäiNeli joka jyräyksellä, siihen asti kuin se miimein lopetti henkensä, C’i l’psen kuolemakaan maiknttai.nt mahaakaan tämän julmanpakanan tun: nossa; l’än ainoastaan elää siinä myrkyllisessä kaup- pansa himossa ja on kokona,ui kylmäkiskoinen kiikkiin luonnon lempiämpihin liikutuksiin

Nykyinen hoito taosä kanssakunnassa näyttää oleman mähin-. täänkin s,,ta muolta jälessä muita simistyneilä ihmisiä. E. F, W:s, Turusta 23 p, syysk, HöiirylaimaUa ’Drnssöld” oli tullut kaksi, nimittäin tamma ja ori Turkuun, niiltä hemoinota, jotka Keis. Euom. talouden-seura on e!äin:Iaä°ärin We^eliuksen kaulta Norjasta ostanut maanmiljelys-opistoon,saatamakn uutta ja parempaa hemoiöiotlia maahamme

Kahta tammaa odotetaan iila, kun höyrylaima toisen kerran tulee Turkuun, Herroiset omat sitä kiitettyä Gullbrands: d,,lin rotua. Niiotä jo tuoduista oli toinen tamma mälillä saani,t kauniin ori:vars,ni, jolle annelliin nimeksi ”Ornsköld”. H’imeenli.massa on pidetty m aanmilje ly 5kokous ta, joka alkoi miime syyök, 15 p. esimiehen h:ra kenraali Ctandertsköldin johdolla. Kokouksen jäsiniä oli koolla yli W, ja enemmänkin olisi luullavasti tullut, jos eimät Turun markkinat sattuneet samalle ajalle

Talonpoikia oli myös ollut hy n-!n, ja niitti’? seassa nimitetään Kustaa Paturi, Kustaa Ylöstalo, Matti ja Juha Hyökki, Juha Nikkilä, Kustaa ja Kaapriel Jussila, Wilb. Kiipula, Juha Eaminen j n, e, usiat Hämeenlinnan tienoilta, Suurelta osalta pidettiin keskustelemiset Suonien kivellä, joka luonnistuikin sitä paremmin kuin täällä sydän Suomessa olema herrasmä^i!i!, taitaa puhua maamme omaa kieltä, Keskustelemine» kämi tasaisesti, ja jofainen sano! suoraan ajatuksensa, Mainittuna päimänä ennätettiin keskustella 1, !?, Z, tt, fi, 10, ll, ,,’; ja 14 ja seuraamana paimänä muut jääneet kysymykset.

16 p. pidettiin kilpa,kyntöä arpain jälkeen. Tässä näytti olem,’» tottumallomuutta; hemoisia kiirehittiin,niin että sahrat menlmät sinne ja tänne. Kahdella talonpojalla olimat tavalliset sahrat, joista toinen ei päässyt mihinkään, kun ei ollut miuhkaa, ja toinen talmitsi edessään miulkan ajajan, niin muodoin 2 lemoisla ja 2 miestä, eikä sittenkään tullut ,par^mpaa jälkeä, kuin kahdella hevoi’e!!a ajetut aurat tekimät, joilla yksi nnes kynti, Mnsiialassa tehtu Skotlannin aura, jossa olimn puiset marret ja puinen emäpuu, näytti parhaalta. Kilpa-kyntäjistä sai 5 palkinnot, ja muut kehoitukseksi 50 kop, Euuiin palkinto oli !>! ruplan maksama hopeinen malja.

Eitte pidettiin eläinten näyttelöä Eläimiä oli -”0 nautaa, unitta ne eimät olleet aiman 1’vmiä, Kehoitukseksi parantamiseen annettiin suitenlin palkinnolta i> maimain maksoa, Ensi paimänä istuttiin toimitetulle puoliselle^ jolla esiteltiin toimotus!„’!, joja esim, Uudenmaan ja Hämeen inaanmilj^lysseuralle ja taloupoikaselle säädylle. Ilta mietettiinHu- pnsesti,

Toisena päimänä ol! Kirstulan i>äntä kenraali Standertstöld,eläinten näyttelönlopetettna, kutsunut puoliselle kaikki läsnä olemaiset, noin 2NN henkeä, jonka jälkeen koeteltiin Hämeen tienoilla tuntematointa elon leikkuu-keinoa, nim, mikatteella. Eräs torppari Urdialas’a oli keksinyt sellaisen kikknumikatteen, joka lyödessä kokosi olet malmiikn lyhteeksi Sama mikate oli kuitenkin ollnt pian sa- mallainen, jota käytetään muuallakin, jossa eloa on niit’ämällä pantu,,ja on niin leikkaamisen suht. en saästettr, monta päima^työtä,

Tietoja, joitten mukaan olemina tätä kirjoittaneet, on h:ra leh- tori G E, Eln«’,! lähettänyt Sanomiin Turusia, joissa myös on maötanksista pantuille kysymyksillekin. Näistä annamme tulemassa n:rossa tietoja.

Taitoa kalainviljelemisessä eisimään ja kuulustelemaan Ruolsin hallitukselta kalain taiteellisen miljeleinisen luoteen otettuja keinoja matkusti uuras luonnontutkijamme d:ra I,Holmberg pari miikkoa sitte Ruotsiin, Ee un kiitetlämä loimi, jonka subteen l:ra Holmberg’ meni Ruotsiin, ja se loimottaa, etlä maassammekin aletaan «bteisillä maroilla edistniiää kalain miljelemislä, jobon Ruotsin kruunu panee muosiltain tubausia, Ee onkin tarpeellista, si!!ä kellit alkamat mäbelä järmissämme. K. S, llllsl testamentti on nrt uudestaan kielenpä subteeikoriutu l):ra kapv l, v. pastori, maisteri A W, Inqmannilta

Tä>ä korjattua Uutta testament tiä on n»t painettu lU,^N0 kappaletta. Vanha les tamentti on nyt korjauksilla. 33ell»ijältn. Myrsky miime snyonn:!’ !.’^ p oli tebmtt merel Iä suuria mabingoita. Wenä^än linjal.ima e Fort buklui silloin kello l^ a mulla ,’M spllan srv,,vteen, 5,’, po!’iois ruolella Suurla 2>tärsaar ta; siinä mein mnos nnr n rol’ji,n !’! i,p>eeria, ’4 ! mevi^ot n,i>e-!ä, 5i,^ mainioa ,a <7 la^ta .N^lmen mliun Venäjän !in,’al imin kan^^a oli lama läbte nvt Räämelis’ä tul, maan Kruimstattiin, mutta kova tuulispää tapasi sen merellä niin vl’1’äkkiä, että laima kaatui k»,le!!een ja maipui mäfineen, markkinoen meren svmnnteen ai,van mä! a? ä ajasia.

Monta muuta laimae» oli sama mvr^kr,, madingoit tanut. E«>’e’k, 17 päivää v,,sten r>öl!ä oli kodon nut Laati>kan merellä komi mvrsky joka pakf ,si lotjaa ,’bteen kokoon 8 aiukankanaalin suussa Walkoman joen päässä, srttvi nksi tuleen ja mvrsky levitti luleN nniidi^, jolka p,Uoivat kaikkine kuluineen ja tav,,roineen, W>U’inko on <’,v,:ttu >nonen sadan tuhrineen rullaan

Ulkomaalta

Wen>vän ja Fr,in5kan kisarin 5t!!tt,’art!s^ vb-, d.olä olnia ja eroilua liifi^dii fel’t>i Weima>,!! k,i, punkiin Iläv llan keiari Frans Josef, tapaamaan siel!ä Wenä’än keis.-ria. .^eis.irit olijat julkiiesli foddelleel toisia,’!, ve’tän’»vdel!ä j,’ puhutelleet kauvni kahden k.i^klN loisisin, Täniän ”päivänä lälti ItnvaUan keisari kel!o puolin’äli§’ä 7 illalla j>, N.nä^n keisari kello aikana Weima.ri^ta. e»äiä» keikari tuli tämän kuun 4p, Preussin pääi^u^nkiin Nerliniin

Danslaöta

Hovteinin, joka kuulun T^nskem aNe, v!liiopäin’!l’ä on ol!nt k>i>>mnö leinin saada Hols^ l,erM,aku,,i.’a v!dissetl’ksi Dinskanrvaltakuntaan, kuilenkin niin että asnkk.iat saav.it pitää kaikki en’i”et oikeut.-ns, nnitt’ tätä vast>’>-n ov’t niläiset o»eet kokonaan ja tahtoneet ilsiään kokonaan eroiletuiksl Diskästä, Holsteiniläisiä sanotaan Preui’sin s>’lai”esti puolustaman SeNiiseen eroittamme,’,, ei saata Danskan l’,,llilus suo^tna, Tästä riid,sta on luultu sod,m tuleman, jos ei,vat (5uropan iso! v-!!at saa riitaa r,.ubal!isesti ratkiaIN! M

Ita-Indiasta

Vnalantilais kenraali Hameloek oli koleeran tä!’d^n vetä»,n,t takasi niitten kolmen tappelon jälkeen, joissa l’än oli moittanut kapisinoiljat. Kapinoitsijat olimat tällä paluu^natkalla ottaneet ja bännttäneet häneltä ruokak lua sekä tappaneet kaikki sairaat l’a.-vo!tetut eurovalaiselkuo, liaiksi. Kenr, ali Haveloek oli apumäkeä saatuania jälleen rnnnistänvt Kapinoitsijain päällnsmies Nana^Salib oli l’ävittänyt aluntokaiipnukinla ja metannvt maan svdämeen. Kipinoitsijat olimat A>’ral”i5sa murbanneet kaikki 5>U europalai^t’. H.’,ksi l,ö>n->il,,!vaa oli läbetettn niille >’vnk!l; mus.ta niisiä oli toinen tarttnnut matalalle ja siitä el ole sittemmin tietoa saatu. Toisesta nousi2s>N miesti maalle; mutta ne joutuimas !nd!al,.isten keskelle, j’ista ne !UN sotamieSlä l’akkasivat kappaleiksi j>,l upseeria.

Portugalista

Kaubist,^ oli kolera.-rutto ilmauttuaan Europassa, ja kauliaa on se mieläkin, n’,,fs,i s,!^’!, ftn täällä ollui, on jo totuttu. Taas on tullut Europaan kandia ruttotanli, kelta .rutto, joka on Vielä-Ämerikassa kau!’i,isti liikkunut ja joI’on on siellä purie!’tin,la suomalaisiakin merimiehiä paljo kuollnt Eräässä l-imassa oli keltarutto tullit länä sinuna ’>Vnuqaliin, i,’is”,,I.,o!UN kaupungin sa- staenmaan, lääkärit ovat tutkineet tuttia j« tunteneet kelta rutoksi, Lissabonin sasama on siis saastuteltu tältä rutolta ja siinä olemat laiv!t eimät siis moi sa.ida termeyden todistiissi. Aina ?? päimään ,’st! svnskuuta ei ollut knitenkxin kelta rutto mielä somin lemennvt; päimittäin sairastui 40 ja kuoli « benkeä; luullaan kuitenkin, ettei se lule knlsutn,dissi

Kiinasta

Kiinalaiset omat tulleet rlpiämmäksi, kun englantilaiset ovat kanman olleet mitään erinomaista yritlä,nättä Kiinaa mastaan. Englannin amiraali Eevmour on nvt julistanut Kantonin kaupungin ja ne tienoot piiritys- ja sotatilaan.

Kuopion hippakunnan sanomia. 5» pmv, f«ylk. Mahmistuskirja Kalajoen kappalaismirkaan annettiin kappalaiselle E. A. Moittimille. Samana päiv^n!i ilmoitetuin kappalaismirat Remolokdella ja Siikajoetta amen.nftksi >a >,aettavaksi lailliseen aikaan, luettu ,!>:sta päiv. viime snvok,

Pappii>mieb G. Ad. Hbök maäräitiin tästäkin lähtein tivkk^berran >vi«» toimittajaksi Rautalammilla, kunnes tulee muuten mäaiviltämäan.

Pidettyjä opettajan-koettelemuksia,«> p, s>)ysk. maibteri Tdermanmlta, tiedollinen e. p.p. ja käytölllnen j. p. p. ala-alkeiö- ja naiskuulun opettajan irkoiliin, ioiöta dan sai molemmista i,,,<>n>l!^»,”, ja .!,, p. elok. Äla-alkeiskoulunopettaja Petreliukselta, tiedollinen e. p, p. jakäytollinen j. p. p. ala-alkeibkoulun reklorin irkaan, jobta hän sai/ edellipahtui maioten A.O, Froeteruksen käylollinenkoettelemus frans- kan kielen opettajanmirkaan päliztätsensä täesä Gymnasioosa, ni^irattiin: maisteli A, E. Frosterus bi^torian lelttorin virkaa toimittamaan, ve»sina!sen lehtorin kimuloisuuden aikana;maisteri Hlierman, joka termi,nan alueta on opettajan irkaa täkäläises- sä nalekoulubsa toimittanut, määrättiin sen iran astaiseksskin !o!,»!ttaiaks!,

Nöarsina,seksi opettajaksi nimitettyjä:5,> päi , s»»?ek. maiet. A, E. Frobterus franekan kielen opettajaksi tässä Gymnasioesa; ja ala-alkek>koulun opettaja B, A, Petrelius rehtoriksi Joensuun ala:alkri5koulubsa .«irjalabsa

AivonMkn ja saloioten taupunssiosa. , Mikkelin sunnuntaina asetettiin hrrra Tiiomioplo^asti Vorzi juhlallisesti irkaansa. Ouluun tulleita laivoja. ko^ak. >, p, sluupi Kustaf Adolf, Mestneholm, ja sllnmari Tultan, Blombera, Pietarilta rukiilla. Oululta lähtemiä lamoja. kokak. ,2 p. lai at Suomi, Antman, Poriin, ja Franz>v, Heikel, Englantiin puu-kaluilla. . ,,i p, !a!vat Amalia, Inberg,Polijanmereen ja ,» p, Snomi, Viesserstrakle, Englantiin puu-kalu,Ha. Kuulutuksia. Tulevan >,^/>s! uoden lienkiekirjoituksen Vien minä pannut ,.<’7 joulut,,, p. enu kortteli» kanssa. ,,2,p. >°>,”, n-ron kanosa toisee-ta korttelista. p, toisen korttelin jäänöksenkanssa i<i p. «-nen tittelin ja niron kanssa 5:neeta korttelista. >’ p. korttelin jä^inökstnkanssa, koko 6:nen korttelin kane-ft ja kaikkein niitten kanssa, jotKrmmunlinnan, kääninkilsn>van, ?äaninle,sa!’äi»:buoneee’sa

Ja tulee kaikkein asianomaisten olla läsnä toimituksessa, joka ,p,idetliän köyliäin-huoneessa ja alkaa edellä puolia päivää krllo aikana ja puolenpäiman jälkeen kello 5 aikana, joko itse eli asiamiesten kantti antamassa ylös kaikki huoneiesaan ja kartanoissaan asuivat henget, kirjoituksen taitaivain tulee antaa kirjallisesti, , ruplan 2 kop,, ja jotka eivät kirjoittaa taida suu- sana!lisesti />L kopeekan nopio?sa sakon haaötolla Jos joku ei ilmettäisi eli jos liän muuten salaisi tykönään eli maalla asuman l’enaen< tulee i ruplan «,< kop, sakon alaiseksi, paitsi kruunun ja kaupungin pa!velijoita, joitten tulee sellaisia petoksia ilmoittaa ja omat Iana,ettttavat tästä rikoksesta kaksinkertaiseen sakkoon

Jos se salattu henki on palkollinen, tulee pesti menetetM, Se taas, joka kirjoittaa palkolliseksi heneMe sellaisen, jota ei dän pidä palivelukseosaan ja ei nauii hänellä ruokkoa, doitoa eli palkkaa, lankiaa ,ruplan «,, kop. bop, sakkoon jasen laittomasti ylös annetun hengen kanssa menetellään kuin irta- naisen. Niitten taloin omistajain kaupungissa, jotka o at hyyränneet kartanoita, nuoneita, puoteja, makasiineja, kellareja j.n. e. pitää nänttää kelivoiliset ekartoille kirjoitetut konlrahditi samoin m»vs on se kaikkein kaupungiesa asumain ulkomaalais alamaisten >v>vollisuus samatta tilalla nänttää passikirjansa

Oulun kih- lakunnan henkikirjoilus-konttuorista ,’> p, lokak. ,«,°,-. kudv. keonh. Leivonius. ta ,«’>-, Maanantaina ja seuraamina paiminä tulevaa lokakuuta pidetään julkii^n mapaelitoinenliuutokauppaHenttulan maalla Mulloksen kylässä ja pitäjässä, jossa mainittu puolen veron i Muhokselta .>,” p, syysk. ,«5,7. Benj. Stalilberq Poisi tuli tumastani, Katos kuiri majastani Aiman oudolla tavalla; l,’iekkii varas marastanna, PitkäekynN pistännnnä, jannut korian, Kalkutetun kaupungissa Hopeasta hohtamasta, Pistänyt vila ponieensa

Siin’ on arressa manakat Ponsi pääkan pistettynä Piirtokirjaimet komeat, Sanat selmät suomalai- set, Hehdyt tekian tykönä,Ensin seisoo seväl!ensä I, ja R. Helander, Vitten siihen piirustettu Ett’on saaja sijennnnnä, Sydän uonna snntynnnnä, Kylmimmassä tammikuussa, Päimäpiirros kahdeksas on Päälle kahden kymmenisen, Vuosilukuluettava Msi tuhat täsmällensä, Kanssa kahdeksan satoa, Nielä viisi kymmenibtä, Neljäs alku aokeleissa. Sitten siihen on lisätty, Ett’ on kuollut kuirin saaja Kylmemmäesä helmikuussa, Pikku tammen pakkasissa Loppu puolla lumikuula, Päivänparin kymmenettä,Sota- uonna vaikeana, Tuhat kaheksansatoa, Niisi kuudetta kymmentä Ajan laokun lmvennosta

Jospa joku tietäisikki, Tahtois tuoda kuirin mulle, Tahi tiedon leikarista, Saapi palkinnon parahan Multa alla mainitulta. Ioh. k^man, Vastatulleita kolmellaisia nisujauhoja, käytetyltä’ ohran ja rukiin maltaita, hienoja ja kokonaisia ohra-kryyneiä, kaura- jn riiskryynejä, hamppu-, pellaiva- (lin),puum- >a lamppuöljyä,mebsinkipeltejä ja lankoja, suutaripinnoja, hamppuja, köysiä,seililan- kaa, liauleja, sillejä tynnyreittäin, leimisköittäin ja nauloittain, metivurotia, kananmunia, kurkki» j.n. e. on myydä A. Laurellilla

Msi hy ä’ työ-hemoinen on kaupaksi Petrellin lesken talossa. Vksi silkkinen paraply eli sateen-suoja on pudonnut Putahan joen ja Iin älille. Löytäjä ilmi-antasi sen kauppamies Petrel- lin leskelle. Nast,, tliorselag, den 22 i denne månad, kl. 1(1 f. m. anställes olTentelig frivillig auktion uti hiindl. Fredr. Lithovii gArd vid torggatan, då afl. för” prestmannen ,1. P. Lithovii till konkurs upplAtue qvarlAtensteap, bestAende af guld, ailfver, gång-, siingodi linnekläder sumt möbler oeh en hel hop böeker komma att förstilja.. Dagen derpfl, fredagen den 23 i denne mtosd, kl. 10 f. m. auiullea otfentelig frivillig auktion uii hamll. C. G. Savandera gård, hvarvid möbler oeh diverse annan lösegendom försaljes”, om hvilkiit allt bugade köpare häruiedelat underrättade varda. Uleåborg, den 16 oktober 1887. Stinlens auktionskammare. Nästinstundande lördag,den 17 dennes, kl. 3 e. m. försaljes å preatgärden omkring 3(J lispund lin-, harop- oeh bliirgani. Uleaborg den 10 oktober <887. Fattigvårds-styrelsen iöleA. Fattiga fliekebarn, hvillfb önska undervisning isömnad oeh andra handarbeten, uppmana! att måndagen den 19 dennes kl. ’.1-12 I. in. anmflla sig i Itadena fattighus, der denna undervisning gratis meddelas uf Fruntimmers-föreningen! yngre medlemmar. Uleåborg den 10 oktober 1897. Hugade sökande till ledigblifvande gevfirs-smedsmiistare-tjen! sten \id 3:dje indelta Uleäborgs skarpskylte-bataljon, med Atful| ande lön af No rubel s:r, ooh’hvilka böra uppte behöriga betyg öfver skieklighet i yrket, kunna i sådant dfseende sig un’, mala å Kniiinnndörs-kansliet \iil niimnde bataljon. ]Jvf” Till följe .if Bettyrelsana för öaterbottniakaångfartygsbolagets förordnande uppmanas härmed bflrvarande herrar aktie— dilegare uti niimnde bolag att inom denna mänads utgång till mig verkstflllu andra inbetalningen med 10 rub. s:r pr teeknad akt:e; oeh erinras härjemte atl denna ofgifl uppbilreshvarje må” ” nad, ulls inalles 80 rub. s:r pr aktie blifvit inbetaide. Uleåborg den SÖ augusti 1857. J. \V. Sndlman G:son. MAndngon den 2f> oeh följande dagar inästkommande oktober månad förrattas offentlig frivillig auktion å Henttula hemman, n:o II iMuhos by oeh soeken, dorvid berörde hemman om ett hälft mantal oeh Kukkonen hemman om ett tolftedels mantal skalle, nio 5 i Pyhiinsivii by af samma soeken, tillhörigeSterb-huadelBgnrena efter framl. krono-lflmmnnnen Etik Kraftenberg, till sjlu utbjuda*’, hvarjemte ett större parti får, 2:ne hastar, ; den ena etl mörkbrunt sto oeh din andra en röd vallaek, samt åtskillig annan egendom vid iamma tillffllle fiirs/iljes. – Skulle så förmonligH anbud för ofvannfimnde hemman neh isynnerhet för det förstnämnda göras, atl de derföre kunde uflåtas, så kommer i sammanhang luirmed all den aflidnes öfrigeqvarlStenskap, bestående af åker- oeh kör-redikap, hfiatar, kor, hö oeh halm samt sgd i parti, möbler oeh annan hUSgerAd, iifven att försal— jas; h\ilket till hugade köpares kiinnedom h.’irigenom meddelas. Muhos, den 28 sept. 18Ö7. BenJ. Stählberg anmodad förriitlningsman. Kn slup om :'(! l/islirs drSgtlfthet, med goda inventarier, lig- ! gande istadens inre hamn, Ir till salu. Öfverenskommelse kan trallas med Q. Bergbom. , Mel- oeh balfakmdl rågmjöl, hvetemjöl, manna-, korn- oeh helgryn, Brter, atook- oeh plnttfUk, Skottsk, Norrsk, Blekinge1 oeh fet Köpmans-sill samt bryssling lins H. E. Höekert. ’ Sherry- oeh portvin, franskt oeh ungerskt vin, Bordeaux oeh rhenska \iner af flere slag samt ehampagne hos H. E. Höekerl. Sehveilzer-, griidd-, rdamer- oeh kummin-ost till salu hos A. Nyländer M:son. Surkål, pepparrot samt kMhufuid iTillgrenska gården. \ sal, tlne kamrar, vindskammare oeh vind, stall, bnda oeh lider slå genast att hyras på ett hälft år uti nrllerna Waeklins gård, oeh aftal om vilkoren kan görashos lilneforstmast. Pal.nroth. i’.DB glarlH ungkarlsrum med särskild ingång (ifvensom kontor fiir effekter oeh ändamAlnenllgt vedlider uthyras nu genast uti smedsmasl. Wahlmaus gård vid qvarnlullen. Niirmare underrättelse eihålles å Inndskensliet hvarje dug fr. kl. 12 till 3. Huru med möbler uthyras hos C. G. Savander. Måndagen den 5 oktober förkorn under färden från Uleåborg till Marjaniemi, å ångfartyget Öiterbotten, eller återfärden derifrån, A Ångbåten Alku, en större svart siden-paraply. Tillri Htaikaffaren behagade ålerlemna densamma der detta blad ulgifves. För 1i dagar sedan utbyttes hos hr öfverstelöjtn.Sundman en siat svart siden-paraply emot en rutig. Misstaget torde rattas hos prostinnan Slåhle. En siden-paraply utan knopp, som sistl. söndag hos hr pust. Baekvall ”f misstag borttagits, torde oflemnas hos C. G. Savander. Ressällskap önskas till Wasa eller någon annan af de södra stfiderna.. Anmälan härom torde ske hos kyrkovakt. Saukkonen. Ouluun tulleita matkustajiapiikoneen (^nontekiaisebtä, sisk.iali kundahlilla ja pruukin-haltija Holliius Viipurista, MathliniUa

OuluS’a, präntätty El)r. Ev. Barek’in trkonä. Paino-luman antanut^ N.’K, sogelnulin