Kyläjärjestyksen ehdotus

2014-08-05

Kyläjärjestyksen ehdotus

Jaakkiman pitäjän kyläkunnille.

1 §.

Kyläjärjestys ja hallinto jaetaan seuraavaisiin piirikuntiin nimittäin:

  • 1:ksi. Jjärven piirikunta, johon kuuluu Jjärven ja
    Meriän kylät.

  • 2:ksi. Metsämiklin piirikunta, johon kuuluvat Metsämiklin, Miinalan ja Parkumäen kylät.

  • 3:ksi. Paikijärven piirikunta, johon kuuluu Paikijärven ja Pajasyrjän kylät.

  • 4:ksi. Miklin piirikunta, johon kuuluu Miklin kylä.

  • 5:ksi. Reuskulan piirikunta, johon kuuluvat Reuskulan, Korteelan ja Oppolan kylät.

  • 6:ksi. Lahdenpohjan piirikunta, johon kuuluu Lahdenpohjan ja Waaran kylät.

  • 7:ksi. Rukolan piirikunta, johon kuuluu Rukolan ja
    Kokonniemen kylät.

  • 8:ksi. Sorolan piirikunta, johon kuuluu Sorolan ja
    Kurenrannan kylät.

  • 9:ksi. Kumolan piirikunta, johon kuuluu Kumolan
    ja Harvian kylät.

  • 10:ksi. Kesvalahden piirikunta, johon kuuluvat Kesvalahden, Kaiksalon ja Kuhkaan kylät.

  • 11:ksi. Huhtervun piirikunta, johon kuuluu Huhtervun ja Tervajärven kylät.

  • 12:ksi. Ihalanojan piirikunta, johon kuuluvat Ihalanojan, Kostamojärven ja Oinanvaaran kylät.

2 §.

Kylänjärjestys-hallitus jakautuu

  • 1:ksi kyläkokoukseen
    ja

  • 2:ksi kylähallitukseen,
    kukin piirikunta 3:lla jäsenellä piirikunnan kyläluvun mukaan yksi kustakin eri kylästä.

Kyläkokoukseen kuuluvat ja keskustelevat kaikki kyläkunnassa
asuvat, kunnalliskokouksessa ääntämis-oikeutta nautitsevat
jäsenet.

Kyläjärjestys-hallituksen jäsenet valitaan yleisessä kuntakokouksessa, papistolta, Kuntakokouksen esimieheltä ja piirikunnan kylällisiltä, joka kerralla kolmeksi vuodeksi; eikä
kukaan siihen valittu ole oikeutettu itseänsä poiskieltää muilla
kun laillisilla ja kuntahallitukselta hyväksytyillä syillä; ylivuoronsa älköön ketään ilman suostumustansa siihen undestaan valittako.

Kylänjärjestys-hallituksen toimisto on samoin suojeltu,
kun kunnan toimitus-miehistö 8 § armollisessa asetuksessa
6:lta p:ltä Helmikuuta 1865 sanotaan.

3 §.

Kyläkokouksen tehtäviin kuuluvat:

  • Määrätä yhden eli kaksi kyläkunnanjäsenistä vuoroin
    kuultelemaan kuulutuksia kirkossa ja olemaan läsnä kirkon-,
    kunnan- ja kunnallislautakunnan- erittäinki köyhäin-kokouksissa, ja antaa lauseensa kysymyksessä olevista asioista, sekä
    niistä joita kylänjärjestys-hallituskokouksessa on päätetty.

Yleisten asiain ratkaiseminen jotka koskevat piirikuntaa yhteisesti eli jonkun kylän tarvetta piirikunnassa erittäin,
niinkuin varallisuutta, köyhäin ja sairasten hoitoa, lasten opetusta, sisällistä järjestystä ja turvallisuutta hengen ja omaisuuden puolesta sekä lain rikoksia että tulipaloa, veden tulvaa, tautia y. m. s. vastaan.

4 §.

Kyläjärjestys-hallituksen esimies määrää piiri- eli kyläkunnan kokouksia jotka suotuisammin pidettäköön tarpeen
mukaan lauvantai- eli sunnuntaipäivinä iltapuolilla, johon
piiri- eli kyläkuntalaiset kutsutaan vähintäi neljä päivää
ennen kokousta. Jos puoli piiri- eli kyläkuntalaisia, joita
kokous koskee, kokoontuvat ja kaksi kolmatta osaa niistä
ovat yhdestä mielipiteestä, saapi asiassa tehdä päätöksen.
Jos kokoukseen tulleista olis vähemmän kun puolet, niin
pidetään uusi kokous; mutta jollei sittekään puolet kokoukseen tulisi, niin pidetään päätös täydellisenä, jos siinä on
oltu yksimieliset, ilman äänien eroittamatta; vaan erimielisyyden päätöksestä ollessa tulee asia kuntakokouksessa päätettäväksi.

5 §.

Piiri- eli kyläkokouksissa ei tarvita pöytäkirjaa kirjoittaa, kuitenki pitää esimiehen selittää päätöksen kylä- eli
piirikunnalle, jos asia sitä koskee ja kuntahallituksen esimiehelle, joka lyhykäisesti kirjoittaa pöytäkirjaan. Jos piiri- eli kyläkunta tahtois kuntakokouksen- eli kunnallis-lautakunnan esimiehen olemaan läsnä piiri- eli kyläkunnan kokouksessa jonkun tärkeimmän asian suhteen, tulkoon hän siihen,
josta vaivasta ja pöytäkirjan kirjoittamisesta otteen kanssa saapi kylä- eli piirikunnalta yhden hevoisen kyytirahan
ja neljä markkaa päiväpalkkaa ruokarahoineen. Semmoinen kokous määrätään vaaditun esimiehen suostumuksesta.

6§.

Kylähallituksen velvollisuudet ovat:

  • 1:ksi. Piiri- eli kyläkokoukseen kutsuminen esimiehen
    kautta, joka on kokouksen sananjohtaja ja järjestäjä, että
    kokouksessa noudatetaan siveätä säännöllisyyttä ja ei päätetä muista kun niistä asioista joista kokous on määrätty.

  • 2:ksi. Että kuulutuksissa ja kokouksissa läsnä olemaan
    määrätyt miehet täyttävät velvollisuudensa, ja oikein ilmoittavat kylä- eli piirikunnan mielipiteet ja päätökset.

  • 3:ksi. Olla avullinen papistolle, ruununpalvelioille
    ja kuntahallitukselle, kylä- eli piirikuntaa yleisesti koskevissa
    asioissa ja antaa niistä tarpeellisia selityksiä, kun myös
    henkikirjoituksessa ojentaa vääriä totuudesta poikkeevia ylösantoja; ilmoittaa lain ja asetuksien rikoksia ja luvatointa
    viinanpolttoa ja kauppaa sekä metsästämistä ja kalastamista rauhoitus-aikana, tapaturmaisia vahingoita; niitä pois
    poistaa ja sovelioilla neuvoilla lievittää; estää tapain turmelusta, vaikka eivät oliskaan lain rikoksia.

  • 4:ksi. ilman velvollisetta todistuksetta tuntemattomain ihmisten kyläkunnassa asuntoa ja kaupanpitoa,
    sekä joutolaisten ja kerjäläistsen kuleksimista.

  • 5:ksi. varoittaa piirikunnan kylällisiä pitämään tulisiat eli uunit hyvässä kunnossa ja käyttämään varovaisesti valkean kanssa, sekä sisä- että ulko-huoneissa, jos joku
    siitä muistutettua vielä olis huolimatoin käyttäen avonaista tulta eli päre-soittoa, niin hän eroitettakoon paloavun
    saannista, mutta ei maksusta.

  • 6:ksi. Pitää huolta yleisestä terveyden hoidosta, ilmoittaa kulku- ja tarttuvain tautien ilmestymisestä, sekä ihmisiin että eläimiin, ja vastustaa niiden levenemistä, siten
    että sairaat eläimet eroitetaan pois terveistä.

  • 7:ksi. Kehoittaa puhtauteen asunto- ja ulkohuoneissa,
    erittäinki lasten hoidossa, että vähemmissäkin sairauden tapauksissa etsittäisiin lääkärin apua.

  • 8:ksi. Ottaa vaari rakentamattomain kylän-teiden ja
    siltain korjuusta.

  • 9:ksi. Sovitella turhista jutuista käräjän käviöitä,
    kylällisten, naapurein ja etenki perheen keskuuksissa olla
    välittäjänä, ja vaadittaissa antaa niistä lauseensa oikeus-toihin; suositella viljelys-maiden rauhoittamisesta, vahingon tekoa vastaan koti eläimiltä joko aidoilla eli paimentamisella tai molemmilla tilaisuuksien mukaan, ynnä muuta joka
    edistäis ahkeruutta teollisuudessa, kartuttaisi yleistä varallisuutta, tuottaisi omistus-oikeuden arvon tunteen ja hyvän järjestyksen kansallisessa yhteis-elämässä.

Erinäisiä sääntöjä.

7 §.

Jos piirikunnan hallitukselle tulis tarvis erittäin jotakuta eli usiampia kuulustella piiri- eli kyläkunnan kokouksessa, kutsuttakoon se eli ne, vähintäi kolmea päivää ennen kokoukseen; laillisetta syyttä ja sen esimiehelle ilmoittamatta poisjättänyt ja myöhään tulia on omalla kustannuksellaan uuteen kokoukseen tuotettava.

8 §.

Ne kylänmiehet piirikunnassa, jotka kylänjärjestys-hallitukselta vuoronsa mukaan ovat määrätyt toimittamaan
ilmoituksia papistolle, ruununpalvelioille kuntahallituksen
yleisistä asioista, elikkä olemaan läsnä kuulutuksissa kirkon-,
kunnan-, kunnallislautakunnan kokouksissa ja henkikirjoituksissa kyläkunnan puolesta, pitää niitä käskyjä noudattaman,
sillä uhalla että ne syyllisen kustannuksella toimitetaan.

9§.

Jos piiri- eli kyläkunta näkis tarpeelliseksi suostumuksien noudattamisen suhteen asettaa uhka-sakkoja, ilmoittakoon siitä kunnallishallituksen esimiehelle, jonka tulee toimittaa vahvistusta kuvernööriltä.

10 §.

Se jäsen piiri- eli kyläkunnan-hallituksessa, joka löyetään huolimattomaksi hänelle annettuin toimituksien täyttämisessä, ylösantaa vääriä selityksiä eri tieten salaa jotakuta, tai muutoin itsensä sopimattomasti käyttää, pitää niistä
virheistä kunnallishallitukselta julkisestj nuhdeltaman; eli
jos asia vaatii eryoitettaman hallituksesta ja lailliseen edesvastaukseen saatettaman.

Jaakkimassa, Syyskuun 23:na
p:nä 1871.

Jota todistaa toimikunnan puolesta:

Joh-Paganus
Esimies.


Wiipurissa, N. A. Zilliacus’en- kirjapainossa, 1872.

Suomettaren paluu

2014-06-21

Suometar kirjoittelee taas WordPressiin.

suomen-julkisia-sanomia-1862-03-31-kiuruvedeltä

2013-03-12

Kiuruvedeltä, 12 p. maalisk. 1862.

Elon puutos alkaa yhä suuremmaksi tulla. Monelta on jo aivan kaikki, eikä tietääkseni näiltä seuduilta ole paljo kellään myydä. Mitähän tuumaksi tulnee!

Jos ei armollisesti leppiä hallitus eli kauppamiehet alkane tuoda eloa, niin taitaa ehkä nälkään kuolema tulla.

Täällä on usiampi suuresti iloisena siitä kun hallitus antaa näin lyhyen viinanpolttoajan. Jos jollaki olis halu viinaa tulvailla niin ei ennätä paljon. Paljo jäi täällä viinapannuja makasiiniin ottamata.

Ilmat ovat olleet koko tämän kuun pyryisiä; lunta on tuiskuttanut melkeen joka päivä.

H. P.

suometar-1862-02-21-tampereen-pellavatehdas-5-vuotta

2013-03-10

Tampereen pellavatehtaasta kirjoitetaan

Sanomiin Turusta, että ensi ”Maaliskuun 10 p. tulee 5 vuotta siitä, kuin ensikerran työväki tällä paikalla työskenteli, jossa nyt 5:kertanen kivimuuri 2- ja 3:kertasten muurien kanssa 3 mutkasena käänteleikse.

Itse pää-rakennuksesa – joksi sopinee 5:kertasta sanoa – valmistuu loukutetuista ja lihtatuista pellavista langat ja kankaat valaistusta vaille, jotka sitte, siksi tarpeeksi raketuissa huoneissa, valaistaan.

Ensimäiset kangas-tuolit kutoa paukuttivat keväällä 1859.

Sittemmin on kangas-tuoleja yhä lisätty, niin että niitten luku on nyt 102, joissa kudotaan monenlaatuisia kankaita. Kehruu-koneita on 27, joissa 4,728 kehräpäätä monen numeroista lankaa valmistaa.

Muitten koneitten täytyy työnsä näitten jälkeen ojentaa, sillä nämät edellä-mainitut ovat niinkuin pää ruumiissa, joka muistuttaa ja johdattaa, mitä muitten jäsenten tekemän pitää.

Herrat, pellava-tehtaan ja rauta-ruukin isännät,

ovat perustaneet ja omalla kustannuksellaan ylläpitäneet sunnuntai-koulun, jossa opetus aineena on sisä- ja ulko-luku, kirjoitus, luvunlasku, biblia-historia ja autuuden oppi. Arki-päivinä saavat vähäiset lapset opetusta melkein samassa järjestyksessä.

Tämä koulu on näitten mainittuin tehtaitten lapsille ilman maksotta avoinna; mutta muualta tulleet saavat vähäisen makson suorittaa”.

Kirjoittaja vielä lisää

siitä pellava-tehtaasta seuraavia lauseita: ”se paikka, joka 6 à 5 vuotta sitte, ollen se silloin peltona, ei 5:ttä henkeä voinut elättää, nyt antaa 480:lle hengelle ansiollisen työn; se paikka, johon silloin tuskalla silmän luonnetta heitettiin, on nyt maamme kuuluisimpia ja kauniimpia tehdas-rakennuksia.

Ja se hyöty ja etu kuin köyhille ja turvattomille lapsille tehtaista on, on sanomaton: jotka saisivat maalla. Warsinkin talvis-aikana, kylästä kylään kerjäten juosta ja vilua, puutetta ja alastomuutta kärsiä, saavat nyt 10 ja 12 vuotisena työtä ja palkan, josta taitavat jonkun kopeekan köyhille vanhemmillensakin antaa, jos niin tahtovat.

Kuinka hartaalla halulla vanhemmat lapsiansa tehtaisiin tuo, sen näkee siitä kuin äitein silmistä ilon ja kiitollisuuden kyyneleet kimaltelee, kuin lapsensa ovat sinne saaneet, josta raharikkaat ja tehtaitten isännät ansaitsevat suurimmat kiitokset, kuin eivät säästä varojansa koron kantavissa velka-seteleissä kasvamaan, vaan uhraavat köyhän kansan yhteiseksi hyväksi”.

suometar-1855-03-09-uusi-keisari

2013-02-19

Keisari Aleksanteri 2:sen Waakuutus- ja Wahvistuskirja Suomen kansalle.

Me ALEKSANTERI Toinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsevaltias yli kaiken Wenäjän maan, Suomen Isoruhtinas, j. n. e.

Teemme tiettäväksi:

Että Me, tultuamme Korkeimman suomisesta Suomen Isoruhtinanmaan perittyyn hallitukseen, olemme tämän kautta tahtoneet vakuuttaa ja vahvistaa Maan uskon ja perustuslait, sekä ne vapaudet ja oikeudet, joita kukin sääty nimitetyssä Isoruhtinakunnassa erinomattain ja kaikki sen asujamet yhteisesti, niin ylhäiset kuin alhaiset, tähän asti ovat Maan säännön jälkeen nauttineet: luvaten pitää kaikkia näitä etuja ja asetuksia järkähtämättöminä ja rikkomattomina niiden täydellisessä voimassansa.

Pietarissa 19 p. Helmik. (3 p. Maalisk.) 1855.

    ALEKSANTERI

    Ministerivaltiosihteeri kreivi Armfeldt.

suometar-1862-04-11-salakuljetus

2012-11-15

Tavaran salakuletus,

joka niin paljo pitkin aikoja on onnettomuutta ja yleistä turmellusta matkaansaattanut, on tänäki talvena kuulunut olleen suuressa vauhdissa maamme rajaseuduilla idässä päin.

Ne jotka likemmin tuntevat sellaisia keskuuksia, vakuuttavat että kaiken vähimmäkseen 150 hevoista ja kuormaa on jo tänä talvena Viron reisuilla kiini otettu.

Että sellaisissa kiini-otoissa usiasti tapahtuu milloin isompia milloin pienempiä tappeluita tullimiesten ja tavaran salakulettajain välillä, on hyvin tietty asia, eikä sitä erittäin ihmeeksi panna; mutta kuin tappelu paisuu veriseksi ja kuolettavaksi, niin on sitä jo kauhistuttava ja surkia kuulla. Näin on valitettavasti kuulunut tapahtuneen nykyisin, noin pari eli kolme viikkoa sitte Terijoen kylässä Kivennavan pitäjässä.

Kaksi tullivahtimestaria

kahden kasakan kanssa olivat tavanneet muutamia Pietarista tulleita kuormia, joissa on ollut teetä, tupakkaa ja donskoita, jotka he ovat kiini ottaneet ja alkaneet talteen kulettaa. Mutta kuormien omistajat sanotaan lähteneen apua hakemaan ja takaa ajaneet sitte lisätyllä miesvoimalla, ryöstämään kuormia tullimiehiltä pois, niinkuin myös olivat ryöstäneetkin.

Waan siinä tilassa syntyi tappelu, joka päättyi niin onnettomasti, että vahtimestari Wendell sai kuoleman kolauksen ja toinen vahtimestari sekä ne kaksi mukana ollutta kasakkaa ovat tulleet pahasti piestyiksi.

Syylliset ovat päässeet pakoon kaikki, eikä ole taittu niitä vielä kiini saada, sillä niitä ei ole tunnettu mistä ja ketä olivat.

(Otava).

Marraskuun onnettomuuksia

2012-11-08

Edesmenneessä marraskuussa on Suomen maassa tapahtunut seuravaisia onnettomia tapauksia.

  • Sorvari oldermanni Turussa Söderman meni omalla ehdollansa Aurajoen avandoon ja hukkui.
  • Työmies Utter Kuopiossa löi vaimoansa niin kovasti seipäällä, että hän jongun ajan perästä kuoli.
  • Sakkolan kestkievari andoi vahingoissa talonpojalle Samuel Karvaselle, Wesilahden kylästä, ryypyn lusikka vettä (repkoi votkaa), rommin siaan, josta Karvanen kymmenen viikon perästä kuoli.
  • Talonpojan poika Eriki Knivelä Lappajärven pitäjästä lyötiin tappeluksessa, niin että hän kuoli.
  • Samanlaisen lopun sai torppari Beskar Laihelan Pitäjässä.
  • Torppari Widman Kronobyn pitäjästä tapettiin yksinäisessä Svinörs nimisessä torpassansa, josta murhamiehet ottivat vaatetta ja ruokaa.
  • Torpparin poika Moses Sohkanen Merijoen kylästä Wiipurin pitäjässä kuoli tässä kuussa lautakuorman ala, joka mäessä langesi hänen päällensä.

suomen-julkisia-sanomia-1862-03-06-hengenpelastusmitali

2012-10-31

Hänen Keisarillinen Majesteettinsa on,

alamaisen ilmoituksen tehtyä siitä, että loisen Mathias Ristonpoika Tukian alaikäinen poika Mathias, Sortavalan pitäjän Haukkajärven kylästä, oman hengen vaaralla oli pelastanut vedenvaarasta ijällistä mummoansa, talonpojan leskeä Helena Elisabeth Tukia,

armossa lahjoittanut

Mathias Tukialle, palkinnoksi hänen näin osoitetusta hyvästä käytöksestänsä, joka todistaa hänen ijässä erinomaisesta älystä, hopea-metaljin, päällekirjoituksella ”ihmishengen pelastuksesta”, kannettavaksi nappireiässä K. p. Wladimirin tähdistön nauhassa, sekä 25 ruplaa hopeaa, käytettäväksi nuoren Mathiaksen kasvatukseksi tahi muulla tavalla hänelle hyödyksi.

suomen-julkisia-sanomia-1862-03-31-baranowskin-veturi

2012-10-29

Yliopistomme professorin Baranowskin keksimä Weturi-vaunu, joka liikkuu ahdistetun ilman voimalla, on äsken tehnyt näytematkoja Nikolai-rautatiellä Pietarista Moskovaan päin.

Kuin tämä kone ei tarvitse sitä poltto-aineen paljoutta kuin höyrymassinat, niin tulisi myös kyytiraha paljon huokeemmaksi kuin höyryvannuilla. Ja juuri tämä seikka on vallan suuresta arvosta, sillä siten kasvaisi liike rautateillä monta kertaa suuremmaksi ja sitä myöten myös kaupankäynti, rahasaalis niinkuin myös tavaran saalis.

Näyte-matka onnistui aivan hyvästi; veturi-vaunu, jonka seurassa oli matkustaja-vaunu, kulki 37 virstaa tunnissa.

Kohta koitetaan tätä uutta keksintöä kuinka se pitemmällä matkalla ja suuremmilla kuormilla täyttää mitä siltä toivotaan.

suometar-1862-03-21-höyryvaunu-rautatiellä

2012-10-27

Höyryvaunu rautatiellä

on sitte viime maanantain ollut vakinaisessa liikkeessä Helsingin ja Hämeenlinnan välillä, kuitenki vaan kerran vuorokaudessa, lähtien se Helsingistä k:lo 8 aamulla kunaki maanantai-, keskiviikko- ja perjantai-päivänä, joina se ennättää puolivälissä k:lo 1 Hämeenlinnaan, mistä se taas kunaki tiistaina, torstaina ja lauvantaina k:lo 7 aamulla lähtee ja ennättää Helsinkiin puolivälissä 12 päivällä.

Ehkä tämä rautatie on rakettu niin hyvin suomalaisille kuin ruotsalaisille asukkaille, ei kuitenkaan ole Suomalaisille osoitettu sitä luonnollista hyvää, että olisi suomenkielisiin sanomalehtiin annettu julistettavaksi ilmoitusta, minä aikoina höyryvaunu liikkuu, eikä taksojakaan matkustajain ja tavarain kuletuksesta suomeksi annettu.

Myöski kulkuliput ovat ainoastaan ruotsinkielisiä.

Katsoipa asiaa miltä kannalta tahaansa, niin se alati jääpi uudeksi todistukseksi siihen, että Suomen kieltä ja kansallisuutta paikoittain vielä niin halveksitaan, ettei olekaan kummaa, jos Suomalaisissa tyytymättömyys ja sydämen kyllyys yhä paisuu, josta ei voi yhteiselle isänmaalle tulla muuta kuin pahaa.

Me kyllä tiedämme, ettei mainittu seikka ole tullut muusta kuin ajattelemattomuudesta, vaan kuitenki se ajattelemattomuus olisi mahdotonta, jos kielellemme ja kansallisuudellemme yleensä jo annettaisiin ansaittu arvonsa ja oikeutensa.

Josko kulkuliput eivät olisikaan paljaastaan suomeksi painettuja, vaikka sekään ei ketään tulisi oudostuttamaan eikä tekisi mitään haittaa, niin olisi kuitenki helposti ja samalla vaivalla käynyt painattaa ne kulkuliput myös suomeksi ruotsin rinnalla.

Kuin taas rautatienhallituksen käypi julistuttaa

ilmoitukset höyryvaunun liikkeestä Helsingin ruotsinkielisissä lehdissä, niin mikä estää sen antamasta ne ilmoitukset myös suomenkielisiin lehtiin? Wai luuleeko rautatienhallitus, että tämä kallis laitos on vaan Ruotsalaisten käytettävänä, jonkatähden Suomalaiset vaan armosta pääsisivät rautatietä kulkemaan ja saisivat hankkia tiedot höyryvaunun liikkeestä, mistä ja paraite kuin vaan taitavat?

Se on kuitenki elävä totuus, että vaikka rahat tämän rautatien rakennukseen ovat velaksi valtion ottamia, Suomen kansa kuitenki tulee ne viime kädessä maksamaan.

Rautatienhallituksen pitäisi myös muistaa, että tämä sen nurjuus kansallisuuttamme suhteen tulee paljo vaikuttamaan siihen, miten nöyrät Suomalaiset jäsenet ensi valtiopäivällämme tulevat olemaan varojen suostumisessa ja myödyttämisessä rautatien jatkantoon.